KUHMON KAUPUNGIN KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KUHMON KAUPUNGIN KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA 2007

2 2 SISÄLTÖ Sivu 1. Koulutuksen arvioinnin lähtökohta 3 2. Onnistunut arviointi on koulutuksen laadun tae 3 3. Koulutuksen arviointijärjestelmän työryhmä 4 4. Arviointikohteet yksiköittäin 5 5. Arvioinnin aikataulut Arviointityön resurssointi 10

3 3 1 KOULUTUKSEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTA Suomalaisen sivistyspolitiikan keskeisenä tavoitteena koulutuksen osalta on pyrkimys korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään, minkä tulisi ilmetä eri koulutusmuodoissa entistä parempina opiskelu- ja oppimisedellytyksinä ja tuloksina. Koulutuksen keskeisimpiä yhteiskunnallisia tehtäviä on sivistysvaliokunnan mietinnön (3/1998 vp) mukaan koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden turvaaminen ja korostaminen. Koulutuksen arvioinnissa on tarkoituksena osoittaa, miten nämä tavoitteet suomalaisessa koulutusjärjestelmässä toteutuvat, jotta koulutusasioista päättävät niin kansallisella kuin paikallisella tasolla kykenevät resurssoimaan ja ohjaamaan koulutusta sekä suuntaamaan kehittämistoimenpiteitä. Koulutyössä arvioinnin tulisi turvata koulutuspalveluiden hyvä taso sekä tuottaa luotettavaa, monipuolista ja ajantasaista tietoa koulutuksen eri toimijaryhmille. Paikallisen hallinnon ja oppilaitosten tulee tuottaa omaa kehittämistyötään palvelevaa arviointitietoa. Arviointi on lakisääteinen velvoite, jonka mukaan kuntien on arvioitava antamaansa koulutusta sekä kirjasto- ja tietopalveluja. Opetusministeriön tavoitteena on, että jokaisella koulutuksen järjestäjällä on toimiva ja laadukas arviointijärjestelmä. Koulutuksen arvioinnista on säädetty seuraavissa voimaantulleissa laeissa: Perusopetuslain (628/1998) 21, vapaan sivistystyön lain (123/1998) 15 taiteen perusopetuksen lain (633/1998) ONNISTUNUT ARVIOINTI ON KOULUTUKSEN LAADUN TAE

4 4 Uusien koululakien tultua voimaan koulutuksen järjestäjät saivat entistä suuremman vapauden järjestää opetusta paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Vapaus tuo mukanaan myös kasvaneen vastuun koulutuksen järjestämisestä. Nykyisen koulutuspolitiikan yhtenä perustana on luottamus siihen, että koulutuksen järjestäjät, koulut ja oppilaitokset osaavat ja haluavat järjestää ja hoitaa opetuksen parhaalla mahdollisella tavalla. Arviointi on keskeinen keino turvata opetustoimen yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus. Vastuu oppimisen ja opetuksen laadusta ja tasosta on yhä enemmän paikallisella tasolla. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä valtiolta saatu rahoitus ei enää ole korvamerkittyä, vaan opetuksen järjestäjät ja ylläpitäjät saavat käyttää rahat parhaaksi katsomallaan tavalla edellyttäen kuitenkin, että lainsäädännön vaatimat tehtävät hoidetaan. Valtioneuvoston tuntijakopäätökset ja Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelman perusteet antavat laajan toimintavapauden kunta- ja koulukohtaisen opetussuunnitelman toteuttamiselle. Arvioinnin tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja opettajia kasvatusja opetustyössä. Sen avulla tuotetaan tietoa oppimisesta ja opetuksesta sekä oppilaitosten ja koulutusjärjestelmän toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Arvioinnilla tuetaan koulutuksen järjestäjän toiminnalleen määrittämien ja opetussuunnitelman kasvatukselle, opetukselle ja oppimiselle asettamien tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin avulla edistetään koulutusta koskevan lainsäädännön säädösten ja määräysten tarkoituksen toteutumista. Näin koulutuksen arvioinnilla parannetaan koulutuspalveluiden laatua, edistetään koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tuetaan koulutuksen jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä. Koulutuksen arvioinnin avulla kehitetään myös koulutuksen järjestäjän, opettajien, vanhempien, oppilaiden ja koko työyhteisön yhteistyötä sekä johtajuutta. 3. KOULUTUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN TYÖRYHMÄ Kuhmon kaupungin sivistyslautakunta on kokouksessaan pykälässä 16 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on päivittää vuodelta 2002 oleva Kuhmon kaupungin koulutuksen arviointisuunnitelma. Työryhmään lautakunta on nimennyt seuraavat jäsenet: sivistyspalvelujen toimialan esimies Timo Heikkilä, perusopetuksen esimies, rehtori

5 5 Onni Heikkinen, apulaisrehtori Sirkka Majaniemi, Kontion koulun rehtori Seppo Vilén, koulunjohtaja Eija Korpivuoma, päiväkodin johtaja Irma Väisänen, musiikkiopiston rehtori Jyrki Lähteenmäki, kansalaisopiston rehtori Osmo Hänninen, sekä sivistyslautakunnan edustajana lautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Hyvönen, joka toimii myös työryhmän puheenjohtajana. Arviointisuunnitelman keskeiset lähtökohdat ovat: 1) Näkökulmana on koulutuksen järjestäjän näkökulma. 2) Suunnitelmassa otetaan huomioon Kuhmo 2012 strategia ja kaupungin palveluohjelma. 3) Suunnitelman on oltava valmis hyväksyttäväksi sivistyslautakunnassa vuoden 2007 aikana. Työryhmä kokoontui yhteensä kolme kertaa. Työskentelyn aluksi taustoitettiin tilanne vanhan arviointisuunnitelman pohjalta. Todettiin, että suunnitelman olisi oltava kyllin konkreettinen, jotta sillä olisi vaikuttavuutta. Arviointi on toteutunut siten, että yksiköt ovat toimittaneet arviointitietoja, ja sitten niitä on tarkasteltu sivistyslautakunnan seminaarissa. Arviointiin tarvittavia tietoja saadaan myös neljännesvuosittain toimitettavista vastuuyksiköiden talousraporteista sekä henkilöstötilinpäätöksestä. Luonnollisesti arviointitietojen kokoaminen ja koko arviointiprosessi tulisi organisoida siten, että vältetään päällekkäistä työtä. Käydyn keskustelun pohjalta työryhmä totesi, että eri yksiköille eri arviointikohteilla on erilainen merkitys. Erot voivat olla aika huomattavia. Arviointikohteitten oleelliset muuttujat tulisi kuitenkin käydä kaikissa yksiköissä läpi. Työryhmä laati aluksi yhteisen rungon arviointisuunnitelmaksi, mutta yksiköt tuottivat siitä omat versionsa, jotka sopivat niiden toimintaan. 4. ARVIOINTIKOHTEET YKSIKÖITTÄIN

6 6 ESIOPETUS A. TUNNUSLUVUT 1. Koulutuksen resurssien taloudellinen käyttö. (Arvioidaan vuosittain varhaiskasvatuksen esiopetuksessa ja arviointiajanjaksona kalenterivuosi). a) opetuskustannukset /oppilas. b) kiinteistökustannukset /oppilas c) kokonaiskustannukset /oppilas 2. Opetustarvikkeet ja kalusteet. (Esiopetuksessa ei arvioida). B. OPPILAAT 3. Koulutuksen aloittaneiden määrä suhteessa koulutuksen loppuun suorittaneiden määrään. (Arvioidaan lukuvuosittain). 4. Oppilaiden poissaolot tunteina/opetustunnit. (Esiopetus perheille vapaaehtoista. Ei arvioida). 5. Erityistukea tarvitsevien esioppilaiden määrä toimipaikoittain. (Arvioidaan lukuvuosittain). 6. Opintosuoritukset: (Esiopetuksessa ei arvioida) 7. Opiskelijoiden hakeutuminen oppilaitoksiin ja työelämään. (Esiopetuksessa ei arvioida). C. HENKILÖSTÖ 8. Esiopetushenkilöstön määrä. (Arvioidaan lukuvuosittain). a) oppilaat/esiopettajat b) kyläkouluilla opettajina luokanopettajat/varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajat 9. Pätevien (kelpoisten) opettajien osuus päätoimisesta opetushenkilöstöstä. (Esiopetuksessa ei arvioida). 10. Henkilöstön ikäjakauma. (Arvioidaan joka vuosi ja arviointijakso on lukuvuosi). 11. Henkilöstön sairauspoissaolot/työpäivät. (Arvioidaan lukuvuosittain). 12. Täydennyskoulutuksen toteutuneet kustannukset suhteessa nettobudjettiin. (Arvioidaan joka vuosi ja arviointijakso on kalenterivuosi). PERUSOPETUS

7 7 A. TUNNUSLUVUT 1. Koulutuksen resurssien taloudellinen käyttö, laskettuna toteutuneista kustannuksista. (Arvioidaan vuosittain ja arviointiajanjaksona kalenterivuosi). a) opetuskustannukset /oppilas b) kiinteistökustannukset /oppilas c) oppilashuolto /oppilas d) kokonaiskustannukset /oppilas 2. Opetustarvikkeet ja kalusteet. (Arvioidaan kalenterivuosittain) a) toteutuneet kustannukset /oppilas b) toteutuneet kustannukset prosentteina koko talousarviosta B. OPPILAAT 3. Luokalle jääneiden määrät. (Arvioidaan lukuvuosittain) 4. Oppilaiden poissaolot. (Tilastot lukuvuosittain) 5. Erityistukea saavien oppilaiden määrä oppilaitoksittain. (Arvioidaan joka toinen lukuvuosi) 6. Opintosuoritukset: ikäluokkien keskiarvoja 6. vuosiluokalta alkaen eri oppiaineissa. (Arvioitavat aineet vaihtuvat sovitusti lukuvuosittain) 7. Opiskelijoiden hakeutuminen ja pääseminen jatko-opintoihin yhteisvalintatietojen perusteella. (Arvioidaan joka toinen lukuvuosi) C. HENKILÖSTÖ 8. Opetushenkilöstön määrä. (Arvioidaan lukuvuosittain) a) oppilaat/päätoimiset opettajat b) vakinaisten, määräaikaisten ja päätoimisten tuntiopettajien määrä 9. Pätevien (kelpoisten) opettajien prosenttiosuus päätoimisesta opetushenkilöstöstä. (Arvioidaan vuosittain ja arviointiajanjakso on lukuvuosi) 10. Henkilöstön ikäjakauma. (Arvioidaan joka toinen vuosi ja arviointijakso on lukuvuosi) 11. Henkilöstön sairauspoissaolot/työpäivät. (Arvioidaan lukuvuosittain)

8 12. Täydennyskoulutuksen toteutuneet kustannukset suhteessa koko talousarvioon/päätoiminen henkilöstö. (Arvioidaan joka vuosi ja arviointijakso on kalenterivuosi). 8 D. MUUTA - ajankohtaisia kohteita: arviointitapa ja ajankohta vaihtelevat sopimuksen mukaan KANSALAISOPISTO A. TUNNUSLUVUT 1. Koulutuksen resurssien taloudellinen käyttö. (Arvioidaan vuosittain ja arviointijaksona kalenterivuosi). a) Kustannukset / opetustunti, laskettuna toteutuneista kustannuksista sekä nettobudjetista. b) Kustannukset / opiskelija / oppitunti, laskettuna toteutuneista kustannuksista sekä nettobudjetista. c) Toteutuneiden opetustuntien määrä vuodessa d) Valtionosuusrahoituksen osuus prosentteina nettobudjetista e) Ylläpitäjän rahoitusosuus prosentteina nettobudjetista 2. Opetustarvikkeet ja kalusteet. (Arvioidaan kalenterivuosittain) a) Määrärahat / opiskelijamäärä b) Määrärahat / toteutuneet kustannukset budjetissa c) Tarkoituksenmukaisuus (sanallinen kuvaus) B. OPISKELIJAT 3. Opiskelijoiden kokonaismäärä vuodessa. (Arvioidaan kalenterivuosittain) 4. Kursseille osallistuneiden kokonaismäärä vuodessa. (Arvioidaan kalenterivuosittain) 5. Kansalaisopiston toimintaa osallistuneiden kuntalaisten prosenttiosuus Kuhmon väkiluvusta, laskettuna vuoden viimeisen päivän asukasluvun mukaan. (Arvioidaan kalenterivuosittain) C. HENKILÖSTÖ 6. Täydennyskoulutuksen kustannukset suhteessa nettobudjettiin. (Arvioidaan joka vuosi ja arviointijakso on kalenterivuosi) MUSIIKKIOPISTO A. TUNNUSLUVUT 1. Koulutuksen resurssien taloudellinen käyttö. (Arvioidaan vuosittain ja arviointiajanjaksona kalenterivuosi).

9 9 a) Kustannukset / opetustunti, laskettuna toteutuneista kustannuksista sekä nettobudjetista. b) Kustannukset / opiskelija / oppitunti, laskettuna toteutuneista kustannuksista sekä nettobudjetista. c) Toteutuneiden opetustuntien määrä vuodessa d) Valtionosuusrahoituksen osuus prosentteina nettobudjetista e) Ylläpitäjän rahoitusosuus prosentteina nettobudjetista 2. Opetustarvikkeet ja kalusteet. (Arvioidaan kalenterivuosittain) a) määrärahat/oppilasmäärä b) määrärahat/toteutuneet kustannukset budjetissa c) tarkoituksenmukaisuus (sanallinen kuvaus) B. OPPILAAT 3. Oppilaiden kokonaismäärä lukuvuodessa (Arvioidaan lukuvuosittain). 4. Koulutuksen aloittaneiden määrä suhteessa koulutuksen loppuun suorittaneiden määrään. (Arvioidaan lukuvuosittain). 5. Opintosuoritukset: a) suoritettujen perustason ja musiikkiopistotason tutkintojen määrä b) suoritettujen tasosuoritusten määrä 6. Opiskelijoiden hakeutuminen musiikkialan oppilaitoksiin ja työelämään. (Arvioidaan joka toinen vuosi ja tarkastelujakso on kalenterivuosi). C. HENKILÖSTÖ 7. Opetushenkilöstön määrä 8. Pätevien (kelpoisuusvaatimukset täyttävien) opettajien osuus opetushenkilöstöstä. (Arvioidaan vuosittain ja arviointiajanjakso on lukuvuosi) 9. Henkilöstön ikäjakauma. (Arvioidaan joka toinen vuosi ja arviointijakso on lukuvuosi) 10. Opettajien osallistuminen työryhmiin. (Arvioidaan lukuvuosittain) a) työryhmiin osallistuvien opettajien määrä/opetushenkilöstö 11. Henkilöstön sairauspoissaolot/työpäivät. (Arvioidaan lukuvuosittain) 12. Täydennyskoulutuksen kustannukset suhteessa nettobudjettiin. (Arvioidaan joka vuosi ja arviointijakso on kalenterivuosi). D. TAITEELLINEN TOIMINTA JA MUU MUSIIKIN PERISOPETUSTA TUKEVA

10 10 TOIMINTA 13. Musiikkiopiston järjestämien konserttien määrä vuodessa. (Arvioidaan kalenterivuosittain). 14. Ulkopuolisella rahoituksella järjestettävät tapahtumat ja hankkeet. (Sanallinen kuvaus. Arvioidaan kalenterivuosittain). 15. Ulkopuolisen rahoituksen suhde budjettirahoitukseen. (Arvioidaan kalenterivuosittain). 5. ARVIOINNIN AIKATAULUT Arvioinnit toteutetaan siten, että lukuvuosittain arvioitavat kohteet arvioidaan lähtien ja kalenterivuosittain arvioitavat kohteet lähtien. Kalenterivuosittain arvioitavat kohteet liittyvät pääsääntöisesti taloudellisiin tunnuslukuihin. Kalenterivuosittain tapahtuvien arviointien tulee olla valmiina seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä. Lukuvuosittain arvioitavien kohteiden arviointijakso on Nämä arvioitavat asiat liittyvät yleensä laadullisiin arviointikohteisiin. Lukuvuosittain tarkasteltavien arviointikohteiden tulosten tulee olla valmiina lukuvuoden päättymisvuoden loppuun mennessä. Sivistyslautakunta järjestää vuosittain arviointiseminaarin, jossa käsitellään vuosittaisen raportin sisältö, analysoidaan tilanne vastuuyksiköittäin ja tehdään johtopäätökset sekä tulevaa kehitystyötä että tarvittavia resursseja varten. Lisäksi seminaarissa keskustellaan arviointijärjestelmän toimivuudesta ja tarvittaessa sen kehittämisestä. Arviointiseminaarin vuosittainen järjestämisajankohta on kevättalvi. 6. ARVIOINTITYÖN RESURSSOINTI Oppilaitosten tehtävänä on omien arviointitietojen tuottaminen arviointisuunnitelman mukaisesti. Tiedonkeruu voidaan organisoida oppilaitosten parhaaksi katsomilla tavoilla.

11 Arvioinnin kokonaisraportin kokoamisesta ja esittelemisestä arviointiseminaarissa vastaa sivistyspalvelujen toimialan esimies. 11 Kuhmossa Arviointityöryhmän puolesta: Heikki Hyvönen arviointityöryhmän puheenjohtaja Jyrki Lähteenmäki arviointityöryhmän sihteeri