TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 /033/2002/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 1 ORGANISAATIO

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TOIMINTALINJA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Perustelut Kansainvälistyminen Ulkoinen tiedotus SISÄISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Henkilöstö Toimintaprosessit Toimitilat, pellot ja laitteet Tietohallinto TALOUDEN KEHITYS PERUSTELUMUISTIO mom Toimintamenot Perussuunnitelma (taulukko 7) Toimitilavuokrat Maatalouden kasvihuonepäästölaskelmien tekeminen, laskennan kehittäminen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen (viranomaistehtävä) Kehittämissuunnitelma (taulukko 7) Verkkopalvelut ja tietoverkkojen käyttö Toimitilat Työnantajakilpailukyvyn varmistaminen...20

4 3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET MTT:n toimintaympäristöön vaikuttavina megatrendeinä nähdään seuraavaa. Elintarvikemarkkinat segmentoituvat. Halvan perusruoan kysyntä säilyy entisenä, mutta rinnalla on entistä enemmän markkinoita ominaisuuksiltaan ja tuotantotavaltaan erilaistetuille tuotteille, kuten funktionaalisille elintarvikkeille, luomuruoalle, lähiruoalle sekä tietyille erikoistuotteille. Erikoistuotteet tuovat lisää jaettavaa tarjontaketjuun, mutta alkutuotannon on vaikeuksia saada raaka-aineesta lisähintaa. Laadun merkitys elintarvikkeiden valintakriteerinä korostuu. Kuluttajaa kiinnostaa ns. kokonaislaatu, johon mitattavien ominaisuuksien lisäksi kuuluu laadun ja turvallisuuden takaava laatujärjestelmä, tuotantotapa, tieto elinkaarisista ympäristövaikutuksista sekä oikea käyttötilanteisiin ja käyttäjäviiteryhmiin sidottu mielikuva. Vertikaalinen integraatio tarjontaketjussa kasvaa. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Kotieläintuotteissa kotimainen alkuperä säilyy tärkeänä valintakriteerinä, mutta sen painoarvo pienenee samalla, kun kaupan omien merkkien markkinaosuudet kasvavat. Kotimainen puutarhatalous on riittävän kilpailukykyinen, eikä se menetä markkinoita tuonnille. Muissa tuoteryhmissä tuonnin osuus kasvaa, mutta suomalainen teollisuus kompensoi osan markkinaosuuden menetyksestä viennillä. Suomen elintarviketalouden kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset pystyvät toimimaan kannattavasti myös vientimarkkinoilla. EU:n laajenemisen myötä yhteismarkkinat laajenevat, mikä merkitsee tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä (esim. funktionaaliset elintarvikkeet, luomutuotteet) suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Pietarissa ja muualla Luoteis-Venäjällä suomalaisilla meijerituotteilla on jo nyt laajat ja edelleen laajenevat vientimarkkinat. Suomalaiset lihatalot ovat kansainvälistymässä kasvattamalla omituksia ja markkinoita Itämeren alueella. Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Matkailu- ja kulttuurielinkeinot tarjoavat uusia työmahdollisuuksia. Palvelualoille syntyy uusia etätyömahdollisuuksia. Teollisuustuotanto voi lisääntyä kasvukeskuksissa toimivien yritysten alihankintatöillä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Maaseudun resursseihin perustuvien palvelujen kysyntä kasvaa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia yhdistettyjen majoitus-, ateria-, ohjelma- ja kulttuuripalvelujen sekä maaseudulla tuotettavien aineettomien hyödykkeiden tarjonnalle. Uudet informaatioteknologiset sovellukset avaavat tien kaksisuuntaiselle kommunikoinnille kuluttajan kanssa. Maatalouden yksikkökoko kasvaa nopeasti. Maatilat ovat jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osa tuotannon määrästä tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Yhteiskunnan toiveet tuotannon ympäristövaikutuksista ja

5 4 käsitykset tuotantotavan hyväksyttävyydestä vaikuttavat teknologioiden käyttöönottoon. Tämä vaikeuttaa yrittäjän päätöksentekoa. EU:n komissio julkisti kesällä 2002 ehdotuksensa maatalouspolitiikan välitarkistuksesta. Maataloustuen painopisteen siirto tuotannosta maaseudun kehittämiseen oli odotettu, mutta tuen irrottaminen tuotannosta oli yllätys. Välitarkistuksessa maatalouspolitiikkaan tehdään ehkä vain pieniä tarkistuksia, ja varsinaiset uudistukset jätetään uuteen budjettikauteen, vuoteen Vuodesta 2007 alkaen harjoitettava EU:n maatalouden tukipolitiikka koostuu todennäköisesti tilakohtaisesta, mahdollisesti tuotantoon sitomattomasta tuesta, luonnonhaittakorvauksesta sekä joukosta toimenpiteitä, joilla maaseudun yrittäjille korvataan yhteiskunnalle tuottamansa palvelut. Palvelut liittyvät elintarvikkeen laatuun ja turvallisuuteen, ympäristöön ja maisemaan, maaseudun elinvoimaisuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Alueiden kehittämistä jatketaan erilaisten yrittäjätukien avulla. EUjärjestelmien lisäksi Suomessa on kansallinen tukijärjestelmä. Komissio julkaissee ehdotuksen reformin sisällöstä vuonna On suuri merkitys sillä, miten ruoan laatutavoitteet ja tuotannon ympäristövaikutukset otetaan huomioon politiikassa. Jos ne otetaan huomioon tuotantotavan kautta, kyseessä on lähinnä nykyisen ympäristötuen laajennus. Jos sen sijaan mitataan tuotelaatua ja tuotannon ympäristövaikutuksia, synnytetään hallinnollisesti raskas järjestelmä. Lisäksi menee kauan ennen kuin EU-maat pääsevät yksimielisyyteen laatukriteereistä. Suomi, jossa laadun kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia, saattaa menettää uudistuksessa. Maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen 2008 asti. On varauduttava, että sen jälkeen kiintiöitä kasvatetaan tai niistä jopa luovutaan. Berliinin Eurooppa-neuvostossa 1999 sovittiin, että maidon kiintiöjärjestelmän kohtalo Agenda-kauden jälkeen arvioidaan vuonna Suomalaisviljelijän kannalta on kriittistä, mitä tapahtuu kansalliselle tuelle. Se on maataloustuesta kolmannes. Suomella on lupa kompensoida Keski- ja Pohjois-Suomen vaikeita luonnonoloja ns. pohjoisella tuella. Tuelle ei ole sovittu määräaikaa. Oikeus poikkeusjärjestelyyn on myös eteläsuomalaiselle maataloudelle. Lupa peltokasvituotannon tuelle on voimassa toistaiseksi, mutta kotieläintalouden sekä kasvihuone- ja avomaan vihannestuotannon osalta lupa maksaa tukea päättyy vuoden 2003 lopussa. Etelä-Suomen tuista neuvotellaan samanaikaisesti välitarkistuksen kanssa. Politiikka alueellistuu. Laajentuneessa EU:ssa korostuu olosuhteiden ja yhteiskunnallisten tarpeiden erilaisuus. Tämä vaikeuttaa yhteistä politiikkaa. Globalisoituvassa, verkostomaisesti toimivassa yhteiskunnassa muutoksia tapahtuu aiempaa nopeammin ja ne ovat aiempaa laaja-alaisempia. Horisontaalisen tiedon tarve kasvaa suhteessa sektorikohtaiseen tietoon. Edellä olevan takia alueet ovat nousemassa toiminnan ja vaikuttamisen tasoiksi, ja maataloutta tullaan tarkastelemaan yhä useammin alisteisena muille, yleisemmän poliittisen tason tavoitteille. Yhä suurempi osa julkisesti käytettävistä varoista ohjataan tietyn usein EU-tasolla sovittavan viitekehyksen määrittelemänä päätettäväksi ja toimeenpantavaksi aluetasolla alueen omaan strategiseen harkintaan perustuen. Alueellisen politiikan myötä kansallisen rahoituksen merkitys kasvaa. YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Vientituen käyttö tulee entistä vaikeammaksi, samoin kehitysmaiden tuotteiden tuonnin rajoittaminen. Ilmastonmuutoksen ehkäisy, biologisen monimuotoisuuden edistämien ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Maatalouden monivaikutteista roolia ja ulkoisvaikutuksia tullaan korostamaan. Sa-

6 5 malla joudutaan määrittelemään WTO:n sääntöjen ja ympäristösopimusten keskinäiset suhteet.

7 6 2. TOIMINTALINJA Visio: - MTT:n toiminnan vaikutuksesta: - Elintarvikesektori on kilpailukykyinen Kuluttajilla on terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita - Maaseutuyritykset ovat kannattavia, on uusia toimeentulomahdollisuuksia - Elinympäristö on puhdas, maaseutuympäristöllä virkistysarvo - MTT on: - Kansainvälisesti arvostettu - Haluttu työpaikka - MTT:ssä on: - Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Arvot: Eettisyys, sidosryhmälähtöisyys, asiantuntijuus & innovatiivisuus, henkilöstön hyvinvointi, jatkuva kehittyminen Toiminta-ajatus: MTT tuottaa ja välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa koko toimialalle. 3. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VAIKUTTAVUUS- TAVOITTEET Yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien, kansalaisten ja elintarviketalouden toimijoiden hyvinvoinnin lisääntyminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaille. MTT huolehtii siitä, että se toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintalinjansa ja toimintaympäristön muutokset. Koko toimialalle yhteisiä strategisia päämääriä ja tavoitteita, joita MTT osaltaan edistää, ovat: (1) Kuluttajien hyvinvointi (a) Kuluttajat voivat valita suuresta valikoimasta laadukkaita, turvallisia ja edullisia elintarvikkeita. (b) Suomen elintarvikemarkkinoiden toimivuus on turvattu. (c) Ruokajärjestelmiä on ohjattu toteuttamaan yhteiskunnan kokonaishyvää. (2) Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky (a) Suomalainen elintarviketalouden toimintaehdot on turvattu, se on tehokas ja kilpailukykyinen myös vientimarkkinoilla. (b) Elintarvikeketjun toimijat hallitsevat tuotantoprosessin sekä tarjoavat ja markkinoivat kannattavasti ja kustannustehokkaasti kuluttajien haluamia ja yhteiskunnan hyväksymällä menetelmällä tuotettuja elintarvikkeita. (c) Elintarvikeketjun toimijat hallitsevat elintarvikkeiden laatua ja tuotannon riskejä (kansallinen laatustrategia).

8 7 (3) Maatalousyrittäjien monitoimisuus (a) Yrittäjät synnyttävät innovatiivisia yrityksiä ja tuotteita ja markkinoivat tuotteet arvonlisää tuottaen. (b) Maataloutta ohjataan ottaen huomioon muutosten sosioekonomiset vaikutukset mukaan lukien maaseutuyrittäjien hyvinvointi. (4) Tuotanto- ja elinympäristön laatu (a) Tuotannon kehittämisessä kansalaisten näkökulma otetaan huomioon siten, että maaseudun luonnonvaroja käytetään kestävästi ympäristöä varjellen. (b) Elintarviketalous ja maaseudun resurssien käyttö on sopeutettu mahdolliseen ilmaston lämpenemiseen ja muihin ympäristönmuutoksiin. (5) Maaseudun elinvoimaisuus sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus (a) Yhteiskunnan kehitystä ohjataan maaseudun elinvoimaisuus huomioon ottaen. (b) Maa- ja elintarviketalouden ympäristökasvatukselle on kehitetty oma järjestelmä. (c) Maatalouden monivaikutteisuutta edistetään ja maaseudulla tuotettavien julkishyödykkeiden markkinat ovat toimivat. (d) EU:n maatalous- maaseutu-, alue-, kauppa- ja ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon Suomen tarpeet. (e) Politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta, hyvinvointivaikutuksia ja julkistaloudellisia seurauksia on arvioitu, ja politiikassa on otettu huomioon arvioinnin tulos. (f) Maaseudun ja elintarvikeketjun merkitys työllisyydelle ja kansantaloudelle tunnustetaan laajasti. 4. KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 4.1. Perustelut Saavuttaakseen asettamansa tavoitteet MTT:n on suunnattava ja tehostettava toimintaansa. Suunnittelussa lähdetään siitä, että MTT:n budjettirahoitus ei tule oleellisesti lisääntymään. Toiminnan vahvistaminen strategisilla alueilla on siksi tehtävä joko ulkopuolista rahoitusta lisäämällä, toimintaa tehostamalla tai nykyistä toimintaa sopeuttamalla. Vahvistettavina alueina suunnittelukaudella on: maaseutututkimus, taloustutkimus, teknologiatutkimus, bioteknologia, biologinen monimuotoisuus sekä tiedon ja teknologian siirto. Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty kyseisten toimintojen volyymi vuonna 2002 (tiedon ja teknologian siirron osalta nykyisellä kirjauskäytännöllä lukua ei ole saatavissa vuodelta 2002) ja vahvistamistarve suunnitteluvuosina verrattuna vuoden 2002 tasoon sekä MTT:n toiminnan uudelleen suuntaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

9 8 Taulukko 1. Omien resurssien ( = budjettirahoitus ja yhteishankerahoitus) suuntaaminen vahvistettaville alueille M v (muutos vertailulukuun vuodelta 2002). Vahvistettava Tutkimusalue 2002 Omien resurssien uudelleen suuntaaminen M M Budjettirahoitus / yhteishanke rahoitus, % MAASEUTUTUTKIMUS: 0,500 0,220 0,280 0,340 0, / 50 Aluetutkimuksen resursseja suunnataan alueiden elinkeinojen lisäarvoksi Koetoimintaa siirretään kumppanuustiloille TALOUSTUTKIMUS 2,769 0,170 0,340 0,340 0, / 0 TEKNOLOGIATUTKIMUS 1,358 0,340 0,510 0,680 0, / 0 BIOTEKNOLOGIA 3,600 0,200 0,400 0,600 0, / 50 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS : 0,67 0,100 0,200 0,300 0, / 75 Geenivarat Biodiversiteetti Maiseman monimuotoisuus TIEDON & TEKNOLOGIAN SIIRTO: Resurssoidaan Tiedepuiston kehittämistä: tuotekehityshalli & ympäristöosaamisen tuotteistaminen - 0,200 0,200 0,200 0, / 75 YHTEENSÄ 8,887 1,230 1,930 2,360 2,820 Taulukko 2. Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen v M. Vahvistettava Tutkimusalue Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen M MAASEUTUTUTKIMUS: 0,110 0,140 0,170 0,200 Aluetutkimuksen resurssien suuntaaminen elinkeinojen kehittämiseksi Koetoiminnan siirto kumppanuustiloille TALOUSTUTKIMUS 0,170 0,340 0,340 0,340 TEKNOLOGIATUTKIMUS 0,340 0,510 0,680 0,680 BIOTEKNOLOGIA 0,100 0,200 0,300 0,400 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS : 0,025 0,050 0,075 0,100 Geenivarat Biodiversiteetti Maiseman monimuotoisuus TIEDON & TEKNOLOGIAN SIIRTO: 0,050 0,050 0,050 0,050 Resurssoidaan Tiedepuiston kehittämistä: tuotekehityshalli & ympäristöosaamisen tuotteistaminen YHTEENSÄ 0,795 1,290 1,615 1,770

10 9 Taulukko 3. Toiminnot, joista uudelleen järjestämällä vapautuu resursseja (M v verrattuna budjettiin v. 2002). Uudelleen Järjestettävä Toiminto MAATILATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN: Alueellisen toiminnan järjestäminen 0,200 0,300 0,400 0,400 Maatilatoimintojen järjestäminen 0 0,100 0,200 0,300 TUTKIMUSYKSIKÖT 0,200 0,350 0,400 0,400 KOHDENTAVAT OMIA RESURSSEJAAN BIOTEKNOLOGIAAN MEIJERITOIMINTA 0,200 0,200 0,200 0,200 ULKOISTAMINEN JA SISÄISEN TOIMINNAN TEHOSTAMINEN 0,195 0,340 0,415 0,470 YHTEENSÄ 0,795 1,290 1,615 1,770 Vahvistettaville alueille suunnataan vuonna 2007 yhteensä 2.82 M enemmän resursseja kuin vuonna Tästä budjettirahan uudelleen suuntaamisen osuus on 1.77 M ja ulkopuolelta hankittavan rahoituksen osuus on 1.05 M. Merkittävin yksittäinen toiminnan sopeuttaminen on maatilatoimintojen ja alueellisen toiminnan kenttäkokeiden resurssien suuntaaminen alueiden elinkeinotoiminnan vahvistamista tukevaan tutkimukseen Kansainvälistyminen Yhteistyö EU-maissa olevien tutkimuslaitosten kanssa ja osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin on MTT:n kansainvälisen toiminnan painopiste. Pohjoismainen yhteistyö nähdään osana eurooppalaista yhteistyötä ja sen puitteissa tutkimusyksiköt tekevät aktiivista yhteistyötä pohjoismaisten tutkimuslaitosten kanssa. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään muiden teollistuneiden maiden, lähinnä USA:n, Kanadan ja Japanin kanssa. Lähialueyhteistyössä painopiste on Pietarin alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten kanssa. Niiden kanssa pyritään löytämään molempia osapuolia kiinnostavia hankkeita. Erillistä suurempaa panostusta lähialueyhteistyöhön MTT ei kuitenkaan tee. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT pyrkii osallistumaan aktiivisesti, silloin kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio. MTT pyrkii löytämään kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä Suomen kannalta tärkeissä yhteistyömaissa olevien tutkimuslaitosten kanssa. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Pääsääntö on kuitenkin, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kustannukset korvaa ulkopuolinen rahoittaja. MTT hakeutuu mukaan ensisijaisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät MTT:n keskeisiin toimintatavoitteisiin. Ollakseen kiinnostava yhteistyökumppani MTT:n on pyrittävä keskittämään rajalliset resurssinsa toimintansa kannalta keskeisille alueille ja kehittymään näillä alueilla mahdollisimman hyväksi, sillä laaja-alainen, mutta tasoltaan keskinkertainen organisaatio ei ole kiinnostava yhteistyötaho kehitettäessä merkittäviä innovatiivisia ratkaisuja. Yhteistyökumppanit valitaan täydentämään niitä osa-alueita, joita MTT:ltä puuttuu. Tärkeää on, että myös MTT:llä on tarjottavanaan yhteistyöhön korkeatasoista osaamista. Kansallisiin erityispiirteisiin, kuten pohjoisen sijainnin aiheuttamiin vaatimuksiin liittyvä tutkimus ja pohjoisen sijainnin mukanaan tuoma tietämys ovat MTT:n ydinosaamisaluetta. Valittujen keskeisten yhteistyökumppaneiden

11 10 kanssa tiivistetään yhteistyötä siten, että syntyy yhteisiä tutkimuskokonaisuuksia, joissa luontevana osana on asiantuntijavaihto. Kongressi- ja seminaarimatkojen tavoitteellisuutta lisätään ja niihin liitetään vierailuja alan tutkimuslaitoksiin, jolloin luodaan kontakteja tutkimusyhteistyön edistämiseksi. Raportointiin sisällytetään selkeitä analyyseja ja ehdotuksia yhteistyön mahdollisuuksista ja havaituista kehittämiskohteista. Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. Nuoret väitelleet tutkijat ovat avainryhmä, joiden työskentelyä ulkomailla tuetaan myös MTT:n varoin. MTT kehittää vanhemmille tutkijoille sapattivapaan kaltaista järjestelmää kansainvälisten yhteyksien lisäämiseksi. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. Asiantuntijavaihtoa tuetaan MTT:n tätä tarkoitusta varten varaamalla määrärahalla, mutta pääosa asiantuntijavaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä Ulkoinen tiedotus astui voimaan valtioneuvoston asetus, jolla täsmennetään viranomaisten tiedotus- ja muita viestintävelvollisuuksia. Asetus velvoittaa valtionhallinnon organisaatioita muun muassa laatimaan viestintäsuunnitelman ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Viestintäsuunnitelman teko ajoitetaan MTT:ssä vuoden 2003 toimintasuunnitelman valmisteluaikatauluun ja esitetään vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa. Suunnitelma ulottuu vuoden 2005 loppuun. Jatkossa viestintäsunnitelma päivitetään vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. 5. SISÄISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 5.1. Henkilöstö Määrä ja rakenne: MTT:n henkilövahvuus vastasi v henkilötyövuotta. Suunnittelukauden alussa sen arvioidaan olevan 905 htv ja kauden lopussa 870 htv. Henkilöstön palvelussuhdeturvaa parannetaan siten, että vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä nostetaan suunnittelukauden aikana 70 %:iin henkilöstöstä. Palvelussuhdelajia muutetaan asteittain siten, että virkasuhteen käyttö rajataan työnantajavirkamiehille, professoreille, toimintayksiköiden ja vastuualueiden johtajille ja heidän varamiehilleen sekä tehtäviin, joihin sisältyy muuta julkisen vallan käyttöä. Työsuhteesta tulee siten yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Nykyisiä virkoja muutetaan optimointiprojektin II-vaiheen suunnitelman mukaisesti työsuhteisiksi tehtäviksi työyksikkökohtaisten kehittämishankkeiden yhteydessä. MTT:n henkilöstörakenne on vuosi vuodelta kehittynyt tutkijapainotteisemmaksi. Vuoden 2001 toteutumatiedon perusteella MTT:n henkilökunnasta oli tutkijoita 29,3 %. Asiantuntijoiden (vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet) osuus v oli 34 % henkilökunnasta. Tätä osuutta on edelleen tarkoitus kasvattaa suunnittelukauden aikana 40 %:iin. Tämän muutoksen tukemiseksi MTT:ssä suunnataan toimintoja uudelleen sekä muutetaan luonnollisen poistuman kautta vapautuvat vakanssit mahdollisuuksien mukaan tutkijavakansseiksi. Kunkin avautuvan viran ja vakinaisen työsuhteisen tehtävän kohdalta harkitaan erikseen, palveleeko sen täyttäminen MTT:n strategisia tavoitteita. Jos viran tai tehtävän täyttäminen tai siirtäminen toimintayksiköstä toiseen ei ole tarkoituksenmukaisena, se lakkautetaan. Vuoteen 2007 mennessä MTT:ssä vapautuu eläkkeelle siirtymisten kautta 48 vakanssia, joista 39 on muista kuin asiantuntijatehtävistä. Tarkemmat tiedot suunnitellusta henkilöstörakenteesta on esitetty taulukossa 4.

12 11 Taulukko 4. Henkilöstörakenne (htv) Henkilöstöryhmä Toteutuma 2001 Suunnitelma 2003 Suunnitelma 2004 Suunnitelma 2005 Suunnitelma 2006 Suunnitelma 2007 Johtajat Tukipalveluhenkilöstö Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkijat Muu tutkimushenkilöstö Harjoittelijat Muut tehtävät YHTEENSÄ Osaaminen: Jatkuva osaamisen kehittäminen toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi on välttämätöntä kaikissa henkilöstöryhmissä. Tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluja syvennetään siten, että jokaisen kanssa sovitaan vuosittain nykyistä selvemmin kyseisen vuoden osaamisen kehittämistavoitteesta ja sen resursseista. Tavoitteena on, että v tutkijakoulutettuja on 130. Vuonna 2002 tutkijakoulutettuja on yhteensä 94 (näistä tohtoreita 76, lisensiaatteja 18). Toimintayksiköiden henkilöstösuunnitelmien mukaan eritasoisia tutkintoja suoritetaan yhteensä 105. Osaamisen kehittämisen muotoja on mm: Jatkokoulutus Täydennyskoulutus, mm. tutkimus- ja analyysimenetelmät, talousosaaminen, kielet, viestintä- ja neuvottelutaidot, projektinjohtamistaidot Työskentely ja/tai kansainvälisissä toimintaympäristöissä Työskentely muissa tutkimuslaitoksissa ja yksityisissä yrityksissä V alkanutta tutkijoiden koulutusohjelmaa jatketaan. Käynnistetään johtajuus- ja johtajapotentiaalivalmennus. Suunnitelma tiedollisen osaamisen kehittymisestä on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Koulutusrakenne v ja 2007 (henkilöstön määrä vuoden lopussa). Toteutunut koulutustaso lkm lkm % Tutkijakoulutusaste (tri, lis.) % Ylempi korkeakouluaste % Alempi korkeakouluaste % Alin korkea-aste % Keskiaste % Ei tutkintoa % YHTEENSÄ % Työyhteisö ja työterveydenhuolto: Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa työssä uupumisen ja ikääntymisen mahdollisesti aiheuttamien riskien välttämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuoltojen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön

13 12 tarpeita vastaavasti. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuoltojen ja henkilökunnan kanssa. Työssä jaksamisen tukemiseksi toteutetaan työpaikkakohtaisia kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja tiimivalmiuksien parantaminen. Työsuojelu: MTT:n YT-ryhmän uusi toimikausi on Työsuojelun toimintaohjelma eli MTT:n työympäristöohjelma päivitetään vastaaville vuosille. Työsuojeluhenkilöstölle ja esimiehille/johdolle järjestetään vuosittain täydennyskoulutus ja uusille työsuojelun peruskoulutus. Työympäristöohjelman mukaisesti selvitetään eri ikäisten työntekijöiden vahvuudet ja osaaminen työyhteisössä. Vuosina jää vuosittain eläkkeelle keskimäärin 10 henkilöä ja vastaavasti vuosina keskimäärin 22 henkilöä. Heidän osaamisensa siirtäminen työyhteisön käyttöön on oleellinen osa tiedon, taidon ja kokemuksen hyödyntämistä. Miten tämä usein hiljainen tieto siirretään, vaatii suunnittelua. Samoin selvitetään yhdessä työterveyshuollon kanssa, kuinka eri tehtävissä toimivien henkilöiden työympäristö, tehtävät ja kuntoutus on järjestettävissä siten, että heidän työnsä ja ikänsä on sopusoinnussa. Työn aiheuttamia riskejä ovat yksintyöskentely, biologiset pölyt, eläinten rehujen raskaat nostot ja siirtelyt sekä eläinten käyttäytymisen arvaamattomuus. Projektityöskentelyn lisääntyminen ja ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvu aiheuttavat jatkuvia muutoksia työn kulkuun ja samalla henkistä kuormitusta. Laitemäärärahoja suunnataan työturvallisuutta parantaviin investointeihin. Vähältä piti-tapaukset käydään läpi ja ehkäistään ennakolta vastaavat riskitilanteet. Palkkakilpailukyky: Palkkausjärjestelmää uudistetaan tavoitteena palkkakilpailukyky ja henkilöstön nykyistä suurempi palkkauksellinen yhdenvertaisuus vastaavalla valtionhallinnon toimialalla työskentelevän henkilöstön kanssa. Valtiovarainministeriön ylläpitämän Valtion palkkaluokituksen 2001 tietojen mukaan MTT:n palkkataso on 84 % valtion tutkimuslaitosten keskimääräisestä palkkatasosta. Nykyinen palkkausjärjestelmä on ollut käytössä vuoden 1996 alusta. Järjestelmää arvioidaan sekä tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen osan näkökulmista. Tehtävien vaativuusluokitus kaipaa selkiinnyttämistä. Henkilökohtaisen palkinnan painotusta ohjataan osaamisen ja kyvykkyyden palkinnan suuntaan. Tuloksellisuuden palkitsemiseksi ja yhteistyöhön kannustamiseksi otetaan käyttöön ryhmien tulospalkkio Toimintaprosessit Suunnittelukaudella MTT kehittää organisaatiota ja siihen liittyen erityisesti johtamista ja taloushallintoa. Tavoitteena on, että MTT toimii prosessien verkostona v Sitä ilmentää mm. rajaaitojen madaltuminen sekä joustavuuden, nopeuden, oppimisen ja asiakassuuntautuneisuuden kasvu ja sisäisen toiminnan yhdenmukaisuus. Tämä näkyy vuosittaisena tuloksellisuuden paranemisena. Vuonna 2002 on määritelty ja kuvattu MTT:n ydinprosessit: markkinointi, tutkimus sekä tiedon ja teknologian siirto. Ydinprosesseille on määritelty tavoitteet ja omistajat sekä käynnistetty niiden mittarien arviointi. Samalla arvioidaan vuodesta 1995 käytössä ollutta BSCmittaamismallia (ulottuvuuksina vaikuttavuus, tuotokset, talous, prosessit, henkilöstö). Uusiksi mittaamisulottuvuuksiksi tulevat sidosryhmät, resurssit, toiminta sekä osaaminen ja potentiaali. Tukiprosesseiksi on nimetty resurssien hallinta, tietohallinto ja laskentatoimi.

14 13 Prosessityö jatkuu eri toimintojen toimintakäsikirjojen (laatukäsikirja) laatimisena ja prosessivaiheiden parantamisprojekteina. Nämä toteutetaan keskitetysti yleisjohdon ja tukipalveluyksikköjen toimesta sekä toimintayksikkötasolla. Toimintakäsikirjat ja työohjeet ovat MTT:n intranetissa ajantasaisessa ja helppokäyttöisessä muodossa koko henkilöstön käytettävissä. Osana prosessityötä käynnistetään sisäiset auditoinnit ja best practice-käytäntöjen etsintä ja esittely. Auditoinneissa sisäiset asiakkaat havainnoivat toistensa prosesseja ja prosessivaiheita ja identifioivat mahdollisia poikkeamia sovittujen käytäntöjen ja toteutuvan käytännön välillä. Samalla tunnistetaan uusia mahdollisia parannuskohteita. Prosessityön koordinoimiseksi nimetään MTT:hen laatupäällikkö (esim. johonkin olemassa olevaan päällikkö- tai asiantuntijatehtävään liittyen) sekä hänen yhteistyöverkostokseen toimintayksiköihin oma laatukoordinaattori. Laatupäällikön tehtävänä on huolehtia mm. prosessikoulutuksesta ja auditointien käytännön toteuttamisesta. Ulkoisia auditointeja toteutetaan akkreditoitujen toimintojen osalta. Sidosryhmien kokemuksia MTT:stä ja heidän tarpeitaan selvitetään joka toinen vuosi toteutettavalla sidosryhmätutkimuksella Toimitilat, pellot ja laitteet MTT:n vuokrakustannukset ovat vuonna 2003 arvioilta kaikkiaan 6,30 M. Vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja nousu suunnittelukauden loppuun on arvioilta 0,52 M. Välttämättömän muutos- ja lisärakentamisen aiheuttama vuokrien nousu on lisäksi suunnittelukauden loppuun mennessä 0,38 M. Toteuttamalla suunnitellut sopeuttamistoimenpiteet saadaan puolestaan säästöä 0,12 M. Suunnittelukauden lopussa MTT:n vuokramenot arviodaan 7,31 M :ksi. Kustannustietoisuutta on edistetty siirtämällä toimintayksiköille vastuu niiden käytössä olevien toimitilojen vuokrakustannuksista. Tämä vaikuttaa kuitenkin vasta pitkällä tähtäimellä, sillä Senaatti Kiinteistöjen kanssa on kiinteistöistä tehty pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Yksittäisten tilojen vuokraaminen kiinteistöjen sisältä on harvoin tarkoituksenmukaista ja vähäisen kysynnän vuoksi vain harvoin mahdollista. Suunnittelukauden merkittävin rakennushanke tulee olemaan uuden navettayksikön rakentaminen korvaamaan Jokioisilla nykyistä yli sadan vuoden ikäistä Lintupajun lypsylehmänavettaa, jota selvitysten mukaan ei enää kannata peruskorjata. Rakentamishanke asettuu vuosille Ennen rakennushankkeesta päättämistä selvitetään lypsykarjatutkimuksen kokonaistarve ja yhteistyömahdollisuudet. Muita merkittäviä hankkeita tulee olemaan Ruukin työhalli rakentaminen, Maaningan lypsylehmänavetan peruskorjaus, TEK:n, MTTL:n ja KSU:n toimitilojen peruskorjaus- ja muutostyöt. Lisäksi Jokioisten kunnan omistama kiinteistöyhtiö rakentaa tiedepuiston päärakennuksen, josta MTT vuokraa mm. ruokala- ja kokoustilaa. MTT:n hallinnassa on peltoa kaikkiaan 1900 ha. Voimassa olevan peltostrategian mukaisesti kiinnitetään erityistä huomioita peltojen vaatimaan perusparannukseen, peltojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä niiden käytön koordinointiin. Tarvittavia perusparannuksia, lähinnä salaojituksen uudistanen, varten varataan budjettiin vuosittain euron määräraha. Suunnittelukaudella tullaan MTT:n tutkimusstrategian päivittämisen yhteydessä selvittämään, onko mahdollista luopua osasta MTT:n käytössä olevasta peltoalasta MTT:n kilpailukykyyn ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa ja uskottavana yhteistyökumppanina vaikuttaa osaavan henkilöstön lisäksi nykyaikaisen tutkimuksen mahdollistava tutkimusvälineistö. Viime vuosina MTT ei ole kyennyt uusimaan laitteita niiden poistoja vastaavassa tahdissa. Tämän seurauksena laitekanta on osin ikääntynyt ja sen seurauksena myös ylläpito- ja huoltokustannukset ovat kohonneet. Ikääntyminen on osaltaan johtanut siihen, että kalusto ei

15 14 myöskään kaikilta osin vastaa työsuojelullisia vaatimuksia. Toisaalta tutkimuksen voimakas kehittyminen edellyttää yhä kalliimpien laitteiden hankkimista, jotta MTT:n tutkimus säilyttää kilpailukykynsä. Epäkohdan korjaaminen edellyttäisi suunnittelukauden loppuun mennessä budjettikehyksen nostamista 0.6 M :lla. Koska tämä ei oletettavasti ole mahdollista on MTT:n etsittävä muita ratkaisuja. MTT tiivistää omien laboratoriotoimintojensa koordinaatiota ja tehostaa laitteiden käyttöä. Yhteistyötä analyysitoiminnassa muiden tutkimuslaitosten kanssa tiivistetään. Tästä on esimerkkinä kasvibiotekniikan tutkimus Viikin Biokeskuksessa. Suunnittelukaudella harkitaan tämän yhteistyön laajentamista MTT:n muuhunkin biotekniseen tutkimukseen. Hankinnoissaan MTT soveltaa MMM:n hankintastrategiaa. MTT:lle on laissa annettu tehtäväksi tutkimustiedon tuottamisen lisäksi tiedon ja teknologian siirto. Tämä tarkoittaa käytännössä ratkaisujen jalostamista entistä pidemmälle vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tällaisten laitteistojen hankkiminen on kuitenkin erittäin kallista ja MTT:llä ei siihen ole mahdollisuutta nykyisen budjetin puitteissa. Tähän ongelmaan etsitään ratkaisua Agropolis-tiedepuiston toimintaa kehittämällä. Suunnittelukaudella Tiedepuisto pyrkii löytämään rahoitusta tuotekehitykseen soveltuvien laitteistojen hankintaan. Näitä laitteita MTT:n on tarkoitus vuokrata käyttöönsä tehdessään tuotekehitykseen liittyvää tutkimusta Tietohallinto Tietohallinto on keskeinen MTT:n prosessien hallinnassa ja parantamisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään suuntaamalla tutkimusresursseja tutkimusohjelmiin, joissa informaatioteknologiaa yhdistetään huomattavasti nykyistä enemmän MTT:n biologiseen, teknologiseen ja taloudelliseen osaamiseen. Toiminnan taloudellisuutta lisätään vahvistamalla MTT:n informaatioteknologiaan perustuvia tiedonkeruu- ja varastointitoimintoja sekä ottamalla käyttöön projektinhallintajärjestelmä. Sisäinen toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi huolehditaan tietoverkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Suunnittelukaudella (vrt. luku 7. Perustelumuistio): sähköisiä palveluja kehitetään MTT:n ulkoisille ja sisäisille asiakkaille (verkkopalvelustrategia) tietoturvallisuus kytketään osaksi toimintaa ja sen kehittämistä verkkokeskeistä työryhmätyöskentelyä tuetaan MTT-portaalin avulla neuvottelujen ja seminaarien etäosanotto saatetaan osaksi toimintaa aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä parannetaan MTT:n sisällä ja sidosryhmille asianhallinta-, arkistointi- ja dokumentointimenettelyt yhdenmukaistetaan kehitetään sähköinen kirjasto huolehditaan siitä, että informaatiotekniset ratkaisut ja menettelytavat ovat yhtenäisiä MTT:ssa tietoaineistojen keruussa ja hallinnassa otetaan paikkatiedon komponentit huomioon projektinhallinnan välineitä kehitetään. Niiden avulla suunnitellaan ja seurataan resurssien käyttöä, tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, ohjataan korjaaviin toimenpiteisiin sekä sovitetaan yhteen eri projektien resurssitarpeita. siirrytään paperittomaan kirjanpitoon ja matkahallintoon. Parannetaan tiedon käytettävyyttä ja MTT:n sisäisen toiminnan laatua nopeuttamalla asioiden käsittelyä, yhdenmukaistamalla menettelyjä, säästämällä työ- ja materiaalikustannuksia toteutetaan MMM:n paikkatietostrategiaa.

16 15 6. TALOUDEN KEHITYS Strategisten päämääriensä toteuttamiseksi MTT vahvistaa maaseutu-, talous- ja teknologiatutkimusta, bioteknologian ja biologisen monimuotoisuuden tutkimusta sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Tämä vahvistaminen tehdään suuntaamalla omia resursseja uudelleen. Vuokrakustannusten nousuun, verkkopalvelustrategian toteuttamiseen, sikatalouden tutkimusaseman rehusekoittamon laitteistoon sekä palkkausjärjestelmän uusintaan esitetään budjettikehyksen nostamista (taulukko 6). Suunnittelukauden lopussa rahoituskehys olisi yhteensä 48,978 M (kasvua 3,297 M, 7 % v:sta 2003). Tästä budjettirahoituksen osuus on 33,083 M (kasvu 2,842 M, 9 % v:sta 2003), yhteishankerahoitus 11,455 M (kasvu 0,455 M, 4 % v:sta 2003), muu tulorahoitus 2,300 M ja asiakasrahoitus 2,140 M. V kehittämissuunnitelman mukaisesta menorakenteesta palkat ovat 31,240 M (kasvua 2,240 M, 8 % v:sta 2003), vuokrat 7,312 M (kasvua 1,012 M, 16 % v:sta 2003), muut kulutusmenot 8,225 M (laskua 0,355 M, 4 % V:sta 2003) ja investoinnit 2,201 M (kasvua 0,400 M, 22 %, v:sta 2003). Investoinneista käyttöomaisuuden osuus on 93 %. Kuva 1. Rahoitusrakenne % v % 5 % 4 % 5 % 4 % 4 % 4 % 4 % 90 % 80 % 24 % 23 % 24 % 23 % 23 % 23 % 23 % 70 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 60 % 50 % 40 % Asiakasrahoitus Yhteishankerahoitus Muu tulorahoitus Budjettirahoitus 30 % 66 % 69 % 66 % 68 % 68 % 68 % 68 % 20 % 10 % 0 % 2001 TP 2002 TA 2003 TAE 2004 TS 2005 TS 2006 TS 2007 TS vuosi

17 16 Kuva 2. Menorakenne v ,000 45,000 40,000 35,000 M 30,000 25,000 20,000 Investoinnit Kulutusmenot Toimitilat Palkat 15,000 10,000 5,000 0, TP 2002 TA 2003 TAE 2004 TS 2005 TS 2006 TS 2007 TS vuosi

18 17

19 18 7. PERUSTELUMUISTIO mom Toimintamenot 7.1. Perussuunnitelma (taulukko 7) Toimitilavuokrat MMM:n MTT:lle antama alustava menokehys sisältää 0,513 M :n lisäyksen toimintamenomomentin määrärahaan vuodelle Tästä on vuokrannousun osuus 0,433 M. Kehyksen nousu on välttämätön vuoden 2004 vuokrakustannusten hoitamiseksi. Elinkustannusindeksin nousun aiheuttama vuokrannousu tulee sisällyttää budjettikehykseen myös vuosina MTT:n vuokrakustannuksiin on budjetoitu 6,055 M vuodeksi Vuokrannousu on voitu kattaa vuoden 2001 rakennusperuskorjausten aikaisilla sekä rakennushankkeiden viivästymisestä aiheutuneilla vuokrasäästöillä (yhteensä 0,355). Vuoden 2003 vuokriin on budjetoitu 6,300 M. Vastaava vuokraosuus joudutaan v kattamaan erilaisin tilapäisin järjestelyin. Vuoden 2004 TTS-kehyksen sisältämä 0,433 vuokralisäys kattaa kohtuullisesti indeksinousun ja em. puuttuvan vuokraosuuden. Vuokramenot on rahoitettava budjettirahoituksella, sillä MTT:n ulkopuolelta tulevalla yhteishankerahoituksella ei yleensä voi kattaa vuokramenoja. MTT:ssä kustannustietoisuutta on edistetty siirtämällä toimintayksiköille vastuu niiden käytössä olevien toimitilojen vuokrakustannuksista. Yksittäisten tilojen vuokraaminen kiinteistöjen sisällä on kuitenkin harvoin tarkoituksenmukaista ja vähäisen kysynnän vuoksi vain harvoin mahdollista. Siten mahdollisuudet vuokrakustannusten hallintaan ovat rajalliset. Elinkustannusindeksi Vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin. Sen nousua on vaikea ennakoida koko suunnittelukaudelle, mutta 2 %:n nousua käyttäen indeksin vuosivaikutus on suunnittelukaudella: ,125 M , , ,137 Edellä todetun perusteella MTT esittää määrärahakehyksen nostamista TTS-kaudella seuraavasti 2004: 0,433 M (sisältäen myös vuokrannousun ), 2005: 0,128 M, 2006: 0,132 M ja 2007: 0,137 M Maatalouden kasvihuonepäästölaskelmien tekeminen, laskennan kehittäminen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen (viranomaistehtävä) MMM:n alustava MTT:n v menokehys sisältää 0,08 M määrärahan ja 2 htv:n henkilötyöpanoksen kasvihuonepäästölaskennan vakiinnuttamiseksi. MTT on valmis toimimaan maatalouden osalta Suomen vastuulaitoksena. Kaasupäästöjen laskentaa tehdään Kioton ilmastosopimuksen tarpeisiin. Suomessa kokonaisvastuu on YM:lla. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus toimivat koordinoijina, ja sektorilaitokset tuottavat numerot sekä kehittävät laskentaa. Suomen on saatettava maatalouden kaasupäästöjen laskenta pysyvälle pohjalle Kioton sopimuksen ratifiontivaiheessa (todennäköisesti 2002). Tällöin määritellään vastuulaitokset, jotka vastaavat:

20 19 - laskelmien tekemisestä - laskennan kehittämisestä - kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta - muiden maiden arviointeihin osallistumisesta 7.2. Kehittämissuunnitelma (taulukko 7) Verkkopalvelut ja tietoverkkojen käyttö Maa- ja metsätalousministeriön TTS-laadintaohjeessa pyydetään selvitystä viraston verkkopalvelustrategian laadintatilanteesta ja lisämäärärahantarpeesta. Tähän liittyen MTT esittää seuraavaa: Tällä hetkellä MTT tarjoaa tietoa tutkimuksista ja tutkimustoiminnasta sekä sähköisiä julkaisuja. MTT uudisti v internet-sivustonsa ( ja uusii parhaillaan intranet-sivustoaan (MTT-Info). Verkossa on mm. kasvinsuojelun ajankohtaispalvelu (KasperIT), säilörehun korjuuaikapalvelu (Artturi) ja rehutaulukot. Tavoitteena on kehittää Agronet tietoverkosta toimialan ensisijainen verkkopalvelujen tuotantoalusta ja jakelukanava. Tavoite toteutetaan yhteistyössä neuvonnan ja tuottajajärjestöjen kanssa. Järjestelmän ylläpito on MTT:n vastuulla. Verkon markkinoimiseksi MTT sitoutuu yhteistyökumppanien kanssa valmisteltavaan yhteiseen markkinointistrategiaan. Verkkopalvelut liittyvät MTT:n toimintastrategiaan, erityisesti tiedon ja teknologian siirtoon. Ne ovat keskeinen keino MTT-prosessin suorituskyvyn parantamisessa. Palvelua kehitetään wwwsivujen ja Agronetin kautta MTT:n ulkoisille asiakkaille (elintarvikkeiden kuluttajat, jalostava teollisuus ja kauppa, viljelijät ja maaseudun muut pienyrittäjät, neuvonta ja kehittämisorganisaatiot, tutkimus ja opetus, palveluyritykset, rahoituslaitokset, informaatiojärjestelmien kehittäjät ja käyttäjät, hallinto ja kansalaiset sekä tutkimusta rahoittavat organisaatiot). Sisäisten asiakkaiden (oma henkilöstö ja tutkimusyhteistyön osapuolet) palvelu toteutetaan MTT-portaalin kautta. Verkkopalvelustrategiassa määritellään, mitä palveluita tarjotaan verkossa, mille asiakasryhmille niitä kohdistetaan sekä miten verkkopalvelu vaikuttaa perinteiseen tapaan siirtää tietoa ja teknologiaa. Kunkin asiakasryhmän tarpeisiin tarjotaan relevanttia ja kohdennettua tietoa ja palvelua. Verkkopalvelutuotanto ja ylläpito kytketään MTT:n ydin- ja tukiprosesseihin. Käytännön toteutus edellyttää tietohallinnon kehittämistoimenpiteitä ja niiden resurssointia. Pääosa kehittämisestä resurssoidaan osana muuta toimintaa, mutta ulkoisten palvelujen toteuttaminen edellyttää erillisresursseja sisällöntuotantoon, IT-tekniikkaan ja tietoliikenteeseen seuraavasti: - tietokanta-asiantuntija (tiedonkeruun & varastoinnin menettelyt, niiden välineet: 0,050 M alkaen 2004) - kaksi tutkimusorientoitunutta IT-asiantuntijaa (informaatioteknologiaa ja MTT:n substanssiosaamista yhdistävät tutkimushankkeet: 0,050 M alkaen 2004, lisäksi 0,050 M alkaen 2005) - www-paja (IT-tietopalvelu: internetin käyttö markkinoinnissa, tutkimuksessa, tiedon & teknologian siirrossa, tukiprosesseissa, kommunikoinnissa sidosryhmien kanssa - tietopalvelusihteeri, kaksi toimittajaa: 0,050 M vuosina 2004, 2005 ja 2006) - toimintayksiköiden IT-osaajat (jokaisessa yksikössä vahva tulkki tietopalvelun ja yksikön vuorovaikutukseen, kaksi IT-osaajaa/ v: 0,100 M vuosina 2004, 2005, 2006, 2007)