Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Kasvaminen lääkäriksi opinnot. Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Kasvaminen lääkäriksi opinnot. Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa:"

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Kasvaminen lääkäriksi opinnot Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa: Tutkimustulosten, diagnoosin ja hoito-ohjeiden kertominen ja niistä keskusteleminen potilaan kanssa L4s Opiskelijan moniste Syksy 2012 Tiedot ja taidot ovat tärkeitä lääkärin työssä mutta niin ovat arvot kuin asenteetkin

2 2

3 3 Sisältö: 1. Tervetuloa kurssille! s Kurssin tavoitteet s Harjoitukset käytännössä s.4 4. Vastaanottotilanteen vuorovaikutuksen elementtejä pohdittavaksi s.7 5. Potilastapaukset s Terve potilas, jolla on tautiriski 2. Tutkimuslöydöksen kertominen 3. Potilas pelkää vakavaa sairautta 4. Potilas pelkää sairastavansa vakaavaa sairautta 5. Potilas pelkää sairastavansa vakaavaa sairautta 6. Potilaan on vaikea hyväksyä tilannettaan 7. Potilaalla on paljon oireita, mutta ei tautia 8. Potilas on huonosti motivoitunut hoitoon 9. Potilaalla on hoitoa vaativa tila, ei oireita eikä hoitomotivaatiota 10. Potilas ei piittaa terveydentilastaan eikä hoidostaan 11. Potilas ei noudata hoito-ohjeita 12. Huonon uutisen kertominen (nainen) 13. Huonon uutisen kertominen 14. Potilaan luottamuksen saavuttaminen uudelleen 15. Potilaan luottamuksen saavuttaminen uudelleen 16. Potilaan luottamuksen saavuttaminen uudelleen 6. Artikkelit. Löydät ne Terkon digitaalisesta kurssikirjastosta L4, Kasvaminen lääkäriksi otsikon alta: a. Witt K, Kaila M. Mitä vastaanotolla tapahtuu? Lääkärin vastaanoton rakenne, arviointi ja opettaminen. (SLL 2006;24:2655-9) b. Hietanen P. Mistä kannattaa vaieta (SLL 2010;1491) c. Pelkonen R. Hyvän elämän asialla. (Duodecim 2005:47:232) d. Hänninen J. Hyvä kuolema on ihmisen näköinen.( 2008;124:568 9 e. Holli K. Palliatiivinen lääketiede mitä se on? Duodecim (2005;121: ) 7. Henkilökohtainen opintokortti 8. L4s Ryhmäjako. Löydät sen myös Terkon digitaalisesta kurssikirjastosta , L4, Kasvaminen lääkäriksi otsikon alta. 9. Luento- ja pienryhmäryhmäopetuksien aikataulut löytyvät L4s blokkikirjoista sekä Terkon digitaalisesta kurssikirjastosta , L4, Kasvaminen lääkäriksi otsikon alta.

4 4 1. Tervetuloa kurssille! Sujuva potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus on edellytys kliinisen työn hyvään onnistumiseen. Suuri osa potilaiden lääkäreistään tekemistä valituksista johtuu lääkärin ja potilaan välisen vuorovaikutuksen epäonnistumisesta, ja ne olisi voitu ehkäistä toimimalla toisin. Vuorovaikutustaitoja kannattaa harjoitella, sillä niitä voi oppia! Opintojakson tavoitteena on harjoitella ja miettiä, miten potilaalle selitetään ymmärrettävästi ja empaattisesti hänen oireidensa tai löydöstensä syntymekanismit ja hoitovaihtoehdot. Potilas päättää hoidostaan aina yhdessä lääkärin kanssa. Opintojakso käsittää kahden yhteisen luennon lisäksi kaksi 3 tunnin pienryhmäopetusta/opiskelija. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa jakson aikana toimia ainakin kerran lääkärinä simuloidussa potilas-lääkäri- tilanteessa. Pienryhmäharjoituksissa noudatamme normaalin vastaanottotilanteen kulkua. Harjoituksissa on kyseessä yleensä toinen vastaanottokäynti, jolloin potilas tulee kuulemaan aiemmin määrättyjen tutkimusten tuloksia ja keskustelemaan jatkohoidosta. Jotta saat harjoituksista mahdollisimman paljon hyötyä itsellesi, tutustu tapausten lääketieteelliseen sisältöön etukäteen, esimerkiksi Terveysporttia apuna käyttäen. Näin tutkimustulosten merkityksestä ja hoitovaihtoehdoista keskusteleminen potilaan kanssa on helpompaa. Mitä enemmän lääkäri tietää, sitä helpompi on selittää asiat yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi potilaalle. Harjoituksissa arvostellaan toimintaa lääkärinä, ei kliinistä osaamista, eikä kenenkään persoonaa. Arviointilomakkeita ei ole myöskään käytössä. Potilastapauksia on useita ja ne on luokiteltu viiteen luokkaan (A-E). A. virheiden myöntäminen (tapaukset 14, 15 ja 16) B. huonojen uutisten kertominen (tapaukset 2, 12 ja 13) C. elämäntapaohjeiden antaminen (tapaukset 1, 8, 9, 10 ja 11) D. pelko vakavammasta sairaudesta (tapaukset 3, 4 ja 5) E. masennus (tapaukset 6 ja 7) Pienryhmän ensimmäisellä harjoituskerralla (lukujärjestyksessä merkitty KL1) käsitellään aihealueita A-C. Toiselle pienryhmäharjoituskerralle (lukujärjestyksessä merkitty KL2) on suunniteltu käsiteltäväksi aihealueiden D ja E lisäksi osa aihealueen C tapauksista. Pienryhmäharjoitusten palautekeskustelussa pohditaan harjoitukseen liittyviä tuntemuksia ja kokemuksia sekä tarkastellaan vuorovaikutusilmiöitä yleisemmällä tasolla. Palautekeskustelussa opiskelija ensin arvioi omia, joskus yllättäviäkin tunteitaan lääkärin roolissa ja kertoo, miten omien tietojen soveltaminen vastaanottotyössä onnistui. Näyttelijä-potilas antaa palautetta potilaan kokemasta vuorovaikutuksesta ja opiskelijan kehonkielestä, puheen ymmärrettävyydestä ja selkeydestä. Muut opiskelijat antavat palautetta samoista asioista opiskelijatoverilleen, ja he voivat kertoa myös omista tunteistaan ja siitä, miten he itse olisivat toimineet samassa tilanteessa. Ryhmäkeskusteluissa on myös tavoitteena opetella rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. Nämä taidot ovat lähitulevaisuudessa tarpeen kun työskentelet erilaisissa työyhteisöissä. Palaute on jo oppimisenkin kannalta tärkeää. Etenkin uran alkuvaiheessa palautteen saaminen moniammatillisessa työyhteisössä on ensiarvoisen tärkeää, koska se nopeuttaa oikeiden työskentelytapojen omaksumista. Kaikki lääkärit tekevät joskus virhearvioita. Vaikka potilaat antavat harvoin negatiivista palautetta joko suoraan tai kirjallisesti, voi virheiden paljastumiseen liittyä yllättävän voimakkaita pettymyksen ja häpeän tunteita. Virheiden kieltäminen ei kuitenkaan saa olla ainoa keino paeta syyllisyyden tunteita, vaan asiat tulee selvittää. Potilaat antavat yleensä lääkärille anteeksi, jos lääkäri muistaa pyytää sitä. Potilaat ovat kiitollisia, jos asiat hoidetaan oikein virheiden paljastuttua. Virheistä opitaan ja hyvä asioiden hallinta vähentää virheiden tekoa. Muut ihmiset tietävät, etteivät lääkäritkään ole täydellisiä, vaikka yritämme parhaamme. Potilaat kyselevät usein monien lääkäreiden mielipiteitä omista oireistaan ja sairauksistaan ennen kuin päättävät hoidoistaan eikä se välttämättä ole epäluottamuksen osoitus hoitavalle lääkärille.

5 5 Kurssimonisteessa esitellään potilastapaukset ja harjoitustilanteissa pohdittavaksi ajateltuja kysymyksiä. Lisäksi monisteeseen on koottu artikkeleja, jotka tukevat opintojakson oppimistavoitteita. Opetusmonisteen lopussa on opintokortti, johon pienryhmäopettaja vahvistaa osallistumisesi allekirjoituksellaan. Opintokortti palautetaan Anja Talvitielle, Biomedicum 1 huone Bb31b. joko henkilökohtaisesti tai sisäpostilla. Hyvää oppimismieltä! KL-kurssin vastaava on kliininen opettaja, dosentti Timo Kuusi ) KLkurssin hallinnosta vastaa Anja Talvitie P.S. Muistathan antaa opintojaksosta (35010) kurssipalautetta jakson päätyttyä! Viime lukuvuonna opintojakson saama palaute oli pääosin positiivista tai erittäin positiivista. Esimerkiksi palautelomakkeen kysymykseen "kurssi oli vaatimustasoltaa sopiva" sai viime vuoden kurssipalautteessa asteikolla 1(=täysin eri mieltä)-5(=täysin samaa mieltä) keskiarvoksi 4,0. Aiemmin avoimessa palautteessa muutamat opiskelijat ovat kritisoineet muun muassa sitä, että materiaalissa oli vatsa-blokkiin liittyviä tapauksia, mutta he eivät olleet vielä blokkia suorittaneet. Tässä materiaalissa olevat tapaukset on kuitenkin suunniteltu niin yleisiksi, ettei tiettyjen blokkien suorittamisaikataululla ole merkitystä. Tarvittavat kliiniset tiedot kuhunkin tapaukseen löydät tarvittaessa esimerkiksi Terveysportista. Tavoitteena on, että tämän opintojakson puitteissa sinulla on mahdollisuus harjoitella ja saada palautetta turvallisessa ympäristössä vuorovaikutustilanteista, riippumatta siitä, paljonko ja missä mahdollisesti olet jo ehtinyt harjoitella. 2. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään lääkärin oman käyttäytymisen merkitys vuorovaikutustilanteessa, jossa hän kertoo potilaalle tutkimustulokset, diagnoosin ja hoito-ohjeet ja keskustelee niistä hänen kanssaan. Harjoitustilanteiden erityisenä tavoitteena on oppia toimimaan lääkärinä siten, että potilas kokee tulevansa kuulluksi ja saavansa apua lääkäriltä, saa tuoda esiin omia näkemyksiään, pelkojaan ja toiveitaan sekä pääsee halutessaan mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Myös lääkärin antamien hoito-ohjeiden noudattaminen toteutuu yleensä paremmin onnistuneiden hoitokohtaamisten jälkeen. Vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa näyttelijä esittää potilasta ja opiskelija toimii lääkärinä. Simuloidun tilanteen tavoitteena on oppia kohtaamaan ja käsittelemään erilaisia lääkärintyössä vastaan tulevia vuorovaikutustilanteita sekä näkemään erilaisia asioita ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Harjoitustilanne ja sen purkaminen ryhmäkeskustelussa auttaa parhaimmillaan näkemään lyhyidenkin vuorovaikutustilanteiden rikkauden sekä lääkärin vuorovaikutustyylin - sanattoman ja sanallisen - merkityksen tapahtumien kulussa. Harjoitusten avulla on mahdollista tiedostaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa herääviä tunteita, asenteita ja arvoja ja lääkärin käytöksen vaikutusta potilaskohtaamisen onnistumiseen. Kurssilla harjoitellaan myös rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. 3. Harjoitukset käytännössä Osallistujat Oppimistilanteessa ovat läsnä: 6-10 opiskelijan ryhmä potilasta esittävä näyttelijä, joka vaihtuu kahden opetuskerran välillä lääkäriopettaja, joka voi vaihtua eri opetuskerroilla

6 6 Tila Opetustila järjestetään siten, että "potilas" ja "lääkäri" saavat keskustella pöydän ääressä rauhassa muusta ryhmästä hieman erillään. Lääkäri saa käyttöönsä valkoisen takin ja muistiinpanovälineet sekä potilastapauksen tietoineen. Muu ryhmä asettuu siten, että he eivät häiritse harjoittelijoita. Opetustilaisuuden alku Opettaja valmistelee ryhmän simulaatioharjoitukseen opetuksen alussa: lämmittelyksi lyhyt esittäytymiskierros, jossa myös opettaja ja näyttelijä kertovat hieman itsestään. kerrataan simulaatioharjoituksen käytännöt muistutetaan ettei ketään reputeta eikä kenenkään persoonaa arvostella, vaan opetuksessa harjoitellaan potilaan ja lääkärin vuorovaikutusta esimerkkien valossa. Harjoitustilanne Harjoituksissa lääkäri on tilanteessa, jossa potilaan tutkimustulokset ovat valmistuneet ja hän keskustelee niistä ja hoito-ohjeista potilaan kanssa. Potilasta esittävä näyttelijä on saanut tietoja potilaan taudista, oireista, elämänolosuhteista, taustasta ja käyttäytymistyylistä. Näyttelijä voi improvisoida tilanteen mukaan. Tapauksiin on mietitty jokin tavalliseen lääkärin työhön liittyvä vuorovaikutushaaste. Harjoitus alkaa valittuun potilastapaukseen liittyvien hoitolinjausten yhteisellä käsittelyllä. Simulaatio alkaa, kun lääkäri kutsuu potilaan sisään ja päättyy potilaan poistumiseen. Tilanne voidaan halutessa keskeyttää jo aiemmin. Harjoituksen aikataulu on yhteensä noin 30 min Potilastilanne n min Lääkärin oma arvio haastattelusta n. 5min Potilaan antama palaute n. 5 min Muiden ryhmäläisten palaute n. 5 min Vetäjän yhteenveto ja palaute 5 min Palautekeskustelu Simuloidun harjoituksen tavoite on harjoitella vuorovaikutusta potilaan kanssa ja oppia antamaan rakentavaa palautetta. Emme arvostele ketään ihmisenä tai lääkärinä, vaan opimme mitä kaikkea potilaan ja lääkärin välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Pohdimme, miten eri tavoin voi potilaan kohdata. Itseltään voi kysyä, miten itse olisin toiminut vastaavassa tilanteessa.

7 7 Palautekeskustelun järjestys: 1. Lääkäri : Mikä meni hyvin? Mitkä ovat omat vahvuudet? Mikä oli hämmentävää / vaikeaa / ongelmallista / haasteellista? Miten olisi voinut toimia toisin? Mitä haluaisit kehittää itsessäsi? 2. Potilas : Miten koki lääkärin ja vuorovaikutustilanteen? Mikä meni hyvin? Vahvuudet? Mitkä ovat kehittämisalueet? Koitko tulleesi ymmärretyksi? Saavutitteko yhteisymmärryksen? Pääsitkö mukaan päättämään omasta hoidostasi? 3. Muut opiskelijat: Mikä meni hyvin? Mika tilanteessa olisi ollut sinulle vaikeaa? Miten itse toimisit ja tuntisit vastaavassa tilanteessa? 4. Opettaja vetää palautekeskustelun yhteen Osallistujien työnjako opetuksissa Opiskelijoiden tehtävät: eläytyä lääkäriksi simuloidulle potilaalle ennakolta suunniteltujen tapausten pohjalta antaa palautetta esiintyvälle opiskelijalle keskustella tilanteiden herättämistä ajatuksista ja mielikuvista Näyttelijöiden tehtävät: huolehtia ilmapiiristä tuoda mukanaan potilaan näkökulma antaa palautetta vuorovaikutuksesta antaa palautetta kehonkielestä Lääkäriopettajan tehtävät: toimia opetustilaisuuden vetäjänä huolehtia aloituksesta ja ilmapiiristä huolehtia aikataulusta antaa kaikille mahdollisuus esiintymiseen ja puheenvuoroon keskustelussa ohjata keskustelua oikeaan suuntaan, herättää erilaisia kysymyksiä tuoda mukanaan kokeneen kliinikon näkökulma antaa palautetta vuorovaikutuksesta ja haastattelun kulusta tehdä yhteenveto Oppimistilanteen ilmapiiri Oppimistilanteissa on kaikkien tärkeää edesauttaa turvallisen ilmapiirin syntymistä, jolloin jännittäminen ei häiritse oppimista ja kaikki uskaltavat tuoda esiin mielipiteitään. Tapauksiin tulee perehtyä etukäteen! Monisteessa on potilastapaukset ennakkoon tutustumista varten. Jos oireet, löydökset tai taudit eivät ole tuttuja, kannattaa kirjallisuuteen (diagnostiikka, hoitovaihtoedot, ennuste jne) tutustua etukäteen esim. Terveysportin kautta.

8 8 5. Vastaanottotilanteen vuorovaikutuksen elementtejä pohdittavaksi Ensikontaktin luominen Miten aloitat vastaanoton: tervehtiminen, esittäytyminen, katsekontakti, elekieli Ilmapiiri Miten luot hyvän ja turvallisen ilmapiirin: potilaan sanallisiin ja sanattomiin viesteihin reagoiminen, empatian ja ymmärryksen osoittaminen Miten osoitat potilaalle, että kunnioitat häntä Kysymykset Millaisia kysymyksiä kysyt: avoimet/suljetut kysymykset. Miten selvennät kysymyksillä asioita Miten rohkaiset potilasta kertomaan tilanteestaan ja omista näkemyksistään Miten saat potilaan käsitykset selville Kuuntelu Miten paljon annat potilaan puhua Miten keskeytät potilaan Miten osoitat sanattomasti aktiivista kuuntelua: katsekontakti, nyökytykset, äännähdykset (hmm, aha jne.) Miten käytät hiljaisuutta Keskustelun ohjaaminen Miten ohjaat keskustelua olennaiseen niin, että potilaan huolet, pelot, toiveet, käsitykset tulevat myös kuulluksi Kertominen Käytätkö selkeää ja ymmärrettävää kieltä Toistatko asioita (pääasioiden asteittainen toistaminen yleensä kannattaa) Teetkö yhteenvedon vastaanoton kulusta Varmistatko, että potilas ymmärsi sinua Onko sinulla yhteinen näkemys potilaan kanssa - entä jos ei ole Koskettaminen Missä tilanteissa kosketat potilasta Miten koet potilaan koskettamisen muulloin kuin tutkimusta tehdessä Miten reagoit jos potilas haluaa koskea sinua Muu ei-sanallisen vuorovaikutus Mitä merkitystä on ilmeillä, eleillä, äänensävyillä, asennoilla, jne. Luottamus Miten saavutat potilaan luottamuksen Mistä tiedät, että potilas luottaa sinuun Mikä merkitys luottamuksella on Toivo Mitä on toivo Miten ylläpidät toivoa

9 9 5. Potilastapaukset: Potilas 1. Heikki / Hannele Korpinen, 48-v myyntiedustaja Tilanne: Potilas tuntee itsensä terveeksi, tautiriski kuitenkin olemassa Potilas on 48 -vuotias mies/nainen, joka on tullut terveystarkastukseen. Terveydenhoitaja on tavannut hänet kaksi viikkoa sitten ja määrännyt laboratoriokokeita. Tätä ennen ei pitkään aikaan käyntejä. Kliinisessä tutkimuksessa toteat vyötärölihavuuden ja ylipainon (BMI 31), RR 160/96, muutoin ei erikoista. Laboratoriokokeissa Hb 150 ja leuk 7.2, sekä paastoplasmanäytteistä Kol 7,2, LDL 5, HDL 0.90, Trigly 2.8, Gluk 6.0, GT 70..

10 10 Potilas 2. Harri / Helena Kallio, 48-v merkonomi Tilanne: Tutkimuslöydöksen kertominen potilaalle Potilas on hakeutunut terveyskeskukseen vastaanotollesi terveystarkastusta varten. Potilaalla ei ole ollut mitään erityisempiä oireita tai vaivoja, mutta hän on lukenut lääkärikirjaa, ja haluaa tarkistuttaa, että kaikki on varmasti kunnossa. Potilas ei käytä mitään lääkkeitä, noudattaa terveellisiä elämäntapoja eikä suvussa ole mitään erityisiä tautirasitteita. Status on muuten normaali, mutta tunsit palpoiden vatsanpeitteiden läpi ja tuseeraten vasemmalla alavatsalla aristamattoman kovan n. 5x5cm tuumorimaisen muutoksen. Potilaasta on viikko sitten otettu La, crp ja pvkt, joiden tulokset ovat normaaleja. Joudut hetkeksi poistumaan ja palaat nyt huoneeseesi kertomaan kliinisen tutkimuksesi löydöksestä potilaallesi.

11 11 Potilas 3. Eino / Eeva Montonen, v varastonhoitaja Tilanne: Potilas pelkää vakavaa tautia ja toivoo tutkimuksia Potilaanasi on vuotias mies / nainen, joka tulee vastaanotolle päänsäryn vuoksi. Olet tavannut hänet ennenkin ja määrännyt lääkettä (sumatriptaani 20 mg nenäsuihkeena) tyypilliseen migreeniin (toispuoleinen päänsärky kohtauksittain, pahoinvointia, silmien valoherkkyyttä). Migreenipäänsärkyä on ollut jo vuosia, useimmiten noin kerran kuukaudessa. Nyt särkykohtaukset ovat tihentyneet ja pahentuneet ja potilas tulee sen takia vastaanotollesi. Potilaan neurologinen status oli todettu normaaliksi edellisenä päivänä päivystyksessä, jonne hän hakeutunut päänsäryn vuoksi. Nyt sinun tulee selvittää potilaalle, mistä on kyse ja miettiä hoitoa.

12 12 Potilas 4. Lasse / Leena Nieminen, 35-v luokanopettaja Tilanne: Potilas pelkää sairastavansa vakavaa sairautta Potilas oli viikko sitten ensimmäistä kertaa vastaanotollasi terveyskeskuksessa. Hän on aikaisemmin käyttänyt lähinnä yksityislääkäriaseman palveluja. Potilaalla on jo vuosien ajan esiintynyt ajoittaista hyvin häiritsevää vatsan turvottelua, epämukavaa täyttymisen tunnetta ruokailun jälkeen ja myös vatsakipuja lähinnä navan seudussa vaihtelevalla voimakkuudella. Välillä kiusaa ummetus ja välillä suoli taas toimii turhankin vilkkaasti muutaman päivän ajan. Potilas ei ole laihtunut viime aikoina eikä hän ole huomannut minkään ruoka-aineen erityisesti pahentavan oireita paitsi tuore ruisleipä ei tunnu vatsalle sopivan. Maitoa potilas ei ole juonut vuosiin, se ei maistu, juustoja ja hapanmaitotuotteita hän käyttää jonkin verran, lisäksi kalkkitabletteja. Pari viikkoa sitten potilas huolestui erityisesti, kun hän oli huomannut ummetusoireen helpottaessa ulosteen päällä muutamia kirkkaan punaisia veriviiruja. Sen jälkeen verta ei ole näkynyt, vaikka potilas on tarkkaillut tilannetta huolellisesti. Tutkiessasi potilasta totesit vatsan alueella painoarkuutta kauttaaltaan, ei poikkeavia resistenssejä. TPR: ulkoisia pukamia, ei resistenssejä, ei verta. Laboratoriossa on saatu tuloksiksi: La 3, F-veri x3 negat, Hb 140, Leuk 4.3, CRP <3mg/l, fp-gluk 4.6. Laktoosirasitus sekä keliakiakokeet olivat normaalit. Potilas tulee nyt vastaanotolle kuulemaan tulokset ja keskustelemaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

13 13 Potilas 5: Sampo / Silja Auterinen v myyntisihteeri Tilanne: Potilas pelkää sairastavansa vakavaa tautia Potilas on vuotias mies / nainen. Hänet on tutkittu neurologian poliklinikalla vuosi sitten huimauksen vuoksi. Mitään vakavampaa syytä huimaukseen ei löytynyt, epäiltiin jännitysniskaoiretta. Nyt hän käynyt päivystysvastaanotolla huimauksen ja päänsäryn vuoksi viikko sitten, jolloin kliinisessä tutkimuksessa ei ole havaittu mitään aikaisemmasta poikkeavaa. Hänelle oli kuitenkin määrätty muutamia laboratoriotutkimuksia ja kontrollikäynti vastaanotollasi koska hän oli ollut erittäin huolestunut oireestaan. Laboratoriotutkimuksissa B-La 10, fp-gluk 4.6, B-Hb 133, B-Leuk 5.0, P-CRP <3 mg/l.

14 14 Potilas 6: Taavi / Tellervo Kotkarinne, v toimistotyöntekijä Tilanne: Potilaan on vaikea hyväksyä vaivojaan ja tilannettaan Potilas on sinulle tuttu, käynyt vuosien mittaan useita kertoja mm. erilaisten TULE -vaivojen vuoksi vastaanotollasi. Potilaan mielestä työolosuhteilla on suuri merkitys hänen oireilussaan. Hän istuu pitkiä työpäiviä päätteen ääressä ja joutuu lisäksi työskentelemään ajoittain vetoisassa varastossa ja nostelemaan laatikoita. Työpaikan ihmissuhteita potilas on kuvannut hankaliksi ja työssä viihtyminen on selvästi vähentynyt. Potilas kävi pari viikkoa aiemmin valittamassa niskahartiaseudun vaivoja ja vasemmalla puolella rinnassa tuntuvaa pistävää kipua. Lisaksi oikean lonkan seudussa on arkuutta. Potilas kertoo myös, että usein aamuisin tuntuu kuin ei olisi yön aikana levännyt ollenkaan. Tutkiessasi potilasta viime käynnillä totesit palpaatioarkuutta trapezius-alueilla, samoin rintakehällä kostokondraaliliitoksissa ja pakaroiden alueella sekä oikean lonkan trochanter-alueella. Nivelissä ei ollut jäykkyyttä tai turvotusta. Päätit tutkia muutamia veriarvoja ja EKG:n: B-La 12, Hb 135, leuk. 4.9, RF negat., EKG normaali..

15 15 Potilas 7: Matti / Mari Mannerkorpi, v insinööri Tilanne: Potilaalla on paljon oireita, mutta ei tautia Matti / Mari Mannerkorpi on potilas, jolla on monenlaisia oireita. Hän on käynyt paljon eri lääkärien vastaanotoilla ja häntä on tutkittu runsaasti. Potilaan vatsa on ajoittain kipeä, se turvottaa ja on ripulilla. Hänellä on puutumisen ja pistelyn tunteita vaihdellen eri puolilla kehoa ja joskus tuntee itsensä poissaolevaksi. Erilaisissa tutkimuksissa ( gastro- ja kolonoskopiat, laktoosirasitus, verikokeet) löydökset ovat olleet normaaleja. Oireita on pidetty stressiin liittyvinä. Potilaalla särkee usein päätä viikon päätteeksi ja sen vuoksi on tutkittu mm. pään tietokonetomografia, joka oli normaali. Säryn syynä on pidetty jännitysniskaa. Usein nukkumaan mennessä potilaan sydän muljahtelee. Potilas on kärsinyt jalkojen kipeytymisestä ja tutkimuksissa on ortopedi määrännyt lattajalkojen hoidoksi tukipohjalliset. Tämän tarinan tunnet sairaskertomusmerkinnöistä. Nyt potilas on käynyt kesäsijaisesi vastaanotolla väsymyksen ja saamattomuuden sekä silmien alla on ajoin esiintyvän turvotuksen vuoksi. Lisäksi potilas on huolestunut, että hänen hartiansa ovat eri tasolla. On otettu senkka (12), perusverenkuva (Hb 148, Leuk 7,0) ja kilpirauhasen toimintaa kuvaava koe (TSH 1.5), jotka ovat normaaleja. Potilas tulee nyt ensimmäistä kertaa Sinun vastaanotollesi.

16 16 Potilas 8. Sami / Sanna Tuominen, v ATK-suunnittelija Tilanne: Potilas on huonosti motivoitunut hoitoon Sami/Sanna Tuominen on äskettäin muuttanut Helsinkiin ja olet hänen uusi omalääkärinsä. Hän on sairastanut II-tyypin diabetesta 10 vuotta. Alussa häntä hoidettiin ruokavaliohoidolla ja viimeiset 8 vuotta tablettilääkityksellä (nyt lääkitys metformiini 1500 mg x2 + sitagliptiini 100 mg x1, kumpikin enimmäisannoksessaan). Tapasit potilaan neljä viikkoa sitten ja teit diabeetikon vuosikontrolliin liittyvän perusteellisen kliinisen tutkimuksen. Samalla määräsit laboratoriokokeita ja teit lähetteen silmänpohjakuvaukseen. Kliinisessä tutkimuksessa olit todennut potilaan ylipainoiseksi ja vyötärönympäryksen suurentuneeksi. Lisäksi jalkojen värinätunto oli molemmin puolin alentunut neuropatiaan sopien ja hänen näkönsä oli heikentynyt. Kotikoevihkossa on merkittynä aamupaastoarvoja noin kerran viikossa ja ne ovat koholla, mmol/l. Laboratoriokokeissa pitkäaikaista (6-8 vkoa) diabeteksen tasapainoa kuvaava glykosyloitunut hemoglobiini-a 1C :n tulos 9,3 % (viitearvo 4-6 %) (78 mmol/mol) viittasivat huonoon tasapainoon. Yövirtsan albumiini (nu-alb), muut laboratoriotutkimukset olivat normaaleja. Nyt sinun tulisi kertoa potilaalle hänen diabeteksensa tilasta ja motivoida potilasta elämäntapamuutoksiin. Jos diabeteksen hoitotasapaino on näin huono eikä parane elämäntapamuutoksin, hoitoa täytyy tehostaa heti.

17 17 Potilas 9. Pekka / Päivi Lahtinen, v myyntipäällikkö Tilanne: Potilaalla on hoitoa vaativa tila, ei oireita eikä hoitomotivaatiota Terveydenhoitaja on ohjannut potilaan vastaanotollesi. Kahta kuukautta aiemmin potilas oli saanut palovamman vasempaan käteensä ja käynyt sen vuoksi muutaman kerran siteiden vaihdossa terveydenhoitajan vastaanotolla. Koska useilla potilaan lähisukulaisilla oli verenpainelääkitys, hän pyysi terveydenhoitajaa mittaamaan verenpaineen. Yllättäen se oli koholla 162/110 mmhg. Aikaisemmin ei potilaan mukaan ollut mitattu kohonneita arvoja, tosin edellisestä mittauksesta oli kulunut ehkä 10 vuotta. Potilas on käynyt terveydenhoitajalta saamansa ohjeen mukaan mittaamassa verenpaineensa itsemittauspisteessä viikon välein. Diastolisen paineen keskiarvo on seurannan aikana ollut 102 mmhg ( mmhg) ja systolisen paineen keskiarvo 154 mmhg ( mmhg). Pulssitaso 86 92/min välillä. Yleisstatus on normaali, ei ylipainoa.

18 18 Potilas 10. Marita / Markku Ketonen, 35v, työtön Tilanne: Potilas ei piittaa omasta terveydentilastaan ja hoidostaan Potilas on terveyskeskuksessa tuttu alkoholisti, jolla on vuosien mittaan tullut esille useita liiallisen alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja. Kaksi vuotta sitten hän sairasti haimatulehduksen ja oli vähällä kuolla. Tämän lisäksi potilas on potenut mahakatarria, hänellä on ollut erilaisia traumojen jälkitiloja ja hän on räyhännyt humalapäissään terveyskeskuksen päivystyksessä. Potilas on ollut useita kertoja erilaisissa katkaisuhoidoissa, mutta tulokset ovat olleet lyhytaikaisia. Potilas joutui eilisiltana ryyppyporukassa tappeluun, ja hakeutui sen jälkeen terveyskeskuspäivystykseen. Päivystyksessä potilas oli hyvin harmistunut ja äänekäs, mutta kliinisessä tutkimuksessa ei pienten raappiumien lisäksi todettu varsinaisia vaurioita. Nyt potilas tulee vastaanotollesi kuulemaan otettujen laboratoriokokeiden tuloksia ja tekemään jatkohoitosuunnitelmia. Laboratoriokokeissa oli GT 546 (viitearvo alle 50), ASAT 258 (viitearvo alle 50), ALAT 178 (viitearvo alle 50), Hb Markku: 134 (viitearvo miehellä ), Marita 115 (viitearvo naisella ), MCV 105 (viitearvo 82 98), Tromb 178 (viitearvo ).

19 19 Potilas 11. Martti / Maaria Pitkälä, 40-v kuvataiteilija Tilanne: Potilas ei noudata lääkärin hoito-ohjeita, mutta käyttää rohdosvalmisteita Potilas saunaa lämmitessään oli vahingossa polttanut käsivartensa uuniluukkuun. Sen hän takia hakeutui terveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydenhoitaja ohjasi potilaan lääkäriin ja tapaat hänet ensimmäistä kertaa. Potilas on sairastanut neljä kertaa jalan syvän laskimon tukoksen ja vuosi sitten keuhkoembolian. Hänellä on perinnöllinen tromboosialttius, APC-resistenssi, ja pysyvänä hoitona antikoagulaatiolääke varfariini. Palovamma ei vaadi enempää huomiotasi. Huomaat sairauskertomuksesta, että potilas ei ole käynyt varfariinihoitoon liittyvissä INR-kontrolleissa yli puoleen vuoteen. Kertomuksessa on maininta, että potilas on kiinnostunut luonnonlääkinnästä.

20 20 Potilas 12. Päivi Virtanen, v pienten lasten kotiäiti Tilanne: Huonon uutisen kertominen potilaalle Tapaat potilaan ensimmäistä kertaa. Sijaisesi on viikko sitten vastaanottanut potilaan ja lähettänyt hänet pikaisesti mammografiaan ja ultraääni-tutkimukseen oikeasta rinnasta löytynen kyhmyn vuoksi. Kuvantamistutkimuksissa todettiin 2 cm läpimittainen pahalaatuiseksi sopiva muutos, josta otettiin ohutneulanäyte. Patologin lausunnon mukaan näyte viittaa vahvasti pahanlaatuisuuteen (sytologinen luokka IV). Sinun tulisi nyt kertoa löydökset potilaalle ja lähettää hänet kiireisenä kirurgin arvioon. Todennäköisesti hänet leikataan.

21 21 Potilas 13. Raimo / Riitta Mäkinen, v myyntisihteeri Tilanne: Huonon uutisen kertominen potilaalle Olet kesäsijaisena terveyskeskuksessa. Potilaasi on 40-vuotias mies / nainen, joka on käynyt omalääkärinsä vastaanotolla pari viikkoa sitten pitkään jatkuneen yskän vuoksi. Potilaasta on otettu thorax-kuva ja siinä näkyy epäilyttävä parin sentin läpimittainen yksittäinen pyörövarjo oikeassa keuhkossa. Nyt potilas tulee vastaanotollesi kuulemaan röntgenvastauksia.

22 22 Potilas 14. Seppo / Sinikka Ahmavaara: v työtön autonkuljettaja Tilanne: Oman virhearvion myöntäminen ja potilaan luottamuksen saavuttaminen uudelleen Tunnet potilaasi jo muutamalta aiemmalta vastaanottokerralta. Kyseessä on vuotias mies / nainen, joka jäi pari vuotta sitten työttömäksi (autofirma, jossa hän ehti työskennellä 18v meni konkurssiin). Potilaalla on ollut avioero vuosi sitten. Potilaan kaksi lasta, 11-vuotias poika ja 13- vuotias tyttö, jäivät erossa entiselle puolisolle. Potilas tuli aikaisemmin valittamaan sinulle rinnassa tuntuvaa puristusta, jonka ajattelit johtuvan depressiosta ja vaikeasta elämäntilanteesta. Ottamissasi kokeissa EKG oli normaali ja RR 140/90, sekä paastoplasmanäytteissä Kol oli 7.2, HDL 0.80, Trigly 3.5 ja Gluk 6,1. Potilaan isä on kuollut äkkikuoleman 42-vuotiaana ja 48-vuotiaalla veljellä on todettu sepelvaltimotauti. Oletusdiagnoosistasi huolimatta lähetit potilaan tämän sinnikkäiden pyyntöjen vuoksi rasitus-ekg:hen. Rasituskokeessa hän polki 150W 3 min. Tällä kuormalla tuli näkyviin selvät 2,5mm ST-tason alaspäin viettävät laskut eli sepelvaltimotautiin sopiva löydös. Potilaasi tulee nyt kuulemaan tuloksia. Mitään lääkitystä hän ei tähän mennessä ole saanut. Olet antanut ruokavalio-ohjeita vaharasvaisesta dieetistä jo aiemmin.

23 Timo Virtanen/Taina Virtanen; 60 v opettaja Tilanne: Oman virhearvion myöntäminen ja potilaan luottamuksen saavuttaminen uudelleen Olet hoitanut potilasta jo useamman vuoden työterveyslääkärinä. Puoli vuotta sitten potilas kävi vuosikontrollissa verenpainetautinsa vuoksi. Uusit reseptit. Tällöin hän ei valittanut mitään erityistä ja laboratoriokokeissakin ainoana löydöksenä oli lievä mikrosytaarinen ja hypokrominen anemia, Hb 120 mies/nainen 110. Olit suositellut rautatablettien syömistä ja olit tilannut kontrollikokeita puolen vuoden päähän. Potilas oli nyt ollut kontrollikokeissa ja kertoo olleensa yksityisesti paksunsuolen tähystyksessä pari kuukautta sitten ja että häneltä on leikattu paksunsuolensyöpä kuukausi sitten. Nyt Hb oli 137 mies/nainen 125 ja indeksit olivat normaalit.

24 24 Potilas 16. Sampo / Soili Manninen: 60 -v sairaseläkeläinen Tilanne: Oman virhearvion myöntäminen ja potilaan luottamuksen saavuttaminen uudelleen Potilaalle on aloitettu Marevan-hoito kolme vuotta sitten toistuvien flimmerikohtausten vuoksi. Potilas oli saanut aivoinfarktin ennen Marevan-hoidon aloitusta ja toipunut siitä kohtalaisesti ja hän pysyi asumaan kotona. Kotisairaanhoito on käynyt laittamassa dosettiin viikon lääkityksen valmiiksi. Potilas käytti varfariinin lisäksi statiinia kohonneen kolesterolin hoitoon ja beetasalpaajaa verenpaineen hoitoon ja mahdollisen flimmerin hidastamiseksi. Nyt potilaan kotona oli käynyt kesäsijainen, joka oli laittanut varfariinin ohjeesi mukaan. Et ollut huomannut laittaa varfariinin määrää mg:ssa (3 mg) ja hoitaja luuli 3:sen tarkoittavan tbl lukumäärää, kuten normaalisti oli merkitty. Näin ollen potilas oli saanut kolminkertaisen määrän Marevania ja INR oli > 9 (hoitoalue 2-3). Tämä oli huomattu kun potilas melenoi ja ambulanssi oli vienyt hänet sairaalaan. Hb oli pudonnut ad 70 g/l. Nyt hän tuli kontrollikäynnille, ja Hb oli tankkausten jälkeen pysynyt 110 g/l.

25 25 OPINTOKORTTI L4s Tutkimustuloksen, diagnoosin ja hoito-ohjeiden kertominen ja niistä keskusteleminen potilaan kanssa (koodi 35010: 1,0 op) Opintojakso liittyy kasvaminen lääkäriksi opintokokonaisuuteen Opiskelijan nimi: Opiskelijanumero: Palautus KL yhteyshenkilölle Anja Talvitielle, Biomedicum 1, P-kerros huone Bb31b ( puh ). Pienryhmä /Pvm 1. Opettajan kuittaus 2.

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Johdantoluennon sisältö

Johdantoluennon sisältö Tutkimustulosten, diagnoosin ja hoito-ohjeiden kertominen potilaalle- johdanto KL-opinnot/L4s 30.8.2013 Eeva Pyörälä, dos. Pedagoginen yliopistonlehtori, Ltdk Johdantoluennon sisältö Kurssin tavoitteet,

Lisätiedot

Johdantoluennon sisältö. Kurssin viitekehys. Kurssin tavoitteet, sisällöt ja suoritustapa. Kurssin osaamistavoitteet

Johdantoluennon sisältö. Kurssin viitekehys. Kurssin tavoitteet, sisällöt ja suoritustapa. Kurssin osaamistavoitteet Johdantoluennon sisältö Tutkimustulosten, diagnoosin ja hoito-ohjeiden kertominen potilaalle- johdanto KL-opinnot/L4s 21.8.2012 Eeva Pyörälä, dos. Pedagoginen yliopistonlehtori, Ltdk Kurssin tavoitteet,

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Videot virikkeenä vuorovaikutusopetuksessa

Videot virikkeenä vuorovaikutusopetuksessa Videot virikkeenä vuorovaikutusopetuksessa Asta Toivonen, Clinicum, Kansanterveystieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta / Clinicum Kansanterveystieteen osasto/ Asta Toivonen/ Vi 17.12.2015 1 Työryhmä:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kasvaminen lääkäriksi opinnot L3s Videoitu potilashaastattelu Salla Koponen kliininen opettaja, psykiatria

Kasvaminen lääkäriksi opinnot L3s Videoitu potilashaastattelu Salla Koponen kliininen opettaja, psykiatria Kasvaminen lääkäriksi opinnot L3s Videoitu potilashaastattelu 23.8.2012 Salla Koponen kliininen opettaja, psykiatria Kasvaminen lääkäriksi opinnot L3s Videoitu potilashaastattelu tavoite: löytää luonteva

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Epävarmuus lääkärin työssä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori

Epävarmuus lääkärin työssä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Epävarmuus lääkärin työssä Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Miksi puhua epävarmuudesta? Olennainen osa generalistin työtä oppia sietämään epävarmuutta päätöksenteossa Kaikilta potilailta ei voi

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot