RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU"

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu RÄSKI1-ASEMAKAAVAN LUONNOKSEN ILMASTOVAIKUTUSTARKASTELU Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija, kaavoitus-osasto (tarkistettu versio *) *kirjoitusvirheet korjattu, asiasisältöön ei muutoksia

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO LASKENTAMENETELMIEN KUVAUS Perusskenaario Rakentaminen Energian (sähkö+ lämpö) kulutus rakennuksissa Liikenne Vaihtoehtoiset skenaariot Kaukolämpö Puurakentaminen Vaatimustasoa energiatehokkaampi rakentaminen Tehokas joukkoliikenne TULOKSET Perusskenaario Vaihtoehtoiset skenaariot HERKKYYSTARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET: Liite 1. Laskentamenetelmien tarkennuksia Liite 2. Tuloksia tarkennettuna Liite 3. Herkkyystarkastelun tarkennuksia Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 2

3 1. JOHDANTO Kasvihuonekaasupäästöjen arviointi kaavoituksessa on noussut Suomessa ajankohtaiseksei teemaksi. Esimerkiksi ERA 17-toimintaohjelmassa on lähitulevaisuuden tavoitteeksi linjattu, että vaikutusten arviointiin sisällytetään kaikilla kaavatasoilla vaatimus siitä, että rakennusten, energiahuoltoratkaisujen sekä liikkumisen vaikutukset alueen hiilidioksidipäästöihin lasketaan. 1 Näitä hiilidioksidi-, eli ilmastovaikutusarviointeja on tehty Suomessa viime vuosina enenevissä määrin ja esimerkiksi Porvoon Skaftkärr -hankkeessa on todettu, että kaavoituksessa on olennainen tarve ilmastovaikutustarkasteluihin 2. Kotkassa ilmastovaikutustarkastelua on tehty aiemmin aluetasoisesti Hirssaaren ekotaseen tarkastelun yhteydessä 3. Maankäytön ilmastovaikutusarviointia tukeva Ecocity Evaluator -ohjelma (toimittajana Eero Paloheimo Ecocity Oy) hankittiin testikäyttöön Kotkan kaupunkisuunnittelussa Ohjelman keskeiseksi testikohteeksi valittiin Räski1-asemakaava (kaavanro 1210), joka on Kotkassa tällä hetkellä käynnissä olevista asemakaavahankkeista suurin uuden alueen avaus. Tarkastelu tehtiin ohjelman versiolla ja tarkastelu tehtiin asemakaavaluonnoksesta, joka oli nähtävillä Ecocity Evaluator -ohjelman käytön opettelun lisäksi tämän tarkastelun tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mistä Räskin ilmastovaikutus koostuu ja miten erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut voivat vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä. Kotkan kaupunkistrategiassa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on nimetty Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, ja tämä tarkastelu palvelee tuon päämäärän toteuttamista konkretisoimalla erään kaava-alueen, tässä tapauksessa Räskin, ilmastovaikutuksen koostumista. Tulokset auttavat myös Räskin alueen jatkokehittämistä ilmastovaikutuksen minimoinnin kannalta. 2. LASKENTAMENETELMIEN KUVAUS Laskennassa mallinnettiin Räski 1:n aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Ecocity Evaluator -ohjelmaa sekä Excel-taulukkolaskentaa käyttäen hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 ekv) 4 vuoteen 2050 asti. Pidemmän aikajakson ottaminen mukaan on perusteltua, sillä nyt rakennettavat uudet alueet vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin kasvihuonekaasupäästöihin esim. rakennuksien käyttöiän perusteella. Tarkasteluun otettiin kasvihuonekaasut, jotka muodostuvat 1. rakennusten rakentamisesta, painottuen rakennusmateriaalin valmistuksen aiheuttamiin päästöihin 2. rakennusten energiankulutuksesta (sähkö + lämpö), sisältäen rakennuksissa kulutettavan lämmön sekä sähkön tuotannossa syntyvät päästöt 3. asukkaiden liikkumisesta, jossa päästöt muodostuvat ajoneuvojen polttoaineiden käytön myötä. 1 Tavoite on ERA 17- toimintaohjelman Maankäyttö-osion toimenpiteessä Päästölaskelmat ja kokonaisenergiatarkastelu osaksi kaavojen vaikutusten arviointia, vastuutahona ympäristöministeriö. 2 Pöyry Oy 2010: Energiakaavoitus kaavoituksessa, Skaftkärr, Porvoo. 3 I.Harmaajärvi, 2002: Ekologinen tase - Kotkan Hirssaari. Kustantajat Sarmala Oy. 4 Hiilidioksidiekvivalentti on yhteismitallinen suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen (mm. hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta suhteutettuna hiilidioksidin ilmastovaikutuksiin. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 3

4 Tämä rajaus mukailee edellä mainittua ERA17-linjausta ja on tyypillinen viime aikoina tehdyissä alueiden ilmastovaikutusarvioinneissa 5. Seuraavassa on listattu tämän tarkastelun ulkopuolelle jätettyjä alueen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia asioita. Suluissa on syy, miksi kyseinen asia ei ole otettu tarkasteluun. On myös huomioitava, että lista ei ole täysin kattava. Infrarakentamisen (teiden, vesihuollon jne.) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (päästöosuuden arvioidaan olevan vähäinen) Katu- ja tievalaistuksen sähkönkulutus (arvioitu varsin pieneksi suhteessa rakennusten energiankulutukseen) 6 Jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (vaikutusmahdollisuudet pienet asemakaavatyössä ja osuus päästöistä melko pieni) Asukkaiden hankkiman ruoan sekä tavaroiden valmistukseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (vaikutusmahdollisuudet pienet asemakaavatyössä) Alueen käytön muutoksia, jotka vaikuttavat esim. metsän vähenemiseen ja sitä kautta ns. hiilinielujen (biomassan hiilidioksidin sidonnan) vähenemiseen Räskin alueesta mallinnettiin kasvihuonekaasupäästöt ensin kuvaamaan lähtökohtaista tilannetta tehdyn asemakaavan sekä muiden lähtökohtaisten oletusten perusteella (jatkossa perusskenaario). Perusskenaarion lisäksi tehtiin erilaisia vaihtoehtoisia tarkasteluja muuttamalla keskeisiä päästöihin vaikuttavia tekijöitä (vaihtoehtoiset skenaariot) Perusskenaario Tarkastelujaksoksi on valittu rakentamisen alkuvuodesta (2014) vuoteen 2050 asti. Kasvihuonekaasupäästöjä tarkasteltiin sekä kokonaismääränä (CO2ekv ton) että asukasta kohden vuodessa (CO2ekv ton/asukas, vuosi) Rakentaminen Kaava-alueen rakennustuotanto perustuu kaavan rakennusoikeuden kerrosneliömetreihin. AP-tontit on oletettu rivitaloiksi ja niiden rakennusoikeus on oletettu käytettävän kokonaan. AO-tonttien (pientalot) osalta on oletettu, että rakennusoikeudesta käytetään 80 %. Arvio on sama joka on tehty Pohjois- Espoon ilmasto- ja energiaselvityksessä 7. Asukasmäärä arvioitiin tämän arvion jälkeen asumisväljyydellä 45 k-m2/asukas rivitaloissa ja 50 k-m2/asukas erillispientaloissa. Asukasmääräksi saatiin näin valmiille alueelle omakotitaloissa 474 asukasta ja rivitaloissa 320 asukasta, eli yhteensä 794 asukasta (laskelmat liitteessä 1). Rakentamisen aikajaksona käytettiin oletusta, että puolet rakennuksista rakennetaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja toinen puolet vuoden 2020 loppuun mennessä. Sama oletus on tehty sekä omakotitaloille että rivitaloille. 5 Vastaavan tyyppinen rajaus on ollut esim. Porvoon Skaftkärrin (Pöyry 2010 & 2012) sekä Sipoo Talman (Gaia Consulting Oy, luonnos ) kasvihuonekaasupäästöarvioinneissa 6 Suomen tasolla esimerkiksi vuoden 2009 arvioitu katu- ja tievalaistuksen sähkönkäyttö (800 GWh) vastasi 3,4 % arviosta asuin- ja palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkönkulutuksesta vuonna 2007 (24,4 TWh) (tiedot raportista Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt, Sitra, 2010) 7 Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 4

5 Tarkasteluissa erillispientaloista ja rivitaloista 60 % on rakennettu puu pääasiallisena rakennusmateriaalina. Lopuissa 40 % ovat kivitaloja. Tämä suhdeluku vastaa uusien pientalojen rakennusaineen valintaa pääkaupunkiseudulla 8. Rakennustuotannon, rakennusten kunnossapidon sekä purun kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi luotiin EcoCity Evaluator TM -laskentaohjelmaan erikseen rivit eri rakentamistyypeistä yllä olevilla oletuksilla sekä lämmitysmuotoon perustuen (taulukko 1 seuraavassa luvussa). Rakentamisen päästöt arvioidaan ohjelmassa perustuen rakennusosien RTS-ympäristöselosteisiin ja ne jaetaan ohjelmassa tasaisesti 50 vuoden ajalle, eli esimerkiksi 10 vuoden tarkasteluajalle tulee 1/5 rakennusosien valmistuksen aiheuttamista päästöistä. Rakentamisen päästöjen laskennassa käytettiin yksinkertaisuuden vuoksi samoja kerrosneliömetrejä kuin energian kulutuksen laskennassa, eli lämmitettyä nettoalaa. Rakentamisen päästöt ovat siksi muutamia prosentteja pienempiä kuin jos olisi käytetty kokonaisrakennusalaa rakentamisen päästöjen laskennassa Energian (sähkö+ lämpö) kulutus rakennuksissa Rakennuksien energian kulutukseen on käytetty vuoden 2012 aikana voimaan astuvia määräyksiä, joihin sisältyy vaatimus primäärienergian ominaiskulutuksen enimmäismäärästä. Primäärienergiatarkastelussa rakennuksen kaiken lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkönkäytön ostoenergian kulutus kerrotaan polttoaineelle ominaisella kertoimella. Ympäristöministeriön määrittämät polttoaineiden jalostusarvoon ja käytön vaikutuksiin perustuvat primäärienergiakertoimet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Rakennusten energialaskennassa käytettävät ostoenergian primäärienergiakertoimet. Lähde: RakMK D3 (2012) Tarkastelun alkaessa ei ollut selvää, ollaanko alueelle tarjoamassa kaukolämpöä vai ei. 9 Tarkastelun perusskenaarioon valittiin vaihtoehto, että kaukolämpöä ei ole tarjolla. Tällöin tehtiin oletus, että kaikki kiinteistöt ottavat maalämmön ainoaksi lämmitysratkaisukseen sen vaivattoman käytön sekä ylläpidon vuoksi 10. Toinen pääasiallisen lämmitysmuodon potentiaalinen vaihtoehto on lähinnä talokohtainen pellettikattila. Sähkölämmitys tai fossiiliset polttoaineet (öljy-/kaasulämmitys) eivät tule kyseeseen, sillä vuoden 2012 rakentamismääräykset tekevät näiden valinnan rakennuksen päälämmitysmuodoksi hyvin vaikeaksi. Räskin alue sijaitsee myös turhan kaukana nykyisestä maakaasuverkostosta 11, joten tätä 8 Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. 9 Risto Mellas, kaukolämpöjohtaja/kotkan Energia, keskustelu Vastaava oletus on tehty esim. Sipoossa alueille, joihin ei kaukolämpöä ole tarjolla (Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuusarviointi, GAIA consulting Oy, luonnos ) 11 Risto Lukkarinen/Gasum Energiapalvelut, puhelu Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 5

6 vaihtoehtoa ei tarkasteltu myöskään tämän tähden laskennassa. Lisäksi rakennuksista voidaan käyttää useamman lämmitystavan yhdistelmää (ns. hybridilämmitys), mutta näitä ei otettu mukaan laskennan yksinkertaistamisen vuoksi. Tarkasteluissa mallinnetun rakennuskannan energiankulutus on määritetty siten että primäärienergian ominaiskulutus alittaa määräystenmukaisen E-luvun. E-lukurajaan vaikuttaa pientaloissa talon lämmitetty nettoala. Liitteessä 1 kuvataan, miten määritettiin E-luvun laskentaan tarvittava lämmitetty nettoala rakennusoikeusneliömetreistä sekä E-luvun rajat. Huomioitavaa on, että energiankulutus lasketaan tässä ostoenergian mukaan, eli esimerkiksi kiinteistöjen oman aurinkosähkö- tai lämpötuotantoa vastaava kulutus ei ole mukana laskennassa (ks. kuva 1). Seuraavassa muut keskeiset oletukset energia-laskennassa: Laitesähkön osalta käytettiin lähtöarvoina ( ) samoja kuin Sipoon Talmassa tehdyssä tarkastelussa. 12 Lämpimän käyttöveden kulutus otettiin Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaisen standardikäytön mukaan Tämän jälkeen lämmityksen energiankulutus laskettiin siten, että E-lukuraja alittuu maalämmöllä. Vuodesta 2016 lähtien oletettiin että rakennusmääräykset ovat tiukentuneet siten, että E-lukuraja laskee 20 % 13 Vastaava 20 % vähennys tehtiin kaikkiin kolmeen energiankulutusluokkaan saman suuruisena laskennassa (lämmitys, lämmin käyttövesi sekä laitesähkö). Taulukossa 1 näkyy rakennusten energiankulutusten arvot em. periaatteilla laskettuna. Taulukko 1. Laskennan perusskenaariossa käytetty rakennuskanta. E-luvussa raja on seuraava kokonaisluku. (rajojen laskenta liitteessä 1). Lämmitetty nettoala Talotyyppi Valmistumisvuosi Runkomateriaali Julkisivumateriaali Lämmitys Lämmin käyttövesi Laitesähkö, kwh/m2,a E-luku Maalämpö Sähkö, muu m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Rivitalot Kivi Eristerappaus , Pientalot Kivi Eristerappaus , Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 70, ,6 119, Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 109, ,6 128, Rivitalot Kivi Eristerappaus 70, ,6 119, Pientalot Kivi Eristerappaus 109, ,6 128, YHT Sähkön osalta käytettiin Suomen keskimääräistä kasvihuonekaasupäästöjen ominaispäästökerrointa jonka arvioitiin laskevan Energiateollisuus ry:n vision 14 mukaisesti (taulukko 2). Sähkö, lämpöpumppu Taulukko 2. Laskennassa käytetyt sähkön ominaispäästökertoimet, tonco2ekv/gwh Ostosähkö Tässä ei tarkasteltu rakennusten tarkempaa sijoittelua, joka vaikuttaa lämmitysenergian tarpeeseen esim. suuntauksen sekä pienilmaston myötä. Sähkön osalta on huomioitu lisäksi siirrossa ja jakelussa tapahtuvaksi häviöksi 3 %, jonka oletetaan pysyvän samana koko tarkastelujakson ajan Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuusarviointi, GAIA consulting Oy, luonnos Sama oletus kuin Pohjois-Espoon asemakaavoituksen ilmastotarkastelussa (Eero Paloheimo Eocity Oy, 2012) 14 Energiateollisuus Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 6

7 Liikenne Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä varten lähtötietoina käytettiin liikkumismääriä eri liikkumistavoille, jonka jälkeen eri liikkumistapojen ominaispäästökertoimien (gco2ekv/hkm) avulla saadaan liikkumisen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Koska Kotkan seudulta ei ole tuoreita liikkumistapatutkimuksia, liikkumismäärissä lähtökohtana käytettiin Ecocity Evaluatorin lähtöarvoja, jotka ovat johdettu kansallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksista 16. Eroa rivitalo- ja pientaloasukkaiden välille ei tässä kuitenkaan tehty, koska samalla alueella asuvien osalta erot eri asuntotyypeissä asuvien kesken ovat pienempiä kuin koko Suomea tarkasteltaessa. Mukaan tarkasteluun otettiin liikkuminen henkilöautoilla, linja-autoilla sekä junilla. Kevyttä liikennettä (jalankulku sekä pyöräily) ei otettu huomioon koska se on päästötöntä. Myös raitiovaunut, mopot yms, sekä sähköpyörät yms. jätettiin huomioimatta, koska niiden merkitys Räskin asukkaiden liikenteen päästöissä oletetaan olevan hyvin vähäistä 17. Tarkastelussa pyritään kuvaamaan ensisijaisesti arkiliikkumista (työssäkulku, asiointi, harrastukset jne.), joten mukana ei ole myöskään lentokone- ja laivaliikennettä, jotka painottuvat selvästi mukaan otettuja kulkumuotoja enemmän lomamatkustamiseen. Taulukossa 3 on laskennassa käytetty kulkutapajakauma, jonka oletetaan pysyvän koko tarkastelujakson ( ) samana. Julkisten osalta tehtiin muutos, jossa kolmannes junien suoritteesta siirrettiin linja-autoille. Tämä tehtiin, koska Kotkassa esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuntaan linja-autoyhteys on junaa parempi. Taulukko 3. Laskennassa käytetyt liikennemäärät henkilökilometreinä (hkm). Polkupyörä- sekä kävelykilometrit ovat mukana informatiivisena, niistä ei aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Kulkutapa hkm/asukas,vrk (rivitalot) hkm/asukas,vrk hkm/asukas,vrk (erillispientalot) (keskimäärin)* Hkm/asukas,vrk (käytetty) Henkilöautot 24,6 32,2 29,1 29,1 Linja-autot 3,6 2,8 3,1 4,1 Junat 3,9 2,5 3,1 2,1 Polkupyörä 0,8 0,8 0,8 0,8 Jalankulku 1,4 1,1 1,2 1,2 *painotettu rivitalojen ja erillispientalojen asukasmäärillä Liikenteen tarpeessa ei arvioitu tarkemmin alueen sijoittuminen suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen ja sen vaikutusta liikkumistarpeeseen. Tämä tarkastelu on olennaisempaa Räski1:tä laajempaa aluetta koskevassa tarkastelussa, sillä esim. yleiskaavoissa määritellään usein ratkaisuja, jotka vaikuttavat voimakkaasti liikkumistarpeeseen. Samoin tämän kysymyksen tarkastelu on mielekästä verrattaessa esimerkiksi eri vaihtoehtojen kaupunkirakenteen kasvuun Energiateollisuus ry Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. 16 Liikennevirasto 2012: Henkilöliikennetutkimus Suomalaisten liikkuminen. 17 Ecocity Evalutorissa raitiovaunujen, muiden sähkökäyttöisten (sähköpyörät yms.) sekä muiden polttomoottoriajoneuvojen (mopot yms.) aiheuttamien päästöjen osuus rivitalo- ja omakotitaloasujien liikkumisen päästöistä on oletusarvojen mukaan on noin 3 %. 18 Tarkastelua liikenteen päästöistä eri tyyppisillä kehityskuvavaihtoehdoilla on tehty Kotkassa Kotka-Hamina seutusuunnittelussa (Kotkan-Haminan seudun kehityskuvavaihtoehtojen yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointi. Suomen Ympäristökeskus, raportti ) Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 7

8 Linja-autojen käyttö pidettiin oletuksen mukaisena, koska lähtökohta on, että alue tulee olemaan melko hyvin paikallislinja-autoliikenteen palvelun piirissä. Lähtökohta tulee esimerkiksi Kotkan-Haminan seudun kehityskuvan 2040 linjauksesta, jonka perusteella olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta laajentavalle alueelle on luotava edellytykset joukkoliikenteelle 19. Räskin osalta vuonna 2011 tehty arvio joukkoliikenteestä on taulukossa 4. Taulukko 4. Suunnitelma Räskin joukkoliikenteestä (Ote: Kotkan kaupunkiliikenteen palvelutasoselvitys, Kotkan kaupunki, lokakuu 2011) Liitteessä 1 on käytetyt jakaumat henkilöautoliikenteelle (sähköautojen ja hybridien osuus) ja niiden oletetut muutokset, osuudet ovat Ecocity Evaluatorin oletusarvot. Oletetut muutokset sähköautojen sekä hybridien osuudessa perustuu TEM:n perusskenaarioon ajoneuvokannan sähköistymisestä vuoteen 2030 asti (Sähköajoneuvot Suomessa, TEM, 2008). Vuodesta 2030 eteenpäin ajoneuvokannan oletetaan sähköistyvän samalla kasvuvauhdilla kuin TEM:in perusskenaariossa ennen vuotta Taulukossa 5 sekä kuvassa 2 on liikennemuodoille käytetyt ominaispäästökertoimet. Kertoimien lähtökohta pohjautuu VTT:n Lipasto-tietokantaan. Henkilöautoissa keskeinen vaikutus on autokannan sähköistymisessä Sähkön ominaispäästökerroin sama kuin muussa sähkön kulutuksessa (ks. aiemmin Energiakulutus-osiossa). Linja-autoille on käytetty lähtöarvona Ecocity Evaluatorin arvoa, joka on johdettu VTT: Lipasto-tietokannasta. Linja-autojen päästökertoimen muutoksena on käytetty vastaavaa muutosnopeutta kuin Sipoon Talman ekotehokkuusarvioinnissa, jossa arvio perustuu biodieselin osuuden voimakkaaseen kasvuun linja-autoilla 20. Junien osalta käytettiin Ecocity Evaluatorin lähtökohtia päästökertoimen muutokselle. Taulukko 5. Liikkumistapojen päästökertoimet. Hkm=henkilökilometri Henkilöautot CO2ekv/km 152,62 151,81 118,12 97,69 74,54 66,28 54,86 50,24 CO2ekv/hkm* 105,99 105,42 82,03 67,84 51,76 46,03 38,10 34,89 Linja-autot CO2ekv/hkm 39,00 33,03 27,98 23,70 20,07 17,00 14,40 12,19 Junat CO2ekv/hkm 20,15 20,15 16,15 16,15 11,48 11,48 4,76 4,76 Henkilöaut o issa käyt et t y keskimääräist ä t äyt t öast et t a 1,4 4 hlö / aut o ( lasket t u henkilöliikennet ut kimuksen , s. 3 3 t iet ojen p o hjalt a) 19 Kehityskuva on vahvistettu Etelä-Kymenlaakson seutuvaltuustossa Gaia Consulting Oy 2012: Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuustarkastelu. Luonnos Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 8

9 120 gco2ekv/hkm Henkilöautot Linja-autot Junat 0 Kuva 2. Laskennassa käytettyjen ominaispäästökertoimien kehitys henkilökilometriä (hkm) kohden Vaihtoehtoiset skenaariot Seuraavassa kuvataan, mitä muutoksia vaihtoehtoisiin tarkasteluihin tehtiin verrattuna perusskenaarion Kaukolämpö Tarkasteltiin tilannetta, jossa perusskenaariosta poiketen alueelle on tarjolla kaukolämpö ja jossa kaikki kiinteistöt valitsevat kaukolämmön lämmitysratkaisukseen. Omakotitalojen oletus on varsin rohkea 21, mutta tarkastelun yksinkertaistamisen kannalta yleistys on perusteltu. Kaukolämmön ilmastovaikutukseen vaikuttaa olennaisesti kaukolämmön alkuperä. Taulukossa 6 on laskennassa käytetyt polttoainejakaumat eri aikakausille. Vuoden 2011 perustuvat Kotkan Energian keskimääräisiin osuuksiin (tiedot Kotkan Energialta) sekä arvio kehittymisestä Kotkan Energian vuosikertomuksessa asetettuun tavoitteeseen sekä keskusteluihin Kotkan Energian kaukolämpöjohtajan kanssa 22. Ominaispäästökerroin laskettiin Ecocity Evaluatorilla ja se perustuu polttoaineiden yleisesti käytettyihin päästökertoimiin Esimerkiksi Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvityksessä (Eero Paloheimo Ecocity Oy 2012) on tehty haastattelututkimukseen sekä konsultin omaan arvioon perustuen arvio, että kaukolämpöalueella jatkossa 80 % uusista rivitaloista ja 40 % omakotitaloista valitsee kaukolämmön. 22 Kotkan Energian investointiohjelmalla tavoitellaan uusiutuvien osuuden nostoa omassa tuotannossa 80 %:iin vuoteen 2020 mennessä (Kotkan Energian vuosikertomus 2011). Kaukolämmön tuotannossa on uusiutuvan osuus on hieman koko Kotkan Energian energiantuotantoa pienempi (Risto Mellas, keskustelu ). Tästä on johdettu kaukolämmölle osuus 70 % vuodesta 2020 lähtien. Seuraavien jaksojen arvion polttoaineosuuksien kehittymisestä tehtiin periaatteella, että uusiutuvien osuus jatkaa kasvua. Arvioon saatiin Kotkan Energian kommentit (Risto Mellas, kaukolämpöjohtaja/kotkan Energia, sähköposti ). 23 Kotkan Energian oma laskentatulos vuoden 2011 osalta tuotannossa oli 150 gco 2/kWh sekä kulutuksessa (keskimääräinen verkostohäviö huomioitu) 163 gco2ekv/kwh (Risto Mellas/KOtkan Energia, keskustelu ). Tulos kulutuksessa on siis sama kuin tässä saatu ominaispäästökerroin, joten verkostohäviötä ei otettu erikseen enää huomioon laskennassa. Vuonna 2011 Kotkan Energian keskimääräinen verkostohäviö kaukolämmössä oli 6 %(vuosikertomus 2011). Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 9

10 Taulukko 6. Laskennassa käytetty kaukolämmön polttoaineiden jakauma sekä ominaispäästökerroin. Uusiutuvan osuus on lisäinformaatiota, päästökerroin on kunkin polttoaineen ominaispäästökertoimien mukaan laskettu. Uusiutuvilla kerroin on 0 gco2ekv/kwh. Lähtötilanne: Arvio keskimääräisistä osuuksista jaksoittain: Polttoöljy 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % Hiili 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Biomassa 36 % 51 % 66 % 73 % 80 % Maakaasu 25 % 12 % 0 % 0 % 0 % Turve 27 % 27 % 24 % 17 % 10 % Jäte 9 % 9 % 9 % 9 % 9 % YHT 100 % 100 % 100,0 % 100 % 100 % Uusiutuvien osuus* 40 % 55 % 70 % 77 % 84 % Ominaispäästökerroin** (gco2/kwh) *uusiutuvaksi laskettu biomassasta 100 % sekä jätteestä 40 %. Rakennusten energiankulutus laskettiin skenaariossa myös uudestaan, sillä lämmitystapa vaikuttaa E- luvun kautta vaatimustasoon. Käytännössä kaukolämmön kertoimella 0,7 rakennus voi kuluttaa hieman vähemmän lämpöä kuin maalämmöllä lämmitettävä rakennus 24. Taulukossa 7 on tässä skenaariossa käytetyt energiankulutukset. Taulukko 7. Kaukolämpö-skenaariossa käytetty rakennuskanta. E-luvussa raja on seuraava tasaluku (rajojen laskenta liitteessä 1). Laskentaperiaatteet kulutuksille ovat samat kuin perusskenaariossa. Talotyyppi Valmistumis-Lämmitettvuosi nettoala Julkisivum ateriaali Lämmity s Lämmin käyttövesi Laitesähkö, kwh/m2,a E-luku Runkomateriaali Kaukolämpö Sähkö, yht m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Rivitalot Kivi Eristerappaus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Kivi Eristerappaus , Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus ,6 119, Rivitalot Kivi Eristerappaus ,6 119, Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus ,6 128, Pientalot Kivi Eristerappaus ,6 128, YHT Puurakentaminen Laskelmassa tehtiin muutos rakennusmateriaalien jakaumaan: perusskenaarion 60 % osuus puurakentamista muutettiin 100 %:iin niin rivitaloilla kuin omakotitaloilla. Tämä muutos tehtiin Ecocity Evaluatorissa sekä runkomateriaalin että julkisivumateriaalin osalta (taulukko 8, vrt. taulukkoon 1). 24 Sähkön kerroin E-luku laskennassa on 1,7. Maalämmön tehokkuuskertoimella COP = 3,0 ostoenergian kertoimeksi tulee 0,567 (1,7/ 3,0). Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 10

11 Taulukko 8. Skenaariossa puurakentamisen käytetty rakennuskanta. Energiankulutukset ovat samat kuin perusskenaariossa. Lämmitetty nettoala Talotyyppi Valmistumisvuosi Runkomateriaali Julkisivumateriaali Lämmitys Lämmin käyttövesi Laitesähkö, kwh/m2,a E-luku Maalämpö Sähkö, muu m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus , Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 109, ,6 128, Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 70, ,6 119, YHT Vaatimustasoa energiatehokkaampi rakentaminen Tässä tarkasteltiin tilannetta, jossa rakennetaan kansallisia vaatimuksia energiatehokkaammin. Periaatteena käytettiin E-lukutasoa, joka on Tampereella käytössä Koukkurannan alueella kannusteena, eli E-luku Tämä raja asetettiin vuosien rakentamiselle ja vastaavasti 2016 alkaen myös tähän aiemmin käytetty 20 % lasku, eli E-luku 80. Energiankulutusta pienennettiin laskelmissa vastaavalla suhteella (omakotitaloissa osuus oli 62 % ja rivitaloissa 67 % perusskenaariossa olleista E- luvuista). Taulukossa 9 on nämä uudet energiankulutukset, oletuksena edelleen maalämmön käyttö täysimääräisesti lämmityslähteenä. Taulukko 9. Skenaariossa energiatehokas rakentaminen käytetty rakennuskanta. E-luvussa raja on seuraava tasaluku. (rajojen laskenta liitteessä 1). Sähkö, lämpöpumppu Talotyyppi Valmistumisvuosi Lämmitetty nettoala Runkomateriaal Julkisivumateriaal Lämmity i i s Lämmin käyttöves i Laitesähk ö, kwh/m2, a E-luku Maalämpö Sähkö, lämpöpumppu Sähkö, muu m2 kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a kwh/m2,a MWh/a MWh/a MWh/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Rivitalot Kivi Eristerappaus Pientalot Kivi Eristerappaus Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus Rivitalot Kivi Eristerappaus Pientalot Kivi Eristerappaus YHT Tämä skenaario koko alueella on toki varsin rohkea, mutta tuloksia voi tarkastella samassa suhteessa myös esimerkiksi korttelikohtaisesti. Laskennan yksinkertaistamiseksi tehtiin tämä oletus koko rakennuskannalle Tehokas joukkoliikenne Tässä skenaariossa arvioitiin tilannetta, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on perustilanteeseen verrattuna alueella sen verran hyvä, että osa henkilöautojen käytöstä siirtyy linja-autojen käyttöön. Skenaario muodostettiin siten, että verrattuna perusskenaarion kulkutapajakaumaan 10 % henkilöautojen suoritteesta (henkilökilometrit) siirrettiin linja-autojen henkilökilometreihin (taulukko 10). 25 P.Välimäki, Eco 2/Tampere; puhelinkeskustelu : E-lukuun 100 pääseville on tarjolla kaupungin tontinvuokrahinnassa alennusta. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 11

12 Taulukko 10. Joukkoliikenne-skenaariossa käytetty kulkutapajakauma (km/hlö/vrk). Kulkutapa Perusskenaario) hkm/asukas,vrk Joukkoliikenneskenaario hkm/asukas,vrk Ero Henkilöautot 29,1 26,2-10 % Linja-autot 4,1 7, % Junat 2,1 2,1 0 % Tässä arvioinnissa ei tehty tarkempaa arviointia, minkä tasoista palvelutasoa tämän tyyppinen siirtymä tarkoittaisi esimerkiksi vuoroväleissä. Kyseessä on siis suuntaa antavana tarkastelu, joka antaa kuvaa, kuinka paljon tämän tyyppinen käyttäytymismuutos vaikuttaa liikenteen aiheuttamiin päästöihin. 3. TULOKSET 3.1. Perusskenaario Taulukkoihin 11 sekä kuviin 2-6 on koottu perusskenaarion kasvihuonekaasupäästötarkastelun keskeiset tulokset. Liitteessä 2 on lisäksi eritelty tuloksia tarkemmin. Taulukko 11. Perusskenaarion kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohden. tco2ekv/hlö,vuosi Sähkö + lämpö 0,88 0,79 0,64 0,64 0,45 0,45 0,19 0,19 (rakennukset) Liikenne 1,20 1,18 0,93 0,77 0,59 0,52 0,43 0,39 Rakentaminen* 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 0,23 YHT 2,31 2,21 1,79 1,63 1,27 1,20 0,85 0,81 *Rakentamisen päästö on jaettu 50 vuoden ajalle tasaisesti Taulukko 12. Liikenteen päästöjen jakauma kulkuvälineittäin. Muutokset osuuksissa johtuvat ominaispäästökertoimien erilaisista muutoksista eri kulkuvälineillä. Osuudet päästöistä: Henkilöautot 93,8 % 94,5 % 94,1 % 93,8 % 93,4 % 93,4 % 94,1 % 94,4 % Linja-autot 4,9 % 4,2 % 4,5 % 4,6 % 5,1 % 4,9 % 5,0 % 4,6 % Juna 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,6 % 1,5 % 1,7 % 0,8 % 0,9 % YHT 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 12

13 2,50 Ilmastovaikutus henkilöä kohden 2,00 CO2ekv/hlö,vuosi 1,50 1,00 Rakentaminen* Liikenne Sähkö + lämpö (rakennukset) 0,50 0, Kuva 2. Ilmastovaikutusarvioinnin tulokset CO2ekv-tonneina henkilöä kohden vuodessa. Päästöjen lasku vuoden 2020 jälkeen johtuu siitä, että energiantuotannon sekä liikenteen yksikköpäästöt (gco2ekv/kwh sekä gco2ekv/hkm) pienenevät Suomessa. *Rakentamisen päästöt jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle Ilmastovaikutus, yhteensä 1200 CO2ekv/vuosi Rakentaminen* Liikenne Sähkö + lämpö (rakennukset) Kuva 3. Ilmastovaikutusarvioinnin tulokset CO2ekv-tonneina vuotta kohden. Päästöjen nousu vuoteen 2020 asti johtuu siitä, että aluetta rakennetaan tuolloin. *Rakentamisen päästöt jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle rakentamisesta lähtien Päästöjen osuuksien yksinkertaista tarkastelua varten määritettiin kumulatiiviset päästöt lähtövuosien sekä koko tarkastelujakson ajalta (liite 2). Näiden mukaan havainnollistetaan osuudet kuvissa 4 ja 5. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 13

14 % 38 % Sähkö + lämpö (rakennukset) Liikenne 52 % Rakentaminen* Kuva 4. Osuudet päästöistä lähtötasossa. *Rakentamisen päästöt jaettu 50 vuoden ajalle % 34 % Sähkö + lämpö (rakennukset) Liikenne 49 % Rakentaminen* Kuva 5. Osuudet päästöistä koko tarkastelujaksona kumulatiivisten päästöjen mukaan. *Rakentamisen päästöt jaettu 50 vuoden ajalle, ja tässä on näistä päästöistä vuoden osuus (oletettu rakentamiskausi ). Päästöjen osuuksista (kuvat 4 ja 5) voidaan todeta seuraavaa: Liikenteen sekä rakennusten energiankäytön osuudet ovat suunnilleen samaa luokkaa, liikenteen osuuden ollessa jonkin verran suurempi. Liikenteen ja rakennusten energian eron kasvaa jonkin verran pidemmän aikavälin tarkastelussa. Ero kasvussa johtuu ennen kaikkea siitä, että sähkön ominaispäästökertoimen lasku vaikuttaa maalämpöön perustuvassa lämmitysratkaisussa enemmän rakennuskantaan kuin liikenteeseen. Rakennusmateriaalien merkitys päästöissä kasvaa kun otetaan pidempi aikaväli tarkasteluun. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että energiantuotannon sekä liikenteen ominaispäästökertoimet laskevat, ja tämä ei vaikuta jo käytettyjen rakennusmateriaalien aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 14

15 3.2. Vaihtoehtoiset skenaariot Taulukkoon 13 on koottu vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutukset tässä tarkasteluihin kasvihuonepäästöihin. Vertailun yksinkertaistamista varten tässä käytettiin kumulatiivisia päästöjä. Liitteessä 2 nämä päästöt on lisäksi eritelty määrinä. Taulukko 13. Vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöihin. Koska kaikissa skenaarioissa on sama asukasmäärä, prosentuaaliset erot ovat samat sekä kumulatiivisissa tonneissa sekä asukasta kohden. CO2ekv,ton /CO2ekv Kaukolämpö ton/as,a* Lähtötaso Sähkö + lämpö (rakennukset) Puurakentaminen Energiatehokas rakentaminen +17,0 % 0,0 % -36,2 % 0,0 % Liikenne 0,0 % 0,0 % 0,0 % -5,9% Rakentaminen* 0,0 % -14,9% 0,0 % 0,0 % YHT +6,5 % -1,5% -13,8% -3,1% Koko tarkastelujakso Sähkö + lämpö (rakennukset) +15,5 % 0,0 % -36,4 % 0,0 % Liikenne 0,0 % 0,0 % 0,0 % -6,1% Rakentaminen* 0,0 % -14,9% 0,0 % 0,0 % YHT +5,3 % -2,5% -12,5% -3,0% *rakentamisen päästöt jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle. Tehokas joukkoliikenne Vertailun tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti: Kaukolämpö-vaihtoehto tuottaa melko selvästi maalämpöön perustuvaa lämmitystä (perusskenaario) enemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Mikäli kaikki talot rakennettaisiin pääosin puusta, vaikutus etenkin pidemmällä tähtäimellä on jo havaittavissa (puurakentaminen skenaario). Vaatimustasoa selvästi energiatehokkaalla rakentamisella voidaan vähentää päästöjä hyvin selvästi (energiatehokas rakentaminen skenaario) Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan päästöihin vaikuttaa melko selvästi. Sekä vastaavasti voidaan todeta, että heikommalla joukkoliikenteellä päästöt vastaavasti nousisivat jonkin verran. 4. HERKKYYSTARKASTELU Tehdyillä lähtöoletuksilla on selvä vaikutus kasvihuonekaasupäästölaskelmissa. Ehkä merkittävimmät ovat sähkön ominaispäästökertoimessa tehdyt valinnat, sillä ne vaikuttavat sekä laitesähkön, maalämmön että sähköisen liikenteen päästöihin. Mikäli oletetaan että sähköntuotannon ominaispäästökerroin esimerkiksi laskee tässä tehtyä oletusta nopeammin, on sillä selvä vaikutus laitesähkön sekä lämmön (maalämmön) ilmastovaikutukseen. Lämmitykseen kuluvan sähkön osalta on perusteltua tarkastella myös tilannetta, jossa lämmityssähkön käyttöprofiili pyritään huomioimaan ominaispäästökertoimessa. Pääosa lämmönkulutuksesta tapahtuu talvikaudella, jolloin sähköntuotannon päästökerroin on korkeampaa esim. kivihiililauhdevoiman Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 15

16 tähden. Tätä tarkastelua on käytetty esimerkiksi Pohjois-Espoon ilmastotarkastelussa 26. Liitteessä 3 on käyttäen samaa lähtökohtaa, arvioitu sähkön ja lämmön kasvihuonekaasupäästöt uudelleen sekä taulukossa 14 sen vaikutus kokonaistuloksiin. Taulukko 14. Lämmityssähkön erilaisen päästökertoimen huomioinnin vaikutus päästöihin, verrattu perusskenaarioon, jossa kaikelle sähkölle on sama päästökerroin. Laskenta näkyy liitteessä 3. CO2ekv ton/ CO2ekv ton/hlö, a HERKKYYSANALYYSI: LÄMMITYSSÄHKÖN ERI PÄÄSTÖKERROIN Lähtötaso Sähkö + lämpö (rakennukset) +24,5 % Liikenne 0,0 % Rakentaminen* 0,0 % YHT +9,3 % Koko tarkastelujakso Sähkö + lämpö (rakennukset) +24,2 % Liikenne 0,0 % Rakentaminen* 0,0 % YHT +8,3 % Tuloksen perusteella lämmityssähkön erilaisen päästökertoimen huomioinnilla päästöt kasvavat perusskenaarioon verrattuna vielä enemmän kuin kaukolämpövaihtoehdossa. Toisaalta on huomioitavaa, että kaikessa sähkössä keskimääräisen Suomen päästökertoimen käyttö on hyvin yleistä kaikissa ilmastotarkasteluissa. Esimerkiksi sekä Porvoon Skaftkärr -alueiden 27 että Sipoon Talman 28 kasvihuonekaasuarvioinneissa lämmityssähkölle ei ole maalämpövaihtoehdoissa huomioitu erillistä päästökerrointa, vaan kaikelle sähkölle on käytetty samaa kerrointa kuten tämän selvityksen perusskenaariossa. Huomioitavaa on myös, että jos lämmityssähkön ominaispäästö erotetaan, vastaavasti myös laitesähkön kulutuksen ominaispäästökerrointa pitäisi pienentää jonkin verran (kulutusprofiili ei painotu talvelle). Tätä ei kuitenkaan ole tehty em. Pohjois-Espoon selvityksessä eikä myöskään tässä herkkyystarkastelussa. Liikenteessä merkittävä vaikutus on myös ajoneuvokannan sähköistymisellä. Tässä käytetty skenaario on melko maltillinen arvio siitä, kuinka nopeasti sähköautot yleistyvät Suomessa. Nopeammalla osuuden kasvulla liikenteen päästöt laskevat hieman tässä esitettyä nopeammin ja henkilöautoista joukkoliikenteeseen siirtymisen päästöjä vähentävä vaikutus vähenee hieman 29. Kaukolämpö-skenaariossa merkittävin epävarmuus liittyy siihen, miten kaukolämmössä uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee Kotkassa. Lisäksi merkitystä on myös sillä, otetaanko tarkasteluun nimenomaan Räskiin tuotettavan kaukolämmön polttoainejakauma Kotkan keskimääräisen kaukolämmön sijasta. Myös kaukolämmön verkostohäviö-oletuksella on jonkin verran merkitystä; tässä verkostohäviön vaikutukset oletettiin sisältyvän kaukolämmön päästökertoimeen. Jos Räskin alueella verkostohäviö olisi esimerkiksi 50 % suurempaa (9 %), kuin Kotkan keskimääräinen (6 %) 30, kaukolämmön kulutuksen aiheuttamat päästöt nousevat vajaat 3 %, joka tarkoittaa sähkö + lämpöosiossa vajaan 2 % nousua päästöissä. 26 Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. 27 Pöyry Oy Energiatehokkuus kaavoituksessa, Porvoo Skaftkärr. 28 Gaia Consulting 2012: Sipoo Talman osayleiskaavan ekotehokkuusarvionti. Luonnos Ajoneuvokannan sähköistyminen koskee pääosin henkilöautoja 30 Kotkan Energian vuosikertomus Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 16

17 Lisäksi voidaan yleisesti ottaen todeta, että mitä pidempi on tarkastelujakso, sitä suuremmiksi kasvavat epävarmuudet, koska mukaan tulee tulevaisuuden kehityksen arviointia enemmän. Tässä mielessä lähtötasoa kuvaavissa tuloksissa virhemarginaalin voidaan katsoa olevan hieman pienempi, kuin koko tarkastelujaksoa kuvaavissa. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Räskin ilmastovaikutustarkastelussa mielenkiintoisinta antia on tulokset siitä, mitkä ovat eri tässä tarkastelujen osioiden (rakennusmateriaalit, rakennusten energiankulutus, liikenne) merkitykset ilmastovaikutuksessa sekä mitä eri vaihtoehdot vaikuttavat tuloksiin. Osuuksien osalta sekä liikenteen sekä rakennusten energiankulutuksen voidaan todeta olevan hyvin merkittäviä tekijöitä. Liikenteessä henkilöautoliikenne muodostaa yli 90 % päästöistä. Rakennusmateriaalien vaikutus on kuitenkin myös kohtalaisen selvä kun otetaan riittävän pitkä aikaväli tarkasteluun. Vaihtoehtovertailussa olennaisimpia eroja saatiin vaatimustasoa energiatehokkaammassa rakentamisessa sekä lämmitysratkaisuvertailussa kaukolämmön sekä maalämmön välillä. Vaatimustasoa selvästi energiatehokkaammalla rakentamisella voidaan päästä merkittäviin päästövähennyksiin. Noin 40 % alhaisemmalla E-luku -tasolla päästään yli 10 % päästövähennyksiin tässä tarkasteluissa päästöissä. Energiatehokkaaseen rakentamiseen voidaan vaikuttaa etenkin energianeuvonnalla sekä esimerkiksi tontinluovutusehdoissa, joihin voidaan haluttaessa sisällyttää erilaisia vaatimuksia tai kannustimia esimerkiksi juuri tiettyyn energiatehokkuustasoon pääsemiseksi. Lämmitysratkaisuvertailussa lähtöoletuksiin perustuvalla laskennalla maalämpö on Räskissä ilmaston kannalta kaukolämpöä parempi vaihtoehto. Tulos ei kuitenkaan ole täysin yksioikoinen, vaan se riippuu melko selvästi laskennassa käytetystä sähkön ominaispäästökertoimesta, sekä luonnollisesti myös siitä, miten Kotkan kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa. Tässä tehdyssä Räskin alueen tarkastelussa on lisäksi huomioitavaa, että työ tehtiin etenkin Ecocity Evaluator -ohjelman testaamista varten. Ottaen huomioon Räskin alueen kaavoituksessa käynnissä olleen vaiheen, tarkastelussa ei enää haettu kovin erilaisten ratkaisujen merkitystä ilmastovaikutuksen minimoimiseen. Yleisesti voi todeta, että energia- ja ilmastotarkasteluista saa parhaan hyödyn irti, kun tarkasteluja aletaan tehdä mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa, toki jatkuen myös pidemmälle kun tiedot alkavat tarkentua. Eri kaavatasoista voidaan todeta, että lähtökohtaisesti asemakaavatasolla ilmastotarkastelut on tärkeä tehdä etenkin rakentamisen sekä rakennusten energiankulutuksen osalta. Yleiskaavatasolla ilmastovaikutusten tarkasteluja on hyvä tehdä etenkin liikenteen päästöjen kannalta; miten toimintojen sijoittelu vaikuttaa liikkumisen tarpeeseen sekä joukkoliikenteen käyttöön ja sitä kautta liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Samoin huomioitavaa on, että tarkastelut soveltuvat parhaiten saman alueen erilaisten vaihtoehtojen vertailuihin. Ilmastotarkastelut riippuvat nimittäin paljon tehdyistä lähtöoletuksista, joten esimerkiksi eri puolilta Suomea tehtyjen ilmastotarkastelujen tulosten vertailu vaatii mm. sitä, että lähtöoletukset ovat tehty samalla tavalla. Ilmastovaikutusten laskentamenetelmissä on useita vaihtoehtoja, ja laskenta ei ole standardisoitunut. Joka tapauksessa laskenta antaa arvokasta tietoa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista kun laskentamenetelmää pitää samana. Toki energia- ja ilmastotarkasteluissa on tyypillisesti mukana myös herkkyystarkastelu, jossa arvioidaan esimerkiksi keskeisten laskentaoletusten muutosten vaikutusta tuloksiin. Räski1 asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu 17

18 LIITE 1. Laskentamenetelmien tarkennuksia Taulukko 1. Omakotitalojen lämmitetyn nettoalan sekä E-lukurajojen laskenta. Suure Määrä Yksikkö Huom Lähde/tapa Rakennusoikeus AO tontit yht kem2 kaavan tiedot (AO tontit yht.) Tonttien määrä 111 kpl kaavan tiedot (AO tontit yht.) Rakennusoikeus tonttia 266,7 kem2/tontti Laskettu kohden Arvio rak.oikeusta 80 % Sama kuin Pohjois- Valittu käytettävästä määrästä Espoossa* kem2 Laskettu 213,4 kem2/tontti Laskettu Talousrakennus 20 kem2/tontti Valittu (lämmittämätön) Päärakennus 193,4 kem2/tontti Laskettu Ulkoseinien pinta-ala 18 kem2/tontti Valittu: paksuus 30 cm, pituus yht. 60 m Lämmitetty nettoala 175,4 kem2/tontti E-luvussa käytettävä Laskettu Lämmitetty nettoala, yht kem2 Laskettu Osuus rakennetusta 82,2 % Laskettu rak.oikeudesta E-lukuraja kwh/m2 175 m2 mukaan Kaava rakennusmääräyksistä** E-lukuraja kwh/m2 175 m2 mukaan arvio 20 % tiukentumisesta* Asumisväljyys 50 kem2/as Rakennettua alaa Valittu kohden asukasmäärä 474 as Laskettu Asumisväljyys 41,1 kem2/as lämmitettyä nettoalaa kohden * Eero Paloheimo Ecocity Oy, 2012: Pohjois-Espoon kaavoituksen energia- ja ilmastoselvitys. ** Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 on määritetty eri talotyypeille primäärienergian enimmäismäärä eli E-luku. Taulukko 2. Rivitalojen lämmitetyn nettoalan sekä E-lukurajojen laskenta. Ks. tähtien merkitys edellisestä taulukosta. Suure Määrä Yksikkö huom Lähde/tapa Rakennusoikeus, APtontit, yht kem2 kaavan tiedot (AP tontit yht.) Rak.oikeus, AP-tontit, asuntokerrosala kem2 kaavan tiedot (AP tontit yht.) Arvio rak.oikeusta 100 % Sama kuin Pohjois- Valittu käytettävästä määrästä Espoossa* Yhteensä kem2 Laskettu Asuntokerrosala kem2 Laskettu Talojen määrä 32 kpl kaavan tiedot (havainnepiirros) Rivitalon kerrosala 392,2 kem2/talo Laskettu Ulkoseinien pinta-ala 30 kem2/talo Valittu: paksuus 30 cm, pituus yht. 100 m Lämmitetty nettoala 362,2 kem2/talo Laskettu Lämmitetty nettoala, yht kem2 E-luvussa käytettävä Laskettu E-lukuraja kwh/m2 rivitalojen raja Kaava rakennusmääräyksistä** E-lukuraja kwh/m2 arvio 20 % tiukentumisesta* Osuus rakennetusta 92,4 % Laskettu rak.oikeudesta Asumisväljyys 45 kem2/as Rakennettua alaa Valittu kohden asukasmäärä 320 as Laskettu Asumisväljyys 36,2 kem2/as lämmitettyä nettoalaa kohden Suure Määrä Yksikkö huom Lähde/tapa Räski1-asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu, Liite 1

19 Liite 1 jatkuu Taulukko 3. Laskennassa käytetyt liikenteen ominaispäästökertoimet. HA =henkilöautot. Sähköautojen päästökerroin pohjautuu sähkön ominaispäästökertoimeen. CO2ekv/km: Bensa/Diesel HA 154,25 154,25 120,00 104,75 85,00 80,00 75,00 75,00 Hybridi HA 96,09 96,09 75,20 67,58 53,30 50,80 41,98 41,98 Sähkö HA 37,92 37,92 30,40 30,40 21,60 21,60 8,96 8,96 CO2ekv/hkm: Bensa/Diesel HA 107,12 107,12 83,33 72,74 59,03 55,56 52,08 52,08 Hybridi HA 66,73 66,73 52,22 46,93 37,01 35,28 29,15 29,15 Sähkö HA 26,33 26,33 21,11 21,11 15,00 15,00 6,22 6,22 Linja-auto 39,00 33,03 27,98 23,70 20,07 17,00 14,40 12,19 Juna 20,145 20,145 16,15 16,15 11,475 11,475 4,76 4,76 Henkilöaut oissa käyt et t y keskimääräist ä t äyt t öast et t a 1,4 4 hlö/ aut o ( lasket t u henkilöliikennet ut kimuksen , s. 3 3 t iet ojen po hjalt a) Taulukko 4. Henkilöautojen osuudet. Osuudet vaikuttava henkilöautojen ominaispäästökertoimeen. H-AUTOJEN OSUUS Tavallinen poltto/diesel 97,6 % 96,4 % 96,4 % 85,0 % 74,0 % 63,0 % 52,0 % 41,0 % Hybridi 2,0 % 3,0 % 3,0 % 11,0 % 19,0 % 27,0 % 35,0 % 43,0 % Sähkö 0,4 % 0,6 % 0,6 % 4,0 % 7,0 % 10,0 % 13,0 % 16,0 % Y ht eensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Räski1-asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu, Liite 2

20 Liite 2. Tuloksia tarkennettuna Taulukko 1. Rakentamisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt eriteltynä. Päästöt on jaettu tasaisesti 50 vuoden ajalle. Perusskenaario Talotyyppi Valmistumisvuosi Kerrosala, m 2 Runkomateriaali Julkisivumateriaali Rakentaminen tco 2 /a Kunnossapito, tco 2 /a Purkaminen, tco 2 /a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 14,9 1,6 0,2 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 25,6 3,6 0,4 Rivitalot Kivi Eristerappaus 13,8 0,9 0,2 Pientalot Kivi Eristerappaus 26,8 2,1 0,6 Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 14,9 1,6 0,2 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 25,6 3,6 0,4 Rivitalot Kivi Eristerappaus 13,8 0,9 0,2 Pientalot Kivi Eristerappaus 26,8 2,1 0,6 YHT 162,1 16,4 2,9 Puurakentaminen-skenaario Talotyyppi Valmistumisvuosi Kerrosala, m 2 Runkomateriaali Julkisivumateriaali Rakentaminen tco2/a Kunnossapito, tco2/a Purkaminen, tco2/a Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 24,9 2,7 0,3 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 42,6 6,0 0,7 Pientalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 42,6 6,0 0,7 Rivitalot Puu Ulkoverhouslaudoitus 24,9 2,7 0,3 YHT 135,0 17,4 2,0 Taulukko 2. Liikenteen päästöt kulkuneuvoittain, perusskenaario. HHV = hydridihenkilöautot, EHV = sähköhenkilöautot t CO2-ekv Bensa/Diesel HA 440,7 870,6 677,3 521,3 368,3 295,1 228,3 180,0 PÄÄSTÖT HHV 5,6 16,9 13,2 43,5 59,3 80,3 86,0 105,7 EHV 0,4 1,3 1,1 7,1 8,9 12,6 6,8 8,4 Linja-auto 23,2 39,2 33,2 28,1 23,8 20,2 17,1 14,5 Juna 6,1 12,3 9,8 9,8 7,0 7,0 2,9 2,9 SUM 476,2 940,5 734,7 610,0 467,3 415,3 341,2 311,5 Per Capita 1,20 1,18 0,93 0,77 0,59 0,52 0,43 0,39 Taulukko 3. Energiatehokas rakentaminen -skenaariossa energiankulutuksen päästöt Sähkö kulutus GWh/a 0,913 1,644 1,644 1,644 1,644 1,644 1,644 1,644 Sähkö tuotanto* GWh/a 0,941 1,693 1,693 1,693 1,693 1,693 1,693 1,693 Sähkö tuotanto, KHK CO2ekv ton/gwh Sähkö tuotanto, KHK CO2ekv ton/a Räski1-asemakaavan luonnoksen ilmastovaikutustarkastelu, Liite 2

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA

UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA Pekka Paloheimo, Katri Leino ja Aleksi Heikkilä 4.6.2015 Loppuraportti SISÄLLYS: 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava Siirin ja Tertin alueiden kaavoituksen ilmastovaikutusten vertailu E s i m e r k k i a n a l y y s i

Kantakaupungin yleiskaava Siirin ja Tertin alueiden kaavoituksen ilmastovaikutusten vertailu E s i m e r k k i a n a l y y s i HÄMEENLINNAN Kantakaupungin yleiskaava 2035 - Siirin ja Tertin alueiden kaavoituksen ilmastovaikutusten vertailu E s i m e r k k i a n a l y y s i Pekka Paloheimo, Katri Leino & Aleksi Heikkilä S i s ä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI MALMIN LENTOKENTÄN KAAVARUNGON JOUKKOLIIKENNERATKAISUJEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI E s i m e r k k i a n a l y y s i Pekka Paloheimo, Katri Leino & Aleksi Heikkilä 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto...

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Ilmastovaikutukset. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset

Ilmastovaikutukset. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset Ilmastovaikutukset Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Helsingin yleiskaava 2002, vaikutusten arviointi Luonnoksen ilmastovaikutukset Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

HIUKKAVAARAN KESKUKSEN ETELÄOSAN JA YDINALUEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HIUKKAVAARAN KESKUKSEN ETELÄOSAN JA YDINALUEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HIUKKAVAARAN KESKUKSEN ETELÄOSAN JA YDINALUEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 29.05.13 Loppuraportti Sisällysluettelo Johdanto... 1 1. Oulun ilmastotavoitteet... 2 2. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteiden

Lisätiedot

Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi 22.3.2012. Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd

Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi 22.3.2012. Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Isokuusen yleissuunnitelman päästöarviointi 22.3.2012 Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Johdanto Tampereen kaupunki valmistelee Isokuusen alueen asemakaavaa osana Vuoreksen alueen kokonaisuutta. Tavoitteena

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot