OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE

Transkriptio

1 OHJEET SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJALLISEN TYÖN KIRJOITTAJILLE Yleisiä ohjeita Kirjallisen työn nimiölehden keskelle kirjoitetaan työn nimi isoin kirjaimin. Oikeaan alakulmaan kirjoitetaan seuraavaa: tekijän nimi syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto laitos projekti/tutkimusryhmä kuukausi ja vuosi Empiirisesti painottuneen työn perusrakenne on seuraava: nimiölehti 0 tiivistelmä (ks. erillinen ohje) 1 sisällysluettelo 2 johdanto (ilman otsikkoa) 3 tutkimusmetodi - aineisto - menetelmät 4 tulokset 5 pohdinta 6 lähteet Tämä on päärunko, jota tarpeen mukaan voi muunnella erillisin otsikoin jne. Teoreettisesti painottuneissa artikkeleissa rakenne voi olla toisenlainen. Jos kirjallinen työ on laaja, sijoitetaan tiivistelmän jälkeen sisällysluettelo. Kuvat ja taulukot sijoitetaan tekstiosan yhteyteen. Kuviin ja taulukoihin tulee liittää suomenkieliset selittävät tekstit sekä viite lähteeseen, mikäli materiaali ei ole omaa. Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin joko käyttäen tekijän nimeä ja vuosilukua tai juoksevalla numeroinnilla siinä järjestyksessä kuin ne tekstissä esiintyvät. Edellisessä tapauksessa laaditaan kirjallisuusluettelo aakkosjärjestykseen tekijän nimen mukaan, saman tekijän julkaisut aikajärjestykseen. Mikäli samalta tekijältä on useita julkaisuja samalta vuodelta, lisätään vuosiluvun jälkeen kirjain a, b, c jne. Kirjallisuusluetteloon kirjoitetaan kaikki tekijäin nimet sekä artikkelin tai kirjan nimi kokonaan. Mallina lähdeviitteiden merkinnän em. seikkojen suhteen suositellaan käytettäväksi Duodecimlehteä ja yleisohjeita: Nordic Biomedical Manuscripts. Instruction and Guidelines. Universitetsforlaget, Oslo Terminologiassa ja mittayksiköissä on noudatettava kansainvälisiä ja mahdollisesti olemassa olevia kansallisia suosituksia. 60

2 Typografisia ohjeita Tekstissä on käytettävä riittävää riviväliä (35 40 riviä/sivu) sekä selvää ja johdonmukaista kappalejakoa. Pääotsakkeet numeroidaan ja kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Vasempaan reunaan jätetään 4 5 cm:n marginaali. Välimerkkien jälkeen lyödään tyhjä lyönti. Ohjeet tiivistelmäsivun laadintaa varten Kirjallisen työn nimiölehden jälkeiseksi sivuksi liitetään tiivistelmäsivu. Sen yläosaan kirjoitetaan seuraavat, opinnäytettä koskevat bibliografiset tiedot: yliopisto, laitos projekti tai tutkimusryhmä, jonka piiriin työ kuuluu työn tekijän nimi sekä työn nimi sivumäärä ohjaaja(t) työn valmistumiskuukausi ja -vuosi Seuraavassa esimerkki tiivistelmäsivun yläosaksi: Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Virologian tutkimusryhmä LUOMAJÄRVI JOHANNA: PCR ROTAVIRUSINFEKTION DIAGNOSTIIKASSA Kirjallinen työ, 17 s. Ohjaaja: professori Timo Vesikari Maaliskuu 1995 Näiden bibliografisten tietojen jälkeen kirjoitetaan avainsanat eli luettelo 3 8 tutkimuksen kannalta keskeisestä sanasta, jotka eivät saa esiintyä kirjallisen työn nimessä. Avainsanojen jälkeen kirjoitetaan varsinainen tiivistelmä, jonka laadinnassa oletetaan, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmän tulee olla mahdollisimman ytimekäs ja ymmärrettävissä ilman, että lukijan tarvitsee perehtyä koko työhön. Tiivistelmä kirjoitetaan täydellisinä virkkeinä, eikä siihen yleensä sisällytetä viittauksia eikä lainauksia. Tiivistelmässä ei myöskään esiinny tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkimukseen. Tiivistelmä on noin sanan pituinen itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu ykkös-välillä kirjoitettuna ao. sivulle. Tiivistelmästä ilmenee mm.: kirjallisen työn nimi ongelmat ja tavoitteet tutkimuksen kohde, populaatio, alue tms. käytetyt menetelmät 61

3 keskeiset tutkimustulokset tulosten perusteilla tehdyt päätelmät ja mahdolliset toimenpidesuositukset KYPSYYSNÄYTETTÄ KOSKEVAT OHJEET 1. Opiskelija tulee maturiteetti- eli kypsyyskokeeseen jätettyään syventävien opintojen kirjallisen työn tarkastettavaksi. Kypsyyskokeessa opiskelijan on valvonnanalaisessa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja äidinkielensä hallintaa. 2. Opiskelijalle annetaan hänen tutkielmaansa liittyviä aiheita, joista hänen tulee valita yksi. Tästä aiheesta on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. 3. Kypsyyskokeen suorittamiseen opiskelijalla on aikaa enintään neljä tuntia. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. 4. Annetut aiheet on muotoiltava siten, että niistä voi kirjoittaa esseen. Tehtävänanto ei saisi olla tyyppiä: "vastaa yhteen seuraavista kysymyksistä..." Otsikoiden ei pitäisi muistuttaa tenttikysymyksiä, eivätkä ne saisi edellyttää runsasta kaavojen ja kuvioiden käyttöä. Otsikon pitäisi rajata aihe melko tarkasti. Otsikoiden muotoilu saisi mielellään johdattaa myös opiskelijan hyvään kielenkäyttöön. Pitkä ja monipolvinen otsikko vaikeuttaa kirjoittamista. Otsikoiden täytyy olla suomen- tai ruotsinkielisiä riippuen kypsyyskokeen kielestä, mutta riippumatta tutkielman kielestä. 5. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin. Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. 6. Opiskelijan on liitettävä maturiteettiin tiedekunnan vaatimat tiedot, esimerkiksi kirjallisen viestinnän opintojen tai harjoitusaineiden suorittamisesta. 7. Jos kypsyyskoe hylätään, opiskelijan on tarkastajan tätä pyytäessä tultava saamaan palautetta kirjoituksestaan ennen ilmoittautumista uuteen kokeeseen. 62

4 SYVENTÄVISTÄ TÖISTÄ MYÖNNETTÄVÄT PALKINNOT Edistääkseen suomen kielen asemaa ja taitoja lääketieteellisessä kielenkäytössä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myöntää lukuvuosittain lääketieteen opiskelijoille kaksi palkintoa. Niille on annettu nimet Iso-Niilo ja Pikku-Niilo huomionosoituksena lääketieteellisen suomen kielen uranuurtajan, seuran kunniajäsenen Niilo Pesosen elämäntyölle. Palkinnot annetaan opiskelijoille, jotka ovat syventävien opintojen aihealueella osoittaneet kykenevänsä etevästi ja tyylikkäästi käsittelemään lääketieteellistä aihetta suomen kielellä. Palkinnon saajat valitaan suomen kielellä laaditun kypsyysnäytteen perusteella. Ehdokkaiksi lääketieteellisten tiedekuntien suomen kielen tarkastajat valitsevat lukuvuosittain kukin oman tiedekuntansa kypsyysnäytteistä kolme parasta kirjoittajaa. Valintaansa varten tarkastaja voi neuvotella aiheen antaneen opettajan kanssa. Lääketieteen sanastolautakunta valitsee ehdokkaista lopulliset palkinnon saajat. Palkintojen suuruudesta päättää Duodecim-seuran hallitus. Ne jaetaan Duodecim-seuran vuosipäivän tilaisuudessa. Palkitut kirjoitukset tarjotaan julkaistavaksi Aikakauskirja Duodecimissa. Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on vuonna 1985 saanut Väinö Avellanilta testamenttilahjoituksen, jonka varoja on käytettävä tiedekunnassa opintoja harjoittavien opiskelijoiden tai sieltä valmistuneiden lääkäreiden tieteellisten opintojen tukemiseen tai heidän lääketieteellisten tutkimustensa avustamiseen. Tiedekuntaneuvosto on päättänyt, että rahaston vuotuinen jako suoritetaan niin, että tieteellisten jatkokoulutustoimikunnan ehdotuksen ja tiedekuntaneuvoston päätöksen perusteella 6/10 jaettavana olevasta summasta myönnetään apurahana kalenterivuosittain parhaan väitöskirjan tekijälle. Loput eli 4/10 apurahasta myönnetään kalenterivuosittain parhaiden syventävien töiden sekä tutkielmien tekijöille siten, että 2/10 lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoille, 1/10 hoitotieteen opiskelijalle sekä 1/10 kansanterveystieteen opiskelijalle. LÄÄKÄRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus vaaditaan alkaen sosiaaliturvajärjestelmän piirissä yleislääkärinä toimivilta lääkäreiltä. Lisäkoulutus perustuu ETAsopimukseen. Koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on Suomen tai Euroopan talousalueen muun valtion kansalainen ja suorittanut Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai ulkomailla vastaavan tutkinnon, joka kuuluu lääkärintoimen harjoittamisen vaatimuksiin. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja laillistamisen jälkeen tiedekunnalta voi hakea opinto-oikeutta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamiseksi. Opinto-oikeus haetaan siitä yliopistosta missä on suorittanut lisensiaatin tutkinnon. Ao. yliopisto antaa myös todistuksen koulutuksen suorittamisesta riippumatta siitä, missä palvelut on suoritettu. Koulutusyksiköt eli yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat vastaavat siitä, että lisäkoulutus on perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annettujen asetusten (1435/93, 1342/2002) ja direktiivien (93/16/ETY, 2001/19/EY) mukainen. 63

5 Koulutukseen tulee sisältyä vähintään yhdeksän (9) kuukautta terveyskeskuspalvelua ja vähintään kuusi (6) kuukautta sairaalapalvelua. Koulutuksesta voidaan enintään kuuden (6) kuukauden palvelu suorittaa muussa koulutusyksikön (= tiedekunnan) hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa toimintayksikössä. Koulutuksen aikana opiskelijan tulee osallistua työyksikön toimipaikkakoulutukseen ja suorittaa 16 tunnin teoreettinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään. Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta, puh. (03) KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAVAIHTO Lääketieteellisellä tiedekunnalla on opiskelijavaihtosopimus Alankomaissa sijaitsevan Maastrichtin yliopiston, Italiassa sijaitsevan Pavian yliopiston, Saksassa sijaitsevien Marburgin ja Giessenin yliopiston, Puolassa sijaitsevan Lodzin yliopiston, sekä Slovakiassa sijaitsevan Bratislavan yliopiston lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat hakeutua ulkomaille opiskelemaan myös yliopiston yhteisten vaihto-ohjelmien kautta (esim. Nordplus). Lisätietoja paikoista ja hakuajoista saa tiedekunnasta, hallintoasiainsihteeri Tarja Lehdolta (tarja.lehto(at)uta.fi). SIVUAINEOPISKELIJAT Muiden tiedekuntien opiskelijat sekä ylimääräiset opiskelijat voivat tietyin rajoituksin suorittaa yksittäisiä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintoja. LL-tutkinnon luennoille voi osallistua vapaasti. Opinto-oikeuden saamiseksi tulee ottaa yhteyttä opintoasiain päällikköön (puh. (03) ) ja toimittaa sen jälkeen vapaamuotoinen perusteltu hakemus hyvissä ajoin ennen ko. jakson alkua. Mahdollisesti aiemmin aloitettujen keskeneräisten opintokokonaisuuksien loppuunsaattamisesta tulee sopia vastuuopettajien kanssa. LÄÄKETIETEEN TUTKIJAKOULUTUSOHJELMA Tutkijakoulutusohjelman tavoitteena on lisätä teoreettisen tutkijakoulutuksen kurssitarjontaa ja tarjota opiskelijoille mahdollisuus väitöskirjatasoisen tutkimuksen aloittamiseen jo perusopintovaiheessa. Tutkijakoulutusohjelman opetus toteutetaan pääsääntöisesti englanninkielellä. Koulutusohjelmaan voivat hakea kaikki lääketieteen perustutkinto-opiskelijat. Lisätietoja osoitteesta 64