4/2002 joulukuu december

Transkriptio

1 4/2002 joulukuu december

2 Perusturva / Grundtrygghet Nro / nr 4/2002 Tiedote ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisija Suomen Kuntaliitto Sosiaali ja terveys -yksikkö Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Heli Sahala Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Kerava Kannen kuva Futureimagebank.com/ Erkki Talvila Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla tietopalvelut/kuntatiedotteet/ perusturva Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna-Lena Wilenius Puh./Tel. (09) anna.lena.wilenius@ kuntaliitto.fi Seuraava tiedote Ilmestyy helmikuussa ISSN Sisältö Vapaa liikkuvuus ja sosiaalipolitiikka 4 Fri rörlighet och socialpolitik 5 Uutta lainsäädäntöä ja muuta ajankohtaista 6 Sosiaalista luototusta koskevat lait voimaan Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien päivähoito-oikeutta laajennettiin 6 Sotilasvammalakia muutetaan korvauksen perusteena oleva haitta-asteraja alenee 7 Geneerinen lääkemääräys 7 Sosiaalialan kansallinen kehittämishanke 7 Kuntaliitto panostaa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseen 8 Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta -asiakirja 9 Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslaista 9 Seutuyhteistyötä sosiaalipalveluissa 9 Ajankohtaista sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeesta 10 Uutta vuodenvaihteessa 11 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna Omaishoidon tuki v Toimeentulotuen perusosien määrät lukien 12 Elatusavun ja -tuen määrät ennallaan 13 Asiakasmaksut ennallaan 13 Talous 13 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden muutokset 13 Maksupolitiikkaa selvitetään 13 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen korotus Lapset ja nuoret 14 Kotihoidon tukea koskeva EY-tuomioistuimen tuomio 14 Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin määräraha 14 Lastensuojelun laatu ja kustannukset (Lasso 3) 15 Leksandin malli perhekeskus 15 Ajankohtaista lastensuojelun suurista kustannuksista 16 Kelan maksama vajaakuntoisen nuoren kuntoutusraha 16 Oppilashuollon merkitys korostuu 17 Vanhukset 18 Vanhuspoliittinen strategiatyö etenee kunnissa 18 Laatua vanhustyön arkeen Lasso2-hankkeella 19 Turvallisuusselvityksen laadintaopas 21 Terveydenhuolto 21 Terveyskeskusasiakkaiden tyytyväisyys mitattu 21 Suun terveydenhuollon toimenpideluokitus v Koko väestö tuetun hammashoidon piiriin Lääkehoidon kehittämiskeskus 23 E-Lääkärinlausuntolomake uudistui 24 Svenska sidor 24 EG-donstolens dom om hemvårdstödet 24 Kompetensvillkor för personal inom socialvården 24 Anslag för service för barn och unga som riskerar att bli utslagna 24 Riktlinjer för social- och hälsovården 25 Arvoden och ersättningar för familjevården år Stöd för närståendevård Storleken på utkomststödets grunddelar fr.o.m Underhållsbidragen och underhållsstödet höjs inte 26 Inga ändringar i klientavgifterna 26 Julkaisut 27 Vammaispalvelut-kirja 27 Kunta ja seurakunta yhteistyössä yhteisön hyväksi 27 Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma -opas 27 Tapahtumia 28 Lapsipolitiikan iltapäivä 28 Kansallinen hanke terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi 29 Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille -seminaarit 30 Lastensuojelupalvelujen laatu & kustannukset -seminaari 30 Sairaalatekniikan neuvottelupäivät 32 Kuntakoulutus kouluttaa 32 Perusturva 4/2002 3

3 Vapaa liikkuvuus ja sosiaalipolitiikka EY-tuomioistuin on antanut päätöksen kotihoidon tuen maksamisesta Suomesta ulkomaille. Päätöksen mukaan kotihoidon tuki on perhe-etuus, joka on maksettava myös toiseen jäsenvaltioon silloin, kun tuen saamisen edellytykset täyttyvät. Pelkistäen päätös merkitsee, että Suomesta lähetetyt työntekijät saavat Suomen lainsäädännön mukaisen kotihoidon tuen toisessa jäsenvaltiossa työskennellessään ja Suomeen palkatut, muista jäsenvaltioista tulleet työntekijät ja ammatinharjoittajat saavat perheelleen oikeuden kotihoidon tukeen, vaikka muu perhe jäisikin lähtömaahan. Tuomioistuimen päätös on merkittävä sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvien ulkoisten paineiden ja kannalta. Kansalliset ratkaisut ovat yhä kiinteämmin sidottuja kansainväliseen kehykseen. Kotihoidon tuen kohdalla ei tällä hetkellä ole kyse kovin suurista määristä. Kuitenkin odotettavissa oleva EU:n itälaajeneminen voi muuttaa tilannetta etenkin Suomen ja Viron välillä. Toistaiseksi liikkuvuus muista EU-maista Suomeen on ollut vähäistä kieliongelmista ja syrjäisestä sijainnistamme johtuen. Viron ja Suomen välillä ei näitä rajoitteita ole. Sen sijaan maiden väliset elintason-, sosiaaliturvan- ja verotuksen erot ovat merkittäviä ja ne voivat osaltaan lisätä työvoiman ja yritysten liikkuvuutta maiden välillä. Jo ennestään lapsilisät ja elatustuet on katsottu perhe-eduiksi, jotka on maksettava kotihoidon tuen tavoin ulkomaille. Lisäksi toisista jäsenvaltioista tulevat työntekijät ja eläkeläiset ovat Suomessa työskennellessään ja oleskellessaan oikeutettuja terveydenhuollon palveluihin samoin ehdoin ja edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. Uudet jäsenmaat ovat valinneet anglosaksisen, työperusteisen sosiaaliturvan eivätkä pohjoismaista, asumiseen perustuvaa mallia. Kysymys on siitä, millainen paine pohjoismaiseen malliin on muodostumassa uusien jäsenvaltioiden myötä, kun paineet talouspolitiikan toimien koordinointiin ovat tuntuvat. EU:n laajeneminen vaatisikin perusteellista arviota siitä, mitä vaikutuksia sillä on suomalaiseen sosiaaliturvaan ja kunnallisiin palveluihin ja voidaanko riittävän pitkillä siirtymäajoilla turvata hallittu muutos. Pahin uhkakuva on järjestelmien erojen hyödyntäminen siten, että valittavina olisivat naapurin alhainen verotus ja omat verorahoitteiset palvelut. Tästäkin on jo kokemusta. Tuula Taskula 4 Perusturva 3/2002

4 Fri rörlighet och socialpolitik EG-domstolen har avkunnat sitt beslut om betalning av hemvårdsstöd från Finland till utlandet. Enligt beslutet är hemvårdsstödet en familjeförmån som också ska betalas till en annan medlemsstat då kriterierna för att få stödet uppfylls. Kortfattat innebär beslutet att arbetstagare som skickats från Finland får hemvårdsstöd enligt Finlands lagstiftning då arbetstagaren arbetar i en annan medlemsstat. Också arbetstagare och yrkesutövare från andra medlemsländer som anställs i Finland får rätt till hemvårdsstöd för sin familj, även om den övriga familjen stannar kvar i hemlandet. Domstolens beslut är av betydelse med tanke på de yttre tryck som riktas mot det sociala trygghetssystemet. Nationella lösningar är allt närmare bundna till de internationella ramarna. Då det gäller hemvårdsstödet är det för närvarande inte fråga om några större belopp. EU:s utvidgning mot öster kan dock förändra situationen framför allt mellan Finland och Estland. Hittills har rörligheten från andra EU-länder till Finland varit knapp på grund av språkproblem och Finlands perifera läge. Mellan Estland och Finland finns inte dessa begränsningar. Däremot är skillnaderna i näringslivet, social trygghet och beskattning mellan länderna stora och de kan å sin sida också öka rörligheten av arbetskraft och företag mellan länderna. Redan tidigare har man betraktat barnbidraget och underhållsstödet som familjeförmåner som ska betalas till utlandet på samma sätt som hemvårdsstödet. Dessutom är arbetstagare och pensionärer från andra länder då de arbetar och vistas i Finland berättigade till service inom hälso- och sjukvården på samma villkor och under samma förutsättningar som finska medborgare. De nya medlemsländerna har valt en anglosaxisk social trygghet som baserar sig på arbete och inte den nordiska modellen som grundar sig på boende. Frågan är hurdant tryck som bildas mot den nordiska modellen i och med de nya medlemsstaterna, då trycket på samordningen inom den ekonomiska politiken är påtagligt. Utvidgningen av EU kräver en grundlig uppskattning av verkningarna på den sociala tryggheten och den kommunala servicen i Finland samt om man med tillräckligt långa övergångsperioder kan säkra en kontrollerad förändring. Den värsta hotbilden är att skillnaderna mellan systemen utnyttjas så att man kan välja grannens låga beskattning och den egna servicen som finansieras med skatter. Man har redan erfarenheter av detta. Tuula Taskula Perusturva 4/2002 5

5 LAINSÄÄDÄNTÖÄ Sosiaalista luototusta koskevat lait voimaan Sosiaalisella luototuksella tarkoitetaan sosiaalihuoltoon kuluvaa luotonantoa, jonka tavoitteena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön itsenäistä suoriutumista. Sosiaalinen luotto voidaan myöntää henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kykyä suoriutua hänelle myönnetyn sosiaalisen luoton takaisinmaksusta. LUOTOTUS JA TOIMEENTULOTUKI Sosiaalinen luototus tarjoaa kuntien sosiaalihuollolle uuden keinon pienituloisten tai vähävaraisten taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden auttamiseksi. Sosiaalisen luototuksen asiakkaiden kannalta rajanveto sosiaalisen luoton ja toimeentulotuen välillä on keskeinen. Ennen luoton myöntämistä tulee selvittää hakijan oikeus saada toimeentulotuen perusosaa, harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Sosiaalinen luototus ei saa korvata tai vähentää kansalaisten oikeutta saada toimeentulotukea. Sosiaalisen luoton korko voi olla enintään korkolaissa tarkoitettu viitekorko. Muita luottokustannuksia ei sosiaalisesta luotosta voisi periä. Sosiaalisesta luotosta tehtäisiin kirjallinen sopimus luotonsaajan ja kunnan kesken. On myös tärkeätä, että kunta järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle. 6 Perusturva 4/2002 TOTEUTUS Kunta järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on siis kunnille vapaaehtoista. Päättäessään sosiaalisen luototuksen järjestämisestä kunta määrittelee luoton myöntämisen perusteet. Sosiaalinen luototus on tehtävä, jonka hoitamisen kunnat voivat sopia järjestettäväksi esimerkiksi kuntien yhteistyönä tai ostopalvelusopimusten perusteella. Sosiaalinen luototus on sosiaalitoimelle erittäin vaativa tehtävä, joka edellyttää paitsi sosiaalityön myös talousneuvonnan ja velkajärjestelyn monin osin hyvin juridispainotteista osaamista. Sosiaalisen luototuksen asianmukainen hoitaminen vaatii sellaista osaamista ja asiantuntemusta, joka edellyttää henkilöstön täydennyskoulutusta samoin kuin henkilöstöresurssien todellista lisäämistä. Mahdollisuuksia henkilöstön lisäämiseen rajoittaa kuitenkin jo nyt pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Sosiaalitoimen apuna tulisi kunnassa olla käytettävissä myös talous- ja velkaneuvonnan palveluja sekä luotto- ja rahoitustoiminnan osaamista. Rolf Eriksson, p. (09) Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien päivähoitooikeutta laajennettiin Eduskunta on vahvistanut lait lasten päivähoidosta annetun lain 11 a pykälän muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 ja 28 pykälän muuttamisesta. Näillä lainmuutoksilla lapsen vanhempien oikeus valita kunnan järjestämä päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajennetaan koskemaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Nykyisen lainsäädännön mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukeen päättyy, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilta nämä oikeudet ovat siksi päättyneet vuotta aikaisemmin kuin muilla lapsilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä on noin lasta. Kunnat ovat jo nykyisin järjestäneet heille tarvittaessa päivähoitopaikan, sillä päivähoitolain 2a :n mukaan päivähoitoa voivat saada myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjestetty. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen he eivät sen sijaan ole olleet oikeutettuja. Kuntien kustannukset pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten päivähoidon osalta arvioidaan olevan noin euroa vuodessa ja lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen

6 kustannukset euroa vuodessa. Valtionosuutta vuodelle 2003 esitetään kunnille maksettavan euroa. Lakimuutokset tulevat voimaan Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p. (09) Sotilasvammalakia muutetaan korvauksen perusteena oleva haitta-aste alenee Kunnille on korvattu vähintään 30 %:n sotainvalideille järjestetyistä palveluista aiheutuneita kustannuksia. Korvattavia palveluja ovat eräät sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan järjestetyt palvelut. Syksyn aikana eduskunnassa on ollut käsiteltävänä sotilasvammalain 6 :n muutos (HE 150/ 2002vp). Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille järjestämiä avopalveluja voitaisiin korvata silloin kun sotainvalidin haittaaste on nykyisen 30 prosentin sijaan vähintään 25 %. Huomattava on, että haitta-asteen muutos koskee nimenomaan avopalvelujen korvauksia. Hyväksyessään lain muutoksen eduskunta sisällytti vastaukseen lausuman, jossa Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet pikaisesti alentaa sotainvalideille sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan järjestettyjen avopalvelujen korvaamisen edellytyksenä olevaa työkyvyttömyysasteprosenttia tai poistaa sen kokonaan. (EV 125/2002 vp) Sotilasvammalain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan Tiedot lakiesityksen käsittelystä eduskunnassa on luettavissa eduskunnan internet-sivuilta: (hallituksen esitys HE 150/ 2002 vp sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, StVM 26/2002 vp ja Eduskunnan vastaus EV 125/ 2002 vp) Valtiokonttori, p. (09) > palvelut > sotilasvammaja veteraaniasiat > korvaukset kunnille Geneerinen lääkemääräys Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys 165/2002 lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esitys on jo saanut paljon julkisuutta ja aiheuttanut keskustelua. Lakimuutoksilla ehdotetaan otettavaksi käyttöön rinnakkaisvalmisteiden ja rinnakkaistuontivalmisteiden valinta ja toimittaminen geneerisellä lääkemääräyksellä. Geneerisen lääkemääräyksen käyttöönottamista perustellaan kustannusten nousun hillitsemisellä. Geneerisen substituution käyttöönoton perusteeksi esitetään myös se, että hinnaltaan halvempien rinnakkaisvalmisteiden ja rinnakkaistuontivalmisteiden myynti on ollut vähäistä erityisesti pitkäaikaislääkityksessä. Lääkelaitos vahvistaa vaihtokelpoiset lääkevalmisteet. Vaihtokelpoisia lääkeaineita on n. 160 ja lääkevalmisteita n kpl. Kuntaliitto lähettää asiasta yleiskirjeen sen jälkeen, kun lait on vahvistettu. Sinikka Huhtala, p. (09) AJANKOHTAISTA Sosiaalialan kansallinen kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lokakuussa kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelmalla selvitetään aluksi akuuteimmat kehittämistarpeet ja tehdään esitykset valtion, kuntien ja muiden toimijoiden yhteisistä toimenpiteistä, joilla turvataan alan tasapainoinen kehitys. Kehittämisohjelma etenee vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen kehittämisehdotukset pitäisi olla käytössä valtioneuvoston päättäessä vuosien määrärahakehyksistä. Toisen vaiheen esitykset tukevat hallitusohjelman laatimista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uutta tavoite- ja toimintaohjelmaa Vuoteen 2015 ulottuvien sosiaalialan kehittämistarpeiden ja painopisteiden selvittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö esittää harkittavaksi laajapohjaisen valmisteluelimen asettamista. Tärkeimmät käsiteltävät asiat hankkeessa ovat: Keskeisten palvelujen saatavuus ja niihin liittyvät rakenteelliset kysymykset Perusturva 4/2002 7

7 Sosiaalialan työvoimakysymykset, henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä muut henkilöstökysymykset Palvelujen ennaltaehkäisevän toiminnan organisointi ja järjestäminen kunnassa Sosiaalialan keskeisten palvelujen ohjauksen kehittäminen ja rahoitus. Hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kuntaliiton edustajana johtoryhmässä on toimitusjohtaja Risto Parjanne Selvityshenkilöiksi hankkeeseen on kutsuttu ylijohtaja Matti Heikkilä Stakesista, sosiaalijohtaja Niina Korpelainen Kuusankosken kaupungista ja toimitusjohtaja Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä. Selvityshenkilöiden työn tueksi on asetettu asiantuntijaryhmät. Asiantuntijaryhmissä ovat Kuntaliitosta mukana sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula, erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva- Lahtinen, kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen ja suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento. Tietoja hankkeesta voi saada sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilta: > hankkeet. Näillä sivuilla on nähtävissä myös johtoryhmän ja asiantuntijaryhmien kokoonpano. Kuntaliitto panostaa terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseen Suomen Kuntaliitto panostaa Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaaminen -hankkeeseen. Kuntaliitto tarjoaa tukea kunnille, kuntayhtymille ja terveyskeskuksille kehittämishankkeiden toteutukseen ja ongelmatilanteisiin. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikkö ja sen uudet työntekijät auttavat kuntia ja kuntayhtymiä hankkeen toteutuksessa. Martti Talja vastaa erikoissairaanhoidon täytäntöönpanoon ja organisointiin liittyvistä kysymyksistä ja Paula Lintunen perus- ja lähipalvelujen sekä seudullisen yhteistyön kehittämisestä. PERIAATEPÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on turvata väestön terveystarpeista lähtevä hoidon saatavuus ja laatu maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Keskeisimmät kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä terveyspalveluja valtion ja kuntien yhteistyönä sekä ottamalla huomioon järjestöjen ja yksityisen sektorin toiminta. Periaatepäätöksen toimeenpanemiseksi on sosiaali- ja terveysministeriössä perustettu hankkeelle johtoryhmä, laajapohjainen seurantaryhmä ja ohjausryhmä. Hankkeen toteutusohjelma sisältää yli 30 osahanketta, joiden vastuuhenkilöt ja asiantuntijatyöryhmät on nimetty. Kunkin osahankkeen hankesuunnitelmat ovat valmistumassa. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon lähipalveluiden toimivuutta ja seudullista järjestämistä tukemaan on rakennettu alueellinen tukiorganisaatio (Lappi, Pohjois-, Itä-, Länsi-, ja Etelä-Suomi). Alueellisessa tukiverkostossa toimivien aluekoordinaattoreiden nimeäminen on vielä kesken. Alueellisen tukiorganisaation työ käynnistyi marraskuussa Aluekoordinaattoreiden perehdytys- ja verkostoitumistilaisuus pidettiin HANKERAHOITUKSEN HAKEMINEN Kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä tukevien muutosten vauhdittamiseen suunnataan hankerahoitusta. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin on valtionavustuksena käytettävissä 8 milj. euroa vuonna Muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on vastaavasti varattu 8,03 milj. euroa. Vuoden 2003 perustamishankkeisiin varattu määräraha on jo sidottu lääninhallitusten ennakkoratkaisuilla. Vuodelle 2004 alustavat kehittämishankemäärärahat ovat vastaavasti 12,3 milj. euroa ja 30 milj. euroa. Perustamishankkeisiin on varattu vastaavasti 8 milj. euroa. Vuoden 2003 ja 2004 hankehakemukset lähetetään lääninhallituksille mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuoden 2003 osalta rahoituksen piiriin pääsevistä hankkeista Erikoissairaanhoidon hankehakemukset toimitetaan lääninhallituksille mennessä. Hankerahoituksen kriteerit on esitetty valtioneuvoston antamassa asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 voimavaroista. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi huolella perehtyä eri hankkeiden hakuohjeisiin ja kohdentaa tuki kansallisen terveydenhuoltohankkeen tavoitteen mukaisesti palvelurakenteen kehittämiseen huomioiden erityisesti yhteistyö muiden tahojen kanssa saumattoman palveluketjun aikaansaamiseksi. Toimeenpanossa otetaan huomioon Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toteuttamisohjelma, Terveys kansanterveysohjelma ja Terveydenhuolto 2000-luvulle sekä Mielekäs elämä - hankkeiden kokemukset. 8 Perusturva 4/2002

8 ALUEELLISET NEUVOTTELUPÄIVÄT Suomen Kuntaliitto järjestää alueelliset neuvottelupäivät tammikuussa Neuvottelupäivillä käsitellään lähipalveluihin ja seudulliseen yhteistyöhön sekä erikoissairaanhoidon täytäntöönpanoon ja palveluketjuihin liittyviä ajankohtaisia asioita sekä kuntien taloudellisia ja muita edellytyksiä sitoutua ko. hankkeeseen. VUOROPUHELUA INTERNET-SIVUILLA Suomen Kuntaliitto on luomassa hankkeelle internetsivua informaatio-, palaute- ja keskustelukanavaksi Kuntaliiton ja käytännön toimijoiden välille. Sivulla voidaan esitellä mm. erilaisista seudullisista hankkeista saatuja tuloksia, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä hankkeissa ilmenneitä ongelmatilanteita ja niiden ratkaisumalleja. Nettisivujen kautta tai hanketyöntekijöihin yhteyttä ottaen kunnat ja kuntayhtymät voivat kertoa, millaista apua he Suomen Kuntaliitolta kehittämistoimintansa tueksi tarvitsevat. Martti Talja, p. (09) , Paula Lintunen, p. (09) , Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta -asiakirja Kuntaliiton hallituksen lokakuussa 2002 hyväksymä Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta on tiivistetty esitys kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteista muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntaliiton tavoitteena on, että kuntien sosiaalija terveyspalvelut tulevaisuudessakin ovat keskeisimpiä hyvinvointipalvelujamme ja samalla edistävät maamme kilpailukykyä. Tämä edellyttää, että kuntien mahdollisuudet palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen turvataan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunta käsittelee ennaltaehkäisevää strategiaa, palvelurakenteen muutostarpeita, henkilöstön saatavuutta, palvelujen rahoitusta ja laatua, eri toimijoiden työnjakoa sekä sosiaaliturvan näkymiä. Asiakirja löytyy Internetissä: > palvelut > sosiaali ja terveys > sosiaali- ja terveyspalveluiden suunta. Matti Liukko, p. (09) Tuula Taskula,p. (09) Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslaista Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoja koskevan lainsäädännön tarvetta on viime vuosina selvitetty useassa eri yhteydessä. Tätä koskeva lakiesitystä valmisteltiin kovalla kiireellä syksyn aikana. Esitystä ei kuitenkaan anneta nyt istuvalle eduskunnalle. Seutuyhteistyötä sosiaalipalveluissa Verkostoituvat erityispalvelut (VEP) on sosiaalija terveysministeriön vuonna 1997 käynnistämä hanke. Hanke keskittyy sosiaalialan alueelliseen yhteistyöhön ja sen tavoitteena on kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja oppilaitosten verkostoitumisella saada aikaan nykyistä paremmin toimivat sosiaalihuollon erityispalvelut sekä turvata erityisosaamisen saatavuus. VEP hankkeessa on meneillään kolmas vaihe, jossa painopiste on sosiaalihuollon erityispalveluja koskevassa seudullisessa yhteistyössä ja sen edellyttämien sopimusmallien luomisessa. Suomen Kuntaliitto toteutti kesällä 2002 seudullista sopimusyhteistyötä koskevan kyselyn, johon saatiin vastaukset 60 seutukunnalta. Seudullisessa palvelujen järjestämisessä voi olla kyse monesta eri asiasta: asiantuntijapalvelusta/konsulttipalvelusta esimerkiksi lakiasioissa, yhteisten viranhaltijoiden/työntekijöiden käyttämisestä seudullisesti sekä muulla tavoin yhdessä organisoitavista palveluista. Seudullinen järjestäminen voi tarkoittaa myös kuntien yhteistyötä palvelujen ostamisessa. Yhteistyötä palveluiden tuottamisessa ja hankkimisessa oli eniten lastensuojelussa ja päihdehuollossa. Kyselyn perusteella sopimuksia, joissa kunta ostaa palvelun toiselta tai toisilta seudun ulkopuolisilta kunnilta, oli tehty päihdehuollossa ainakin 60 ja lastensuojelussa yli 40. Päihdehuollossa sopiminen painottui A-klinikkatoimintaan ja lastensuojelussa taas perheneuvoloihin. Vammaisja kehitysvammapalveluja organisoidaan edelleen eniten kuntayhtymänä. Myös sosiaaliasiamiehen palveluja järjestettiin 19 seutukunnassa yhteisesti tai kunnat ostivat palvelun toiselta tai toisilta seudun ulkopuolisilta kunnilta. Kunnat hankkivat tilaajarenkaana palveluita esimerkiksi järjestöiltä eniten huumehoitoihin, ensi- ja turvakotipalveluihin sekä mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin. (Tutkimuksessa tilaajarengas määriteltiin useiden kuntien muodostamaksi yhteistyöelimeksi, Perusturva 4/2002 9

9 10 Perusturva 4/2002 joka sopii yhden tai useamman palvelutuottajan kanssa palvelujen ostamisesta kaikille tilaajarenkaan kunnille.) Seutujen sosiaalijohdon yhteistyö noudatti perinteisiä muotoja. Yleisimmin sosiaalijohdon yhteistyö näytti olevan keskinäisten tapaamisten ja tiedonvaihdon sekä palveluyhteistyön suunnittelun tasolla. Seutukunnalliset menettelytapasopimukset ja yhtenäisten päätösten aikaansaaminen olivat myös osa yhteistyötä. Hyvinvointistrategioita oli kyselyn mukaan laadittu kahdeksassa seutukunnassa. Muista seudullisista strategioista sosiaalitoimessa yleisimpiä olivat maahanmuuttajien kotouttamisohjelmat. Lisäksi päihdehuollossa seudullisia strategioita oli laadittu 16 seutukunnassa ja vanhuspoliittisia ohjelmia kahdeksassa seutukunnassa. Monilla seuduilla suunnitellaan sosiaalipalveluihin liittyviä seudullisia strategioita tai ohjelmia. Sosiaalihuollossa varsinaisia seutusopimuksia on tehty vain muutamissa seutukunnissa. Kymmenessä seutukunnassa sellainen oli kuitenkin suunnitteilla. Vaikuttaa siltä, että muita kuin sosiaalihuollon erityispalveluita koskevia seutusopimuksia on tehty toistaiseksi enemmän. Seudullista yhteistyötä koettiin tarvittavan selvästi eniten lastensuojeluun. Lastensuojelussa kriisipalvelut sisältäen sosiaalityön virka-ajan ulkopuolella sekä juridinen asiantuntemus tarvitsivat eniten seudullista sopimista. Myös perheneuvola, sijaishuollon suunnittelu ja lastensuojelun yksityisten palvelujen arviointi katsottiin vahvasti seudullisen yhteistyöhön kuuluviksi. Päihdehuollon alueella suurin sopimustarve oli huumehoidoissa, A-klinikkatoiminnassa ja katkaisuhoidoissa. Vammaispalveluista juridinen asiantuntemus, tulkki- ja kuljetuspalvelut vaativat eniten seudullista yhteistyötä. Lisäksi sosiaaliasiamiehen palveluissa ja erityislastentarhanopettajan työssä koettiin tarvittavan seudullista yhteistyötä. Sosiaalipalveluissa seudulliseen yhteistyöhön liittyvät esteet ja yhteistyötä edistävät tekijät olivat samoja kuin seutuyhteistyössä yleensäkin. Yhteistyötä voitaisiin edistää lainsäädäntöä kehittämällä, resursseja lisäämällä ja hyvien mallien ja esimerkkien avulla. Myös valtion avustusten suuntaaminen seutuihin, yhteinen hallinto, yhteiset kehittämishankkeet ja säännölliset kokoontumiset syventäisivät yhteistyötä. Yhteistyön esteinä olivat usein kunnan halu turvata omat toiminnat ja työpaikat, reviiriajattelu, nurkkakuntaisuus, välimatkat seuduilla sekä resurssipula taloudessa ja suunnittelussa ja henkilöstövajaus. Saatujen vastausten ja seutukuntien kanssa käydyn keskustelun perusteella näyttää selvältä, että sopimuskäytäntöjen ja menettelyjen kehittäminen on todella ajankohtainen tehtävä. Kyselyn perusteella tuli selväksi myös, että seuduilla tarvitaan kipeästi malleja erilaisista sopimuksista sekä malleja hankintarenkaana toimimiselle. Sopimusmalleja kehitetään asiantuntijaryhmän (VEP-hanke) sekä seutusopimuksia tehneiden tai niitä suunnittelevien seutujen kanssa niin, että luonnoksia työn edetessä voidaan testata ja muokata käytännön tarpeiden mukaisesti. Terhi Tammi, p. (09) Heli Sahala, p. (09) Ajankohtaista sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeesta Stakesissa vuosina toimiva Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke parantaa sosiaalityön ammattilaisten tiedon ja erityisosaamisen saatavuutta. Hankkeen aikana rakennetaan ammattilaiskäyttöön internetportaali ja kehitetään asiantuntijaja vertaiskonsultointia. Hankekokonaisuuteen kuuluvissa aluehankkeissa helpotetaan ammattitiedon saantia ja käyttöä arjen työssä. SOSIAALIHUOLLON AMMATTILAIS- PORTAALISTA TULEE SOSIAALIPORTTI Sosiaaliportiksi nimetty portaali on tarkoitus avata loppukeväällä 2003 osoitteessa Sen keskeisenä sisältönä on linkkihakemisto, joka kattaa sosiaalityöntekijän työssään kohtaamat aihealueet. Portaaliin rakennetaan myös tietopankki, josta työntekijä löytää konsultin tai muun asiantuntijan tuekseen. Tärkeä osa portaalista ovat sosiaalityöntekijäryhmien käyttöön tulevat ekstranetit eli kumppanuusverkot. Niissä voi olla jäseninä tietyn alueen sosiaalityöntekijöitä tai ne voivat keskittyä eri teemoihin. LEENA KURRA PROJEKTIPÄÄLLIKÖKSI Konsultaatiopalvelujärjestelmän kehittäminen on päässyt vauhtiin Leena Kurran aloitettua osahankkeen projektipäällikkönä. Leena Kurra on Hankasalmen pitkäaikainen sosiaalijohtaja. Konsultointihanke toteutetaan Stakesin ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyönä. ENSIMMÄISET ALUEHANKKEET KÄYNTIIN ekonsultaatiohankkeen johtoryhmä on hyväksynyt neljän aluehankkeen suunnitelmat. Myöhemmin voidaan päättää vielä 2-3 hankkeesta. Ensimmäiseksi hyväksyttiin seuraavat aluehankkeet: Pohjois-Suomen verkostokonsultaatiohanke (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus)

10 Päihdelinkin ekonsultaatio (A-klinikkasäätiö ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Ruotsinkielisen sosiaalialan eosaamisen kehittäminen (Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området) Vertaistukea verkossa (Pikassos Oy Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa yhdessä Tampereen yliopiston kanssa). LISÄTIETOA HANKKEESTA Tietoa ekonsultaatiohankkeesta saa hankkeen verkkosivuilta Stakesissa projektin johtaja Ani Kajander (p ) ja toimittaja Erja Saarinen (p ), konsultaatiopalvelujen kehittämisestä myös projektipäällikkö Leena Kurra (p ). UUTTA VUODENVAIHTEESSA Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2003 Perhehoitajille maksettavan hoitopalkkion, kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen määrät muuttuvat vuoden 2003 alussa. Perhehoitajille maksettavan hoitopalkkion vähimmäis- ja enimmäismäärästä säädetään perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetussa asetuksessa (420/92, 1 ). Näiden hoitopalkkion markkamääriä tarkistetaan vuosittain TEL-indeksin mukaan. Indeksimuutoksen johdosta hoitopalkkion taso nousee 2,4 % alkaen perhehoitajalle maksetaan perhehoidosta hoitopalkkiota henkilöä kohti kuukaudessa vähintään 225 euroa. Hoitopalkkioita maksetaan enintään 673 euroa silloin, kun perhehoitaja hoitaa henkilöä kokoaikaisesti tai 337 euroa silloin, kun perhehoitaja ei hoida perhehoidossa olevaa henkilöä kokoaikaisesti. Perhehoitajille maksettavan kulukorvauksen vähimmäis- ja enimmäismääriä puolestaan tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) mukaisesti. Kulukorvausten tulee vastata todellisia kustannuksia. Asetuksen mukaan kuukausittain maksettava kulukorvaus on kuitenkin vähintään 300 euroa ja enintään 599 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Kertaluonteinen käynnistämiskorvaus on enintään euroa. Säädetyt enimmäis- ja vähimmäismäärät pyöristetään vuosittain tarkistettaessa lähimpään ylempään euroon. Sen sijaan niistä poikkeavat palkkiot ja korvaukset voidaan maksaa senttimääräisinäkin. Indeksikorotukset koskevat kaikkia (myös vähimmäis- ja enimmäismäärän väliin jääviä) perhehoidon palkkioita ja korvauksia. Palkkioiden ja kustannusten korvauksen indeksikorotuksista on STM:n kuntatiedote 17/2002. Kuntatiedote löytyy sähköisenä osoitteesta > tiedotteet > kuntatiedotteet Eevaliisa Virnes, p. (09) Heli Sahala, p. (09) Omaishoidon tuki v Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta lukien 2,4 %. Alin hoitopalkkio nousee 224,20 euroon kuukaudessa. Korotus koskee myös sellaista hoitopalkkiota, joka on sovittu palkkion alinta määrää suuremmaksi tai pienemmäksi ja joka perustuu ennen korotusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetun asetuksen (318/ 1993, muutos 166/1997) 7 :ssä. Pykälän 3 momentin mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain TEL-indeksin mukaisesti. Sanotuksi indeksiluvuksi vuodelle 2003 on vahvistettu Vuonna 2002 vastaava luku oli Omaishoidon tuesta on annettu STM:n kuntatiedote 14/2002. Kuntatiedote löytyy sähköisenä osoitteesta > tiedotteet > kuntatiedotteet Eevaliisa Virnes, p. (09) Heli Sahala, p. (09) Perusturva 4/

11 Toimeentulotuen perusosien määrät lukien Toimeentulotuesta annetun asetuksen 2 :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrät on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2003 on vahvistettu Tämän mukaisesti toimeentulotuen perusosien määriä korotetaan vuoden 2003 alusta lukien keskimäärin 1,2 prosenttia. MUUTOKSIA TULOSSA MYÖS TOIMINTARAHAAN Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/ 2001) mukaiseen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan toimintarahaa jokaiselta osallistumispäivältä. Tällä hetkellä toimintarahan suuruus määräytyy työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) tarkoittaman ylläpitokorvauksen mukaan. Toimintarahan suuruus on ollut 7 euroa päivältä. Eduskunnan käsiteltävänä ovat parhaillaan hallituksen esitykset työttömyysturvalaiksi (HE 115/ 2002) ja laiksi julkisesta työvoimapalvelusta (HE 225/2002). Näiden lakien yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös toimeentulotuesta annetun lain 10 a :ää siten, että toimintaraha olisi jatkossa julkisesta työvoimapalvelusta annettavassa laissa tarkoitetun ylläpitokorvauksen suuruinen. Toimintaraha maksettaisiin korotettuna noudattaen mitä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvalle opiskelijalle maksettavan korotetun ylläpitokorvauksen määrästä ja saamisedellytyksistä säädetään laissa. Toimintarahan suuruudesta lukien tiedotetaan erikseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut toimeentulotuesta ja toimintarahasta Kuntatiedotteen 15/2002. Kuntatiedote löytyy sähköisenä osoitteesta > tiedotteet > kuntatiedotteet Sirkka-Liisa Karhunen, p. (09) Sami Uotinen, p. (09) TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT LUKIEN: Tuen saaja I kunta- eur./pv 1) II kunta- eur./pv 1) ryhmä ryhmä eur./kk eur./kk Yksin asuva ja yksinhuoltaja 374,92 12,50 358,79 11,96 alennettu ( 20 %) 2) 299,94 10,00 287,03 9,57 alennettu ( 40 %) 3) 224,95 7,50 215,27 7,18 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 318,68 10,62 304,97 10,17 alennettu ( 20 %) 2) 254,94 8,50 243,98 8,13 alennettu ( 40 %) 3) 191,21 6,37 182,98 6,10 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 273,69 9,12 261,92 8,73 alennettu ( 20 %) 2) 218,95 7,30 209,54 6,98 alennettu ( 40 %) 3) 164,21 5,47 157,15 5, vuotias lapsi 1. lapsi 262,44 8,75 251,15 8,37 2. lapsi 243,70 8,12 233,21 7,77 3. jne. lapsi 224,95 7,50 215,27 7,18 Alle 10-vuotias lapsi 1. lapsi 236,20 7,87 226,04 7,53 2. lapsi 217,45 7,25 208,10 6,94 3. jne. lapsi 198,71 6,62 190,16 6,34 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TOTUL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Toimeentulotukilaki 10 1ja4momentti 3) Toimeentulotukilaki 10 3ja4momentti 12 Perusturva 4/2002

12 Elatusavun ja -tuen määrät ennallaan Elatusapujen ja -tukien korotus on sidottu elinkustannusindeksin nousuun. Edellisen kerran elatusapuja ja -tukia korotettiin Lokakuusta 2001 lokakuuhun 2002 elinkustannusindeksin nousu oli 2,8 %. Koska nousu on alle 5 %, ei elatusapuja ja -tukia koroteta. Asiasta on annettu STM:n kuntatiedote 16/2002. Kuntatiedote on sähköisenä osoitteesta > tiedotteet > kuntatiedotteet Asiakasmaksut ennallaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöön ei ole tulossa muutoksia eikä myöskään tasokorotuksia. Ainoastaan pitkäaikaisen laitoshoidon maksuun saattaa tulla muutos, joka koskee kotiin jäävän puolison toimeentulon huomioon ottamista. Asiaa koskeva hallituksen esitys 49/2002 on vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä. TALOUS Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden muutokset Vuoden 2002 valtionosuusprosenttia korotettiin 25,3 prosentista 25,36 prosenttiin (STVOL muutos 585/2002). Samalla kunnan rahoitusosuutta alennettiin 1557,88 eurosta 1556,07 euroon (voimavara-asetuksen muutos 720/2002). Tämä johtui Sailas-paketin ja osaamiskeskusten rahoituksen muutoksen vaikutuksista kuntien valtionosuuksiin. Vaikutus otettiin huomioon syyskuun maksatuksen yhteydessä. Vuoden 2000 indeksivirheen takia sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset laskennalliset perusteet on korjattu annetussa valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista (840/2002). Korjaus on otettu huomioon marraskuun valtionosuustilityksen yhteydessä. Laskennallisista kustannuksista työtöntä kohden vähennettiin 1,13 euroa, työttömyysasteen mukaan määräytyvistä laskennallisista kustannuksista kunnan asukasta kohden vähennettiin 0,10 euroa ja sairastavuuden mukaan määräytyvistä laskennallisista kustannuksista vähennettiin 0,76 euroa kunnan asukasta kohden. Kunnan omarahoitusosuus pieneni 4,53 euroa asukasta kohden. Korjatut valtionosuuden laskennalliset perusteet ovat seuraavat (suluissa määrä, mikä on vähennetty ennen korjausta voimassa olleesta euromäärästä): Ikäryhmä Sosiaalihuolto (euroa/as.) Terveydenhuolto (euroa/as.) 0-6 v ,46 (12,28) 516,76 (1,53) 7-64 v. 295,94 (0,88) 587,89 (1,74) v. 553,89 (1,65) 1 375,74 (4,08) v ,81 (9,61) 2 650,64 (7,86) yli 85 v ,27 (27,15) 4 579,85 (13,58) Maksupolitiikkaa selvitetään Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt neuvotteleva virkamies Raimo Jämsenin selvityshenkilöksi selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkaa toimikautenaan Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksusäännösten uudistamis- tarpeiden sekä kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen maksukattojen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen. Selvitystyössä selvitetään maksujen merkitystä eri osapuolille, maksupolitiikan asemaa sosiaali- ja terveyspolitiikan tukena, maksusäännösten selkiyttämistarpeita, maksukattojen yksinkertaistamista ja maksujen hallinnoinnin järkeistämistä. Perusturva 4/

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen korotus 2003 Valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista korotetaan vielä 0,14 prosenttiyksiköllä verrattuna eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 144/2002) täydentämisestä. Täydennetyn esityksen mukaan valtionosuusprosentti korotetaan siten 27,01 prosenttiin laskennallisista kustannuksista, jolloin kuntien osuus vastaavasti laskee 72,99 prosenttiin. Hallitusneuvos Jouko Narikka, STM, puh. (09) Tuula Taskula. p. (09) LAPSET JA NUORET Kotihoidon tukea koskeva EYtuomioistuimen tuomio EY-tuomioistuin on Suomen tarkastuslautakunnan (Kelan etuuksien muutoksenhakuelin) ennakkoratkaisupyynnön johdosta päättänyt antamassaan tuomioissa, että Suomen lasten kotihoidon tuki on sosiaaliturvan yhteensovittamisasetuksen 1408/71 mukainen perhe-etuus. Ratkaisu koski vain lakisääteistä kotihoidon tukea, joka koostuu hoitorahasta ja tarvittaessa hoitolisästä. Ratkaisu ei koske kunnallista lisää. Aikaisemmin kotihoidon tukea pidettiin asetuksen 1408/71 systematiikassa sosiaalihuoltona ja siten asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuluvana. Kotihoidon tuen katsominen perhe-etuudeksi tarkoittaa sitä, että suomalaista kotihoidon tukea voidaan maksaa myös sellaisten Suomesta lähetettyjen ja muiden Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien työntekijöiden perheille, joiden lapset lähtevät huoltajansa mukana toiseen EU- tai ETA-maahan. Samoin oikeus kotihoidon tukeen syntyy esimerkiksi perheelle, jossa toinen vanhemmista tulee työskentelemään Suomeen riippumatta siitä, jäävätkö lapset asumaan toiseen EU- tai ETA-maahan. Alustavien tietojen mukaan kustannusvastuu valtion ja kuntien kesken määritellään lakisääteisen kotihoidon tuen osalta lähtien siitä, asuuko lapsi tosiasiallisesti Suomessa vai ei. Jos lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa, vastaa kunta kustannuksista, muussa tapauksessa valtio. Sami Uotinen, p. (09) Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p. (09) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin määräraha Kuntatason peruspalvelujärjestelmän vahvistamiseksi syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin ja varhaiseen puuttumiseen ohjataan valtionavustusta. Valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen sisältyy tätä tarkoitusta varten 15 milj. euron 3-vuotinen siirtomääräraha. Määrärahan avulla on tarkoitus vahvistaa lapsen kasvun ja perheiden hyvinvoinnin tukiverkostoa sekä moniammatillista yhteistyötä kunnan peruspalvelurakenteessa. Avustuksella kehitetään ja vahvistetaan kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa siten, että lasten ja nuorten ongelmiin puututaan varhaisvaiheessa ja ehkäistään ongelmien kriisiytymistä. Määrärahaa käytetään myös lasten päivähoidossa erityistä tukea tarvitsevien lasten hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen. MÄÄRÄRAHAN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Valtionavustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät. Talousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen alkuvuodesta 2003 annetaan valtioneuvoston asetus, jossa määrätään tarkemmin valtionavustuksen myöntämisperusteista. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asiasta tarkemmin talousarvioesityksen hyväksymisen ja asetuksen antamisen jälkeen. Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p. (09) Perusturva 4/2002

14 Lastensuojelun laatu ja kustannukset (Lasso 3) Kuntaliitossa käynnistyi syksyllä 2000 Lastensuojelun laatu & kustannukset -hanke, joka jatkoi vuosina toteutetun Laatua sosiaalipalveluihin -projektin (LASSO) viitoittamaa laadun kehittämisen tietä. Projektissa lähdettiin liikkeelle alueellisten lastensuojelupäivien sarjalla, jotka toteutettiin yhteistyössä lääninhallitusten, Stakesin huostaanottoprojektin sekä Lastensuojelun keskusliiton sijaishuollon laatuprojektin kanssa Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Torniossa. Hanke päättyy Lastensuojelupalvelujen laatu & kustannukset -hankkeesta vastasivat erityisasiantuntijat Sirkka Rousu ja Tupu Holma Suomen Kuntaliitosta. Hankkeessa käytiin läpi asiantuntijaryhmän kanssa neljä teemaa: lastensuojelupalvelujen laatu, kustannuslaskenta, palvelujen tuotteistus, ostopalvelut sekä arviointi ja mittaaminen. Tavoitteena oli luoda lastensuojelupalvelujen kustannusten arvioimiseksi malli, joka ottaa huomioon myös palvelun laadun. Lastensuojelussa käytettävät laatukriteerit, nykyisten kustannuslaskentakäytäntöjen selvittäminen, kustannusten muodostumiseen liittyvien tekijöiden kartoittaminen sekä arviointimenettelyjen sekä -menetelmien tunnistaminen ovat esimerkkejä hankkeen aikana käsitellyistä aiheista. Lasso 3 -hankkeen tulokset raportoidaan neljässä julkaisussa, jotka käsittelevät palvelujen laatua, kustannuksia, tuotteistamista sekä arviointia. Lastensuojelupalvelujen laatu & kustannukset -seminaari pidetään Kuntatalolla. Ohjelma ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät tästä tiedotteesta. Sirkka Rousu, p. (09) Tupu Holma, p. (09) Leksandin malli perhekeskus Leksand on asukkaan pientalovaltainen pikkukaupunki Taalainmaalla. Perhekeskuksen toiminta Leksandissa alkoi vuonna 1996, jolloin 32 lasta odottavalle parille tarjottiin perinteisen neuvolatoiminnan vaihtoehdoksi mahdollisuutta osallistua perhekeskustoimintaan. TOIMINNAN PERUSIDEA Lasta odottavat vanhemmat kutsutaan ryhmään, joka kokoontuu kahdeksan kertaa ennen lapsen syntymää ja kahdeksan kertaa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana Perinteiseen neuvolatoimintaan liittyy monipuolinen neuvonta vanhempainryhmissä Kokoontumisissa on aina ohjelma: informaatiota, asiantuntijoiden esityksiä, keskustelua ja kahvittelu Toimintaa tukevat erilaiset ryhmät: avoin päiväkoti, isien omat kokoontumiset yms. Vanhemmat ovat halunneet jatkaa: vastuu siirtyy myöhemmin yhä enemmän vanhemmille itselleen. VANHEMPAINRYHMÄTOIMINNAN TULOKSIA Enemmän dialogia - vähemmän diagnoosia paremmat yhteistyösuhteet Miesten/isien lisääntynyt sitoutuminen Lisääntynyt kiinnostus vanhempainryhmiin ja verkostoitumiseen Selkeämmät ammattiroolit tiimillä paremmat ja nopeammat kontaktit Vanhempainryhmillä kiinteä ohjelma lisäksi tukea tarpeen mukaan Lisääntynyt yhteistyö: kunta maakunta vapaaehtoiset toimijat Vanhemmilla enemmän varhaisia keskusteluja ammattihenkilöiden mm. perheneuvojan kanssa, so. yhteydenoton kynnys madaltunut. Leksandin mallin tapainen toiminta luo nykyistä yhteisöllisempää ja yhteisvastuullisempaa kulttuuria vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen. Vanhempainryhmissä tutustutaan toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin ja totutaan keskustelemaan yhteisistä asioista. Tuttuus ja turvallisuuden tunne vähentävät vanhempien epävarmuutta kasvattajina. Vanhemmat ovat kokeneet ryhmätapaamiset hyödyllisiksi, koska suuri osa ryhmistä jatkaa vielä sen jälkeen, kun vastuu ryhmän toiminnasta on siirtynyt vanhemmille itselleen. Leksandissa pienten lasten vanhempien avioerot ovat selvästi harvinaisempia, kuin maassa keskimäärin. Onkohan vanhempainryhmillä vaikutusta? Leksandin mallia esittelee osastopäällikkö Thomas Johansson lapsipolitiikan iltapäivässä Auli Paavola auli.paavola@kuntaliitto.fi Perusturva 4/

15 Ajankohtaista lastensuojelun suurista kustannuksista Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä jatkuu vuonna 2003 entiseen tapaan. Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy noin 37,4 milj. euron määrärahaesitys tähän tarkoitukseen. Tasausjärjestelmään osoitettava määräraha vähennetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötalouden valtionosuudesta. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän yhteensovitus erikoissairaanhoidon poikkeuksellisen suurten hoitokustannusten tasausjärjestelmän kanssa on aiheuttanut viime aikoina kysymyksiä. Asiaa käsiteltiin yleiskirjeessä 21/80/ 2000, mutta yleiskirjeen sanamuodoista on syntynyt tulkintakysymyksiä. Sairaanhoitopiirit laskuttavat jäsenkunniltaan eri tavoin hoitokustannusten tasausjärjestelmän menoja. Laskutustavasta riippumatta lastensuojelun kustannuksiksi voidaan laskea ainoastaan erikoissairaanhoidon tasausjärjestelmän omavastuuosuuden osalta kunnalle aiheutuvat tosiasialliset menot. Nämäkin vain niissä tilanteissa, jotka on käsitelty em. yleiskirjeessä. TARKKUUTTA LASKUIHIN Kuntien erityishuoltopiireille lähettämien laskujen yhteenvetotiedot toimivat Stakesin kokoaman valtakunnallisen seurantatilaston tietopohjana. Jotta kuntayhtymät ilman erillisselvityksiä voisivat suorittaa maksut kunnille ja myös seurantatiedot olisivat mahdollisimman oikeita, olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota mm. seuraaviin asioihin: Menot kirjataan mahdollisimman tarkasti sille palvelumuodolle, johon ne kuuluvat muut palvelut kohtaan kirjautuu odottamattoman paljon menoja. Laitossijoitusten kohdalla kirjaus myös sen laitoksen mukaan, josta lasku on tullut. Jos johonkin palvelujen/tukitoimien ryhmään kirjataan henkilöitä palvelun saajaksi, myös kustannuksia palveluista yleensä on ja päinvastoin, jos esim. avohuollon tukitoimista laskutetaan menoja, niiden piirissä pitäisi myös olla asiakkaita ko. perheessä. Kustannusten ja asiakkaiden kohtaamattomuus on koko ajan lisääntynyt annetuissa tiedoissa. Kuntayhtymät tarkistavat entistä tarkemmin laskut ja palauttavat niitä korjattaviksi, koska virheet laskuissa aiheuttavat aikaa vieviä jatkoselvittelyjä kaikille osapuolille. Heli Sahala, p. (09) Perusturva 4/2002 Kelan maksama vajaakuntoisen nuoren kuntoutusraha Huhtikuun 2002 alusta tuli voimaan vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäviä säädöksiä. Tuolloin tuli muutoksia myös vajaakuntoiselle nuorelle maksettavaan kuntoutusrahaan (kuntoutusrahalaki 5a ). Nuorella on oikeus kuntoutusrahaan, jos hänen työkykynsä on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt. Aiemmin oikeus kuntoutusrahaan oli vuotiailla, mutta 1.4. alkaen kuntoutusrahaa voidaan maksaa 20-vuotiaaksi asti. Vajaakuntoisen nuoren kuntoutusrahaa maksetaan alle 20-vuotiaalle nuorelle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi edellyttäen, että nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuus valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet, nuori tarvitsee tämän vuoksi tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta ja nuorelle on kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutusrahaa maksetaan 16 vuotta täyttäneelle nuorelle enintään 20 ikävuoden täyttämiseen saakka. Jos tuolloin on menossa koulutus tai muu kuntoutus, voidaan kuntoutusrahan maksua jatkaa kyseisen kuntoutuksen päättymiseen asti. Kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Alle 20-vuotiaalle nuorelle voidaan työkyvyttömyyseläke myöntää vain, jos ammatillisen kuntoutumisen edellytyksiä ei todeta olevan tai jos kuntoutus on keskeytynyt sairauden vuoksi tuloksettomana. KUNTOUTUSRAHAN EDELLYTTÄÄ SUUNNITELMAA Jotta Kela voi päättää kuntoutusrahan maksamisesta, hakemukseen on liitettävä nuoren henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Kelan puolelta on todettu, että kuntoutussuunnitelmien saamisessa on ollut vaikeuksia ja ne ovat usein varsin puutteellisia. Kuntoutusrahahakemuksen liitteinä on voinut olla useiden asiantuntijoiden erillisiä ja joskus keskenään ristiriitaisiakin lausuntoja, mutta yhteistyössä ei ole koottu varsinaista opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa. Tämä on ollut omiaan hidastamaan kuntoutusrahapäätösten tekemistä ja voi aiheuttaa nuorelle toimeentuloongelmia. Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Kuntoutusrahalain perustelujen mukaan lähinnä sosi-

16 aali-, terveys- ja opetustoimen edustajien tulisi osallistua suunnitelman laatimiseen. Tarpeen mukaan voidaan käyttää muita asiantuntijoita. Yhteisneuvottelujen perusteella laadittavasta suunnitelmasta tulee ilmetä sen tekemiseen osallistuneet henkilöt ja tahot. Suunnitelma voidaan tarvittaessa kirjoittaa myös svb-lomakkeelle, kunhan siitä käy selvästi esille em. yhteistyö. Lääkärin yksinään laatima lausunto ei riitä opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaksi. Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan tulee sisältyä arvio sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta nuoren kuntoutumisen mahdollisuuksiin, alustavat ammatillisen kuntoutumisen tavoitteet sekä alustava suunnitelma koulutuksen toteuttamisesta ja mahdollisesti tarvittavista tukitoimista Suunnitelman laatimiseksi ja sen toteutumisen seuraamiseksi olisi tärkeää, että kunnassa sovittaisiin, kuka tai mikä taho opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmasta vastaa. Näin Kelan toimistosta osattaisiin ohjata kuntoutusrahaa hakeva nuori oikeaan paikkaan, ellei hänellä suunnitelmaa ole. Myös Kelan toimistossa seurataan nuoren kuntoutumisen etenemistä. Tarvittaessa Kela voi esim. peruskoulutuksen päättövaiheessa järjestää nuorelle kuntoutustutkimuksen, koulutuskokeilun tai vastaavan selvityksen ammatillisten suunnitelmien selkiyttämiseksi ja opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman täydentämiseksi. Nuoren kuntoutusrahan määrä on vuonna 2003 vähintään 15,90 euroa/arkipäivä. Se maksetaan täysimääräisenä aktiivisen kuntoutuksen, kuten koulutuksen ajalta. Nuorella on oikeus saada kuntoutusrahaa myös kuntoutuksen odotus- ja väliajoilta, esimerkiksi koulun loma-ajoilta. Tällöin kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla alennettuna. Sirkka Rajaniemi, Kansaneläkelaitos Oppilashuollon merkitys korostuu Perusopetuslakiin, lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta on ehdotettu eräitä muutoksia joiden kautta oppilashuollon ja opiskelijahuollon merkitys korostuu ja selkiytyy. Muutosehdotukset perustuvat mm. oppilashuoltotyöryhmän muistioon, joka valmistui sekä ns. turvatyöryhmän muistioon. Hallituksen esityksen mukaan muutosten tarkoituksena on, että nykyistä selkeämmin korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja varhaista puuttumista näihin vaikeuksiin sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Erityistä tukea tarvitsevalla perusopetuksen oppilaalla on jo olemassa olevan lainsäädännön mukaan oikeus oppilashuoltopalveluihin (POL 31 1 mom.). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi 31a, jonka 1 momentin sisältö olisi seuraavanlainen: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämästä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Myös lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta on tarkoitus lisätä mainintaa oppilashuollosta, mutta toisella asteella ei ole kysymys subjektiivisesta oikeudesta tai maksuttomuudesta. Lähinnä on tarkoitus tehostaa oppilaitosten, sosiaaliviranomaisten, terveysviranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä sekä lisätä opiskelijoita ohjaavaa toimintaa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tekstissä viitataan kansanterveyslakiin ja lastensuojelulakiin. Esityksessä on ehdotettu että Opetushallitus sisällyttäisi oppilashuollon keskeiset periaatteet opetussuunnitelman perusteisiin. Oppilashuollon toteuttamisesta päätettäisiin paikallisesti yhteistyössä koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa siten, että suunnitelma sisällytetään paikalliseen opetussuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun tai oppilaitoksen yhteistyön sekä oppilashuollon järjestämistavasta. Tärkeää on myös, että kurinpitorangaistuksia kärsineelle oppilaalle tulisi järjestää tarvittava oppilashuolto. Myös poissaolojen seuraamisesta on ehdotettu lisäys perusopetuksen lainsäädäntöön. Tarkoitus on, että opetuksen järjestäjä ilmoittaa luvattomasta poissaolosta oppilaan huoltajalle mahdollisimman pian poissaolon havaitsemisen jälkeen. Oppilashuoltotyö edellyttää moniammatillista yhteistyötä, mutta lakiesityksiin ei ole otettu velvoittavia määräyksiä oppilashuoltohenkilökunnan virkojen perustamisesta. Koulupsykologeista ja koulukuraattoreista säädetään tarkemmin lastensuojeluasetuksen 2 a :ssä. Tätä pykälää koskevaa muutosehdotusta ei ole tehty. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lainsäädäntöön otetut uudet velvoitteet aiheuttavat verrattain vähäisiä lisäkustannuksia ja ne voidaan pääosin hoitaa nykyisillä voimavaroilla. Oppilashuollon nykytilanne on kuitenkin monella paikkakunnalla sellainen, että oppilashuoltotyön tason saattaminen lain edellyttämälle tasolle vaatisi huo- Perusturva 4/

17 ta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 :n muuttamisesta (HE 205/2002 vp). Gustav Wikström, p. (09) VANHUKSET Vanhuspoliittinen strategiatyö etenee kunnissa Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteinen Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus valmistui vuonna Suosituksen mukaan jokaisella kunnalla tulee olla kunnan poliittisen johdon vahvistama vanhuspoliittinen strategia ja sen osana palvelurakenteen kehittämisohjelma, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan. KYSELYN TULOKSIA Kuntaliitto suoritti lokakuussa 2002 kunnille kyselyn vanhuspoliittisen strategiatyön tilanteesta. Ky- mattaviakin panostuksia. Hallituksen esityksessä oletetaan, että varhaisella puuttumisella lasten ja nuorten ongelmiin säästetään mahdollisia myöhempiä kustannuksia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksessely lähetettiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta kuntien (432) sosiaalijohtajille tai sosiaali- ja terveysjohtajille. Kyselyyn vastasi 383 kuntaa. Vastausprosentti oli 89. Alustavien tulosten mukaan vanhuspoliittinen strategia on joka toisella (179 kpl) kyselyyn vastanneista kunnista. Strategioista 70 prosenttia (127 kpl) oli kunnanvaltuuston ja viidennes (41 kpl) kunnanhallituksen tai sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamia. Strategioiden aikajänne oli yleisimmin vuoteen 2005 (25 kpl) tai vuoteen 2010 (67 kpl). Pisin aikajänne (11 kpl) oli vuoteen Voimassa oleva strategia on yli puolessa kunnista (99 kpl) kunnan ensimmäinen vanhuspoliittinen ohjelma ja 40 prosentissa (70 kpl) se on laadittu aikaisemman strategian pohjalta. Vanhuspoliittiset strategiat kunnissa Asukasluku Kyllä Ei vielä, Ei vielä, Ei, Vastanneet Manner-Suomi valmistellaan suunnitelmissa ei suunni- kunnat kuntia, lkm telmissa Yhteensä kuntia, lkm Osuus, % vastanneista Lähde: Kuntaliiton kysely 10/2002, alustavat tulokset Vanhuspoliittista strategiaa valmistellaan parhaillaan joka kolmannessa (127 kpl) kyselyyn vastanneista kunnista. Näistä 37 kuntaa ilmoitti, että strategia valmistuu vielä vuonna 2002 ja 82 kuntaa ilmoitti strategian valmistuvan vuonna Näin ollen vuoden 2003 loppuun mennessä lähes 70 prosentilla (298 kpl) vastanneista on vanhuspoliittinen ohjelma. Vajaa viidennes (71 kpl) vastanneista ilmoitti, että strategiaa ei vielä ole, mutta sen valmistelemi nen on suunnitelmissa. Kuudella kunnalla strategia puuttui, eikä niillä vielä vastausajankohtana ollut suunnitelmia strategiatyön käynnistämisestä. Asukkaista näissä kunnissa on yhteensä Huhtikuussa 2001 kunnille tehdyssä kyselyssä vielä 23 prosenttia (86 kpl) vastanneista ilmoitti, että strategia puuttui, eikä vielä tuolloin ollut suunnitelmia strategiatyön käynnistämisestä. Nyt saatujen tietojen perusteella kunnat ovat lähteneet laajasti strategiatyöhön. 18 Perusturva 4/2002

18 HANKE MENEILLÄÄN Kuntaliitolla on käynnissä Vanhuspoliittiset strategiat hanke, jossa yhteistyössä kuntien kanssa kootaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja menetelmistä strategiatyön tueksi sekä seurannan ja arvioinnin toteuttamiseksi. Lisäksi hankkeessa toimitaan yhteistyössä muun muassa lääninhallitusten IkäLaatu hankkeiden kanssa. Hankkeen tulokset julkaistaan verkkojulkaisuna Kuntaliiton www-sivuilla keväällä Eevaliisa Virnes, p. (09) Laatua vanhustyön arkeen Lasso2 hankkeella Suomen Kuntaliiton vanhusten laitoshoidon laatuhanke käynnistyi syksyllä Hanke päättyy vuoden 2002 lopulla. Tavoitteena oli lisätä valmiuksia ja varmuutta laadunhallintaan vanhuksia hoitavissa työyhteisöissä. Keskeinen idea oli viedä laadun kehittäminen osaksi arkityötä. Työskentelyssä hyödynnettiin aiemman Lasso hankkeen ( ) kokemuksia. Valtakunnallisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (STM ja Kuntaliitto), keväällä 2002 valmistuneen Hyvän hoidon ja palvelun oppaan (Stakes) sekä joulukuussa ilmestyvän hoitoja palvelusuunnitelma-oppaan (STM, Stakes ja Kuntaliitto) viestit pyrittiin hankkeen osana jalkauttamaan työkäytäntöihin. KETKÄ MUKANA? Valtakunnallisessa hankkeessa olivat pilotteina Hopeasillan vanhainkoti Heinolasta, Kaunisnurmen palvelukeskus Kouvolasta, vuode-osastot 3 ja 4 Kouvolan - Valkealan terveyskeskuksesta, Valkealakoti Valkealasta, Kaunisjärven vanhainkoti Raumalta sekä osasto 14 Rauman terveyskeskuksesta. Kussakin pilottiyksikössä toimi Lasso -tiimi, joka vastasi paikallisesta työskentelystä. Hankkeen vetäjänä toimi projekti-päällikkö Tupu Holma työparinaan erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Suomen Kuntaliitosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Suomen Kuntaliitosta. ù ü ù ù ûûù ü ù MITÄ TEHTIIN? Vanhuksen ja omaisen ääni kuuluviin, työkäytännöt näkyviksi ja entistä paremmiksi, sovitut asiat paperille ja käytäntöön sekä arviointi tavaksi ja opiksi olivat vanhusten laitoshoidon laatuhankkeen keskeiset teemat (Kuvio 1). Pilottiyksiköt työstivät teemoja aihe aiheelta puolentoista vuoden ajan. Omaa toimintaa arvioitiin käyttäen apuna ITEtyöyksikön itsearviointimenetelmää, SWOT-analyysia sekä vertaisarviointikäyntiä. Vanhuksen ja omaisen ääni saatiin kuuluviin yksilö- ja ryhmähaastattelujen sekä asiakaskyselyjen avulla. Vanhusten hoidon ja hoivan tarpeita arvioitiin RAVAmittarilla. Vanhuksen/potilaan saama hoito ja palvelu kuvattiin hoitopäivän ja hoitojakson aikana. Kuvauksissa täsmennettiin, miten laatukriteerit, sovitut arvot tai kuntouttava työote näkyvät arjen hoitotyössä. Kuvaukset sisälsivät myös tarken- ÿþýüûþúûùùýú ùûüþ ü û ü ÿ ú ú ú üûþúûùúýýù ùú ùú ú ü ü Kuvio 1. Keskeiset teemat Lassso2 -hankkeessa Perusturva 4/

19 nukset vastuu- ja työnjakokysymyksiin, ohjeisiin ja yhteisiin pelisääntöihin sekä dokumentointiin. MITÄ SAATIIN AIKAAN? Kukin pilottiyksikkö kuvasi hankkeen toteutuksen ja tulokset omissa paikallisissa loppuraporteissaan. Osa yksiköistä työsti aineistosta perehdytyskansion, laatukansion tai työstää /päivittää laatukäsikirjaa. Laadittiin myös palveluesitteitä, päivitettiin perehdytysohjelmaa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmakäytäntöä ja kirjattiin periaatteita (arvot, kuntouttava työote), jotka aikaisemmin olivat vain itse kunkin päässä. Tehtiin myös muutoksia toimintaja hoitokäytäntöihin ja otettiin käyttöön laadunhallinnan ja arvioinnin työvälineitä, joiden avulla laatutyötä jatketaan. Liikahdus tapahtui myös ajattelu- ja toimintatavoissa: vanhus ja hänen odotuksensa otetaan huomioon paremmin, myös omaisen mielipidettä kuullaan, osataan hankkia ja ottaa vastaan palautetta ja sillä on myös vaikutusta toimintaan, on kriittisempi ja kehittävämpi ote työntekoon tartutaan helpommin kehittämistä vaativiin asioihin, omaa työtä arvostetaan entistä enemmän ja vanhustyöstä ollaan ylpeitä. Kirjaamisen merkitys selkiytyi ja kirjaaminen tehostui. Oman työn paperille paneminen auttoi näkemään parantamisen paikat ja epäselvät kohdat. Kun on selvitetty ja pantu paperille, mitä esimerkiksi kuntouttava työote omalla työpaikalla tarkoittaa ja sovittu yhteisistä toimintalinjoista, velvoittaa se henkilökuntaa myös toimimaan sovitusti. Laatu-käsite on selkiytyi ja tuli lähemmäksi arjen työtä myös laatutietoisuus koko työyhteisössä lisääntyi. Vanhusten laitoshoidon laatuhankkeen tuloksena syntyi yleisemminkin sovellettavissa oleva työskentelymalli laadun kehittämiseen (Kuvio 2). Malli nostaa esiin hoidon ja palvelun jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen. MITÄ OPITTIIN? Kehittämistyöhön panostaminen on ollut Lasso2 hankkeen piloteilta investointi hyvän laadun edellytysten varmistamiseksi. Samalla se on ollut henkilökunnan koulutusta ja kehittämistä sekä ammatissa jaksamista tukevaa toimintaa. Kaksivuotinen laatuhanke edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Vanhustyön laadun kehittäminen ei tapahdu irrallaan arkityöstä, mikä on iso haaste kehittämistyön vetäjille. Kaikki hankkeessa mukana olijat ovat tehneet kehittämistyötä oman toimensa ohella, myös hankkeen vetäjät. Ajan puute ja resurssien niukkuus olivat keskeisimmät edistymistä hankaloittaneet tekijät. Myös muun henkilökunnan mukaan saaminen ja sitouttaminen työskentelyyn oli ajoittain vaikeaa. Tiedottamiseen ja yhteisen kielen löytymiseen olisikin hankkeen alussa pitänyt panostaa enemmän. Hankkeen onnistumista auttoi eteneminen askel askeleelta ja kuhunkin vaiheeseen saatu yhdenmukainen ohjeistus. Laadun kehittäminen ei etene työyhteisöissä ellei johto tue ja kannusta sekä osoita resursseja kehittämistyölle. Kehittämistyö ei etene toisaalta silloinkaan, jos ylhäältä päin tuodaan valmiita kehittämisohjelmia tai laatukriteereitä työyhteisöihin. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan liikettä molemmilla tasoilla. Henkilöstö kehittää oman työnsä laatua käytännön LASSO-LAATUKEHÄ Kuvio 2. Lasso2 -hankkeen työskentelymalli ü ûõø û õø û ø õø üõö ùø ø õø û û ü õ üõû õ ôøø ÿ õü ø ÿþýüûü ùø öüýüõö ûôø øøõ ü ý õøøþüû üõ øþýüûü õü üõö ýø õ ùø ûôøü õ üõöýöõ õöþ ö ö ôüõö ô üõø ýøøõüô üø ø ý ü û ü õ ýøø ûüõû ùø ø ý õö ô ö õ ùø û û ù õ ùø ýø õ õ ÿþýüûü ööþüõõ ÿÿ õøýûüõõ õ ÿ ôüõ õöö õøþýüõõøýøõ øþø õ û ô õûü ûýüõõ ûüõûùø ø ý öõö õ ÿþýþ ûúùø öúõôùó ôò ñúðò ñïñï îííì 20 Perusturva 4/2002

20 läheisin ja itselleen soveltuvin menettelyin ja johto luo mahdollisuudet sekä raamit ja linjat työskentelylle. TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Hankkeen tulokset ja kokemukset on koottu marraskuussa 2002 valmistuneisiin pilottiyksiköiden loppuraportteihin sekä vuoden loppuun mennessä ilmestyvään Kuntaliiton julkaisuun (Laatua vanhustyön arkeen). Tulokset ja työvälineet raportoidaan myös Kuntaliiton internet -sivuilla. > palvelut > sosiaali, terveys. Laadun kehittämisen mallia levitetään muiden kuntien ja työyhteisöjen käyttöön muun muassa järjestämällä Laadun kehittämispäiviä yhteistyössä Kuntakoulutus Oy:n kanssa. Koulutuspäivät pidetään tammi-helmikuussa Tupu Holma, p. (09) Eevaliisa Virnes, p. (09) Hopeasillan vanhainkoti, puh. (03) Kaunisjärven vanhainkoti, puh.(02) Kaunisnurmen palvelukeskus, puh. (05) raumankttky.fi puh. (02) Kouvolan-Valkealan ktt ky, puh. (05) Valkeala-koti, puh. (05) Turvallisuusselvityksen laadintaopas Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK on julkaissut turvallisuusselvityksen laadintaoppaan. Opas pyrkii auttamaan toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumis- ja hoitoympäristöjen paloturvallisuuden suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa. Opas on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, rakennusten omistajien, suunnittelijoiden, rakentajien sekä rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten käyttöön. Opas sisältää myös CD-levyn, jossa on huoneistopalon kehittyminen video, turvallisuusselvitys- lomake ja suojaustason valinta turvallisuusselvityksen perusteella. Opasta voi tilata SPEK:stä > > verkkokauppa tai puhelimitse (09) tai fax (09) Hinta 9,5 euroa (sis. alv). Hannu Huhtala, p. (09) tai tai TERVEYDENHUOLTO Terveyskeskusasiakkaiden tyytyväisyys mitattu Helsingissä, Espoossa ja Oulussa asuvat tyytyväisimmät terveyskeskusten asiakkaat, Kuopiossa on eniten tyytymättömiä. Suurten kaupunkien terveyskeskusten avosairaanhoidon asiakastyytyväisyystutkimus 2002 tuo esiin erot kaupunkien välillä. Tutkimuksen raportoinnista vastasi Suomen Gallup Insight Oy, joka kokosi yhteenvedon ja teki analyysit. STAKES vastasi kyselyn suunnittelusta, tietojen keruusta ja yhdistämisestä. Työtä ohjasi kaupunkien terveysjohtajista koottu johtoryhmä, jossa työn koordinaattorina on Suomen Kuntaliitto. Vastaavaa vertailua ei ole tässä laajuudessa julkaistu aikaisemmin. TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA Helsingissä, Espoossa ja Oulussa on suurten kaupunkien tyytyväisimmät terveyskeskusasiakkaat. Palveluun tyytyväisten osuus ylittää näissä kaupungeissa koko maan keskiarvon. Suurten kaupunkien tyytymättömimmät terveyskeskusten asiakkaat ovat Kuopiossa. Kuopiossa palveluun tyytymättömien osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Asiakkaat ovat yleensä hyvin tyytyväisiä terveyskeskusten palveluun. Koko maassa 46 % on täysin sitä mieltä, että voisi kehua palvelua perheelle ja ystäville, ja 45 % on jokseenkin samaa mieltä. Suurista kaupungeista eniten kehuja annet- Perusturva 4/