Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 KOMMENTTIKOOSTE 1, Määräys TRAFI/118120/ /2016 1(11) Perustelumuistion liite 1 Kohta Kommentti Lausunnon antaja Trafi 1.2 koulu- ja päivähoitokuljetuksella kunnan, kuntayhtymän, koulun tai laitoksen tilausliikenteenä järjestämää kuljetusta, johon saadaan kunnan tai valtion tukea. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muutosehdotus: jätetään määritelmästä pois kunnan tai valtion tuen pakollisuus. Määräyksessä on tarkoitettu käytettäväksi samaa määritelmää, kuin voimaan tulevassa alkolukkolaissa (730/2016). Määritelmää ei voida muuttaa määräystasolla, vaan muutos pitäisi tarvittaessa tehdä lakiin. Selvyyden vuoksi määräyksessä oleva koulu- ja päivähoitokuljetuksen määritelmä muutetaan siten, että siinä viitataan alkolukkolain 10 :ssä tarkoitettuun kuljetukseen. Perustelut: Koulumatkoja tehdään myös kaikille avoimissa osto- ja tilausliikenteen kuljetuksissa, mutta näitä ei alkolukkovelvoite koskisi ilman tätä ehdotettua muutosta. Varsinkin ammatillisissa oppilaitoksissa on omaa kuljetuskalustoa, jota käytetään opiskelijoiden kuljetuksiin. Myöskään nämä kuljetukset eivät kuuluisi alkolukkovelvoitteen piiriin ilman tätä muutosehdotusta. 2.1 A) Linja-autoliitto pitää tärkeänä, että linjaautoyrityksillä on jatkossakin mahdollista asentaa ja kalibroida alkolukkoja yrityksen omalla korjaamolla. Linja-autoyrityksellä on itsellään intressi pitää alkolukot toimintakuntoisena. Alkolukon kalibrointi on voitava rytmittää auton normaaliin huoltoohjelmaan. Kalibrointi tapahtumana kestää vain muutaman minuutin ajan ja sen tekeminen auton normaalin huollon yhteydessä tuo synergiahyötyjä. Nykyisin linja-autoyrityksillä on jarrujärjestelmien ja ajopiirtureiden asennus- ja korjauslupia. Tapahtumana kalibrointi on yksinkertainen ja se tulee olla tehtävissä bussiyrityksessä, jos alkolukon valmistaja tai maahantuoja on myöntänyt linja-autoyritykselle oikeudet ja ilmoittanut siitä lle. Tällä tavoin myös alkolukkojen kalibrointiverkoston kattavuus parantuu. Linja-auton irrottaminen liikenteestä ja vieminen ainoastaan kalibrointitapahtumaa varten jopa satojen kilometrien Linja-autoliitto A) Trafin määräyksellä ei ole mahdollista säätää linja-autoyritysten asennus- ja kalibrointimahdollisuudesta. Alkolukkolain 7 :n mukaan Alkolukon voi asentaa ja huoltaa vain valtuutettu toiminnanharjoittaja. Toiminnanharjoittajalla on oltava käytettävissään alkolukon valmistajan tai valtuutetun edustajan määrittelemä alkolukon asennuksessa ja huollossa tarvittava tekninen laitteisto ja ohjelmisto. B) Trafin määräysluonnoksen mukaan alkolukon on estettävä auton käynnistyminen, jos alkolukon kalibrointia ei suoriteta 7 päivän kuluessa kalibrointivälin päättymisestä lukien. Alkolukon kalibrointiväli testataan teknisissä vaatimustenmukaisuustesteissä (suhteessa standardin EN tai -2 vaatimuksiin). Standardien mukaan kalibrointiväli voi olla enintään 12 kuukautta. Trafin määräysluonnoksessa esitetty 7 päivää koskee suurimman mahdollisen kalibrointivälin ylittämistä enintään 7 päivällä. Kalibrointivälin ylittäminen 30 päivällä ei ole perusteltua, koska teknisesti alkolukkoa ei ole testattu 12+1 kuukauden kalibrointivälille. Seuraavan kalibroinnin ajankohta käy ilmi ajoneuvossa mukana pidettävästä kalibrointitodistuksesta. Alkolukon käsiosa myös muistuttaa hyvissä ajoin lähestyvästä kalibrointivaatimuksesta. Alkolukon kalibroinnin voi tehdä milloin tahansa etukäteen ennen viimeistä mahdollista kalibrointipäivämäärää, joten se on helposti sisällytettävissä linja-auton normaaliin huoltorytmiin.

2 2(11) päähän ei edistä asian hyväksyntää. B) Linja-autojen osalta uusi määräys siitä, että alkolukon olisi estettävä auton käynnistyminen, jos alkolukon kalibrointia ei suoriteta 7 päivän kuluessa, aiheuttaa merkittäviä käytännön ongelmia. Linjaautot ovat usein jopa kuukausia poissa yrityksien varikoilta esim. pitkäkestoisilla ulko- tai kotimaan tilausmatkoilla. Koulukuljetushankinnoissa yritykset ovat saattaneet voittaa kohteita, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kaukana yrityksen kotipaikasta. Myös kotimaan reitti- tai ostoliikenteen autot voivat olla pitkänkin ajanjakson poissa yritysten varikoilta. Mikäli kalibrointiaika sattuu tällaiselle jaksolle, ajot keskeytyvät ja aiheuttavat ongelmatilanteita. 2.1, toinen kappale Linja-autoliitto esittää 7 päivän aikaikkunan muutettavaksi linja-autojen osalta 30 päiväksi, mikä toisi joustoa siihen, että alkolukon kalibrointi voidaan sisällyttää paremmin auton normaaliin huoltorytmiin. Varoitukset kalibrointiajan lähestymisestä tulisi määritellä tarkemmin ja ajallisesti laajemmiksi. SPT:n näkemyksen mukaan varoitusten pitäisi tulla vähintään 30 päivää ennen. Varoaika ennen laitteen lukittumista tulisi olla 14 päivää. Toisin paikoin kalibrointia suorittavien toimipaikkojen vähyyden takia pidemmät huomautusajat mahdollistavat sen, että kalibroinnille ei tarvitse erikseen uhrata työpäivää, vaan se olisi helpommin sovitettavissa ajankäytöllisesti. Suomen Palvelutaksit ry Seuraavan kalibroinnin ajankohta käy ilmi ajoneuvossa mukana pidettävästä kalibrointitodistuksesta. Alkolukon käsiosa myös muistuttaa lähestyvästä kalibroinnista. Osa alkolukkolaitteista ilmoittaa seuraavan kalibroinnin ajankohdan aina käsiosan käynnistyksen yhteydessä. Muissa laitteissa muistutuksen seuraavasta kalibroinnista voi säätää näkymään päivää ennen määräpäivää. Muistutus tulee aina käynnistettäessä alkolukon käsiosa. Kalibroinnin voi tehdä milloin tahansa etukäteen ennen viimeistä mahdollista kalibrointipäivämäärää. Muista kommentoiduista asioista on säädettävä alkolukkolailla, ei Trafin määräyksellä. Riittävässä valvonnassa korostuu poliisin rooli. Alkolukkolain perustelumuistiossa todetaan että Muutoksilla selkeytetään sääntelyä sekä kevennetään alkolukon käyttöön liittyviä menettelyjä ja hallinnollista taakkaa. SPT on ehdottomasti sitä miel-

3 3(11) tä, että tämä on oikea ajatus, edellyttäen että valvonta on riittävää ja rikkomusten seuraamukset on yksiselitteisesti kirjattu. Alkolukkolakia säädettäessä tulee ottaa huomioon Liikennekaaren, joka on suunniteltu astuvan voimaan , mahdollistamat uudet toimintatavat sekä yrittäjyyden että kuljetusten järjestämisessä. Myös Sosiaali- ja Terveysministeriön kuljetusten yhdistelytavoite aiheuttaa tulevaisuudessa tilanteita, joissa kuljettavassa ajoneuvossa on alkolukkolain määrittelemiä kuljetuksia yhdisteltynä kuljetuksiin, joissa itsessään alkolukkovelvoitetta ei ole. Esimerkiksi tällä hetkellä reittiliikennettä ajavissa linjaautoissa, joissa kulkee koululaisia, ei alkolukkovelvoitetta ole. 2.2 Uuden puhalluksen vaatiminen käynnistyksen jälkeen voisi olla ennemmin 15 min ja sitten 6 min aikaa antaa tuo puhallus. Katsastuksessa ei aina lukolla varustetun ajoneuvon kuljettaja halua mukaan, joten katsastaja joutuisi tällä ajalla suorittamaan puhalluksen. Tämä taas ei tartuntavaaran takia ole suotavaa. 2.3 Liikenneturva pitää tärkeänä tavoitteena tieliikenteen turvallisuuden jatkuvaa parantamista. Tässä yhteydessä Liikenneturva nostaa määräysluonnoksesta esiin yhden yksityiskohdan. Yhteiskunnan järjestämissä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa tulee turvallisuustekijät ottaa erityisen tarkasti huomioon. Määräysluonnoksen kohdassa 2.3. määritellään koulu- ja päivähoitokuljetuksissa puhalluksen jälkeisen käynnistämisen enimmäisajaksi 45 minuuttia, mikä koskee sekä alkukäynnistystä että moottorin sammuttamisen jälkeen uudelleen käynnistämistä. Suomen Katsastusmies Oy Liikenneturva Uuden puhalluksen vaatiminen satunnaisella aikavälillä on tärkeää, jotta ajon aikainen alkoholin juominen estetään. Katsastaja voi pyytää asiakasta mukaan katsastukseen perustelemalla asiaa siten, että asiakas vastaa alkolukkoonsa annetuista puhalluksista. Nykyistä asetusta (405/2011) valmisteltaessa liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti ns. vapaakäynnistysajaksi (alkukäynnistys sekä uudelleenkäynnistys moottorin sammuttamisen jälkeen) 20 minuuttia, mutta Linja-autoliiton ja Taksiliiton palautteen seurauksena aikaa pidennettiin 45 minuuttiin. Koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on kuitenkin tullut ilmi tapauksia, joissa kuljettaja on juonut alkoholia työpäivän aikana eikä hänen ole tarvinnut puhaltaa alkolukkoon kertaakaan uudestaan päivän aikana, koska ajoneuvon moottori on ollut sammutettuna enintään 45 minuutin ajan. Käytännössä hengitysilmanäytteen antaminen alkolukkoon vie aikaa vain muutamia sekunteja. Talvella pakkaspäivinä alkolukkolaitteen lämpenemiseen kesken työpäivän ei

4 Kyseiseen aikarajaan on päädytty vuonna 2011 liikenne- ja viestintäministeriön asetusta valmisteltaessa. Liikenneturva toivoo, että aikaraja olisi määräystä valmisteltaessa arvioitu uudelleen. Liikenneturva pitää 45 minuutin aikaa turvallisuuden näkökulmasta tarpeettoman pitkänä. Näin pitkä aika saattaa altistaa humalaisen pääsyn kuljettajaksi, esimerkiksi kuljettajan vaihdon yhteydessä tai lounastauon jälkeen. 2.1 Määräyksen kohdassa 2.1 Yleiset vaatimukset määritellään alkolukon lukkiutumisaika hylätyn puhallusnäytteen jälkeen. Lukkiutumisaika vastaa aiemmin alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyä lukkiutumisaikaa. Määräyksen mukaan lukkiutumisaikaa sovelletaan jatkossa myös koulu- ja päivähoitokuljetusten sekä terveysperusteisesti käytettäviin alkolukkoihin. Aiemmin näiden alkolukkojen lukkiutumisaika on ollut alkolukon valmistajan edustajan määriteltävissä. Määräyksen tavoitteena on yhdenmukaistaa alkolukkokäytäntöjä. LVK toteaa esitetyn määräyksen laajentamisen olevan perusteltu, mikä osaltaan voi selkeyttää alkolukkojen käyttöä ja parantaa niiden avulla mahdollisesti saatavien tulosten luotettavuutta. Alkolukon lokitiedoista luopuminen Määräysluonnoksen perustelumuistiossa on todettu, että uudesta alkolukkolaista johtuen ei alkolukon lukittuminen jatkossa ole mahdollista esimerkiksi laitteen manipulointiyrityksistä johtuen. Tämä johtuu siitä, että alkolukkojen lokitietojen hyödyntämisestä ollaan luopumassa uuden lain myötä ko- Liikennevakuutuskeskus 4(11) kulu enää niin paljoa aikaa kuin aamulla ensimmäisen puhallusnäytteen yhteydessä. Saapuneiden lausuntojen perusteella koulu- ja päivähoitokuljetusten alkolukkojen ns. vapaakäynnistysaika on muutettu 20 minuuttiin. Alkolukon lokitietoihin liittyvistä asioista säädetään alkolukkolaissa. Trafin määräyksenantovaltuuteen ei sisälly lokitietojen hyödyntämiseen liittyviä asioita. Lausunnon mukaan lähtökohtaisena pyrkimyksenä tulisi olla liikenneturvallisuuden nykytason säilyttämisen sijasta liikenneturvallisuuden jatkuva parantaminen. Tähän liittyen, ja myös muiden saapuneiden lausuntojen perusteella, koulu- ja päivähoitokuljetusten alkolukkojen ns. vapaakäynnistysaikaa on arvioitu uudelleen ja se on muutettu 20 minuuttiin.

5 5(11) konaan. LVK korosti antamassaan lausunnossa (LVM/174/03/2013), että käyttötiedoista luopuminen voisi heikentää alkolukko-ohjelman tehokkuutta sekä lisätä alkolukkojen väärinkäytöksiä ja näin lisätä tieliikenteessä humalassa ajavien ajosuoritetta. Ottaen huomioon alkoholin vaikutuksen alaisena ajavan kohonnut riski aiheuttaa onnettomuus, voisi tämä heikentää Suomen liikenneturvallisuutta. LVK korosti lausunnossaan myös, että muiden maiden toimintamallien mukaisesti alkolukkojen käyttötiedot mahdollistaisivat uudenlaisten, mahdollisesti aiempaa tehokkaampien päihdeohjelmien kehittämisen. Määräyksen ja alkolukkolain tarkoitus Määräysluonnoksen perustelumuistiossa on todettu, että määräyksen tavoitteena on osaltaan estää auton kuljettaminen päihtyneenä. Lisäksi määräyksen ja uuden alkolukkolain on tarkoitus ylläpitää liikenneturvallisuuden nykytaso. LVK toteaa alkolukon oikeintoteutettuna ja säädeltynä olevan tehokas humalassa ajamisen ehkäisytyökalu, jonka tarpeellisuus Suomen tieliikenteessä on noussut vahvasti esille riippumattomien ja itsenäisten liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa tieliikenneonnettomuuksissa. Alkoholi on edelleen keskeinen ongelma Suomen tieliikenteessä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosina tutkineet 231 (23 prosenttia kaikista onnettomuuksista) kuolemaan johtanutta onnettomuutta, jossa kuljettajan veren alkoholipitoisuus on ollut vähintään 0,5 pro-

6 6(11) millea. Merkittävää on, että 37 prosentilla kuljettajista oli aiempia rattijuopumustuomioita ja he käyttivät alkoholia päivittäin. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien antamissa turvallisuussuosituksissa ( miten vastaava onnettomuus voitaisiin estää jatkossa ) korostuu alkolukon asentaminen ajoneuvoon. Alkolukon asentamisen merkitystä on korostettu 95 prosentissa tutkituista alkoholionnettomuuksista. LVK nostaa esille, että lähtökohtaisena pyrkimyksenä liikenneturvallisuuteen vahvasti linkittyvillä lakihankkeilla tulisi olla liikenneturvallisuuden nykytason säilyttämisen sijasta liikenneturvallisuuden jatkuva parantaminen. Erityisesti päihteiden käyttöä liikenteessä tulisi voimakkaasti pyrkiä vähentämään, myös sääntelyn keinoin. Me allekirjoittaneet alkolukkotoimijat, pidämme hallituksen esitystä lokitietojen seurannan lopettamisesta erittäin huonona uudistuksena yhteiskunnan, yksityisten kansalaisten ja alkolukkotoimijoiden kannalta. Valvotussa ajo-oikeudessa oleellista on ollut juuri tuo valvonta. Vaikka valvontaa ei yhteiskunta ole kyennyt toteuttamaan alkuperäisen lain tarkoittamalla tavalla, on se kuitenkin ollut olemassa määräaikaisten lokitietojen luennan muodossa. Me alkolukkotoimijat, olemme rakentaneet valvontaan ja tietojen lähettämiseen tarkoitetut ohjelmistot ja palvelinympäristöt, jotta voidaan kerätä lokitietoja viranomaisten tarpeisiin, kuten lain tarkoitus on ollut. Nyt kun esityksen mukaan luovutaan lokitietojen luennasta, eli käytännössä lopetetaan rattijuopu- Dräger Suomi Oy Alcolock Fi Oy Malux Finland Oy Kaha Oy Alkolukon lokitietojen keräämiseen, seurantaan ja tallentamiseen sekä rikkomuksiin liittyvistä asioista on säädettävä lain tasolla. Alkolukkolain 9 :n mukaan voi antaa tarkempia määräyksiä alkolukon teknisestä toiminnasta ajon aikana ja hylätyn puhalluksen jälkeen sekä alkolukon hyväksymän puhalluksen tilavuuden määrästä. Trafin määräyksenantovaltuuteen ei siten sisälly lokitietoihin eikä rikkomuksiin liittyviä asioita. Valtuuteen ei myöskään sisälly alkolukon teknisen toimintatarkastuksen edellyttämistä. Alkolukkolain 14 :ssä määritellään alkolukkorikkomus. Rikkomuksia ovat alkolukkoon sen toimintakykyyn vaikuttavan laitteen liittäminen, asennus- ja kalibrointitodistusten mukanapidon laiminlyöminen ja liikenteenharjoittajan osalta koulu- ja päivähoitokuljetuksen ajoneuvon alkolukkovarustelun laiminlyöminen. Ko. pykälässä alkolukkorikkomukseksi ei määritellä esim. ns. mäkistarttia tai uusintatestin laiminlyömistä tai liian suuren alkoholipitoisuuden sisältävän puhallusnäytteen antamista. Trafin määräysluonnoksen mukaan, jos ns. uusintatestiä (satunnaiset uudelleenpuhal-

7 7(11) mustuomion saaneiden henkilöiden ajokäyttäytymisen seuranta, niin pitkän kokemuksemme mukaan, sillä on vakavia seurauksia. Myös palvelin ja ohjelmistokustannuksia ei enää saada katetuksi ja palvelun ylläpito tulee loppumaan. Kun valvontaa ei ole, niin ei ole myöskään valvottua ajo-oikeutta. Nyt valvonta kohdistetaan alkolukkoasentamoihin ja maahantuojiin toimintailmoitusten muodossa, mutta samalla lopetetaan rattijuopuneiden valvonta. On myös oletettavaa, että alkolukkoasentamoille kohdistuu kustannuksia tarkastusmaksujen ja verkkosivujen ylläpitokustannusten muodossa. lukset ajon aikana) ei tehdä säädetyssä ajassa tai sen alkoholipitoisuus ylittää sallitun rajan, ajoneuvon äänimerkinantolaite kytkeytyy päälle. Muita seuraamuksia (esim. alkolukon lukittuminen) ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää määräykseen, koska niiden todentaminen on hankalaa ilman että alkolukkolaitteen lokitiedot ovat käytettävissä. Sama koskee ns. mäkistartin seuraamuksia ja todentamista. Koulu- ja päivähoitokuljetusten alkolukkojen kalibrointivaatimuksia käsitellään edellä mm. Linja-autoliiton ja Suomen palvelutaksit ry:n lausuntojen yhteydessä. Saapuneiden lausuntojen perusteella koulu- ja päivähoitokuljetusten alkolukkojen ns. vapaakäynnistysaika on muutettu 20 minuuttiin. Tämän seurauksena iso osa nykyisistä alkolukkoasentamoista tulee lopettamaan alkolukkopalvelut. Määräaikaisella lokitietojen luennalla he ovat voineet kattaa koulutus- ja laiteinvestoinnit ja samalla saada pientä lisätuloa. Nyt tuo jää pois ja lisäkustannuksena heille lankeaa todennäköinen tarkastusmaksu. Olemme vuosien kuluessa rakentaneet kattavan huoltoverkoston, jotta tarvittavat palvelut olisivat lähellä asiakkaita kaikkialla maassamme. Nyt tuo tuhansien koulutettujen ja ammattitaitoisten henkilöiden verkosto ajetaan alas. Lokitietojen seurannan lopettamisella tulee olemaan liikenneturvallisuuden kannalta vakavia seurauksia. Kun laki julkistetaan ja yleiseen tietoon tulee lokitietojen seurannan lopettaminen, niin alkolukot ohituskytketään, tämä on täysin selvä asia! - Ei käytössä, ei rikkomuksia, ei käyntejä

8 8(11) huoltoliikkeissä - Rattijuopot liikenteessä. Ihmishengen hinta on 2,4 miljoonaa euroa. Säästetäänkö oikeassa kohdassa? - Tekniset viat eivät paljastu - Kuinka todetaan mahdolliset takuureklamaatiot? - Terveydenhuollolla ei mahdollisuutta seurata alkoholikäyttäytymistä - Hankitaan käytettyjä ja puutteellisesti toimivia alkolukkoja asennettaviksi, muutoskatsastetaan ajoneuvo ja seuraavaksi alkolukko irroitetaan. Rattijuopot liikenteessä! - Miten rikkomukset käsitellään? - Kuinka todetaan ns. mäkistartti ja onko se rikkomus? Ja jos on, niin lukitseeko se myös alkolukon/ajoneuvon niin, että pitää mennä X-päivän sisällä käymään huolto-pisteessä nollaamassa rikomuksen? - Uusintatesti; Mitä tapahtuu jos uusintatestiä ei anneta pyynnöstä huolimatta? Onko rikkomus? lukittuuko alkolukko? - Uusintatesti; mikäli testi annetaan ja pitoisuus ylittää säädetyn rajan, mitä tapahtuu? Alkolukkohan näkee tämän rikkomuksena niin, että henkilö on nauttinut alkoholia ajon aikana. - Mutta kokemuksesta tiedämme että yleensä syy on ollut se että henkilö on nautti-

9 9(11) nut/syönyt (esim, monet maitotuotteet, hedelmät, leivät sisältävät sen verran alkoholia) jotain juuri ennen uusintatestiä, tai on käyttänyt tuulilasinpyyhkijöitä + nestettä, vaikka tästä mainitaan/varoitetaan käyttöohjeessa. - Tämä on tähän asti selvinnyt heti saman tien tiedostosta kun henkilö on tällaisesta reklamoinut. - Tulevaisuudessa henkilö näkee sen epäluotettavana laitteena, kun hän ei tiedä, eikä saa selville mikä ko. rikkomuksen on aiheuttanut. Kuten edellä on tullut varmasti ilmi, olemme erittäin huolissamme lakimuutoksen seurauksista ja esitämme seuraavia muutoksia: - Jotta voidaan edes puhua valvotusta ajooikeudesta, tulee alkolukoille suorittaa tekninen tarkastus 4kk välein. Tällöin ovat lokitiedot eri merkkien edustajien käytettävissä ja voidaan todeta alkolukon toiminta mm. takuutapauksissa - Kun laitteen seuranta poistuu, niin tekninen tarkastus on ehdottoman tärkeätä. - Riittävän kattava huoltoverkosto säilyy - Ns. ennaltaehkäisevässä käytössä (koulutaksit ja linja-autot) on tärkeää ottaa käyttöön alkolukon lukittuminen, kun kalibrointiaika on ylittynyt 7 vrk. On esitetty, että tuo liukuma-aika olisi 30vrk, mutta silloin

10 10(11) standardin määrittämä 12kk kalibrointiväli olisi 13kk. Alkolukot ilmoittavat näytöllä lähestyvästä kalibroinnista ja siten antavat liikenteenharjoittajille riittävästi aikaa sen valmistelemiseksi. - Em. käytössä olevien alkolukkojen ns. vapaa käynnistysaika tulisi asettaa minuuttiin. Nykyinen 45 min on liian pitkä, eikä johda työpäivän aikana uusintapuhalluksiin. Uusi laki toteutuessaan, on liikenneturvallisuuden kannalta huono ja sisältää paljon epäselviä ja määrittelemättömiä, toiminnallisia seikkoja, jotka tässä lausunnossamme olemme ottaneet esiin. Jotta alkolukko säilyisi jatkossakin uskottavana liikenteen turvallisuusvälineenä, pyydämme huomioimaan kantamme teknisestä tarkastuksesta, lukitus- ja uusintapuhallusajoista, sekä ratkaisemaan kysymyksemme alkolukon käytännön toiminnasta. Alkolukko on periaatteessa hyvä määrätyissä kuljetuksissa, mutta pitäisi jotenkin voida varmentaa puhaltajan henkilöllisyys. A) Alkolukkoihin tulisi lisätä toiminto jolla saadaan esim. biologinen tunniste jotta varmennettaisiin kuljettajan henkilöllisyys ja jonka avulla virheelliset yritykset ilmoitetaan poliisille. B) Alkolukon käytön laajentaminen kaikkiin ajoneuvoihin ei tällä nykyisellä tekniikalla ei ole kannatettavaa. C) Laite ei myöskään estä lähtöä muulla ajoneuvolla Suomen Motoristit ry Pääosin näistä asioista olisi säädettävä alkolukkolailla, ei Trafin määräyksellä. A) Joihinkin alkolukkolaitteisiin on yhdistetty henkilön tunnistaminen. Tällaiset lisälaitteet nostaisivat kuitenkin alkolukon hintaa. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kustannuksia asiakkaalle ei ole tarkoituksenmukaista lisätä, jotta alkolukolle saadaan lisää käyttäjiä. Alkolukkojen määrän lisääntyminen edistää rattijuopumuksen ehkäisyä ja siten tieliikenteen turvallisuutta. B) Ajoneuvon varustamisesta alkolukolla säädetään alkolukkolain 8 :ssä. Pykälän 2 momentin mukaan alkolukko voidaan asentaa henkilöautoon, linja-autoon, pakettiautoon, kuorma-autoon tai traktoriin. C) Muulla (alkolukottomalla) ajoneuvolla liikkeelle lähteminen estettäisiin ainoastaan siten, että alkolukko olisi vakiovarusteena kaikissa ajoneuvoissa. Joka tapauksessa suu-

11 jossa ei ole alkolukkoa. D) Periaatteessa emme myöskään kannata ajatusta, että rattijuoppo saisi ajaa normaaliin tapaan liikenteessä laitteen avulla. Miten saatu rangaistus ilmenee ja miten se auttaa alkoholiongelmaista kohtaamaan ongelmansa ja parantumaan siitä? Ei lausuttavaa. Ei lausuttavaa. Ei lausuttavaa. Ei lausuttavaa. Poliisihallitus Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry Työterveyslaitos Logistiikkayritysten Liitto ry 11(11) rin osa valvotun ajo-oikeuden kuljettajista noudattaa alkolukkoajokorttiinsa liittyvää erityisehtoa. D) Rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö, joka hakee alkolukolla valvottua ajooikeutta, saa ajokortin, jossa on erityisehto kertomassa alkolukon käyttövaatimuksesta. Vaatimus näkyy myös ajokorttirekisterissä. Esim. liikenteen valvonnassa poliisi tunnistaa vaatimuksen tästä erityisehdosta. Ennen alkolukkoajokortin saamista henkilön on käytävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona keskustelemassa päihteiden käytön terveysvaikutuksista ja hoitomahdollisuuksista.