Ihanteelliset palveluketjut lasten mielenterveystyö Leena Repokari vastaava ylilääkäri Hyks lastenpsykiatria

Transkriptio

1 Ihanteelliset palveluketjut lasten mielenterveystyö Leena Repokari vastaava ylilääkäri Hyks lastenpsykiatria

2 Riskilapset epidemiologisissa tutkimuksissa diagnosoitavia psykiatrisia häiriöitä todettu n % lapsista riskitekijöitä mm. huonot perheolot, oppimishäiriöt, vanhempien mielenterveysongelmat, krooninen somaattinen sairastaminen, väkivaltakokemukset, raskaudenaikaiset ongelmat riskien kasaantuminen tavallista samoin kuin kahdensuuntaiset vaikutukset (=huono kehä) 2

3 Häiriöiden taustaa Lasten vaikeissa psyykkisen kehityksen häiriöissä on lähes aina vakavia puutteita lapsen vuorovaikutusympäristössä (lapsen tarpeista lähtien arvioituna) hoidossa ympäristön tukitoimet keskeisiä tuen ja kuntoutuksen tarve pitkäaikainen; usein koko kehitysiän oleellisin osa hoitoa on arjen rakenteiden turvaaminen spesifi hoito mahdollista vain em. toteuduttua 3

4 Lasten mielenterveystyön keskeisiä ongelmia: rakenne ja resurssit hoidon porrastuksen puute hajanainen ja epätasainen (=epäoikeudenmukainen) hoitojärjestelmä puutteellinen lasten mielenterveystyön kokonaisresursointi hoidot viivästyvät ja pitkittyvät + sekundaariset ongelmat lisääntyvät 4

5 Lasten mielenterveystyön keskeisiä ongelmia: rakenne ja resurssit lastenpsykiatrisen esh:n resurssit joudutaan kohdentamaan suurelta osin akuuttihoitoihin vaikeasti häiriintyneiden lasten paljon resurssia vaativiin pitkiin hoitoihin perustason lasten mielenterveystyön (=päiväkodin, koulun, lastensuojelun, perusth:n) puutteellinen resursointi johtaa siihen että lievistä psyykkisistä häiriöistä kärsivät lapset pääsevät heikosti hoidon piiriin 5

6 Lasten mielenterveystyön keskeisiä ongelmia: rakenne ja resurssit esh toimii pussinpohjana ei jatkohoitoon ohjaamismahdollisuuksia sen jälkeen kun esh-tasoinen hoito saatettu loppuun = potilaat kuormittavat eshjärjestelmää vuosia sen jälleenkin kun kevyempi (=halvempi) hoitojärjestelmä kykenisi vastaamaan potilaan hoidon tarpeisiin 6

7 Lasten mielenterveystyön keskeisiä ongelmia: sisältö loputon tutkiminen passiivinen työote pois lähettämisen kulttuuri intensiteetin puute suunnitelmallisuuden puute puolesta tietäminen 7

8 Mielenterveystyö kun lapsen kehityksessä on häiriö, joka selvästi haittaa hänen selviytymistään arkipäivän haasteista, lapsen edun mukaista olisi mahdollisimman pikainen, konkreettinen, arkeen integroitu tuki jos tämä ei auta tarkemmat selvittelyt mahdollisesti tutkimus, dg ja hoitosuunnitelma 8

9 Palveluverkosto ja palvelut 9

10 Mitä sanoo laki? Mielenterveyslain 4 mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai kuntayhtymän alueella esiintyvä tarve edellyttää 10

11 Mitä sanoo laki? Mielenterveyslain 5 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien terveyskeskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien kanssa on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus 11

12 Lasten mielenterveystyö: perustaso Perusterveydenhuolto lasten mielenterveystyö kouluth:oon ja tk:een siten että psyykkisesti oireilevan lapsen alkukartoitus ja perusselvitykset sekä joissakin tapauksissa hoidon seuranta olisi mahdollista tehdä pth:ssa terveydenhoitaja koulupsykologi koululääkäri koulukuraattori psykiatrinen sh ja psykologi tk:ssa neuvolan asema keskeinen pienten lasten oireiden tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa 12

13 Lasten mielenterveystyö: perustaso Lastensuojelu toiminta hyvin vaihtelevaa eri kunnissa yhteistyö akuuttityössä ja vaikeasti häiriintyneiden lasten kohdalla lähes aina välttämätöntä yleensä lastensuojelulliset toimenpiteet ensisijaisia; vasta riittävän turvallisen arjen toteuduttua on tarkoituksenmukaista tehdä psyykkisen kehityksen arviota saati hoitoa yhteistyössä lastensuojelulaitosten kanssa tehty lpsy-arvioita ennen sijoituspäätöstä 13

14 Lasten mielenterveystyö: perustaso Päivähoito elton palvelut erityisryhmät Koulutoimi riittävät erityisopetusresurssit sairaalakoulu / klinikkaluokka Aikuisten mielenterveys- ja päihdehuolto suurella osalla lastenpsyk potilaiden vanhemmista on mt-häiriöitä, joiden vakavuus ei riitä kunnallisten palveluiden piiriin pääsemiseen 14

15 Palvelut Itsemääräämisoikeus, tahdonvapaus sekä oikeus koskemattomuuteen ovat keskeisiä perusoikeuksiamme. Itsemääräämisellä tarkoitetaan sitä, että henkilö saa, ulkopuolisen puuttumatta, ratkaista häntä itseään koskevia asioita kuten toimintaansa tai omaa elämäänsä 15

16 Palvelut Lasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen (mikäli kehitystaso on riittävä) ja hänen vanhempiensa kanssa Hoitovaihtoehdoista tulee tarvittaessa neuvotella = ei autoritääristä asiantuntijaohjausta (ei tarkoita kuitenkaan sitä etteikö asiantuntijan asiantuntemus olisi merkittävä) 16

17 Lasten mielenterveyshäiriöt -hoito Lastenpsykiatrisessa hoidossa keskeistä pyrkiä palauttamaan lapsen psyykkinen kehitys mahdollisimman normaaliksi =kuroa kiinni niitä alueita joilla puutteita on tässä tukena kehityspotentiaali Kaikkien lastenpsykiatristen häiriöiden hoidossa ympäristön, erityisesti vanhempien osallistuminen hoitoon on keskeistä 17

18 Psyykkisen häiriön hoidossa oleellista vanhempien ja perheen mukana oleminen neurobiologisten prosessien merkityksen huomioon ottaminen sekä psykososiaalisilla hoitomenetelmillä että lääkehoidolla voidaan saada aikaan muutoksia aivojen toiminnassa sitoutuminen kokonaisvaltaiseen ja monipuoliseen arviointiin ja hoitoon sekä emotionaalisten että kognitiivisten kykyjen ja ongelmien huomioon ottaminen sekä diagnostiikassa että hoidossa 18

19 Työnjako ja yhteistyön muodot 19

20 Välttämättömiä tarpeita lasten arkeen integroidut tukipalvelut tiedonkulku eri toimijoiden välillä matalan kynnyksen konsultaatiot päivähoidon ja koulun keskeinen rooli perheiden arjen tuki!! 20

21 Vanhemmuuden tukeminen arjen toimintakyvyn tukemista mahdollisuuksien mukaan vanhemman empatiakyvyn ja reflektointikyvyn tukemista edellyttäisi usein psykiatrista ja/tai päihdehuollon erityisosaamista 21

22 Lapsen spesifit tarpeet Miten ratkaista yksittäisen lapsen kohdalla se mitä hän tarvitsee ja mistä hyötyy? missä suurin huoli mikä sujuu suurimmat vaikeudet luonnollisen verkoston kyvyt ja resurssit organisaatiorajat ylittävä yhteistyö avoimuus 22

23 Hoidon porrastus miksi? tarkoituksenmukainen hoidon porrastus mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön erikoisosaamisen keskittämisen paremman hoidon saatavuuden kustannusten jonkinasteisen hallinnan 23

24 Ratkaisuajatuksia? matalan kynnyksen konsultaatiot moniammatilliset, monitoimijaiset yhteistyöryhmät organisaatiorajat ylittävä käytännön yhteistyö case manager ajattelu? työotteeseen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, jatkuva kriittinen arviointi psyykkinen kehitys ja hyvinvointi nähtävä osana lapsen kokonaiskehitystä ei ulkoistettuna erityisenä ongelma-alueena 24

25 Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, - kasvatusta ja -huolenpitoa Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa 25

26 KIITOS! 26

27 Yhteistyö perheneuvolan osuus lähettäjänä ja jatkohoitopaikkana vähentynyt toive: luovutaan kategorisesta häiriöpohjaisesta ajattelusta 27

28 Yhteistyö perusterveydenhuolto lähettäjänä tärkein toiveena terveydenhuollon organisaatioon sijoittuva perustason lasten mielenterveystyö 28