Hongkong Huhtikuu 2007 / Eeva Nuutinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hongkong Huhtikuu 2007 / Eeva Nuutinen"

Transkriptio

1

2 Eeva Nuutinen Finpro ry puhelin Finpro 2

3 Sisällysluettelo 1. MAAPROFIILI... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot LIIKETOIMINTA... 6 in vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Rahoitus ja takuut... 6 Finnvera TALOUS... 8 Makrotalous... 8 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 9 Talouspolitiikka... 9 Työvoima ULKOMAANKAUPPA Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit MAA- JA METSÄTALOUS TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN Valmistusteollisuus...17 Energia Rakentaminen PALVELUSEKTORI Tietoliikennepalvelut Pankki- ja rahoitustoiminta Matkailu Logistiikka TAPAKULTTUURI LINKKEJÄ Finpro 3

4 MAAPROFIILI Maa ja väestö Pinta-ala: neliökilometriä Luonnonvarat: ei mainittavia luonnonvaroja Rajanaapurit: Kiina, in ja Kiinan välinen rajalinja tullimuureineen säilyy ainakin vuoteen 2047 saakka Asukasluku: 6,89 miljoonaa (2005 arvio) Väestönkasvu: 0,65 % (2005 arvio) Syntyvyys: 7,23/1000 as.(2005 arvio) Kuolleisuus: 5,98/1000 as. (2005 arvio) Elinajanodote: miehet 78,72 vuotta, naiset 84,3 vuotta Viralliset kielet: kantoninkiina ja englanti Uskonnot: paikallisia, pääasiassa buddhalaisuuteen, taolaisuuteen ja konfutselaisuuteen pohjautuvia uskontoja noin 90 %, kristittyjä 10 % Etniset ryhmät: kiinalaiset 95 %, muut 5 % Infrastruktuuri Aika: GMT+8 tuntia Puh. suuntanumerot: maatunnus 852 (ei alueellisia tunnuksia) Matkapuhelinteknologiat: GSM, PCS, CDMA, TDMA, 3G Sähköverkko: 220V, 50Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Xianggang Tebie Xingzhengqu (Hong Kong S.A.R.) in erikoishallintoalue Maatunnus: HK Valtiomuoto: Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, jolla on oma perustuslaki, autonomia ja kapitalistinen talousjärjestelmä on taattu vuoteen 2047 saakka Valtion päämies: toimeenpaneva johtaja Donald Tsang. Tsang nimitettiin väliaikaiseen virkaansa , sen jälkeen kun toimeenpaneva johtaja Tung Chee-hwa oli ilmoittanut erostaan. Heinäkuussa erillinen, 800-jäseninen valitsijakomitea valitsi Tsangin virallisesti in uudeksi toimeenpanevaksi johtajaksi. Tärkeimmät puolueet: Demokraattinen puolue (parlamentin suurin puolue), parlamentin toiseksi suurin ja hallitusmyönteisin puolue in kehityksen demokraattinen liitto (Democratic Alliance for the Betterment of Hong Kong) ja liike-elämän etuja ajava Liberaalinen puolue Seuraavat vaalit: parlamenttivaalit vuonna 2008 Merkittäviä vuosilukuja: Kiina luovutti in saaren Britannialle ensimmäisen oopiumsodan jälkeen luvun lopulla Britannialle luovutettiin tai vuokrattiin vielä lukuisia alueita lähiseuduilta, mm. Kowloonin niemimaa. Britannia luovutti in Kiinalle , kun 99 vuodeksi solmittu alueen vuokrasopimus päättyi. Kansallispäivä: in erityishallintoalueen vuosipäivä 1.7., Kiinan kansantasavallan kansallispäivä 1.10 Talouden avaintiedot Rahayksikkö: in dollari (HKD) = 100 centtiä Valuuttakurssi: 1 USD oli 7,8 HKD vuonna 2004 (kurssi on sidottu) Bruttokansantuote vuonna 2004: käyvin hinnoin 164,6 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 211,4 mrd. USD Finpro 4

5 Bruttokansantuote henkeä kohti vuonna 2004: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla USD Inflaatio: -0,4 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos 2004) Työttömyysaste: 7,5 % (keskiarvo vuonna 2004) Keskeiset vientituotteet: vaatteet, tekstiilit, jalkineet, sähkölaitteet, kellot, lelut Tärkeimmät tuontituotteet: jalkineet, ajoneuvot, raaka-aineet, puolivalmisteet, öljy (suurin osa menee jälleenvientiin) Merkittävimmät kauppakumppanit: Kiina, Yhdysvallat, Japani, Taiwan, Britannia Verotus: ei varsinaista ALV:a, yritysten voittovero on 17,5 %, yhtiöittämättömiltä yrityksiltä 16 %, palkkavero 16 %. Finpro 5

6 LIIKETOIMINTA in vahvuudet ja heikkoudet in positiivisia piirteitä: Yksi maailman avoimimmista kansantalouksista in ja Kiinan välillä on vapaakauppasopimus. ilaiset ovat investoineet voimakkaasti manner-kiinaan, erityisesti Guangdongin maakuntaan ja Helmijoen suistoon. in liiketoimintainfrastruktuuri on yksi maailman parhaista. in markkinoiden negatiivisia piirteitä: Korkea kustannustaso Kiinan oma maahantuojaverkosto kehittyy kovaa vauhtia ja pystyy lähivuosina käsittelemään entistä suuremman osan maan tuonnista Riski, että kiinalaiset alkavat korvata suomalaisia vientituotteita omalla tuotannolla, pitäisi panostaa hi-tech -tuotteisiin ja laatuun Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia seuraavilla aloilla: ICT-sektori (erityisesti telekommunikaatio, ohjelmat sekä Internet-sidonnaiset tuotteet) Energiateknologia Ympäristöteknologia Hyvinvointiteknologia in markkinoiden erityispiirteitä Kapitalistinen yhteiskuntarakenne on kirjattu in erityishallintoalueen ( SAR) perustuslakiin vuoteen 2047 saakka. in menestys on monen tekijän summa. Erityinen painoarvo on ollut in keskeisellä sijainnilla Helmijoen suistossa, mikä on taannut erinomaiset mahdollisuudet kaupankäynnin kehittämiseen. Avoin markkinatalous, alhainen verotus sekä pääoman vapaa liikkuvuus ovat houkutelleet tuhansia kansainvälisiä yrityksiä iin. Viimeisten 25 vuoden aikana in teollisuusrakenne on muuttunut voimakkaasti. Valmistusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on enää kuusi prosenttia ja palvelualojen osuus on noussuut noin 85 prosenttiin. in talous on voimakkaasti oligopolinen. Kahdenkymmenen suurimman finanssiryhmittymän osuus koko taloudesta on erittäin suuri etenkin kiinteistöjen omistamisessa, tukku- ja vähittäiskaupassa, liikenteessä ja matkailussa. on vuodesta 1997 joutunut etsimään uudelleen indentiteettiään sekä taloudellisesti että poliittisesti. Kiinan vahva nousu tarjoaa suuret liiketoimintamahdollisuudet in liike-elämälle. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Finpro 6

7 Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee in hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on in kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: Aluepäällikkö Anja Pakkala, Finnvera, puh , sähköposti Finpro 7

8 TALOUS Makrotalous in tärkeimmät talousluvut vuosina e 2005e 2006e Bruttokansantuote (%-muutos) 0,5 1,9 3,2 7,4 4,7 3,6 Bruttokansantuote käyvin hinnoin 162,8 159,9 156,7 160,6 162,1 173,1 (mrd. USD)) Bruttokansantuote henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Teollisuustuotannon -4,4-9,7-9,3 1,0 2,8 1,4 (valmistusteollisuuden) kasvu (%- muutos) Investoinnit kiinteään omaisuuteen 2,6-4,5 0,1 7,8 6,0 5,0 (%-muutos) Työttömyysaste (%) 5,1 7,3 7,9 6,3 5,7 5,3 Kuluttajahinnat (%-muutos) -1,6-3,0-2,6-0,2 0,4 1,2 Vaihtotase (mrd. USD) 9,9 12,6 16,2 14,8 13,6 12,5 Vaihtotaseen ylijäämä (% BKT:sta) 6,1 7,9 10,3 9,2 8,4 7,2 Valuuttakurssi (kurssi sidottu USdollariin) 7,8 7,8 7,8 7,8 7,8 7,8 HKD / 1 USD Lähde: EIU (9/2004) Bruttokansantuote Kasvu vuonna 2003 oli ailahtelevaa, keväällä kehitystä jarrutti sars-kuume ja kesällä poliittinen kuohunta lisäsi epävarmuutta. Syksyllä 2003 alkoi näkyä piristymisen merkkejä. Kokonaistuotanto kasvoikin 3,2 prosenttia ja kasvuvauhdin odotetaan kaksinkertaistuvan vuonna Vuonna 2004 talouden kasvu on jatkunut ripeänä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kokonaistuotanto kasvoi 6,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Sarsista toipunut yksityinen kulutus kasvoi 6,0 prosenttia ja investoinnit kiinteään omaisuuteen 5,8 prosenttia. Julkiset investoinnit kasvoivat 5,1 prosenttia. Toisella neljänneksellä kokonaistuotanto kasvoi 12,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vauhti oli nopeinta sitten vuoden 2000 ensimmäisen neljänneksen. Kasvun nopeutuminen näkyi lähes kaikilla talouden aloilla. Yksityinen kulutus kasvoi 11 prosenttia, investoinnit koneisiin, laitteisiin ja tietokoneohjelmistoihin kasvoi 26,1 prosenttia ensimmäisen neljänneksen 16 prosentista. Rakentamisen investoinnit pysyivät vaisuina ja vähenivät 9,4 prosenttia edellisestä vuodesta. in BKT:n kasvu % vuosina % e 2006e Finpro 8

9 Lähde: EIU in bruttokansantuotteen rakenne % osuus Maatalous ja kalastus 0.1 Valmistusteollisuus 4.4 Kuljetus, varastointi ja 10.2 viestintä Rakentaminen 4.2 Tukku- ja vähittäiskauppa 25.7 Rahoitus, vakuutus ja 21.2 kiinteistöt Lähde: EIU Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on noin 56 prosenttia ja viennin 167 prosenttia. Julkisen sektorin osuus on 9,8 prosenttia. Inflaatio in tärkein talousmittari on kuluttajahintaindeksi. Suurtyöttömyyden johdosta on kuluttajien ostovoima heikentynyt ja kuluttajahinnat ovat laskeneet jo reilut viisi vuotta. Heinäkuussa 2004 kuluttajahintaindeksi nousi 0,9 prosenttia ja tilastoihin merkittiin ensimmäinen hintojen nousu 68 kuukauteen. Sähkön, kaasun ja veden hinta nousivat 13,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vaatteiden ja jalkineiden hinnat nousivat 7,5 prosenttia ja elintarvikkeiden 3,1 prosenttia. in kuluttajahintojen odotetaan seuraavan Kiinan kehitystä ja nousevan hiljalleen. Vähittäiskaupan hinnat ovat issa nousseet Kiinaa nopeammin kasvavien turistivirtojen ansiosta. Deflaation ennustetaan olevan nyt ohitse ja inflaation odotetaan kiihtyvän noin 1,2 prosenttiin vuoteen 2006 mennessä. Vaihtotase in vaihtotase on reilusti ylijäämäinen. Economic Intelligence Unitin arvion mukaan vaihtotaseen ylijäämä alkaa supistua viimeistään 2004 tuonnin voimakkaan kasvun seurauksena. Talouspolitiikka in julkisen talouden tilanne on heikentynyt jo vuodesta 1998 lähtien. Budjetin alijäämä oli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 5,1 miljardia US-dollaria varainhoitovuonna Alijäämä kasvanee 3,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli 5,5 miljardiin dollariin kuluvana varainhoitovuonna, joka päättyy maaliskuussa Erityistalousalueen hallinto julkisti keväällä 2004 taloudellisen toimenpidesuunnitelman, jonka puitteissa julkinen talous saataisiin kuntoon viidessä vuodessa. Budjetin tasapainottaminen vaatii menojen leikkauksia ja verojen korotuksia. Valtion menojen odotetaan vähenevän varainhoitovuoteen mennessä 25,6 miljardiin US-dollariin nykyisestä 27,9 miljardista dollarista. Tulojen odotetaan kasvavan 25 miljardiin US-dollariin varainhoitovuoden ,9 miljardista dollarista. Julkisen talouden alijäämän merkittävimmät syyt ovat rakenteellisia: kiinteistöjen arvon lasku, julkisen sektorin suuret palkkamenot sekä koulutukseen, terveydenhoitoon ja hyvinvointiin suuntautuneiden menojen kasvu. Varainhoitovuonna yritysverotusta korotettiin 16 prosentista 17,5 prosenttiin. Korotuksen jälkeenkin se on yksi Aasian alhaisimmista. Henkilöverotusta korotettiin 15,5 Finpro 9

10 prosentista 16 prosenttiin kahden vuoden määräajaksi. Myös kiinteistöveroa nostettiin kahden vuoden määräajaksi 16 prosenttiin. Yhtiöittämättömien yritysten voittovero nousi kahden vuoden määräajaksi 15 prosentista 16 prosenttiin. Menopuolella merkittävimmät leikkaukset kohdistuvat julkisen sektorin työntekijöihin. Varainhoitovuoden loppuun mennessä on suunnitelmissa vähentää julkisen sektorin työpaikkaa. Valuuttamääräykset Valuuttamääräyksiä ei varsinaisesti ole ja pääoma voi liikkua molempiin suuntiin yli rajojen ilman minkäänlaisia rajoituksia. Sekä yrityksillä että rahoituslaitoksilla on täydellinen valta varojensa hallinnassa. Valuuttamääräysten puuttuminen on kasvattanut maahan virtaavan ulkomaisen rahoituksen ja pääoman määrää. Työvoima Vuonna 2004 työvoiman määrä on noin 3,5 miljoonaa, työllisiä 3,3 miljoonaa (elokuu 2004) Suurin työllistäjä on kauppa-, ravintola- ja hotelliala in työttömyys on ollut vähäistä, mutta vuonna 2002 työttömien määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Työttömyys on koskettanut erityisesti vähän koulutettuja. ilaisten heikko koulutustaso koetaan tulevaisuuden uhkaksi kun kilpailu kiristyy. Vain 13 prosenttia asukkaista hankkii yliopistokoulutuksen ja vain puolet jatkaa opintoja pakollisen peruskoulutuksen jälkeen. Kauppa, hotelli- sekä ravintola-aloilla työskentelee lähes puolet työvoimasta. Valmistusteollisuudessa työskentelee noin 10 prosenttia työvoimasta. ilaiset ovat työlleen omistautuvia ja urahakuisia. Informaatioteknologia kärsii ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Uusi Cyber Port -projekti keskittyy ICT-ammattilaisten kouluttamiseen yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa. Teollisuudessa työskentelevien palkka on noin kolme kertaa korkeampi kuin Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa. Työvoimavaltainen valmistusteollisuus onkin siirtynyt lähes kokonaan edullisempaan Kiinaan. Korkeasti koulutettu työvoima on jo länsimaisittainkin kallista. Kuukausipalkat vaihtelevat paljon teollisuusalojen mukaan ja ne määritellään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hallitus ei ole asettanut lakisääteisiä rajoituksia minimipalkoille. Teollisuudessa on yleinen kahdeksan tunnin työpäivä ja kuuden päivän työviikko. Toimistoissa noudatetaan viiden tai viiden ja puolen päivän työviikkoa. Työttömyys in työttömyys on kasvanut voimakkaasti alueen Kiinaan liittämisen (1997) ja Aasian kriisin (1998) jälkeen. Talousvaikeuksien lisäksi työttömyyden kasvu johtuu elinkeinoelämän rakennemuutoksista. Ennen niin mahtavasta ja työvoimavaltaisesta valmistusteollisuudesta on issa jäljellä enää jäänteitä, kun suuri osa perustuotteita valmistavista yrityksistä on siirtänyt tuotantonsa Kiinaan. iin ovat jääneet yritysten myynti-, markkinointi- ja tutkimusyksiköt, mutta niitäkin ollaan nyt siirtämässä kehittyville Kiinan markkinoille. Kiinassa on saatavilla, toisin kuin issa, runsaasti hyvin koulutettua toimistohenkilökuntaa lähes puolet in kustannuksia halvemmalla. Kotimaisen teollisuuden ja finanssiyhtiöiden lisäksi Kiinan vetovoimaisiin suurkaupunkeihin ovat siirtymässä tai harkitsevat siirtymistä monien kansainvälisten yritysten alueelliset pääkonttorit, joita on iin etabloitunut tuhansia. Työttömyyden pahimman vaiheen uskotaan olevan ohitse, vuonna 2004 työttömyyden ennustetaan hieman laskevan. Finpro 10

11 ULKOMAANKAUPPA Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Perintönä Iso-Britannian siirtomaavaltakaudelta kuuluu moneen kaupalliseen ja poliittiseen kansainväliseen organisaatioon. Kiinaan liittymisen jälkeen on voinut osallistua niiden toimintaan itsenäisesti nimellä, China. Kiinan ja in välillä on vuoden 2004 alusta lähtien ollut vapaakauppasopimus Cepa. Sopimus koskee 273 tuotetta, joilta tariffit poistuvat kokonaan, ja avaa hongkongilaisille yrityksille investointimahdollisuudet Kiinaan 18 uudella toimialalla. puolustaa voimakkaasti Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä kaupan vapautta ja vastustaa sen rajoittamista. noudattaa hyvin liberaalia kauppa- ja talouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on luoda olosuhteet mahdollisimman vapaaseen yritystoimintaan ja kauppaan. Kauppa toimii ilman valtiovallan rajoituksia. on maailman kymmenenneksi suurin kauppamahti. kuuluu mm. seuraaviin organisaatioihin: - Maailman kauppajärjestö WTO - APEC ja Maailman tullijärjestö - Aasian kehityspankki (ADB) - Asian Productivity Organisation (APO) - Pacific Economic Co-operation Council (PECC) - United Nations Economic and Social Commission for Asia osallistuu OECD:n DAE-maiden (Dynamic Asian Economies) kanssa käymään epäviralliseen vuoropuheluun Ulkomaankaupan kehitys in ulkomaankauppa mrd. USD e 2006e Kokonaisvienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: EIU Suuri osa in ulkomaankaupasta on Kiinasta tulevaa tai sinne suuntautuvaa kauttakulkukauppaa. Vuonna 2003 kauttakulkukaupan osuus oli 93 prosenttia in viennistä. Vuonna 2004 on viennin kasvu jatkunut ripeänä ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toisella neljänneksellä tavaravienti kasvoi 18,7 prosenttia ja ensimmäisellä 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvuvauhdin odotetaan kuitenkin hidastuvan Finpro 11

12 loppuvuodesta. Vauhtia jarruttavat öljyn hinnan nousu, korkojen nousu ja Kiinan talouskasvun hidastuminen. Tavaratuonti kasvoi toisella neljänneksellä 20,3 prosenttia ja ensimmäisellä 16,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ulkomaankaupan rakenne Viennin rakenne 2004 % Vaatteet ja asusteet 50.3 Sähkökoneet ja laitteet 10.4 Korut 4.7 Tekstiilit 4.2 Painotuotteet 2.7 Lähde: EIU Tuonnin rakenne 2004 % Raaka-aineet ja puolivalmisteet 37.9 Kulutustavarat 22 Pääomahyödykkeet 21.9 Elintarvikkeet 8.8 Polttoaineet 8.3 Lähde: EIU Tärkeimmät kauppakumppanit Tärkeimmät vientimaat 2004 % Kiina 44.0 USA 16.9 Japani 5.3 UK 3.3 Saksa 3.1 Lähde: EIU Tärkeimmät tuontimaat 2004 % Kiina 43.5 Japani 12.1 Taiwan 7.3 USA 5.3 Singapore 5.3 Lähde: EIU Kauppa Suomen kanssa Suomen ja in kauppa vuonna 2006 vienti milj. EUR %- osuus %- muutos tuonti milj. EUR %- osuus %- muutos tase milj. EUR , , Lähde: Tullihallitus Finpro 12

13 Suomen ja in kauppa milj. EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Suomen in viennin rakenne 2006 Valmiit tavarat 4,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 14,5 % Elintarvikkeet ja juomat 0,3 % Valmistetut tavarat 24,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 54,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1,9 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta iin vuonna 2006 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 178, muut metallit 47, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 28, muut sähkökoneet ja laitteet 21, kojeet, mittarit yms. 11, eri toimialojen erikoiskoneet 8, puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 7, voimakoneet ja moottorit 4, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3, muovit, valmistamattomat 1, tärkeintä yhteensä 312, Suomen koko vienti iin 329, Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Finpro 13

14 Suomen in viennin rakenne 2006 Valmiit tavarat 4,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 14,5 % Elintarvikkeet ja juomat 0,3 % Valmistetut tavarat 24,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 54,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1,9 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta ista vuonna 2004 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 84 vaatteet 34, muut sähkökoneet ja laitteet 18, kojeet, mittarit yms. 9, muut valmiit tavarat 6, puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 5, valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 3, toimistokoneet ja atk-laitteet 2, matkatarvikkeet, laukut, kotelot yms. 2, tuotteet epäjalosta metallista 1, tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 1, tärkeintä yhteensä 85, Suomen koko tuonti ista 89, Lähde: Tullihallitus Ulkomaiset investoinnit Vuonna 2003 iin virtasi 13,5 mrd. USD:n arvosta ulkomaisia suoria investoijia Ulkomaisten suorien investointien kanta oli noin 350 miljardia USD on yksi maailman keskeisistä investointikeskuksista. Vuonna 2002 oli UNCTAD:in mukaan Aasian toiseksi suurin ulkomaisten suorien investointien vastaanottajamaa Kiinan jälkeen ja 15:nnksi suurin koko maailmassa. Vuonna 2003 suorien ulkomaisten sijoitusten kanta oli noin 350 miljardia US-dollaria, mikä vastaa yli 200 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Mittava osa iin saapuvista ulkomaisista suorista investoinneista on pääomasiirtoja veroparatiisivaltioissa kotipaikkaansa pitäviltä yrityksiltä. Tärkein sijoitusten lähde on kuitenkin Kiina. Vuoden 2003 kesäkuun alussa issa toimi 966 kansainvälisten yritysten alueellista pääkonttoria. Ulkomaisia yrityksiä oli samaan aikanaan rekisteröitynyt 2241 kappaletta. Finpro 14

15 Pääkonttoreista suurin osa (242 kappaletta) oli amerikkalaisia. Seuraavaksi eniten pääkonttoreita oli japanilaisilla (168), englantilaisilla (86), kiinalaisilla (84) ja saksalaisilla (56) yrityksillä. Investointiedut ja -rajoitukset issa ei pääsääntöisesti rajoiteta ulkomaisia investointeja. Joitakin rajoituksia on asetettu eräille julkishyödyllisille aloille ja yleisradiotoiminnalle. Maan omistaminen issa kaikki maa-alueet ovat valtiovallan omistuksessa. Valtio myöntää tai myy huutokaupoissa maata vuokralle 75 vuodeksi in saarella ja Kowloonin saarella. Uusien territorioiden -alueella vuokra-aika on 15 vuotta lyhyempi. Vuonna 1985 Kiinan ja Iso- Britannian välillä tehdyn sopimuksen mukaan vuokranantosopimuksia voidaan jatkaa vielä 50 vuodella. Vuokrasopimukset voi myös siirtää eteenpäin, eikä ulkomaalaisille ole asetettu rajoituksia maan omistamisen suhteen. Pienen käytettävissä olevan maa-alan vuoksi maanhinnat ovat maailman korkeimpia. Myös teollisuustoimintaan hankittava maa on erittäin kallista. Hinnat kuitenkin vaihtelevat sijainnin ja kysynnän mukaan. Suomalaiset investoinnit Finpron in vientikeskuksen tietojen mukaan issa toimii reilut 50 suomalaista yritystä. Maahan vie tavaroita noin 70 suomalaista yritystä Sivun alkuun Finpro 15

16 MAA- JA METSÄTALOUS in seutu on perinteistä maanviljelys- ja kalastusaluetta, mutta nykyaikana maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on supistunut 0,1 prosenttiin. issa on arviolta maatilaa, jotka työllistävät suoraan noin henkilöä. Maatilojen keskikoko on pieni, mistä johtuen tilojen tuottavuutta on pyritty parantamaan mahdollisimman tehokkailla tuotantomenetelmillä ja maankäytöllä. Perinteinen riisinviljely on väistynyt vihannesten viljelyn ja tuotantoeläinten tieltä. Maatalous on keskittynyt Uusien Territorioiden alueelle. Maataloustuotannossa ja leikkokukkaviljelyssä oli vuoden 2003 lopussa yhteensä noin 1080 hehtaaria. Kehitys kulkee kohti isompia tiloja. Myös maataloudessa vallitsee vapaa markkinatalous. Hallitus puuttuu ja ohjailee mahdollisimman vähän maanviljelyä. Maanviljelijät saavat tukea hallitukselta lähinnä erilaisten maanviljelyksen kehittämiseen liittyvien teknisten laitteiden ja infrastruktuurirakentamiseen annettujen tukiaisten muodossa. Infrastruktuurin kehittämishankkeet sisältävät mm. tukkukaupan kehittämiseen tähtääviä palveluita, ojitus- ja kastelutyötä, teknologian kehittämistyötä sekä lainoja. Vuonna 2003 oli paikallisen tuotannon osuus vihanneksista 5 prosenttia, siipikarjasta 23 prosenttia ja sianlihasta 32 prosenttia. Tärkeimmät viljelykasvit ovat vihanneksia ja leikkokukkia. Karjataloudessa suuntaus on kohti isompia sikatiloja, minkä seurauksena tuotantotilojen lukumäärä on kääntynyt laskuun. Tärkeimmät siipikarjalajit ovat kanat, kyyhkyt ja viiriäiset. Suurin osa elintarvikkeista tuodaan Kiinasta. Riisi, vehnä ja kolme neljännestä juomavedestä ovat tuontituotteita. Kalastus ja kalankasvatus Vuonna 2003 kalan- ja äyriäistenkasvatuksen tuotannon arvo oli 121 miljoonaa dollaria, mikä vastasi 7,3 prosenttia koko kalastuksen arvosta. Suurin osa makean- ja murtoveden kasvattamoista sijaitsee Uusien Territorioiden luoteisosissa. Merivesikasvattamot ovat pääasiassa perheyrityksiä ja yhden kasvattamon keskikoko on 250 neliömetriä. Vuonna 2003 merivesifarmien tuotanto tyydytti noin 9,6 prosenttia paikallisesta tuoreen merikalan kysynnästä. Merikalastus on edelleen tärkeä tuotannonala. Vuonna 2000 paikallisen tuotannon arvo oli miljoonaa dollaria. Finpro 16

17 TEOLLISUUS JA RAKENTAMINEN Teollisuustuotanto on supistunut Valmistusteollisuuden tuotanto on siirtynyt voimakkaasti Kiinaan tai muualle Aasiaan Teollisuuden osuus BKT:sta on noin 12 % Valmistusteollisuus in teollisuus on kokenut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana voimakkaan rakennemuutoksen luvuilla in talouskasvu nojautui työvoimavaltaiseen valmistusteollisuuteen, jonka keskeisiä tuotteita olivat vaatteet ja tekstiilit, metallituotteet, painotuotteet sekä juomat ja elintarvikkeet. Muutos alkoi 1980-luvulla, jolloin valmistusteollisuus ryhtyi siirtämään tuotantoaan kustannussyistä Kiinaan ja siellä erityisesti Guangdongin maakuntaan. Tällä hetkellä in teollisuudesta suuri osa on keskittynyt Kiinassa valmistettujen tuotteiden pakkaukseen, myyntiin, markkinointiin ja laivauksiin ulkomaille. Kiinaan tehdyistä ulkomaisista sijoituksista on arviolta puolet peräisin ista. Tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat vaate- ja tekstiiliteollisuus, elektroniikka- ja leluteollisuus. Tekstiili- ja vaateteollisuus on edelleen suurin teollisuudenala ja suurin työllistäjä. Elektroniikkateollisuus on yksi huomattavimmista ulkomaisten sijoitusten kohteista issa. Elektroniikkateollisuuden osuus in kokonaisviennistä on noin kolmannes. on edelleen yksi maailman huomattavimmista lelujen valmistajista. Myös kelloteollisuus on merkittävä ala. in teollisuusyritykset ovat yleisesti ottaen pieniä. Pienet yritykset tuottavat yli 50 prosenttia in koko valmistusteollisuustuotannosta. Yli puolet teollisuustyövoimasta työskentelee pk-yrityksissä. Suuryritykset puolestaan työllistävät pieniä yrityksiä alihankintatöillä. Energia Energiankulutus henkeä kohden Aasian suurimpia Suurin öljyntuottaja on Singapore Maakaasu tuodaan Kiinasta in energia- ja polttoainevarat tulevat kokonaan ulkomailta. Tuontituotteisiin kuuluvat öljy ja kivihiili. Energiaa tuotetaan sähkögeneraattoreilla. Lisäksi sitä saadaan kaasunvalmistuksen yhteydessä. Varmistaakseen energiatuotannon tulevaisuudessa in hallinto on tehnyt sopimuksia suurimpien öljyntuottajayritysten kanssa. Sopimusten mukaan yritysten tulee jatkuvasti ylläpitää ja säilyttää maan öljyvarastoja. in sähköntuotannon kapasiteetti on MW. Määrä käsittää 70 prosenttia Guangdongin ydinvoimalan tuotannosta ja 50 prosenttia Guangzhoun pumppuvoimalan tuotannosta. Energiantuotannon raaka-aineet, %-osuus kapasiteetista Hiili 58,4 Öljy 10,3 Maakaasu 13,8 Ydinenergia 12,2 Pumppuvoima 5,3 Lähde: Finpro: Energy and environmental technology market in Hong Kong Öljyn ja kivihiilen osuus energiankulutuksesta on suurinta, yhteensä reilut 55 prosenttia. Finpro 17

18 Sähkönkulutus kasvoi 1980-luvun lopulla noin 10 prosentin vuosivauhdilla, mutta on kasvuvauhti on hiljentynyt selvästi 1990-luvulla. Syynä on merkittävän valmistusteollisuuden siirtyminen Kiinan puolelle. Vuonna 2003 teollisuuden osuus sähkökulutuksesta oli vain noin 12 prosenttia, liike-elämän noin 60 prosenttia ja kotitalouksien noin viidennes. Paikallisesti sähköä kuluttavat huomattavasti julkinen liikenne sekä suurten hotellien, ravintoloiden ja virastotalojen ilmastointijärjestelmät. issa sähköntuotanto on annettu monopoliksi kahdelle yhtiölle: Hong Kong Electric (HEC) ja CLP Power Hong Kong (CLP Power, aik. China Light & Power). Kotitaloudet ovat pääasiallisin kaasunkuluttajaryhmä. Kaasutyyppejä on kaksi: naftapohjainen kaupunkikaasu (towngas) ja LPG (Liquefied Petroleum Gas). Kaupunkikaasu on LPG.tä suositumpi. Kaupunkikaasua valmistetaan kahdessa tehtaassa, toinen tehtaista sijaitsee Tai Possa ja toinen Ma Taussa. Kaasu toimitetaan asiakkaille laajan jakelujärjestelmän kautta. LPG tuodaan iin meritse ja varastoidaan viiteen satamaterminaaliin Tsing Yihin ennen sen jakelua. Rakentaminen Rakennusala on tärkeä osa in taloutta. Vuonna 2001 sen osuus bruttokansantuotteesta oli 4,6 prosenttia ja se työllistää kaiken kaikkiaan lähes työntekijää. Ala on kokenut 1980-luvulta lähtien voimakkaita nousuja ja laskuja luvulla hallitus pyrki hillitsemään rakentamisen ylikuumenemista vaikeuttamalla puolivalmiiden asuntojen myymistä ja ostamista. Hinnat tipahtivatkin seuraavan puolentoista vuoden aikana 40 prosenttia. Hinnat lähtivät kuitenkin jälleen nopeaan nousuun ja jälleen laskuun vuosikymmenen lopussa. Aasian talouskriisi heikensi voimakkaasti in talouskasvua ja rakentamisen kehitystä. Uustuotantoa oli mm. in uusi kansainvälinen lentokenttä. Kiinteistömarkkinat osoittivat piristymisen merkkejä vuoden 2003 lopulla Finpro 18

19 PALVELUSEKTORI on yksi maailman suurimmista finanssikeskuksista in pörssi on Aasian toiseksi suurin Tokion jälkeen Palvelutuotannon osuus BKT:sta 87,9 % vuonna 2003 Palvelusektori on in tärkein taloudenala. Palvelusektorin reaalikasvu on viime vuosina ollut noin 17 prosenttia vuodessa, mikä on nopeampaa kuin missään muualla maailmassa. Vuonna 2003 palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta oli lähes 88 prosenttia ja sektori työllisti noin 85 prosenttia työvoimasta. Palvelusektori koostuu seuraavista aloista: tukkumyynti, vähittäiskauppa, vienti ja tuonti, ravintola- ja hotellitoiminta, rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala sekä liiketoimintapalvelut. Tietoliikennepalvelut in telekommunikaatiomarkkinat on 1990-luvulla täysin yksityistetty. Vuoden 2003 alusta vapautti kiinteän verkon palvelut vapaalle kilpailulle. Entinen puhelinpalveluiden monopoliyhtiö Cable & Wireless HKT (aik. Hong Kong Telecom) on edelleen markkinajohtaja, jolla on 97 prosentin osuus kiinteiden linjojen markkinoista. Monet hongkongilaiset puhelinoperaattorit ovat lähteneet laajentamaan liiketoimiaan matkapuhelinmarkkinoilla ulkomailla, erityisesti muualla Aasiassa mutta myös Euroopassa. Vuoden 2001 lokakuussa 3-G-luvat myönnettiin neljälle operaattorille: Hitchison 3G Hk, SmarTone 3G, Hon Kong CSL ja Sunday 3G. in hyvin kehittyneen tietoliikenne- ja telekommunikaation infrastruktuurin ansiosta kansainvälinen liiketoiminta in alueella on nopeaa. Ulkomaanpuheluiden kustannukset ovat edullisempia kuin Tokiossa, Shanghaissa, Sydneyssä, Singaporessa ja Taipeissa. Puhelut ista Yhdysvaltoihin ovat halvempia kuin Yhdysvaltojen sisäiset puhelut. in kansainvälinen suoravalinta (International Direct Dial) tavoittaa yli 230 maata ja kaupunkia. Puolet in ulkomaanpuheluista tehdään Kiinaan. in matkapuhelinpenetraatio on 105,5 prosenttia, mikä on Aasian korkeimpia. Vuoden 2003 lopussa matkapuhelinliittymiä oli noin 7,2 miljoonaa. Matkapuhelinmarkkinoiden nopein kasvunkärki on taittunut eikä markkinoiden odoteta enää kasvavan merkittävästi. Kilpailu on kuitenkin erittäin kovaa rajallisella markkina-alueella. Operaattoreita on kuusi. Tulevaisuuden kehitysnäkymiä ovat mm. laajakaistaverkon ja kolmannen sukupolven matkapuhelinpalveluiden kehittäminen. issa on yli 40 kotimaista ja alueellista televisiokanavaa usealla eri kielellä. Kaksi kaupallista televisioasemaa, Television Broadcasts Ltd (TVB) ja Asia Television Ltd (ATV), ovat kumpikin oikeutettuja ylläpitämään yhtä kantoninkiinalaista ja yhtä englanninkielistä kanavaa vuoteen 2002 asti. TVB:n ja ATV:n toimilupaehdot vaativat, että asemat lähettävät julkisesti rahoitetun Radio Television Hong Kongin (RTHK) tuottamia ohjelmia. Kaapelikanava-asema Wharf Group s Cable Television Ltd on suurimpia kaapelikanavia ja se tarjoaa runsaasti kansainvälisiä kanavia kuten CNN, BBC ja ESPN. Alueellisia satelliittikanavia tarjoavista asemista suosituin on STAR TV. in tietoliikennemarkkinat ovat yksi Aasian voimakkaimmin kasvavista. Alan tuotot olivat 6,43 miljardia dollaria vuonna Vuoden 2003 huhtikuussa Internet-liittymiä oli 3,2 miljoonaa, penetraatio oli 46,9 prosenttia. Markkinoiden suurin yhtiö on PCCW. Pankki- ja rahoitustoiminta on maailman yhdeksänneksi suurin pankkikeskus ja toiseksi suurin Aasiassa. on yksi maailman vapaimmista pankkiympäristöistä. in kehitystä Finpro 19

20 finanssikeskukseksi on edesauttanut sen sijainti Yhdysvaltain länsirannikon ja Euroopan välisellä aikavyöhykkeellä, läheisyys Kiinaan ja kehittynyt infrastruktuuri. Rahoitus- ja liiketoimintapalvelut tuottavat yli 26 prosenttia in vuotuisesta kansantuotteesta. Päivittäinen valuutta- ja johdannaiskaupan arvo on noin 70 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. issa toimii 215 pankkia yli neljästäkymmenestä maasta ja 87 ulkomaisten pankkien edustustoa. Pankkiliiketoiminnasta noin 60 prosenttia käydään ulkomaanvaluutassa. Valuutan vaihto ja valuutan liikkuminen on vapaata. in pankkijärjestelmä on kolmiportainen. Talletuksia vastaanottavat lisensoidut pankit (yht. 141), rajoitetusti lisensoidut pankit (48) ja talletuksia vastaanottavat yritykset (48). Kaksi viimeksi mainittua pankkiryhmää toimivat lähinnä yritysten pankkeina eivätkä niinkään kuluttajamarkkinoilla. Rajoittamattomilla summilla ja erääntymisajoilla voivat toimia vain lisensoidut pankit. Rajoitetusti lisensoidut pankit voivat ottaa vastaan talletuksia, jotka ylittävät in dollaria. Vastaava raja on talletuksia vastaanottavilla yrityksillä in dollaria ja lisäksi niillä on rajoituksia erääntymisajoissa. Lisensoitujen pankkien ja rajoitetusti lisensoitujen pankkien raja tulee todennäköisesti hälvenemään tulevaisuudessa. Heinäkuussa 2001 liikepankit vapautuivat korkosäännöstelystä ja voivat nyt itse määrätä omat talletus- ja lainakorkonsa. Talletuskorot ovat uudistuksen jälkeen hieman laskeneet. in keskuspankkia vastaa Hong Kong Monetary Authority (HKMA). Se on valtion elin, jonka tehtävänä on pitää yllä rahoitus- ja pankkitasapainoa. HKMA ei ole varsinaisesti keskuspankki, sillä se ei toimi valtion pankkina eikä se huolehdi rahan painamisesta ja jakelusta. Setelirahan liikkeellelaskun hoitavat liikepankit HSBC, Standard Chartered Bank ja Bank of China. Järjestelyn takia issa on kolmenlaisia seteleitä. Hallitus huolehtii kolikoiden painamisesta ja liikkeellelaskusta. Pörssi in pörssi on markkina-arvoltaan maailman kymmenenneksi suurin ja toiseksi suurin Aasiassa Japanin jälkeen. Se on myös suurin yksittäinen ulkomaisen pääoman lähde kiinalaisille yrityksille. iin pörssiin on listautunut 1043 yritystä, joista 191 on Nasdaqtyyppisellä kasvuyritysten listalla (GEM). Pörssin markkina-arvo oli 791 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Matkailu on Aasian merkittävin kaupunkilomakohde ja matkailu on ille tärkeä tulolähde. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin 4-5 prosenttia. Ala työllistää kaiken kaikkiaan noin työntekijää. Vuonna 2001 matkailusta saadut tulot kasvoivat 4,5 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat 8,3 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. iin saapuneiden ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvoi 5,1 prosenttia ja oli 13,7 miljoonaa. Matkailijat saapuvat iin etupäässä Kiinasta (32,4 %), Taiwanista (17,6 %), Kaakkois-Aasiasta (10,9 %), Euroopasta (7,4 %), Yhdysvalloista (8,6 %) sekä Australiasta (2,8 %). Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla iin tuli yli 10 miljoonaa matkailijaa, joista yli puolet oli Manner-Kiinasta. pyrkii määrätietoisesti rakentamaan matkailusta vahvaa liiketoimea. Ala on tärkeä työllistäjä. Logistiikka Hyvin kehittynyt infrastruktuuri Yksi maailman vilkkaimmista konttisatamista Uusi Chek Lap Kokin lentokenttä yksi maailman parhaimmista Finpro 20

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot