TOIMINTAKERTOMUS O U L U N T I L A K E S K U S

Transkriptio

1 2008 TOIMINTAKERTOMUS O U L U N T I L A K E S K U S

2 Oulun Tilakeskus hankkii ja ylläpitää Oulun kaupungin eri hallintokuntien toimitilat. Sisältö Johtajan katsaus Rakennuttaminen Omaisuuden hallinta Organisaatio, henkilöstö Talous, tilinpäätös Liikelaitos Oulun Tilakeskus on asiantuntijaorganisaatio, joka toimii Oulun kaupungin sisäisenä liikelaitoksena. Oulun Tilakeskus hallinnoi ja järjestää ylläpitotoiminnan kaupungin omistamissa julkisissa rakennuksissa, vuokraa hallintokuntien tarvitsemat tilat sekä rakennuttaa peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteet. Toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat järjestää käyttäjähallintokunnille toiminnan tarpeita vastaavat, terveelliset ja turvalliset toimitilaratkaisut. Tilakeskus huolehtii hallinnoimansa rakennusomaisuuden arvon säilymisestä ja kehittämisestä. Tilakeskuksen toimintaa johtaa seitsemän luottamushenkilön muodostama johtokunta. Oulun Tilakeskuksen johtokunta kokoontui 12 kertaa vuonna Päiväkotilapset esiintyvät Metsokankaan harjannostajaisissa. Varsinaiset jäsenet Anssi Ojutkangas, pj. Heikki Rajavaara, vpj. Auli Hepokangas Pentti Hukkanen Sisko Sammallahti Anna-Riikka Pitkänen Veikko Jänkälä Kaupunginhallituksen edustaja Seppo Moilanen Jukka Heikkilä Kari Räisänen Henkilökohtaiset varajäsenet Petri Hälinen Heikki Kaisto Mira Kontio Heikki Pesämaa Minna Åman-Toivio Eliisa Alatalo Aarno Saunaluoma Varajäsen Paula Grekelä esittelijä pöytäkirjanpitäjä toimintakertomus 2008

3 Johtajan katsaus Ensimmäinen vuosi liikelaitoksena Vuosi 2008 oli Oulun Tilakeskuksen ensimmäinen toimintakausi Oulun kaupungin sisäisenä liikelaitoksena, Tilakeskuksen johtokunnan alaisuudessa. Tilakeskus saavutti lähes kaikki sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikevaihto oli 60,6 miljoonaa euroa. Tilakeskus suoritti kaupunkiomistajalle korvausta peruspääomasta 6,2 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 6,9 miljoonaa euroa ja se käytetään seuraavien vuosien talorakennusinvestointien rahoittamiseen. Toimintavuoden haasteellisimpia tehtäviä olivat sisäisten vuokrien tarkistaminen ja vuokrasopimusten uusiminen kaupunginvaltuuston päättämien vuokrausperiaatteiden mukaisesti. Uutena osiona sisällytettiin tilavuokriin tonttien vuokrat. Tilakeskuksen hallinnassa vielä olleet kaupungin suoraan omistamat asuinrakennukset ja osakehuoneistot siirrettiin Pikisaaren asuinrakennuksia lukuun ottamatta osittain Sivakkayhtymän ja osittain Teknisen keskuksen hallintaan. Tilakeskus hoiti erilliskorvauksella Tekniselle keskukselle kuuluvien asuntojen teknisen isännöinnin ja vuokraustoiminnan. Ylikiimingin julkisten kiinteistöjen ylläpitovastuu siirrettiin tilakeskukselle elokuun alusta lähtien. Tämä rakennuskanta käsittää noin 40 erillistä rakennusta, joiden yhteistilavuus on noin bruttoneliömetriä. Rakennusten kiinteistönhoito kilpailutettiin ulkopuolisilla palveluntuottajilla. Tilakeskuksen hallinnoimien julkisten rakennusten ylläpitoon, lukuun ottamatta siivousta, käytettiin noin 20 miljoonaa euroa, josta Teknisen liikelaitoksen osuus oli 7,1 miljoonaa euroa. Ylläpitotoimintojen ohjauksen apuvälineenä otettiin käyttöön uusi huoltokirjaohjelmisto. Oulun kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriö solmivat vuonna 2007 energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen edellyttämiä säästötoimia tehtiin resurssien sallimissa mitoissa. Tilakeskuksen johtokunta valitsi vuoden lopulla palveluntuottajan, joka suorittaa julkisiin kiinteistöihin kohdistettua energiatehokkuuspalvelua. KUSTANNUKSET Kiinteistöjen ylläpitokustannukset kohosivat vuoden aikana valtakunnallisella keskiarvolla mitattuna 9 prosenttia. Nousseet kustannukset näkyivät osaltaan myös Tilakeskuksen käyttötalousmenoissa. Tilakeskus investoi rakennuksiin yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. Toimintavuonna valmistuneita uusia kohteita olivat Oulun virastotalo eli Oulu10, Metsokankaan monitoimitalon päiväkotiosa ja Kaakkurin monitoimitalo. Erillisiä investointikohteita oli kaikkiaan 30. Rakennusmateriaalien ja -urakoiden hintataso oli alkuvuonna korkea, minkä vuoksi tarkistettiin muutamien hankkeiden suunnitelmia ja tehtiin myös uutta urakkalaskentaa. Loppuvuodesta lähtivät niin rakennusmateriaalien kuin -urakoidenkin hinnat selvään laskuun, minkä aiheutti maailmantalouden taantuma. Rakennuskustannusten alenemisen kannalta katsoen olisi nyt edullista käynnistää hankkeita tätä puoltaa myös työllistämisnäkökulma. Julkisen rakentamisen tulisi yleensäkin ajoittua pääosin talouden taantuman aikaan ja olla pienimmillään korkeasuhdannevaiheessa. Tämä ei vain ole käytännössä aina mahdollista. HENKILÖKUNTA Tilakeskus on järjestänyt yhdessä Oulun Työterveyden kanssa työyhteisöpysäkkitilaisuuksia syksystä 2007 alkuvuoteen 2009 saakka. Osittain muutosvalmennukseen suuntautuneiden 11 tilaisuuden teemana on ollut siirtyminen virasto-organisaatiosta liikelaitokseksi. Tilaisuudet ovat palvelleet hyvin myös toiminnan kehittämistä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa edistettiin järjestämällä virkistyspäiviä, niin ikään tuettiin liikuntaharrastuksia ja kuntoutusta. Työnantaja järjesti resurssien puitteissa henkilöstön koulutusta ja tuki myös omaehtoista, omalla ajalla toteutettavaa koulutusta. Henkilökunta onkin kouluttautunut omalla ajallaan kiitettävästi ja kohentanut näin ammattitaitoaan. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Asiakastyytyväisyyttä mittaavan kyselyn tulos oli rohkaiseva, sillä tyytyväisyys tilakeskuksen toimintaan kasvoi 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tulos oli nyt 3,6 mitattuna asteikolla 0-5. Tilakeskuksessa on menossa useita toimintaa kehittäviä projekteja. Niistä osa toteutetaan sisäisesti ja joitakin kehitetään yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Tilakeskuksen ja omien tuotantoyksiköiden välisiä yhteistoiminta- ja kehittämistilaisuuksia järjestettiin useita. Ydinkunta-palvelukuntamallin kehittämiseen liittyen Tilakeskus pitää tärkeänä, että kaupunginvaltuusto määrittelisi mahdollisimman pian oman tuotannon osuuden palvelujen tuottamisessa. Tämä mahdollistaisi nykyistä paremmin niin tilaaja- kuin tuotantoyksiköidenkin oman toiminnan pitkän aikavälin kehittämisen. Kiitän Oulun Tilakeskuksen johtokuntaa, henkilöstöämme sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna Jukka Heikkilä, johtaja oulun tilakeskus toimintakertomus 2008

4 Uutta palvelutilaa ja peruskorjauksia 45,7 miljoonalla Kaupungin omien palvelutilojen määrä kasvoi vuoden 2008 aikana noin huoneistoneliömetriä. Peruskorjauksia tehtiin 23 kohteessa. Rakennuttamisen prosesseja kehitettiin Merkittävimmät valmistuneet uudisrakennushankkeet olivat Kaakkurin monitoimitalo sekä Oulun virastotalo (Oulu10). Erillisinvestointiohjelmassa olevista peruskorjauksista valmistuivat Hiirosenkodin G-talon, Paulaharjun koulun ja Taidemuseon peruskorjaus. Erillisellä korjausrakentamisen määrärahalla toteutettiin 23 peruskorjaushanketta. Näissä kohteissa tehtäviä töitä olivat mm. talotekniikan modernisointi, päiväkodin pihojen peruskorjaukset ja teknisen työn tilojen peruskorjaukset. Merkittäviä lähes kahdelle vuodelle ajoittuvia tai lähes koko vuoden kestäviä laajoja peruskorjaustöitä tehtiin Simpsin päiväkodissa, Pohjankartanon koululla, Koskelan ala-asteella sekä Merikosken yläasteen ja lukion rakennuksessa. Korjausrakentamisen määrärahalla toteutettiin myös uuden tilaelementtipäiväkodin hankinta Kuivasrannan kaupunginosaan. Rakenteilla olevia ja vuodelle 2009 jatkuvia merkittävimpiä erillisinvestointihankkeita ovat Metsokankaan monitoimitalo, Ritaharjun monitoimitalo ja Pateniemen koulun peruskorjaus. Kaikkiaan uusien palvelutilojen rakentamiseen sekä olemassa olevan tilakannan korjausinvestointeihin käytettiin vuoden aikana hieman yli 45,7 miljoonaa euroa (arvonlisävero 0 %). Vuoden 2008 aikana rakennussuunnitteluvaiheessa olevia merkittäviä erillishankkeita olivat mm. Teknisten virastojen talo, Rajakylän hoiva, Vesalan monitoimitalo, Raatin liikuntakeskuksen peruskorjaus ja Kaupungintalon peruskorjaus. Suunnitteluvaiheessa oli myös yli 20 peruskorjaushanketta, jotka toteutetaan vuonna 2009 Oulun Tilakeskuksen johtokunnan hyväksymän korjausrakentamisen työohjelman mukaisesti. Hankesuunnitelmia laadittiin yhteistyössä hallintokuntien kanssa mm. Hiirosenkodin peruskorjauksesta, Konservatorion Pop&Jazz-koulutuksen toimitiloista, Ruskonselän paloasemasta, Vesalan monitoimitalosta ja Kastellin monitoimitalosta. Rakennuttamisen prosesseja ja omaa työtä pyrittiin kehittämään useilla toimilla, joista merkittävin oli uuden rakennuttamisen tietojärjestelmän hankinta. Uusi tietojärjestelmä otettiin peruskäyttöön asiakirjahallinnan ja kustannusseurannan osalta vuoden 2008 aikana. Ohjelmiston jatkokehittäminen laajemmaksi projektien hallintajärjestelmäksi on käynnistynyt ja se jatkuu vuonna Projektihallintaan kuuluvassa koulutuksessa yksi henkilö suoritti asiakaslähtöisen korjausrakennuttamisen (RAP) ja yksi talotekniikan perusvalvojan (TATE) koulutusohjelman. Tilakeskuksen korjausinvestointiohjelman hallintaa ja ohjelmointia kehitettiin yhteistyössä omaisuuden hallintatiimin ja hallintokuntien kanssa mm. lisäämällä hankkeiden valmisteluun liittyvää yhteistyötä ja aikaistamalla investointiohjelmien valmistelua. Yhtenä merkittävänä haasteena olemassa olevien korjausinvestointihankkeiden osalta on hankkeiden aikatauluttaminen ja vaiheistaminen siten, että niiden käyttöön liittyvät häiriöt saataisiin minimoitua, vältyttäisiin väistötilojen hankinnalta ja lisäksi saataisiin kuitenkin aikataulutettua hankkeet siten, että kaikki työt eivät keskittyisi kesäajalle. Kuluneen vuoden aikana käynnistettiin myös kaupunginvaltuuston hyväksymän hankeohjeen päivitystyö, joka jatkuu vuodelle Erillisinvestointien hankemenettelyt säilyivät tilakeskuksen liikelaitostumisen yhteydessä pitkälti entisenkaltaisina, mutta investointiluonteisen irtaimiston ja taidehankintojen määrärahat siirtyvät jatkossa hallintokunnille ja taidemuseolle. Tilakeskus kuitenkin jatkaa hankkeisiin liittyen kyseisten hankintojen koordinointia ja yhteensovittamista. Tilakeskuksen projektiohjeistoa tarkistettiin ja muun muassa suunnitteluohjeiden päivitystyö aloitettiin vuoden 2008 aikana. Tarkistetut suunnitteluohjeet julkaistaan kevään 2009 aikana. Hankkeiden suunnitteluohjauksessa kiinnitettiin erityishuomioita energiasäästömahdollisuuksiin ja tätä panostusta tullaan jatkamaan vuoden 2009 aikana. Jatkossa energiansäästötavoitteisiin liittyvät tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit asetetaan hankekohtaisesti ja ne mitoitetaan hankesuunnitteluvaiheessa. oulun tilakeskus toimintakertomus 2008

5 Rakennusomaisuuden hallinta Tilakeskuksen hallinnoiman palvelukiinteistökannan laajuus on bruttoneliömetriä. Kiinteistöjen ylläpitoon käytettiin 19 miljoonaa euroa. huoneistojen käyttäjät m 2 g f e i h d a Kulttuuri % b Keskushallinto % c Opetus % d Liikunta % e Liikelaitokset % f Nuoriso % g SOTE % h Palo- ja pelastus % i lisäksi Muut yhteensä ulkoa vuokratut tilat m 2 g i a Kulttuuri % b Keskusvirasto % c Opetus % d Liikunta % e Liikelaitokset % f Nuoriso % g SOTE % i Muut % yhteensä a a b b c f c d e Ylikiimingin julkiset kiinteistöt Tilakeskuksen hallintaan Ylikiimingin julkisen kiinteistökannan ylläpitovastuu siirtyi suunnitellusti elokuun alusta Ylikiimingin kunnalta Oulun Tilakeskukselle. Siirtyvää rakennusomaisuutta oli noin bruttoneliömetriä. Tilakeskus kilpailutti kohteiden kiinteistönhoitopalvelut; Ylikiimingin kaupunginosan kaikki ylläpitopalvelut tuottaa tällä hetkellä konsernin ulkopuoliset palveluntuottajat. Kiinteistöihin kohdistuneet vahingot Kiinteistöihin kohdistui ilkivaltavahinkoja, joiden korjaamiseen tilakeskus käytti noin euroa. Toimintakaudella 2008 sattui kaksi palovahinkoa: Linnanmaan harjoitusjäähallin konehuoneen laiteviasta syttynyt palo, jonka korjauskustannukset olivat euroa sekä Pateniemen koulun väestösuojatilan palo, josta aiheutui savuvahinkoja ja jonka korjauskustannukset olivat euroa. Merkittävimmät palveluhankinnat Merkittävimmät muut ylläpitopalveluiden palveluhankinnat olivat kiinteistönhoidon- ja huollon kilpailutus Herukan, Hönttämäen, Heikkilänkankaan ja Madekosken ja Sangisuun kaupunginosissa. Julkisen kiinteistökannan käsisammuttimien huolto kilpailutettiin. Samoin kilpailutettiin huoltokirjakoordinointi tulevia perusparannus- ja investointihankkeita koskien. Energiatehokkuus-sopimuksen velvoitteiden täyttäminen Oulun kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa on asetettu velvoitteita energiansäästölle julkisissa kiinteistöissä. Tilakeskus kilpailutti energiatehokkuuspalvelun, jonka ensisijainen tarkoitus on pienentää käytönohjauksen ja koulutuksen keinoin yhdeksällä prosentilla julkisen kiinteistökannan energiankulutusta verrattuna vuoteen Säästötavoitteeseen tulee päästä vuoteen 2016 mennessä. Palvelutuottaja aloittaa sopimuksen mukaisen toimintansa vuoden 2009 alussa. Sisäiset vuokrasopimukset uusittiin Kaupungin sisäisiä tilavuokrasopimuksia tarkistettiin ja uusittiin kaupunginvaltuuston linjaamien vuokrausperiaatteiden mukaisesti. Tilavuokriin sisällytettiin uutena osiona vuoden alusta Tekniselle keskukselle maksettava tontin vuokra. Tonttivuokran lisäys kohotti kuukausittaisia tilavuokrakustannuksia 0,33 euroa neliömetriltä. Ylläpitokustannukset nousivat merkittävästi Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat valtakunnallisesti 9,9 prosenttia vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden aikana nousivat eniten lämmityskustannukset, 18,9 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 13,3 prosenttia ja hoitokustannukset 6,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. oulun tilakeskus toimintakertomus 2008

6 Henkilöstö ja organisaatio Tilakeskuksen vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden alussa 34 henkilöä. Tilakeskuksen tie nettoyksiköstä liikelaitokseksi Virkistyspäivä järjestettiin keväällä ja syksyllä, jolloin henkilökunta retkeili Hailuodossa. Pentti Huhtala jäi ansaitulle vanhuuseläkkeelle. Tilakeskuksessa työskentelevät henkilöt ovat kokenutta ja ammattinsa osaavia, mistä kertoo henkilöstön 51,2 vuoden keski-ikä ja vankka koulutuspohja. Henkilöstöstä seitsemällä on ylempi korkeakoulututkinto ja kymmenellä opisto- tai alempi korkeakoulututkinto. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen kiinnitettiin huomiota tarjoamalla mahdollisuudet omaehtoiseen ja työajalla tapahtuvaan koulutukseen. Moni henkilö käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen. Vakinaisen henkilökunnan määrä vuoden alussa oli 34 henkilöä, joista osa-aikaeläkkeellä oli kaksi henkilöä. Määräaikaisina oli kaksi ja harjoittelijana yksi henkilö. Toimintavuoden aikana yksi henkilö jäi vanhuuseläkkeelle. Henkilöstön hyvinvointia kehitettiin yhdessä Oulun Työterveyden kanssa. Oulun Työterveys oli myös mukana valmentamassa Tilakeskuksen henkilökuntaa siirryttäessä Teknisen keskuksen nettoyksiköstä Oulun kaupungin sisäiseksi liikelaitokseksi. Oulun Tilakeskus Jukka Heikkilä, johtaja Talous ja hallinto Kari Räisänen, talouspäällikkö Mirja Aitta, hallintosihteeri Marja Holappa, kiinteistöassistentti Sari Maijala, kiinteistöassistentti Tuija Palosaari, toimistosihteeri Arja Honkanen, toimistosihteeri Maija-Liisa Tauriainen, arkistosihteeri Taina Väänänen, kiinteistöassistentti Katri Korpela, projekti-insinööri Hanna Ollila, toimistoassistentti (ma) Virpi Vaara, arkistosihteeri (ma) Omaisuuden hallinta ja vuokraus Johan Alatalo, kiinteistöpäällikkö Riitta Säntti, asiakkuuspäällikkö Ulla Ala-aho, vuokrausneuvottelija Markku Palola, tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa, tekninen isännöitsijä Erkki Kynsilehto, tekninen isännöitsijä Juha Merilä, tekninen isännöitsijä va. Veijo Kotilainen, tekninen isännöitsijä Riikka Kaijalainen, tekninen isännöitsijä Tuulia Haavisto, siivousteknikko Arvi Tapio, tekninen asiantuntija Eero Suni, talotekninen asiantuntija Matti Valtavaara, apulaisisännöitsijä Hankekehitys ja rakennuttaminen Jouni Rautiola, rakennuttajapäällikkö Juha Kaisanlahti, hankepäällikkö Kustaa Salmi, hankepäällikkö (vuorotteluvapaalla) Ari Vanttaja, projektipäällikkö Reijo Rantsi, korjausrakennuttaja Veikko Koistinen, rakennuttajavalvoja Tapio Suvanto, rakennuttajavalvoja Pekka Paavola, rakennuttajavalvoja Hannu Kotisaari, talotekninen asiantuntija Jyrki Kumpuniemi, talotekninen asiantuntija Kari Parkkinen, hankearkkitehti Esko Seppänen, kustannussuunnittelija Eero Keränen, projekti-insinööri (ma) ma = (määräaik.) Johtaminen, kehittäminen ja markkinointi Kokonaisvastuu taloushallinnosta ja toimistopalveluista - budjetointi ja seuranta - rahoitus - vuokralaskutus - laskujen käsittely - tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinta - dokumenttien hallinta - sihteeritehtävät - tiedottaminen - henkilöstöasiat Kokonaisvastuu vuokrausja ylläpitotoiminnoista - vuokraustoiminnan järjestäminen - vuokratuottojen varmistaminen - ylläpidon järjestäminen ja johtaminen (sis. kiinteistönhoitopalvelujen sekä kunnossapitohankkeiden ohjelmointi, hankinta ja valvonta) - ylläpitomenojen optimointi - käytönaikaisen energiakulutuksen optimointi - perusparannushankkeiden tarveselvitys - tekniset asiantuntijatehtävät - ylläpito- sekä vuokraustoiminnan kehittäminen Kokonaisvastuu rakennuttamistoiminnasta - tarveselvitysprosessin asiantuntijapalvelut - hankesuunnittelun kehittäminen ja johtaminen - hankeryhmätyö ja asiantuntijatehtävät - investointiohjelmien koonti ja valmistelu - kustannussuunnittelu - tekniset asiantuntijatehtävät - erillisinvestointikohteiden rakennuttaminen ja valvonta - perusparannusinvestointien rakennuttaminen ja valvonta - rakennuttamiskonsulttipalveluiden johtaminen ja ohjaus - irtaimisto- ja taidehankintojen koordinointi Tilakeskuksen - virallisesti Liikelaitos Oulun Tilakeskus - muuttuminen nettoyksiköstä liikelaitokseksi pohjautuu vuonna 2001 käyttöönotettuun ydinkunta-palvelukunta -toimintamalliin (ypk). Muuttunut toimintamalli on kehittänyt operatiivisia toimintoja sekä lisännyt kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta. Toimintaa on kehitetty yhteistyössä palveluverkoston kanssa ottamalla käyttöön mm. kiinteistöhoidon kohdekohtaiset palvelukuvaukset ja huoltokirjat. Kunnossapitotöiden ohjelmointia on parannettu hyödyntämällä tietotekniikkaa aiempaa enemmän sekä aikatauluttamalla työohjelmia yhteistyössä käyttäjien ja tuottajien kanssa. Organisaation kustannustietoisuus on kehittynyt ypk-mallin aikana huomattavasti; toimintojen ja tuotteiden yksikköhinnoittelua sekä eri toimintojen kustannusrakennetta pystytään arvioimaan aiempaa luotettavammin. Tilakeskus on kehittänyt ja sopeuttanut omaa toimintaansa ypk-mallin tavoitteita vastaaviksi. Oman palvelukapasiteetin lisäämisen sijasta tilakeskus on siirtynyt palveluiden hankkimiseen ja palveluverkostojen johtamiseen. Tilakeskus ei ole lisännyt henkilöstöään kasvaneen rakennuskannan suhteessa. Kiinteistöomaisuuden hallintaan ja käyttöön liittyvät, 2000-luvulla säädettyjen lakimuutosten johdosta muodostuneet, uudet tehtävät (mm. huoltokirjojen laadinta ja energiatehokkuuspalvelut) ostetaan pääosin konsernin ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Myös suunnittelupalvelut ja osa rakennuttamispalveluista hankitaan ostopalveluina. Tilakeskus jatkaa prosessitoimintojen kehittämistä edelleen vuonna oulun tilakeskus toimintakertomus

7 Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus Oulun Tilakeskuksen liikevaihto oli 60,6 miljoonaa euroa. Tuloslaskelma tulot e b c d e % a Omien tilojen vuokrat ,0 b Ulkoa vuokratut tilat ,5 c Ulos vuokratut tilat ,3 d Asuntojen vuokrat ,0 e Muut tulot ,2 yhteensä kulut e i a a Ensimmäinen toimintavuosi liikelaitoksena oli haasteellinen myös taloudenpidolle. Vuodesta selviydyttiin vähintäänkin hyvin, mistä kiitos kuuluu kokeneelle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Oulun Tilakeskuksen liikevaihto oli 60,563 miljoonaa euroa ja se ylitti budjetoidun määrän kahdella miljoonalla eurolla. Liikevaihto koostuu lähes kokonaan Oulun kaupungin hallintokunnilta perittävistä sisäisistä vuokrista. Konsernin ulkopuolelle vuokrattujen tilojen tulot olivat 1,4 miljoonaa euroa. Liikeylijäämäksi muodostui 11,26 miljoonaa euroa, mikä alitti budjetoidun 1,1 miljoonalla eurolla. Alitukset johtuivat rakennus- ja kunnossapitopalveluiden ennakoitua suuremmista tarpeista, joita olivat mm. rataputkilaitteiston tekninen vika Oulun jäähallissa ja Linnanmaan harjoitushallin palovahinko. Kuluja lisäsivät myös energia- ja ylläpitokustannusten nousut sekä budjetoitua suuremmat poistot. Oulun Tilakeskuksen budjetoidut investointimenot olivat 61,7 miljoonaa euroa ja toteutuneet menot 45,7 miljoonaa euroa. Rahoitus muodostui tulorahoituksesta (22,6 Me), valtionavuista (1,8 Me), luovutustuloista (0,11 Me), lainasta (15,4 Me) ja peruspääoman korotuksesta (14,1 Me). Rahavarat olivat 9 miljoonaa euroa, mikä riittää Tilakeskuksen investointien rahoittamiseen vuoden 2009 alussa noin kolmeksi kuukaudeksi. Korjausvelkaa 75 miljoonaa euroa Tilakeskuksen hallinnoimien rakennusten laskennallinen korjausvastuu oli 14,5 miljoonaa euroa. Kyseinen summa pitää sijoittaa korjaustoimintaan, jotta rakennusten kunto ja käytettävyys pysyy entisellä tasolla. Toimintavuoden osalta tavoite toteutui korkeasta erillisinvestointien määrästä johtuen. Kaikkina aikaisempina vuosina kaupungin taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut korjausvastuun kattamista ja lisäksi kaupungin omistukseen on hankittu rakennusomaisuutta, josta osan kunnossapitoa on laiminlyöty. Kattamattomat korjausvastuut ovat jääneet korjausvelaksi. Kokonaiskorjausvelka tilakeskuksen hallinnoimissa julkisissa rakennuksista on 75 miljoonaa euroa. Korjausvelka on laskettu niiden rakennusten osalta, joiden tekninen arvo on alle 75 prosenttia rakennuksen uudisarvosta. Laskelmassa on huomioitu vain 75 prosentin alittava osuus. Korjausvelkaesimerkki: Rakennuksen uudisarvo e Tekninen arvo e = 65 % uudisarvosta 75 % uudisarvosta = e Korjausvelka = e e Talousarvio Tot % LIIKEVAIHTO % LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT % MATERIAALIT JA PALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA % PALVELUJEN OSTOT % HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT % HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT % MUUT HENKILÖSIVUKULUT % POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT % LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT % LIIKEYLIJÄÄMÄ % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KUNNALLE MAKSETUT KORKOKULUT % KORVAUS PERUSPÄÄOMASTA % MUUT RAHOITUSKULUT -82 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ % YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA % POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ % H b e g f e d % a Aineet,tarvikkeet ja tavarat ,8 b Palvelujen ostot ,1 c Henkilöstökulut ,8 d Poistot ja arvonalennukset ,7 e Liiketoiminnan muut kulut ,5 f Tonttivuokrat ,1 g Asuntojen vuokrat ,5 h Ulkoa vuokr. tilojen vuokrat ,2 i Rahoituskulut ,4 c Tunnuslukuja 2008 Henkilökunta 34 Liikevaihto Me 60,56 Liikevaihto henkeä kohti Me 1,65 Investoinnit Me 45,70 Investoinnit liikevaihdosta % 75 Investointien tulorahoitusosuus % 49 Liikeylijäämä Me 11,26 Sijoitetun pääoman tuotto % 3,4 Korvaus pääomavelasta % 6 Oman pääoman tuotto % 5,1 Omavaraisuusaste % 79 Velkaantumisaste % 55 Rakennusten tekninen arvo Me 710 Tilojen vuokrausaste % 99,4 omien Tilojen keskimä äräinen vuokra e/m 2 /kk 7,9 yhteensä oulun tilakeskus toimintakertomus

8 Tase Rahoituslaskelma Talousarvio Tot % VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT AINEELLISET HYÖDYKKEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT SIJOITUKSET MUUT SAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHAT JA PANKKISAAMISET VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET POISTOERO VAPAAEHTOISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT KUNNALTA LYHYTAIKAINEN LAINAT KUNNALTA SAADUT ENNAKOT OSTOVELAT KOROTTOMAT VELAT KUNNALTA MUUT VELAT/Liittymismaksut ja muut velat SIIRTOVELAT VASTATTAVAA YHTEENSÄ TOIMINNAN RAHAVIRTA LIIKEYLIJÄÄMÄ % POISTOT JA ARVONALENTUMISET % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT % RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN % PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET KUNNALLE (-) ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET MUILLE (-) LAINAKANNNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS KUNNALTA % OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET PERUSPÄÄOMAN MUUTOS % MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET SAAMISTEN MUUTOKSET KUNNALTA % SAAMISTEN MUUTOKSET MUILTA KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUILTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA % RAHAVAROJEN MUUTOS % RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT % RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS % Investointien täsmäytys rahoituslaskelmaan Rahoituslaskelma Investointimenot Liittymismaksut Liittymismaksut INVESTOINNIT YHTEENSÄ Raportti Valmiina ostettu Itse rakennettu INVESTOINNIT YHTEENSÄ oulun tilakeskus toimintakertomus

9 Suunnittelu Viestintäkeskus, Paino Suomenmaa 2009 Kiilakiventie 1, 6. krs puhelin (08) telefax (08) T u r v e r u u k k i Oulun Tilakeskus, PL 30, OULUN KAUPUNKI