ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ

2 RAKENNE 1. Yhteenvedot työpajojen keskusteluista 2. Keskustelumuistiinpanot raakadatana

3 YHTEENVEDOT TYÖPAJOJEN KESKUSTELUISTA

4 TEEMAT Teema 1: ja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (Ryhmät 1, 5 ja 9) Teema 2: Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden edistäminen (Ryhmät 2, 6 ja 10) Teema 3: Osaaminen ja innovaatiot (Ryhmät 3, 7 ja 11) Teema 4: Yritysten toimintaympäristöt (Ryhmät 4, 8 ja 12)

5 TEEMA 1, RYHMÄ 1 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Pk-yritysten kehittämisresurssit, maakuntaohjelman sitovuus, asiakaslähtöisyys tärkeää verkostoiduttaessa, luovat alat, rahoitusvälineiden välinen yhteistyö Pienet toimijat ja yrittäjät, heidän toimintansa tukeminen, tuen riittävyys, tuen hakijat samoja kuin yleisesti Hyödyn välittömyys yksityisyrittäjälle tärkeää, eri rahoitusvälineiden yhdistäminen on tarpeellista, yrittäjyy- ja liiketoimintasosaamisen tarvetta on paljon. Syy lähteä toimintaan on oltava yrityksille selvillä. Naisyrittäjät, uudet yrittäjät tarvitsevat oppia vanhoilta tekijöiltä, ideaportaat, portaali, yrityksen perustoimintojen on oltava aloitettaessa kunnossa

6 TEEMA 1, RYHMÄ 5 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Jatkuvuus, hyvien käytäntöjen edistäminen, vakihenkilöstön osuus osaamisen säilymisessä talon sisällä Jatkuvuus, epäonnistumisista kertominen rohkeasti Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Epäonnistumisia rohkeammin esille, kulttuurin muutos Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Jatkuvuuden edistäminen tärkeää, tärkeää turvata tämä projektin alusta lähtien, ei vain loppuvaiheessa.

7 TEEMA 1, RYHMÄ 9 Näkökulma Käsitellyt teemat Tuleva ohjelmakausi, pk-yritysten verkostoitumishankkeet Erityisesti esillä Yrityslähtöisyys toiminnassa, verkostoituminen, uusi ohjelmakausi Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Koulutukset, joita on tehty hankkeiden avustuksella. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Rahastojen yhdistettäessä riski, että asiakaslähtöisyys kärsii

8 TEEMA 2, RYHMÄ 2 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Erityisryhmät, osallisuus. Ei hankeresursseja ikääntyville. Nuorisotakuu. Työmarkkinoilla tehtävistä toiseen hakeutuneet määräaikaistyöllistetyt. Verkostoituminen Tekoja ja tiedon jakamista, asioiden läpinäkyvyys. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy. Osallisuuden teema. Ikääntyvien haaste. Mistä nuorten syrjäytymiskehitys alkaa? Työelämän laatukysymykset. Verkotomaiseen työskentelyyn soveltuvien työtapojen kehittäminen tärkeää. Prosessit ja ketjut ja työkalut. Koordinaattorin ominaisuus. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle

9 TEEMA 2, RYHMÄ 6 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Nuoret, nuorten asema, heihin panostaminen jatkossakin. Vanhempien tukeminen, estää nuorten syrjäytymistä. Räätälöidyt ja yksilölliset toimentpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Pitkäaikaistyöttömät. Verkostoituminen. Pienet yritykset ja heidän palkkaamismahdollisuutensa. Nuorten pääseminen mukaan työelämään. Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Nuorille tarvitaan räätälöityä tukea. Yrityksille ei aina selvää, kuka vastaa mistä hanketoiminnassa. Pitää olla hyvin selvillä yritysten tarpeista työllisyystarpeen suhteen, jotta tiedetään, ketä sinne voidaan tarjota. Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille, koulutusjärjestelmä on jäykkä. Tulokset nuoriin kohdistuneissa hankkeissa on parempia kuin pitkäaikaistyöttömiin kohdistetuissa palveluissa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa.

10 TEEMA 2, RYHMÄ 10 Näkökulma SyrjäYTTÄminen Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Syrjäyttävät mekanismit, syrjäytymisen ehkäisy, kohderyhmien eristäminen toisistaan on ehkä väärä veto, kummiyritykset, matalan kynnyksen kioskit ja pois sektoripompottelusta Aikainen puuttuminen syrjäytymiseen, liukumatyö, matalan kynnyksen kioskit, verkostot koostuvat ihmisistä, jos ihmiset häviävät, niin häviävät verkostotkin Oppilaitosten tärkeys oppimisympäristöinä, saavat nuorista kopin, ei hankehakemuksia, joissa päällekkäisyyksiä ei ole poistettu, pitkäkestoiset hankkeet, kolmas sektori jo mukana hyvin Miten vältetään kohderyhmien eristäminen toisistaan, lapsiperheiden kokonaisvaltainen tukeminen, verkostoista yhteiskehittämiseen, kunnan rooli tärkeä syrjäytymisen ehkäisyssä, kunnat pitäisi ottaa ESR-rahan kohderyhmiksi, kokonaisvaltainen lähestyminen täten

11 TEEMA 3, RYHMÄ 3 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Isojen hankintojen vaikeus ja vaativuus, EAKR ja ESR, vaikeuskertoimetlisääntyt kun eri tukiinstrumentit yhdessä, työelämän vaatimukset lisääntyvät Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Yritysten sitouttaminen, maailman huippujen saaminen meille Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Yhteistyö kaikilla sektoreillla, oppilaitosten reagointikyky muuttuviin työelämän haasteisiin, oppilaitosyhteistyö,

12 TEEMA 3, RYHMÄ 7 Näkökulma Käsitellyt teemat Yliopistojen rooli, t&k, yliopistojen omat tavoitteet Erityisesti esillä Yritysten tukeminen kouluttamalla Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Tulkki yliopistojen ja aluekehitäjien välille, innovaatioasiamiehet kultajyviä noukkimassa

13 TEEMA 3, RYHMÄ 11 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, oppimisympäristöjen kehittäminen yritykset ja oppilaitokset, yhdessä kehittäminen Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, innovaatioiden tunnistaminen Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Miten levitetään innovaatioita? Riskinä on, että niitä omitaan. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Miten tunnistetaan hyvä innovaatio? Tunnistetaanko nämä? Esim. Rovio

14 TEEMA 4, RYHMÄ 4 Näkökulma Käsitellyt aiheet Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Yleinen rakennemuutos, yrityskeskukset, viestintä, pitkäkestoinen mentorointi, globaalit verkostot, verkostoituminen, infra, rahan vähyys Toimijoiden määrä, kohtaamispaikat toimijoille, pitkäjänteinen vs. nopea reagointi, hankkeen hidas hallinto, Lump sum vaikuttanut ajattelutavan tehostamisella, hyvällä tavalla, keskitytään tuloksellisuuteen ja nopeaan aikatauluun Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Mittareiden aktiivisempi huomiointi, konkreettisten tulosten kuvaus (esim. 3 palvelukuvausta), pienten yritysten yhteisten logistiikkamallien kehittäminen, miten pysytään aikataulullisesti tarpeiden tahdissa

15 TEEMA 4, RYHMÄ 8 Näkökulma Käsitellyt teemat Välittäjäorganisaatiot, konkretia Erityisesti esillä Konkretia, liika fokus välittäjäorganisaatioihin? Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Pitkäjänteisyys yrityksen kehittämisessä, uskallus tehdä suunnanmuutos Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Miten hankkeen suuntaan voisi muuttaa, jos huomataan, että ollaankin menossa väärään suuntaan? Uskallus tehdä suunnanmuutos

16 TEEMA 4, RYHMÄ 12 Näkökulma Käsitellyt teemat Yrityksille suuntautuneiden palveluiden määrä, erilaiset tukimuodot, downshiftaamisen hyväksyminen, kuntien kehittämisyhtiöt, Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Tukimuotoja on liikaa, yrityksille suuntautuneita palveluita on liikaa Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Downshiftaamisen hyväksyminen, pilottilaitosten rakentaminen

17 KESKUSTELUMUISTIINPANOT

18 TEEMA 1: YRITYSTUET JA YRITYSTEN JOHDON JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN (RYHMÄT RYHMÄT 1, 5 JA 9)

19 RYHMÄ 1

20 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Kokemus/näkemys, että Pk-yritysten kehittämisresursseja on käytetty hyvin/paljon eli tarvitsijoita on. Monille 30 % tuki on tärkeä heikolla markkina-alueella toimittaessa. Maakuntaohjelmia ei aina noudateta, kattavasti on jaettu kaikille? Yrittäjä toivoo rahoittajilta luovaa byrokratiaa, yrittäjä joutuu puntaroimaan tuotos-panossuhteen kanssa, kannattaako työ suhteessa tuotokseen, hallinnointi ei saa syödä hyötyä. Pienet toimijat, kv-hankkeissa kumppaneiden löytäminen vaikeaa, yhteiset tavoitteen löytyminen, haasteita.

21 Pieni yrittäjä ei pysty näkemään/tekemään isoa kehityskaarta mitä edellytetään vienti/kv-hankkeessa, pieni täsmähanke mahdollisempi. Kehittäminen De minimistuen kautta, pieni lump sum hanke, osallistumismaksu pienemmäksi, koulutuksen kautta tukitoimet, kädestä pitäen yrittäjää tukien. Voisi kokeilla laajemmin. Johonkin tiettyyn toimialaan meillä on liian vähän väkeä ryhmän kasaamiseksi. Kertakorvaushanke verkoston luomiseen? Hyöty pk-yrittäjälle pitää olla välitön, pienellä yrityksellä 3-6 kk on liian pitkä väli. Paljon myytävä ajatusta, että kannattaa kehittää.

22 Time is money, oltava valtava hyöty sorvin ääreltä lähemisestä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa-hanke: Verkostointi on avainsana. Lähtökohta: Jos on tapahtuma, kootaanko sitä varten verkostoa, vai onko parempi että verkosto itse miettii ensin, minne mennään. Asiakaslähtöisyydellä parempaan vaikuttavuuteen. Rahoitusinstrumentteja on, rakennettava yritykselle ratkaisu, jos selkeä tarve kehittämiselle on. Luovat ratkaisu!

23 Rahoittaja: Asia nähtävä, työkalut tuodaan siihen. Oikeiden väylien löytäminen vaikeaa, tieto kiven takana, siihen ei aikaa yrittäjillä. Rahoittajatahon/talon sisällä pitäisi tehdä yhteistyötä vähintäänkin eri rahoitusvälineiden suhteen, mutta ulkopuolelle myös. Tarve: Portaali: ideatyökalu, jossa portaita pitkin mennään, rahoituskalut vähenee kun edetään, mikä jää oikeaksi välineeksi. Hankeidea Tukimuotoja ei tunneta eikä yhdistellä riittäväksi. Kun iso ongelma, yrittäjä nääntymässä, ei olekaan ketään minkä puoleen kääntyä? Ei yrittäjille klinikkaa, josta apua. Vaikka muuten on paljon kaikkea apua.

24 Yrittäjyysosaamisen tarvetta, monilla substanssituottaminen / tekeminen onnistuu, mutta liiketoimintaosaaminen ontuu: Hinnoittelut markkinoinnit ja muut, liiketoimintaosaamiseen on työkaluja, mutta niitä ei hyödynnetä, ei aina kiinnosta. Julkinen keskustelu, kohdentuvatko oikein, vetureille. Ne jotka vihkiytyvät asiaan, osaavat pelautua (rutinoituminen ). Yritystuet: suuryrityksille ei enää?

25 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Hankkeet joissa yrityskohtaisesti apua yritykselle, hyöty euromääräisesti mitattavaksi. Yksilöllisyys! Pienet yrittäjät: hinnoittelu ongelma, millä perusteilla tehdään bisnestä, itsetuntokoulutusta tarvittaisiin, ei uskalleta sanoa ei, ollaan liian vaatimattomia, myydään liian halvalla. Tulevaisuuden koulutus: yrittäjän identiteettikoulutusta yrittäjyyden alkuvaiheessa, etenkin yksinyrittäjille. Vahvuus yrittäjänä. Joskus voi joutua ns. myymään sielunsa, tekeekö sitä mitä haluaa vai sitä mikä myy/millä menestyy. Luovat alat: malli: ennen kuin lähdetään tukemaan jatkokouluttautumista, laitetaan yrityksen perustoiminnot kuntoon, taloudelliset asiat, kassavirta, tulot menot jne.

26 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Yrittäjällä pitää olla syy selvillä heti alkuvaiheessa miksi lähdetään toimintaa mukaan. Johdon sitoutuminen. Koko organisaation oltava mukana. Henkilökohtaisesti voi jäädä asiat elämään hyvien työkalujen avulla. Työterveyshuollot eivät ota hyviä malleja käyttöön, instanssi pitäisi löytyä. Liian kallista, työterveyshuollolla on asiakkaita muutenkin? PK Naisyrittäjät: Virkistäytymisillat ml. Mentoritoiminta. Yrittäjäjärjestöjen kautta. Vanhojen konkareiden kertomukset nuorille Esimerkki: kaupallistaa julkiselta sektorilta löytyviä hyvinvointimalleja. Palveluille pitää olla tarve ja kysyntä, toimintamalleja kyllä on.

27 Yrityksessä koulutettu joku huolehtimaan asiasta hankkeen jälkeenkin. Omistajuus pitää olla. Tuotteistus huomioitava

28 RYHMÄ 5

29 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Ei toimijoita ko. asiassa

30 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Ls / fr hallinnoltaan keveitä, myös osall. Pitäneet koska tavoitteet niin selkeästi fokusoitu Verkottuminen, eri toimialat mutta samat liiketalouden lainalaisuudet toimivat = yhteisiä asioista, kokemusten vaihto Yrityksiä tulee kontaktoida, spostilla ei saada samaa kontaktia Yritykset tarvitsevat apua ja tukea esim. tukien ja tuotteistettujen aktivointiin / hakemiseen Jatkuvuuteen kiinnitettävä huomiota heti alkuvaiheessa, talon vakihenkilöstön vetämät hankkeet osaaminen jää taloon Moka-seminaarit kunniaan avoimuutta ja epäonnistumiset jakoon näistä parasta oppia Epäonnistuminen sallittua ja nämä julki. Kulttuurin muutosta tarvitaan, jotta asioista uskalletaan tuoda julki

31 JATKUU Tulisiko olla enemmän kokeilurahaa / lupa epäonnistua. Kulttuurin muutosta Miten muutosta johdetaan johtamiskysymys- uusia johtamisen malleja hanketoiminnan kokeiluna? Uudet interventiot, joista syntyy uudenlaista keskustelua ja muutosta. Interventio kokeilurahalla? Tekesillä mielenkiintoinen toimintamalli jossa sekoitetaan hyvinkin erilaisia toimijoita yhteen. Opitaan toisilta

32 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Hyvät mallit ja käytännöt miten juurrutetaan tai viedään eteenpäin Ei kenenkään yhden ihmisen projekti ei pekan tai maijan projekti - Vakihenkilöstöä mukaan Vuoropuhelu eri projektien kesken Organisaation sitoutuminen ja asenne hankkeisiin tärkeää Hanketoiminnan vetovoimaisuus on kasvanut hanketoimintaa pääsee, ei jouduta Hankkeeseen haetaan kehittämishalukkaita tyyppejä Hankeammattilaiset, byrokratian hallintaan/ hakuun mutta kaiken osaavaa ammattilaishankehakijaa ei ole. Tarvitsee sidosryhmän ympärille

33 RYHMÄ 9

34 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Asiakaslähtöisyys, katsottu yrityksen tarvetta ja ohjattu oikean rahoituslähteen luo Aikaisemmin eri tahot tehneet kasvuhalukkuuden ja tulevien investointien kartoituksia, nykyisin tiedon keruu enemmän keskitetty ja organisoitu, mm TE-toimistot, Tekes ja Finnvera samassa tietopankissa, joihin vastaukset kirjataan ja joista niitä voidaan hyödyntää Pieniä yrityksiä saatu tekemään yhteistyötä mm matkailun alalla, jolloin markkinointi näkyvämpää, perustettu yhdistyksiä tms renkaita vetämään yhteistyötä

35 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Hankkeet, joissa tarjottu koulutusta pk-yrityksille, joilla muutoin ei mahdollisuutta koulutuksiin Yhteistyöhön tähtäävät hankkeet, erityisesti pienten yritysten kohdalla

36 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Pienillä muutoksilla saadaan isojakin tuloksia

37 TEEMA 2: SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY, OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN (RYHMÄT 2, 6 JA 10)

38 RYHMÄ 2

39 1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Ikääntyneet jääneet vähemmälle huomiolle Itä-Suomessa Ikäosaaminen kehittämiselle osaamispohjaa on laajalti Itä-SUomessa Rajanveto milloin puhutaan työmarkkinoilta syrjäytymisestä vai esim. ikääntyneiden syrjäytymisestä Nyt ei suoraan ohjelma-asiakirjassa ole mainintaa voidaanko parantaa eläkeikäisten asemaa Keski-ikäiset ammattikouluttamattomat, erityisesti pienillä paikkakunnilla ongelmaryhmänä Hyvin nuoret? Syrjäytymisen kierre alkaa jo hyvin nuorena, voidaanko sinne puuttua? Rutinoituneiden, yhdessä ammatissa olleiden, ikääntyneiden työntekijöiden muutostilanteiden tukeminen Maahanmuuttajataustaisille suunnatut hankkeet, pidemmän aikavälin johdonmukaiset suunnitelmat tarpeellisia, hanke myöskin peruskuntalaisille ennakkoluulojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Projektiluontoisten ja epätyypillisten työsuhteiden ammattilaisten jaksamisen tukeminen

40 2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Verkostoituminen ja yhteistyö on kaiken lähtökohta, verkoston pitäminen ja ylläpito ja poikkihallinnollinen toiminta tulee saada turvattua (=asiakas liikkuu kohti tavoitetta vaikka palveluntuottaja vaihtuu) kumppanuus on tekoja, kaikkien toimijoiden rooli pitää saada aktiiviseksi, riippumatta omasta toimivallasta Lainsäädännön taakse ei saisi mennä piiloon, verkoston roolia tulisi vahvistaa järjestelmällisesti Uusien avauksien mahdollistaminen ja sitä kautta uusien kumppanuuksien luominen yli hallinnon ja alueellisten rajojen Alkuun tarpeellisen verkoston käyntiin saattamiseksi otetaan verkosto kasaan vaikka väkisin Ammatillinen verkostotyön osaamisen taso on saatava korkeammalle tasolle, jotta verkostot voisivat toimia ja uusintaa itseään

41 3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Keventämällä systeemit ja byrokratia siten, että kolmannen sektorin toimijoiden on mahdollista olla edes mukana rahoituksellisesti ja toiminnallisesti palkitsevaa. Lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkasteleminen siten, että tämä mahdollistuu. Rakentaa kasvatusmalleja, jossa 3. sektorin edustajat voivat olla mukana muiden hankkeissa Henkilöstön valmentava koulutus hankehallinnointiin. Kielen muuttaminen asiakasystävällisemmäksi ja ymmärrettäväksi jo hakuvaiheessa Talkootyön huomioiminen näiden toimijoiden hankkeissa edistäisi asiaa Projektiosaamista on työvoimapoliittisilla toimijoilla (kansallinen), mutta yhteistyötä olisi lisättävä, saatava mukaan laajempaan kehittämiseen Mukaan isommissa verkostoissa muiden kanssa Kilpailuttamisen kynnysrajojen aito noudattaminen myös hankemaailmassa mahdollistaisi suorat pienet hankinnat kolmannen sektorin toimijoilta

42 RYHMÄ 6

43 MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Nuoret saatava työelämään tarpeeksi aikaisin, samalla estetään pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorten saaminen yrityksiin jo opiskeluvaiheessa, koulutuksessa työssäoppimisen painottaminen Vanhempien tukeminen, tällä ehkäistään lasten syrjäytymistä Esimerkkitoiminta: Taidekasvatus menetelmänä Työnantajien suurempi vastuu koulutuksesta, mallien hakeminen muualta Euroopasta. Oppilaitosten työelämäyhteyksien vahvistaminen tärkeää, koulutetaan oikeaan tarpeeseen ja oikeita asioita Tulevan ohjelman TL6 sisällä nykyistä enemmän koko perhettä koskeva kehittäminen, ei sosiaalipolitiikkaa, vaan työllistämiseen tähtäävää, ei pelkästään järjestöjen kautta, vaan muidenkin mm. julkisten toimijoiden kautta. Erilaisten opiskelu- ja kouluttautumismallien etsiminen, koska kaikille perinteinen opiskelutapa ei toimi. Räätälöinti, yksilölliset toimenpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Koulutusjärjestelmän rakenteet ovat jäykät, vaikea rakentaa yksilöllisiä polkuja. Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille oppijoille.

44 MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Hyvät tyypit työllistyvät muutenkin, entä vähemmän hyvät tyypit? Tärkeää omaaloitteisuus, pitäisi saada opetettua aloitteellisuutta perustaitona. Monilla nuorilla elämänhallinta on hukassa. Lastentarhasta lähtien tarpeen oikea opastus ja kannustus, osallisuuden huomioiminen jo pienestä lähtien. Miten tuetaan osallisuutta? Kuuleminen, esimerkit, toimivat henkilösuhteet, palkitsevuus Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ohjausta, henkilökohtainen mentori ja tuki, moniongelmaisuus kasaantuu, monet tarvitsevat räätälöityä tukea, joillakin eläke esim. ainoa oikea vaihtoehto. Itsensä motivoiminen uudelleen koulutukseen vaikeaa, hankalaa lähteä pois kotipaikalta. Tulokset nuoriin kohdistuvissa toimenpiteissä ovat yleensä paremmat kuin hankkeissa, joissa kohdennetaan rahoitusta esim. pitkäaikaistyöttömiin. Tosielämän raadollisuus: Erottelu pitkäaikaistyöttömistä, ketä voidaan oikeasti auttaa ja ketä ei.

45 VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Nuorten palvelut ovat erittäin hajallaan, palveluntuottajien tulee verkostoitua, tiedonsiirto-ongelmat organisaatioiden välillä Monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen tärkeää Organisaation tulee nähdä että yhteistyöstä on hyötyä, asiakkaista ei saisi pitää mustasukkaisesti kiinni. Jos ei itse voi tarjota apua, pitäisi pystyä ohjaamaan sinne mistä apua voi saada. Tarvitaan kullekin asiakkaalle jo asiakassuhteen alussa systemaattinen suunnitelma, miten edetään, mitkä on tavoitteet Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa? Puuttuuko asiakaspalveluosaaminen? Kuka on vastuussa? Onko liian paljon päällekkäistä, samanlaista toimintaa esim. nuoret? Teemahaut, jolloin voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja yhdistää toimintoja.

46 VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Yrityksiin ollaan liian paljon yhteydessä monien toimijoiden suunnasta, toiminta näyttää sekavalle. Projektien välinen yhteistyö on tärkeää, että kaikkien roolit ovat selvillä. Kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, parannetaan tätä kautta osallisuutta. Yritykset katsovat ensisijaisesti omaa liiketoimintaa, työntekijöitä otetaan tarpeeseen, pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä Yritysten tarpeet selville, että kohderyhmät ja yritykset saadaan kohtaamaan. Nuorille tarvitaan työkokemusta, työssäoppimisen mahdollisuudet. Taloudellinen tilanne on vaikea uusien työpaikkojen luomiseen, pitäisi saada entisetkin säilytettyä.

47 MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Usein arvostellaan kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuutta, mutta merkitys välityömarkkinapaikkana on tärkeä, samoin osallisuuden tuottajana. Tarvitaan kolmannen sektorin osaamisen lisäämistä, hankehakuun ohjausta Kolmannen sektorin toimijat ovat hyvin erilaisia, paljon pieniä, lisäksi keskisuuria ja suuria, joilla on enemmän osaamista. Kolmannen sektorin rooli toimijakentässä tulee olla selvä, tulee olla selvillä mihin pyritään, selvillä että hanketoiminta on kehittämistoimintaa ei perusrahoitusta Toimijat ikääntyvät, toiminnot supistuvat, vakituista henkilökuntaa ei ole, ei ole riittävää kassaa pyörittää toimintaa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa, esim. kuntien palvelutuottajina. Osallistumaan oppiminen pitäisi saada jo lapsena, jotta voidaan olla myös toimijana. Yksilöllisyys ja kilpailuyhteiskunta on vaikea yhtälö yhdessä syrjäytymisen ehkäisyn kanssa Yhdistyksiin halutaan tulla mukaan, mutta toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen ei olla niin halukkaita.

48 LAAJAT HANKKEET VS. TÄSMÄHANKKEET Riippuu toiminnasta, kokonaisuuden hallinta on tärkeää, koordinoivia hankkeita, rahoittajan tulee pakottaa yhteistyöhön Tietyt toimintamallit toimivat tietyillä alueilla, toiminnan tulee pohjautua kukin alueen tarpeisiin.

49 RYHMÄ 10

50 1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Kipuasiakkaat Vammaiset Maahanmuuttajat Nuoret Ulkolaiset työntekijät Muut kuin jo syrjäytyneet Muutkin kuin TE-toimiston asiakkaat Oppilaitokset kohteeksi Erilaiset oppijat, erilaiset toimintaympäristöt Oppimisvaikeuksia omaavat Tietylle ikäryhmälle suunnatut jutut/esim. kaikille -99 syntyneille kesätyöpaikka)

51 Mielenterveyskuntoutujat Sairastuneiden työhönpaluu (työhönvalmennus) Työssä jaksamattomat Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Vastavalmistuneet Armeijasta ja vanhemmanvapailta ym. työmarkkinoille palaavat Yksinäiset ikääntyneet Pitkistä työsuhteista irtisanotut Kohderyhmiä ei saa eristää toisistaan vaan yhdistää Kuntasektori kohteeksi

52 2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Uusia areenoita yritysten ja nuorten kohtaamisille Kummiyrityksiä opiskelijoille, liukuma työelämään, ei pois sieltä Porkkanoita yritysten osallistuttamiseen hankkeisiin, työvalmennukseen Päästään irti sektoripompottelusta Monen toimijan matalan kynnyksen kioskeja Luukulta toiselle pompottelu jää pois Saman alan toimijoita saman katon alle Päällekkäisyyksiä hankehakemuksessa ei saa enää tulla koska verkostot on jo luotu

53 Verkostot ovat aina henkilöiden välisiä, ei organisaatioiden välillä, siksikin tarvitaan pitempiä hankkeita Lapsiperheiden tukeminen kokonaisvaltaisesti, ei sektoripuuhana Linkit yrityksiin avattava että saadaan ihmiset töihin Verkostoista yhteiskehittämiseen Kunnat ehdottomasti hanketoiminnan kohderyhmiksi

54 3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Työvalmentajia projektiin ja sijoitus yrityksiin Työllistetään vanhusprojekteihin Itä-Suomessa ovat jo mukana aktiivisesti Kunnilla tulisi olla koordinaatiovastuu hanketyössä, kolmas sektori mukaan, mutta sektoroituneilla kunnilla se on vaikeaa. Ongelma enemmän kuntapuolella kuin kolmannen sektorin puolella Kolmatta sektoria tuettava kunnissa paremmin

55 4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT Parempi tilkitä kuin äyskäröidä, jos nuorten osallisuutta lisätään niin syrjäytyminen katoaa Matala kynnys saada työtä Yrityksille työvalmentajia hankkeiden kautta, työpaikkaperehdyttäjäkorvaus saatava yrityksille Yksinäisyyttä ehkäisevä teknologia (pulinaboxi telkkariin) Pitkiä koko ohjelmakauden hankkeita TE-toimistosta ei tule enää paikallista ohjausta Sanssikortti ei pelaa sen vuoksi Liikenneyhteyksien vaikutus syrjäytymiseen ja työllistymiseen Kaikilla ei samoja mahdollisuuksia käydä koulua Syrjäyttävät mekanismit selvitettävä

56 Työpajojen opinnoistaminen eli hyväksyttävä osaksi opintoja, työpajojen ammatillisuus tunnustettava

57 TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)

58 RYHMÄ 3

59 TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11) Keskeisiä kysymyksiä: 1. Rakennerahastotoiminnasta saadut kokemukset osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. 2. Työvoiman osaaminen alueellisen kehittämisen välineenä. Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus, nykykauden kokemukset. 3. Mitä eväitä kuluva kausi antaa rakennerahastorahoitteiselle osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle seuraavalla kaudella?

60 1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ. Isoja hankekokonaisuuksia, EAKR investointeihin ja ESR osaamisen kehittämiseen, Tekes, yhteiset rahoitusprosessit, ohjausryhmät jne. Eri rahoituslähteiden hyödyntäminen, vaikeuskertoimet lisääntyvät Isot hankinnat esim. laitteet, kilpailutukset ovat vaativia ja aikaa vieviä, vaatii hankintaosaamista, Yritysyhteistyötä tehdään, hankkeissa ovat mukana toimijoina, laiteinvestoinnit, osaamisen kehittämistä, työelämän tarpeet esille, usein yrityselämän tarpeet hankkeiden taustalla lähtökohtana Oppimisympäristöt, monitoimijaiset verkosto, yhteiset näkemyksen merkitys, koordinaatiota vaativaa työtä

61 Lump sum- hankkeiden hyödyntäminen kehittämistoiminnan liikkeellepanijana, esiselvitystyössä, tarpeet näkyväksi ja toimijoiden sitouttaminen

62 2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT- TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET Ammatillisesta koulutuksesta tulevilla ei ole heti valmiuksia työelämään, toisaalta työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti, miten oppilaitokset pystyvät vastaamaan haasteeseen Oppilaitosten pitäisi olla askelta edellä, opettajien ammattitaidon ylläpitäminen, työelämäyhteistyö, yrittäjät opettamassa oppilaitoksissa jne. Oppilaitos-tutkimuslaitos yhteistyö, huomisen osaamisen esille saaminen, työelämäjaksoille tutkimuslaitoksiin? Kansainvälisyys, maailmalta huippujuttuja meille, rahoitus?

63 3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? Enemmän yritysyhteistyötä kaikilla sektoreilla, siinäkin on ongelmia, mm. tekijäoikeuskysymykset, hankkeiden toiminnan hidasliikkeisyys, kehittämistoiminta voi olla liian hidastempoista yrityksien näkökulmasta Miten yritykset sitoutetaan, pitää olla tarjota jotain konkreettista hyötyä yritykselle Eri rahoituslähteiden hyödyntämisen vaikeus, ammattitaito, byrokratia Näimme unta; yksi hanke, useampi rahoittaja, vähemmän byrokratiaa

64 RYHMÄ 7

65 KOKEMUKSIA ehdoton elementti esim. Etelä-Savolle, kysyntää paljon, kehittämisresurssi, tki-toiminnan yhteys koulutuslaitoksiin, maakuntakorkeakoulumalli (korkeakoulu = yliopiston kehittämistoiminta ei säteile niin hyvin keskuskaupungin ulkopuolelle maakuntaan kuin ammattikorkeakoulun yliopiston tutkijan tärkein tuotos on tieteelliset julkaisut osaamisen siirto (esim itä-suomen yliopiston) maakuntien välillä ja seudulle olisi tärkeää eu-rahoilla oma rooli kehittämistoiminnassa ei tarvitse ei saa tehdä julkaisuja moni tutkija ehkä siksi hakeutuukin ammattikorkeakouluun, jonkin verran käytännönläheisempää tarvitaan TULKKI yliopiston ja yrityselämän välille kehitysyhtiöiden rooli yliopiston tutkijoita ohjataan huippututkimuksen suuntaan ei ehkä kiinnosta rakennerahastohankkeet yliopistotutkimuksen kaupallistaminen tärkeää yliopisto organisaationa ei tue yliopistossa tehdyn innovaation kaupallistamista verkostot elinkeinoelämän hyödyntäminen, ptäisi olla tulkki yliopiston ja yritysten välillä parannusehdotus: hankehallinnoinnin ulkoistaminen erillään substanssista mistä löytyisi tieto jo tehdyistä asioista kun esim. suunnitellaan uutta hanketta Euraan esim. sanahaku

66 VAIKUTTAVUUS, TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET, TYÖVOIMAN OSAAMINEN ikääntyvät ihmiset, työssäjaksaminen, johdon koulutus työvoiman saatavuus, ulkopuolelta tuleva työvoima, epähoukuttelevat alat nuorten innostaminen koulutukseen ongelmana, että ei ole työpaikkoja eikä ehkä harjoittelupaikkojakaan heikentääkö liian helppo (!) sosiaaliturva opiskelumotivaatiota idea: kiertävä työpankki, jossa nuoret voisivat tehdä pätkän erilaisissa työpaikoissa, josta sitten työnantaja voisi napata sopivan tyypin sopivaan hommaan

67 MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI innovaatioasiamiehiä yliopistojen tiedelaitoksille hakea jyviä, jotka on mahdollista kaupallistaa em. palvelisi myös yliopistoa, kun tutkijat etsivät uusia tutkimushankkeita tai jatkomahdollisuuksia tutkimuksille voidaanko luoda malli, jolla tutkimusten kultajyvät tuotteistetaan? yhdessä esim. kehitysyhtiöiden kanssa; idean isänä olevan tutkijan pitäisi myös päästä hyötymään innovaation kaupallistamisesta (paluuta vanhaan malliin) sijoitusrahasto innovaatiotoimintaan rahoituksen turvaamiseksi

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun

Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun Ideoita ja näkemyksiä uuden ohjelman valmisteluun KYSYMYKSET / OTSIKOT POHDINNALLE Mitä nykyisestä klusteriohjelmasta tai aiemmasta aluelähtöisestä ohjelmasta on opittu. Säilytettävää / poistettavaa Tarvitaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella

ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella ESR- ja EAKR-rahoituksen mahdollisuuksia ohjelmakaudella 2014-2020 Luovan talouden kehittämisohjelman julkaisutilaisuus Päivi Jaakola Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 28.8.2014 Kestävää kasvua ja työtä Suomen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot