KUN OPINTIE VIE ULKOMAILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUN OPINTIE VIE ULKOMAILLE"

Transkriptio

1 KUN OPINTIE VIE ULKOMAILLE Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa OCCASIONAL PAPER 2C 2003

2 Kun opintie vie ulkomaille Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa Irma Garam OCCASIONAL PAPER 2c/2003 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 1

3 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Julkaisusarjan ulkoasun suunnittelu M-L Muukka ISBN ISSN

4 Sisältö 1 Johdanto 6 2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 11 3 Ulkomailla opiskelevat ja ulkomailla suoritettavat opinnot 13 4 Ulkomaille opiskelemaan? Perustelut ulkomailla opiskelulle Tiedon hankinta ja tietolähteet Hallinnolliset vaikeudet opiskelupaikan saamisessa 33 5 Ulkomailla opiskelu ja eläminen Opintojen rahoitus Opiskelun kustannukset Opiskelun ja elämisen puitteet Sopeutuminen opiskelumaahan ja -ympäristöön 44 6 Työelämä ja työelämään siirtyminen Opiskeluaikainen työssäkäynti Työnsaantimahdollisuudet tulevaisuudessa Ulkomailla suoritetun tutkinnon työmarkkina-arvo 55 7 Tulevaisuudensuunnitelmat Suunnitelmat tulevasta asuinmaasta Juuret vetävät Suomeen, työmahdollisuudet ulkomaille 64 8 Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 69 Kirjallisuus ja lähteet 75 Liitteet 78 3

5 Esipuhe Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen keskeisimpiä elementtejä on opiskelijoiden liikkuvuus. Yleensä liikkuvat opiskelijat mielletään vaihto-opiskelijoiksi, jotka suorittavat tiettyyn vaihto-ohjelmaan perustuen osan tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kokonaista korkeakoulututkintoa ulkomailla suorittavat ovat määrällisesti merkittävä osa kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja vähintään yhtä tärkeässä asemassa korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä kuin vaihto-opiskelijatkin. Kansainvälistyminen opiskelijaliikkuvuuden muodossa integroitiin suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan 1980-luvun lopulla, joten 1990-lukua voisi kutsua kansainvälistymisen ensimmäiseksi vuosikymmeneksi. Koska painopiste oli vastavuoroisessa organisoidussa liikkuvuudessa, vuosikymmentä voi luonnehtia myös vaihto-opiskelun vuosikymmeneksi. Euroopan unionin vaihto-ohjelmat lippulaivana Sokrates/Erasmus, englanninkielinen koulutustarjonta ja kansainväliset opiskelijapalvelut loivat perustan opiskelijaliikkuvuuden nopealle kasvulle. Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä nousi kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta 6000:een ja Suomesta ulkomaille lähteneiden määrä lähes nollapisteestä 7000 opiskelijaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä ja keskittynyt lähinnä vaihto-opiskeluun. CIMOn toimesta on tutkittu ulkomaisten opiskelijoiden ja harjoittelijoiden Suomeen tulon motiiveja ja kokemuksia Suomessa olon ajalta. (Hietaluoma 2001, Garam 2001, Aalto et.al. 2002). Korkeakouluissa tehdyissä opinnäytetöissä on selvitetty muun muassa vaihtoon lähdön syitä, ulkomaanjakson antia henkilökohtaisena ja opiskelukokemuksena sekä vaihtoon osallistumisen esteitä. Tilastollisia tunnuslukuja lukuunottamatta tutkinto-opiskelusta ulkomailla tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia kiinnitti huomion kansainvälistymiskeskustelun valtavirrasta sivussa olleisiin kokonaista korkeakoulututkintoa suorittaviin ulkomaisiin opiskelijoihin. (Opetusministeriö 2001). Heitä on Suomessa hieman enemmän kuin vaihto-opiskelijoita, noin 7000, ja valtaosa on kotoisin Suomen naapurimaista Venäjältä, Ruotsista ja Virosta sekä Aasiasta Kiinasta. Mikä motivoi ulkomaisia opiskelijoita hakemaan korkeakoulututkintoa Suomesta, mikä painaa oman korkeakoulun valinnassa, miten ulkomaalaiset integroituvat suomalaiseen opiskeluympäristöön ja yhteiskuntaan? Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelumaassaan ovat myös ne 5000 suomalaista, jotka suorittavat tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa, pääosin Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Virossa. Mikä saa suomalaiset valisemaan opiskelua kotimaassa kalliimman vaihtoehdon, onko ulkomailla opiskelevilla valmiuksia palata tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen, mitkä ovat heidän käsityksensä ulkomailla opiskelun työmarkkina-arvosta? 4

6 Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähdään yhtenä potentiaalisena tulevaisuuden työmarkkinavarantona. Toteutuessaan tämä edellyttäisi, että suomalaiset korkeakoulut ja yhteiskunta koetaan tarpeeksi vetovoimaisiksi ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Mitkä ovat korkeakoulujen valmiudet ja mahdollisuudet vastaanottaa enenevissä määrin ulkomaisia tutkinto-opiskelijota, miten korkeakoulujen käsitykset vahvuuksistaan ja kehittämisen alueista suhteutuvat opiskelijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään CIMOn ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (Otus) yhteistyönä valmistuneissa kolmessa tutkimuksessa, joissa yhteisenä nimittäjänä on tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Erikoissuunnittelija Pirjo Aalto tarkastelee selvityksessään korkeakoulujen ulkomaista tutkinto-opiskelua koskevia politiikkoja ja käytäntöjä. FT Taina Kinnusen tutkimuksen aiheena on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Tutkija Irma Garam tarkastelee suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomaisissa korkeakouluissa koulutusuran valinnan sekä koulutuksen työmarkkinarelevanssin näkökulmasta. Tekijät esittävät parhaat kiitoksensa opetusministeriölle ja Kansaneläkelaitoksen opintotutkikeskukselle hankkeelle osoitetusta tuesta. Kiitämme tutkimushankkeiden tukiryhmiin kuuluneita opetushallinnon, työhallinnon, korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen edustajia kiinnostuksesta ja kannustavasta palautteesta projektin edetessä. Kyselyihin vastanneille korkeakoulujen edustajille sekä suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille esitämme lämpimät kiitokset aktiivisesta osallistumisesta. Osoitamme parhaat kiitoksemme Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle, joka antoi Otuksen tutkimuksen käyttöön oman vastaavan tutkimuksensa aineiston (Ally, Kulsoom (2002): Making a New Life. A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki). Tekijät toivovat, että ulkomaista tutkinto-opiskelua kohtaan herännyt kiinnostus säilyy ja keskustelu aiheesta jatkuu edelleen. 5

7 1 Johdanto Suomalaiset ovat hakeneet oppia ulkomailta yliopistolaitoksen alkuajoista saakka. Alkuun ulkomailla opiskelu johtui kotimaisen yliopistokoulutuksen puuttumisesta. Kuitenkin jo varhain ulkomaista opinkäyntiä perusteltiin myös uusien vaikutteiden ja tasokkaamman opetuksen saamisella sekä kielitaidon kartuttamisella, eikä kotimaisten yliopistojen perustaminen juurikaan vähentänyt suomalaisten opiskelijoiden hakeutumista ulkomaille. (Nevala 1997; de Ridder-Symoens 1996, ; 1992, ) Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus voi tänä päivänä toteutua kahdella tavalla: pääosin korkeakoulujen organisoimana opiskelijavaihtona tai koko tutkinnon suorittamisena ulkomaisessa korkeakoulussa luku oli korkeakoulujen kansainvälistymisessä leimallisesti opiskelijavaihdon vuosikymmen: Opiskelijavaihdolle asetettiin kansalliset tavoitteet, siitä tuli osa korkeakoulujen tuloksellisuuskriteeristöä ja korkeakouluihin kehitettiin opiskelijavaihtoa tukevia hallinnollisia rakenteita. Erityisesti Euroopan unionin koulutusohjelmiin liittyminen lisäsi suomalaisopiskelijoiden mahdollisuuksia määräaikaiseen kansainväliseen liikkuvuuteen, mikä näkyi nopeasti kohoavina vaihto-opiskelija- ja harjoittelijamäärinä. Vaihto-opiskelun rinnalla koko ajan elänyt kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden toinen puoli, koko tutkinnon suorittaminen ulkomaisessa korkeakoulussa, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Näin siitäkin huolimatta, että sekä ulkomaisten tutkinto-opiskelu Suomessa että suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomailla lisääntyivät määrällisesti 1990-luvulla. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokonaismäärästä ulkomailla ei ole tarkkaa tietoa. Kansaneläkelaitos (KELA) tilastoi opintotukea ulkomaisiin opintoihin saavat, mutta tiedossa ei ole, kuinka moni suomalainen tämän lisäksi opiskelee ulkomailla vailla oikeutta suomalaiseen opintotukeen. Opintotuen saantiehtoja sekä sitä, kuinka hyvin ulkomaille opintotukea saavat edustavat ulkomailla opiskelevia, käsitellään tarkemmin luvussa 2. Lukuvuonna yhteensä 4702 korkeakouluopiskelijaa sai opintotukea tutkintoon johtaviin opintoihin ulkomailla. Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuksen lähes kolmekymmentä vuotta sitten tekemässä selvityksessä arvioitiin korkeakouluopiskelijoita olevan ulkomailla kaiken kaikkiaan noin 2 3 kertaa niin paljon kuin opintotukea saavia (Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus 1978, 126; ks. myös Komiteamietintö 1983:51, 11). Selvityksessä ei kuitenkaan perusteltu, millä laskelmilla arvioon oli päästy. Samassa selvityksessä pyrittiin tarkentamaan ulkomailla opiskelevien suomalaisten kokonaismäärää lähettämällä kysely yhteensä 12:een Ruotsin ja silloisen Saksan liittotasavallan oppilaitokseen. Tuloksena esitettiin, että Ruotsissa opiskelevien suomalaisten todellinen määrä on 67 % suurempi kuin opintotukea saavien määrä ja Saksassa 94 % suurempi eli lähes kaksinkertainen. Näiden lukujen pohjalta voi arvella ulkomailla opiskelevien määrän olevan hieman vajaat kaksi kertaa niin suuri kuin opintotukea saavien määrä. On kuitenkin todennäköistä, että Ruotsissa ja Saksassa on keskimääräistä enemmän ulkosuomalaisia, jolloin muiden maiden ottaminen mukaan tarkasteluun 6

8 vähentänee hieman ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrää. Seuraavassa tarkastellaan ulkomailla opiskelevia opintotuen saajia Kansaneläkelaitoksen (KELA) opintoetuustilastojen valossa. Taulukossa 1 on esitetty kokonaismäärät suomalaisille opintotuen saajille ulkomailla lukuvuodesta lähtien. Luvut sisältävät kaikki koulutustasot. Ylivoimaisesti suurin osa (94% lukuvuonna ) opiskelee kuitenkin korkeakoulussa. Taulukko 1. Ulkomaille opintotukea saavien suomalaisopiskelijoiden lukumäärä vuosina 1981/ /02. Lähde: KELA Lukuvuosi Ulkomaille opintotukea saavien suomalaisopiskelijoiden lukumäärä 1981/ Muutos edelliseen vuoteen (lkm) 1982/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Ulkomaille opintotukea saavien suomalaisopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa luvun lopulta lähtien ulkomailla opiskelevien määrä on tasaisesti kasvanut ja erityisen voimakasta kasvu oli 90-luvun puolivälissä. Vuosituhannen vaihteessa kokonaismäärä on kuitenkin kääntynyt hienoiseen laskuun. Tämä heijastanee 90-luvun lopulla tapahtunutta ulkomaille lähtemiseen liittyvän innostuksen tasaantumista. Tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärän kehittyminen myötäilee vaihto-opiskelijamäärien kehitystä. Lisääntyvien vaihtoväylien myötä myös Suomesta ulkomaille lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolivälissä, kunnes tasaantui vuosituhannen vaihteessa (Aalto 2001; 2002). Vuonna 1978 julkaistu suomalaisten ulkomailla opiskelua käsittelevä selvitys antaa mahdollisuuden tarkastella ulkomaille opintotukea saavien määrän kehittymistä 1970-luvulla. Selvityksen mukaan keväällä 1972 opintotukea ulkomaille sai yhteensä 1373 opiskelijaa, joista 525 opiskeli korkeakoulussa. Kuusi vuotta myöhemmin keväällä 1978 kokonaismäärä oli kohonnut jo 3118 opiskelijaan, joista 2810 opiskeli korkeakouluissa. (Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus 1978, liite 1.) Näyttää siis siltä, että ulkomaille opintotukea saavien kokonaismäärä on kaiken kaikkiaan lisääntynyt, mutta kehitys on tapahtunut aaltoilevasti. Laskukaudet ajoittuvat ja 2000-lukujen alkuun. Mikäli ulkomailla opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden määrä suhteutetaan suomalaisiin yliopisto-opiskelijoihin 1, vuonna 2001 vajaat kolme (2,8) prosenttia kaikista suomalaisista yliopistoopiskelijoista suoritti tutkintoaan ulkomailla. Jos mukaan otetaan myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat 2, vajaat kaksi (1,6) prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista opiskeli ulkomailla. 1 Tiedot KOTA-tietokannasta 2 Tiedot AMKOTA-tietokannasta 7

9 1981/ / / / / / / / / /91 Britannia Ruotsi USA Saksa Viro Alankomaat Ranska Italia Norja Tanska Venäjä (NL) Kanada Australia Espanja Sveitsi Belgia Itävalta Unkari Thaimaa Islanti Turkki Chile Kiina Muut maat Yhteensä Taulukossa 2 on tarkasteltu ulkomailla opiskelua maittain. Britannia ja Ruotsi ovat tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituimmat opiskelumaat. Suosituimmat opiskelumaat kertovat siitä, mitä kieliä suomalaiset ovat koulussa oppineet: englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Alankomaissa on runsaasti englanninkielistä opetusta tarjolla (ks. Maiworm & Wächter 2002), mikä helpottaa ulkomaalaisten opiskelua maan korkeakouluissa. Kaiken kaikkiaan suomalaisten opiskelu ulkomailla on keskittynyt vahvasti muutamaan opiskelumaahan: viidessä suosituimmassa maassa opiskelee yli 80 prosenttia kaikista ulkomailla opiskelevista. Ruotsi ja Saksa ovat olleet suomalaisten suosimia opiskelumaita 1970-luvulta lähtien (Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus 1978, liite 1). Yhdysvalloissa opiskelu yleistyi 1980-luvulla, Britannian ja Viron suosio opiskelumaana kasvoi vasta 90-luvulla. Taulukossa 3 on tarkasteltu ulkomaille opintotukea saavia korkeakouluopiskelijoita koulutusaloittain. Vertailun vuoksi rinnalle on otettu KOTA-tietokannasta Suomen yliopistoissa opiskelevien jakautuminen koulutusaloittain. KE- LA:n opintoetuustilastoja ja KOTA-tietokannan tietoja rinnakkain tarkasteltaessa on kuitenkin huomattava, etteivät luvut ole keskenään täysin 8

10 1991/ / / / / / / / / / /02 % (01/02) vertailukelpoiset 3. Luvut tarjoavat kuitenkin suuntaa-antavaa tietoa ulkomailla opiskelun yleisyydestä eri aloilla. Ulkomailla suomalaiset opiskelevat yleisimmin yhteiskuntatieteitä, kauppatieteitä, humanistisia aineita (kielet mukaan luettuna) ja taideaineita. Verratessa ulkomailla ja Suomessa opiskelevien aloittaista jakautumista erottuvat taidealat selke- Taulukko 2. Ulkomailla opiskelevat suomalaiset maittain 1981/ /02. Lähde: KELA ästi joukosta. Taidealoja opiskelevia on ulkomailla huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Vastaavasti tekniikka ja matemaattis-luonnontieteelliset alat erottuvat joukosta siten, että niitä ei juurikaan opiskella ulkomailla. Lisäksi myös yhteiskunta-, oikeus- ja 3 KOTA-tietokanta käsittää ainoastaan yliopisto-opiskelijat, kun taas ulkomailla opiskelevien joukossa voi olla mukana myös ammattikorkeakouluja vastaavissa oppilaitoksissa opiskelevia. Lisäksi KELA:n tilastoissa tuntemattomien alojen suuri määrä vääristänee jakaumaa. KELA:n opintoetuustilastojen ja KOTA-tietokannan koulutusalaluokitukset eivät myöskään ole kaikilta osin täysin yhtenevät. Esimerkiksi muu kasvatustieteellinen koulutus kuin opettajakoulutus on KELA:n tilastoissa luokiteltu yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin, mikä vaikeuttaa näiden luokkien vertailtavuutta KOTA-tietoihin. KOTA-tiedoissa erikseen luokiteltu psykologia on tässä yhdistetty luokkaan yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet. Hotelli-, ravintola- ja matkailualaa ei KOTA-tiedoissa ole lainkaan omana luokkanaan. 9

11 kauppatieteiden, liikunnan sekä lääketieteiden opiskelu on ulkomailla suhteellisesti hieman yleisempää kuin Suomessa. Kauppatieteet ja humanistinen ala ovat olleet suosituimpia ulkomailla opiskeltavia aloja jo 1970-luvulla (Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus 1978, liite 2), taidealat ja yhteiskuntatieteet nousivat suosituimpien koulutusalojen joukkoon 1990-luvulla. Liitteeseen 1 on kerätty ulkomaille opintotukea saavat aloittain 1990-luvun alusta lähtien. Taulukko 3. Ulkomaille opintotukea saavat korkeakouluopiskelijat koulutusaloittain 2001/02 (Lähde: KELA) sekä Suomessa opiskelevat yliopisto-opiskelijat koulutusaloittain 2001 (Lähde: KOTA) Opintoala Ulkomaille opintotukea saavat 2001/02 Lkm % Suomalaisissa yliopistoissa opiskelevat 2001 % Teologinen 41 0,8 1,6 Humanistinen ,1 16,4 Opettajakoulutus 138 2,9 8,7 Yhteiskunta- ja käyttäytymistiede ,1 11,2 Oikeustiede 185 4,0 2,9 Kauppatiede ,0 10,0 Liikunta 52 1,1 0,4 Terveydenhuolto 27 0,6 1,7 Lääketiede 244 5,2 4,7 Hammaslääketiede 39 0,8 0,3 Eläinlääketiede 58 1,2 0,3 Farmasia 5 0,1 1,0 Tekniikka 163 3,5 21,0 Matemaattis-luonnontieteellinen, ATK 250 5,3 14,8 Maa- ja metsätalous 16 0,3 2,1 Taidealat ,2 2,8 Hotelli, ravintola ja matkailu 91 1,9 Muu / tuntematon ,8 Yhteensä

12 2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Käsillä olevan tutkimuksessa tarkastelun kohteena on suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa. Suomalaisten ulkomaista tutkinto-opiskelua tarkastellaan sekä koulutusuran valinnan näkökulmasta että koulutuksen työmarkkinarelevanssin näkökulmasta. Huomio kiinnitetään erityisesti ulkomailla opiskelun syihin, opiskelijoiden valmiuteen palata Suomeen sekä käsityksiin omista työllistymismahdollisuuksista ja ulkomailla opiskelun työmarkkina-arvosta. Suomalaisia opiskelijoita ulkomaisissa korkeakouluissa on aikaisemmin tutkittu kahdessa selvityksessä: 1970-luvun lopulla Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuksen (1978) laatimassa selvityksessä sekä 1990-luvun alussa Jyväskylän yliopistossa valmistuneena sosiologian pro gradu -työssä (Heinänen 1992). Molemmat ovat luonteeltaan yleiskartoituksia: niissä tarkastellaan ulkomaille lähdön syitä, ulkomailla opiskelua ja elämistä sekä ensin mainitussa jossain määrin myös valmistumisen jälkeistä sijoittumista. Näiden tutkimusten tuloksia käytetään soveltuvin osin vertailukohtana tämän tutkimuksen tuloksille. Tutkittaessa suomalaisia opiskelijoita ulkomaisissa korkeakoulussa ongelmana on kohderyhmän tavoittaminen. Pyrkiessään itsenäisesti ulkomaiseen korkeakouluun opiskelijat eivät rekisteröidy tai tilastoidu Suomessa millään tavalla. Ainoa tapa tavoittaa ulkomailla opiskelijat on Kansaneläkelaitoksen (KELA) opintoetuustiedot. Suomen kansalaisen on mahdollista saada opintotukea ulkomailla tapahtuvaan korkeakouluopiskeluun, mikäli opiskelu on kokopäiväistä, tähtää maan koulutusjärjestelmässä hyväksyttyyn tutkintoon ja vastaa Suomessa tuettavia opintoja. KELA:n opintoetuustiedot ulkomaille opintotukea saavista opiskelijoista on ainoa saatavilla oleva estimaatti ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelevista suomalaisista 4. On kovin epätodennäköistä, että ulkomailla opiskelisi ilman opintotukea suuri määrä tukeen oikeutettuja henkilöitä. Opintotuki kun mielletään tänä päivänä opiskeluaikaan automaattisesti kuuluvaksi etuudeksi. Kaikki ulkomailla opiskelevat suomalaiset eivät ole kuitenkaan oikeutettuja opintotukeen. Esimerkiksi yhtämittaisesti yli kaksi vuotta ennen opintojen alkua ulkomailla asuneet putoavat pois suomalaisen opintotuen piiristä eivätkä näin ollen ole KELA:n opintoetuustietojen tavoitettavissa. KELA:n opintoetuustiedot ulkomaille opintotuen saajista eivät siis tarjoa edustavaa otosta suomalaisista korkeakouluopiskelijoista ulkomailla; siihen valikoituvat opiskelijat, joilla on vielä tuoreet yhteydet Suomeen. Toisaalta juuri nämä opiskelijat ovat käsillä olevan tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen joukko. Onhan esimerkiksi Suomeen palaaminen opintojen jälkeen heille todennäköisempi vaihtoehto kuin jo vuosia ulkomailla asuneille. Samoin ulkomaille opiskelemaan lähdön syiden tarkastelu ei ole järin mielekästä sellaisten henkilöiden tapauksessa, jotka ovat ennen opintoja asuneet jo vuosia ulkomailla. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Ulkomailla opiskelevat on haettu KELA:n opintotuen maksutiedoista poimimalla sellaiset opiskelijat, jotka saavat opintotukea muihin ulkomaisiin korkeakouluopintoihin kuin vaihto-ohjelmiin, joille on maksettu opintotukea vuoden 2002 aikana ja joilla on voimassa oleva osoite ulkomailla. Tällaisia henkilöitä löytyi yhteensä Kyselyloma- 4 Arvioista ulkomailla opiskelevien kokonaismäärästä ks. luku 1 11

13 ke (liite 2) lähetettiin heille kaikille. Lomakkeiden postitus suoritettiin KELA:n toimesta. Posti palautti väärän osoitteen vuoksi 362 lomaketta ja vastauksia saatiin 1068 kappaletta. Vastausprosentiksi saatiin siten 55 prosenttia. Vastausprosenttia on tarkasteltu maittain liitteessä 3. Lomakkeet tallennettiin SPSS-ohjelmalla. Tallennuksen suoritti HCI Productions Oy. Vastausten analysoinnissa käytettiin pääasiassa kuvailevia menetelmiä: ristiintaulukointia, korrelaatioita ja keskiarvovertailuja. Avovastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin hakien usein toistuvia tyyppivastauksia ja luokittelemalla vastaukset eri tyyppeihin. Parhaillaan ulkomailla opiskelevien lisäksi tutkimuksessa haluttiin myös haastatella ulkomailta jo valmistuneita. Näin pyrittiin syventämään käsitystä ulkomailta paluun syistä sekä sitä, kuinka arvokkaana ulkomainen tutkinto näyttäytyy Suomeen palattua. Tätä varten haettiin KELA: n opintotuen maksutiedoista henkilöt, jotka ovat saaneet tukea muihin ulkomaisiin korkeakouluopintoihin kuin vaihto-ohjelmiin ja joille tukea on maksettu viimeisen kerran vuosina Ulkomailta valmistuneiden tavoittaminen opintotuen maksutiedoista osoittautui vaikeaksi. Vain 152 henkilön yhteystiedot saatiin poimittua. Heille lähetettiin pyyntö osallistua haastatteluun. Koska yhteydenottoja saatiin vain yhdeksän kappaletta, haettiin ulkomailla valmistuneiden yhteystietoja myös Opetushallituksesta, josta ulkomaisen tutkinnon suorittaneet voivat hakea tutkintonsa tunnustamista. Pyyntö osallistua haastatteluun lähetettiin yhteensä 36:lle ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamista hakeneelle. Henkilöt valittiin siten, että mukaan tuli Britanniassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Virossa, Saksassa ja Ranskassa opiskelleita, kuusi kustakin maasta. Tästä joukosta yhteydenottoja saatiin seitsemän. Kaiken kaikkiaan yhteydenottoja haastattelua varten tuli siten 16 kappaletta. Heistä seitsemää haastateltiin. Haastateltavat on kuvattu tarkemmin liitteessä 4. Haastattelut toteutettiin käytännössä sähköpostitse käytynä keskusteluna, jossa tutkija lähetti sähköpostitse kysymyksiä liittyen pääasiassa Suomeen paluuseen opintojen jälkeen. Haastateltavan vastattua kysymyksiin hänelle saatettiin lähettää tarkentavia lisäkysymyksiä, joskus useammankin kerran. Yleensä tarkentavia kyselykierroksia oli yksi tai kaksi henkilöä kohti. Tutkimuksen raportointi etenee pääosin kysymyslomakkeen järjestystä noudattaen. Luvussa 3 lähdetään liikkeelle perustiedoista: keitä ulkomailla opiskelevat ovat ja mitä tutkintoja ulkomailla suoritetaan. Luvussa 4 pureudutaan ulkomaille lähdön syihin. Ajaako opiskelijoita ulkomaille vaihtelunhalu, kiinnostus opiskelumaata kohtaan, ilman opiskelupaikkaa Suomessa jääminen vai jokin muu? Lisäksi luvussa käsitellään myös tiedonhankintaa ulkomaisista opiskelumahdollisuuksista. Luvussa 5 tarkastellaan ulkomailla asumista ja elämistä. Tässä yhteydessä huomiota kiinnitetään opintojen rahoitukseen sekä ulkomailla opiskelun ja elämisen puitteisiin kuten kielitaitoon, ystäväpiiriin, asumistasoon, opintojen ja ohjauksen tasoon. Oman tarkastelunsa saavat myös kokemukset opiskelumaahan sopeutumisesta ja sopeutumiseen yhteydessä olevat tekijät. Luvussa 6 huomio kiinnitetään opiskeluaikaiseen työssäkäyntiin sekä opiskelijoiden käsityksiin omista työllistymismahdollisuuksista. Olennaista tässä yhteydessä ovat opiskelijoiden käsitykset ulkomailla suoritetun tutkinnon arvosta työmarkkinoilla. Lopulta luvussa 7 katsotaan tulevaisuuteen. Mitä ulkomailla opiskelevat suunnittelevat tekevänsä opintojen jälkeen? Erityisenä kiinnostuksen kohteena tässä on opiskelijoiden halukkuus palata Suomeen ja tähän halukkuuteen liittyvät tekijät. Tuloksista raportoidessa vastaajista käytetään yksinkertaisuuden vuoksi usein termiä suomalaiset korkeakouluopiskelijat ulkomailla, vaikka tarkasti ottaen kyse on ulkomaisiin korkeakouluopintoihin opintotukea saavista suomalaisopiskelijoista. 12

14 3 Ulkomailla opiskelevat ja ulkomailla suoritettavat opinnot Opiskelumaat Tutkimukseen vastanneiden opiskelijoiden opiskelumaajakauma vastaa hyvin KELA:n tilastoja. Tässä suhteessa vastaajat edustavat hyvin suomalaisia opintotuen saajia ulkomailla. Britannia ja Ruotsi ovat yleisimmät opiskelumaat ja viiden suosituimman maan (Britannia, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Viro) osuus kaikista ulkomailla opiskelevista on hieman yli 80 prosenttia. Britanniassa ja Yhdysvalloissa opiskelevat ovat kyselyyn vastanneiden joukossa hieman aliedustettuja, Ruotsissa ja Saksassa opiskelevat hieman yliedustettuja. Koulutusalat Myös koulutusaloittain tarkasteltuna kyselyyn vastaajat edustavat hyvin KELA:n opintoetuustilaston antamaa kuvaa yleisimmistä ulkomailla opiskeltavista aloista. Humanistinen ala, yhteiskuntatiede ja kauppatiede muodostavat vastaajien joukossa kolme selvästi suurinta alaa. Myös taidealojen opiskelijoita on runsaasti. Tosin on huomattava, ettei kysymyslomakkeessa käytetty koulutusalajaottelu ole kaikin osin täysin yhtenevä KELA:n opintoetuustilastojen alajaottelun kanssa. Opiskelumaa Lkm % Britannia Ruotsi Saksa Yhdysvallat 70 7 Viro 42 4 Alankomaat 39 4 Ranska 24 2 Norja 21 2 Italia 16 2 Tanska 14 1 Belgia 12 1 Irlanti 12 1 Sveitsi 11 1 Espanja 9 1 Kanada 9 1 Unkari 7 1 Muu Euroopan maa 16 2 Muu Euroopan ulkopuolinen maa 10 1 Yhteensä Taulukko 4. Kyselyyn vastaajat opiskelumaittain

15 Taulukko 5. Vastaajat koulutusaloittain Koulutusala lkm % Teologia 14 1 Humanistinen Kasvatus 33 3 Yhteiskuntatiede Psykologia 47 4 Oikeustiede 45 4 Kauppatiede Liikunta 15 1 Terveydenhuolto 9 1 Lääketiede 78 7 Hammaslääketiede 7 1 Eläinlääketiede 17 2 Farmasia 1 0 Tekniikka 48 5 Matematiikka, luonnontiede 62 6 Maa- ja metsätalous 2 0 Taideteollisuus 53 5 Musiikki 46 4 Teatteri, tanssi 23 2 Kuvataide 26 2 Hotelli, matkailu, ravintola-ala 24 2 Muu ala 28 3 Yhteensä Kyselylomakkeessa koulutusalaa tiedusteltiin yliopistojen 20-luokkaisen alajaottelun avulla. Tilastollisen tarkastelun helpottamiseksi koulutusala on luokiteltu uudelleen 8-luokkaiseksi muuttujaksi taulukon 6 osoittamalla tavalla. Yksityiskohtaisempaa koulutusalaluokitusta käytetään vain, mikäli on tarvetta tarkastella jonkin yksittäisen alan erityispiirteitä. Opiskelumaat koulutusaloittain Taulukossa 7 on tarkasteltu eri koulutusaloilla opiskelevien jakautumista opiskelumaittain. Kaiken kaikkiaan eri aloilla opiskelevien maaprofiilit eivät poikkea toisistaan kovin suuresti: valtaosa opiskelee Britanniassa ja Ruotsissa, kohtalaisen moni myös Saksassa ja Yhdysvalloissa. Ainoan poikkeuksen muodostaa lääketiede, jota opiskellaan lähes pelkästään Ruotsissa, Virossa tai Saksassa. Taidealojen ja taidealojen sisällä erityisesti taideteollisuuden opiskelu on keskittynyt hieman keskimääräistä selvemmin Britanniaan. Taidealojen opiskelijat suosivat muita useammin myös Alankomaiden korkeakouluja. Kauppatiedettä opiskellaan puolestaan Yhdysvalloissa hieman keskimääräistä useammin. Taulukko 6. Uusi koulutusalaluokitus Koulutusala lkm % Humanistinen ja teologia Kasvatus ja psykologia 80 8 Yhteiskunta- ja oikeustieteet Kauppatiede Lääketieteet (myös hoitotiede ja farmasia) Tekniikka ja luonnontieteet (myös maa- ja metsätalous) Taideaineet Muut alat (myös liikunta sekä hotelli-, matkailu- ja ravintola-ala) 67 6 Yhteensä

16 Taulukko 7. Kyselyyn vastaajat koulutusaloittain maittain Yleisimmät opiskelumaat Kaikki alat Humanistinen ala ja teologia % (N=186) Kasvatus ja psykologia (N=80) Yhteiskuntaja oikeustiede % (N=197) Kauppatiede % (N=165) Britannia Ruotsi Saksa USA Viro Alankomaat Ranska Norja Italia Tanska Belgia Irlanti Sveitsi Espanja Kanada Unkari Muut maat Yhteensä Yleisimmät opiskelumaat Lääketieteet % (N=112) Tekniikka ja mat. luonnont. % (N=112) 15 Taidealat % (N=148) Muut alat % (N=67) Britannia Ruotsi Saksa USA Viro 25 3 Alankomaat Ranska Norja Italia 1 1 Tanska Belgia 1 Irlanti 2 2 Sveitsi 2 Espanja Kanada 1 2 Unkari 4 Muut maat 2 3 Yhteensä

17 Taulukko 8. Tutkinnon suorittamiseen ulkomailla tähtäävät opiskelijat tutkinnon tason mukaan Tutkinnon taso Lkm % Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti/bachelor) Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri/master) Jatkotutkinto (lisensiaatti/tohtori) 31 3 Muu tutkinto 85 9 Ei osaa sanoa 19 2 Yhteensä Ulkomailla suoritettu tutkinto Suurin osa (89%) kyselyyn vastanneista aikoo opiskella ulkomailla tutkintoon saakka. 35 vastaajaa (3%) tietää, ettei suorita tutkintoa nykyisessä opiskelupaikassa ja vajaa kymmenen prosenttia (7%) vastaajista ei vielä osannut sanoa, suorittaako tutkinnon vai ei. Taulukossa 8 on tarkasteltu niitä suomalaisopiskelijoita, jotka aikovat suorittaa tutkinnon nykyisessä opiskelupaikassaan. Heidät on jaoteltu tähtäimessä olevan tutkinnon tason mukaan. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan sen tutkinnon nimi, johon opinnot tähtäävät. Alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatti/ Bachelor -taso) ja ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/master -taso) suorittaminen on yhtä yleistä. Mediaanilla mitattuna alemman korkeakoulututkinnon suorittajat arvioivat opiskelunsa kestävän keskimäärin 3,5 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat 4,5 vuotta. Taulukon 8 luokka muu tutkinto tarkoittaa tutkintoa, jota ei voi vastausten perusteella yksiselitteisesti asettaa kandidaatti-maisteri-tohtori -rakenteeseen. Esimerkiksi Ranskan yliopistoissa suoritettu nk. ensimmäisen syklin DEUG-tutkinto on tällainen. Kyseessä on maassa yleisesti hyväksytty kaksivuotinen tutkinto, joka ei kuitenkaan vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa. Lisäksi joissakin vastauksissa tutkinto on kuvattu niin ylimalkaisesti (esim. muusikko), ettei niistä voi päätellä tutkinnon tasoa. Myös nämä vastaukset löytyvät kategoriasta muu tutkinto. Tähtäimessä olevan tutkinnon taso vaihtelee maittain. Erot heijastavat maiden erilaisia tutkintorakenteita. Britanniassa ja Irlannissa opiskelevista selvästi suurin osa (Britanniassa 71%, Irlannissa 92%) tähtää Bachelor-tasoiseen alempaan korkeakoulututkintoon. Myös Yhdysvalloissa opiskelevista yli puolet tavoittelee alempaa korkeakoulututkintoa. Tietenkin on mahdollista, että Bachelor-tasoisen alemman korkeakoulututkinnon suorittavat jatkavat opiskeluaan maisteritasolle. Saksassa, Ruotsissa ja Virossa opiskelevista suurin osa tavoittelee ylempää korkeakoulututkintoa. Suurin osa niistä, jotka eivät aio suorittaa tutkintoa nykyisessä opiskelupaikassaan, jatkavat opintojaan jossakin muussa oppilaitoksessa joko nykyisessä opiskelumaassaan tai Suomessa. 5 Ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi on tässä luokiteltu myös lisensiaatin tutkinto silloin, kun tutkinto toimii alan perustutkintona (esim. lääketieteen lisensiaatti). 16

18 Taulukko 9. Ylioppilastutkinnon suorittaminen Lkm % Yo-tutkinto Suomessa Vastaava kansainvälinen tutkinto (IB tms.) Suomessa 32 3 Yo-tutkintoa vastaava tutkinto ulkomailla 51 5 Ei tietoa, missä yo-tutkinto tai vast. suoritettu 15 1 Ei mainintaa yo-tutkinnon suorittamisesta 75 7 Yhteensä Aikaisemmat opinnot Taulukosta 9 näkyy, että suurin osa vastaajista on suorittanut tavallisen ylioppilastutkinnon Suomessa. Ulkomaille opintotukea saavien korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen opintoura ei pääsääntöisesti ala vielä lukioaikana. Taulukon 9 kohta ei mainintaa yo-tutkinnon suorittamisesta tarkoittaa joko sitä, että vastaaja ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa tai että hän ei ole maininnut sitä kyselylomakkeessa. Ulkomailla opiskelevat suomalaiset ovat jo valmiiksi kohtalaisen kouluttautuneita. Runsas neljäsosa (28 %) vastaajista on opiskellut aikaisemmin vastaavaa alaa jossain muussa oppilaitoksessa. Heistä kaksi kolmasosaa (67%) oli opiskellut alaa Suomessa. Yleensä Suomessa vastaavaa alaa oli opiskeltu joko avoimessa yliopistossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai erilaisissa kansanopistoissa. Lisäksi lähes neljäsosa (23%) vastaajista on jo suorittanut jonkin yleissivistävän koulutuksen jälkeisen tutkinnon, yleensä alemman korkeakoulututkinnon. Suurin osa (60%) yleissivistävän koulutuksen jälkeisistä tutkinnoista on suoritettu Suomessa. Ylempää korkeakoulututkintoa ulkomailla suorittavista lähes kolmasosalla (32%) on pohjalla jokin yleissivistävän koulutuksen jälkeinen tutkinto, yleensä joko alempi korkeakoulututkinto tai ammatillinen perustutkinto. Näistäkin yli puolet (52%) on suoritettu Suomessa. Moninkertainen kouluttautuminen näyttää hieman yleistyneen 1970-luvulta, sillä Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuksen (1978, 36) selvityksessä todettiin, että 11 prosentilla vuonna 1978 ulkomailla opiskelleista on jokin ammatillinen pohjakoulutus ulkomaille lähtiessä. Taulukko 10. Aikaisemmat tutkinnot, jotka suoritettu yleissivistävän lukiokoulutuksen jälkeen Alempaa kk-tutkintoa ulkomailla suorittavat Ylempää kk-tutkintoa ulkomailla suorittavat Kaikki vastaajat yhteensä Lkm % Lkm % Lkm % Ei aikaisempaa, yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Ammatillinen perustutkinto Muu tutkinto Yhteensä Tutkinnot, joita ei pysty yksiselitteisesti asettamaan suomalaiseen tutkintorakenteeseen 17

19 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ulkomailla opiskelevat suomalaiset ovat keskimäärin (mediaani) 23-vuotiaita. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista (69%) on vastaushetkellä iältään vuotiaita. Taulukko 11. Ulkomailla opiskelevat ikäryhmittäin Ikä % Yhteensä 100 Ulkomailla opiskelevat ovat iältään kohtalaisen nuoria. Kun Suomen yliopistoissa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista neljännes on iältään vähintään 30-vuotias (Tilastokeskus 2003, 32), on tämän ikäisiä opiskelijoita ulkomailla vain muutama. Osittain ero saattaa selittyä sillä, että kyselyn vastaajat on poimittu KELA:n opintotukirekisteristä, ja iältään vanhemmat opiskelijat ovat nuorempia todennäköisemmin jo poistuneet opintotuen piiristä. Kyselyyn vastanneista yli kolme neljäsosaa (77%) on naisia. Naisten osuus vastaajien joukossa on hieman suurempi kuin KELA:n opintotukirekisteristä saadussa otoksessa, jossa naisia oli 74 prosenttia. Ulkomailla opiskelevat ovat kovin naisvaltainen joukko, selvästi naisvaltaisempi kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat kaiken kaikkiaan (Tilastokeskus 2003, 23, 30). Ulkomailla opiskelevien naisvaltaisuus ei ole uusi ilmiö, vaan vastaava havainto tehtiin jo 1970-luvulla (Keski- Suomen taloudellinen tutkimuskeskus 1978, 22). Suomalaisten naisten miehiä suurempi into lähteä ulkomaille opiskelemaan on huomattu myös vaihto-opiskelijoiden keskuudessa (esim. Aalto 2002, 7). Osaltaan naisten yliedustus ulkomailla opiskelevien joukossa liittyy eri koulutusalojen kansainvälisyyteen: juuri miesvaltaisilla tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ulkomailla opiskelu on vähäistä. Aikaisempi kansainvälinen kokemus Ulkomailla opiskelevat suomalaiset ovat jo opiskelemaan lähtiessään kansainvälisesti varsin kokeneita. 27 prosenttia vastaajista oli asunut aikaisemminkin nykyisessä opiskelumaassa ja 45 prosenttia jossakin muualla ulkomailla. Kyselylomakkeessa haettiin nimenomaan pidempiaikaista ulkomailla asumista, ei pelkkiä lomamatkoja. Kaiken kaikkiaan 61 prosentilla oli kokemusta ulkomailla asumisesta joko nykyisessä opiskelumaassa tai muualla ulkomailla tai molempia - ennen opiskelemaan lähtöä. Vaikka vertailutietoa Suomessa opiskelevan kokemuksista ulkomailla asumisesta ei ole saatavilla, on prosenttiluku niin suuri, että kansainvälisen opiskelukokemuksen voi sanoa kasautuvan ennestäänkin jo varsin kansainvälisille nuorille. Vieraassa maassa asuminen tekee ulkomaisesta korkeakoulusta konkreettisen vaihtoehdon muiden opiskelupaikkojen joukossa. Yleisin ulkomailla asumisen syy oli vanhempien mukana ulkomailla asuminen. Runsas neljäsosa (28%) vastaajista tuli kansainvälisestä kotitaustasta: vanhempien työn, opiskelun, kotimaan tms. oli lapsena asuttu Suomen ulkopuolella. Seuraaviksi yleisimmät syyt olivat lukioaikainen vaihtooppilasvuosi, työskentely ulkomailla, opiskelu ulkomailla tai työskentely au pairina. Naisten miehiä suurempi aktiivisuus ulkomaille lähdön suhteen näyttää alkavan jo nuorena. Naisilla on miehiä useammin aikaisempaa kokemusta ulkomailla asumisesta. Ero ei ole kovin suuri, mutta tilastollisesti merkitsevä. Tytöt näyttävät olevan jo melko varhaisessa vaiheessa poikia Taulukko 12. Aikaisempi kokemus ulkomailla asumisesta sukupuolen mukaan % (N=1067) Naiset Miehet Aikaisempaa kokemusta ulkomailla asumisesta Ei aikaisempaa kokemusta Yhteensä

20 Taulukko 13. Perhe, puoliso, tyttö-poikaystävä tai sukulaisia opiskelumaassa Opiskelumaassa on Lkm % Oma perhe (puoliso ja lapsia) 14 1 (Avo)puoliso, tyttö- tai poikaystävä Sukulaisia (myös vanhemmat, sisarukset) Useita edellä mainituista 53 5 Ei sukulaisia, (avo)puolisoa, perhettä opiskelumassa Yhteensä Sukulaiset, perheenjäsenet tai puoliso opiskelumaassa kiinnostuneempia lähtemään ulkomaille vaikkapa vaihto-oppilaaksi tai kesätyöhön. Myös au pairina työskentely tarjoaa nimenomaan tytöille helpon ja turvallisen väylän lähteä töihin ulkomaille. Vastaajien vahvoja kontakteja ulkomaille ja nykyiseen opiskelumaahan korostaa myös se, että yli puolella oli opiskelumassa perheenjäseniä, sukulaisia, puoliso tai tyttö-/poikaystävä (taulukko 13). Tavallisia ystäviä ei ole tässä huomioitu lainkaan. 39 prosentilla vastaajista on opiskelumassa perhe, puoliso tai seurustelukumppani. 19

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Faktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla.

Faktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. A 05 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 04. Kansainvälisen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ULKOMAALAISTEN KORKEAKOULUJEN SUOMALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT?

KEITÄ OVAT ULKOMAALAISTEN KORKEAKOULUJEN SUOMALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT? 3A/2017 KEITÄ OVAT ULKOMAALAISTEN KORKEAKOULUJEN SUOMALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT? Tilastotietoja Kelan opintotuen saajista TAUSTAA Onko korkeasti koulutettujen suomalaisten aivovuoto ulkomaille riistäytymässä

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Saksaan! Johanna Schwartz Saksan Helsingin-suurlähetystö

Saksaan! Johanna Schwartz Saksan Helsingin-suurlähetystö Saksaan! Johanna Schwartz Saksan Helsingin-suurlähetystö Sisällysluettelo: Lyhyt esittely Saksasta Saksan kielen asema Euroopassa Opiskelu Saksassa Saksan kielen yo-palkinto Saksa tänään Yli 80 miljoonaa

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen

HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Kouvolan Yhteislyseo Hannele Viljakainen HUOLTAJAILTA TERVETULOA! Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta tulee isona? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä olen hyvä? Kiinnostavatko minua enemmän teoreettiset vai käytännönläheiset ammatit

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

146 27% % % % 100% 22% 75 25% 73 24% Kolmannen vuoden opiskelijat

146 27% % % % 100% 22% 75 25% 73 24% Kolmannen vuoden opiskelijat Tampereen yliopisto / Opintopalvelut 22.5.2012 Ulkomailla opiskelu ja harjoittelu,, &. Lopussa 2012 erilliskysymykset. Osallistuminen opiskeluun tai -harjoitteluun ulkomailla 180 11 2 146 27% 80 1 Olen

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement

Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement HAKULOMAKE KANSAINVÄLISIIN VAIHTOIHIN PALAUTA LOMAKE OMAN OPPILAITOKSESI KV-VASTAAVALLE MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ * Täytä hakulomake selkeällä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Liite 2: Opiskelijakysely

Liite 2: Opiskelijakysely Liite 2: Opiskelijakysely Sukupuoli ( ) Nainen ( ) Mies Ikä ( ) 18-24 ( ) 25-30 ( ) 31-44 ( ) 45-59 ( ) yli 60 Mistä maasta olet kotoisin? (pudotusvalikko, maat) Mikä on äidinkielesi? (pudotusvalikko,

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2013 Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Abiturienttien vanhempainilta KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen AIKATAULUA ABEILLE Kurssit (vähän pakollisia, syventävät, soveltavat, kertaukset) 75

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot