J YV Ä S K Y L ÄN Y L I O P I S T O. Taloustieteiden tiedekunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J YV Ä S K Y L ÄN Y L I O P I S T O. Taloustieteiden tiedekunta"

Transkriptio

1 J YV Ä S K Y L ÄN Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta OHJEITA SEMINAARI- JA PRO GRADU - TYÖSKENTELYYN /Päivitetty Laatineet: Pekka Pirinen Juhani Raatikainen Tuomo Takala Olavi Uusitalo

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO CUM LAUDE SEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA Cum laude -seminaari Kandidaatintutkielma Arvostelu LAUDATUR -SEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Laudatur -seminaari Pro gradu -tutkielma Pro gradu tutkielman arvostelu KIRJOITUSOHJEITA Raportin rakenne Ulkoasu Kirjasintyyppi, riviväli, marginaalit ja otsikointi Taulukot, kuviot ja matemaattiset kaavat Sivujen numerointi Viittaustekniikka Lähdeviittaukset tekstissä Suorat lainaukset Lähdeluettelo Liitteet...20 LÄHTEET...21 LIITTEET

3 1 1 JOHDANTO Yliopiston tarjoama opetus voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan. Opiskelijan näkökulmasta ensimmäiseksi eteen tuleva osuus muodostuu pää- ja sivuaineiden sisällöllisestä oppimisesta. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti osallistumalla joko luennoille ja niihin liittyviin kuulusteluihin tai kirjakuulusteluihin tutkintovaatimusten mukaisesti. Toinen, yhtä tärkeä osa yliopistoopintoja on kehittää tutkijanvalmiuksia, jotka muodostuvat kyvyistä määritellä mielekkäästi tieteellinen ongelma, ratkaista se ja laatia siitä hyvä tutkimusraportti. Täsmällisemmin sanottuna tieteellinen tutkimusprosessi edellyttää taitoa määritellä tutkimusongelma järkevällä tavalla, hankkia tietoa keskeisten aihetta käsittelevien tieteellisten julkaisujen sekä muiden relevanttien lähteiden avulla, valita oikeat tutkimusmenetelmät ja soveltaa niitä korrektilla tavalla sekä tehdä omien tulosten pohjalta onnistuneet johtopäätökset. Hyvä tutkimusraportti - tutkimusprosessin lopputulos - on rakenteeltaan selkeä ja mielenkiintoinen. Se liittää omat tutkimustulokset jo olemassa olevaan tutkimusperinteeseen eksymättä kuitenkaan tarpeettomalla tavalla aiheeseen kuulumattomien kysymysten pohdintaan. Sanomattakin on selvää, että raportoinnin on oltava kieliasultaan virheetön. Opiskelijan tutkijanvalmiuksien kehittäminen on yliopiston keskeinen tehtävä. On syytä huomata, että nämä kyvyt ovat ensiarvoisen tärkeitä myös niille, jotka eivät valitse opintojensa jälkeen tutkijan uraa. Valtaosa niistä, jotka yliopisto-opintojensa jälkeen suuntautuvat käytännön työelämään, toimii asiantuntija- tai johtotehtävissä. Työn voidaan tällöin katsoa hyvin pitkälti koostuvan erilaisista projekteista, jotka vaativat jatkuvaa uuden tiedon hankkimista, tilanteiden ja asioiden kriittistä analysointia ja kauaskantoisten johtopäätösten tekemistä. Kaikkea tätä koskee tarve selkeään suulliseen ja kirjalliseen raportointiin sekä projektin hallintaan tiukan aikataulun rajoittamana. Tutkijanvalmiuksien opiskelu alkaa cum laude -seminaarissa, jatkuu laudatur -seminaarissa ja johtaa pro gradu tutkielman kirjoittamiseen. Kyse on mittavasta osasta opintoja: neljä lukukautta seminaarityöskentelyä ja oman tutkimuksen toteuttaminen professorin ohjauksessa. On viisasta suunnitella opintonsa siten, että myös opintojen tämän osa-alueen suorittamiseen jää riittävästi aikaa ja voimavaroja.

4 2 Niin tieteellisessä kuin muussakin julkaisutoiminnassa jokainen foorumi edellyttää kirjoittajien noudattavan kustantajan määrittelemää kirjoitusformaattia. Tämä koskee myös käytännön työelämässä toimivia instituutioita. Esimerkkeinä mainittakoon Suomen Pankki, Euroopan Keskuspankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto, jotka kaikki noudattavat varsin tiukkaa kirjoitusohjeistoa. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta menettelee myös näin. Aineja syventävien opintojen seminaarien kirjallisissa raporteissa sekä pro gradu tutkielmassa noudatettavat ohjeet esitetään luvussa 4.

5 3 2 CUM LAUDE SEMINAARI JA KANDIDAATINTUT- KIELMA Rakenteeltaan sekä cum laude että laudatur -seminaarit muistuttavat paljon toisiaan. Kumpikin kestää kaksi lukukautta, joiden kuluessa esitetään yksi tai useampia omia esitelmiä sekä suullisesti että kirjallisesti ja opponoidaan muiden opiskelijoiden laatimia esityksiä. Merkittävimmät eroavuudet syntyvät siitä, että cum laude -tasolla tavoitteena on perusvalmiuksien luominen, kun taas laudatur -seminaarin yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea pro gradu tutkimusta. 2.1 Cum laude -seminaari Edellytyksenä varsinaisiin cum laude -seminaari-istuntoihin osallistumiseen on kurssien Johdatus taloustieteelliseen tutkimukseen, Tiedon hankintamenetelmät ja Metodiopinnot suorittaminen. Opiskelija on velvollinen osoittamaan viimeistään ennen oman seminaarityönsä esittämistä opintorekisteriotteella kyseisten tutkintovaatimuskohtien suorittamisen. Kurssilla Johdatus taloustieteelliseen tutkimukseen (1 ov) perehdytään luennoilla ja ryhmätöitä tekemällä taloustieteiden tieteellisiin kysymyksenasetteluihin ja erilaisiin lähestymistapoihin. Tutkintovaatimusten kohta Tiedon hankintamenetelmät (1 ov) perehdyttää tieteellisten julkaisujen ja muun eri muodoissa olevan tiedon hankintaan. Aihealueita ovat mm. tietokantojen hyödyntäminen tutkimuksessa, erilaiset hakuohjelmat ja niiden cd-rom- ja internet-sovellukset (Abi/Inform, Helecon, Linda, Jykdok jne.). Kurssilla Metodiopinnot (1 ov) perehdytään tieteellisen tutkimuksen erilaisiin menetelmällisiin lähestymistapoihin ja erityisesti empiirisen tutkimuksen käytännölliseen suorittamiseen. Varsinainen cum laude -seminaari (5 ov) muodostuu kahden lukukauden mittaisesta osallistumisesta seminaari-istuntoihin, joissa opiskelija oppii hankkimaan tutkimusaiheeseensa liittyvää tietoa oma-aloitteisesti ja kriittisesti, oppii käyttämään ja jäsentelemään hankkimaansa aineistoa tutkimuksesta raportoidessaan sekä ottaa osaa seminaari-istunnoissa oppiaineensa tieteelliseen keskusteluun sekä suullisesti että kirjallisesti.

6 4 Seminaarin ohjaaja päättää, kuinka seminaari käytännössä järjestetään. Taloustieteiden tiedekunnassa on valtaosin noudatettu jompaakumpaa seuraavista menettelytavoista. Seminaarin alussa tapahtuu aihepiirin valinta. Opiskelijan tulee pyrkiä mahdollisimman itsenäiseen valintaan, mutta siitä huolimatta keskustelut ohjaajan kanssa ovat välttämättömiä. Opiskelijan ensimmäinen esitelmä on kirjallisuuskatsaus valittuun aihepiiriin (noin sivua). 1 Seuraavan lukukauden alussa opiskelijat esittävät täsmällisen tutkimussuunnitelman valitsemastaan aiheesta ja lukukauden loppupuolella varsinaisen tutkimusraportin (noin sivua). Näin siis ensimmäinen lukukausi käytetään aihepiiriä käsittelevän tieteellisen kirjallisuuden lukemiseen ja raportointiin, alkuperäinen tutkimussuunnitelma täsmennetään näiden tietojen pohjalta toisella lukukaudella, jolloin myös varsinainen tutkimus suoritetaan ja raportoidaan. Kukin opiskelija toimii myös muiden töiden opponenttina, opponoiden kustakin esitelmätyypistä (kirjallisuuskatsaus, tutkimussuunnitelma, tutkimusraportti) yhden työn. Seminaarin ohjaaja määrää opponointivastuut. Toinen paljon käytetty cum laude -seminaarin rakenne on seuraava. Seminaarissa pidetään kolme esitelmää: aiheanalyysi, tutkimussuunnitelma, ja tutkimusraportti. Tutkielman aihetta ja rajauksia kuvaava aiheanalyysi (1 3 sivua) ja tutkimussuunnitelma (5 10 sivua) esitetään seminaarin ensimmäisen lukukauden aikana ja tutkimusraportti (20 30 sivua) toisen lukukauden kuluessa. Kirjallisten raporttien laatimisen lisäksi esitykset pidetään suullisesti. Esityksen luonteesta ja seminaarin pitäjän toiveista riippuen esitelmät ovat yleensä minuutin pituisia. Opponentin tehtävä on arvioida ja kommentoida tutkimuksen tai muun esitelmän sisältöä ja raportointia. Opponentin tehtävät edellyttävät hyvää perehtymistä sekä opponoitavan laatimaan kirjalliseen esitykseen että relevanttiin lähdeaineistoon. Opponentti esittää kysymyksiä ja näkemyksiä raportin sisällöstä, käytetystä lähdeaineistosta (siitä mitä on käytetty ja mitä on ehkä jätetty käyttämättä), tutkimusmenetelmistä, tutkijan johtopäätöksistä ja myös kirjallisen esityksen teknisistä seikoista (kirjoitus- ja kielioppivirheet, raportin rakenne jne.). Hyvä opponentti on rakentava, positiivinen ja kykenee tuomaan esille tarkastelun kohteena olevan 1 Sivumäärät kuvaavat lähinnä toteutuneita keskiarvoja, eivätkä ole sitovia tavoitteita. Asiasisältö ja esityksen selkeys ovat tässä suhteessa luonnollisesti ratkaisevia.

7 5 työn vahvuuksia ja heikkouksia. Vaikka yksi opponentin tehtävistä on läpikäydä kirjoitukseen liittyviä ulkoasullisia tekijöitä, opponointi ei saa rajoittua ainoastaan kirjoitus- ja kielioppivirheiden läpikäyntiin. Pääsääntöisesti opponentin seminaarissa käyttämät puheenvuorot ovat (ainakin lähes) yhtä pitkiä kuin varsinaista esitelmää pitävän opiskelijan. Seminaarin läpäisy edellyttää aktiivisuutta myös muutoin kuin edellä kuvatussa mielessä. Tämä tarkoittaa mm. osallistumista kaikista esitelmistä käytyyn keskusteluun. Luonnollisesti tämä edellyttää vähintään muiden osallistujien laatimien kirjallisten esitysten lukemista. Lisäksi seminaarissa on läsnäolopakko, jonka usein tulkitaan tarkoittavan vähintään 80 prosenttia seminaari-istunnoissa käytetystä ajasta. Myös tältä osin viimeinen ratkaisuvalta on seminaarin ohjaajalla. Yksityiskohtaisempia ohjeita cum laude -seminaareista antavat eri oppiaineet ja seminaarien ohjaajat. Tämän hetkinen kirjallinen materiaali eri oppiaineisiin (Johtaminen, Kansantaloustiede, Laskentatoimi, Markkinointi, Yrittäjyys) löytyy lähdeluettelosta. 2.2 Kandidaatintutkielma Seminaarin viimeinen kirjallinen ja suullinen esitys muodostuu tutkimusraportista. Työ korjataan annettujen kommenttien pohjalta, jolloin siitä muodostuu kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman tultua hyväksytyksi opiskelijalla on oikeus halutessaan suorittaa sen perusteella kypsyysnäyte eli maturiteetti (opiskelija kirjoittaa tenttitilaisuudessa ohjaajan antamista vaihtoehtoisista tutkimuksen aihepiiriä käsittelevistä aiheista esseen, jonka ohjaajan lisäksi tarkastaa äidinkielen asiantuntija, ks. liite 1). Useimmin maturiteetti suoritetaan kuitenkin pro gradu tutkielmaan liittyen. 2 2 Valmistuakseen opiskelijan on suoritettava maturiteetti, jonka hän voi vapaavalintaisesti tehdä joko kandidaatin- tai pro gradu tutkielman pohjalta.

8 6 2.3 Arvostelu Cum laude -seminaari ja sen lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma muodostavat viiden opintoviikon kokonaisuuden, joka arvostellaan ykkösestä kolmoseen yltävällä asteikolla. Kirjallisten töiden lisäksi arvosteluun vaikuttavat oman esitelmän suullinen esittäminen, opponoinnit ja yleinen aktiivisuus seminaari-istunnoissa.

9 7 3 LAUDATUR -SEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Pro gradu -työskentelyyn kuuluu sekä laudatur -seminaarin suorittaminen (1 ov) että itse pro gradun työn tekeminen (20 ov). Tavoitteena on jatkaa perehtymistä tieteellisen tutkimuksen suunnitteluun ja tekemiseen sekä sen raportoimiseen suullisesti ja kirjallisesti. Cum laude - seminaareihin ja kandidaatintutkielmaan verrattuna vaatimustaso on luonnollisesti selvästi korkeampi. Työskentelyyn kuuluvat raporttien ja tutkimussuunnitelmien kirjoittaminen, esitelmien pito, opponoinnit sekä aktiivinen seminaari-istuntoihin osallistuminen. Seminaarin tarkoituksena on ennen kaikkea tukea pro gradu -työn tekemistä, joten esitelmien kannattaa olla mahdollisimman suoraan osia tulevasta gradusta. Pro gradu -tutkimuksen tekeminen on vaativa vaihe. Se edellyttää täysipäiväistä pitempiaikaista paneutumista. Kuten tutkimuksen teko yleensä, gradutyöskentely edellyttää kurinalaisuutta, pitkäjänteisyyttä, oma-aloitteisuutta ja epävarmuuden sietoa. Se vaatii ajattelua ja lukemista sekä alusta lähtien kirjoittamista. Vaikka tässä vaiheessa opiskelija tuntee olevansa opintojensa loppuvaiheessa, kannattaa silti varata realistisesti riittävä aika opintojen tämän vaiheen menestyksekkääseen loppuun saattamiseen. On hyvin vaikea sovittaa yhteen vaativaa kokopäivätyötä ja pro gradu tutkielman tekemistä. 3.1 Laudatur -seminaari Laudatur -seminaari koostuu kahden lukukauden seminaari-istunnoista. Varsinaisesta toteutuksesta vastaa ja päättää seminaarin ohjaaja. Seminaarin läpäisy edellyttää seminaarin ohjaajan edellyttämien kirjallisten raporttien laatimista, esitelmien pitämistä, opponointien hoitamista ja aktiivista osallistumista seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun. Seminaariistunnoissa on läsnäolopakko (tämän tulkitaan usein tarkoittavan vähintään 80 prosentista läsnäoloa seminaari-istunnoissa). Seminaarin ohjaajalla on oikeus edellyttää seminaarilaisilta myös muita kuin edellä mainittuja suorituksia. Pääsääntöisesti seminaarin toiminta on seuraillut kahta vaihtoehtoista toimintamallia. Näistä ensimmäisessä kukin osallistuja keskustelee seminaarin aluksi ohjaajan kanssa pro gradu

10 8 tutkielman ja seminaariesitelmien aiheista. Vaikka opiskelijan on pyrittävä mahdollisimman itsenäiseen aiheen valintaan ja tutkimusongelman määrittämiseen, ovat keskustelut laajemman tieteellisen näkemyksen ja tutkimuskokemuksen omaavan ohjaajan kanssa välttämättömiä. Seminaarin ensimmäisellä lukukaudella kukin osallistuja laatii tutkimussuunnitelman (keskimäärin sivua), joka sisältää myös laajan kirjallisuuskatsauksen valitusta tutkimusongelmasta. Tutkimussuunnitelman keskeiset asiat esitetään seminaarissa myös suullisesti. Hyvä tavoite on, että työ muodostaa pienin korjauksin pro gradu tutkielmassa usein tarvittavan kirjallisuuskatsauksen (ja mahdollisesti menetelmän valinnan kuvauksen). Toisen lukukauden aikana opiskelija esittää mahdollisimman valmiin pro gradun (usein kyseessä saattaa olla vielä jossain määrin keskeneräisen, mutta kuitenkin jo loppuvaiheessa olevan tutkimuksen väliraportti). Laajalle levinnyt on myös käytäntö, jossa seminaarin ensimmäisellä lukukaudella esitetään aluksi aiheanalyysi ja tämän jälkeen varsinainen tutkimussuunnitelma (tai ainoastaan tutkimussuunnitelma). Toisen lukukauden alussa esitellään työn etenemistä kuvaava väliraportti ja lukukauden lopussa ainakin melko valmis pro gradu tutkielma. Yksityiskohtaisempia ohjeita laudatur -seminaareista ja pro gradu tutkimusten laatimisesta antavat eri oppiaineet ja seminaarien ohjaajat. Tämän hetkinen kirjallinen materiaali eri oppiaineisiin (Johtaminen, Kansantaloustiede, Laskentatoimi, Markkinointi, Yrittäjyys) löytyy lähdeluettelosta. 3.2 Pro gradu -tutkielma Pro gradu tutkielma on näyte opiskelijan kyvystä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja sen raportointiin kauppatieteen maisterin opintojen edellyttämällä tasolla. Laudatur seminaari tukee opinnäytetutkimuksen tekemistä ja tavoitteena voitaisiinkin pitää sitä, että tutkielma valmistuisi mahdollisimman pitkälle seminaariin osallistumisen aikana. Jokainen akateeminen tutkimus kaipaa kommentteja ja palautettu muilta tutkijoilta ja asianharrastajilta. Lisäksi opinnäytetyöt edellyttävät varsin tiivistä kokeneemman tutkijan ohjausta. Syventävien opintojen seminaari tarjoaa tätä omalta osaltaan. Hyvin keskeistä on kuitenkin

11 9 pro gradu tutkielman ohjaajan ja työn tekijän välinen vuoropuhelu. Kun opiskelija alkaa suunnitella opinnäytetyön tekemistä, kannattaa hänen ottaa yhteyttä aihepiiristä vastaavaan professoriin ja sopia ohjauksen järjestämisestä. Tässä on syytä huomioida, että välttämättä oma toive ohjaajan henkilöstä ei aina toteudu, vaan tiedekunnan professorikunta pyrkii jakamaan ohjausvastuita erikoistumisensa, mutta myös työtilanteensa mukaan tasaisesti. Yleensä ohjaaja ja ohjattava tapaavat säännönmukaisesti muutaman viikon välein ja keskustelevat työn etenemisestä, mahdollisista esiin nousseista ongelmista ja jatkosuunnitelmista. Työskentelytavat tässä suhteessa luonnollisesti vaihtelevat varsin paljon. Opiskelijan kannattaa pitää mielessä, että ohjaajan tapaamiseen tulee valmistautua. Mitä selkeämmässä muodossa esitettävät kysymykset ovat, sitä parempia vastauksia on kohtuullista odottaa! Pro gradu tutkielma on kirjoitettava oikeakielisesti jäljempänä esitettävien kirjoitusohjeiden mukaisesti. Näistä ohjeista poikkeavia töitä tiedekunta ei ota tarkastettavaksi. Pro gradu- tutkielman palautusprosessi on kolmivaiheinen. Ensiksi tarkastettava pro gradu tutkielma toimitetaan tiedekunnan toimistoon kahtena mappiin kansioituna kappaleena. Toiseksi, kun tarkastajat ovat lukeneet tutkielman ja antaneet siitä lausuntonsa, opiskelija toimittaa tutkielmansa tiedekunnan toimistoon kansitettuna (mustat kovat kannet, ei kansitekstejä). Opintoviikot pro gradu -tutkielmasta kirjataan opintorekisteriin, kun tutkielma on arvosteltu tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja opiskelija on toimittanut kansitetun työn toimistoon. Kolmanneksi, tutkielmasta luovutetaan kirjastoon joko sähköinen pdf-tiedosto opinnäytepalvelimelle tai paperikopiot opinnäytteen nimiösivuista ja tiivistelmästä luettelointia varten, mikä opiskelija ei toimita kirjastoon sähköistä opinnäytettään (ks. tarkemmat ohjeet osoitteesta (http://www.jyu.fi/economics/studying/gradupauusi.html). Pro gradu tutkielma on julkinen asiakirja, johon kaikki kiinnostuneet voivat tutustua ja perehtyä. Opinnäytetyön julkisuutta voidaan kuitenkin rajata tekijän/tekijöiden anomuksesta, jos siihen on riittävän painavia syitä (ks. liite 2). Jos tutkielman julkisuutta on rajattu, opiskelija toimittaa tiedekunnan kaksi kansitettua työtä: pro gradu tutkielman kokonaisuudessaan ja rajatun pro gradu tutkielman, josta julkisuudelta rajatut sivut on poistettu. Poistetut sivut merkitään tekstiin (esimerkiksi sivut julkisuudelta rajattu saakka). Tässä tapauksessa tiedekunnassa julkisesti säilytetään aluksi tämä suppeampi versio. Julkisuuden ra-

12 10 jaamisen määräajan päätyttyä suppean version tilalle vaihdetaan täydellinen pro gradu tutkielma. On usein hyödyllistä, että ohjaaja kommentoi työn ja sen eri osien kirjallisia versioita jo tutkimustyön tekemisen ja lopullisen raportin laatimisen aikana. Usein lopullista versiota kommentoidaan seuraavalla tavalla. Työn ohjaaja lukee työn ensimmäisen kokonaisen tutkimusraportin, kommentoi sitä opiskelijalle ja antaa työstä alustavaa palautetta. Tämän jälkeen tutkielman laatija korjaa työtä annettujen ohjeiden pohjalta. Työn seuraavan version lukevat kummatkin tiedekunnan määräämät tarkastajat. Tarpeen vaatiessa he kommentoivat sitä ja esittävät alustavan käsityksensä arvosanasta ( arvosanahaarukan ). Mahdollisten korjausten jälkeen työ palautetaan ohjaajalle valmiina pro graduna. Tarkastajat kertovat yleensä käsityksensä työn arvosanasta ja opiskelija voi itse harkita, haluaako vielä parantaa työn tasoa vai onko tyytyväinen arvosanaansa. Ohjaajalla ja tarkastajilla on kuitenkin oikeus poiketa edellä kuvatusta, usein sovelletusta, menettelystä. 3.3 Pro gradu tutkielman arvostelu Tiedekunta määrää pro gradu tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joista ensimmäinen on työn ohjaaja. Tarkastajat esittävät arvioitavasta työstä arvosanan ja lausunnon tiedekuntaneuvostolle, joka päättää lopullisen arvosanan. Silloin, kun tarkastajat ovat yksimielisiä, tiedekuntaneuvosto on vahvistanut tarkastajien esityksen mukaisen arvosanan. Pro gradun arkistoitaviin kappaleisiin liitetään tarkastajien lausunto, joka toimitetaan myös opiskelijalle (ks. liite 3). Pro gradu -työn arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon eri näkökohtia, joiden tuloksena arvosana määräytyy. Kahden henkilön tekemältä yhteisgradulta vaaditaan enemmän kuin yksin tehdyltä gradulta. Karkean säännön mukaan, jos gradu yksin tehtynä saisi esimerkiksi arvosanan magna cum laude approbatur, yhteisgraduna arvosana olisi cum laude approbatur. Seuraavassa on viitteellisesti luonnehdittu eri tasoisten pro gradujen ominaisuuksia. Laudatur. Työ on teoreettisesti vahva ja originelli. Kirjallisuuden käsittely on kattavaa, lähteiden käyttö huolellista ja syntetisoivaa ja lähdekritiikki on hyvin perusteltu. Tutkimusongelman määrittely on huolellinen, ongelma on johdettu teorioista, ongelmanratkaisu on selkeä

13 11 ja kontribuutio kiistaton. Tutkielman mahdollinen empiirinen osuus sisältää tieteellisesti merkittäviä tuloksia. Metodien valinnat ovat perusteltuja ja menetelmällinen käsittely huolellista ja systemaattista. Työ ilmentää laatijansa oman ajattelun vahvaa panosta. Teksti on sujuvaa ja tyylillisesti erinomaista. Rakenne on selkeä, johdonmukainen ja ulkoasu on virheetön. Eximia cum laude approbatur. Työ on teoreettisesti vahva ja originelli, kirjallisuuskatsaus on kattava ja lähteiden käyttö huolellista ja syntetisoivaa. Tutkimusongelman määrittely on selkeä ja perusteltu, ja se on johdettu ongelmaa selittävistä teorioista. Työssä tuotetaan selvä kontribuutio. Työ on metodisesti perusteltu ja huolellinen. Tutkielman mahdollinen empiirinen osuus on toteutettu oivaltavasti ja kypsästi. Teksti on sujuvaa ja työn rakenne on selkeä ja johdonmukainen. Ulkoasu on moitteeton. Magna cum laude approbatur. Teoreettisesti kypsä työ, joka osoittaa tekijän hyvää perehtyneisyyttä ja ymmärrystä. Kirjallisuus on kattavaa ja osoittaa hyvää aiheen hallintaa. Tutkimusongelman määrittely on perusteltu ja selkeä. Työ on tehty metodisesti oikein ja tutkielman mahdollinen empiirinen osuus on toteutettu tavallista paremmin. Teksti on sujuvaa eikä rakenteissa ole merkittäviä puutteita. Ulkoasussa ei ole puutteita ja työ on virheetön. Cum laude approbatur. Työ osoittaa tekijän perehtyneisyyden alan teorioihin ja riittävää ymmärrystä teorian keskeisistä osista. Kirjallisuuden hallinta on tyydyttävää, kattavuudessa ei ole merkittäviä puutteita. Tutkimusongelman määrittely on selkeä. Työssä ei ole merkittäviä virheitä ja mahdollinen empiirinen osuus on käypäisesti toteutettu. Teksti on asiallista eikä rakenteessa ole merkittäviä heikkouksia. Ulkoasu on moitteeton, vain vähän virheitä. Non sine laude approbatur. Perehtyneisyys teoriaan on tyydyttävä. Kirjallisuuden kattavuus on tyydyttävä, mutta aiheen käsittely on puutteellista. Tutkimusongelman määrittely on epätyydyttävä tai epäjohdonmukainen. Metodinen käsittely on horjuvaa. Mahdollinen empiirinen osio on toteutettu tavalla tai toisella vaillinaisesti. Teksti on välttävää, rakenteessa on heikkouksia. Ulkoasussa ei ole suuria ongelmia tai virheitä. Lubenter approbatur. Välttävä perehtyneisyys alan teoriaan. Kirjallisuus on suppea, usein vain kotimaisia lähteitä. Kirjallisuuden käsittely on mekaanista, suoraa referointia on paljon. Tutkimusongelma on puutteellisesti laadittu tai epäjohdonmukainen. Metodisessa käsittelyssä on huomattavia puutteita. Mahdollinen empiirinen osuus on toteutettu selvästi vaillinaisesti.

14 12 Teksti on kankeaa ja siinä on kielioppivirheitä. Rakenteessa on olennaisia heikkouksia. Ulkoasu on sekava. Approbatur. Huono perehtyneisyys teoriaan tai teoriaperusta esitetty hyvin suppeasti. Kirjallisuuslähteitä on vähän ja käsittely on täysin mekaanista. Tutkimusongelma on huonosti muotoiltu. Työ on metodisesti heikko. Mahdollisessa empiirisessä osuudessa on löydettävissä merkittäviä puutteita. Kieli on kankeaa ja rakenteessa on suuria puutteita. Ulkoasu on heikko. Kun suomenkielen (äidinkielen) pakolliset opintojaksot on suoritettu ja gradu on tarkastuksessa, opiskelija voi ilmoittautua maturiteettiin normaalilla tentti-ilmoituskuorella. Maturiteetti voidaan kirjoittaa missä tahansa kyllin pitkässä (4 tuntia) tenttitilaisuudessa. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta. Tyypillisesti aiheita on valittavana kaksi tai kolme. Maturiteetin tarkastaa sekä gradun päätarkastaja että käytetyn kielen tarkastaja.

15 13 4 KIRJOITUSOHJEITA Nämä ohjeet koskevat Taloustieteiden tiedekunnassa laadittavia aine- ja syventävien opintojen seminaaritöitä sekä pro gradu tutkielmia. Kirjoitusasua koskevalta muodolliselta näkökulmalta ohjeet ovat yhtenevät Jyväskylän yliopiston julkaisusarjojen kirjoitusohjeiden kanssa (Jyväskylän yliopisto, 1998a ja 1998b). Seuraava esitys seurailee osin kirjaa Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita (1997). Näiden ohjeiden lisäksi tiedekunnan eri oppiaineet voivat antaa tarkentavia ohjeita. 4.1 Raportin rakenne Tutkimusraporttien rakenne on seuraava: 1) Kansilehti (malli ks. liite 4) 2) Tiivistelmä (pakollinen pro gradu tutkielmissa, ks. liite 5) Tiivistelmä selvittää lukijalle suppeassa muodossa tutkimuksen sisällön. Se laaditaan itsenäiseksi lyhennelmäksi tutkimuksen sisällöstä niin, että se on ymmärrettävissä ilman alkuperäistä tekstiä. Tiivistelmään loppuun merkitään avain-/hakusanat. 3) Sisällysluettelo (otsikoksi SISÄLTÖ tai SISÄLLYS) Sisällysluettelo sisältää tutkimuksen kaikki otsikot ja alaotsikot sivuviittauksin. Sisällysluettelossa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, muodostuuko tutkimuskokonaisuus kiinteäksi ja johdonmukaiseksi. 4) Teksti 5) Lähdeluettelo (otsikoksi LÄHTEET) 6) Liitteet

16 Ulkoasu Kirjasintyyppi, riviväli, marginaalit ja otsikointi Perusmerkkilajiksi valitaan esimerkiksi Times New Roman tai vastaava ja pistekooksi 12. Pistekoko taulukoissa, sisennyksissä ja alaviitteissä on 11. Korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksissa voidaan käyttää kursivoinnin lisäksi lihavointia, mutta ei koskaan alleviivauksia. Riviväli tekstissä on 1,5. Taulukoissa, sisennyksissä, alaviitteissä ja lähdeluettelossa riviväli on 1. Vasen marginaali on 3 cm ja oikea 2 cm; ylä- ja alamarginaalit ovat 2,5 cm. Tutkimuksen nimen ja otsikoiden perään ei merkitä pistettä. Huomaa kuitenkin, että kysymysmuotoinen nimi ja otsikko päätetään kysymysmerkkiin. Tekstissä otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista. Pääotsikko kirjoitetaan isoin kirjaimin, lihavoituna pistekoolla 16. Pääotsikko aloittaa aina uuden sivun. Pääotsikkonumeron eikä muidenkaan otsikkonumeroiden viimeisen numeron jälkeen merkitä pistettä. Alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 14 ja seuraavat alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 12. Pääotsikon jälkeen tulee kaksi tyhjää riviväliä ja muiden otsikoiden jälkeen yksi tyhjä riviväli. Kappaleiden teksti aloitetaan vasemmasta marginaalista. Kappaleiden väliin lyödään tyhjä riviväli. Otsikointiin liittyy seuraavia näkökohtia: (Hirsjärvi ym. 1997, 41) 1) käytä otsikoissa vain luvun sisältöä kuvaavia sanoja 2) tarkista, että alaluvut kuuluvat selvästi suunnitellun pääluvun alaisuuteen 3) rinnasteisia alalukuja täytyy olla vähintään kaksi 4) käytä samanarvoisten asioiden otsikointiin samantyyppistä muotoa ja samanlaisia symboleja Sivut on pyrittävä kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Näin esimerkiksi taulukko voidaan siirtää seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan.

17 Taulukot, kuviot ja matemaattiset kaavat Havainnollinen ja systemaattinen esitystapa edellyttää usein erilaisten taulukoiden ja kuvioiden käyttöä. Kuvioiksi kutsutaan kaikkia muita tutkimusraportissa käytettyjä havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan. Numeron jälkeen ei merkitä pistettä ennen taulukon tai kuvion otsikkoa, joka sijoitetaan taulukon tai kuvion yläpuolelle. TAULUKKO ja KUVIO kirjoitetaan isoin kirjaimin, esimerkiksi TAULUKKO 1 Konkurssien lukumäärä Suomessa vuosina (Hirsjärvi ym. 1997, ) Kaikki taulukon tai kuvion ymmärtämiseen tarvittava tieto on sisällytettävä sen yhteyteen. Periaatteena tulee pitää sitä, että taulukko tai kuvio on ymmärrettävissä ilman sitä ympäröivän tekstin lukemista. Taulukot ja kuviot sijoitetaan aina niihin ensimmäistä kertaa viittaavan tekstikohdan jälkeisiksi. Tekstin kannalta tarpeettomia kuvioita tai taulukoita ei pidä esittää. Esitettävät matemaattiset kaavat on numeroitava erikseen, jolloin niihin voidaan viitata tekstissä yksikäsitteisesti: 2 ( 1) x y x 2 ( + ) = + 2xy + y 2 Matemaattiset merkinnät on kirjoitettava selkeästi. Kaikki käytetyt symbolit on määriteltävä täsmällisesti. Kaavojen kirjoittamisessa kannattaa käyttää apuna oman tekstinkäsittelyjärjestelmänsä kaavaeditoria, jonka käyttöön kannattaa tutustua huolella. Kaavoissa käytetyn fonttikoon tulee olla yhteensopiva tekstiesityksen kanssa Sivujen numerointi Sivujen numerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta (kansilehteä ja sisällysluetteloa ei siis numeroida). Lähdeluettelon sivut numeroidaan, mutta liitesivuja ei. Sivunumeron paikka on sivun yläreunassa keskellä tai oikealla.

18 Viittaustekniikka Käytetyt lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut. Lähdeviitteet tehdään tekstin sisäisinä viitteinä. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Ala- tai loppuviitteinä voidaan merkitä huomautukset tai pitemmät kirjallisuusviitteet Lähdeviittaukset tekstissä Lähdeviite on muotoa: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimet + julkaisun painovuosi + mahd. sivu(t). Sukunimen ja julkaisuvuoden välissä ei ole pilkkua. Sivunumero liitetään vuosilukuun joko pilkun tai kaksoispisteen välityksellä, välimerkin jälkeen tulee tyhjä väli. Esimerkkejä (vrt. Hirsjärvi ym. 1997, ): 1) Tekijöitä yksi -> juoksevan tekstin sisällä Copelandin (1990, 245) mukaan... TAI Copelandin (1990: 245) mukaan... -> virkkeen lopussa sulkeiden sisässä... (Copeland 1990, 245). TAI... (Copeland 1990: 245). 2) Tekijöitä kaksi (molemmat kirjoitetaan aina) -> juoksevan tekstin sisällä: Copelandin ja Westonin (1992: 104) mukaan... -> virkkeen lopussa sulkeiden sisässä:... (Copeland & Weston 1992, 104). 3) Tekijöitä kolme tai useampia -> Ensimmäisellä kerralla kirjoitetaan kaikki nimet. Myöhemmin viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen lisätään lyhenne ym. tai et al. -> juoksevan tekstin sisällä Lukan, Majalan, Paasion ja Pihlannon (1984) mukaan... myöhemmin: Lukka ym. (1984)... TAI Lukka et al. (1984)... -> virkkeen lopussa sulkeiden sisässä... (Lukka, Majala, Paasio & Pihlanto 1984). myöhemmin:... (Lukka ym. 1984). TAI... (Lukka et al. 1984).

19 17 Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, niin julkaisut laitetaan aikajärjestykseen. Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita julkaisuja, niin julkaisut laitetaan nimen mukaisesti aakkosjärjestykseen ja vuosilukuihin vastaavasti a, b, c jne. (Hakanen 1992a, 1992b). Jos sivunumeroihin ei viitata, niin lähteet erotetaan pilkulla (Hakanen 1994, 1995, 1996). Jos viittauksia on myös sivunumeroihin, niin lähteet erotetaan puolipisteellä (Hakanen 1994: 100; 1995: 105; 1996: 125). (Hirsjärvi ym. 1997, ) Jos viitataan useiden tekijöiden julkaisuihin, niin julkaisut erotetaan toisistaan puolipisteellä ja lähdetiedot ovat sulkeissa aakkos- tai aikajärjestyksessä (Huttunen 1995; Kaleva 1993). Kysymykseen voi tulla myös ns. tärkeysjärjestys eli ensin merkitään päälähde, vähemmän tärkeä varustetaan puolipisteen jälkeen merkinnällä ks. myös tai ks. lisäksi (Huttunen 1995, 56; ks. myös Kaleva 1993). (Hirsjärvi ym. 1997, 332.) Viittaus toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen merkitään seuraavasti: (vrt. Hirsjärvi ym. 1997, 332, 335) Honkasen laatimassa yhteenvedossa (ks. Mäntynen 1988, 15-17)... Koivunen (1985) ehdotti ongelmien ehkäisyä valtion tukitoimilla (Leppänen 1987, 75). (Jalava 1993, Pihlajan 1994, 136 mukaan) Viitteenä lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää, käytetään julkaisun nimeä (tai julkaisijayhteisön nimeä) vuosiluvulla varustettuna tai mainitaan julkaisun nimen alusta kaksi-kolme sanaa, jotka aloittavat lähdeluettelon vastaavan kohdan (esimerkiksi sanomalehtiartikkelit, lait, asetukset, komiteamietinnöt). (Hirsjärvi ym. 1997, ) (Kirjanpitolainsäädännön uudistamistyöryhmä 1995:n raportti 1996) Henkilökohtaisesta tiedonannosta (kirjeitse tai puhelimitse saadut tiedot, luentomuistiinpanot, sähköpostiviestit, keskustelut) merkitään etunimen alkukirjain/-kirjaimet, sukunimi sekä tarkka päivämäärä. Merkintä tehdään vain tekstiin, ei lähdeluetteloon. (Hirsjärvi ym. 1997, 333.) T. Ahon (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan... (T. Aho, henkilökohtainen tiedonanto )

20 18 Jos viite koskee yhtä virkettä, niin viite merkitään sulkeisiin ennen loppupistettä. Jos taas viite koskee useampia edeltäviä virkkeitä, niin viimeinen virke lopetetaan pisteeseen samoin kuin pisteen jäljessä sulkeissa oleva lähdeviitelauseke. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Esimerkki: Kehittämistutkimuksessa keskeistä on tutkijan ja tutkittavan välinen yhteistyö. Huomattavaa on, ettei kumpikaan saisi dominoida tutkimusprosessin etenemistä. (Tamminen 1993, 156.) Toteutetuissa kehittämistutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että Suorat lainaukset Suorat lainaukset tulevat kyseeseen, kun (1) lähteen tyyli on ylittämätön ja haluat antaa siitä näytteen, (2) lähdemateriaali on niin merkittävää tai niin kiistanalaista, että on syytä säilyttää se muuttumattomana, (3) lähde on niin arvovaltainen, että haluat olla varma tiedon säilymisestä muuttumattomana". Suoria lainauksia tehtäessä on muistettava lainausmerkit (jos suoran lainauksen sisällä on lainaus, se pannaan puolilainausmerkkeihin). Jättäessäsi pois sanoja tai lauseita lainaamastasi tekstin kohdasta, merkitse (...). Laita mahdolliset omat lisäykset tai kommentit lainattavaan tekstiin hakasulkeiden sisään (havaitun virheen perään tulee merkinnäksi [!] tai [sic]). Lyhyt (enintään kolme riviä) suora lainaus kirjoitetaan lainausmerkkien sisään samassa muodossa kuin alkuperäisessä tekstissä. Pitkä (neljä riviä tai pitempi) suora lainaus sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta (lainausmerkit voidaan jättää pois, koska sisentäminen osoittaa, että kyseessä on suora lainaus). (Hirsjärvi ym. 1997, , ) Lähdeluettelo Lähdeluettelo sisältää aakkosjärjestyksessä ensiksi kirjalliset lähteet ja sitten erikseen muut käytetyt lähteet. Aakkosjärjestykseen laittaminen tapahtuu (ensimmäisen) kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittajilla on sama sukunimi ja jopa etunimikin, niin ensimmäinen poikkeava kirjain ratkaisee järjestyksen (esimerkiksi toisen etunimen alkukirjain). Saman kirjoittajan julkaisut laitetaan järjestykseen julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Jos samalta vuodelta on useita julkaisuja, niin julkaisun otsikot määräävät järjestyksen (vuosiluvun jälkeen merkitään sitten a, b, c jne.). Jos samalta kirjoittajalta on sekä yksin että

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Gradun arviointi. Arvostelulomake

Gradun arviointi. Arvostelulomake Gradun arviointi laudatur: harvinainen, lähes lisensiaantintyöntasoinen (5) eximia cum laude approbatur: uusia ja mielekkäitä tutkimustuloksia (4-5) magna cum laude approbatur: itsenäinen ja kriittinen

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu

Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu 1 Valtiotieteellinen tiedekunta 25.4.2005 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 4.5.2005 Pro gradu -tutkielman laatiminen ja arvostelu Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan

Lisätiedot

TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari

TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Kansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1 Jyväskylän yliopisto 29.08.2011 O P I N T O S U O R I T U S O T E Sukunimi : Rekola Etunimet : Pauli Mikael Syntymäaika : 01.03.1985 Opinto-oikeus : Valmistunut Koulutusohjelma : Erikoiskoulutus : Pääaine

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA YRITYKSEN JOHTAMINEN (10 op)

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA YRITYKSEN JOHTAMINEN (10 op) KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA YRITYKSEN JOHTAMINEN (10 op) Ohjeita työskentelyyn Päivitetty 25.9.2012 Forsman/Höykinpuro/Salminen 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SEMINAARIKÄYTÄNTÖ... 4 2.1

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

KANDIDAATINSEMINAARI JA TUTKIELMA MARKKINOINTI. Ohjeita työskentelyyn

KANDIDAATINSEMINAARI JA TUTKIELMA MARKKINOINTI. Ohjeita työskentelyyn Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Markkinointi KANDIDAATINSEMINAARI JA TUTKIELMA MARKKINOINTI Ohjeita työskentelyyn Päivitetty 6.9.2013 Mika Yrjölä SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SEMINAARIKÄYTÄNTÖ...

Lisätiedot

OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE Yleisiä ohjeita Kirjallisen työn nimiölehden keskelle kirjoitetaan työn nimi isoin kirjaimin. Oikeaan alakulmaan kirjoitetaan seuraavaa: tekijän

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

2 VAADITTAVAT SEMINAARIKÄYNNIT KANDIDAATTI- JA MAISTERIVAIHEEN SEMINAAREISSA...

2 VAADITTAVAT SEMINAARIKÄYNNIT KANDIDAATTI- JA MAISTERIVAIHEEN SEMINAAREISSA... 1 Tiedoston päivitysajankohta on sivun alaosassa. OHJEITA AGROTEKNOLOGIAN PRAE GRADU-, POST GRADU- JA KANDIDAATINSEMINAARIEN PITÄJILLE JA KURSSIMER- KINTÖJEN HAKIJOILLE Sisällys 1 OHJEITA AGROTEKNOLOGIAN

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT

OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu

Tehtäväalueen määrittely ja tavoitteiden asettelu 1 (7) Hyväksytty Kemian tekniikan akateemisessa komiteassa 11.11.2014 DIPLOMITYÖN ARVIOINTIOHJE 1. Yleistä diplomityön arvioinnista Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun tutkintosäännön 2013 12

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen 1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 7 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet.

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU

KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU Teksti Kirjasintyyppi: Suositellaan kirjasintyyppiä Times New Roman, Times, Palatino tai vastaava. Kirjasinkoko: Normaalitekstissä kirjasinkoko 12

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset 1 29.12.2010 tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN (pääaine

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa?

Päästä paperille. Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Päästä paperille Tiedekunnan tutkijakoulu 16.9.2005 Minna-Riitta Luukka Miksi tutkimuksesta pitää kirjoittaa? Tiedeyhteisö elää julkaisuissa. Julkaisut ovat yhteisön vuorovaikutusta. Kirjoittaminen on

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE

WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Maarit Vesapuisto WORD-MALLINEIDEN (TEMPLATE) KÄYTTÖOHJE Sivumäärä: 12 Vaasassa 25.08.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1. Kirjallisen raportin

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa teknillinen korkeakoulu Kandidaattityöryhmä 14.11.2006 Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden 2005 tutkintosäännön

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot