RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU"

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija, kaavoitus-osasto (tarkistettu versio *) *kirjoitusvirheet korjattu, asiasisältöön ei muutoksia

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LASKENTAMENETELMIEN KUVAUS Perusskenaario Rakentaminen Energian (sähkö+ lämpö) kulutus rakennuksissa Liikenne Vaihtoehtoiset skenaariot Kaukolämpö Puurakentaminen Vaatimustasoa energiatehokkaampi rakentaminen Tehokas joukkoliikenne TULOKSET Perusskenaario Vaihtoehtoiset skenaariot HERKKYYSTARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET: Liite 1. Laskentamenetelmien tarkennuksia Liite 2. Tuloksia tarkennettuna Liite 3. Herkkyystarkastelun tarkennuksia Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 2

3 1. JOHDANTO Kasvihuonekaasupäästöjen arviointi kaavoituksessa on noussut Suomessa ajankohtaiseksei teemaksi. Esimerkiksi ERA 17-toimintaohjelmassa on lähitulevaisuuden tavoitteeksi linjattu, että vaikutusten arviointiin sisällytetään kaikilla kaavatasoilla vaatimus siitä, että rakennusten, energiahuoltoratkaisujen sekä liikkumisen vaikutukset alueen hiilidioksidipäästöihin lasketaan. 1 Näitä hiilidioksidi-, eli ilmastovaikutusarviointeja on tehty Suomessa viime vuosina enenevissä määrin ja esimerkiksi Porvoon Skaftkärr -hankkeessa on todettu, että kaavoituksessa on olennainen tarve ilmastovaikutustarkasteluihin 2. Kotkassa ilmastovaikutustarkastelua on tehty aiemmin aluetasoisesti Hirssaaren ekotaseen tarkastelun yhteydessä 3. Maankäytön ilmastovaikutusarviointia tukeva Ecocity Evaluator -ohjelma (toimittajana Eero Paloheimo Ecocity Oy) hankittiin testikäyttöön Kotkan kaupunkisuunnittelussa Ohjelman keskeiseksi testikohteeksi valittiin Räski1-asemakaava (kaavanro 1210), joka on Kotkassa tällä hetkellä käynnissä olevista asemakaavahankkeista suurin uuden alueen avaus. Tarkastelu tehtiin ohjelman versiolla ja tarkastelu tehtiin asemakaavaluonnoksesta, joka oli nähtävillä Ecocity Evaluator -ohjelman käytön opettelun lisäksi tämän tarkastelun tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mistä Räskin ilmastovaikutus koostuu ja miten erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut voivat vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä. Kotkan kaupunkistrategiassa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on nimetty Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, ja tämä tarkastelu palvelee tuon päämäärän toteuttamista konkretisoimalla erään kaava-alueen, tässä tapauksessa Räskin, ilmastovaikutuksen koostumista. Tulokset auttavat myös Räskin alueen jatkokehittämistä ilmastovaikutuksen minimoinnin kannalta. 2. LASKENTAMENETELMIEN KUVAUS Laskennassa mallinnettiin Räski 1:n aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Ecocity Evaluator -ohjelmaa sekä Excel-taulukkolaskentaa käyttäen hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 ekv) 4 vuoteen 2050 asti. Pidemmän aikajakson ottaminen mukaan on perusteltua, sillä nyt rakennettavat uudet alueet vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin kasvihuonekaasupäästöihin esim. rakennuksien käyttöiän perusteella. Tarkasteluun otettiin kasvihuonekaasut, jotka muodostuvat 1. rakennusten rakentamisesta, painottuen rakennusmateriaalin valmistuksen aiheuttamiin päästöihin 2. rakennusten energiankulutuksesta (sähkö + lämpö), sisältäen rakennuksissa kulutettavan lämmön sekä sähkön tuotannossa syntyvät päästöt 3. asukkaiden liikkumisesta, jossa päästöt muodostuvat ajoneuvojen polttoaineiden käytön myötä. 1 Tavoite on ERA 17- toimintaohjelman Maankäyttö-osion toimenpiteessä Päästölaskelmat ja kokonaisenergiatarkastelu osaksi kaavojen vaikutusten arviointia, vastuutahona ympäristöministeriö. 2 Pöyry Oy 2010: Energiakaavoitus kaavoituksessa, Skaftkärr, Porvoo. 3 I.Harmaajärvi, 2002: Ekologinen tase - Kotkan Hirssaari. Kustantajat Sarmala Oy. 4 Hiilidioksidiekvivalentti on yhteismitallinen suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen (mm. hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta suhteutettuna hiilidioksidin ilmastovaikutuksiin. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 3

4 Tämä rajaus mukailee edellä mainittua ERA17-linjausta ja on tyypillinen viime aikoina tehdyissä alueiden ilmastovaikutusarvioinneissa 5. Seuraavassa on listattu tämän tarkastelun ulkopuolelle jätettyjä alueen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia asioita. Suluissa on syy, miksi kyseinen asia ei ole otettu tarkasteluun. On myös huomioitava, että lista ei ole täysin kattava. Infrarakentamisen (teiden, vesihuollon jne.) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (päästöosuuden arvioidaan olevan vähäinen) Katu- ja tievalaistuksen sähkönkulutus (arvioitu varsin pieneksi suhteessa rakennusten energiankulutukseen) 6 Jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (vaikutusmahdollisuudet pienet asemakaavatyössä ja osuus päästöistä melko pieni) Asukkaiden hankkiman ruoan sekä tavaroiden valmistukseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (vaikutusmahdollisuudet pienet asemakaavatyössä) Alueen käytön muutoksia, jotka vaikuttavat esim. metsän vähenemiseen ja sitä kautta ns. hiilinielujen (biomassan hiilidioksidin sidonnan) vähenemiseen Räskin alueesta mallinnettiin kasvihuonekaasupäästöt ensin kuvaamaan lähtökohtaista tilannetta tehdyn asemakaavan sekä muiden lähtökohtaisten oletusten perusteella (jatkossa perusskenaario). Perusskenaarion lisäksi tehtiin erilaisia vaihtoehtoisia tarkasteluja muuttamalla keskeisiä päästöihin vaikuttavia tekijöitä (vaihtoehtoiset skenaariot) Perusskenaario Tarkastelujaksoksi on valittu rakentamisen alkuvuodesta (2014) vuoteen 2050 asti. Kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltiin sekä kokonaismääränä (CO2ekv ton) että asukasta kohden vuodessa (CO2ekv ton/asukas, vuosi) Rakentaminen Kaava-alueen rakennustuotanto perustuu kaavan rakennusoikeuden kerrosneliömetreihin. AP-tontit on oletettu rivitaloiksi ja niiden rakennusoikeus on oletettu käytettävän kokonaan. AO-tonttien (pientalot) osalta on oletettu, että rakennusoikeudesta käytetään 80 %. Arvio on sama joka on tehty Pohjois- Espoon ilmasto- ja energiaselvityksessä 7. Asukasmäärä arvioitiin tämän arvion jälkeen asumisväljyydellä 45 k-m2/asukas rivitaloissa ja 50 k-m2/asukas erillispientaloissa. Asukasmääräksi saatiin näin valmiille alueelle omakotitaloissa 474 asukasta ja rivitaloissa 320 asukasta, eli yhteensä 794 asukasta (laskelmat liitteessä 1). Rakentamisen aikajaksona käytettiin oletusta, että puolet rakennuksista rakennetaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja toinen puolet vuoden 2020 loppuun mennessä. Sama oletus on tehty sekä omakotitaloille että rivitaloille. 5 Vastaavan tyyppinen rajaus on ollut esim. Porvoon Skaftkärrin (Pöyry 2010 & 2012) sekä Sipoo Talman (Gaia Consulting Oy, luonnos ) kasvihuonekaasupäästöarvioinneissa 6 Suomen tasolla esimerkiksi vuoden 2009 arvioitu katu- ja tievalaistuksen sähkönkäyttö (800 GWh) vastasi 3,4 % arviosta asuin- ja palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkönkulutuksesta vuonna 2007 (24,4 TWh) (tiedot raportista Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitra, 2010) 7 Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 4

5 Tarkasteluissa erillispientaloista ja rivitaloista 60 % on rakennettu puu pääasiallisena rakennusmateriaalina. Lopuissa 40 % ovat kivitaloja. Tämä suhdeluku vastaa uusien pientalojen rakennusaineen valintaa pääkaupunkiseudulla 8. Rakennustuotannon, rakennusten kunnossapidon sekä purun kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi luotiin EcoCity Evaluator TM -laskentaohjelmaan erikseen rivit eri rakentamistyypeistä yllä olevilla oletuksilla sekä lämmitysmuotoon perustuen (taulukko 1 seuraavassa luvussa). Rakentamisen päästöt arvioidaan ohjelmassa perustuen rakennusosien RTS-ympäristöselosteisiin ja ne jaetaan ohjelmassa tasaisesti 50 vuoden ajalle, eli esimerkiksi 10 vuoden tarkasteluajalle tulee 1/5 rakennusosien valmistuksen aiheuttamista päästöistä. Rakentamisen päästöjen laskennassa käytettiin yksinkertaisuuden vuoksi samoja kerrosneliömetrejä kuin energian kulutuksen laskennassa, eli lämmitettyä nettoalaa. Rakentamisen päästöt ovat siksi muutamia prosentteja pienempiä kuin jos olisi käytetty kokonaisrakennusalaa rakentamisen päästöjen laskennassa Energian (sähkö+ lämpö) kulutus rakennuksissa Rakennuksien energian kulutukseen on käytetty vuoden 2012 aikana voimaan astuvia määräyksiä, joihin sisältyy vaatimus primäärienergian ominaiskulutuksen enimmäismäärästä. Primäärienergiatarkastelussa rakennuksen kaiken lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkönkäytön ostoenergian kulutus kerrotaan polttoaineelle ominaisella kertoimella. Ympäristöministeriön määrittämät polttoaineiden jalostusarvoon ja käytön vaikutuksiin perustuvat primäärienergiakertoimet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Rakennusten energialaskennassa käytettävät ostoenergian primäärienergiakertoimet. Lähde: RakMK D3 (2012) Tarkastelun alkaessa ei ollut selvää, ollaanko alueelle tarjoamassa kaukolämpöä vai ei. 9 Tarkastelun perusskenaarioon valittiin vaihtoehto, että kaukolämpöä ei ole tarjolla. Tällöin tehtiin oletus, että kaikki kiinteistöt ottavat maalämmön ainoaksi lämmitysratkaisukseen sen vaivattoman käytön sekä ylläpidon vuoksi 10. Toinen pääasiallisen lämmitysmuodon potentiaalinen vaihtoehto on lähinnä talokohtainen pellettikattila. Sähkölämmitys tai fossiiliset polttoaineet (öljy-/kaasulämmitys) eivät tule kyseeseen, sillä vuoden 2012 rakentamismääräykset tekevät näiden valinnan rakennuksen päälämmitysmuodoksi hyvin vaikeaksi. Räskin alue sijaitsee myös turhan kaukana nykyisestä maakaasuverkostosta 11, joten tätä 8 Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. 9 Risto Mellas, kaukolämpöjohtaja/kotkan Energia, keskustelu Vastaava oletus on tehty esim. Sipoossa alueille, joihin ei kaukolämpöä ole tarjolla (Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuusarviointi, GAIA consulting Oy, luonnos ) 11 Risto Lukkarinen/Gasum Energiapalvelut, puhelu Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 5

6 vaihtoehtoa ei tarkasteltu myöskään tämän tähden laskennassa. Lisäksi rakennuksista voidaan käyttää useamman lämmitystavan yhdistelmää (ns. hybridilämmitys), mutta näitä ei otettu mukaan laskennan yksinkertaistamisen vuoksi. Tarkasteluissa mallinnetun rakennuskannan energiankulutus on määritetty siten että primäärienergian ominaiskulutus alittaa määräystenmukaisen E-luvun. E-lukurajaan vaikuttaa pientaloissa talon lämmitetty nettoala. Liitteessä 1 kuvataan, miten määritettiin E-luvun laskentaan tarvittava lämmitetty nettoala rakennusoikeusneliömetreistä sekä E-luvun rajat. Huomioitavaa on, että energiankulutus lasketaan tässä ostoenergian mukaan, eli esimerkiksi kiinteistöjen oman aurinkosähkö- tai lämpötuotantoa vastaava kulutus ei ole mukana laskennassa (ks. kuva 1). Seuraavassa muut keskeiset oletukset energia-laskennassa: Laitesähkön osalta käytettiin lähtöarvoina ( ) samoja kuin Sipoon Talmassa tehdyssä tarkastelussa. 12 Lämpimän käyttöveden kulutus otettiin Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaisen standardikäytön mukaan Tämän jälkeen lämmityksen energiankulutus laskettiin siten, että E-lukuraja alittuu maalämmöllä. Vuodesta 2016 lähtien oletettiin että rakennusmääräykset ovat tiukentuneet siten, että E-lukuraja laskee 20 % 13 Vastaava 20 % vähennys tehtiin kaikkiin kolmeen energiankulutusluokkaan saman suuruisena laskennassa (lämmitys, lämmin käyttövesi sekä laitesähkö). Taulukossa 1 näkyy rakennusten energiankulutusten arvot em. periaatteilla laskettuna. Taulukko 1. Laskennan perusskenaariossa käytetty rakennuskanta. E-luvussa raja on seuraava kokonaisluku. (rajojen laskenta liitteessä 1). Lämmitetty nettoala Talotyyppi Valmistumisvuosi Runkomateriaali Julkisivumateriaali Lämmitys Lämmin käyttövesi Laitesähkö, kwh/m2,a E-luku Maalämpö Sähkö, muu m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Rivitalot Kivi Eristerappaus , Pientalot Kivi Eristerappaus , Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 70, ,6 119, Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 109, ,6 128, Rivitalot Kivi Eristerappaus 70, ,6 119, Pientalot Kivi Eristerappaus 109, ,6 128, YHT Sähkön osalta käytettiin Suomen keskimääräistä kasvihuonekaasupäästöjen ominaispäästökerrointa jonka arvioitiin laskevan Energiateollisuus ry:n vision 14 mukaisesti (taulukko 2). Sähkö, lämpöpumppu Taulukko 2. Laskennassa käytetyt sähkön ominaispäästökertoimet, tonco2ekv/gwh Ostosähkö Tässä ei tarkasteltu rakennusten tarkempaa sijoittelua, joka vaikuttaa lämmitysenergian tarpeeseen esim. suuntauksen sekä pienilmaston myötä. Sähkön osalta on huomioitu lisäksi siirrossa ja jakelussa tapahtuvaksi häviöksi 3 %, jonka oletetaan pysyvän samana koko tarkastelujakson ajan Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuusarviointi, GAIA consulting Oy, luonnos Sama oletus kuin Pohjois-Espoon asemakaavoituksen ilmastotarkastelussa (Eero Paloheimo Eocity Oy, 2012) 14 Energiateollisuus Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 6

7 Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä varten lähtötietoina käytettiin liikkumismääriä eri liikkumistavoille, jonka jälkeen eri liikkumistapojen ominaispäästökertoimien (gco2ekv/hkm) avulla saadaan liikkumisen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Koska Kotkan seudulta ei ole tuoreita liikkumistapatutkimuksia, liikkumismäärissä lähtökohtana käytettiin Ecocity Evaluatorin lähtöarvoja, jotka ovat johdettu kansallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksista 16. Eroa rivitalo- ja pientaloasukkaiden välille ei tässä kuitenkaan tehty, koska samalla alueella asuvien osalta erot eri asuntotyypeissä asuvien kesken ovat pienempiä kuin koko Suomea tarkasteltaessa. Mukaan tarkasteluun otettiin liikkuminen henkilöautoilla, linja-autoilla sekä junilla. Kevyttä liikennettä (jalankulku sekä pyöräily) ei otettu huomioon koska se on päästötöntä. Myös raitiovaunut, mopot yms, sekä sähköpyörät yms. jätettiin huomioimatta, koska niiden merkitys Räskin asukkaiden liikenteen päästöissä oletetaan olevan hyvin vähäistä 17. Tarkastelussa pyritään kuvaamaan ensisijaisesti arkiliikkumista (työssäkulku, asiointi, harrastukset jne.), joten mukana ei ole myöskään lentokone- ja laivaliikennettä, jotka painottuvat selvästi mukaan otettuja kulkumuotoja enemmän lomamatkustamiseen. Taulukossa 3 on laskennassa käytetty kulkutapajakauma, jonka oletetaan pysyvän koko tarkastelujakson ( ) samana. Julkisten osalta tehtiin muutos, jossa kolmannes junien suoritteesta siirrettiin linja-autoille. Tämä tehtiin, koska Kotkassa esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuntaan linja-autoyhteys on junaa parempi. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt liikennemäärät henkilökilometreinä (hkm). Polkupyörä- sekä kävelykilometrit ovat mukana informatiivisena, niistä ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Kulkutapa hkm/asukas,vrk (rivitalot) hkm/asukas,vrk hkm/asukas,vrk (erillispientalot) (keskimäärin)* Hkm/asukas,vrk (käytetty) Henkilöautot 24,6 32,2 29,1 29,1 Linja-autot 3,6 2,8 3,1 4,1 Junat 3,9 2,5 3,1 2,1 Polkupyörä 0,8 0,8 0,8 0,8 Jalankulku 1,4 1,1 1,2 1,2 *painotettu rivitalojen ja erillispientalojen asukasmäärillä Liikenteen tarpeessa ei arvioitu tarkemmin alueen sijoittuminen suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen ja sen vaikutusta liikkumistarpeeseen. Tämä tarkastelu on olennaisempaa Räski1:tä laajempaa aluetta koskevassa tarkastelussa, sillä esim. yleiskaavoissa määritellään usein ratkaisuja, jotka vaikuttavat voimakkaasti liikkumistarpeeseen. Samoin tämän kysymyksen tarkastelu on mielekästä verrattaessa esimerkiksi eri vaihtoehtojen kaupunkirakenteen kasvuun Energiateollisuus ry Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. 16 Liikennevirasto 2012: Henkilöliikennetutkimus Suomalaisten liikkuminen. 17 Ecocity Evalutorissa raitiovaunujen, muiden sähkökäyttöisten (sähköpyörät yms.) sekä muiden polttomoottoriajoneuvojen (mopot yms.) aiheuttamien päästöjen osuus rivitalo- ja omakotitaloasujien liikkumisen päästöistä on oletusarvojen mukaan on noin 3 %. 18 Tarkastelua liikenteen päästöistä eri tyyppisillä kehityskuvavaihtoehdoilla on tehty Kotkassa Kotka-Hamina seutusuunnittelussa (Kotkan-Haminan seudun kehityskuvavaihtoehtojen yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointi. Suomen Ympäristökeskus, raportti ) Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 7

8 Linja-autojen käyttö pidettiin oletuksen mukaisena, koska lähtökohta on, että alue tulee olemaan melko hyvin paikallislinja-autoliikenteen palvelun piirissä. Lähtökohta tulee esimerkiksi Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan 2040 linjauksesta, jonka perusteella olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta laajentavalle alueelle on luotava edellytykset joukkoliikenteelle 19. Räskin osalta vuonna 2011 tehty arvio joukkoliikenteestä on taulukossa 4. Taulukko 4. Suunnitelma Räskin joukkoliikenteestä (Ote: Kotkan kaupunkiliikenteen palvelutasoselvitys, Kotkan kaupunki, lokakuu 2011) Liitteessä 1 on käytetyt jakaumat henkilöautoliikenteelle (sähköautojen ja hybridien osuus) ja niiden oletetut muutokset, osuudet ovat Ecocity Evaluatorin oletusarvot. Oletetut muutokset sähköautojen sekä hybridien osuudessa perustuu TEM:n perusskenaarioon ajoneuvokannan sähköistymisestä vuoteen 2030 asti (Sähköajoneuvot Suomessa, TEM, 2008). Vuodesta 2030 eteenpäin ajoneuvokannan oletetaan sähköistyvän samalla kasvuvauhdilla kuin TEM:in perusskenaariossa ennen vuotta Taulukossa 5 sekä kuvassa 2 on liikennemuodoille käytetyt ominaispäästökertoimet. Kertoimien lähtökohta pohjautuu VTT:n Lipasto-tietokantaan. Henkilöautoissa keskeinen vaikutus on autokannan sähköistymisessä Sähkön ominaispäästökerroin sama kuin muussa sähkön kulutuksessa (ks. aiemmin Energiakulutus-osiossa). Linja-autoille on käytetty lähtöarvona Ecocity Evaluatorin arvoa, joka on johdettu VTT: Lipasto-tietokannasta. Linja-autojen päästökertoimen muutoksena on käytetty vastaavaa muutosnopeutta kuin Sipoon Talman ekotehokkuusarvioinnissa, jossa arvio perustuu biodieselin osuuden voimakkaaseen kasvuun linja-autoilla 20. Junien osalta käytettiin Ecocity Evaluatorin lähtökohtia päästökertoimen muutokselle. Taulukko 5. Liikkumistapojen päästökertoimet. Hkm=henkilökilometri Henkilöautot CO2ekv/km 152,62 151,81 118,12 97,69 74,54 66,28 54,86 50,24 CO2ekv/hkm* 105,99 105,42 82,03 67,84 51,76 46,03 38,10 34,89 Linja-autot CO2ekv/hkm 39,00 33,03 27,98 23,70 20,07 17,00 14,40 12,19 Junat CO2ekv/hkm 20,15 20,15 16,15 16,15 11,48 11,48 4,76 4,76 Henkilöaut o issa käyt et t y keskimääräist ä t äyt t öast et t a 1,4 4 hlö / aut o ( lasket t u henkilöliikennet ut kimuksen , s. 3 3 t iet ojen p o hjalt a) 19 Kehityskuva on vahvistettu Etelä-Kymenlaakson seutuvaltuustossa Gaia Consulting Oy 2012: Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuustarkastelu. Luonnos Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 8

9 120 gco2ekv/hkm Henkilöautot Linja-autot Junat 0 Kuva 2. Laskennassa käytettyjen ominaispäästökertoimien kehitys henkilökilometriä (hkm) kohden Vaihtoehtoiset skenaariot Seuraavassa kuvataan, mitä muutoksia vaihtoehtoisiin tarkasteluihin tehtiin verrattuna perusskenaarion Kaukolämpö Tarkasteltiin tilannetta, jossa perusskenaariosta poiketen alueelle on tarjolla kaukolämpö ja jossa kaikki kiinteistöt valitsevat kaukolämmön lämmitysratkaisukseen. Omakotitalojen oletus on varsin rohkea 21, mutta tarkastelun yksinkertaistamisen kannalta yleistys on perusteltu. Kaukolämmön ilmastovaikutukseen vaikuttaa olennaisesti kaukolämmön alkuperä. Taulukossa 6 on laskennassa käytetyt polttoainejakaumat eri aikakausille. Vuoden 2011 perustuvat Kotkan Energian keskimääräisiin osuuksiin (tiedot Kotkan Energialta) sekä arvio kehittymisestä Kotkan Energian vuosikertomuksessa asetettuun tavoitteeseen sekä keskusteluihin Kotkan Energian kaukolämpöjohtajan kanssa 22. Ominaispäästökerroin laskettiin Ecocity Evaluatorilla ja se perustuu polttoaineiden yleisesti käytettyihin päästökertoimiin Esimerkiksi Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvityksessä (Eero Paloheimo Ecocity Oy 2012) on tehty haastattelututkimukseen sekä konsultin omaan arvioon perustuen arvio, että kaukolämpöalueella jatkossa 80 % uusista rivitaloista ja 40 % omakotitaloista valitsee kaukolämmön. 22 Kotkan Energian investointiohjelmalla tavoitellaan uusiutuvien osuuden nostoa omassa tuotannossa 80 %:iin vuoteen 2020 mennessä (Kotkan Energian vuosikertomus 2011). Kaukolämmön tuotannossa on uusiutuvan osuus on hieman koko Kotkan Energian energiantuotantoa pienempi (Risto Mellas, keskustelu ). Tästä on johdettu kaukolämmölle osuus 70 % vuodesta 2020 lähtien. Seuraavien jaksojen arvion polttoaineosuuksien kehittymisestä tehtiin periaatteella, että uusiutuvien osuus jatkaa kasvua. Arvioon saatiin Kotkan Energian kommentit (Risto Mellas, kaukolämpöjohtaja/kotkan Energia, sähköposti ). 23 Kotkan Energian oma laskentatulos vuoden 2011 osalta tuotannossa oli 150 gco 2/kWh sekä kulutuksessa (keskimääräinen verkostohäviö huomioitu) 163 gco2ekv/kwh (Risto Mellas/KOtkan Energia, keskustelu ). Tulos kulutuksessa on siis sama kuin tässä saatu ominaispäästökerroin, joten verkostohäviötä ei otettu erikseen enää huomioon laskennassa. Vuonna 2011 Kotkan Energian keskimääräinen verkostohäviö kaukolämmössä oli 6 %(vuosikertomus 2011). Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 9

10 Taulukko 6. Laskennassa käytetty kaukolämmön polttoaineiden jakauma sekä ominaispäästökerroin. Uusiutuvan osuus on lisäinformaatiota, päästökerroin on kunkin polttoaineen ominaispäästökertoimien mukaan laskettu. Uusiutuvilla kerroin on 0 gco2ekv/kwh. Lähtötilanne: Arvio keskimääräisistä osuuksista jaksoittain: Polttoöljy 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % Hiili 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Biomassa 36 % 51 % 66 % 73 % 80 % Maakaasu 25 % 12 % 0 % 0 % 0 % Turve 27 % 27 % 24 % 17 % 10 % Jäte 9 % 9 % 9 % 9 % 9 % YHT 100 % 100 % 100,0 % 100 % 100 % Uusiutuvien osuus* 40 % 55 % 70 % 77 % 84 % Ominaispäästökerroin** (gco2/kwh) *uusiutuvaksi laskettu biomassasta 100 % sekä jätteestä 40 %. Rakennusten energiankulutus laskettiin skenaariossa myös uudestaan, sillä lämmitystapa vaikuttaa E- luvun kautta vaatimustasoon. Käytännössä kaukolämmön kertoimella 0,7 rakennus voi kuluttaa hieman vähemmän lämpöä kuin maalämmöllä lämmitettävä rakennus 24. Taulukossa 7 on tässä skenaariossa käytetyt energiankulutukset. Taulukko 7. Kaukolämpö-skenaariossa käytetty rakennuskanta. E-luvussa raja on seuraava tasaluku (rajojen laskenta liitteessä 1). Laskentaperiaatteet kulutuksille ovat samat kuin perusskenaariossa. Talotyyppi Valmistumis-Lämmitettvuosi nettoala Julkisivum ateriaali Lämmity s Lämmin käyttövesi Laitesähkö, kwh/m2,a E-luku Runkomateriaali Kaukolämpö Sähkö, yht m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Rivitalot Kivi Eristerappaus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Kivi Eristerappaus , Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus ,6 119, Rivitalot Kivi Eristerappaus ,6 119, Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus ,6 128, Pientalot Kivi Eristerappaus ,6 128, YHT Puurakentaminen Laskelmassa tehtiin muutos rakennusmateriaalien jakaumaan: perusskenaarion 60 % osuus puurakentamista muutettiin 100 %:iin niin rivitaloilla kuin omakotitaloilla. Tämä muutos tehtiin Ecocity Evaluatorissa sekä runkomateriaalin että julkisivumateriaalin osalta (taulukko 8, vrt. taulukkoon 1). 24 Sähkön kerroin E-luku laskennassa on 1,7. Maalämmön tehokkuuskertoimella COP = 3,0 ostoenergian kertoimeksi tulee 0,567 (1,7/ 3,0). Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 10

11 Taulukko 8. Skenaariossa puurakentamisen käytetty rakennuskanta. Energiankulutukset ovat samat kuin perusskenaariossa. Lämmitetty nettoala Talotyyppi Valmistumisvuosi Runkomateriaali Julkisivumateriaali Lämmitys Lämmin käyttövesi Laitesähkö, kwh/m2,a E-luku Maalämpö Sähkö, muu m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 109, ,6 128, Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 70, ,6 119, YHT Vaatimustasoa energiatehokkaampi rakentaminen Tässä tarkasteltiin tilannetta, jossa rakennetaan kansallisia vaatimuksia energiatehokkaammin. Periaatteena käytettiin E-lukutasoa, joka on Tampereella käytössä Koukkurannan alueella kannusteena, eli E-luku Tämä raja asetettiin vuosien rakentamiselle ja vastaavasti 2016 alkaen myös tähän aiemmin käytetty 20 % lasku, eli E-luku 80. Energiankulutusta pienennettiin laskelmissa vastaavalla suhteella (omakotitaloissa osuus oli 62 % ja rivitaloissa 67 % perusskenaariossa olleista E- luvuista). Taulukossa 9 on nämä uudet energiankulutukset, oletuksena edelleen maalämmön käyttö täysimääräisesti lämmityslähteenä. Taulukko 9. Skenaariossa energiatehokas rakentaminen käytetty rakennuskanta. E-luvussa raja on seuraava tasaluku. (rajojen laskenta liitteessä 1). Sähkö, lämpöpumppu Talotyyppi Valmistumisvuosi Lämmitetty nettoala Runkomateriaal Julkisivumateriaal Lämmity i i s Lämmin käyttöves i Laitesähk ö, kwh/m2, a E-luku Maalämpö Sähkö, lämpöpumppu Sähkö, muu m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Rivitalot Kivi Eristerappaus Pientalot Kivi Eristerappaus Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Rivitalot Kivi Eristerappaus Pientalot Kivi Eristerappaus YHT Tämä skenaario koko alueella on toki varsin rohkea, mutta tuloksia voi tarkastella samassa suhteessa myös esimerkiksi korttelikohtaisesti. Laskennan yksinkertaistamiseksi tehtiin tämä oletus koko rakennuskannalle Tehokas joukkoliikenne Tässä skenaariossa arvioitiin tilannetta, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on perustilanteeseen verrattuna alueella sen verran hyvä, että osa henkilöautojen käytöstä siirtyy linja-autojen käyttöön. Skenaario muodostettiin siten, että verrattuna perusskenaarion kulkutapajakaumaan 10 % henkilöautojen suoritteesta (henkilökilometrit) siirrettiin linja-autojen henkilökilometreihin (taulukko 10). 25 P.Välimäki, Eco 2/Tampere; puhelinkeskustelu : E-lukuun 100 pääseville on tarjolla kaupungin tontinvuokrahinnassa alennusta. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 11

12 Taulukko 10. Joukkoliikenne-skenaariossa käytetty kulkutapajakauma (km/hlö/vrk). Kulkutapa Perusskenaario) hkm/asukas,vrk Joukkoliikenneskenaario hkm/asukas,vrk Ero Henkilöautot 29,1 26,2-10 % Linja-autot 4,1 7, % Junat 2,1 2,1 0 % Tässä arvioinnissa ei tehty tarkempaa arviointia, minkä tasoista palvelutasoa tämän tyyppinen siirtymä tarkoittaisi esimerkiksi vuoroväleissä. Kyseessä on siis suuntaa antavana tarkastelu, joka antaa kuvaa, kuinka paljon tämän tyyppinen käyttäytymismuutos vaikuttaa liikenteen aiheuttamiin päästöihin. 3. TULOKSET 3.1. Perusskenaario Taulukkoihin 11 sekä kuviin 2-6 on koottu perusskenaarion kasvihuonekaasupäästötarkastelun keskeiset tulokset. Liitteessä 2 on lisäksi eritelty tuloksia tarkemmin. Taulukko 11. Perusskenaarion kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohden. tco2ekv/hlö,vuosi Sähkö + lämpö 0,88 0,79 0,64 0,64 0,45 0,45 0,19 0,19 (rakennukset) Liikenne 1,20 1,18 0,93 0,77 0,59 0,52 0,43 0,39 Rakentaminen* 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 YHT 2,31 2,21 1,79 1,63 1,27 1,20 0,85 0,81 *Rakentamisen päästö on jaettu 50 vuoden ajalle tasaisesti Taulukko 12. Liikenteen päästöjen jakauma kulkuvälineittäin. Muutokset osuuksissa johtuvat ominaispäästökertoimien erilaisista muutoksista eri kulkuvälineillä. Osuudet päästöistä: Henkilöautot 93,8 % 94,5 % 94,1 % 93,8 % 93,4 % 93,4 % 94,1 % 94,4 % Linja-autot 4,9 % 4,2 % 4,5 % 4,6 % 5,1 % 4,9 % 5,0 % 4,6 % Juna 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,6 % 1,5 % 1,7 % 0,8 % 0,9 % YHT 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 12

13 2,50 Ilmastovaikutus henkilöä kohden 2,00 CO2ekv/hlö,vuosi 1,50 1,00 Rakentaminen* Liikenne Sähkö + lämpö (rakennukset) 0,50 0, Kuva 2. Ilmastovaikutusarvioinnin tulokset CO2ekv-tonneina henkilöä kohden vuodessa. Päästöjen lasku vuoden 2020 jälkeen johtuu siitä, että energiantuotannon sekä liikenteen yksikköpäästöt (gco2ekv/kwh sekä gco2ekv/hkm) pienenevät Suomessa. *Rakentamisen päästöt jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle Ilmastovaikutus, yhteensä 1200 CO2ekv/vuosi Rakentaminen* Liikenne Sähkö + lämpö (rakennukset) Kuva 3. Ilmastovaikutusarvioinnin tulokset CO2ekv-tonneina vuotta kohden. Päästöjen nousu vuoteen 2020 asti johtuu siitä, että aluetta rakennetaan tuolloin. *Rakentamisen päästöt jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle rakentamisesta lähtien Päästöjen osuuksien yksinkertaista tarkastelua varten määritettiin kumulatiiviset päästöt lähtövuosien sekä koko tarkastelujakson ajalta (liite 2). Näiden mukaan havainnollistetaan osuudet kuvissa 4 ja 5. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 13

14 % 38 % Sähkö + lämpö (rakennukset) Liikenne 52 % Rakentaminen* Kuva 4. Osuudet päästöistä lähtötasossa. *Rakentamisen päästöt jaettu 50 vuoden ajalle % 34 % Sähkö + lämpö (rakennukset) Liikenne 49 % Rakentaminen* Kuva 5. Osuudet päästöistä koko tarkastelujaksona kumulatiivisten päästöjen mukaan. *Rakentamisen päästöt jaettu 50 vuoden ajalle, ja tässä on näistä päästöistä vuoden osuus (oletettu rakentamiskausi ). Päästöjen osuuksista (kuvat 4 ja 5) voidaan todeta seuraavaa: Liikenteen sekä rakennusten energiankäytön osuudet ovat suunnilleen samaa luokkaa, liikenteen osuuden ollessa jonkin verran suurempi. Liikenteen ja rakennusten energian eron kasvaa jonkin verran pidemmän aikavälin tarkastelussa. Ero kasvussa johtuu ennen kaikkea siitä, että sähkön ominaispäästökertoimen lasku vaikuttaa maalämpöön perustuvassa lämmitysratkaisussa enemmän rakennuskantaan kuin liikenteeseen. Rakennusmateriaalien merkitys päästöissä kasvaa kun otetaan pidempi aikaväli tarkasteluun. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että energiantuotannon sekä liikenteen ominaispäästökertoimet laskevat, ja tämä ei vaikuta jo käytettyjen rakennusmateriaalien aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 14

15 3.2. Vaihtoehtoiset skenaariot Taulukkoon 13 on koottu vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutukset tässä tarkasteluihin kasvihuonepäästöihin. Vertailun yksinkertaistamista varten tässä käytettiin kumulatiivisia päästöjä. Liitteessä 2 nämä päästöt on lisäksi eritelty määrinä. Taulukko 13. Vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöihin. Koska kaikissa skenaarioissa on sama asukasmäärä, prosentuaaliset erot ovat samat sekä kumulatiivisissa tonneissa sekä asukasta kohden. CO2ekv,ton /CO2ekv Kaukolämpö ton/as,a* Lähtötaso Sähkö + lämpö (rakennukset) Puurakentaminen Energiatehokas rakentaminen +17,0 % 0,0 % -36,2 % 0,0 % Liikenne 0,0 % 0,0 % 0,0 % -5,9% Rakentaminen* 0,0 % -14,9% 0,0 % 0,0 % YHT +6,5 % -1,5% -13,8% -3,1% Koko tarkastelujakso Sähkö + lämpö (rakennukset) +15,5 % 0,0 % -36,4 % 0,0 % Liikenne 0,0 % 0,0 % 0,0 % -6,1% Rakentaminen* 0,0 % -14,9% 0,0 % 0,0 % YHT +5,3 % -2,5% -12,5% -3,0% *rakentamisen päästöt jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle. Tehokas joukkoliikenne Vertailun tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti: Kaukolämpö-vaihtoehto tuottaa melko selvästi maalämpöön perustuvaa lämmitystä (perusskenaario) enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Mikäli kaikki talot rakennettaisiin pääosin puusta, vaikutus etenkin pidemmällä tähtäimellä on jo havaittavissa (puurakentaminen skenaario). Vaatimustasoa selvästi energiatehokkaalla rakentamisella voidaan vähentää päästöjä hyvin selvästi (energiatehokas rakentaminen skenaario) Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan päästöihin vaikuttaa melko selvästi. Sekä vastaavasti voidaan todeta, että heikommalla joukkoliikenteellä päästöt vastaavasti nousisivat jonkin verran. 4. HERKKYYSTARKASTELU Tehdyillä lähtöoletuksilla on selvä vaikutus kasvihuonekaasupäästölaskelmissa. Ehkä merkittävimmät ovat sähkön ominaispäästökertoimessa tehdyt valinnat, sillä ne vaikuttavat sekä laitesähkön, maalämmön että sähköisen liikenteen päästöihin. Mikäli oletetaan että sähköntuotannon ominaispäästökerroin esimerkiksi laskee tässä tehtyä oletusta nopeammin, on sillä selvä vaikutus laitesähkön sekä lämmön (maalämmön) ilmastovaikutukseen. Lämmitykseen kuluvan sähkön osalta on perusteltua tarkastella myös tilannetta, jossa lämmityssähkön käyttöprofiili pyritään huomioimaan ominaispäästökertoimessa. Pääosa lämmönkulutuksesta tapahtuu talvikaudella, jolloin sähköntuotannon päästökerroin on korkeampaa esim. kivihiililauhdevoiman Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 15

16 tähden. Tätä tarkastelua on käytetty esimerkiksi Pohjois-Espoon ilmastotarkastelussa 26. Liitteessä 3 on käyttäen samaa lähtökohtaa, arvioitu sähkön ja lämmön kasvihuonekaasupäästöt uudelleen sekä taulukossa 14 sen vaikutus kokonaistuloksiin. Taulukko 14. Lämmityssähkön erilaisen päästökertoimen huomioinnin vaikutus päästöihin, verrattu perusskenaarioon, jossa kaikelle sähkölle on sama päästökerroin. Laskenta näkyy liitteessä 3. CO2ekv ton/ CO2ekv ton/hlö, a HERKKYYSANALYYSI: LÄMMITYSSÄHKÖN ERI PÄÄSTÖKERROIN Lähtötaso Sähkö + lämpö (rakennukset) +24,5 % Liikenne 0,0 % Rakentaminen* 0,0 % YHT +9,3 % Koko tarkastelujakso Sähkö + lämpö (rakennukset) +24,2 % Liikenne 0,0 % Rakentaminen* 0,0 % YHT +8,3 % Tuloksen perusteella lämmityssähkön erilaisen päästökertoimen huomioinnilla päästöt kasvavat perusskenaarioon verrattuna vielä enemmän kuin kaukolämpövaihtoehdossa. Toisaalta on huomioitavaa, että kaikessa sähkössä keskimääräisen Suomen päästökertoimen käyttö on hyvin yleistä kaikissa ilmastotarkasteluissa. Esimerkiksi sekä Porvoon Skaftkärr -alueiden 27 että Sipoon Talman 28 kasvihuonekaasuarvioinneissa lämmityssähkölle ei ole maalämpövaihtoehdoissa huomioitu erillistä päästökerrointa, vaan kaikelle sähkölle on käytetty samaa kerrointa kuten tämän selvityksen perusskenaariossa. Huomioitavaa on myös, että jos lämmityssähkön ominaispäästö erotetaan, vastaavasti myös laitesähkön kulutuksen ominaispäästökerrointa pitäisi pienentää jonkin verran (kulutusprofiili ei painotu talvelle). Tätä ei kuitenkaan ole tehty em. Pohjois-Espoon selvityksessä eikä myöskään tässä herkkyystarkastelussa. Liikenteessä merkittävä vaikutus on myös ajoneuvokannan sähköistymisellä. Tässä käytetty skenaario on melko maltillinen arvio siitä, kuinka nopeasti sähköautot yleistyvät Suomessa. Nopeammalla osuuden kasvulla liikenteen päästöt laskevat hieman tässä esitettyä nopeammin ja henkilöautoista joukkoliikenteeseen siirtymisen päästöjä vähentävä vaikutus vähenee hieman 29. Kaukolämpö-skenaariossa merkittävin epävarmuus liittyy siihen, miten kaukolämmössä uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee Kotkassa. Lisäksi merkitystä on myös sillä, otetaanko tarkasteluun nimenomaan Räskiin tuotettavan kaukolämmön polttoainejakauma Kotkan keskimääräisen kaukolämmön sijasta. Myös kaukolämmön verkostohäviö-oletuksella on jonkin verran merkitystä; tässä verkostohäviön vaikutukset oletettiin sisältyvän kaukolämmön päästökertoimeen. Jos Räskin alueella verkostohäviö olisi esimerkiksi 50 % suurempaa (9 %), kuin Kotkan keskimääräinen (6 %) 30, kaukolämmön kulutuksen aiheuttamat päästöt nousevat vajaat 3 %, joka tarkoittaa sähkö + lämpöosiossa vajaan 2 % nousua päästöissä. 26 Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. 27 Pöyry Oy Energiatehokkuus kaavoituksessa, Porvoo Skaftkärr. 28 Gaia Consulting 2012: Sipoo Talman osayleiskaavan ekotehokkuusarvionti. Luonnos Ajoneuvokannan sähköistyminen koskee pääosin henkilöautoja 30 Kotkan Energian vuosikertomus Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 16

17 Lisäksi voidaan yleisesti ottaen todeta, että mitä pidempi on tarkastelujakso, sitä suuremmiksi kasvavat epävarmuudet, koska mukaan tulee tulevaisuuden kehityksen arviointia enemmän. Tässä mielessä lähtötasoa kuvaavissa tuloksissa virhemarginaalin voidaan katsoa olevan hieman pienempi, kuin koko tarkastelujaksoa kuvaavissa. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Räskin ilmastovaikutustarkastelussa mielenkiintoisinta antia on tulokset siitä, mitkä ovat eri tässä tarkastelujen osioiden (rakennusmateriaalit, rakennusten energiankulutus, liikenne) merkitykset ilmastovaikutuksessa sekä mitä eri vaihtoehdot vaikuttavat tuloksiin. Osuuksien osalta sekä liikenteen sekä rakennusten energiankulutuksen voidaan todeta olevan hyvin merkittäviä tekijöitä. Liikenteessä henkilöautoliikenne muodostaa yli 90 % päästöistä. Rakennusmateriaalien vaikutus on kuitenkin myös kohtalaisen selvä kun otetaan riittävän pitkä aikaväli tarkasteluun. Vaihtoehtovertailussa olennaisimpia eroja saatiin vaatimustasoa energiatehokkaammassa rakentamisessa sekä lämmitysratkaisuvertailussa kaukolämmön sekä maalämmön välillä. Vaatimustasoa selvästi energiatehokkaammalla rakentamisella voidaan päästä merkittäviin päästövähennyksiin. Noin 40 % alhaisemmalla E-luku -tasolla päästään yli 10 % päästövähennyksiin tässä tarkasteluissa päästöissä. Energiatehokkaaseen rakentamiseen voidaan vaikuttaa etenkin energianeuvonnalla sekä esimerkiksi tontinluovutusehdoissa, joihin voidaan haluttaessa sisällyttää erilaisia vaatimuksia tai kannustimia esimerkiksi juuri tiettyyn energiatehokkuustasoon pääsemiseksi. Lämmitysratkaisuvertailussa lähtöoletuksiin perustuvalla laskennalla maalämpö on Räskissä ilmaston kannalta kaukolämpöä parempi vaihtoehto. Tulos ei kuitenkaan ole täysin yksioikoinen, vaan se riippuu melko selvästi laskennassa käytetystä sähkön ominaispäästökertoimesta, sekä luonnollisesti myös siitä, miten Kotkan kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa. Tässä tehdyssä Räskin alueen tarkastelussa on lisäksi huomioitavaa, että työ tehtiin etenkin Ecocity Evaluator -ohjelman testaamista varten. Ottaen huomioon Räskin alueen kaavoituksessa käynnissä olleen vaiheen, tarkastelussa ei enää haettu kovin erilaisten ratkaisujen merkitystä ilmastovaikutuksen minimoimiseen. Yleisesti voi todeta, että energia- ja ilmastotarkasteluista saa parhaan hyödyn irti, kun tarkasteluja aletaan tehdä mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa, toki jatkuen myös pidemmälle kun tiedot alkavat tarkentua. Eri kaavatasoista voidaan todeta, että lähtökohtaisesti asemakaavatasolla ilmastotarkastelut on tärkeä tehdä etenkin rakentamisen sekä rakennusten energiankulutuksen osalta. Yleiskaavatasolla ilmastovaikutusten tarkasteluja on hyvä tehdä etenkin liikenteen päästöjen kannalta; miten toimintojen sijoittelu vaikuttaa liikkumisen tarpeeseen sekä joukkoliikenteen käyttöön ja sitä kautta liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Samoin huomioitavaa on, että tarkastelut soveltuvat parhaiten saman alueen erilaisten vaihtoehtojen vertailuihin. Ilmastotarkastelut riippuvat nimittäin paljon tehdyistä lähtöoletuksista, joten esimerkiksi eri puolilta Suomea tehtyjen ilmastotarkastelujen tulosten vertailu vaatii mm. sitä, että lähtöoletukset ovat tehty samalla tavalla. Ilmastovaikutusten laskentamenetelmissä on useita vaihtoehtoja, ja laskenta ei ole standardisoitunut. Joka tapauksessa laskenta antaa arvokasta tietoa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista kun laskentamenetelmää pitää samana. Toki energia- ja ilmastotarkasteluissa on tyypillisesti mukana myös herkkyystarkastelu, jossa arvioidaan esimerkiksi keskeisten laskentaoletusten muutosten vaikutusta tuloksiin. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 17

18 LIITE 1. Laskentamenetelmien tarkennuksia Taulukko 1. Omakotitalojen lämmitetyn nettoalan sekä E-lukurajojen laskenta. Suure Määrä Yksikkö Huom Lähde/tapa Rakennusoikeus AO tontit yht kem2 kaavan tiedot (AO tontit yht.) Tonttien määrä 111 kpl kaavan tiedot (AO tontit yht.) Rakennusoikeus tonttia 266,7 kem2/tontti Laskettu kohden Arvio rak.oikeusta 80 % Sama kuin Pohjois- Valittu käytettävästä määrästä Espoossa* kem2 Laskettu 213,4 kem2/tontti Laskettu Talousrakennus 20 kem2/tontti Valittu (lämmittämätön) Päärakennus 193,4 kem2/tontti Laskettu Ulkoseinien pinta-ala 18 kem2/tontti Valittu: paksuus 30 cm, pituus yht. 60 m Lämmitetty nettoala 175,4 kem2/tontti E-luvussa käytettävä Laskettu Lämmitetty nettoala, yht kem2 Laskettu Osuus rakennetusta 82,2 % Laskettu rak.oikeudesta E-lukuraja kwh/m2 175 m2 mukaan Kaava rakennusmääräyksistä** E-lukuraja kwh/m2 175 m2 mukaan arvio 20 % tiukentumisesta* Asumisväljyys 50 kem2/as Rakennettua alaa Valittu kohden asukasmäärä 474 as Laskettu Asumisväljyys 41,1 kem2/as lämmitettyä nettoalaa kohden * Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. ** Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 on määritetty eri talotyypeille primäärienergian enimmäismäärä eli E-luku. Taulukko 2. Rivitalojen lämmitetyn nettoalan sekä E-lukurajojen laskenta. Ks. tähtien merkitys edellisestä taulukosta. Suure Määrä Yksikkö huom Lähde/tapa Rakennusoikeus, APtontit, yht kem2 kaavan tiedot (AP tontit yht.) Rak.oikeus, AP-tontit, asuntokerrosala kem2 kaavan tiedot (AP tontit yht.) Arvio rak.oikeusta 100 % Sama kuin Pohjois- Valittu käytettävästä määrästä Espoossa* Yhteensä kem2 Laskettu Asuntokerrosala kem2 Laskettu Talojen määrä 32 kpl kaavan tiedot (havainnepiirros) Rivitalon kerrosala 392,2 kem2/talo Laskettu Ulkoseinien pinta-ala 30 kem2/talo Valittu: paksuus 30 cm, pituus yht. 100 m Lämmitetty nettoala 362,2 kem2/talo Laskettu Lämmitetty nettoala, yht kem2 E-luvussa käytettävä Laskettu E-lukuraja kwh/m2 rivitalojen raja Kaava rakennusmääräyksistä** E-lukuraja kwh/m2 arvio 20 % tiukentumisesta* Osuus rakennetusta 92,4 % Laskettu rak.oikeudesta Asumisväljyys 45 kem2/as Rakennettua alaa Valittu kohden asukasmäärä 320 as Laskettu Asumisväljyys 36,2 kem2/as lämmitettyä nettoalaa kohden Suure Määrä Yksikkö huom Lähde/tapa Räski1-asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu, Liite 1

19 Liite 1 jatkuu Taulukko 3. Laskennassa käytetyt liikenteen ominaispäästökertoimet. HA =henkilöautot. Sähköautojen päästökerroin pohjautuu sähkön ominaispäästökertoimeen. CO2ekv/km: Bensa/Diesel HA 154,25 154,25 120,00 104,75 85,00 80,00 75,00 75,00 Hybridi HA 96,09 96,09 75,20 67,58 53,30 50,80 41,98 41,98 Sähkö HA 37,92 37,92 30,40 30,40 21,60 21,60 8,96 8,96 CO2ekv/hkm: Bensa/Diesel HA 107,12 107,12 83,33 72,74 59,03 55,56 52,08 52,08 Hybridi HA 66,73 66,73 52,22 46,93 37,01 35,28 29,15 29,15 Sähkö HA 26,33 26,33 21,11 21,11 15,00 15,00 6,22 6,22 Linja-auto 39,00 33,03 27,98 23,70 20,07 17,00 14,40 12,19 Juna 20,145 20,145 16,15 16,15 11,475 11,475 4,76 4,76 Henkilöaut oissa käyt et t y keskimääräist ä t äyt t öast et t a 1,4 4 hlö/ aut o ( lasket t u henkilöliikennet ut kimuksen , s. 3 3 t iet ojen po hjalt a) Taulukko 4. Henkilöautojen osuudet. Osuudet vaikuttava henkilöautojen ominaispäästökertoimeen. H-AUTOJEN OSUUS Tavallinen poltto/diesel 97,6 % 96,4 % 96,4 % 85,0 % 74,0 % 63,0 % 52,0 % 41,0 % Hybridi 2,0 % 3,0 % 3,0 % 11,0 % 19,0 % 27,0 % 35,0 % 43,0 % Sähkö 0,4 % 0,6 % 0,6 % 4,0 % 7,0 % 10,0 % 13,0 % 16,0 % Y ht eensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Räski1-asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu, Liite 2

20 Liite 2. Tuloksia tarkennettuna Taulukko 1. Rakentamisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä. Päästöt on jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle. Perusskenaario Talotyyppi Valmistumisvuosi Kerrosala, m 2 Runkomateriaali Julkisivumateriaali Rakentaminen tco 2 /a Kunnossapito, tco 2 /a Purkaminen, tco 2 /a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 14,9 1,6 0,2 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 25,6 3,6 0,4 Rivitalot Kivi Eristerappaus 13,8 0,9 0,2 Pientalot Kivi Eristerappaus 26,8 2,1 0,6 Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 14,9 1,6 0,2 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 25,6 3,6 0,4 Rivitalot Kivi Eristerappaus 13,8 0,9 0,2 Pientalot Kivi Eristerappaus 26,8 2,1 0,6 YHT 162,1 16,4 2,9 Puurakentaminen-skenaario Talotyyppi Valmistumisvuosi Kerrosala, m 2 Runkomateriaali Julkisivumateriaali Rakentaminen tco2/a Kunnossapito, tco2/a Purkaminen, tco2/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 24,9 2,7 0,3 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 42,6 6,0 0,7 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 42,6 6,0 0,7 Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 24,9 2,7 0,3 YHT 135,0 17,4 2,0 Taulukko 2. Liikenteen päästöt kulkuneuvoittain, perusskenaario. HHV = hydridihenkilöautot, EHV = sähköhenkilöautot t CO2-ekv Bensa/Diesel HA 440,7 870,6 677,3 521,3 368,3 295,1 228,3 180,0 PÄÄSTÖT HHV 5,6 16,9 13,2 43,5 59,3 80,3 86,0 105,7 EHV 0,4 1,3 1,1 7,1 8,9 12,6 6,8 8,4 Linja-auto 23,2 39,2 33,2 28,1 23,8 20,2 17,1 14,5 Juna 6,1 12,3 9,8 9,8 7,0 7,0 2,9 2,9 SUM 476,2 940,5 734,7 610,0 467,3 415,3 341,2 311,5 Per Capita 1,20 1,18 0,93 0,77 0,59 0,52 0,43 0,39 Taulukko 3. Energiatehokas rakentaminen -skenaariossa energiankulutuksen päästöt Sähkö kulutus GWh/a 0,913 1,644 1,644 1,644 1,644 1,644 1,644 1,644 Sähkö tuotanto* GWh/a 0,941 1,693 1,693 1,693 1,693 1,693 1,693 1,693 Sähkö tuotanto, KHK CO2ekv ton/gwh Sähkö tuotanto, KHK CO2ekv ton/a Räski1-asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu, Liite 2

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA Pekka Paloheimo, Katri Leino ja Aleksi Heikkilä 4.6.2015 Loppuraportti SISÄLLYS: 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Ilmastovaikutukset. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset

Ilmastovaikutukset. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset Ilmastovaikutukset Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI E s i m e r k k i a n a l y y s i Pekka Paloheimo, Katri Leino & Aleksi Heikkilä 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto...

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

HIUKKAVAARAN KESKUKSEN ETELÄOSAN JA YDINALUEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HIUKKAVAARAN KESKUKSEN ETELÄOSAN JA YDINALUEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HIUKKAVAARAN KESKUKSEN ETELÄOSAN JA YDINALUEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 29.05.13 Loppuraportti Sisällysluettelo Johdanto... 1 1. Oulun ilmastotavoitteet... 2 2. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteiden

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö 41. Ilmansuojelupäivät 23.8.2016 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi 22.3.2012. Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd

Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi 22.3.2012. Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi 22.3.2012 Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Johdanto Tampereen kaupunki valmistelee Isokuusen alueen asemakaavaa osana Vuoreksen alueen kokonaisuutta. Tavoitteena

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia

Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus FInZEB-hankkeen näkökulmia Lakiehdotus lähes nollaenergiarakentamisesta. Infotilaisuus 14.3.2016 FInZEB-hankkeen näkökulmia Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta jättää

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot