TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2004-2007"

Transkriptio

1 /033/2002/HAT + YLE TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 1 ORGANISAATIO

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TOIMINTALINJA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Perustelut Kansainvälistyminen Ulkoinen tiedotus SISÄISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Henkilöstö Toimintaprosessit Toimitilat, pellot ja laitteet Tietohallinto TALOUDEN KEHITYS PERUSTELUMUISTIO mom Toimintamenot Perussuunnitelma (taulukko 7) Toimitilavuokrat Maatalouden kasvihuonepäästölaskelmien tekeminen, laskennan kehittäminen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen (viranomaistehtävä) Kehittämissuunnitelma (taulukko 7) Verkkopalvelut ja tietoverkkojen käyttö Toimitilat Työnantajakilpailukyvyn varmistaminen...20

4 3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET MTT:n toimintaympäristöön vaikuttavina megatrendeinä nähdään seuraavaa. Elintarvikemarkkinat segmentoituvat. Halvan perusruoan kysyntä säilyy entisenä, mutta rinnalla on entistä enemmän markkinoita ominaisuuksiltaan ja tuotantotavaltaan erilaistetuille tuotteille, kuten funktionaalisille elintarvikkeille, luomuruoalle, lähiruoalle sekä tietyille erikoistuotteille. Erikoistuotteet tuovat lisää jaettavaa tarjontaketjuun, mutta alkutuotannon on vaikeuksia saada raaka-aineesta lisähintaa. Laadun merkitys elintarvikkeiden valintakriteerinä korostuu. Kuluttajaa kiinnostaa ns. kokonaislaatu, johon mitattavien ominaisuuksien lisäksi kuuluu laadun ja turvallisuuden takaava laatujärjestelmä, tuotantotapa, tieto elinkaarisista ympäristövaikutuksista sekä oikea käyttötilanteisiin ja käyttäjäviiteryhmiin sidottu mielikuva. Vertikaalinen integraatio tarjontaketjussa kasvaa. Perustuotteissa hinta säilyy tärkeimpänä ostokriteerinä. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Kotieläintuotteissa kotimainen alkuperä säilyy tärkeänä valintakriteerinä, mutta sen painoarvo pienenee samalla, kun kaupan omien merkkien markkinaosuudet kasvavat. Kotimainen puutarhatalous on riittävän kilpailukykyinen, eikä se menetä markkinoita tuonnille. Muissa tuoteryhmissä tuonnin osuus kasvaa, mutta suomalainen teollisuus kompensoi osan markkinaosuuden menetyksestä viennillä. Suomen elintarviketalouden kannalta on tärkeää, että suomalaisyritykset pystyvät toimimaan kannattavasti myös vientimarkkinoilla. EU:n laajenemisen myötä yhteismarkkinat laajenevat, mikä merkitsee tuontipaineen kasvamista, mutta myös vientimahdollisuuksien lisääntymistä paitsi elintarvikkeiden myös siemen- ja taimituotannon osalta. Kapeissa markkinasegmenteissä (esim. funktionaaliset elintarvikkeet, luomutuotteet) suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Pietarissa ja muualla Luoteis-Venäjällä suomalaisilla meijerituotteilla on jo nyt laajat ja edelleen laajenevat vientimarkkinat. Suomalaiset lihatalot ovat kansainvälistymässä kasvattamalla omituksia ja markkinoita Itämeren alueella. Maaseudun kehitys on hyvin epäyhtenäistä. Osa alueista tyhjenee vauhdilla, osa menestyy asutuksen avulla sekä hyödykkeiden ja palvelujen tuotannolla. On tarvetta maaseudun yritystoiminnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Matkailu- ja kulttuurielinkeinot tarjoavat uusia työmahdollisuuksia. Palvelualoille syntyy uusia etätyömahdollisuuksia. Teollisuustuotanto voi lisääntyä kasvukeskuksissa toimivien yritysten alihankintatöillä. EU:n aluepolitiikassa seutukuntien asema korostuu, ja se suosii paikallista yrittäjyyttä, mm. elintarvikejalostusta. Maaseudun resursseihin perustuvien palvelujen kysyntä kasvaa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia yhdistettyjen majoitus-, ateria-, ohjelma- ja kulttuuripalvelujen sekä maaseudulla tuotettavien aineettomien hyödykkeiden tarjonnalle. Uudet informaatioteknologiset sovellukset avaavat tien kaksisuuntaiselle kommunikoinnille kuluttajan kanssa. Maatalouden yksikkökoko kasvaa nopeasti. Maatilat ovat jakautumassa päätoimisiin suuriin yksiköihin ja palkkatyön tai yritystoiminnan ohessa hoidettaviin sivutoimitiloihin. Yhä suurempi osa tuotannon määrästä tulee yhä harvemmilta tiloilta. Isojen yksiköiden perustamisen yhteydessä on entistä enemmän otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan tarpeet. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuutta parantaville tuotantoprosesseille. Niitä hyödynnetään myös ympäristöteknologiassa. Yhteiskunnan toiveet tuotannon ympäristövaikutuksista ja

5 4 käsitykset tuotantotavan hyväksyttävyydestä vaikuttavat teknologioiden käyttöönottoon. Tämä vaikeuttaa yrittäjän päätöksentekoa. EU:n komissio julkisti kesällä 2002 ehdotuksensa maatalouspolitiikan välitarkistuksesta. Maataloustuen painopisteen siirto tuotannosta maaseudun kehittämiseen oli odotettu, mutta tuen irrottaminen tuotannosta oli yllätys. Välitarkistuksessa maatalouspolitiikkaan tehdään ehkä vain pieniä tarkistuksia, ja varsinaiset uudistukset jätetään uuteen budjettikauteen, vuoteen Vuodesta 2007 alkaen harjoitettava EU:n maatalouden tukipolitiikka koostuu todennäköisesti tilakohtaisesta, mahdollisesti tuotantoon sitomattomasta tuesta, luonnonhaittakorvauksesta sekä joukosta toimenpiteitä, joilla maaseudun yrittäjille korvataan yhteiskunnalle tuottamansa palvelut. Palvelut liittyvät elintarvikkeen laatuun ja turvallisuuteen, ympäristöön ja maisemaan, maaseudun elinvoimaisuuteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Alueiden kehittämistä jatketaan erilaisten yrittäjätukien avulla. EUjärjestelmien lisäksi Suomessa on kansallinen tukijärjestelmä. Komissio julkaissee ehdotuksen reformin sisällöstä vuonna On suuri merkitys sillä, miten ruoan laatutavoitteet ja tuotannon ympäristövaikutukset otetaan huomioon politiikassa. Jos ne otetaan huomioon tuotantotavan kautta, kyseessä on lähinnä nykyisen ympäristötuen laajennus. Jos sen sijaan mitataan tuotelaatua ja tuotannon ympäristövaikutuksia, synnytetään hallinnollisesti raskas järjestelmä. Lisäksi menee kauan ennen kuin EU-maat pääsevät yksimielisyyteen laatukriteereistä. Suomi, jossa laadun kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia, saattaa menettää uudistuksessa. Maitokiintiöjärjestelmä jatkuu ainakin vuoteen 2008 asti. On varauduttava, että sen jälkeen kiintiöitä kasvatetaan tai niistä jopa luovutaan. Berliinin Eurooppa-neuvostossa 1999 sovittiin, että maidon kiintiöjärjestelmän kohtalo Agenda-kauden jälkeen arvioidaan vuonna Suomalaisviljelijän kannalta on kriittistä, mitä tapahtuu kansalliselle tuelle. Se on maataloustuesta kolmannes. Suomella on lupa kompensoida Keski- ja Pohjois-Suomen vaikeita luonnonoloja ns. pohjoisella tuella. Tuelle ei ole sovittu määräaikaa. Oikeus poikkeusjärjestelyyn on myös eteläsuomalaiselle maataloudelle. Lupa peltokasvituotannon tuelle on voimassa toistaiseksi, mutta kotieläintalouden sekä kasvihuone- ja avomaan vihannestuotannon osalta lupa maksaa tukea päättyy vuoden 2003 lopussa. Etelä-Suomen tuista neuvotellaan samanaikaisesti välitarkistuksen kanssa. Politiikka alueellistuu. Laajentuneessa EU:ssa korostuu olosuhteiden ja yhteiskunnallisten tarpeiden erilaisuus. Tämä vaikeuttaa yhteistä politiikkaa. Globalisoituvassa, verkostomaisesti toimivassa yhteiskunnassa muutoksia tapahtuu aiempaa nopeammin ja ne ovat aiempaa laaja-alaisempia. Horisontaalisen tiedon tarve kasvaa suhteessa sektorikohtaiseen tietoon. Edellä olevan takia alueet ovat nousemassa toiminnan ja vaikuttamisen tasoiksi, ja maataloutta tullaan tarkastelemaan yhä useammin alisteisena muille, yleisemmän poliittisen tason tavoitteille. Yhä suurempi osa julkisesti käytettävistä varoista ohjataan tietyn usein EU-tasolla sovittavan viitekehyksen määrittelemänä päätettäväksi ja toimeenpantavaksi aluetasolla alueen omaan strategiseen harkintaan perustuen. Alueellisen politiikan myötä kansallisen rahoituksen merkitys kasvaa. YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat kriteereitä, joilla myös elintarvikkeiden tuotantoa ohjataan. Vientituen käyttö tulee entistä vaikeammaksi, samoin kehitysmaiden tuotteiden tuonnin rajoittaminen. Ilmastonmuutoksen ehkäisy, biologisen monimuotoisuuden edistämien ja kestävän energiantuotannon vaatimukset tulevat rajaamaan tuotantotapoja. Yhteiskunta ohjaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ekologisesti kestäviin kulutus-, tuotanto- ja toimintatapoihin. Maatalouden monivaikutteista roolia ja ulkoisvaikutuksia tullaan korostamaan. Sa-

6 5 malla joudutaan määrittelemään WTO:n sääntöjen ja ympäristösopimusten keskinäiset suhteet.

7 6 2. TOIMINTALINJA Visio: - MTT:n toiminnan vaikutuksesta: - Elintarvikesektori on kilpailukykyinen Kuluttajilla on terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita - Maaseutuyritykset ovat kannattavia, on uusia toimeentulomahdollisuuksia - Elinympäristö on puhdas, maaseutuympäristöllä virkistysarvo - MTT on: - Kansainvälisesti arvostettu - Haluttu työpaikka - MTT:ssä on: - Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Arvot: Eettisyys, sidosryhmälähtöisyys, asiantuntijuus & innovatiivisuus, henkilöstön hyvinvointi, jatkuva kehittyminen Toiminta-ajatus: MTT tuottaa ja välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää teknologiaa koko toimialalle. 3. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VAIKUTTAVUUS- TAVOITTEET Yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien, kansalaisten ja elintarviketalouden toimijoiden hyvinvoinnin lisääntyminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaille. MTT huolehtii siitä, että se toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintalinjansa ja toimintaympäristön muutokset. Koko toimialalle yhteisiä strategisia päämääriä ja tavoitteita, joita MTT osaltaan edistää, ovat: (1) Kuluttajien hyvinvointi (a) Kuluttajat voivat valita suuresta valikoimasta laadukkaita, turvallisia ja edullisia elintarvikkeita. (b) Suomen elintarvikemarkkinoiden toimivuus on turvattu. (c) Ruokajärjestelmiä on ohjattu toteuttamaan yhteiskunnan kokonaishyvää. (2) Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky (a) Suomalainen elintarviketalouden toimintaehdot on turvattu, se on tehokas ja kilpailukykyinen myös vientimarkkinoilla. (b) Elintarvikeketjun toimijat hallitsevat tuotantoprosessin sekä tarjoavat ja markkinoivat kannattavasti ja kustannustehokkaasti kuluttajien haluamia ja yhteiskunnan hyväksymällä menetelmällä tuotettuja elintarvikkeita. (c) Elintarvikeketjun toimijat hallitsevat elintarvikkeiden laatua ja tuotannon riskejä (kansallinen laatustrategia).

8 7 (3) Maatalousyrittäjien monitoimisuus (a) Yrittäjät synnyttävät innovatiivisia yrityksiä ja tuotteita ja markkinoivat tuotteet arvonlisää tuottaen. (b) Maataloutta ohjataan ottaen huomioon muutosten sosioekonomiset vaikutukset mukaan lukien maaseutuyrittäjien hyvinvointi. (4) Tuotanto- ja elinympäristön laatu (a) Tuotannon kehittämisessä kansalaisten näkökulma otetaan huomioon siten, että maaseudun luonnonvaroja käytetään kestävästi ympäristöä varjellen. (b) Elintarviketalous ja maaseudun resurssien käyttö on sopeutettu mahdolliseen ilmaston lämpenemiseen ja muihin ympäristönmuutoksiin. (5) Maaseudun elinvoimaisuus sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus (a) Yhteiskunnan kehitystä ohjataan maaseudun elinvoimaisuus huomioon ottaen. (b) Maa- ja elintarviketalouden ympäristökasvatukselle on kehitetty oma järjestelmä. (c) Maatalouden monivaikutteisuutta edistetään ja maaseudulla tuotettavien julkishyödykkeiden markkinat ovat toimivat. (d) EU:n maatalous- maaseutu-, alue-, kauppa- ja ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon Suomen tarpeet. (e) Politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta, hyvinvointivaikutuksia ja julkistaloudellisia seurauksia on arvioitu, ja politiikassa on otettu huomioon arvioinnin tulos. (f) Maaseudun ja elintarvikeketjun merkitys työllisyydelle ja kansantaloudelle tunnustetaan laajasti. 4. KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 4.1. Perustelut Saavuttaakseen asettamansa tavoitteet MTT:n on suunnattava ja tehostettava toimintaansa. Suunnittelussa lähdetään siitä, että MTT:n budjettirahoitus ei tule oleellisesti lisääntymään. Toiminnan vahvistaminen strategisilla alueilla on siksi tehtävä joko ulkopuolista rahoitusta lisäämällä, toimintaa tehostamalla tai nykyistä toimintaa sopeuttamalla. Vahvistettavina alueina suunnittelukaudella on: maaseutututkimus, taloustutkimus, teknologiatutkimus, bioteknologia, biologinen monimuotoisuus sekä tiedon ja teknologian siirto. Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty kyseisten toimintojen volyymi vuonna 2002 (tiedon ja teknologian siirron osalta nykyisellä kirjauskäytännöllä lukua ei ole saatavissa vuodelta 2002) ja vahvistamistarve suunnitteluvuosina verrattuna vuoden 2002 tasoon sekä MTT:n toiminnan uudelleen suuntaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

9 8 Taulukko 1. Omien resurssien ( = budjettirahoitus ja yhteishankerahoitus) suuntaaminen vahvistettaville alueille M v (muutos vertailulukuun vuodelta 2002). Vahvistettava Tutkimusalue 2002 Omien resurssien uudelleen suuntaaminen M M Budjettirahoitus / yhteishanke rahoitus, % MAASEUTUTUTKIMUS: 0,500 0,220 0,280 0,340 0, / 50 Aluetutkimuksen resursseja suunnataan alueiden elinkeinojen lisäarvoksi Koetoimintaa siirretään kumppanuustiloille TALOUSTUTKIMUS 2,769 0,170 0,340 0,340 0, / 0 TEKNOLOGIATUTKIMUS 1,358 0,340 0,510 0,680 0, / 0 BIOTEKNOLOGIA 3,600 0,200 0,400 0,600 0, / 50 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS : 0,67 0,100 0,200 0,300 0, / 75 Geenivarat Biodiversiteetti Maiseman monimuotoisuus TIEDON & TEKNOLOGIAN SIIRTO: Resurssoidaan Tiedepuiston kehittämistä: tuotekehityshalli & ympäristöosaamisen tuotteistaminen - 0,200 0,200 0,200 0, / 75 YHTEENSÄ 8,887 1,230 1,930 2,360 2,820 Taulukko 2. Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen v M. Vahvistettava Tutkimusalue Budjettirahoituksen uudelleen suuntaaminen M MAASEUTUTUTKIMUS: 0,110 0,140 0,170 0,200 Aluetutkimuksen resurssien suuntaaminen elinkeinojen kehittämiseksi Koetoiminnan siirto kumppanuustiloille TALOUSTUTKIMUS 0,170 0,340 0,340 0,340 TEKNOLOGIATUTKIMUS 0,340 0,510 0,680 0,680 BIOTEKNOLOGIA 0,100 0,200 0,300 0,400 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS : 0,025 0,050 0,075 0,100 Geenivarat Biodiversiteetti Maiseman monimuotoisuus TIEDON & TEKNOLOGIAN SIIRTO: 0,050 0,050 0,050 0,050 Resurssoidaan Tiedepuiston kehittämistä: tuotekehityshalli & ympäristöosaamisen tuotteistaminen YHTEENSÄ 0,795 1,290 1,615 1,770

10 9 Taulukko 3. Toiminnot, joista uudelleen järjestämällä vapautuu resursseja (M v verrattuna budjettiin v. 2002). Uudelleen Järjestettävä Toiminto MAATILATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN: Alueellisen toiminnan järjestäminen 0,200 0,300 0,400 0,400 Maatilatoimintojen järjestäminen 0 0,100 0,200 0,300 TUTKIMUSYKSIKÖT 0,200 0,350 0,400 0,400 KOHDENTAVAT OMIA RESURSSEJAAN BIOTEKNOLOGIAAN MEIJERITOIMINTA 0,200 0,200 0,200 0,200 ULKOISTAMINEN JA SISÄISEN TOIMINNAN TEHOSTAMINEN 0,195 0,340 0,415 0,470 YHTEENSÄ 0,795 1,290 1,615 1,770 Vahvistettaville alueille suunnataan vuonna 2007 yhteensä 2.82 M enemmän resursseja kuin vuonna Tästä budjettirahan uudelleen suuntaamisen osuus on 1.77 M ja ulkopuolelta hankittavan rahoituksen osuus on 1.05 M. Merkittävin yksittäinen toiminnan sopeuttaminen on maatilatoimintojen ja alueellisen toiminnan kenttäkokeiden resurssien suuntaaminen alueiden elinkeinotoiminnan vahvistamista tukevaan tutkimukseen Kansainvälistyminen Yhteistyö EU-maissa olevien tutkimuslaitosten kanssa ja osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin on MTT:n kansainvälisen toiminnan painopiste. Pohjoismainen yhteistyö nähdään osana eurooppalaista yhteistyötä ja sen puitteissa tutkimusyksiköt tekevät aktiivista yhteistyötä pohjoismaisten tutkimuslaitosten kanssa. Eurooppalaisten yhteyksien lisäksi yhteistyötä tehdään muiden teollistuneiden maiden, lähinnä USA:n, Kanadan ja Japanin kanssa. Lähialueyhteistyössä painopiste on Pietarin alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten kanssa. Niiden kanssa pyritään löytämään molempia osapuolia kiinnostavia hankkeita. Erillistä suurempaa panostusta lähialueyhteistyöhön MTT ei kuitenkaan tee. Kehitysyhteistyöhankkeisiin MTT pyrkii osallistumaan aktiivisesti, silloin kun niissä on selkeä tutkimuksellinen osio. MTT pyrkii löytämään kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä Suomen kannalta tärkeissä yhteistyömaissa olevien tutkimuslaitosten kanssa. MTT selvittää näitä mahdollisuuksia yhteistyössä UM:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tarjoaa osaamistaan näiden käyttöön. Pääsääntö on kuitenkin, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kustannukset korvaa ulkopuolinen rahoittaja. MTT hakeutuu mukaan ensisijaisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät MTT:n keskeisiin toimintatavoitteisiin. Ollakseen kiinnostava yhteistyökumppani MTT:n on pyrittävä keskittämään rajalliset resurssinsa toimintansa kannalta keskeisille alueille ja kehittymään näillä alueilla mahdollisimman hyväksi, sillä laaja-alainen, mutta tasoltaan keskinkertainen organisaatio ei ole kiinnostava yhteistyötaho kehitettäessä merkittäviä innovatiivisia ratkaisuja. Yhteistyökumppanit valitaan täydentämään niitä osa-alueita, joita MTT:ltä puuttuu. Tärkeää on, että myös MTT:llä on tarjottavanaan yhteistyöhön korkeatasoista osaamista. Kansallisiin erityispiirteisiin, kuten pohjoisen sijainnin aiheuttamiin vaatimuksiin liittyvä tutkimus ja pohjoisen sijainnin mukanaan tuoma tietämys ovat MTT:n ydinosaamisaluetta. Valittujen keskeisten yhteistyökumppaneiden

11 10 kanssa tiivistetään yhteistyötä siten, että syntyy yhteisiä tutkimuskokonaisuuksia, joissa luontevana osana on asiantuntijavaihto. Kongressi- ja seminaarimatkojen tavoitteellisuutta lisätään ja niihin liitetään vierailuja alan tutkimuslaitoksiin, jolloin luodaan kontakteja tutkimusyhteistyön edistämiseksi. Raportointiin sisällytetään selkeitä analyyseja ja ehdotuksia yhteistyön mahdollisuuksista ja havaituista kehittämiskohteista. Jatkokoulutusohjelmiin sisällytetään työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa. Nuoret väitelleet tutkijat ovat avainryhmä, joiden työskentelyä ulkomailla tuetaan myös MTT:n varoin. MTT kehittää vanhemmille tutkijoille sapattivapaan kaltaista järjestelmää kansainvälisten yhteyksien lisäämiseksi. Tavoitteena on, että kaikki MTT:n tutkijat ovat työskennelleet ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa ainakin muutaman kuukauden ajan, tai että heillä on vastaava kokemus työskentelystä kansainvälisissä verkostoissa. Asiantuntijavaihtoa tuetaan MTT:n tätä tarkoitusta varten varaamalla määrärahalla, mutta pääosa asiantuntijavaihdosta tapahtuu osana yksikköjen normaalia tutkimustyötä Ulkoinen tiedotus astui voimaan valtioneuvoston asetus, jolla täsmennetään viranomaisten tiedotus- ja muita viestintävelvollisuuksia. Asetus velvoittaa valtionhallinnon organisaatioita muun muassa laatimaan viestintäsuunnitelman ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Viestintäsuunnitelman teko ajoitetaan MTT:ssä vuoden 2003 toimintasuunnitelman valmisteluaikatauluun ja esitetään vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa. Suunnitelma ulottuu vuoden 2005 loppuun. Jatkossa viestintäsunnitelma päivitetään vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. 5. SISÄISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 5.1. Henkilöstö Määrä ja rakenne: MTT:n henkilövahvuus vastasi v henkilötyövuotta. Suunnittelukauden alussa sen arvioidaan olevan 905 htv ja kauden lopussa 870 htv. Henkilöstön palvelussuhdeturvaa parannetaan siten, että vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä nostetaan suunnittelukauden aikana 70 %:iin henkilöstöstä. Palvelussuhdelajia muutetaan asteittain siten, että virkasuhteen käyttö rajataan työnantajavirkamiehille, professoreille, toimintayksiköiden ja vastuualueiden johtajille ja heidän varamiehilleen sekä tehtäviin, joihin sisältyy muuta julkisen vallan käyttöä. Työsuhteesta tulee siten yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Nykyisiä virkoja muutetaan optimointiprojektin II-vaiheen suunnitelman mukaisesti työsuhteisiksi tehtäviksi työyksikkökohtaisten kehittämishankkeiden yhteydessä. MTT:n henkilöstörakenne on vuosi vuodelta kehittynyt tutkijapainotteisemmaksi. Vuoden 2001 toteutumatiedon perusteella MTT:n henkilökunnasta oli tutkijoita 29,3 %. Asiantuntijoiden (vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet) osuus v oli 34 % henkilökunnasta. Tätä osuutta on edelleen tarkoitus kasvattaa suunnittelukauden aikana 40 %:iin. Tämän muutoksen tukemiseksi MTT:ssä suunnataan toimintoja uudelleen sekä muutetaan luonnollisen poistuman kautta vapautuvat vakanssit mahdollisuuksien mukaan tutkijavakansseiksi. Kunkin avautuvan viran ja vakinaisen työsuhteisen tehtävän kohdalta harkitaan erikseen, palveleeko sen täyttäminen MTT:n strategisia tavoitteita. Jos viran tai tehtävän täyttäminen tai siirtäminen toimintayksiköstä toiseen ei ole tarkoituksenmukaisena, se lakkautetaan. Vuoteen 2007 mennessä MTT:ssä vapautuu eläkkeelle siirtymisten kautta 48 vakanssia, joista 39 on muista kuin asiantuntijatehtävistä. Tarkemmat tiedot suunnitellusta henkilöstörakenteesta on esitetty taulukossa 4.

12 11 Taulukko 4. Henkilöstörakenne (htv) Henkilöstöryhmä Toteutuma 2001 Suunnitelma 2003 Suunnitelma 2004 Suunnitelma 2005 Suunnitelma 2006 Suunnitelma 2007 Johtajat Tukipalveluhenkilöstö Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkijat Muu tutkimushenkilöstö Harjoittelijat Muut tehtävät YHTEENSÄ Osaaminen: Jatkuva osaamisen kehittäminen toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi on välttämätöntä kaikissa henkilöstöryhmissä. Tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluja syvennetään siten, että jokaisen kanssa sovitaan vuosittain nykyistä selvemmin kyseisen vuoden osaamisen kehittämistavoitteesta ja sen resursseista. Tavoitteena on, että v tutkijakoulutettuja on 130. Vuonna 2002 tutkijakoulutettuja on yhteensä 94 (näistä tohtoreita 76, lisensiaatteja 18). Toimintayksiköiden henkilöstösuunnitelmien mukaan eritasoisia tutkintoja suoritetaan yhteensä 105. Osaamisen kehittämisen muotoja on mm: Jatkokoulutus Täydennyskoulutus, mm. tutkimus- ja analyysimenetelmät, talousosaaminen, kielet, viestintä- ja neuvottelutaidot, projektinjohtamistaidot Työskentely ja/tai kansainvälisissä toimintaympäristöissä Työskentely muissa tutkimuslaitoksissa ja yksityisissä yrityksissä V alkanutta tutkijoiden koulutusohjelmaa jatketaan. Käynnistetään johtajuus- ja johtajapotentiaalivalmennus. Suunnitelma tiedollisen osaamisen kehittymisestä on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Koulutusrakenne v ja 2007 (henkilöstön määrä vuoden lopussa). Toteutunut koulutustaso lkm lkm % Tutkijakoulutusaste (tri, lis.) % Ylempi korkeakouluaste % Alempi korkeakouluaste % Alin korkea-aste % Keskiaste % Ei tutkintoa % YHTEENSÄ % Työyhteisö ja työterveydenhuolto: Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa työssä uupumisen ja ikääntymisen mahdollisesti aiheuttamien riskien välttämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuoltojen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön

13 12 tarpeita vastaavasti. MTT suunnittelee tuettavia liikuntatoiminnan muotoja yhteistyössä työterveyshuoltojen ja henkilökunnan kanssa. Työssä jaksamisen tukemiseksi toteutetaan työpaikkakohtaisia kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja tiimivalmiuksien parantaminen. Työsuojelu: MTT:n YT-ryhmän uusi toimikausi on Työsuojelun toimintaohjelma eli MTT:n työympäristöohjelma päivitetään vastaaville vuosille. Työsuojeluhenkilöstölle ja esimiehille/johdolle järjestetään vuosittain täydennyskoulutus ja uusille työsuojelun peruskoulutus. Työympäristöohjelman mukaisesti selvitetään eri ikäisten työntekijöiden vahvuudet ja osaaminen työyhteisössä. Vuosina jää vuosittain eläkkeelle keskimäärin 10 henkilöä ja vastaavasti vuosina keskimäärin 22 henkilöä. Heidän osaamisensa siirtäminen työyhteisön käyttöön on oleellinen osa tiedon, taidon ja kokemuksen hyödyntämistä. Miten tämä usein hiljainen tieto siirretään, vaatii suunnittelua. Samoin selvitetään yhdessä työterveyshuollon kanssa, kuinka eri tehtävissä toimivien henkilöiden työympäristö, tehtävät ja kuntoutus on järjestettävissä siten, että heidän työnsä ja ikänsä on sopusoinnussa. Työn aiheuttamia riskejä ovat yksintyöskentely, biologiset pölyt, eläinten rehujen raskaat nostot ja siirtelyt sekä eläinten käyttäytymisen arvaamattomuus. Projektityöskentelyn lisääntyminen ja ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvu aiheuttavat jatkuvia muutoksia työn kulkuun ja samalla henkistä kuormitusta. Laitemäärärahoja suunnataan työturvallisuutta parantaviin investointeihin. Vähältä piti-tapaukset käydään läpi ja ehkäistään ennakolta vastaavat riskitilanteet. Palkkakilpailukyky: Palkkausjärjestelmää uudistetaan tavoitteena palkkakilpailukyky ja henkilöstön nykyistä suurempi palkkauksellinen yhdenvertaisuus vastaavalla valtionhallinnon toimialalla työskentelevän henkilöstön kanssa. Valtiovarainministeriön ylläpitämän Valtion palkkaluokituksen 2001 tietojen mukaan MTT:n palkkataso on 84 % valtion tutkimuslaitosten keskimääräisestä palkkatasosta. Nykyinen palkkausjärjestelmä on ollut käytössä vuoden 1996 alusta. Järjestelmää arvioidaan sekä tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen osan näkökulmista. Tehtävien vaativuusluokitus kaipaa selkiinnyttämistä. Henkilökohtaisen palkinnan painotusta ohjataan osaamisen ja kyvykkyyden palkinnan suuntaan. Tuloksellisuuden palkitsemiseksi ja yhteistyöhön kannustamiseksi otetaan käyttöön ryhmien tulospalkkio Toimintaprosessit Suunnittelukaudella MTT kehittää organisaatiota ja siihen liittyen erityisesti johtamista ja taloushallintoa. Tavoitteena on, että MTT toimii prosessien verkostona v Sitä ilmentää mm. rajaaitojen madaltuminen sekä joustavuuden, nopeuden, oppimisen ja asiakassuuntautuneisuuden kasvu ja sisäisen toiminnan yhdenmukaisuus. Tämä näkyy vuosittaisena tuloksellisuuden paranemisena. Vuonna 2002 on määritelty ja kuvattu MTT:n ydinprosessit: markkinointi, tutkimus sekä tiedon ja teknologian siirto. Ydinprosesseille on määritelty tavoitteet ja omistajat sekä käynnistetty niiden mittarien arviointi. Samalla arvioidaan vuodesta 1995 käytössä ollutta BSCmittaamismallia (ulottuvuuksina vaikuttavuus, tuotokset, talous, prosessit, henkilöstö). Uusiksi mittaamisulottuvuuksiksi tulevat sidosryhmät, resurssit, toiminta sekä osaaminen ja potentiaali. Tukiprosesseiksi on nimetty resurssien hallinta, tietohallinto ja laskentatoimi.

14 13 Prosessityö jatkuu eri toimintojen toimintakäsikirjojen (laatukäsikirja) laatimisena ja prosessivaiheiden parantamisprojekteina. Nämä toteutetaan keskitetysti yleisjohdon ja tukipalveluyksikköjen toimesta sekä toimintayksikkötasolla. Toimintakäsikirjat ja työohjeet ovat MTT:n intranetissa ajantasaisessa ja helppokäyttöisessä muodossa koko henkilöstön käytettävissä. Osana prosessityötä käynnistetään sisäiset auditoinnit ja best practice-käytäntöjen etsintä ja esittely. Auditoinneissa sisäiset asiakkaat havainnoivat toistensa prosesseja ja prosessivaiheita ja identifioivat mahdollisia poikkeamia sovittujen käytäntöjen ja toteutuvan käytännön välillä. Samalla tunnistetaan uusia mahdollisia parannuskohteita. Prosessityön koordinoimiseksi nimetään MTT:hen laatupäällikkö (esim. johonkin olemassa olevaan päällikkö- tai asiantuntijatehtävään liittyen) sekä hänen yhteistyöverkostokseen toimintayksiköihin oma laatukoordinaattori. Laatupäällikön tehtävänä on huolehtia mm. prosessikoulutuksesta ja auditointien käytännön toteuttamisesta. Ulkoisia auditointeja toteutetaan akkreditoitujen toimintojen osalta. Sidosryhmien kokemuksia MTT:stä ja heidän tarpeitaan selvitetään joka toinen vuosi toteutettavalla sidosryhmätutkimuksella Toimitilat, pellot ja laitteet MTT:n vuokrakustannukset ovat vuonna 2003 arvioilta kaikkiaan 6,30 M. Vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin ja nousu suunnittelukauden loppuun on arvioilta 0,52 M. Välttämättömän muutos- ja lisärakentamisen aiheuttama vuokrien nousu on lisäksi suunnittelukauden loppuun mennessä 0,38 M. Toteuttamalla suunnitellut sopeuttamistoimenpiteet saadaan puolestaan säästöä 0,12 M. Suunnittelukauden lopussa MTT:n vuokramenot arviodaan 7,31 M :ksi. Kustannustietoisuutta on edistetty siirtämällä toimintayksiköille vastuu niiden käytössä olevien toimitilojen vuokrakustannuksista. Tämä vaikuttaa kuitenkin vasta pitkällä tähtäimellä, sillä Senaatti Kiinteistöjen kanssa on kiinteistöistä tehty pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Yksittäisten tilojen vuokraaminen kiinteistöjen sisältä on harvoin tarkoituksenmukaista ja vähäisen kysynnän vuoksi vain harvoin mahdollista. Suunnittelukauden merkittävin rakennushanke tulee olemaan uuden navettayksikön rakentaminen korvaamaan Jokioisilla nykyistä yli sadan vuoden ikäistä Lintupajun lypsylehmänavettaa, jota selvitysten mukaan ei enää kannata peruskorjata. Rakentamishanke asettuu vuosille Ennen rakennushankkeesta päättämistä selvitetään lypsykarjatutkimuksen kokonaistarve ja yhteistyömahdollisuudet. Muita merkittäviä hankkeita tulee olemaan Ruukin työhalli rakentaminen, Maaningan lypsylehmänavetan peruskorjaus, TEK:n, MTTL:n ja KSU:n toimitilojen peruskorjaus- ja muutostyöt. Lisäksi Jokioisten kunnan omistama kiinteistöyhtiö rakentaa tiedepuiston päärakennuksen, josta MTT vuokraa mm. ruokala- ja kokoustilaa. MTT:n hallinnassa on peltoa kaikkiaan 1900 ha. Voimassa olevan peltostrategian mukaisesti kiinnitetään erityistä huomioita peltojen vaatimaan perusparannukseen, peltojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä niiden käytön koordinointiin. Tarvittavia perusparannuksia, lähinnä salaojituksen uudistanen, varten varataan budjettiin vuosittain euron määräraha. Suunnittelukaudella tullaan MTT:n tutkimusstrategian päivittämisen yhteydessä selvittämään, onko mahdollista luopua osasta MTT:n käytössä olevasta peltoalasta MTT:n kilpailukykyyn ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa ja uskottavana yhteistyökumppanina vaikuttaa osaavan henkilöstön lisäksi nykyaikaisen tutkimuksen mahdollistava tutkimusvälineistö. Viime vuosina MTT ei ole kyennyt uusimaan laitteita niiden poistoja vastaavassa tahdissa. Tämän seurauksena laitekanta on osin ikääntynyt ja sen seurauksena myös ylläpito- ja huoltokustannukset ovat kohonneet. Ikääntyminen on osaltaan johtanut siihen, että kalusto ei

15 14 myöskään kaikilta osin vastaa työsuojelullisia vaatimuksia. Toisaalta tutkimuksen voimakas kehittyminen edellyttää yhä kalliimpien laitteiden hankkimista, jotta MTT:n tutkimus säilyttää kilpailukykynsä. Epäkohdan korjaaminen edellyttäisi suunnittelukauden loppuun mennessä budjettikehyksen nostamista 0.6 M :lla. Koska tämä ei oletettavasti ole mahdollista on MTT:n etsittävä muita ratkaisuja. MTT tiivistää omien laboratoriotoimintojensa koordinaatiota ja tehostaa laitteiden käyttöä. Yhteistyötä analyysitoiminnassa muiden tutkimuslaitosten kanssa tiivistetään. Tästä on esimerkkinä kasvibiotekniikan tutkimus Viikin Biokeskuksessa. Suunnittelukaudella harkitaan tämän yhteistyön laajentamista MTT:n muuhunkin biotekniseen tutkimukseen. Hankinnoissaan MTT soveltaa MMM:n hankintastrategiaa. MTT:lle on laissa annettu tehtäväksi tutkimustiedon tuottamisen lisäksi tiedon ja teknologian siirto. Tämä tarkoittaa käytännössä ratkaisujen jalostamista entistä pidemmälle vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Tällaisten laitteistojen hankkiminen on kuitenkin erittäin kallista ja MTT:llä ei siihen ole mahdollisuutta nykyisen budjetin puitteissa. Tähän ongelmaan etsitään ratkaisua Agropolis-tiedepuiston toimintaa kehittämällä. Suunnittelukaudella Tiedepuisto pyrkii löytämään rahoitusta tuotekehitykseen soveltuvien laitteistojen hankintaan. Näitä laitteita MTT:n on tarkoitus vuokrata käyttöönsä tehdessään tuotekehitykseen liittyvää tutkimusta Tietohallinto Tietohallinto on keskeinen MTT:n prosessien hallinnassa ja parantamisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisätään suuntaamalla tutkimusresursseja tutkimusohjelmiin, joissa informaatioteknologiaa yhdistetään huomattavasti nykyistä enemmän MTT:n biologiseen, teknologiseen ja taloudelliseen osaamiseen. Toiminnan taloudellisuutta lisätään vahvistamalla MTT:n informaatioteknologiaan perustuvia tiedonkeruu- ja varastointitoimintoja sekä ottamalla käyttöön projektinhallintajärjestelmä. Sisäinen toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi huolehditaan tietoverkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Suunnittelukaudella (vrt. luku 7. Perustelumuistio): sähköisiä palveluja kehitetään MTT:n ulkoisille ja sisäisille asiakkaille (verkkopalvelustrategia) tietoturvallisuus kytketään osaksi toimintaa ja sen kehittämistä verkkokeskeistä työryhmätyöskentelyä tuetaan MTT-portaalin avulla neuvottelujen ja seminaarien etäosanotto saatetaan osaksi toimintaa aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä parannetaan MTT:n sisällä ja sidosryhmille asianhallinta-, arkistointi- ja dokumentointimenettelyt yhdenmukaistetaan kehitetään sähköinen kirjasto huolehditaan siitä, että informaatiotekniset ratkaisut ja menettelytavat ovat yhtenäisiä MTT:ssa tietoaineistojen keruussa ja hallinnassa otetaan paikkatiedon komponentit huomioon projektinhallinnan välineitä kehitetään. Niiden avulla suunnitellaan ja seurataan resurssien käyttöä, tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, ohjataan korjaaviin toimenpiteisiin sekä sovitetaan yhteen eri projektien resurssitarpeita. siirrytään paperittomaan kirjanpitoon ja matkahallintoon. Parannetaan tiedon käytettävyyttä ja MTT:n sisäisen toiminnan laatua nopeuttamalla asioiden käsittelyä, yhdenmukaistamalla menettelyjä, säästämällä työ- ja materiaalikustannuksia toteutetaan MMM:n paikkatietostrategiaa.

16 15 6. TALOUDEN KEHITYS Strategisten päämääriensä toteuttamiseksi MTT vahvistaa maaseutu-, talous- ja teknologiatutkimusta, bioteknologian ja biologisen monimuotoisuuden tutkimusta sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Tämä vahvistaminen tehdään suuntaamalla omia resursseja uudelleen. Vuokrakustannusten nousuun, verkkopalvelustrategian toteuttamiseen, sikatalouden tutkimusaseman rehusekoittamon laitteistoon sekä palkkausjärjestelmän uusintaan esitetään budjettikehyksen nostamista (taulukko 6). Suunnittelukauden lopussa rahoituskehys olisi yhteensä 48,978 M (kasvua 3,297 M, 7 % v:sta 2003). Tästä budjettirahoituksen osuus on 33,083 M (kasvu 2,842 M, 9 % v:sta 2003), yhteishankerahoitus 11,455 M (kasvu 0,455 M, 4 % v:sta 2003), muu tulorahoitus 2,300 M ja asiakasrahoitus 2,140 M. V kehittämissuunnitelman mukaisesta menorakenteesta palkat ovat 31,240 M (kasvua 2,240 M, 8 % v:sta 2003), vuokrat 7,312 M (kasvua 1,012 M, 16 % v:sta 2003), muut kulutusmenot 8,225 M (laskua 0,355 M, 4 % V:sta 2003) ja investoinnit 2,201 M (kasvua 0,400 M, 22 %, v:sta 2003). Investoinneista käyttöomaisuuden osuus on 93 %. Kuva 1. Rahoitusrakenne % v % 5 % 4 % 5 % 4 % 4 % 4 % 4 % 90 % 80 % 24 % 23 % 24 % 23 % 23 % 23 % 23 % 70 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 60 % 50 % 40 % Asiakasrahoitus Yhteishankerahoitus Muu tulorahoitus Budjettirahoitus 30 % 66 % 69 % 66 % 68 % 68 % 68 % 68 % 20 % 10 % 0 % 2001 TP 2002 TA 2003 TAE 2004 TS 2005 TS 2006 TS 2007 TS vuosi

17 16 Kuva 2. Menorakenne v ,000 45,000 40,000 35,000 M 30,000 25,000 20,000 Investoinnit Kulutusmenot Toimitilat Palkat 15,000 10,000 5,000 0, TP 2002 TA 2003 TAE 2004 TS 2005 TS 2006 TS 2007 TS vuosi

18 17

19 18 7. PERUSTELUMUISTIO mom Toimintamenot 7.1. Perussuunnitelma (taulukko 7) Toimitilavuokrat MMM:n MTT:lle antama alustava menokehys sisältää 0,513 M :n lisäyksen toimintamenomomentin määrärahaan vuodelle Tästä on vuokrannousun osuus 0,433 M. Kehyksen nousu on välttämätön vuoden 2004 vuokrakustannusten hoitamiseksi. Elinkustannusindeksin nousun aiheuttama vuokrannousu tulee sisällyttää budjettikehykseen myös vuosina MTT:n vuokrakustannuksiin on budjetoitu 6,055 M vuodeksi Vuokrannousu on voitu kattaa vuoden 2001 rakennusperuskorjausten aikaisilla sekä rakennushankkeiden viivästymisestä aiheutuneilla vuokrasäästöillä (yhteensä 0,355). Vuoden 2003 vuokriin on budjetoitu 6,300 M. Vastaava vuokraosuus joudutaan v kattamaan erilaisin tilapäisin järjestelyin. Vuoden 2004 TTS-kehyksen sisältämä 0,433 vuokralisäys kattaa kohtuullisesti indeksinousun ja em. puuttuvan vuokraosuuden. Vuokramenot on rahoitettava budjettirahoituksella, sillä MTT:n ulkopuolelta tulevalla yhteishankerahoituksella ei yleensä voi kattaa vuokramenoja. MTT:ssä kustannustietoisuutta on edistetty siirtämällä toimintayksiköille vastuu niiden käytössä olevien toimitilojen vuokrakustannuksista. Yksittäisten tilojen vuokraaminen kiinteistöjen sisällä on kuitenkin harvoin tarkoituksenmukaista ja vähäisen kysynnän vuoksi vain harvoin mahdollista. Siten mahdollisuudet vuokrakustannusten hallintaan ovat rajalliset. Elinkustannusindeksi Vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin. Sen nousua on vaikea ennakoida koko suunnittelukaudelle, mutta 2 %:n nousua käyttäen indeksin vuosivaikutus on suunnittelukaudella: ,125 M , , ,137 Edellä todetun perusteella MTT esittää määrärahakehyksen nostamista TTS-kaudella seuraavasti 2004: 0,433 M (sisältäen myös vuokrannousun ), 2005: 0,128 M, 2006: 0,132 M ja 2007: 0,137 M Maatalouden kasvihuonepäästölaskelmien tekeminen, laskennan kehittäminen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen (viranomaistehtävä) MMM:n alustava MTT:n v menokehys sisältää 0,08 M määrärahan ja 2 htv:n henkilötyöpanoksen kasvihuonepäästölaskennan vakiinnuttamiseksi. MTT on valmis toimimaan maatalouden osalta Suomen vastuulaitoksena. Kaasupäästöjen laskentaa tehdään Kioton ilmastosopimuksen tarpeisiin. Suomessa kokonaisvastuu on YM:lla. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus toimivat koordinoijina, ja sektorilaitokset tuottavat numerot sekä kehittävät laskentaa. Suomen on saatettava maatalouden kaasupäästöjen laskenta pysyvälle pohjalle Kioton sopimuksen ratifiontivaiheessa (todennäköisesti 2002). Tällöin määritellään vastuulaitokset, jotka vastaavat:

20 19 - laskelmien tekemisestä - laskennan kehittämisestä - kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta - muiden maiden arviointeihin osallistumisesta 7.2. Kehittämissuunnitelma (taulukko 7) Verkkopalvelut ja tietoverkkojen käyttö Maa- ja metsätalousministeriön TTS-laadintaohjeessa pyydetään selvitystä viraston verkkopalvelustrategian laadintatilanteesta ja lisämäärärahantarpeesta. Tähän liittyen MTT esittää seuraavaa: Tällä hetkellä MTT tarjoaa tietoa tutkimuksista ja tutkimustoiminnasta sekä sähköisiä julkaisuja. MTT uudisti v internet-sivustonsa (www.mtt.fi) ja uusii parhaillaan intranet-sivustoaan (MTT-Info). Verkossa on mm. kasvinsuojelun ajankohtaispalvelu (KasperIT), säilörehun korjuuaikapalvelu (Artturi) ja rehutaulukot. Tavoitteena on kehittää Agronet tietoverkosta toimialan ensisijainen verkkopalvelujen tuotantoalusta ja jakelukanava. Tavoite toteutetaan yhteistyössä neuvonnan ja tuottajajärjestöjen kanssa. Järjestelmän ylläpito on MTT:n vastuulla. Verkon markkinoimiseksi MTT sitoutuu yhteistyökumppanien kanssa valmisteltavaan yhteiseen markkinointistrategiaan. Verkkopalvelut liittyvät MTT:n toimintastrategiaan, erityisesti tiedon ja teknologian siirtoon. Ne ovat keskeinen keino MTT-prosessin suorituskyvyn parantamisessa. Palvelua kehitetään wwwsivujen ja Agronetin kautta MTT:n ulkoisille asiakkaille (elintarvikkeiden kuluttajat, jalostava teollisuus ja kauppa, viljelijät ja maaseudun muut pienyrittäjät, neuvonta ja kehittämisorganisaatiot, tutkimus ja opetus, palveluyritykset, rahoituslaitokset, informaatiojärjestelmien kehittäjät ja käyttäjät, hallinto ja kansalaiset sekä tutkimusta rahoittavat organisaatiot). Sisäisten asiakkaiden (oma henkilöstö ja tutkimusyhteistyön osapuolet) palvelu toteutetaan MTT-portaalin kautta. Verkkopalvelustrategiassa määritellään, mitä palveluita tarjotaan verkossa, mille asiakasryhmille niitä kohdistetaan sekä miten verkkopalvelu vaikuttaa perinteiseen tapaan siirtää tietoa ja teknologiaa. Kunkin asiakasryhmän tarpeisiin tarjotaan relevanttia ja kohdennettua tietoa ja palvelua. Verkkopalvelutuotanto ja ylläpito kytketään MTT:n ydin- ja tukiprosesseihin. Käytännön toteutus edellyttää tietohallinnon kehittämistoimenpiteitä ja niiden resurssointia. Pääosa kehittämisestä resurssoidaan osana muuta toimintaa, mutta ulkoisten palvelujen toteuttaminen edellyttää erillisresursseja sisällöntuotantoon, IT-tekniikkaan ja tietoliikenteeseen seuraavasti: - tietokanta-asiantuntija (tiedonkeruun & varastoinnin menettelyt, niiden välineet: 0,050 M alkaen 2004) - kaksi tutkimusorientoitunutta IT-asiantuntijaa (informaatioteknologiaa ja MTT:n substanssiosaamista yhdistävät tutkimushankkeet: 0,050 M alkaen 2004, lisäksi 0,050 M alkaen 2005) - www-paja (IT-tietopalvelu: internetin käyttö markkinoinnissa, tutkimuksessa, tiedon & teknologian siirrossa, tukiprosesseissa, kommunikoinnissa sidosryhmien kanssa - tietopalvelusihteeri, kaksi toimittajaa: 0,050 M vuosina 2004, 2005 ja 2006) - toimintayksiköiden IT-osaajat (jokaisessa yksikössä vahva tulkki tietopalvelun ja yksikön vuorovaikutukseen, kaksi IT-osaajaa/ v: 0,100 M vuosina 2004, 2005, 2006, 2007)

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot