J YV Ä S K Y L ÄN Y L I O P I S T O. Taloustieteiden tiedekunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J YV Ä S K Y L ÄN Y L I O P I S T O. Taloustieteiden tiedekunta"

Transkriptio

1 J YV Ä S K Y L ÄN Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta OHJEITA SEMINAARI- JA PRO GRADU - TYÖSKENTELYYN /Päivitetty Laatineet: Pekka Pirinen Juhani Raatikainen Tuomo Takala Olavi Uusitalo

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO CUM LAUDE SEMINAARI JA KANDIDAATINTUTKIELMA Cum laude -seminaari Kandidaatintutkielma Arvostelu LAUDATUR -SEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Laudatur -seminaari Pro gradu -tutkielma Pro gradu tutkielman arvostelu KIRJOITUSOHJEITA Raportin rakenne Ulkoasu Kirjasintyyppi, riviväli, marginaalit ja otsikointi Taulukot, kuviot ja matemaattiset kaavat Sivujen numerointi Viittaustekniikka Lähdeviittaukset tekstissä Suorat lainaukset Lähdeluettelo Liitteet...20 LÄHTEET...21 LIITTEET

3 1 1 JOHDANTO Yliopiston tarjoama opetus voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan. Opiskelijan näkökulmasta ensimmäiseksi eteen tuleva osuus muodostuu pää- ja sivuaineiden sisällöllisestä oppimisesta. Tämä tapahtuu pääsääntöisesti osallistumalla joko luennoille ja niihin liittyviin kuulusteluihin tai kirjakuulusteluihin tutkintovaatimusten mukaisesti. Toinen, yhtä tärkeä osa yliopistoopintoja on kehittää tutkijanvalmiuksia, jotka muodostuvat kyvyistä määritellä mielekkäästi tieteellinen ongelma, ratkaista se ja laatia siitä hyvä tutkimusraportti. Täsmällisemmin sanottuna tieteellinen tutkimusprosessi edellyttää taitoa määritellä tutkimusongelma järkevällä tavalla, hankkia tietoa keskeisten aihetta käsittelevien tieteellisten julkaisujen sekä muiden relevanttien lähteiden avulla, valita oikeat tutkimusmenetelmät ja soveltaa niitä korrektilla tavalla sekä tehdä omien tulosten pohjalta onnistuneet johtopäätökset. Hyvä tutkimusraportti - tutkimusprosessin lopputulos - on rakenteeltaan selkeä ja mielenkiintoinen. Se liittää omat tutkimustulokset jo olemassa olevaan tutkimusperinteeseen eksymättä kuitenkaan tarpeettomalla tavalla aiheeseen kuulumattomien kysymysten pohdintaan. Sanomattakin on selvää, että raportoinnin on oltava kieliasultaan virheetön. Opiskelijan tutkijanvalmiuksien kehittäminen on yliopiston keskeinen tehtävä. On syytä huomata, että nämä kyvyt ovat ensiarvoisen tärkeitä myös niille, jotka eivät valitse opintojensa jälkeen tutkijan uraa. Valtaosa niistä, jotka yliopisto-opintojensa jälkeen suuntautuvat käytännön työelämään, toimii asiantuntija- tai johtotehtävissä. Työn voidaan tällöin katsoa hyvin pitkälti koostuvan erilaisista projekteista, jotka vaativat jatkuvaa uuden tiedon hankkimista, tilanteiden ja asioiden kriittistä analysointia ja kauaskantoisten johtopäätösten tekemistä. Kaikkea tätä koskee tarve selkeään suulliseen ja kirjalliseen raportointiin sekä projektin hallintaan tiukan aikataulun rajoittamana. Tutkijanvalmiuksien opiskelu alkaa cum laude -seminaarissa, jatkuu laudatur -seminaarissa ja johtaa pro gradu tutkielman kirjoittamiseen. Kyse on mittavasta osasta opintoja: neljä lukukautta seminaarityöskentelyä ja oman tutkimuksen toteuttaminen professorin ohjauksessa. On viisasta suunnitella opintonsa siten, että myös opintojen tämän osa-alueen suorittamiseen jää riittävästi aikaa ja voimavaroja.

4 2 Niin tieteellisessä kuin muussakin julkaisutoiminnassa jokainen foorumi edellyttää kirjoittajien noudattavan kustantajan määrittelemää kirjoitusformaattia. Tämä koskee myös käytännön työelämässä toimivia instituutioita. Esimerkkeinä mainittakoon Suomen Pankki, Euroopan Keskuspankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto, jotka kaikki noudattavat varsin tiukkaa kirjoitusohjeistoa. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta menettelee myös näin. Aineja syventävien opintojen seminaarien kirjallisissa raporteissa sekä pro gradu tutkielmassa noudatettavat ohjeet esitetään luvussa 4.

5 3 2 CUM LAUDE SEMINAARI JA KANDIDAATINTUT- KIELMA Rakenteeltaan sekä cum laude että laudatur -seminaarit muistuttavat paljon toisiaan. Kumpikin kestää kaksi lukukautta, joiden kuluessa esitetään yksi tai useampia omia esitelmiä sekä suullisesti että kirjallisesti ja opponoidaan muiden opiskelijoiden laatimia esityksiä. Merkittävimmät eroavuudet syntyvät siitä, että cum laude -tasolla tavoitteena on perusvalmiuksien luominen, kun taas laudatur -seminaarin yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea pro gradu tutkimusta. 2.1 Cum laude -seminaari Edellytyksenä varsinaisiin cum laude -seminaari-istuntoihin osallistumiseen on kurssien Johdatus taloustieteelliseen tutkimukseen, Tiedon hankintamenetelmät ja Metodiopinnot suorittaminen. Opiskelija on velvollinen osoittamaan viimeistään ennen oman seminaarityönsä esittämistä opintorekisteriotteella kyseisten tutkintovaatimuskohtien suorittamisen. Kurssilla Johdatus taloustieteelliseen tutkimukseen (1 ov) perehdytään luennoilla ja ryhmätöitä tekemällä taloustieteiden tieteellisiin kysymyksenasetteluihin ja erilaisiin lähestymistapoihin. Tutkintovaatimusten kohta Tiedon hankintamenetelmät (1 ov) perehdyttää tieteellisten julkaisujen ja muun eri muodoissa olevan tiedon hankintaan. Aihealueita ovat mm. tietokantojen hyödyntäminen tutkimuksessa, erilaiset hakuohjelmat ja niiden cd-rom- ja internet-sovellukset (Abi/Inform, Helecon, Linda, Jykdok jne.). Kurssilla Metodiopinnot (1 ov) perehdytään tieteellisen tutkimuksen erilaisiin menetelmällisiin lähestymistapoihin ja erityisesti empiirisen tutkimuksen käytännölliseen suorittamiseen. Varsinainen cum laude -seminaari (5 ov) muodostuu kahden lukukauden mittaisesta osallistumisesta seminaari-istuntoihin, joissa opiskelija oppii hankkimaan tutkimusaiheeseensa liittyvää tietoa oma-aloitteisesti ja kriittisesti, oppii käyttämään ja jäsentelemään hankkimaansa aineistoa tutkimuksesta raportoidessaan sekä ottaa osaa seminaari-istunnoissa oppiaineensa tieteelliseen keskusteluun sekä suullisesti että kirjallisesti.

6 4 Seminaarin ohjaaja päättää, kuinka seminaari käytännössä järjestetään. Taloustieteiden tiedekunnassa on valtaosin noudatettu jompaakumpaa seuraavista menettelytavoista. Seminaarin alussa tapahtuu aihepiirin valinta. Opiskelijan tulee pyrkiä mahdollisimman itsenäiseen valintaan, mutta siitä huolimatta keskustelut ohjaajan kanssa ovat välttämättömiä. Opiskelijan ensimmäinen esitelmä on kirjallisuuskatsaus valittuun aihepiiriin (noin sivua). 1 Seuraavan lukukauden alussa opiskelijat esittävät täsmällisen tutkimussuunnitelman valitsemastaan aiheesta ja lukukauden loppupuolella varsinaisen tutkimusraportin (noin sivua). Näin siis ensimmäinen lukukausi käytetään aihepiiriä käsittelevän tieteellisen kirjallisuuden lukemiseen ja raportointiin, alkuperäinen tutkimussuunnitelma täsmennetään näiden tietojen pohjalta toisella lukukaudella, jolloin myös varsinainen tutkimus suoritetaan ja raportoidaan. Kukin opiskelija toimii myös muiden töiden opponenttina, opponoiden kustakin esitelmätyypistä (kirjallisuuskatsaus, tutkimussuunnitelma, tutkimusraportti) yhden työn. Seminaarin ohjaaja määrää opponointivastuut. Toinen paljon käytetty cum laude -seminaarin rakenne on seuraava. Seminaarissa pidetään kolme esitelmää: aiheanalyysi, tutkimussuunnitelma, ja tutkimusraportti. Tutkielman aihetta ja rajauksia kuvaava aiheanalyysi (1 3 sivua) ja tutkimussuunnitelma (5 10 sivua) esitetään seminaarin ensimmäisen lukukauden aikana ja tutkimusraportti (20 30 sivua) toisen lukukauden kuluessa. Kirjallisten raporttien laatimisen lisäksi esitykset pidetään suullisesti. Esityksen luonteesta ja seminaarin pitäjän toiveista riippuen esitelmät ovat yleensä minuutin pituisia. Opponentin tehtävä on arvioida ja kommentoida tutkimuksen tai muun esitelmän sisältöä ja raportointia. Opponentin tehtävät edellyttävät hyvää perehtymistä sekä opponoitavan laatimaan kirjalliseen esitykseen että relevanttiin lähdeaineistoon. Opponentti esittää kysymyksiä ja näkemyksiä raportin sisällöstä, käytetystä lähdeaineistosta (siitä mitä on käytetty ja mitä on ehkä jätetty käyttämättä), tutkimusmenetelmistä, tutkijan johtopäätöksistä ja myös kirjallisen esityksen teknisistä seikoista (kirjoitus- ja kielioppivirheet, raportin rakenne jne.). Hyvä opponentti on rakentava, positiivinen ja kykenee tuomaan esille tarkastelun kohteena olevan 1 Sivumäärät kuvaavat lähinnä toteutuneita keskiarvoja, eivätkä ole sitovia tavoitteita. Asiasisältö ja esityksen selkeys ovat tässä suhteessa luonnollisesti ratkaisevia.

7 5 työn vahvuuksia ja heikkouksia. Vaikka yksi opponentin tehtävistä on läpikäydä kirjoitukseen liittyviä ulkoasullisia tekijöitä, opponointi ei saa rajoittua ainoastaan kirjoitus- ja kielioppivirheiden läpikäyntiin. Pääsääntöisesti opponentin seminaarissa käyttämät puheenvuorot ovat (ainakin lähes) yhtä pitkiä kuin varsinaista esitelmää pitävän opiskelijan. Seminaarin läpäisy edellyttää aktiivisuutta myös muutoin kuin edellä kuvatussa mielessä. Tämä tarkoittaa mm. osallistumista kaikista esitelmistä käytyyn keskusteluun. Luonnollisesti tämä edellyttää vähintään muiden osallistujien laatimien kirjallisten esitysten lukemista. Lisäksi seminaarissa on läsnäolopakko, jonka usein tulkitaan tarkoittavan vähintään 80 prosenttia seminaari-istunnoissa käytetystä ajasta. Myös tältä osin viimeinen ratkaisuvalta on seminaarin ohjaajalla. Yksityiskohtaisempia ohjeita cum laude -seminaareista antavat eri oppiaineet ja seminaarien ohjaajat. Tämän hetkinen kirjallinen materiaali eri oppiaineisiin (Johtaminen, Kansantaloustiede, Laskentatoimi, Markkinointi, Yrittäjyys) löytyy lähdeluettelosta. 2.2 Kandidaatintutkielma Seminaarin viimeinen kirjallinen ja suullinen esitys muodostuu tutkimusraportista. Työ korjataan annettujen kommenttien pohjalta, jolloin siitä muodostuu kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman tultua hyväksytyksi opiskelijalla on oikeus halutessaan suorittaa sen perusteella kypsyysnäyte eli maturiteetti (opiskelija kirjoittaa tenttitilaisuudessa ohjaajan antamista vaihtoehtoisista tutkimuksen aihepiiriä käsittelevistä aiheista esseen, jonka ohjaajan lisäksi tarkastaa äidinkielen asiantuntija, ks. liite 1). Useimmin maturiteetti suoritetaan kuitenkin pro gradu tutkielmaan liittyen. 2 2 Valmistuakseen opiskelijan on suoritettava maturiteetti, jonka hän voi vapaavalintaisesti tehdä joko kandidaatin- tai pro gradu tutkielman pohjalta.

8 6 2.3 Arvostelu Cum laude -seminaari ja sen lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma muodostavat viiden opintoviikon kokonaisuuden, joka arvostellaan ykkösestä kolmoseen yltävällä asteikolla. Kirjallisten töiden lisäksi arvosteluun vaikuttavat oman esitelmän suullinen esittäminen, opponoinnit ja yleinen aktiivisuus seminaari-istunnoissa.

9 7 3 LAUDATUR -SEMINAARI JA PRO GRADU -TUTKIELMA Pro gradu -työskentelyyn kuuluu sekä laudatur -seminaarin suorittaminen (1 ov) että itse pro gradun työn tekeminen (20 ov). Tavoitteena on jatkaa perehtymistä tieteellisen tutkimuksen suunnitteluun ja tekemiseen sekä sen raportoimiseen suullisesti ja kirjallisesti. Cum laude - seminaareihin ja kandidaatintutkielmaan verrattuna vaatimustaso on luonnollisesti selvästi korkeampi. Työskentelyyn kuuluvat raporttien ja tutkimussuunnitelmien kirjoittaminen, esitelmien pito, opponoinnit sekä aktiivinen seminaari-istuntoihin osallistuminen. Seminaarin tarkoituksena on ennen kaikkea tukea pro gradu -työn tekemistä, joten esitelmien kannattaa olla mahdollisimman suoraan osia tulevasta gradusta. Pro gradu -tutkimuksen tekeminen on vaativa vaihe. Se edellyttää täysipäiväistä pitempiaikaista paneutumista. Kuten tutkimuksen teko yleensä, gradutyöskentely edellyttää kurinalaisuutta, pitkäjänteisyyttä, oma-aloitteisuutta ja epävarmuuden sietoa. Se vaatii ajattelua ja lukemista sekä alusta lähtien kirjoittamista. Vaikka tässä vaiheessa opiskelija tuntee olevansa opintojensa loppuvaiheessa, kannattaa silti varata realistisesti riittävä aika opintojen tämän vaiheen menestyksekkääseen loppuun saattamiseen. On hyvin vaikea sovittaa yhteen vaativaa kokopäivätyötä ja pro gradu tutkielman tekemistä. 3.1 Laudatur -seminaari Laudatur -seminaari koostuu kahden lukukauden seminaari-istunnoista. Varsinaisesta toteutuksesta vastaa ja päättää seminaarin ohjaaja. Seminaarin läpäisy edellyttää seminaarin ohjaajan edellyttämien kirjallisten raporttien laatimista, esitelmien pitämistä, opponointien hoitamista ja aktiivista osallistumista seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun. Seminaariistunnoissa on läsnäolopakko (tämän tulkitaan usein tarkoittavan vähintään 80 prosentista läsnäoloa seminaari-istunnoissa). Seminaarin ohjaajalla on oikeus edellyttää seminaarilaisilta myös muita kuin edellä mainittuja suorituksia. Pääsääntöisesti seminaarin toiminta on seuraillut kahta vaihtoehtoista toimintamallia. Näistä ensimmäisessä kukin osallistuja keskustelee seminaarin aluksi ohjaajan kanssa pro gradu

10 8 tutkielman ja seminaariesitelmien aiheista. Vaikka opiskelijan on pyrittävä mahdollisimman itsenäiseen aiheen valintaan ja tutkimusongelman määrittämiseen, ovat keskustelut laajemman tieteellisen näkemyksen ja tutkimuskokemuksen omaavan ohjaajan kanssa välttämättömiä. Seminaarin ensimmäisellä lukukaudella kukin osallistuja laatii tutkimussuunnitelman (keskimäärin sivua), joka sisältää myös laajan kirjallisuuskatsauksen valitusta tutkimusongelmasta. Tutkimussuunnitelman keskeiset asiat esitetään seminaarissa myös suullisesti. Hyvä tavoite on, että työ muodostaa pienin korjauksin pro gradu tutkielmassa usein tarvittavan kirjallisuuskatsauksen (ja mahdollisesti menetelmän valinnan kuvauksen). Toisen lukukauden aikana opiskelija esittää mahdollisimman valmiin pro gradun (usein kyseessä saattaa olla vielä jossain määrin keskeneräisen, mutta kuitenkin jo loppuvaiheessa olevan tutkimuksen väliraportti). Laajalle levinnyt on myös käytäntö, jossa seminaarin ensimmäisellä lukukaudella esitetään aluksi aiheanalyysi ja tämän jälkeen varsinainen tutkimussuunnitelma (tai ainoastaan tutkimussuunnitelma). Toisen lukukauden alussa esitellään työn etenemistä kuvaava väliraportti ja lukukauden lopussa ainakin melko valmis pro gradu tutkielma. Yksityiskohtaisempia ohjeita laudatur -seminaareista ja pro gradu tutkimusten laatimisesta antavat eri oppiaineet ja seminaarien ohjaajat. Tämän hetkinen kirjallinen materiaali eri oppiaineisiin (Johtaminen, Kansantaloustiede, Laskentatoimi, Markkinointi, Yrittäjyys) löytyy lähdeluettelosta. 3.2 Pro gradu -tutkielma Pro gradu tutkielma on näyte opiskelijan kyvystä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja sen raportointiin kauppatieteen maisterin opintojen edellyttämällä tasolla. Laudatur seminaari tukee opinnäytetutkimuksen tekemistä ja tavoitteena voitaisiinkin pitää sitä, että tutkielma valmistuisi mahdollisimman pitkälle seminaariin osallistumisen aikana. Jokainen akateeminen tutkimus kaipaa kommentteja ja palautettu muilta tutkijoilta ja asianharrastajilta. Lisäksi opinnäytetyöt edellyttävät varsin tiivistä kokeneemman tutkijan ohjausta. Syventävien opintojen seminaari tarjoaa tätä omalta osaltaan. Hyvin keskeistä on kuitenkin

11 9 pro gradu tutkielman ohjaajan ja työn tekijän välinen vuoropuhelu. Kun opiskelija alkaa suunnitella opinnäytetyön tekemistä, kannattaa hänen ottaa yhteyttä aihepiiristä vastaavaan professoriin ja sopia ohjauksen järjestämisestä. Tässä on syytä huomioida, että välttämättä oma toive ohjaajan henkilöstä ei aina toteudu, vaan tiedekunnan professorikunta pyrkii jakamaan ohjausvastuita erikoistumisensa, mutta myös työtilanteensa mukaan tasaisesti. Yleensä ohjaaja ja ohjattava tapaavat säännönmukaisesti muutaman viikon välein ja keskustelevat työn etenemisestä, mahdollisista esiin nousseista ongelmista ja jatkosuunnitelmista. Työskentelytavat tässä suhteessa luonnollisesti vaihtelevat varsin paljon. Opiskelijan kannattaa pitää mielessä, että ohjaajan tapaamiseen tulee valmistautua. Mitä selkeämmässä muodossa esitettävät kysymykset ovat, sitä parempia vastauksia on kohtuullista odottaa! Pro gradu tutkielma on kirjoitettava oikeakielisesti jäljempänä esitettävien kirjoitusohjeiden mukaisesti. Näistä ohjeista poikkeavia töitä tiedekunta ei ota tarkastettavaksi. Pro gradu- tutkielman palautusprosessi on kolmivaiheinen. Ensiksi tarkastettava pro gradu tutkielma toimitetaan tiedekunnan toimistoon kahtena mappiin kansioituna kappaleena. Toiseksi, kun tarkastajat ovat lukeneet tutkielman ja antaneet siitä lausuntonsa, opiskelija toimittaa tutkielmansa tiedekunnan toimistoon kansitettuna (mustat kovat kannet, ei kansitekstejä). Opintoviikot pro gradu -tutkielmasta kirjataan opintorekisteriin, kun tutkielma on arvosteltu tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja opiskelija on toimittanut kansitetun työn toimistoon. Kolmanneksi, tutkielmasta luovutetaan kirjastoon joko sähköinen pdf-tiedosto opinnäytepalvelimelle tai paperikopiot opinnäytteen nimiösivuista ja tiivistelmästä luettelointia varten, mikä opiskelija ei toimita kirjastoon sähköistä opinnäytettään (ks. tarkemmat ohjeet osoitteesta (http://www.jyu.fi/economics/studying/gradupauusi.html). Pro gradu tutkielma on julkinen asiakirja, johon kaikki kiinnostuneet voivat tutustua ja perehtyä. Opinnäytetyön julkisuutta voidaan kuitenkin rajata tekijän/tekijöiden anomuksesta, jos siihen on riittävän painavia syitä (ks. liite 2). Jos tutkielman julkisuutta on rajattu, opiskelija toimittaa tiedekunnan kaksi kansitettua työtä: pro gradu tutkielman kokonaisuudessaan ja rajatun pro gradu tutkielman, josta julkisuudelta rajatut sivut on poistettu. Poistetut sivut merkitään tekstiin (esimerkiksi sivut julkisuudelta rajattu saakka). Tässä tapauksessa tiedekunnassa julkisesti säilytetään aluksi tämä suppeampi versio. Julkisuuden ra-

12 10 jaamisen määräajan päätyttyä suppean version tilalle vaihdetaan täydellinen pro gradu tutkielma. On usein hyödyllistä, että ohjaaja kommentoi työn ja sen eri osien kirjallisia versioita jo tutkimustyön tekemisen ja lopullisen raportin laatimisen aikana. Usein lopullista versiota kommentoidaan seuraavalla tavalla. Työn ohjaaja lukee työn ensimmäisen kokonaisen tutkimusraportin, kommentoi sitä opiskelijalle ja antaa työstä alustavaa palautetta. Tämän jälkeen tutkielman laatija korjaa työtä annettujen ohjeiden pohjalta. Työn seuraavan version lukevat kummatkin tiedekunnan määräämät tarkastajat. Tarpeen vaatiessa he kommentoivat sitä ja esittävät alustavan käsityksensä arvosanasta ( arvosanahaarukan ). Mahdollisten korjausten jälkeen työ palautetaan ohjaajalle valmiina pro graduna. Tarkastajat kertovat yleensä käsityksensä työn arvosanasta ja opiskelija voi itse harkita, haluaako vielä parantaa työn tasoa vai onko tyytyväinen arvosanaansa. Ohjaajalla ja tarkastajilla on kuitenkin oikeus poiketa edellä kuvatusta, usein sovelletusta, menettelystä. 3.3 Pro gradu tutkielman arvostelu Tiedekunta määrää pro gradu tutkielmalle kaksi tarkastajaa, joista ensimmäinen on työn ohjaaja. Tarkastajat esittävät arvioitavasta työstä arvosanan ja lausunnon tiedekuntaneuvostolle, joka päättää lopullisen arvosanan. Silloin, kun tarkastajat ovat yksimielisiä, tiedekuntaneuvosto on vahvistanut tarkastajien esityksen mukaisen arvosanan. Pro gradun arkistoitaviin kappaleisiin liitetään tarkastajien lausunto, joka toimitetaan myös opiskelijalle (ks. liite 3). Pro gradu -työn arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon eri näkökohtia, joiden tuloksena arvosana määräytyy. Kahden henkilön tekemältä yhteisgradulta vaaditaan enemmän kuin yksin tehdyltä gradulta. Karkean säännön mukaan, jos gradu yksin tehtynä saisi esimerkiksi arvosanan magna cum laude approbatur, yhteisgraduna arvosana olisi cum laude approbatur. Seuraavassa on viitteellisesti luonnehdittu eri tasoisten pro gradujen ominaisuuksia. Laudatur. Työ on teoreettisesti vahva ja originelli. Kirjallisuuden käsittely on kattavaa, lähteiden käyttö huolellista ja syntetisoivaa ja lähdekritiikki on hyvin perusteltu. Tutkimusongelman määrittely on huolellinen, ongelma on johdettu teorioista, ongelmanratkaisu on selkeä

13 11 ja kontribuutio kiistaton. Tutkielman mahdollinen empiirinen osuus sisältää tieteellisesti merkittäviä tuloksia. Metodien valinnat ovat perusteltuja ja menetelmällinen käsittely huolellista ja systemaattista. Työ ilmentää laatijansa oman ajattelun vahvaa panosta. Teksti on sujuvaa ja tyylillisesti erinomaista. Rakenne on selkeä, johdonmukainen ja ulkoasu on virheetön. Eximia cum laude approbatur. Työ on teoreettisesti vahva ja originelli, kirjallisuuskatsaus on kattava ja lähteiden käyttö huolellista ja syntetisoivaa. Tutkimusongelman määrittely on selkeä ja perusteltu, ja se on johdettu ongelmaa selittävistä teorioista. Työssä tuotetaan selvä kontribuutio. Työ on metodisesti perusteltu ja huolellinen. Tutkielman mahdollinen empiirinen osuus on toteutettu oivaltavasti ja kypsästi. Teksti on sujuvaa ja työn rakenne on selkeä ja johdonmukainen. Ulkoasu on moitteeton. Magna cum laude approbatur. Teoreettisesti kypsä työ, joka osoittaa tekijän hyvää perehtyneisyyttä ja ymmärrystä. Kirjallisuus on kattavaa ja osoittaa hyvää aiheen hallintaa. Tutkimusongelman määrittely on perusteltu ja selkeä. Työ on tehty metodisesti oikein ja tutkielman mahdollinen empiirinen osuus on toteutettu tavallista paremmin. Teksti on sujuvaa eikä rakenteissa ole merkittäviä puutteita. Ulkoasussa ei ole puutteita ja työ on virheetön. Cum laude approbatur. Työ osoittaa tekijän perehtyneisyyden alan teorioihin ja riittävää ymmärrystä teorian keskeisistä osista. Kirjallisuuden hallinta on tyydyttävää, kattavuudessa ei ole merkittäviä puutteita. Tutkimusongelman määrittely on selkeä. Työssä ei ole merkittäviä virheitä ja mahdollinen empiirinen osuus on käypäisesti toteutettu. Teksti on asiallista eikä rakenteessa ole merkittäviä heikkouksia. Ulkoasu on moitteeton, vain vähän virheitä. Non sine laude approbatur. Perehtyneisyys teoriaan on tyydyttävä. Kirjallisuuden kattavuus on tyydyttävä, mutta aiheen käsittely on puutteellista. Tutkimusongelman määrittely on epätyydyttävä tai epäjohdonmukainen. Metodinen käsittely on horjuvaa. Mahdollinen empiirinen osio on toteutettu tavalla tai toisella vaillinaisesti. Teksti on välttävää, rakenteessa on heikkouksia. Ulkoasussa ei ole suuria ongelmia tai virheitä. Lubenter approbatur. Välttävä perehtyneisyys alan teoriaan. Kirjallisuus on suppea, usein vain kotimaisia lähteitä. Kirjallisuuden käsittely on mekaanista, suoraa referointia on paljon. Tutkimusongelma on puutteellisesti laadittu tai epäjohdonmukainen. Metodisessa käsittelyssä on huomattavia puutteita. Mahdollinen empiirinen osuus on toteutettu selvästi vaillinaisesti.

14 12 Teksti on kankeaa ja siinä on kielioppivirheitä. Rakenteessa on olennaisia heikkouksia. Ulkoasu on sekava. Approbatur. Huono perehtyneisyys teoriaan tai teoriaperusta esitetty hyvin suppeasti. Kirjallisuuslähteitä on vähän ja käsittely on täysin mekaanista. Tutkimusongelma on huonosti muotoiltu. Työ on metodisesti heikko. Mahdollisessa empiirisessä osuudessa on löydettävissä merkittäviä puutteita. Kieli on kankeaa ja rakenteessa on suuria puutteita. Ulkoasu on heikko. Kun suomenkielen (äidinkielen) pakolliset opintojaksot on suoritettu ja gradu on tarkastuksessa, opiskelija voi ilmoittautua maturiteettiin normaalilla tentti-ilmoituskuorella. Maturiteetti voidaan kirjoittaa missä tahansa kyllin pitkässä (4 tuntia) tenttitilaisuudessa. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta. Tyypillisesti aiheita on valittavana kaksi tai kolme. Maturiteetin tarkastaa sekä gradun päätarkastaja että käytetyn kielen tarkastaja.

15 13 4 KIRJOITUSOHJEITA Nämä ohjeet koskevat Taloustieteiden tiedekunnassa laadittavia aine- ja syventävien opintojen seminaaritöitä sekä pro gradu tutkielmia. Kirjoitusasua koskevalta muodolliselta näkökulmalta ohjeet ovat yhtenevät Jyväskylän yliopiston julkaisusarjojen kirjoitusohjeiden kanssa (Jyväskylän yliopisto, 1998a ja 1998b). Seuraava esitys seurailee osin kirjaa Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita (1997). Näiden ohjeiden lisäksi tiedekunnan eri oppiaineet voivat antaa tarkentavia ohjeita. 4.1 Raportin rakenne Tutkimusraporttien rakenne on seuraava: 1) Kansilehti (malli ks. liite 4) 2) Tiivistelmä (pakollinen pro gradu tutkielmissa, ks. liite 5) Tiivistelmä selvittää lukijalle suppeassa muodossa tutkimuksen sisällön. Se laaditaan itsenäiseksi lyhennelmäksi tutkimuksen sisällöstä niin, että se on ymmärrettävissä ilman alkuperäistä tekstiä. Tiivistelmään loppuun merkitään avain-/hakusanat. 3) Sisällysluettelo (otsikoksi SISÄLTÖ tai SISÄLLYS) Sisällysluettelo sisältää tutkimuksen kaikki otsikot ja alaotsikot sivuviittauksin. Sisällysluettelossa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, muodostuuko tutkimuskokonaisuus kiinteäksi ja johdonmukaiseksi. 4) Teksti 5) Lähdeluettelo (otsikoksi LÄHTEET) 6) Liitteet

16 Ulkoasu Kirjasintyyppi, riviväli, marginaalit ja otsikointi Perusmerkkilajiksi valitaan esimerkiksi Times New Roman tai vastaava ja pistekooksi 12. Pistekoko taulukoissa, sisennyksissä ja alaviitteissä on 11. Korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksissa voidaan käyttää kursivoinnin lisäksi lihavointia, mutta ei koskaan alleviivauksia. Riviväli tekstissä on 1,5. Taulukoissa, sisennyksissä, alaviitteissä ja lähdeluettelossa riviväli on 1. Vasen marginaali on 3 cm ja oikea 2 cm; ylä- ja alamarginaalit ovat 2,5 cm. Tutkimuksen nimen ja otsikoiden perään ei merkitä pistettä. Huomaa kuitenkin, että kysymysmuotoinen nimi ja otsikko päätetään kysymysmerkkiin. Tekstissä otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista. Pääotsikko kirjoitetaan isoin kirjaimin, lihavoituna pistekoolla 16. Pääotsikko aloittaa aina uuden sivun. Pääotsikkonumeron eikä muidenkaan otsikkonumeroiden viimeisen numeron jälkeen merkitä pistettä. Alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 14 ja seuraavat alaotsikot kirjoitetaan pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 12. Pääotsikon jälkeen tulee kaksi tyhjää riviväliä ja muiden otsikoiden jälkeen yksi tyhjä riviväli. Kappaleiden teksti aloitetaan vasemmasta marginaalista. Kappaleiden väliin lyödään tyhjä riviväli. Otsikointiin liittyy seuraavia näkökohtia: (Hirsjärvi ym. 1997, 41) 1) käytä otsikoissa vain luvun sisältöä kuvaavia sanoja 2) tarkista, että alaluvut kuuluvat selvästi suunnitellun pääluvun alaisuuteen 3) rinnasteisia alalukuja täytyy olla vähintään kaksi 4) käytä samanarvoisten asioiden otsikointiin samantyyppistä muotoa ja samanlaisia symboleja Sivut on pyrittävä kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Näin esimerkiksi taulukko voidaan siirtää seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan.

17 Taulukot, kuviot ja matemaattiset kaavat Havainnollinen ja systemaattinen esitystapa edellyttää usein erilaisten taulukoiden ja kuvioiden käyttöä. Kuvioiksi kutsutaan kaikkia muita tutkimusraportissa käytettyjä havainnollistamiskeinoja paitsi taulukoita. Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan. Numeron jälkeen ei merkitä pistettä ennen taulukon tai kuvion otsikkoa, joka sijoitetaan taulukon tai kuvion yläpuolelle. TAULUKKO ja KUVIO kirjoitetaan isoin kirjaimin, esimerkiksi TAULUKKO 1 Konkurssien lukumäärä Suomessa vuosina (Hirsjärvi ym. 1997, ) Kaikki taulukon tai kuvion ymmärtämiseen tarvittava tieto on sisällytettävä sen yhteyteen. Periaatteena tulee pitää sitä, että taulukko tai kuvio on ymmärrettävissä ilman sitä ympäröivän tekstin lukemista. Taulukot ja kuviot sijoitetaan aina niihin ensimmäistä kertaa viittaavan tekstikohdan jälkeisiksi. Tekstin kannalta tarpeettomia kuvioita tai taulukoita ei pidä esittää. Esitettävät matemaattiset kaavat on numeroitava erikseen, jolloin niihin voidaan viitata tekstissä yksikäsitteisesti: 2 ( 1) x y x 2 ( + ) = + 2xy + y 2 Matemaattiset merkinnät on kirjoitettava selkeästi. Kaikki käytetyt symbolit on määriteltävä täsmällisesti. Kaavojen kirjoittamisessa kannattaa käyttää apuna oman tekstinkäsittelyjärjestelmänsä kaavaeditoria, jonka käyttöön kannattaa tutustua huolella. Kaavoissa käytetyn fonttikoon tulee olla yhteensopiva tekstiesityksen kanssa Sivujen numerointi Sivujen numerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta (kansilehteä ja sisällysluetteloa ei siis numeroida). Lähdeluettelon sivut numeroidaan, mutta liitesivuja ei. Sivunumeron paikka on sivun yläreunassa keskellä tai oikealla.

18 Viittaustekniikka Käytetyt lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä että lähdeluettelossa. Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, jota kirjoittaja on todella käyttänyt työssään ja johon hän on kirjoituksessaan viitannut. Lähdeviitteet tehdään tekstin sisäisinä viitteinä. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Ala- tai loppuviitteinä voidaan merkitä huomautukset tai pitemmät kirjallisuusviitteet Lähdeviittaukset tekstissä Lähdeviite on muotoa: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimet + julkaisun painovuosi + mahd. sivu(t). Sukunimen ja julkaisuvuoden välissä ei ole pilkkua. Sivunumero liitetään vuosilukuun joko pilkun tai kaksoispisteen välityksellä, välimerkin jälkeen tulee tyhjä väli. Esimerkkejä (vrt. Hirsjärvi ym. 1997, ): 1) Tekijöitä yksi -> juoksevan tekstin sisällä Copelandin (1990, 245) mukaan... TAI Copelandin (1990: 245) mukaan... -> virkkeen lopussa sulkeiden sisässä... (Copeland 1990, 245). TAI... (Copeland 1990: 245). 2) Tekijöitä kaksi (molemmat kirjoitetaan aina) -> juoksevan tekstin sisällä: Copelandin ja Westonin (1992: 104) mukaan... -> virkkeen lopussa sulkeiden sisässä:... (Copeland & Weston 1992, 104). 3) Tekijöitä kolme tai useampia -> Ensimmäisellä kerralla kirjoitetaan kaikki nimet. Myöhemmin viitattaessa ensimmäisen nimen jälkeen lisätään lyhenne ym. tai et al. -> juoksevan tekstin sisällä Lukan, Majalan, Paasion ja Pihlannon (1984) mukaan... myöhemmin: Lukka ym. (1984)... TAI Lukka et al. (1984)... -> virkkeen lopussa sulkeiden sisässä... (Lukka, Majala, Paasio & Pihlanto 1984). myöhemmin:... (Lukka ym. 1984). TAI... (Lukka et al. 1984).

19 17 Jos viitataan saman tekijän useaan julkaisuun, niin julkaisut laitetaan aikajärjestykseen. Jos samalta tekijältä on samalta vuodelta useita julkaisuja, niin julkaisut laitetaan nimen mukaisesti aakkosjärjestykseen ja vuosilukuihin vastaavasti a, b, c jne. (Hakanen 1992a, 1992b). Jos sivunumeroihin ei viitata, niin lähteet erotetaan pilkulla (Hakanen 1994, 1995, 1996). Jos viittauksia on myös sivunumeroihin, niin lähteet erotetaan puolipisteellä (Hakanen 1994: 100; 1995: 105; 1996: 125). (Hirsjärvi ym. 1997, ) Jos viitataan useiden tekijöiden julkaisuihin, niin julkaisut erotetaan toisistaan puolipisteellä ja lähdetiedot ovat sulkeissa aakkos- tai aikajärjestyksessä (Huttunen 1995; Kaleva 1993). Kysymykseen voi tulla myös ns. tärkeysjärjestys eli ensin merkitään päälähde, vähemmän tärkeä varustetaan puolipisteen jälkeen merkinnällä ks. myös tai ks. lisäksi (Huttunen 1995, 56; ks. myös Kaleva 1993). (Hirsjärvi ym. 1997, 332.) Viittaus toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen merkitään seuraavasti: (vrt. Hirsjärvi ym. 1997, 332, 335) Honkasen laatimassa yhteenvedossa (ks. Mäntynen 1988, 15-17)... Koivunen (1985) ehdotti ongelmien ehkäisyä valtion tukitoimilla (Leppänen 1987, 75). (Jalava 1993, Pihlajan 1994, 136 mukaan) Viitteenä lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää, käytetään julkaisun nimeä (tai julkaisijayhteisön nimeä) vuosiluvulla varustettuna tai mainitaan julkaisun nimen alusta kaksi-kolme sanaa, jotka aloittavat lähdeluettelon vastaavan kohdan (esimerkiksi sanomalehtiartikkelit, lait, asetukset, komiteamietinnöt). (Hirsjärvi ym. 1997, ) (Kirjanpitolainsäädännön uudistamistyöryhmä 1995:n raportti 1996) Henkilökohtaisesta tiedonannosta (kirjeitse tai puhelimitse saadut tiedot, luentomuistiinpanot, sähköpostiviestit, keskustelut) merkitään etunimen alkukirjain/-kirjaimet, sukunimi sekä tarkka päivämäärä. Merkintä tehdään vain tekstiin, ei lähdeluetteloon. (Hirsjärvi ym. 1997, 333.) T. Ahon (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan... (T. Aho, henkilökohtainen tiedonanto )

20 18 Jos viite koskee yhtä virkettä, niin viite merkitään sulkeisiin ennen loppupistettä. Jos taas viite koskee useampia edeltäviä virkkeitä, niin viimeinen virke lopetetaan pisteeseen samoin kuin pisteen jäljessä sulkeissa oleva lähdeviitelauseke. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Esimerkki: Kehittämistutkimuksessa keskeistä on tutkijan ja tutkittavan välinen yhteistyö. Huomattavaa on, ettei kumpikaan saisi dominoida tutkimusprosessin etenemistä. (Tamminen 1993, 156.) Toteutetuissa kehittämistutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että Suorat lainaukset Suorat lainaukset tulevat kyseeseen, kun (1) lähteen tyyli on ylittämätön ja haluat antaa siitä näytteen, (2) lähdemateriaali on niin merkittävää tai niin kiistanalaista, että on syytä säilyttää se muuttumattomana, (3) lähde on niin arvovaltainen, että haluat olla varma tiedon säilymisestä muuttumattomana". Suoria lainauksia tehtäessä on muistettava lainausmerkit (jos suoran lainauksen sisällä on lainaus, se pannaan puolilainausmerkkeihin). Jättäessäsi pois sanoja tai lauseita lainaamastasi tekstin kohdasta, merkitse (...). Laita mahdolliset omat lisäykset tai kommentit lainattavaan tekstiin hakasulkeiden sisään (havaitun virheen perään tulee merkinnäksi [!] tai [sic]). Lyhyt (enintään kolme riviä) suora lainaus kirjoitetaan lainausmerkkien sisään samassa muodossa kuin alkuperäisessä tekstissä. Pitkä (neljä riviä tai pitempi) suora lainaus sisennetään sarkaimen verran vasemmasta reunasta (lainausmerkit voidaan jättää pois, koska sisentäminen osoittaa, että kyseessä on suora lainaus). (Hirsjärvi ym. 1997, , ) Lähdeluettelo Lähdeluettelo sisältää aakkosjärjestyksessä ensiksi kirjalliset lähteet ja sitten erikseen muut käytetyt lähteet. Aakkosjärjestykseen laittaminen tapahtuu (ensimmäisen) kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittajilla on sama sukunimi ja jopa etunimikin, niin ensimmäinen poikkeava kirjain ratkaisee järjestyksen (esimerkiksi toisen etunimen alkukirjain). Saman kirjoittajan julkaisut laitetaan järjestykseen julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Jos samalta vuodelta on useita julkaisuja, niin julkaisun otsikot määräävät järjestyksen (vuosiluvun jälkeen merkitään sitten a, b, c jne.). Jos samalta kirjoittajalta on sekä yksin että

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Gradun arviointi. Arvostelulomake

Gradun arviointi. Arvostelulomake Gradun arviointi laudatur: harvinainen, lähes lisensiaantintyöntasoinen (5) eximia cum laude approbatur: uusia ja mielekkäitä tutkimustuloksia (4-5) magna cum laude approbatur: itsenäinen ja kriittinen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 1 Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tutkielmien arvosteluperusteet Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten normaalit opintojaksot eli asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa Tämä ohje on hyväksytty filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 21.5.2014. Ohje korvaa muuten kuin arviointikriteerien osalta tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

Kandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos

Kandin opas. Lukijalle. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen. Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Proseminaariesitelmä

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen)

YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö ( alkaen) YLEISET OHJEET Syventävien opintojen opinnäytetyö (1.8.2014 alkaen) Johdanto Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy 2016 Arkkitehtuurin laitos /wl Yleistä 1/2 Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala

Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala Taitosalkku-opintokokonaisuus, 6 op 29.8.2012 Perehdytyspäivät, avoimen väylä Minna Nevala MIKÄ ON TAITOSALKKU? 1/2 Taitosalkku on 6 op:n opintokokonaisuus, joka on osa liiketoimintaosaamisen perusteita

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ -

KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Syksy 2015 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ - TIETOPAKETTI OPISKELIJALLE ALKUSANAT Kandidaattiseminaari on monelle opiskelijalle ensimmäinen tilanne,

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Seminaariesitys. Jokainen pitää työstään seminaariesityksen. Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori

Seminaariesitys. Jokainen pitää työstään seminaariesityksen. Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori 1 Seminaariesitys Jokainen pitää työstään seminaariesityksen Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori Jokainen opponoi jonkun toisen työn ja esityksen. Esityksen pitäjä lähettää omalle opponentilleen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012

Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012 Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012 Gradujen arvostelusta Tommi Kärkkäinen 1 G - Mitä piti olla jo tehtynä? Aihe valittuna Lähdemateriaaleja kasattuna (ja mieluusti jo analysoituna) Tavoitteet

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2014 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit)

Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Aalto CHEM Kandidaattiseminaari (+ BTT/KEM/MTE seminaarit) Kevät 2016 Aloitusluento 20.01.2016 TkT Eero Hiltunen 1 Tänään Yleistä kandidaattiseminaarista Aikataulut ja osasuoritukset Aiheet ja ohjaajat

Lisätiedot

Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2011

Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2011 Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2011 Gradujen arvostelusta Tommi Kärkkäinen 1 Muistutus: Aikataulut ja tekemiset 13.1. (AgC233, 16:15-18.00) Aloitusluento: yleisiä juttuja gradusta ja sen tekemisestä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen

Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen 1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 1.8.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkielman laatiminen ja arvostelu

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkielman laatiminen ja arvostelu Oikeustieteellinen tiedekunta Suositus 28.11.2005 HELSINGIN YLIOPISTO Opetuksen kehittämistoimikunta Tiedekuntaneuvoston 8.12.2005 hyväksymä Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkielman laatiminen ja arvostelu

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella 1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT

FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 1 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä hakijan, joka on suorittanut luonnontieteellisen

Lisätiedot

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetöiden arviointikriteerit filosofisessa tiedekunnassa

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetöiden arviointikriteerit filosofisessa tiedekunnassa Perustutkintokoulutuksen opinnäytetöiden arviointikriteerit filosofisessa tiedekunnassa KANDIDAATIN TUTKIELMA Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluvan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1(6) Päivitetty 14.3.2016 Ohjeita lopputyön tekoon Lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen

Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintoja

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit

Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Arviointikriteerien on tarkoitus soveltua sekä määrällisillä tai laadullisilla menetelmillä tehtyjen empiiristen tutkimusten että kirjallisuuskatsauksena tehtyjen

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa

Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Suositukset väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Väitöskirjat muodostavat tärkeän osan tieteellisestä tutkimuksesta. Opinnäytteinä ne kertovat sekä tutkijan että yliopiston

Lisätiedot

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset 1 29.12.2010 tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN (pääaine

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAJILLE 1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE

OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAJILLE 1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE OHJE SOVELTAJAKOULUTUKSEN OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAJILLE 1. SOVELTAJAKOULUTUKSEN LUONNE Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on tieteellinen tai taiteellinen. Tutkinnon sisällöllinen ydin on

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2 1 TIETOJA AIEMPIEN VUOSIEN OPINTOJAKSOISTA Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2015-2016 Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja

Lisätiedot