HAKUOPAS 2013 Sisällysluettelo

Transkriptio

1 1

2 HAKUOPAS 2013 Sisällysluettelo Dekaanin tervehdys 3 1 Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt Valintakoe ja muut valintamenettelyt Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon tai oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet Erillisvalinnat suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan Erillisvalinta kansainväliseen maisteriohjelmaan Master s Degree Programme in International Business Law and Public International Law Suoravalinta avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella (ns. avoimen väylä) 9 3 Päävalinta (valintakoevalinta) Hakeminen Valintakoe Valintakoevaatimukset Valintakoetehtävät Lähtöpisteiden määräytyminen Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen Erityisjärjestelyt valintakokeessa Valintakokeen tulokset Oikaisupyyntö Opiskelupaikan vastaanottaminen ja kirjoittautuminen yliopistoon Vaasassa aloittavien opintoja koskevat erityismääräykset Tietoja vuoden 2012 valintakokeesta 26 4 Oikeustieteelliset tutkinnot Oikeusnotaarin tutkinto Oikeustieteen maisterin tutkinto 28 5 Opiskelijavalintoja ja opintoja koskeva neuvonta 28 6 Opiskelijavalinnan aikataulu 29 2

3 Dekaanin tervehdys Oikeustieteellinen koulutusala on säilyttänyt vankan suosionsa vuosikymmenestä toiseen. Oikeustieteen opinnot avaavat tien mitä erilaisimpiin ammattitehtäviin. Juristit tekevät sopimuksia, ratkovat kiistoja, soveltavat oikeutta tuomioistuimissa, osallistuvat hallintoon ja lainsäädäntötyöhön. Juristeja tarvitaan erilaisissa tärkeissä tehtävissä niin valtion ja kuntien palveluksessa kuin yksityisellä puolella esimerkiksi asianajajina, liike-elämän palveluksessa ja järjestöissä. Yhä useampi lakimies toimii tavalla tai toisella kansainvälisessä toimintaympäristössä. Juristin valmiudet avaavat toisinaan teitä myös oman ammattialan ulkopuolelle. Monissa tehtävissä tarvitaan hyvää ja tarkkaa ilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja myös todellista käytännön kielitaitoa. Juristeilla on paljon vaikutusvaltaa, monen mielestä liikaakin. Valtaa ei voi olla ilman vastuuta. Juristien ammattitaidon ja ammattietiikan tulee olla korkealla tasolla. Juristin pitää ymmärtää oikeuden kysymyksiä laajasti, eikä juristi voi eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Juristit palvelevat oikeudenmukaisuuden toteutumista, mikä ei ole vähäinen tehtävä. Oikeustieteellinen tiedekunta pyrkii kouluttamaan vastuuntuntoisia ja osaavia oikeuden ammattilaisia vaativiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Juristien tulee Suomessa osata myös ruotsia. Tämä otetaan koulutuksessa huomioon. Kaksikielistä koulutusta toteutetaan lisäksi Vaasassa toimivassa yksikössä. Syksyllä 2013 päästään toden teolla aloittamaan uudistetun tutkinnon mukainen lakimieskoulutus. Odotukset ovat korkealla. Uudistusta on valmisteltu yhdessä hartaasti ja huolella. Opiskelijat ovat olleet tässä alusta asti mukana. Tarkoitus on, että opiskeltavat asiat entistä paremmin limittyisivät ja lomittuisivat kokonaisuuksiksi. Näin varmistetaan olennaisimpien taitojen karttuminen opintojen myötä. Tiedekunnan tutkijoiden ja opettajien haasteena on kehitellä uudenlaisia opintokokonaisuuksia, jotta oppiaineiden rajoja voidaan joustavasti ylittää. Yhteistyötä vaaditaan siten myös henkilökunnalta. Ei ole tarkoitus, että yliopistolla olisi synkkää. Yliopistoyhteisö koostuu ihmisistä. Opiskelijat ovat keskeinen osa tuota yhteisöä. Monelle meistä palkollisista työ yliopistolla on ollut haaveena. Meitä kaikkia yhdistää kiinnostus tietää ja oppia. Yliopisto on yhtä aikaa aina uusi mutta kuitenkin se sama vanha. Pidetään se sellaisena. Kimmo Nuotio rikosoikeuden professori dekaani 3

4 1 Uusien opiskelijoiden ma a ra ja kiintio t 2013 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan (jäljempänä: tiedekunta) otetaan lukuvuonna päävalinnan (valintakoevalinnan) kautta oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista varten 260 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista 231 varataan koulutukseen, jossa oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan Helsingissä, ja 29 koulutukseen, jossa oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan Vaasassa. Opiskelijat valitaan erikseen Helsinkiin ja Vaasaan. Kaikilla tiedekuntaan päävalinnassa valituksi tulleilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto Helsingissä. Vaasassa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneilla on oikeus suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto myös Vaasassa, jos he oikeusnotaariopintojen loppuvaiheessa valitsevat oikeustieteen maisterin tutkinnon suorituspaikaksi Vaasan. Helsingissä oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneilla on oikeus suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto myös Vaasassa, jos he oikeusnotaariopintojen loppuvaiheessa hakevat tiedekunnalta oikeutta suorittaa oikeustieteen maisterin tutkinto Vaasassa. Helsingissä aloitettavaan koulutukseen valitaan suomen kieltä taitavia hakijoita 209, joista yhteispistekiintiöstä ja koepistekiintiöstä. Ruotsin kieltä taitavia valitaan 22 hakijaa, joista 6-12 yhteispistekiintiöstä ja 6-12 koepistekiintiöstä. Vaasassa aloitettavaan koulutukseen valitaan suomen kieltä taitavia 17, joista 6-11 yhteispistekiintiöstä ja 6-11 koepistekiintiöstä. Ruotsin kieltä taitavia valitaan 12 hakijaa, joista kummassakin ryhmässä 4-8 yhteispistekiintiöstä ja 4-8 koepistekiintiöstä. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille. 4

5 Yhteispistekiintiö käsittää suomalaisen ylioppilastutkinnon tai siihen ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) mukaan rinnastettavan tutkinnon suorittaneet. Yhteispistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Koepistekiintiö käsittää ne yhteispistekiintiöön kuuluvat hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyiksi tästä kiintiöstä, sekä yhteispistekiintiöön kuulumattomat hakijat. Koepistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tiedekuntaan otetaan lisäksi lukuvuonna avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella suoravalinnassa enintään 5 uutta opiskelijaa opiskelemaan oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoa (ns. avoimen väylä). Tämän hakijaryhmän suoravalintaa on selostettu tarkemmin hakuoppaan osiossa 2. Valintakoe ja muut valintamenettelyt. Tämä hakijaryhmä ei käytä samaa sähköistä hakulomaketta kuin päävalintaan osallistuvat, mutta valinnassa noudatetaan soveltuvin osin päävalintaa koskevia määräyksiä oikaisumenettelystä, opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opintojen aloittamisesta. Tiedekuntaan otetaan lisäksi lukuvuonna erillisvalinnassa suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan hakijoita seuraavista hakijaryhmistä: enintään 10 uutta opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon Åbo Akademissa enintään 10 uutta opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet oikeusnotaarin tutkinnon Turun tai Lapin yliopistossa enintään 10 uutta opiskelijaa, jotka ovat suorittaneet ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle. Tiedekuntaan otetaan lisäksi lukuvuonna erillisvalinnassa opiskelijoita kansainväliseen maisteriohjelmaan Master s Degree Programme in International Business Law and Public International Law. Näiden hakijaryhmien erillisvalintaa on selostettu tarkemmin hakuoppaan osiossa 2. Valintakoe ja muut valintamenettelyt. Nämä hakijaryhmät eivät käytä samaa sähköistä hakulomaketta kuin päävalintaan osallistuvat, mutta valinnassa noudatetaan soveltuvin osin päävalintaa koskevia määräyksiä oikaisumenettelystä, opiskelupaikan vastaanottamisesta ja opintojen aloittamisesta. Tiedekuntaan päävalinnassa opiskelemaan hakevan on hakemuksessaan ilmoitettava 5

6 1) hakeeko hän opiskelemaan tiedekunnan järjestämään koulutukseen, jossa oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan Helsingissä, vai tiedekunnan järjestämään koulutukseen, jossa oikeusnotaarin tutkinto suoritetaan Vaasassa, ja 2) hakeeko hän tiedekuntaan suomen kieltä vai ruotsin kieltä taitavana opiskelijana. Hakijan ilmoittama valinta on sitova. Suomen kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka voi todentaa suomen kielen taitonsa jollakin seuraavalla, Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 2012:91 määritellyllä tavalla: Suomenkielinen koulusivistys Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. approbatur) TAI suomi toisena kielenä (tämä koe on tarkoitettu vain niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja se korvaa ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8. IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5. EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI suomi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7. Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto suomeksi Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi Yleinen kielitutkinto suomen kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5 Valtionhallinnon kielikoe suomen kielessä, vähintään hyvä taito Helsingin yliopiston kielipalveluiden koe suomen kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5 Suomen kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa suomenkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa suomen kielellä. 6

7 Ruotsin kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka voi todentaa ruotsin kielen taitonsa jollakin seuraavalla, Helsingin yliopiston rehtorin päätöksessä 2012:91 määritellyllä tavalla: Ruotsinkielinen koulusivistys Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsi äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. approbatur) TAI ruotsi toisena kielenä (tämä koe on tarkoitettu vain niille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, ja se korvaa ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen) vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa ruotsi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI ruotsi suullisesti vähintään arvosanalla 8. IB-tutkinnossa ruotsi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI ruotsi A2-kielenä vähintään arvosanalla 5. EB-tutkinnossa ruotsi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI ruotsi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7. Korkeakoulussa ruotsin kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto ruotsiksi Korkeakoulututkinto pääaineena ruotsin kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi Yleinen kielitutkinto ruotsin kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5 Valtionhallinnon kielikoe ruotsin kielessä, vähintään hyvä taito Helsingin yliopiston kielipalveluiden koe ruotsin kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5 Hyväksytysti suoritettu TISUS-koe (Test in Swedish for University Studies) Ruotsin kieltä taitavana hakevan on vastattava valintakokeessa ruotsinkielisiin kysymyksiin ja kirjoitettava vastauksensa ruotsin kielellä. 7

8 2 Valintakoe ja muut valintamenettelyt Jokaisen tiedekuntaan hakevan on osallistuttava tiedekunnan järjestämään valintakokeeseen, jollei jäljempänä toisin määrätä. Velvollisuus osallistua valintakokeeseen koskee myös korkeakoulututkinnon suorittaneita. Valintaa valintakokeen kautta sanotaan päävalinnaksi. Valintakokeeseen osallistumisen edellytyksenä on korkeakoulukelpoisuus tai erivapauden saaminen (ks. Hakukelpoisuus alempana). Tässä hakuoppaan osiossa selostetaan lyhyesti muita valintamenettelyjä kuin päävalintaa. Tarkempia tietoja näistä valintamenettelyistä on tiedekunnan verkkosivuilla ( 2.1 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon tai oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet Tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon suorittaneella, tai sillä, jonka tiedekunta on hyväksynyt tätä tutkintoa opiskelemaan, on oikeus ilman valintakoetta ryhtyä opiskelemaan oikeusnotaarin tutkintoa. Oikeusnotaarin tutkinnon tiedekunnassa suorittaneella on oikeus ilman valintakoetta ryhtyä suorittamaan oikeustieteen maisterin tutkintoa. 2.2 Erillisvalinnat suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan Turun yliopistossa, Lapin yliopistossa tai Åbo Akademissa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneella on oikeus hakea opiskeluoikeutta tiedekuntaan suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan näitä hakijaryhmiä koskevan erillisvalinnan kautta. Hakuaika lukuvuonna alkaa ja päättyy ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle suorittaneella on oikeus hakea opiskeluoikeutta tiedekuntaan suoraan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan tätä hakijaryhmää koskevan erillisvalinnan kautta. Hakuaika lukuvuonna alkaa ja päättyy Lisätietoa erillisvalinnoista ja tarkemmat valintaperusteet sekä ohjeet valintamenettelystä löydät tiedekunnan verkkosivuilta ( 8

9 Erillisvalinnan tulokset ilmoitetaan viimeistään Erillisvalinta kansainväliseen maisteriohjelmaan Master s Degree Programme in International Business Law and Public International Law Tiedekunnassa voi suorittaa ylemmän tutkinnon englanninkielisessä Master s Degree Programme in International Business Law and Public International Law - maisteriohjelmassa. Maisteriohjelmaan voi hakea henkilö, joka on suorittanut suomalaisen oikeusnotaarin tutkinnon tai sitä vastaavan ulkomaisen alemman korkeakoulututkinnon oikeustieteen alalta tai muun alemman korkeakoulututkinnon, joka sisällöltään antaa opiskelijalle valmiudet suoriutua oikeustieteellisistä maisteriopinnoista hakijan valitsemassa suuntautumisvaihtoehdossa. Hakemaan on oikeutettu myös henkilö, joka suorittaa jotain edellä mainittua tutkintoa siten, että voi esittää siitä tutkintotodistuksen kirjoittautumisen yhteydessä viimeistään Maisteriohjelmassa suoritetaan kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto (Master of International and Comparative Law, Magister i internationell och komparativ rätt), joka ei tuota kelpoisuutta oikeusministeriön hallinnonalan virkoihin, joihin vaaditaan oikeustieteen maisterin tutkinto. Maisteriohjelmassa on myös mahdollista suorittaa oikeushallinnon virkoihin tarvittava oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto. Jos opiskelija on suorittanut kotimaisen oikeusnotaarin (ON) tutkinnon tai ETA-kelpoisuuskokeen oikeusnotaaritasolle, hän voi suorittaa ohjelmassa oikeusministeriön hallinnonalan virkoihin vaadittavan oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon. Hakuaika päättyy klo (GMT+2). Lisätietoja ja ohjeet valintamenettelystä löytyvät maisteriohjelman kotisivuilta ( 2.4 Suoravalinta avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella (ns. avoimen väylä) Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan valitaan lukuvuonna oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan enintään 5 uutta opiskelijaa avoimessa yliopistossa suoritettujen Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vaatimusten mukaisissa oikeustieteen opinnoissa osoittamansa opintomenestyksen perusteella. Hakuaika alkaa ja päättyy Lisätietoa suoravalinnasta ja tarkemmat valintaperusteet sekä ohjeet valintamenettelystä löydät tiedekunnan verkkosivuilta ( Avoimen väylän valinnan tulokset ilmoitetaan viimeistään

10 3 Pa a valinta (valintakoevalinta) 3.1 Hakeminen Hakeminen oikeustieteellisen tiedekunnan päävalinnassa (valintakoevalinnassa) tapahtuu yliopistojen yhteisen hakujärjestelmän kautta. Hakemista koskevat tiedot löytyvät myös yliopiston hakijapalvelujen verkkosivuilta ( opiskelijaksi/). HAKUAIKA Hakuaika alkaa ja päättyy klo HAKUKELPOISUUS Yliopistossa suoritettavaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on kelpoinen hakemaan: 1) ylioppilas, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: suomalainen ylioppilastutkinto International Baccalaureate -tutkinto (IB) Eurooppalainen ylioppilastutkinto(eb) Reifeprüfung-tutkinto (RP) tai 2) henkilö, joka on suorittanut AICE-tutkinnon (Cambridge Advanced International Certificate of Education) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon korkeakoulututkinnon yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa 10

11 ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai henkilö, jolla on dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta tai henkilö, jolle on myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin Helsingin yliopiston tiedekuntaan tai muuhun yliopistoon Suomalaisen ylioppilastutkinnon 2013 suorittavat ovat hakukelpoisia vuoden 2013 päävalinnassa, mikäli tutkinto valmistuu mennessä. Muiden keväällä 2013 valmistuvien tutkintojen osalta tarkemmat ohjeet ja määräajat on ilmoitettu kohdassa Keväällä 2013 valmistuvat tutkinnot. Ne, joiden tutkinto ei ole valmistunut ilmoitettuihin määräaikoihin mennessä, eivät ole hakukelpoisia vuoden 2013 päävalinnassa. HAKULOMAKE Voit hakea Helsingin yliopistoon yliopistojen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta, joka löytyy osoitteesta Järjestelmässä voit mm. etsiä koulutusta suomalaisten yliopistojen koulutustarjonnasta, sekä täyttää ja lähettää hakemuksen. Kaikkien yliopistojen hakukohteisiin haetaan samalla hakulomakkeella. Hakemista useampaan Helsingin yliopiston tiedekuntaan, yliopistoon tai korkeakouluun ei ole rajoitettu, mutta yliopistojen yhteishaussa saa hakea korkeintaan yhdeksään (9) hakukohteeseen. Tämän lisäksi hakukohteita on voitu rajata tiedekunnan sisällä tai yliopistojen välillä esimerkiksi yhteisvalinnoissa. Sähköinen hakulomake huomioi nämä rajoitukset automaattisesti. Hakulomake ilmoittaa erikseen, mikäli tietyt hakukohteet tulee priorisoida keskenään. Lomakkeen ensimmäisellä sivulla valittu järjestys ei ole ensisijaisuusjärjestys. Hakemus kannattaa täyttää hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä, sillä lomakkeen täyttämiseen voi kulua runsaasti aikaa, jos samalla tutustut mieleisiisi hakukohteisiin. Järjestelmä ohjaa lomakkeen täyttämisessä ja antaa yleistietoa hakemisesta, mutta tutustu lisäksi huolellisesti yliopiston ja tiedekunnan hakuohjeisiin. Täytettyäsi ja lähetettyäsi hakemuksen järjestelmä kertoo, tarvitseeko sinun lisäksi lähettää liitteitä. Lomakkeella kannattaa ehdottomasti ilmoittaa toimiva sähköpostiosoite, sillä tällöin saat myös sähköpostiisi kuittauksen hakemuksen tallentumisesta. Myös mahdollisten hakemusliitteiden perille saapumista ja täydentämistä koskevat viestit lähetetään hakulomakkeella ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Huomioithan, että lomake ei ole tallentunut järjestelmään, jos et saa sähköpostiisi vahvistusta tai näytölle ei tule tekstiä Hakulomakkeesi on lähetetty ja vastaanotettu. 11

12 Kun olet täyttänyt ja lähettänyt sähköisen hakulomakkeen, tallenna lomake itsellesi tiedostona ja säilytä se todisteeksi siitä, että olet jättänyt hakemuksen. Lomakkeen voi tallentaa hakemuksen lähettämisen jälkeen sähköisen hakulomakkeen viimeisellä sivulla. Jos et pysty täyttämään hakemusta sähköisesti, voit tilata paperisen hakemuksen opetushallituksen yliopistohaun neuvontapalvelusta puh Paperiset hakemukset on palautettava määräpäivään klo mennessä osoitteeseen Opetushallitus, PL 380, Helsinki. Kirje kannattaa postittaa kirjattuna, jotta sinulle jää tosite hakemuksen lähettämisestä. Hakuaika päättyy klo 16.15, jolloin myös postitse saapuvien hakemusten on oltava perillä. Viimeisen hakupäivän postileiman päiväys ei riitä. Määräajan jälkeen saapuvia hakemuksia ei oteta huomioon. Voit luoda käyttäjätilin sähköisen hakujärjestelmän Oma haku -palveluun tunnistautumalla verkkopankkitunnuksen tai HST-kortin avulla. Rekisteröityneenä pystyt esimerkiksi muokkaamaan hakemustasi hakuaikana, tarkistamaan valintojen tuloksia ja ottamaan opiskelupaikan vastaan sähköisesti. Rekisteröityminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä sähköisen hakemuksen täyttämiseksi. Järjestelmä on avoinna ympäri vuoden ja vuorokauden lukuun ottamatta arkipäivinä huoltotöistä johtuvaa käyttökatkoa klo Hakeminen on kuitenkin mahdollista vain hakuaikana. Ohjeet Oma haku - palvelun käytöstä ovat osoitteessa HAKEMUSTIETOJEN MUUTOKSET Mahdollisia muutoksia hakulomakkeella antamiisi hakukohdetietoihin voit tehdä vain hakuaikana rekisteröitymällä Oma haku -palveluun osoitteessa Jos teet muutoksia lomakkeeseen, viimeiseksi antamasi tiedot jäävät voimaan. Yhteystietojasi voit muuttaa läpi vuoden Oma haku -palvelussa osoitteessa Tekemistäsi yhteystietojen muutoksista lähtee ilmoitus yliopistoihin, joihin hakulomakkeellasi haet. Yhteystietojen muutoksista voi ilmoittaa yliopistojen hakijapalveluihin myös puhelimitse. Hakijapalvelut Puh: (09) (asiakaspalvelu) PL 3, Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 1.krs. hakijapalvelut@helsinki.fi 12

13 Aukioloajat Aukioloajat ja puhelinajat on ilmoitettu osoitteessa LIITTEET Mikäli olet suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen tai jos ylioppilastutkintosi valmistuu keväällä 2013, niin sinun ei tarvitse toimittaa korkeakoulukelpoisuusliitettä. Yliopisto saa tiedot vuonna 1990 ja sen jälkeen suoritetuista suomalaisista ylioppilastutkinnoista ja niiden arvosanoista suoraan ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Tarkista kuitenkin tarvitseeko sinun toimittaa muita liitteitä, kuten esim. osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitosi. Mikäli et osoita korkeakoulukelpoisuuttasi vaaditulla tavalla eikä sitä voida todentaa ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä, niin hakemuksesi hylätään. Sinun tulee toimittaa korkeakoulukelpoisuuden osoittava liite, mikäli korkeakoulukelpoisuutesi perusteena on jokin seuraavista tutkinnoista: Ennen vuotta 1990 suoritettu suomalainen ylioppilastutkinto International Baccalaureate -tutkinto, Reifeprüfung-tutkinto tai European Baccalaureate tutkinto AICE-tutkinto Vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto Yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto Ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin Muutoin saavutettu korkeakoulukelpoisuus (myönnetty erivapaus tai henkilölle myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin Helsingin yliopiston tiedekuntaan tai muuhun yliopistoon.) Kaikissa näissä tapauksissa on toimitettava määräaikaan klo mennessä virallisesti oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta, ellei toisin ole erikseen mainittu. Jos korkeakoulukelpoisuuden perusteena on ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden 13

14 vastaaviin korkeakouluopintoihin, niin todistuksesta on lisäksi toimitettava virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, mikäli todistuksesi alkuperäinen kieli ei ole mikään näistä. (Ohje virallisesti oikeaksi todistamisesta ja virallisesta käännöksestä jäljempänä.) Ulkomailla suoritetun tutkinnon tapauksessa kelpaa myös virallisesti oikeaksi todistettu kopio Opetushallituksen myöntämästä rinnastuspäätöksestä. Mikäli korkeakoulukelpoisuuden antava tutkintosi valmistuu keväällä/kesällä 2013, katso tarkemmat ohjeet ja määräajat kohdasta keväällä 2013 valmistuvat tutkinnot. Mikäli olet saanut kanslerilta tai tiedekunnalta erivapauden osallistua valintakokeisiin, niin sinun tulee toimittaa valokopio päätöksestä tai ilmoittaa hakijapalveluihin, minä vuonna ja mihin tiedekuntaan erivapaus on myönnetty. Tiedot tarkistetaan. Mikäli haluat osoittaa korkeakoulukelpoisuutesi korkeakoulututkinnolla, joka on suoritettu Helsingin yliopistossa, niin sinun tulee ilmoittaa hakijapalveluihin, että haluat käyttää tätä hakuperusteenasi, jotta asia voidaan tarkistaa opiskelijarekisteristä. Virallisesti oikeaksi todennettua kopiota tutkintotodistuksesta ei tässä tapauksessa tarvitse toimittaa, vaikka hakulomake sitä pyytää. Mikäli käytät hakuperusteenasi jo suoritettua korkeakoulututkintoa, et kuitenkaan voi saada lähtöpisteitä. Mikäli haluat osoittaa korkeakoulukelpoisuutesi Helsingin yliopiston jonkin tiedekunnan sinulle jo myöntämällä vastaavan tasoisen tai ylemmän tutkinnon suoritusoikeudella, sinun tulee ilmoittaa hakijapalveluihin, että haluat käyttää tätä hakuperusteenasi, jotta asia voidaan tarkistaa opiskelijarekisteristä. Et kuitenkaan voi saada lähtöpisteitä. Mikäli haluat käyttää hakuperusteenasi jonkin muun yliopiston myöntämää tutkinnonsuoritusoikeutta, sinun tulee toimittaa virallinen opintorekisteriote, josta käy ilmi tutkinnonsuoritusoikeutesi. Jos hakija on suorittanut useita korkeakoulukelpoisuuden tuottavia tutkintoja, niin korkeakoulukelpoisuuden toteamiseen riittää, että toimittaa todistuksen yhdestä tutkinnosta. Jos hakija on suorittanut sekä ylioppilastutkinnon että jonkin muun tutkinnon, niin korkeakoulukelpoisuuden osoittavana liitteenä kannattaa toimittaa ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon (IB, EB, RP) todistus, koska tällöin on mahdollista saada lähtöpisteitä. Hakijan on osoitettava hakukohteen kielestä riippuen hyvä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito. Kielitaidon osoitustavat on kerrottu sivulla: 14

15 (ks. myös pdf-taulukot kielitaidon todentamisesta eri tiedekuntiin haettaessa). Hakijan on toimitettava hakujärjestelmän pyytämänä virallisesti oikeaksi todistettu kopio kielitaidon osoittavasta todistuksesta pääsääntöisesti klo mennessä Hakijan liitepalveluun. Jos hakijalla ei ole valmiiksi mitään kielitaidon osoittavaa tutkintoa tai todistusta, hänen tulee suorittaa jokin hyväksytyistä kielitutkinnoista/testeistä. Helsingin yliopiston Kielipalvelujen testiajat ja ilmoittautumisohjeet ovat verkko-osoitteessa: Lisätietoa yleisestä kielitutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnoista on Opetushallituksen verkkosivulla: Mikäli hakija on suorittanut vuonna 1990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon, johon sisältyy hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista äidinkielenä tai vähintään arvosana magna cum laude approbatur äidinkielen kokeen korvaavasta suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeesta, niin hänen ei tarvitse erikseen toimittaa kielitaidon todentavaa liitettä. (Jos valitsee jomman kumman yo-kokeen hakulomakkeella kielitaidon todenteeksi, lomakkeelle ei tule kielitaitoliitepyyntöä.) Jos hakija osoittaa kielitaitonsa samalla tutkinnolla jolla hän osoittaa korkeakoulukelpoisuutensa, niin riittää kun hän toimittaa yhden virallisesti oikeaksi todistetun kopion kyseisestä todistuksesta. VIRALLISESTI OIKEAKSI TODISTAMINEN JA VIRALLINEN KÄÄNNÖS Kaikkien liitteiden on oltava virallisesti oikeaksi todistettuja kopioita, ellei erikseen toisin mainita. Kopion voi virallisesti todentaa oikeaksi ainoastaan julkinen notaari tai todistuksen myöntänyt oppilaitos. Jos todistuksessa on useampia sivuja, niin kaikkien sivujen on oltava oikeaksi todistettuja. Maistraateissa toimivat julkiset notaarit myöntävät työkseen virallisia asiakirjajäljennöksiä, joten maistraatissa asioidessaan voi olla varma siitä, että saa asianmukaisesti viralliseksi oikeaksi todistetun kopion alkuperäisestä asiakirjasta. Jotta oppilaitoksesta myönnetty todistuskopio on virallisesti oikeaksi todistettu, 1. kopioon tulee lyödä oppilaitoksen virallinen leima. (Oppilaitosten virallisissa leimoissa on yleensä oppilaitoksen nimi ja symboli) 2. oppilaitoksen edustajan tulee lisäksi kirjoittaa kopioon nimikirjoituksensa ja nimenselvennys sekä virkanimikkeensä. Leima, jossa lukee pelkästään jäljennöksen oikeaksi todistaa tai certified copy, ei ole oppilaitoksen virallinen leima. 15

16 Ulkomaisesta todistuksesta on lisäksi toimitettava virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, mikäli todistuksen alkuperäinen kieli ei ole mikään näistä. Virallinen käännös voi olla joko 1) todistuksen antaneen oppilaitoksen myöntämä käännös, 2) virallisesti oikeaksi todistettu kopio oppilaitoksen myöntämästä käännöksestä, 3) virallisen kääntäjän tekemä käännös tai 4) virallisesti oikeaksi todistettu kopio virallisen kääntäjän tekemästä käännöksestä. RP-, IB- tai EB-todistuksia ei tarvitse käännättää. Suomenkielinen Reifeprüfungvastaavuustodistus ei kelpaa, vaan RP-tutkinnon suorittaneen on toimitettava virallisesti oikeaksi todistettu kopio nelisivuisesta saksankielisestä tutkintotodistuksesta Zeugnis der allgemeinen Hochschulreife. IB-tutkinnon suorittaneen on toimitettava virallisesti oikeaksi todistettu kopio varsinaisesta tutkintotodistuksestaan (Diploma). Yliopistolle ei pidä lähettää alkuperäisiä tutkintotodistuksia. LIITTEIDEN TOIMITTAMINEN Hakemuksen liitteet toimitetaan klo mennessä osoitteeseen Hakijan liitepalvelu Yliopistonkatu Helsinki Liitteet voi toimittaa joko postitse tai henkilökohtaisesti liitepalvelun postilaatikkoon. Huomaathan, että liitteiden tulee olla perillä määräaikaan mennessä; postileima ei riitä. Keväällä 2013 valmistuvien poikkeavat määräajat on ilmoitettu kohdassa keväällä 2013 valmistuvat tutkinnot. Yliopistolle ei pidä lähettää alkuperäisiä tutkintotodistuksia. Liitteitä ei palauteta. KEVÄÄLLÄ 2013 VALMISTUVAT TUTKINNOT Jos hakuperusteenasi on keväällä 2013 valmistuva suomalainen ylioppilastutkinto, niin sinun ei tarvitse toimittaa korkeakoulukelpoisuuden osoittavaa liitettä. Mikäli olet epävarma ylioppilastutkintosi valmistumisesta mutta olet suorittanut myös jonkin muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon, sinun kannattaa toimittaa liite kyseisestä tutkinnosta. Jos ylioppilastutkintosi kuitenkin valmistuu tiedekunnan asettamaan määräaikaan mennessä, niin siitä mahdollisesti saatavat lähtöpisteet otetaan automaattisesti huomioon. 16

17 Jos hakuperusteenasi on keväällä 2013 valmistuva International Baccalaureate tutkinto, niin sinun tulee toimittaa tutkinnostasi ennakkoarvio (Candidate Predicted Grades) klo mennessä. Lähtöpisteet lasketaan ennakkoarvion perusteella, ja valintapäätös tehdään ehdollisena. Mikäli tulet hyväksytyksi, sinun tulee toimittaa lopulliset arvosanasi tiedekuntaan paikan vastaanoton yhteydessä. Jos hakuperusteenasi on jokin muu keväällä 2013 valmistuva tutkinto, niin sinun tulee toimittaa virallisesti oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksestasi klo mennessä. Mikäli tutkintosi ei valmistu mennessä mutta valmistuu ennen , niin sinun tulee toimittaa mennessä ennakkoarvio tai muu oppilaitoksesi myöntämä todistus, josta käy ilmi, mitä tutkintoa olet suorittamassa ja missä oppilaitoksessa. Ennakkoarvioiden ja opintorekisteriotteiden on oltava virallisia eli lähettämässäsi paperissa on oltava tuore, kyseiseen paperiin lyöty oppilaitoksen virallinen leima ja asiakirjan myöntäneen henkilön nimikirjoitus. Oppilaitoksen virallisessa leimassa on yleensä oppilaitoksen nimi ja symboli. Leima, jossa lukee pelkästään jäljennöksen oikeaksi todistaa tai certified copy, ei ole oppilaitoksen virallinen leima. Hakijan tulee toimittaa liitteitä suoraan tiedekuntaan seuraavissa tapauksissa: tutkintotodistus, mikäli tutkintosi ei valmistu mennessä, mutta valmistuu ennen IB-tutkintojen ennakkoarvioiden perusteella hakeneiden ja valintakokeessa ehdollisesti hyväksyttyjen tulee toimittaa mennessä paikan vastaanoton yhteydessä lopulliset arvosanat Tällöin liitteet toimitetaan tiedekunnan valintakoekansliaan osoitteeseen Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Valintakoekanslia, PL 4 (Yliopistonkatu 3), Helsingin yliopisto. Hakijoita pyydetään etukäteen olemaan yhteydessä valintakoekansliaan ja ilmoittamaan, että he toimittavat todistuskopion tähän myöhempään määräaikaan mennessä. Tiedekunnan valintakoekanslia avataan ja sen käyntiosoite on Yliopistonkatu 3, 3. krs, huone 374, puh. (09) , sähköposti oik-valintainfo@helsinki.fi. Valintakoekanslian aukioloajat ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla: -> valintakoe Valintakoe Valintakoe järjestetään keskiviikkona klo alkaen. Koe kestää viisi tuntia. Erillistä kutsua valintakokeeseen ei lähetetä. 17

18 Koepaikkakunnat ja -paikat ovat: 1) Helsinki: Helsingin yliopisto, Päärakennus (Fabianinkatu 33), Porthania, (Yliopistonkatu 3), sekä muita tiloja näiden rakennusten lähistöllä 2) Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Konetalo, Korkeakoulunkatu 6, Hervanta (keskustasta n. 7 km) 3) Kuopio: Kuopion yliopisto, Canthia, Harjulantie 1 4) Oulu: Oulun yliopisto, Linnanmaa-yliopistorakennus (keskustasta n. 5 km), Pentti Kaiteran katu 1 5) Vaasa: Vaasan yliopisto, Wolffintie 34 Koesaleja koskevat tiedot ovat Helsingissä päärakennuksen ala-aulassa ja muilla paikkakunnilla koepaikan ilmoitustaululla koepäivänä klo 9.00 lähtien. Oikean salin löytämiseksi on koepaikalle saavuttava hyvissä ajoin. Koesaleja koskevat tiedot ovat nähtävillä myös tiedekunnan verkkosivuilla viimeistään valintakoeviikolla. Koeaika on viisi tuntia. Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, passi tai ajokortti), joka on esitettävä valintakokeen yhteydessä. Lisäksi hänen on ehdottomasti merkittävä henkilötunnuksensa kuhunkin koepaperiin. Henkilötunnus ei tule näkyviin julkisissa tuloslistoissa. Varaa mukaasi tavalliset kirjoitusvälineet. Kännyköitä, taskulaskimia, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita. Vastauspaperit jaetaan koetilaisuudessa Valintakoevaatimukset Valintakoevaatimukset (valintakoetta varten luettava kirjallisuus) ovat erilaiset niille, jotka osallistuvat valintakokeeseen suomen kieltä taitavina ja niille, jotka osallistuvat valintakokeeseen ruotsin kieltä taitavina. Valintakoevaatimukset julkistetaan (alustavan aikataulun mukaan) tiedekunnan verkkosivuilla ( Mikäli tieto muuttuu, se ilmoitetaan em. sivuilla. Samanaikaisesti julkistetaan myös valintakoetta varten luettavan kirjallisuuden ilmestymisaikataulu, joka on kuitenkin aikaisintaan maaliskuun lopussa. Näkövammaiset hakijat voivat tilata Näkövammaisten kirjasto Celian ( kautta valintakoekirjoista elektronisia, piste- ja ääniversioita. Valintakoekirjat ovat saatavissa Celian kautta aikaisintaan samaan aikaan kuin painetut versiot. Näkövammaisten hakijoiden on suositeltavaa ottaa yhteyttä Celiaan jo siinä vaiheessa kun valintakoevaatimukset julkistetaan 18

19 3.2.2 Valintakoetehtävät Valintakoekysymykset laaditaan suomen kieltä taitavien valintakokeeseen suomen kielellä ja ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ruotsin kielellä. Suomen kielen taitoisena valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsin kielen taitoisena valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä. Kysymyspaperin vastausohjeet on luettava tarkasti. Ohjeiden noudattamatta jättäminen (esim. vastaustilan ylittäminen) koituu hakijan vahingoksi. Valintakoetehtävät voivat olla luonteeltaan esimerkiksi oikeustapaus-, essee- tai monivalintakysymyksiä. Vastauksen tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon, ja vastaus on pyrittävä kirjoittamaan keskitetysti. Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä kyseiseen tapaukseen. Käsialan tulee olla selkeästi luettavaa. Valintakoekirjoissa mainittujen lainkohtien pykälänumeroita ei tarvitse valintakokeessa osata; riittää kun tuntee valintakokeessa pykälänumeroiden yhteydessä kerrotut asiat. Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen hakijan koesuoritus hylätään. 3.3 Lähtöpisteiden määräytyminen Hakijoille annetaan suoritetun ylioppilastutkinnon perusteella enintään 32 lähtöpistettä (vuonna 1996 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneet) tai enintään 28 lähtöpistettä (vuosina ylioppilastutkinnon suorittaneet) tai enintään 24 lähtöpistettä (ennen vuotta 1970 ylioppilastutkinnon suorittaneet) äidinkielen kokeesta, toisen kotimaisen kielen kokeesta sekä kahdesta seuraavasta: vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe, sen mukaisesti mitkä kaksi koetta antavat korkeimman pistemäärän. Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnossa useamman kuin yhden ainereaalin kokeen, otetaan huomioon parempi arvosana. Ennen hakuajan päättymistä korotetut arvosanat otetaan huomioon korotettuina. Henkilön, joka haluaa käyttää hyväkseen ylioppilastutkintolautakunnan suorittamaa jälkiarvostelua, on hakemuksessaan ilmoitettava jälkiarvostelun tulos. Hakijalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja joka on äidinkielen kokeen sijasta suorittanut ylioppilastutkinnossa suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen, katsotaan suomi/ruotsi toisena kielenä -koe lähtöpisteiden määräytymisessä äidinkieleksi. Vuonna 1996 tai myöhemmin ylioppilastutkinnon suorittaneet 19

20 äidinkieli ja reaali laudatur 8 eximia cum laude approbatur 6 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe *pitkän oppimäärän koe laudatur 8 eximia cum laude approbatur 6 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 *keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe laudatur 5 eximia cum laude approbatur 4 magna cum laude approbatur 3 cum laude approbatur 2 lubenter approbatur 1 Vuosina ylioppilastutkinnon suorittaneet äidinkieli ja reaali laudatur 7 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe *pitkän oppimäärän koe/vaativamman oppimäärän mukainen koe laudatur 7 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 *keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe/yleinen koe laudatur 4 magna cum laude approbatur 3 cum laude approbatur 2 lubenter approbatur 1 Ennen vuotta 1970 ylioppilastutkinnon suorittaneet äidinkieli ja reaali 20