Dekaanin terveiset HAKUOPAS 2009

Transkriptio

1 HAKUOPAS 2009 Dekaanin terveiset Oikeustieteellinen koulutusala on säilyttänyt vankan suosionsa vuosikymmenestä toiseen. Eikä syyttä; tiedekunnan opiskelijoiden työnsaantimahdollisuudet ovat taloudellisista suhdanteista riippumatta olleet varsin tai jopa erittäin hyvät. Tärkeä koulutusalan suosiota ylläpitävä tekijä on sekin, että nykyinen oikeustieteellinen perustutkinto, oikeustieteen maisterin tutkinto, on luonteeltaan yleistutkinto, joka tekee mahdolliseksi valmistuneelle hyvin monenlaiset uravaihtoehdot. Elinkeinoelämä, asianajotoiminta, tuomioistuinlaitos, valtio ja kunnat sekä järjestöt työllistävät valtaosan valmistuneista nuorista lakimiehistä ja naisista. Eikä ole epätavallista sekään, että juristi ryhtyy työskentelemään alalla, jolla ei ole juurikaan kytkentöjä oikeudellisiin ongelmiin. Juristeja löytyy - vain pari esimerkkiä mainitakseni - vaikkapa journalistien ja eri alojen taiteilijoiden joukosta. Oikeustieteellistä koulutusta on kehitetty aktiivisesti viime vuosina siten, että valmistuva juristi kykenisi toimimaan mitä erilaisimmissa oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nyt ja tulevaisuudessa juristin on oltava entistäkin enemmän laaja-alainen generalisti, joka kykenee hahmottamaan ja ratkomaan oikeudellisia ongelmia, argumentoimaan monipuolisesti ja tuottamaan oikeudellista tietoa. Näin ollen hahmotellut valmiudet ja taidot korostuvat vahvan tiedollisen osaamisen ohella oikeuden ammattilaisten keskeisinä ominaisuuksina. Tiedekunnan tutkintojen rakenne on uudistettu ns. Bolognan prosessin mukaisesti alkaen niin, että oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa, minkä jälkeen seuraavat kahden vuoden maisteriopinnot. Muutosten yhteydessä opetusta on kehitetty mm. keskittymällä oikeudellisen ydinaineksen hallintaan sekä tehostamalla opintojen ohjausta. Olen vakuuttunut siitä, että opiskelu oikeustieteellisessä on lähivuosina entistäkin kiinnostavampaa ja että tiedekuntaan rekrytoituu edelleen erinomaisen motivoitu-neita ja lahjakkaita opiskelijoita. Jukka Kekkonen Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani 1

2 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Sisältö Dekaanin terveiset Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt Valintakoe ja muut valintamenettelyt Tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon tai oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet Erillisvalinnat suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan Siirtyminen Turun tai Lapin yliopistosta kesken tutkinnon suorittamisen Suoravalinta avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella (ns. avoimen väylä) Päävalinta (valintakoevalinta) Oikeus osallistua valintakokeeseen Vaasassa aloittavien opintoja koskevat erityismääräykset Hakeminen Liitteet Hakemustietojen muutokset Valintakoe Valintakoevaatimukset Valintakoetehtävät Lähtöpisteiden määräytyminen Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen Erityisjärjestelyt valintakokeessa Vaikeavammaiset hakijat Valintakokeen tulokset Oikaisupyyntö Opintojen aloittaminen Oikeustieteelliset tutkinnot Oikeusnotaarin tutkinto Oikeustieteen maisterin tutkinto Opintoneuvonta Opiskelijavalinnan aikataulu

3 HAKUOPAS 2009 UUSIEN OPISKELIJOIDEN VALINTA VUONNA Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2009 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan (jäljempänä: tiedekunta) otetaan lukuvuonna päävalinnan (valintakoevalinnan) kautta oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista varten 240 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 216 varataan kokonaan Helsingissä tapahtuvaan koulutukseen ja 24 Vaasassa järjestettävään koulutukseen, jonka loppuosa tapahtuu Helsingissä. Opiskelijat valitaan erikseen Helsinkiin ja Vaasaan. Kokonaan Helsingissä tapahtuvaan koulutukseen valitaan suomen kieltä taitavia hakijoita 198, joista yhteispistekiintiöstä ja koepistekiintiöstä. Ruotsin kieltä taitavia valitaan 18 hakijaa, joista 6-12 yhteispistekiintiöstä ja 6-12 koepistekiintiöstä. Vaasassa aloitettavaan koulutukseen otetaan sekä suomen kieltä taitavia että ruotsin kieltä taitavia kumpiakin 12 hakijaa, joista kummassakin ryhmässä 4-8 yhteispistekiintiöstä ja 4-8 koepistekiintiöstä. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille. Tiedekuntaan otetaan lisäksi lukuvuonna avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella suoravalinnassa enintään 5 uutta opiskelijaa opiskelemaan oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoa (ns. avoimen väylä). Tämän hakijaryhmän suoravalintaa on selostettu tarkemmin hakuoppaan osiossa 2. Valintakoe ja muut valintamenettelyt. Tämä hakijaryhmä ei käytä samaa sähköistä hakulomaketta kuin päävalintaan osallistuvat, mutta valinnassa noudatetaan soveltuvin osin päävalintaa koskevia määräyksiä oikaisumenettelystä, opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opintojen aloittamisesta. Tiedekuntaan otetaan lisäksi lukuvuonna erillisvalinnassa suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan hakijoita seuraavista hakijaryhmistä: enintään 10 uutta opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon Åbo Akademissa enintään 10 uutta opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon Turun tai Lapin yliopistossa enintään 10 uutta opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle 3

4 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Näiden hakijaryhmien erillisvalintaa on selostettu tarkemmin hakuoppaan osiossa 2. Valintakoe ja muut valintamenettelyt. Nämä hakijaryhmät eivät käytä samaa sähköistä hakulomaketta kuin päävalintaan osallistuvat, mutta valinnassa noudatetaan soveltuvin osin päävalintaa koskevia määräyksiä oikaisumenettelystä, opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opintojen aloittamisesta. Tiedekuntaan päävalinnassa opiskelemaan hakevan on hakemuksessaan ilmoitettava 1) hakeeko hän opiskelemaan tiedekunnan kokonaan Helsingissä järjestämään koulutukseen vai tiedekunnan Vaasassa järjestämään koulutukseen, jonka loppuosa tapahtuu Helsingissä ja 2) hakeeko hän tiedekuntaan suomen kieltä vai ruotsin kieltä taitavana opiskelijana. Hakijan ilmoittama valinta on sitova. Suomen kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka voi todentaa suomen kielen taitonsa jollakin seuraavalla, Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 2007:118 määritellyllä tavalla: saanut koulusivistyksensä suomen kielellä (peruskoulu tai toisen asteen opinnot tai molemmat) suorittanut ylioppilastutkinnon osana suomen äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla suorittanut ylioppilastutkinnon osana suomen toisena kielenä 1 vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur suorittanut IB (A-kielenä eli äidinkielenä), EB (LI-kielenä eli äidinkielenä) tai Reifeprüfung tutkinnon osana suomen kielen suorittanut suomen kielestä vähintään arvosanalla hyvä sellaiset korkeakoulututkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon tai 70 opintopisteen opinnot tai arvosanan cum laude approbatur suomen kielestä tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon suomeksi suorittanut alemman korkeakoulututkinnon suomeksi suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon suomeksi 1 Tämä koe on tarkoitettu vain niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja se korvaa ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen. 4

5 HAKUOPAS 2009 suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suomi pääaineena kirjoittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen suomeksi suorittanut Helsingin yliopiston kielipalveluiden suomen kielen kokeen keskiarvona taitotaso 5 suorittanut yleisen kielitutkinnon suomen kielessä keskiarvona taitotaso 5 suorittanut valtionhallinnon kielitutkinnon suomen kielessä arvosanalla hyvä osa-alueista suullinen ja kirjallinen taito Suomen kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa suomenkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsin kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka voi todentaa ruotsin kielen taitonsa jollakin seuraavalla, Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 2007:118 määritellyllä tavalla: saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä (peruskoulu tai toisen asteen opinnot tai molemmat) suorittanut ylioppilastutkinnon osana ruotsin äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla suorittanut ylioppilastutkinnon osana ruotsin toisena kielenä 1 vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur suorittanut IB (A-kielenä eli äidinkielenä), EB (LI-kielenä eli äidinkielenä) tai Reifeprüfung tutkinnon osana ruotsin kielen suorittanut ruotsin kielestä vähintään arvosanalla hyvä sellaiset korkeakoulututkintoon sisältyvän kielikokeen tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa suorittanut korkeakoulussa vähintään 35 opintoviikon tai 70 opintopisteen opinnot tai arvosanan cum laude approbatur ruotsin kielestä tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ruotsiksi suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ruotsiksi suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ruotsiksi suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ruotsi pääaineena 1 Tämä koe on tarkoitettu vain niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja se korvaa ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen. 5

6 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA kirjoittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen ruotsiksi suorittanut Helsingin yliopiston kielipalveluiden ruotsin kielen kokeen keskiarvona taitotaso 5 suorittanut yleisen kielitutkinnon ruotsin kielessä keskiarvona taitotaso 5 suorittanut valtionhallinnon kielitutkinnon ruotsin kielessä arvosanalla hyvä osa-alueista suullinen ja kirjallinen taito suorittanut TISUS-kokeen (Test in Swedish for University Studies) Ruotsin kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa ruotsinkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa ruotsin kielellä. Yhteispistekiintiö käsittää suomalaisen ylioppilastutkinnon tai siihen ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) mukaan rinnastettavan tutkinnon suorittaneet. Yhteispistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Koepistekiintiö käsittää ne yhteispistekiintiöön kuuluvat hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyiksi tästä kiintiöstä, sekä yhteispistekiintiöön kuulumattomat hakijat. Koepistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. 2. Valintakoe ja muut valintamenettelyt Jokaisen tiedekuntaan hakevan on osallistuttava tiedekunnan järjestämään valintakokeeseen, jollei jäljempänä toisin määrätä. Velvollisuus osallistua valintakokeeseen koskee myös korkeakoulututkinnon suorittaneita. Valintaa valintakokeen kautta sanotaan päävalinnaksi Tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon tai oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet Tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon suorittaneella, tai sillä, jonka tiedekunta on hyväksynyt tätä tutkintoa opiskelemaan, on oikeus ilman valintakoetta ryhtyä opiskelemaan oikeusnotaarin tutkintoa. Oikeusnotaarin tutkinnon tiedekunnassa suorittaneella on oikeus ilman valintakoetta ryhtyä suorittamaan oikeustieteen maisterin tutkintoa. 6

7 HAKUOPAS Erillisvalinnat suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan Turun yliopistossa, Lapin yliopistossa tai Åbo Akademissa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneella on oikeus hakea opiskeluoikeutta tiedekuntaan suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan näitä hakijaryhmiä koskevan erillisvalin-nan kautta. Hakuaika lukuvuonna alkaa ja päättyy Lisätietoa ja tarkemmat valintaperusteet sekä ohjeet valintamenettelystä ovat saatavilla tiedekunnan verkkosivuilla ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle suorittaneella on oikeus hakea opiskeluoikeutta tiedekuntaan suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan tätä hakijaryhmää koskevan erillisvalinnan kautta. Hakuaika lukuvuonna alkaa ja päättyy Lisätietoa ja tarkemmat valintaperusteet sekä ohjeet valintamenettelystä ovat saatavilla tiedekunnan verkkosivuilla Siirtyminen Turun tai Lapin yliopistosta kesken tutkinnon suorittamisen Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tai Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa opintonsa oikeustieteen kandidaatin tai jälkeen oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin koulutusohjelmassa aloittaneen, jonka siirtymisen Helsingin tiedekuntaan Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on hyväksynyt, ei tarvitse osallistua valintakokeeseen. Siirtymisoikeuden hakemisesta on lisätietoa tiedekunnan verkkosivuilla. Siirtymisoikeuden myöntäminen on poikkeuksellista ja edellyttää painavia perusteita Suoravalinta avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella (ns. avoimen väylä) Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan valitaan lukuvuonna oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan enintään 5 uutta opiskelijaa avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella. Hakijat valitaan heidän avoimessa yliopistossa suorittamissaan oikeustieteen opinnoissa osoittamansa opintomenestyksen perusteella paremmuusjärjestyksessä seuraavasti: Valinnassa huomioon otetaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaiset ja tiedekunnan hyväksymät opinnot, jotka on suoritettu joko avoimessa yliopistossa, avoimina yliopisto-opintoina avoimen yliopiston 7

8 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA yhteistyöoppilaitoksessa, kesäyliopistossa tai Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sivuaineopintoina tai erillisinä opintoina. Muita kuin edellämainittuja opintoja ei oteta valinnassa huomioon. Opinnot eivät saa olla Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa noudatettavien opintosuoritusten vanhenemissääntöjen mukaan vanhentuneita. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sivuaineopintoina tai erillisinä opintoina suoritettujen opintojen osalta edellytetään, että tiedekunta on myöntänyt hakijalle kyseisiin opintoihin suoritusoikeuden. Hakijan on tarvittaessa osoitettava saaneensa kyseisiin opintoihin suoritusoikeuden. Hakijoiden edellytetään suorittaneen hakuajan loppumiseen mennessä vähintään 60 opintopistettä (30 opintoviikkoa) yllämainittuja opintoja. Hakijoiden arvosanat muunnetaan tarvittaessa Helsingin yliopiston nykyiselle 1 5 asteikolle rehtorin päätökseen 94/2004 sisältyvän muuntotaulukon mukaisesti. Hakijat valitaan yllämainittujen opintosuoritusten arvosanojen opintopistemäärällä painotetun keskiarvon mukaan paremmuusjärjestyksessä. Vähimmäismäärän 60 op ylittävien opintojen osalta hakija voi valita, mihin opintoihin hän haluaa hakemuksessaan vedota. Valinnassa otetaan huomioon enintään 90 op riippumatta siitä, kuinka paljon opintoja hakija on suorittanut. Hakijan opintosuoritusten arvosanojen opintopistemäärällä painotetun keskiarvon on kuitenkin aina oltava vähintään 3. Helsingin yliopiston konsistorin lukuvuodelle päättämien yleisten valintaperusteiden mukaisesti avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella hakevilla ei saa olla voimassaolevaa korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta. Hakijoiden on osoitettava, että he ovat suorittaneet toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä vähintään lukion oppimäärän tai sitä vastaavat opinnot. Hakijat valitaan ilmoituksensa mukaan joko suomen tai ruotsin kieltä taitavina, ja hakijat osoittavat kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä niiden määräysten mukaisesti, joita päävalinnassa sovelletaan (hyväksyttävät tavat osoittaa kielitaito ks. hakuoppaan osio 1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2009). Hakijat valitaan ilmoituksensa mukaan joko kokonaan Helsingissä järjestettävään koulutukseen tai koulutukseen, jossa alempi tutkinto suoritetaan Vaasassa ja ylempi Helsingissä. Valintamenettelyssä vääriä tietoja antaneen hakijan hakemus hylätään. Hakuaika alkaa ja päättyy Lisätietoa sekä ohjeet valintamenettelystä ovat saatavilla tiedekunnan verkkosivuilla tdk/opiskelijavalinta/index.htm. Hakijat toimittavat opintosuoritusotteet ja mahdolliset muut asiakirjat joko alkuperäisinä tai oikeiksi todistettuina jäljennöksinä. Oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoelautakunta käsittelee hakemukset ja vahvistaa valinnat. Mikäli valintaperusteiden soveltamisesta syntyy epäselvyyttä, valintakoelautakunta ratkaisee tarvittaessa, miten valintaperusteita sovelletaan. 8

9 HAKUOPAS 2009 Valinnan tulokset ilmoitetaan viimeistään Valinnoissa noudatetaan soveltuvin osin päävalintaa koskevia määräyksiä oikaisumenettelystä, opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opintojen aloittamisesta. 3. Päävalinta (valintakoevalinta) 3.1. Oikeus osallistua valintakokeeseen Valintakokeeseen saavat osallistua 1) suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat, International Baccalaureate -tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet taikka Eurooppa-koulussa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat; 2) ei-ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon taikka 3) ei-ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998 muut.426/2005) mainitun ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon; 4) ei-ylioppilaat, joille tiedekunta (tai ennen vuotta 1992 kansleri) on myöntänyt erivapauden; 5) toisessa pohjoismaassa korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suorittaneet; sekä 6) ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet (muut kuin International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon tai Eurooppa-koulussa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet tai toisessa pohjoismaassa korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suorittaneet), joille tiedekunta on myöntänyt tähän luvan Harkittaessa 4)-kohdassa tarkoitetun erivapauden myöntämistä otetaan huomioon hakijan suorittamat tutkinnot, muu aikaisempi koulutus ja kieliopinnot. Erivapaushakemus on vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä ilmi seuraavat seikat: hakijan henkilö- ja yhteystiedot, hakijan aikaisempi koulutus (myös tutkintoon johtamaton ja kesken jäänyt), kielitaito ja kieliopinnot sekä syyt, joiden nojalla erivapautta haetaan. Hakemukseen on liitettävä tutkintotodistukset, opintosuoritusotteet tai vastaavat asiakirjat aiemman koulutuksen ja kieliopintojen osalta. Hakemusten tulee olla perillä tiedekunnassa viimeistään Postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Opintoasiainpäällikkö, PL 4, HELSINGIN YLIOPISTO. Lisätietoja saa tiedekunnan opintotoimistosta. 9

10 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Edellytyksenä 6)-kohdassa tarkoitetun ulkomailla kouluopintonsa suorittaneelle tarkoitetun luvan myöntämiselle on, että hakijalla todetaan olevan yleinen korkeakoulukelpoisuus ja riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Hakemus on vapaamuotoinen, mutta siihen on liitettävä todistus korkeakoulukelpoisuuden antavasta tutkinnosta sekä todistus kielitaidosta (hyväksyttävät tavat osoittaa kielitaito ks. hakuoppaan osio 1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2009). Hakemusten tulee olla perillä tiedekunnassa viimeistään Postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Opintoasiainpäällikkö, PL 4, HELSINGIN YLIOPISTO. Lisätietoja saa tiedekunnan opintotoimistosta. Jos hakijalle on myönnetty jo kerran erivapaus tai lupa osallistua valintakokeeseen, hänen ei tarvitse hakea erivapautta tai lupaa uudestaan, vaan hakijan tulee liittää kopio saamastaan erivapaus- tai lupapäätöksestä hakemukseen ilmoittautuessaan valintakokeeseen Vaasassa aloittavien opintoja koskevat erityismääräykset Kun opiskelija hyväksytään aloittamaan opintonsa Vaasassa, häneen sovelletaan sen lisäksi, mitä opinnoista tiedekunnassa yleensä on määrätty, myös Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä. Vaasassa järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi, kummallakin kielellä suurin piirtein yhtä paljon. Opetuksen kaksikielisyys toteutetaan siten, että yleensä ei järjestetä rinnakkaista opetusta eri kieliryhmille. Jokaisen oletetaan pystyvän seuraamaan opetusta kummallakin kielellä. Oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan kokonaisuudessaan Vaasassa. Maisterivaiheen opinnot suoritetaan Helsingissä. Opetuksen seuraaminen Vaasassa vaatii enemmän läsnäoloa kuin Helsingissä, eikä Vaasan osuutta suorittava voi seurata Helsingissä annettavaa opetusta. Myös kaikki tenttitilaisuudet järjestetään Vaasassa. Luentokuulusteluja ja muita opetukseen liittyviä kuulusteluja lukuun ottamatta tentit ovat samat ja ne järjestetään samanaikaisesti kuin Helsingissä. Tentit myös arvostellaan samoin perustein. Oikeustieteellisen tiedekunnan tekemän päätöksen perusteella opiskelija siirtyy opiskelijaksi Helsinkiin suoritettuaan oikeusnotaarin tutkinnon Vaasassa. Vaasan opintoja koskevat tiedekunnan vahvistamat yleismääräykset löytyvät tiedekunnan www-sivulta osoitteesta: 10

11 HAKUOPAS Hakeminen Helsingin yliopistoon haetaan yliopistojen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta osoitteessa Järjestelmässä voi mm. etsiä tietoa suomalaisten yliopistojen koulutustarjonnasta sekä täyttää ja lähettää hakemuksen. Kaikkien yliopistojen hakukohteisiin haetaan samalla hakulomakkeella. Sähköinen hakeminen ei vaadi rekisteröitymistä. Rekisteröitymällä sähköisen hakujärjestelmän hakijapalveluun hakija voi kuitenkin käyttää hyväkseen myös järjestelmän muita palveluita. Järjestelmän hakijapalveluissa pystyy esimerkiksi muokkaamaan hakemustaan, tarkistamaan valintojen tuloksia ja ottamaan opiskelupaikan vastaan. Osoitteessa löytyvät ohjeet siitä, miten nettihakua ja hakijapalveluita käytetään. Opetushallituksen valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu palvelee hakijoita kaikkina hakuaikoina arkisin ( ) yleisissä nettihakuun liittyvissä kysymyksissä. Yhteishaun aikana ( ) valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu auttaa lisäksi myös yhteishakuun liittyvissä kysymyksissä sekä toimittaa pyydettäessä paperisen hakulomakkeen yhteishaussa hakeville. Yhteystiedot: Opetushallitus, PL 380, Helsinki, puh , fax , sähköposti Yhteishakuun liittyvissä muissa kysymyksissä palvelu toimii sekä sähköpostitse, faksitse että puhelimitse, mutta paperisen hakulomakkeen voi tilata vain puhelimitse. Hakulomake kannattaa täyttää hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä, koska lomakkeen täyttämiseen voi mennä paljonkin aikaa, jos samalla tutustuu hakukohteisiin. Järjestelmä ohjaa lomakkeen täyttämisessä ja antaa tietoa hakemisesta. Kun hakemus on täytetty ja lähetetty, järjestelmä kertoo, tarvitseeko hakijan lähettää myös liitteitä. Hakija saa myös kuittauksen hakemuksen tallentumisesta järjestelmään. Järjestelmä on avoinna ympäri vuoden ja vuorokauden lukuun ottamatta päivittäistä käyttökatkoa klo Hakeminen on kuitenkin mahdollista vain hakuaikana. Jos hakemusta ei pysty täyttämään sähköisesti, voi tilata paperisen hakemuksen Opetushallituksen yhteyspisteestä (yhteystiedot: puh ). Hakemukset on palautettava määräpäivään klo mennessä osoitteeseen: Valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu, PL 380, Helsinki. Kirje kannattaa postittaa kirjattuna. Hakuaika päättyy klo 16.15, jolloin myös postitse saapuvien hakemusten on oltava perillä. Viimeisen hakupäivän postileiman päiväys ei riitä. Määräajan jälkeen saapuvia hakemuksia ei oteta huomioon. 11

12 Liitteet OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Liitteet palautetaan Helsingin yliopiston hakijapalveluihin klo mennessä osoitteeseen: Hakijapalvelut PL 3, Helsingin yliopisto (Käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 2.krs). Liitteeseen merkitään, mihin hakukohteisiin on hakemassa. HUOM! Useimpien hakijoiden ei tarvitse toimittaa mitään liitteitä. Liitteitä tarvitaan vain seuraavissa tapauksissa: hakija on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ennen vuotta 1990: kopio ylioppilastutkintotodistuksesta sekä tutkinnon arvosanojen mahdollisista korotuksista toimitettava hakija on suorittanut International Baccalaureate tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon tai European Baccalaureate tutkinnon: kopio tutkintotodistuksesta toimitettava. Keväällä 2009 kyseisen tutkinnon suorittavien on toimitettava lopullinen tutkintotodistus siten, että se on perillä hakijapalveluissa viimeistään klo hakija osoittaa korkeakoulukelpoisuutensa korkeakoulututkinnolla, ammattikorkeakoulututkinnolla, ammatillisella korkea-asteen tutkinnolla, toisessa pohjoismaassa suoritetulla korkeakoulukelpoisuuden antavalla tutkinnolla, ammatillisella opistoasteen tutkinnolla tai vähintään kolmevuotisella ammatillisella tutkinnolla: kopio tutkintotodistuksesta toimitettava. Keväällä 2009 kyseisen tutkinnon suorittavien on toimitettava lopullinen tutkintotodistus siten, että se on perillä hakijapalveluissa viimeistään klo hakija osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitonsa jollakin muulla tavalla kuin koulusivistyksen saamisella kyseisellä kielellä: kopio kielitaidon osoittavasta todistuksesta toimitettava (hyväksytyt tavat osoittaa kielitaito: ks. hakuoppaan osio 1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2009) hakija on saanut tiedekunnalta (tai ennen vuotta 1992 kanslerilta) erivapauden korkeakoulukelpoisuudesta: kopio erivapauspäätöksestä toimitettava ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saanut hakija on saanut tiedekunnalta luvan osallistua valintakokeeseen: kopio lupapäätöksestä toimitettava Jos hakija on ilmoittanut hakulomakkeella useamman korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon, riittää kun toimittaa kopion vain yhden tutkinnon todistuksesta. Jos hakijalla on sekä ylioppilastutkinto että jokin muu tutkinto, kannattaa toimittaa hakukelpoisuuden osoittavana todistuksena ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon (IB-, EB-, RP-tutkinnot) todistus, koska tällöin on mahdollista saada lähtöpisteitä. 12

13 Hakemustietojen muutokset HAKUOPAS 2009 Mahdollisia muutoksia hakulomakkeessa annettuihin hakukohdetietoihin voi tehdä vain hakuaikana ( ) sähköisen hakijapalvelun kautta Jos tekee muutoksia lomakkeeseen, viimeksi annetut tiedot jäävät voimaan. Yhteystietoja voi muuttaa läpi koko vuoden sähköisessä hakijapalvelussa Tehdyistä yhteystietojen muutoksista lähtee ilmoitus niihin yliopistoihin, joihin on hakenut. Yhteystietojen muutoksesta voi ilmoittaa myös Helsingin yliopiston hakijapalveluihin puhelimitse (09) tai sähköpostitse 3.4. Valintakoe Valintakoe järjestetään keskiviikkona 17. kesäkuuta 2009 klo alkaen. Erillistä kutsua valintakokeeseen ei lähetetä. Koepaikat ovat: 1. Helsinki: Helsingin yliopisto, Päärakennus, Fabianinkatu 33, Porthania, Yliopistonkatu 3, sekä muita tiloja näiden rakennusten lähistöllä 2. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Konetalo, Korkeakoulunkatu 1, Hervanta (keskustasta n. 7 km) 3. Kuopio: Kuopion yliopisto, Canthia, Harjulantie 1 4. Oulu: Oulun yliopisto, Linnanmaa yliopistorakennus (keskustasta n.5 km) 5. Vaasa: Vaasan yliopisto, Wolffintie 34 Koesaleja koskevat tiedot ovat Helsingissä päärakennuksen ala-aulassa ja muilla paikkakunnilla koepaikan ilmoitustaululla koepäivänä klo 9.00 lähtien. Oikean salin löytämiseksi on koepaikalle saavuttava hyvissä ajoin. Koesaleja koskevat tiedot ovat nähtävillä myös tiedekunnan verkkosivuilla viimeistään valintakoeviikolla. Koeaika on viisi tuntia. Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus. Lisäksi hänen on ehdottomasti merkittävä henkilötunnuksensa kuhunkin koepaperiin. Henkilötunnus ei tule näkyviin julkisissa tuloslistoissa. Kirjoitusvälineet on otettava mukaan kokeeseen. Käsipuhelimia, hakulaitteita, taskulaskimia, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita.vastauspaperit jaetaan koetilaisuudessa. 13

14 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Valintakoevaatimukset Valintakoevaatimukset (valintakoetta varten luettava kirjallisuus) ovat erilaiset niille, jotka osallistuvat valintakokeeseen suomen kieltä taitavina ja niille, jotka osallistuvat valintakokeeseen ruotsin kieltä taitavina. Valintakoevaatimukset julkistetaan viikolla 8/2009 oikeustieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla osoitteessa Samanaikaisesti julkistetaan myös valintakoevaatimusten ilmestymisaikataulu. Näkövammaiset hakijat voivat tilata Näkövammaisten kirjasto Celian kautta valintakoekirjoista elektronisia, piste- ja ääniversioita. Valintakoekirjat ovat saatavissa Celian kautta aikaisintaan samaan aikaan kuin painetut versiot. Näkövammaisten hakijoiden on suositeltavaa ottaa yhteyttä Celiaan jo siinä vaiheessa kun valintakoevaatimukset julkistetaan Valintakoetehtävät Valintakoekysymykset laaditaan suomen kieltä taitavien valintakokeeseen suomen kielellä ja ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ruotsin kielellä. Suomenkielisenä valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsinkielisenä valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä. Kysymyspaperin vastausohjeet on luettava tarkasti. Ohjeiden noudattamatta jättäminen (esim. vastaustilan ylittäminen) koituu hakijan vahingoksi. Valintakoetehtävät voivat olla luonteeltaan esimerkiksi oikeustapaus-, essee- tai monivalintakysymyksiä. Vastauksen tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon, ja vastaus on pyrittävä kirjoittamaan keskitetysti. Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä kyseiseen tapaukseen. Käsialan tulee olla selkeästi luettavaa. Valintakoekirjoissa mainittujen lainkohtien pykälänumeroita ei tarvitse valintakokeessa osata; riittää kun tuntee valintakokeessa pykälänumeroiden yhteydessä kerrotut asiat. Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen hakijan koesuoritus hylätään Lähtöpisteiden määräytyminen Hakijoille annetaan suoritetun ylioppilastutkinnon perusteella enintään 32 lähtöpistettä (vuonna 1996 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneet) tai enintään 28 lähtöpistettä (vuosina ylioppilastutkinnon suorittaneet) tai enintään 24 lähtöpistettä (ennen vuotta 1970 ylioppilastutkinnon suorittaneet) äidinkielen kokeesta, toisen kotimaisen kielen kokeesta sekä kahdesta seuraavasta: vieraan 14

15 HAKUOPAS 2009 kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe, sen mukaisesti mikä yhdistelmä antaa korkeimman pistemäärän. Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnossa useamman kuin yhden ainereaalin kokeen, otetaan huomioon parempi arvosana. Ennen hakuajan päättymistä korotetut arvosanat otetaan huomioon korotettuina. Henkilön, joka haluaa käyttää hyväkseen ylioppilastutkintolautakunnan suorittamaa jälkiarvostelua, on hakemuksessaan ilmoitettava jälkiarvostelun tulos. Hakijalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja joka on äidinkielen kokeen sijasta suorittanut ylioppilastutkinnossa suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen, katsotaan suomi/ruotsi toisena kielenä -koe lähtöpisteiden määräytymisessä äidinkieleksi. Vuonna 1996 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneet äidinkieli ja reaali laudatur 8 eximia cum laude approbatur 6 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe *pitkän oppimäärän koe laudatur 8 eximia cum laude approbatur 6 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 *keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe laudatur 5 eximia cum laude approbatur 4 magna cum laude approbatur 3 cum laude approbatur 2 lubenter approbatur 1 Vuosina ylioppilastutkinnon suorittaneet äidinkieli ja reaali laudatur 7 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 15

16 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe *pitkän oppimäärän koe/vaativamman oppimäärän mukainen koe laudatur 7 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 *keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe/yleinen koe laudatur 4 magna cum laude approbatur 3 cum laude approbatur 2 lubenter approbatur 1 Ennen vuotta 1970 ylioppilastutkinnon suorittaneet äidinkieli ja reaali laudatur 6 cum laude approbatur 3 approbatur 1 toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe *pitkän oppimäärän koe/vaativampi oppimäärä laudatur 6 cum laude approbatur 3 approbatur 1 *keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe/yleinen koe laudatur 4 cum laude approbatur 2 Hakijoille myönnetään suoritetusta Reifeprüfung-tutkinnosta enintään 32 lähtöpistettä kokeessa suoritetuista neljästä tutkintoaineesta seuraavasti: pistettä pistettä pistettä 5 7 pistettä pistettä 3 4 pistettä 2 16

17 HAKUOPAS 2009 Hakijoille myönnetään suoritetusta IB-tutkinnosta enintään 32 lähtöpistettä tutkinnossa suoritetuista kolmesta laajasta oppimäärästä (higher level) ja yhdestä suppeasta oppimäärästä (subsidiary level). IB-tutkinnon suorittaneet voivat valita parhaan suppean oppimäärän tuloksen. Tutkinnon arvosanoista annetaan lähtöpisteitä seuraavasti: 7 Excellent 8 6 Very good 6 5 Good 5 4 Satisfactory 4 3 Mediocre 3 2 Poor 2 Eurooppakoulussa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) suorittaneille myönnetään enintään 32 lähtöpistettä tutkinnossa suoritetusta neljästä kokeesta. Tutkinnon arvosanoista annetaan lähtöpisteitä seuraavasti: Pitkän matematiikan koe Lyhyen matematiikan koe Muut kokeet

18 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 3.6. Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen Yhteispistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Helsingissä aloitettavaa koulutusta varten ja Vaasassa aloitettavaa koulutusta varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Lisäksi suomen kieltä taitavia hakijoita ja ruotsin kieltä taitavia hakijoita varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Saman pisteluvun saaneiden kesken järjestyksen ratkaisee ensi sijassa valintakokeessa saatu pistemäärä. Jos näiden kriteerien soveltamisen jälkeen on hyväksymisrajalla hakijoita, joilla on tasapisteet, kaikki tasapisteillä olevat hakijat hyväksytään. Koepistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Helsingissä aloitettavaa koulutusta varten ja Vaasassa aloitettavaa koulutusta varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Lisäksi suomen kieltä taitavia hakijoita ja ruotsin kieltä taitavia hakijoita varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Saman pisteluvun saaneiden kesken järjestyksen ratkaisevat ensi sijassa saadut lähtöpisteet. Jos näiden kriteerien soveltamisen jälkeen on hyväksymisrajalla hakijoita, joilla on tasapisteet, kaikki tasapisteillä olevat hakijat hyväksytään. Valintakokeessa hyväksytyksi tulemisen edellytyksenä on kuitenkin, että hakija on saanut valintakokeessa vähintään puolet valintakokeesta saatavasta enimmäispistemäärästä Erityisjärjestelyt valintakokeessa Valintakoelautakunta voi tehdystä hakemuksesta pidentää vammaisen hakijan koeaikaa sekä muutoinkin hyväksyä erityisjärjestelyitä valintakokeessa. Hakijan tulee hakea kirjallisesti viimeistään tiedekunnalta tarvitsemaansa erityisjärjestelyä (Postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4, HELSINGIN YLIOPISTO. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 (3. kerros). Vammaisen hakijan tulee liittää hakemukseensa lääkärinlausunto, josta selviää vamman laatu ja erityisjärjestelyjen tarve. Hakemukseen voidaan liittää myös muun asiantuntijan kuten esim. kuntoutusohjaajan lausunto suositelluista erityisjärjestelyistä. Lääkärinlausunnot ja muut asiantuntijalausunnot voivat olla korkeintaan kaksi vuotta vanhoja. Lukihäiriön osalta koetilanteen erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että hakija liittää hakemukseen lukilausunnot kahdelta asiantuntijalta. Toisen lausunnonantajan tulee olla koulutuksen saanut erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Toisen lausunnonantajan tulee olla erikoislääkäri, yleensä lastenneurologi, neurologi tai foniatri. Sairastumisen/tapaturman aiheuttaman erityisjärjestelyn johdosta hakija voi ottaa yhteyttä valintakoesihteeriin määräajan jälkeenkin. 18

19 3.8. Vaikeavammaiset hakijat HAKUOPAS 2009 Tiedekunnan valintakoelautakunta voi myöntää opiskeluoikeuden sellaiselle vaikeasti vammaiselle hakijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi edellä esitetyin valintaperustein, mutta jonka voidaan valintakokeen ja ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorituksen perusteella olettaa selviytyvän yliopistoopinnoista. Tiedekunnan valintakoelautakunnalle osoitettu kirjallinen hakemus opiskeluoikeuden saamisesta vaikeasti vammaisena hakijana on jätettävä oikeustieteellisen tiedekunnan kansliaan viimeistään Postitse lähetetty hakemus katsotaan määräaikana saapuneeksi, jos postileiman päivämäärä on tai aikaisempi. Jos hakija lähettää hakemuksensa postitse ja haluaa siitä itselleen tositteen, hänen on kirjattava lähetys. Postin antama kuitti riittää tarvittaessa tositteeksi hakemuksen lähettämisestä. Kirjattuna lähettäminen on erittäin suositeltavaa. Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslian postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4, HELSINGIN YLIOPISTO. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 (3. kerros). Jotta hakija voidaan hyväksyä, hänen tulee osoittaa, että vamma on vaikuttanut valintakoesuoritukseen tai kokeeseen valmistautumiseen. Hakijan on täytynyt hakea myös erityisjärjestelyitä valintakokeeseen voidakseen käyttää vammaishakemusmenettelyä. Valintakoemenestyksen, koulutodistusten ja aikaisempien opintojen todistusten tulee olla sellaisia, että niiden perusteella voidaan arvioida hakijan menestyvän opinnoissaan. Hakemukseen tulee liittää erikoislääkärin antama asiantuntijalausunto sekä todistukset mahdollisista aikaisemmista opinnoista (muut kuin peruskoulu- ja lukio-opinnot). Erikoislääkärin lausunnosta tulee käydä ilmi vamman laatu, vaikeusaste sekä se, miten asiantuntija arvioi vamman vaikuttaneen hakijan valintakoesuoritukseen tai kokeeseen valmistautumiseen. Lääkärintodistuksen tulee olla valintakoevuodelta Valintakokeen tulokset Valintakokeen tulokset julkistetaan 21. heinäkuuta 2009 klo 10 koepaikkakunnilla. Tulosten julkistamisesta tiedotetaan tarkemmin valintakoetilaisuudessa Oikaisupyyntö Valintakoetta koskeva oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja se osoitetaan tiedekunnan valintakoelautakunnalle. Oikaisupyynnön on oltava perillä tiedekunnan kansliassa neljäntoista päivän kuluessa tulosten julkistamisesta eli viimeistään Oikaisupyyntö on yksilöitävä ja perusteltava. Sen tulee sisältää täydelliset tiedot vaatimuksen tekijästä, mitä valintakokeen tehtävää vaatimus koskee, vaatimuksen sisältö ja peruste, jolla muutosta haetaan. Jos hakija lähettää hakemuksensa postitse ja haluaa siitä itselleen tositteen, hänen on kirjattava lähetys. 19

20 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Postin antama kuitti riittää tarvittaessa tositteeksi hakemuksen lähettämisestä. Kirjattuna lähettäminen on erittäin suositeltavaa. Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslian postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4, HELSINGIN YLIOPISTO. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 (3. kerros). Oikaisupyynnöt käsittelee ja ratkaisee valintakoelautakunta. Lautakunnan oikaisupyynnöstä antamaan päätökseen haetaan yliopistolain 35 :n mukaisesti muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Mikäli hakijan tekemä oikaisupyyntö hyväksytään ja valinnan tulos muuttuu hyväksytyksi, hakijalle lähetetään päätös valinnan tuloksen muuttamisesta ja hyväksymiskirje, jonka liitteenä on opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus. Vaikka hakija olisi aiemmin vastaanottanut opiskelupaikan muualta, hänellä on vielä tässä vaiheessa oikeus päättää, kumman paikan hän lopulta ottaa. Mikäli hakija on jo ottanut sitovasti paikan vastaan muualta, hänen tulee toimittaa siihen korkeakouluun ilmoitus opiskelupaikan perumisesta sekä päätös valinnan tuloksen oikaisusta. Vuonna 2008 valintakoelautakunnalle tehtiin 48 oikaisupyyntöä, joissa haettiin oikaisua yhteensä 160 valintakoetehtävän arvosteluun. Kahdessatoista tapauksessa valintakoelautakunta oikaisi hakijan arvostelua niin, että kyseinen hakija hyväksyttiin opiskelijaksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Lisäksi neljässä tapauksessa valintakoelautakunta oikaisi hakijan arvostelua itseoikaisumenettelyllä niin, että kyseinen hakija hyväksyttiin opiskelijaksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan Opintojen aloittaminen Valintakokeessa hyväksytyn opiskelijan on viimeistään hyväksymiskirjeessä lähetetyllä opiskelupaikan vastaanottamisilmoituslomakkeella ilmoitettava tiedekunnan kansliaan, ottaako hän opiskelupaikan vastaan. Joka ei tee ilmoitusta määräajassa, menettää saamansa opiskeluoikeuden. Opiskelupaikan voi ottaa vastaan myös sähköisessä hakijapalvelussa osoitteessa Tällöin opiskelijan on kuitenkin toimitettava tiedekunnan kansliaan muut kirjoittautumisasiakirjat. Tarkemmat ohjeet annetaan hyväksymiskirjeessä. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksella valvotaan ns. yhden korkeakoulupaikan säännöksen toteutumista. Säännös tarkoittaa sitä, että opiskelija voi ottaa vastaan saman lukuvuoden ( ) aikana alkavaan koulutukseen vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa (yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut) suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot. Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands Yrkeshögskola ovat säännöksen ulkopuolella. Säännös ei 20

21 HAKUOPAS 2009 myöskään koske ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja. Ohjeita ja esimerkkejä korkeakoulusektorin yhden paikan säännöksestä löytyy Opetushallituksen sivuilla Mikäli ilmoittautuminen tehdään postitse (Osoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, PL 4, HELSINGIN YLIOPISTO), hakijan tulee liittää muut kirjoittautumisasiakirjat opiskelupaikan vastaanottamisilmoitukseen. Tiedekuntaan hyväksytyn ja opiskelupaikan vastaanottaneen opiskelijan on, jollei hänellä ole laillista estettä, kuten sairaus tai asevelvollisuus, aloitettava opintonsa lukuvuotena Tietoja vuoden 2008 valintakokeesta Helsinki Valintakokeeseen osallistui 1081 suomenkielistä hakijaa ja 105 ruotsinkielistä hakijaa. Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 71 yhteispistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 81 yhteispistettä. Koepistekiintiössä pisteraja oli 43/24* suomenkielisinä hakeville ja ruotsinkielisinä hakeville 50/30** koepistettä. *Hyväksytty kaikki vähintään 44 koepistettä saavuttaneet sekä 43 koepistettä saavuttaneista ne, joilla on vähintään 24 lähtöpistettä. **Hyväksytty kaikki vähintään 51 koepistettä saavuttaneet sekä 50 koepistettä saavuttaneista ne, joilla on vähintään 24 lähtöpistettä. Vaasa Valintakokeeseen osallistui 47 suomenkielistä hakijaa. Ruotsinkieliseen valintakokeeseen osallistui 34 hakijaa. Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 64 yhteispistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 67 yhteispistettä. Koepistekiintiössä pisteraja oli suomenkielisinä hakeville 35 koepistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 37 koepistettä. 21

22 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 4. Oikeustieteelliset tutkinnot Oikeustieteellisen koulutusalan tutkintoja ovat oikeusnotaarin tutkinto (ON), joka on alempi korkeakoulututkinto ja oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM), joka on ylempi korkeakoulututkinto. Oikeusnotaarin tutkinto on oikeustieteen maisterin tutkinnon pakollinen välitutkinto. Vuoden 2009 valintakokeessa tiedekuntaan hyväksytyt uudet opiskelijat saavat suorittaa tiedekunnassa sekä oikeusnotaarin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto, että oikeustieteen maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (OTL) ja oikeustieteen tohtorin tutkinto (OTT) Oikeusnotaarin tutkinto Oikeusnotaarin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja sen voi tutkintoasetuksen mukaisesti suorittaa kolmen vuoden kuluessa. Tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja siihen kuuluvat perus- ja yleisopinnot ja pakolliset aine-opinnot sekä käytännöllisiä kursseja tai valinnaisia opintoja sekä kaksi kirjallista työtä, joista toinen on ON-lopputyö. Tutkintoon kuuluvissa opinnoissa opiskelija perehtyy Suomen oikeusjärjestelmän sisältöön, oikeudellisen toiminnan perusteisiin ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Kaikissa opintovaiheissa opetuksen suunnittelun ja järjestämisen perusyksikkönä ovat opintojaksot. Opintojakson laajuus määritellään opintopisteinä. Opintopisteellä tarkoitetaan noin 27 tunnin työskentelyä, joka koostuu eri opiskelumuodoista, kuten luentojen ja muun opetuksen seuraamisesta, harjoitustöiden tekemisestä ja itsenäisestä oppikirjoihin perehtymisestä. Opintopiste ei siten ole ajan vaan työmäärän mitta. Perus- ja yleisopinnoissa opiskelija saa korkeakouluopintojen aloittamista ja harjoittamista koskevaa tietoa sekä perehtyy yleisiin, yhteiskuntatieteitä ja oikeustiedettä sekä oikeusjärjestystä koskeviin kysymyksiin. Opintovaiheen tarkoituksena on osaltaan luoda pohjaa aineopintovaiheen opinnoille. Perus- ja yleisopintoihin kuuluu myös kieliopintoja sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoja. 22

23 HAKUOPAS 2009 Aineopinnoissa opiskelijalle annetaan perusteellinen kokonaiskuva oikeusjärjestyksen sisällöstä, kehityksestä sekä yhteiskunnallisista tehtävistä ja vaikutuksista. Opintojen pääpaino on opiskeltavan aineksen (lainsäädännön, oppikirjojen ja muun kirjallisuuden) omatoimisessa opiskelussa, jota tukevat luennot, harjoitukset ja seminaarit. Aineopinnoissa opiskelu ei ole pääainekeskeistä, vaan kaikki opiskelijat suorittavat suurelta osin samat opintojaksot. Aineopintoihin sisältyy lisäksi harjoitusseminaareja sekä oikeusnotaarin tutkinnon lopputyö Oikeustieteen maisterin tutkinto Oikeustieteen maisterin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, ja sen voi tutkintoasetuksen mukaisesti suorittaa kahden vuoden kuluessa. Tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, ja siihen kuuluu mm. valinnaisia opintoja, syventäviä opintoja ja kieliopintoja. Valinnaisissa opinnoissa opiskelija voi valintansa mukaan syventää osaamistaan eri oikeuden aloilla. Valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää myös muualla suoritettuja opintoja (esim. ulkomailla vaihdossa tehtyjä opintoja), ja osan valinnaisista opinnoista pitää olla käytännöllisiä opintoja. Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy oman valintansa mukaan johonkin aineopinnoissa opiskeltuun oikeudenalaan. Opinnot koostuvat vuoden pituisesta projektista, joka sisältää tiettyyn aihepiiriin keskittyvää seminaarityöskentelyä sekä projektin teemaan liittyviä tai sitä tukevia luentoja sekä projektiin kuuluvan kuulustelun. Projektin aikana opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää metodologista opetusta ja kirjoittaa tutkielman. 23

24 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 5. Opintoneuvonta Tämä esite sekä lisätietoja valintakoevalinnasta, muista valinnoista ja oikeustieteen opinnoista on luettavissa tiedekunnan www-sivuilta: oik/tdk. Tarvittaessa tarkempia ohjeita saa valintakoelautakunnan sihteeriltä ( alkaen), puh. (09) tai opintoneuvojalta, puh. (09) Vastaanotot ma , ti-to , kesällä ma-to opintoasiainpäälliköltä, puh. (09) (vastaanotto ja ti, to klo ) oikeustieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09) käyntiosoite: Yliopistonkatu 3, 3. krs postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta PL HELSINGIN YLIOPISTO Huom! Tiedekunnan valintakoekysymyksiä ja mallivastauksia viime vuosilta on nähtävissä maksutta työvoimatoimistojen tietopalvelupisteissä sekä tiedekunnan verkkosivuilla. 24

25 HAKUOPAS Opiskelijavalinnan aikataulu Hakemusten erivapaudesta osallistua valintakokeeseen (ei-korkeakoulukelpoisille) tai luvasta osallistua valintakokeeseen (ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneille) oltava perillä viimeistään Hakuaika kaikkiin valintoihin (päävalinta, suoravalinta, erillisvalinnat) alkaa Hakemusten kaikkiin valintoihin oltava perillä viimeistään Hakemusten erityisjärjestelyistä valintakokeeseen (vammaiset hakijat) oltava perillä viimeistään Tulokset julkistetaan suoravalinnan (ns. avoimen väylä) ja erillisvalintojen (valinnat suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan) osalta Valintakoe Tulokset julkistetaan päävalinnan (valintakoevalinnan) osalta Kaikkia valintoja koskevien oikaisupyyntöjen oltava tiedekunnassa viimeistään Hakemusten opiskeluoikeuden myöntämisestä sellaiselle vaikeasti vammaiselle hakijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi päävalintaa koskevin valintaperustein, oltava perillä viimeistään Myönnetyn opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään Hyväksyttyjen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ilmoittauduttava viimeistään