Valitus ranta- Juha Juuti

Transkriptio

1 Sivu 1/7 Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Valitus ranta- Juha Juuti yleiskaavasta Käpypolku 4 as PULP Puh juha.juuti@ruokolahtelainen.net juha.juuti@lut.fi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori Lappeenranta Puh saimaa@sll.fi Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 PL HELSINKI VALITTAJA: Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry, Ruokolahti, Poitsilanpolku 21, Virmutjoki, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Lappeenranta, Katariinantori 6, Lappeenranta. Yhteyshenkilö Juha Juuti, Käpypolku 4 as. 4, PULP Puh Yhdistysten tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, luontotietouden edistäminen, ja luonnon suojelu. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistykset harjoittavat valistus- ja kasvatustyötä, tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa. PÄÄTÖS JOHON HAETAAN MUUTOSTA: Ruokolahden kunnan rantayleiskaavan hyväksyminen ASIA, JONKA JOHDOSTA PÄÄTÖKSESTÄ VALITETAAN: Kunta ei ole huomioinut Suuri Paljärven alueen luontoarvoja rantayleiskaavamitoituksessa. (EUluontodirektiivi, joka velvoittaa suojelemaan lajien elinympäristöjä, lisääntymis- ruokailu- ja levähdysalueita. Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. ) Kunnan kaavoittaja ei ole huomioinut/noudattanut kunnan vahvistamia mitoitusperusteita. (Mitoitusperustana tulee käyttää 3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri.) VAADIMME MUUTOSTA RANTAYLEISKAAVAAN TEKEMIEMME LUONTOSELVITYSTEN PERUSTEELLA: Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry on tehnyt luontoarvojen kartoitusta ko. alueen luonnosta vuodesta 1999 alkaen. Luontokartoitusten pohjalta on tehty tutkimus rantarakentamisen vaikutuksesta kuikkakantaan, tutkimuksessa kuikkakanta laskettiin 42 järveltä vuosina liite 1 sivut Keväällä 2007 kartoitettiin alueen luontoarvoja ja tehtiin useiden yksityismaanomistajien tiloja koskeva suojelualoite Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle METSO toimintaohjelmaan, josta tarkemmin liite 1 (sivut 2-3). Suojeluesityksen pohjalta on toteutunut jo kaksi kohdetta ja lisää on tulossa, sitä mukaan kun ympäristökeskus toimittaa korvaustarjouksia maanomistajille. 1

2 MUUTOSVAATIMUKSET JA NIIDEN PERUSTEET: Sivu 2/7 Rantayleiskaavassa ei ole huomioitu Suuri Paljärven alueen merkittäviä luontoarvoja. Rantakaavassa mitoitusta ei ole muutettu, vaan se pohjautuu aiempaan rantayleiskaavaesitykseen. Koska kyseessä on merkittäviä luontoarvoja sisältävä alue (EU direktiivilajit (43) ja Suomen luonnonsuojelulain uhanalaiset ja rauhoitetut lajit yht.71), tulee mitoitusperustana käyttää 3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri, kuten kunnan vahvistamassa loma-asutuksen mitoitusperusteissa määritellään Mitoituksessa noudatetaan erityyppisillä alueilla seuraavia alueellisia mitoitusnormeja: - luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti tärkeät alueet: 3 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. - muut alueet: 5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Mitoitusperusteista kerrotaan tarkemmin Kouvolan hallinto-oikeudelle lähetetyssä valituksessa sivuilla 2-4 ja kunnan rantakaavan ohjeessa ( ). Ruokolahden kunnan rantayleiskaavassa tulee huomioida EU luontodirektiivi ja sen merkitys. Rantakaava ei täytä MRL 5 :n 9 :n 39 :n ja 73 :n yleiskaavan sisällölle asettamia vaatimuksia ja pidämme näin ollen kaavan mukaista kokonaismitoitusta korkeana ja vapaan rannan osuutta riittämättömänä. Seuraavana lainaus aiemmin tekemästämme mitoitusvertailusta, seutukaavasta ja suojelutasosta Mitoituksen vertailua Ympäristöministeriö on koonnut tilaston vahvistetuista rantayleiskaavoista ja niiden toteutuneista mitoituksista. Oheiseen taulukkoon 1 olemme koonneet ne vahvistetut rantayleiskaavat, joiden rantojen rakenteet ja ominaispiirteet ovat samanlaisia kuin Ruokolahdella. Eli rantakaava-alueella on runsaasti järviä ja rannat ovat monimuotoisia sekä sisältävät paljon kapeita niemiä ja lahtia. Taulukkoon on lisätty myös Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vuolijoen kunnan liian tehokkaasta mitoituksesta, jonka korkein hallinto-oikeus kumosi ja näin ollen Vuolijoen kunta joutui tekemään uuden kaavan pienemmällä mitoitusnormilla. Myös Paltamon kunnan rantakaava kumottiin liian tehokkaan mitoituksen johdosta. Tarkemmat selvitykset liitteessä 1 kohdassa Muutosesitys rantayleiskaavaan, sivut Mitoitus: rakennuspaikka/muunnettu rantaviivakilometri Alue jolla kaava on Kokonaismitoitus Vahvistettujen kaavojen määrä Ra/km kpl Ra/km x kpl Pohjois-Savo 5, ,5 Keski-Suomi 5,4 3 16,2 Pohjois-Karjala 5,1 3 15,3 Etelä-Savo 4,0 4 16,0 Pirkanmaa 3,0 1 3,0 Yht Vahvistettujen kaavojen 5,35 laskennallinen keskiarvo Vuolijoki ennen KHO 6,3 Vuolijoki KHO päätöksen jälkeen 4,9 Ruokolahti Saimaa 6,8 Ruokolahti sisäjärvet 6,2 Vertailussa kiinnitimme huomiota Ruokolahden korkeaan mitoituslukuun ja tarkistimme muutamien järvien mitoituksen ja huomasimme sen olevan huomattavasti korkeamman mitä kunnan virallisesti vahvistama mitoitusperusta on. Aholampi 9,3 Kauklampi 8,4 Ylinen 11,0 Kaituri 13,5 Jouhtjärvi 9,6 Taulukko 1 2

3 Sivu 3/7 Seuraavaksi tarkastelemme kunnan kaavoittajan tekemää rantakaavaa ja sen mitoitusta Suuri Paljärvellä. Vertailu kunnan tekemään mitoitukseen ja meidän luontoselvitysten pohjalta tehtyyn esitykseen Kaava Mitoitus Rakennetut Tornator Hellsten Saukkola yht. Järven muunnettu Ra/km tontit uudet tontit uudet tontit uudet tontit rantaviiva km Suuri Paljärvi, kunnan kaavoitus 8, ,7475 Kunta on esittänyt siirtäneensä 2 uutta Tornatorin tonttia pois toisille järville Suuri Paljärvi, laskettuna 5Ra mitoitusnormilla Suuri Paljärvi, laskettuna 3Ra mitoitusnormilla 8, , , Kunta on esittänyt siirtäneensä 5, uutta Tornatorin tonttia pois Suuri Paljärveltä jolloin päästään esittämäämme mitoitukseen Liite 4 Tämänhetkinen tilanne on 4,59 31 Tornatorin, Hellstenin ja Saukkolan rantarakennuspaikkojen tehokkuusluvut kunnan esittämässä kaavassa Maanomistaja Muunnettu rantaviiva km Tornator 7, ,1325 Hellsten 6, ,605 Saukkola 3, ,87 Taulukko 2 Oheisista taulukoista käy hyvin selville, että Ruokolahden kunnan rantayleiskaavat ovat ylimitoitettuja samanarvoisiin alueisiin verrattuna. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös Ruokolahdella huomioitaisiin luontoarvoja ja käytettäisiin mitoitusperusteena luontoarvoja paremmin huomioonottavaa mitoitusnormia. Taulukon 2 vertailujen pohjalta olemme merkinneet karttaan liitteeseen 4 tilanteen, jossa toteutuisi 3Ra mitoitusnormi. Seutukaava 4 ja sen merkitys Etelä-Karjalan alueen seutukaava 4 on vahvistettu ympäristöministeriössä Seutukaava ohjaa alemman tason kaavoitusta. Kuntien kaavoissa tulee huomioida seutukaavan tarkoitus, tavoitteet, lähtökohdat ja kaavoitusta ohjaavat kaavamerkinnät. Seutukaavassa korostetaan ympäristöarvojen säilymistä. Maisemallisesti arvokkaiden alueiden säilymistä tulee edistää ja suunnittelussa tulee suojella alkuperäistä, kullekin alueelle ominaista tai uhanalaista luontoa. Virkistysaluevarausten toteutumista edistetään ja rantarakentamisen suunnittelussa otetaan huomioon luonnon- ja maisemansuojelu sekä yleinen virkistyskäyttö. Seutukaava-alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee huomioida maakuntaa laajempaa aluetta ja toimia yhteistyössä Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen kanssa. Virkistyksen, retkeilyn, luonnonsuojelun, matkailun ja kalatalouden edellytysten parantamisessa tulee tehdä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. On edistettävä alkuperäisen luonnon ja lintuvesien suojelua ja turvattava riittävästi vapaita ranta-alueita monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Rantojen käytöstä seutukaavassa todetaan seuraavaa Etelä-Karjalan yhtenä rantojen käytön päätavoitteena on riittävien ranta- ja muiden sopivien alueiden varaaminen matkailu-, virkistys- ja retkeilytarkoituksiin. Paikallisille asukkaille on turvattava mahdollisuus vapaa-ajanviettoon oman 3

4 Sivu 4/7 asuinalueensa läheisyydessä. Tämä tavoite saavutetaan varaamalla alueita mm. lähivirkistysalueiksi Rantojen suojeluohjelman tai myös muiden suojeluohjelmien alueilla lomaasuntojen rakentamista tulisi välttää. Kokonaan rakentamattomiksi tulisi jättää uhanalaisten ja harvinaisten eliölajien elinpaikat, maisemallisesti keskeiset ranta-alueet ja perinteisesti yleisessä virkistyskäytössä olleet rannat. Ulkoilusta seutukaavassa todetaan seuraavaa Ulkoilun merkitys on lisääntynyt ja sen harrastamismahdollisuuksia tulee myös seutukaavalla edistää. Etelä-Karjalan luonto tarjoaa hyvin monipuolisen ja vaihtelevan ympäristön luonnossa liikkujalle. Myös jatkossa tulee pitää huolta siitä, että laajat, yhtenäiset luonnonalueet säilyvät. Kasvisto ja eläimistö ovat monipuolista, mutta teollisuus on kuormittanut voimakkaasti alueen metsäluontoa vähentäen lajien määrää ja heikentänyt niiden elinolosuhteita. Siksi alueen luonto vaatii pikaista suojelua. Eliöstössä näkyy selvä kaakkoinen vaikutus. Etenkin lintu- ja hyönteislajisto on Suomen oloissa hyvin mielenkiintoinen. Etelä-Karjalassa on tavattu useita Länsi- Euroopassa suurharvinaisuuksiksi luokiteltavia itäisiä ja kaakkoisia lintulajeja. Maakunnan kautta kulkee osa Venäjän arktisella tundralla pesiviä lintulajeja, jotka käyttävät Etelä-Karjalan lintujärviä ruokailu- ja levähdyspaikkanaan, mikä tekee maakunnan lintujärvistä kansainvälisesti merkittäviä. Seutukaava pyrki ohjaamaan kuntien kaavoitusta huomioimaan kunkin alueen luontoarvoja, maisema-arvoja ja yleisen virkistyskäytön tarpeita ja merkitsemään ko. alueiden varaukset kaavaan. Liitteessä 5 on Ruokolahtea koskeva seutukaava ja sen kaavamerkinnät. Tarkasteltaessa seutukaavaa ja Ruokolahden rantayleiskaavaa havaitaan selkeitä ristiriitoja kaavojen välillä. Ruokolahden rantayleiskaavassa on osoitettu runsaasti rantarakennuspaikkoja Suuri Paljärvelle, mutta seutukaavassa alue on haluttu säästää rantarakentamisen ulkopuolella, jotta turvattaisiin alueen luontoarvoja ja retkeilyreitin virkistyskäyttöä. Seutukaavan kaavamerkinnöissä ja aluekuvauksissa toteutetaan kaavan peruslähtökohtaa eli ympäristöarvojen säilymistä, luonnon- ja maisemansuojelun sekä yleisen virkistyskäytön edistämistä ja turvaamista. Merkinnät ah, Mu ja VR osoittavat alueen kuuluvan seutukaavassa luontoarvoja, maisema-arvoja ja yleisen virkistyskäytön tarpeita turvaamaan soveltuvaksi alueeksi. Valkianlamminkangas Torpanharju -alue on merkitty ah merkinnällä ja sen pinta-ala on 65h, MU merkinnällä on merkitty Valkiatlammit alue 95ha, alue sijoittuu Suuri Paljärven ja Kauklammen väliin. Alueeseen kuuluu lisäksi Hauklampi ja Lahdelampi. Kyseinen alue kuuluu valtakunnalliseen Suomi -retkeilyreittiin ja sen levähdyspaikka sijaitsee alemman Valkiatlammit rannalla. Retkeilyreitti kiertää esittämämme suojelualueen kautta Suuri Paljärven alueella ja siitä edelleen Haaroinsalmen harjun kautta retkeilyreitin yöpymispaikalle Haaroinsalmelle. Aluekokonaisuudet liittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat yhdessä merkittävän luontoalueen, jolle ei tule sijoittaa uutta rantarakentamista. Alueelta tehtyjen luontokartoitusten pohjalta tulee kaavamerkintöihin lisätä merkinnät av, am, SM ja SL turvaamaan alueen luontoarvoja. Suojelutaso Ruokolahdella ja Kaakkois-Suomessa Oheinen graafinen kuvaaja selventää suojelutason tilaa Ruokolahdella ja Kaakkois-Suomessa. Olemme koonneet tarkemman analyysin suojelutilanteesta valtakunnallisten tilastojen pohjalta ja verranneet Kaakkois-Suomeen tilannetta Etelä-Savon tilanteeseen, liite 6. Tästä näemme, miten kuntien kaavoituspolitiikalla on ratkaiseva merkitys suojelualueiden muodostumisen kannalta. Ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja on todennut keskusteluissa, että kaavoituksella ei saa heikentää eikä vaarantaa suojelualueiden muodostumista. 4

5 Sivu 5/7 Kaakkois-Suomen yksityiset ja valtion suojelualueet suhteessa kunnan pinta-alaan % 3, ,500 2,000 1,500 Valtio Yksityiset 1,000 0,500 0,000 Kaakkois-Suomi Kymenlaakso Virolahti Valkeala Pyhtää Miehikkälä Kuusankoski Kouvola Kotka Jaala Iitti Hamina Elimäki Anjalankoski Etelä-Karjala Ylämaa Taipalsaari Suomenniemi Savitaipale Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Luumäki Lemi Lappeenranta Joutseno Imatra Suojelutaso Ruokolahdella ja Kaakkois-Suomessa VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA KUIKKAKANTA Rantarakentamisen vaikutusten arviointi tulee tehdä koko järven alueelta. Kaavoittajan esittämä osa-alueiden tarkastelu ei ole riittävä, sillä se ei huomioi kokonaisvaikutusta, joka ulottuu koko järvelle. Tekemämme seurantatutkimus osoittaa, miten rantarakentaminen vaikuttaa kuikkakantaan. Tutkimuksen tuloksesta näemme, miten rantarakentaminen on pitkällä aikavälillä vähentänyt kuikkakantaa tiheämmin rakennetuilla järvillä. Rantarakentaminen tutkituilla järvillä on alkanut jo luvuilla ja voimistunut vapaa-ajan lisääntyessä luvuilla. Kun alueen kuikkakantaa verrataan valtakunnallisesti, havaitaan kannan olevat selkeästi Etelä- Suomen parhaiden järvien keskiarvokantaa (0,5) sekä hyvällä kuikka-alueella Pohjois-Savossa (0,7) olevaa kantaa korkeampi. EU:n luontodirektiivi edellyttää, että lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pesintäjärvellä pitkällä aikavälillä. 5

6 Sivu 6/7 ALUEEN MUUT LAJIT Suuri Paljärven alueen lajistossa on monia direktiivi- ja uhanalaisia lajeja (EU direktiivilajit (43) ja Suomen luonnonsuojelulain uhanalaiset ja rauhoitetut lajit yht.71 liite 1 sivut 12 14), jotka vaativat suojelun tehostamista, jotta lajien esiintyminen alueella voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Ohessa esimerkkiluettelo muutamista lajeista, jotka vaativat rauhallisia pesimäalueita: selkälokki, kalatiira, valkoselkätikka, pohjantikka, pikkutikka, harmaapäätikka, pyrstötiainen, pikkusieppo, mehiläishaukka jne. LOPPUYHTEENVETO Suuri Paljärven alue on todettu luonnonsuojelullisesti merkittäväksi alueeksi luontokartoituksissa ja kuikkakannan seurantatutkimuksessa Tämän lisäksi alueen merkittävyyttä lisää se, että ympäristöministeriö ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ovat todenneet METSO - suojeluhankkeen yhteydessä Saukkolan alueen olevan valtakunnallisesti arvokkaan. Lisäksi alueen arvoa lisäävät lähialueen monipuoliset luonto- ja virkistysarvot (valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan kuuluva Valkianlamminkangas Torpanharju 65ha ja virkistysaluemerkinnällä Valkiatlammit Hakulampi Kaukalampi alue 95ha sekä Haaroinsalmenharjun virkistysalue). Esitetty aluekokonaisuus muodostaa yhtenäisen luontoarvoja omaavan alueen sekä luonnonsuojelullisesti että maisemallisesti, joten alueella tulee käyttää mitoitusperustana 3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. Kaavoituksella tulee tukea laajemman suojelualueen toteutumista ja pidättäytyä lisärantarakentamiselta, kuten on toimittu Kytösensaaren kohdalla sen saadessa suojelun METSO - suojeluhankkeen kautta. Kaavamerkinnöissä tulee järvi merkitä luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi alueeksi (EU direktiivilajit (43) ja Suomen luonnonsuojelulain uhanalaiset ja rauhoitetut lajit yht.71) ja suojeltava rakentamattomina pysyneet rannat. Maisemallisesti merkittävät alueet rantavyöhykkeellä tulee suojella metsähakkuilta. LIITTEET Liite A Hallinto-oikeuden päätös Nro 09/0313/2 Liite B Valitusosoitus , hallinto-oikeuden päätös ja osoitus saapuivat Liite C Valitus rantayleiskaavasta, Kouvolan hallinto-oikeus, Liite D Vastaselitys rantayleiskaavan, Liite 1 Muistutus rantayleiskaavaehdotuksesta Liite 2 Ruokolahden rantayleiskaavan muuttaminen ja kuulutus Liite 3 Korkein hallinto-oikeus, kaavan kumoamisen karttaliite Liite 4 Karttaliite, jossa toteutuu 3Ra mitoitusnormi Liite 5 Seutukaava 4, karttaliite Ruokolahti, karttaliite Poitsilanmaa Suuri Paljärvi Liite 6 Suojelutaso Ruokolahdella ja Kaakkois-Suomessa verrattuna Suomen muihin maakuntiin Liite 7 Valitusosoitus ja otteet kunnanvaltuuston pitämän kokouksen pöytäkirjasta 6

7 Sivu 7/7 Lappeenrannassa