ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ

2 RAKENNE 1. Yhteenvedot työpajojen keskusteluista 2. Keskustelumuistiinpanot raakadatana

3 YHTEENVEDOT TYÖPAJOJEN KESKUSTELUISTA

4 TEEMAT Teema 1: ja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (Ryhmät 1, 5 ja 9) Teema 2: Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden edistäminen (Ryhmät 2, 6 ja 10) Teema 3: Osaaminen ja innovaatiot (Ryhmät 3, 7 ja 11) Teema 4: Yritysten toimintaympäristöt (Ryhmät 4, 8 ja 12)

5 TEEMA 1, RYHMÄ 1 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Pk-yritysten kehittämisresurssit, maakuntaohjelman sitovuus, asiakaslähtöisyys tärkeää verkostoiduttaessa, luovat alat, rahoitusvälineiden välinen yhteistyö Pienet toimijat ja yrittäjät, heidän toimintansa tukeminen, tuen riittävyys, tuen hakijat samoja kuin yleisesti Hyödyn välittömyys yksityisyrittäjälle tärkeää, eri rahoitusvälineiden yhdistäminen on tarpeellista, yrittäjyy- ja liiketoimintasosaamisen tarvetta on paljon. Syy lähteä toimintaan on oltava yrityksille selvillä. Naisyrittäjät, uudet yrittäjät tarvitsevat oppia vanhoilta tekijöiltä, ideaportaat, portaali, yrityksen perustoimintojen on oltava aloitettaessa kunnossa

6 TEEMA 1, RYHMÄ 5 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Jatkuvuus, hyvien käytäntöjen edistäminen, vakihenkilöstön osuus osaamisen säilymisessä talon sisällä Jatkuvuus, epäonnistumisista kertominen rohkeasti Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Epäonnistumisia rohkeammin esille, kulttuurin muutos Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Jatkuvuuden edistäminen tärkeää, tärkeää turvata tämä projektin alusta lähtien, ei vain loppuvaiheessa.

7 TEEMA 1, RYHMÄ 9 Näkökulma Käsitellyt teemat Tuleva ohjelmakausi, pk-yritysten verkostoitumishankkeet Erityisesti esillä Yrityslähtöisyys toiminnassa, verkostoituminen, uusi ohjelmakausi Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Koulutukset, joita on tehty hankkeiden avustuksella. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Rahastojen yhdistettäessä riski, että asiakaslähtöisyys kärsii

8 TEEMA 2, RYHMÄ 2 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Erityisryhmät, osallisuus. Ei hankeresursseja ikääntyville. Nuorisotakuu. Työmarkkinoilla tehtävistä toiseen hakeutuneet määräaikaistyöllistetyt. Verkostoituminen Tekoja ja tiedon jakamista, asioiden läpinäkyvyys. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy. Osallisuuden teema. Ikääntyvien haaste. Mistä nuorten syrjäytymiskehitys alkaa? Työelämän laatukysymykset. Verkotomaiseen työskentelyyn soveltuvien työtapojen kehittäminen tärkeää. Prosessit ja ketjut ja työkalut. Koordinaattorin ominaisuus. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle

9 TEEMA 2, RYHMÄ 6 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Nuoret, nuorten asema, heihin panostaminen jatkossakin. Vanhempien tukeminen, estää nuorten syrjäytymistä. Räätälöidyt ja yksilölliset toimentpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Pitkäaikaistyöttömät. Verkostoituminen. Pienet yritykset ja heidän palkkaamismahdollisuutensa. Nuorten pääseminen mukaan työelämään. Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Nuorille tarvitaan räätälöityä tukea. Yrityksille ei aina selvää, kuka vastaa mistä hanketoiminnassa. Pitää olla hyvin selvillä yritysten tarpeista työllisyystarpeen suhteen, jotta tiedetään, ketä sinne voidaan tarjota. Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille, koulutusjärjestelmä on jäykkä. Tulokset nuoriin kohdistuneissa hankkeissa on parempia kuin pitkäaikaistyöttömiin kohdistetuissa palveluissa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa.

10 TEEMA 2, RYHMÄ 10 Näkökulma SyrjäYTTÄminen Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Syrjäyttävät mekanismit, syrjäytymisen ehkäisy, kohderyhmien eristäminen toisistaan on ehkä väärä veto, kummiyritykset, matalan kynnyksen kioskit ja pois sektoripompottelusta Aikainen puuttuminen syrjäytymiseen, liukumatyö, matalan kynnyksen kioskit, verkostot koostuvat ihmisistä, jos ihmiset häviävät, niin häviävät verkostotkin Oppilaitosten tärkeys oppimisympäristöinä, saavat nuorista kopin, ei hankehakemuksia, joissa päällekkäisyyksiä ei ole poistettu, pitkäkestoiset hankkeet, kolmas sektori jo mukana hyvin Miten vältetään kohderyhmien eristäminen toisistaan, lapsiperheiden kokonaisvaltainen tukeminen, verkostoista yhteiskehittämiseen, kunnan rooli tärkeä syrjäytymisen ehkäisyssä, kunnat pitäisi ottaa ESR-rahan kohderyhmiksi, kokonaisvaltainen lähestyminen täten

11 TEEMA 3, RYHMÄ 3 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Isojen hankintojen vaikeus ja vaativuus, EAKR ja ESR, vaikeuskertoimetlisääntyt kun eri tukiinstrumentit yhdessä, työelämän vaatimukset lisääntyvät Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Yritysten sitouttaminen, maailman huippujen saaminen meille Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Yhteistyö kaikilla sektoreillla, oppilaitosten reagointikyky muuttuviin työelämän haasteisiin, oppilaitosyhteistyö,

12 TEEMA 3, RYHMÄ 7 Näkökulma Käsitellyt teemat Yliopistojen rooli, t&k, yliopistojen omat tavoitteet Erityisesti esillä Yritysten tukeminen kouluttamalla Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Tulkki yliopistojen ja aluekehitäjien välille, innovaatioasiamiehet kultajyviä noukkimassa

13 TEEMA 3, RYHMÄ 11 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, oppimisympäristöjen kehittäminen yritykset ja oppilaitokset, yhdessä kehittäminen Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, innovaatioiden tunnistaminen Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Miten levitetään innovaatioita? Riskinä on, että niitä omitaan. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Miten tunnistetaan hyvä innovaatio? Tunnistetaanko nämä? Esim. Rovio

14 TEEMA 4, RYHMÄ 4 Näkökulma Käsitellyt aiheet Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Yleinen rakennemuutos, yrityskeskukset, viestintä, pitkäkestoinen mentorointi, globaalit verkostot, verkostoituminen, infra, rahan vähyys Toimijoiden määrä, kohtaamispaikat toimijoille, pitkäjänteinen vs. nopea reagointi, hankkeen hidas hallinto, Lump sum vaikuttanut ajattelutavan tehostamisella, hyvällä tavalla, keskitytään tuloksellisuuteen ja nopeaan aikatauluun Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Mittareiden aktiivisempi huomiointi, konkreettisten tulosten kuvaus (esim. 3 palvelukuvausta), pienten yritysten yhteisten logistiikkamallien kehittäminen, miten pysytään aikataulullisesti tarpeiden tahdissa

15 TEEMA 4, RYHMÄ 8 Näkökulma Käsitellyt teemat Välittäjäorganisaatiot, konkretia Erityisesti esillä Konkretia, liika fokus välittäjäorganisaatioihin? Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Pitkäjänteisyys yrityksen kehittämisessä, uskallus tehdä suunnanmuutos Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Miten hankkeen suuntaan voisi muuttaa, jos huomataan, että ollaankin menossa väärään suuntaan? Uskallus tehdä suunnanmuutos

16 TEEMA 4, RYHMÄ 12 Näkökulma Käsitellyt teemat Yrityksille suuntautuneiden palveluiden määrä, erilaiset tukimuodot, downshiftaamisen hyväksyminen, kuntien kehittämisyhtiöt, Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Tukimuotoja on liikaa, yrityksille suuntautuneita palveluita on liikaa Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Downshiftaamisen hyväksyminen, pilottilaitosten rakentaminen

17 KESKUSTELUMUISTIINPANOT

18 TEEMA 1: YRITYSTUET JA YRITYSTEN JOHDON JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN (RYHMÄT RYHMÄT 1, 5 JA 9)

19 RYHMÄ 1

20 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Kokemus/näkemys, että Pk-yritysten kehittämisresursseja on käytetty hyvin/paljon eli tarvitsijoita on. Monille 30 % tuki on tärkeä heikolla markkina-alueella toimittaessa. Maakuntaohjelmia ei aina noudateta, kattavasti on jaettu kaikille? Yrittäjä toivoo rahoittajilta luovaa byrokratiaa, yrittäjä joutuu puntaroimaan tuotos-panossuhteen kanssa, kannattaako työ suhteessa tuotokseen, hallinnointi ei saa syödä hyötyä. Pienet toimijat, kv-hankkeissa kumppaneiden löytäminen vaikeaa, yhteiset tavoitteen löytyminen, haasteita.

21 Pieni yrittäjä ei pysty näkemään/tekemään isoa kehityskaarta mitä edellytetään vienti/kv-hankkeessa, pieni täsmähanke mahdollisempi. Kehittäminen De minimistuen kautta, pieni lump sum hanke, osallistumismaksu pienemmäksi, koulutuksen kautta tukitoimet, kädestä pitäen yrittäjää tukien. Voisi kokeilla laajemmin. Johonkin tiettyyn toimialaan meillä on liian vähän väkeä ryhmän kasaamiseksi. Kertakorvaushanke verkoston luomiseen? Hyöty pk-yrittäjälle pitää olla välitön, pienellä yrityksellä 3-6 kk on liian pitkä väli. Paljon myytävä ajatusta, että kannattaa kehittää.

22 Time is money, oltava valtava hyöty sorvin ääreltä lähemisestä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa-hanke: Verkostointi on avainsana. Lähtökohta: Jos on tapahtuma, kootaanko sitä varten verkostoa, vai onko parempi että verkosto itse miettii ensin, minne mennään. Asiakaslähtöisyydellä parempaan vaikuttavuuteen. Rahoitusinstrumentteja on, rakennettava yritykselle ratkaisu, jos selkeä tarve kehittämiselle on. Luovat ratkaisu!

23 Rahoittaja: Asia nähtävä, työkalut tuodaan siihen. Oikeiden väylien löytäminen vaikeaa, tieto kiven takana, siihen ei aikaa yrittäjillä. Rahoittajatahon/talon sisällä pitäisi tehdä yhteistyötä vähintäänkin eri rahoitusvälineiden suhteen, mutta ulkopuolelle myös. Tarve: Portaali: ideatyökalu, jossa portaita pitkin mennään, rahoituskalut vähenee kun edetään, mikä jää oikeaksi välineeksi. Hankeidea Tukimuotoja ei tunneta eikä yhdistellä riittäväksi. Kun iso ongelma, yrittäjä nääntymässä, ei olekaan ketään minkä puoleen kääntyä? Ei yrittäjille klinikkaa, josta apua. Vaikka muuten on paljon kaikkea apua.

24 Yrittäjyysosaamisen tarvetta, monilla substanssituottaminen / tekeminen onnistuu, mutta liiketoimintaosaaminen ontuu: Hinnoittelut markkinoinnit ja muut, liiketoimintaosaamiseen on työkaluja, mutta niitä ei hyödynnetä, ei aina kiinnosta. Julkinen keskustelu, kohdentuvatko oikein, vetureille. Ne jotka vihkiytyvät asiaan, osaavat pelautua (rutinoituminen ). Yritystuet: suuryrityksille ei enää?

25 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Hankkeet joissa yrityskohtaisesti apua yritykselle, hyöty euromääräisesti mitattavaksi. Yksilöllisyys! Pienet yrittäjät: hinnoittelu ongelma, millä perusteilla tehdään bisnestä, itsetuntokoulutusta tarvittaisiin, ei uskalleta sanoa ei, ollaan liian vaatimattomia, myydään liian halvalla. Tulevaisuuden koulutus: yrittäjän identiteettikoulutusta yrittäjyyden alkuvaiheessa, etenkin yksinyrittäjille. Vahvuus yrittäjänä. Joskus voi joutua ns. myymään sielunsa, tekeekö sitä mitä haluaa vai sitä mikä myy/millä menestyy. Luovat alat: malli: ennen kuin lähdetään tukemaan jatkokouluttautumista, laitetaan yrityksen perustoiminnot kuntoon, taloudelliset asiat, kassavirta, tulot menot jne.

26 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Yrittäjällä pitää olla syy selvillä heti alkuvaiheessa miksi lähdetään toimintaa mukaan. Johdon sitoutuminen. Koko organisaation oltava mukana. Henkilökohtaisesti voi jäädä asiat elämään hyvien työkalujen avulla. Työterveyshuollot eivät ota hyviä malleja käyttöön, instanssi pitäisi löytyä. Liian kallista, työterveyshuollolla on asiakkaita muutenkin? PK Naisyrittäjät: Virkistäytymisillat ml. Mentoritoiminta. Yrittäjäjärjestöjen kautta. Vanhojen konkareiden kertomukset nuorille Esimerkki: kaupallistaa julkiselta sektorilta löytyviä hyvinvointimalleja. Palveluille pitää olla tarve ja kysyntä, toimintamalleja kyllä on.

27 Yrityksessä koulutettu joku huolehtimaan asiasta hankkeen jälkeenkin. Omistajuus pitää olla. Tuotteistus huomioitava

28 RYHMÄ 5

29 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Ei toimijoita ko. asiassa

30 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Ls / fr hallinnoltaan keveitä, myös osall. Pitäneet koska tavoitteet niin selkeästi fokusoitu Verkottuminen, eri toimialat mutta samat liiketalouden lainalaisuudet toimivat = yhteisiä asioista, kokemusten vaihto Yrityksiä tulee kontaktoida, spostilla ei saada samaa kontaktia Yritykset tarvitsevat apua ja tukea esim. tukien ja tuotteistettujen aktivointiin / hakemiseen Jatkuvuuteen kiinnitettävä huomiota heti alkuvaiheessa, talon vakihenkilöstön vetämät hankkeet osaaminen jää taloon Moka-seminaarit kunniaan avoimuutta ja epäonnistumiset jakoon näistä parasta oppia Epäonnistuminen sallittua ja nämä julki. Kulttuurin muutosta tarvitaan, jotta asioista uskalletaan tuoda julki

31 JATKUU Tulisiko olla enemmän kokeilurahaa / lupa epäonnistua. Kulttuurin muutosta Miten muutosta johdetaan johtamiskysymys- uusia johtamisen malleja hanketoiminnan kokeiluna? Uudet interventiot, joista syntyy uudenlaista keskustelua ja muutosta. Interventio kokeilurahalla? Tekesillä mielenkiintoinen toimintamalli jossa sekoitetaan hyvinkin erilaisia toimijoita yhteen. Opitaan toisilta

32 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Hyvät mallit ja käytännöt miten juurrutetaan tai viedään eteenpäin Ei kenenkään yhden ihmisen projekti ei pekan tai maijan projekti - Vakihenkilöstöä mukaan Vuoropuhelu eri projektien kesken Organisaation sitoutuminen ja asenne hankkeisiin tärkeää Hanketoiminnan vetovoimaisuus on kasvanut hanketoimintaa pääsee, ei jouduta Hankkeeseen haetaan kehittämishalukkaita tyyppejä Hankeammattilaiset, byrokratian hallintaan/ hakuun mutta kaiken osaavaa ammattilaishankehakijaa ei ole. Tarvitsee sidosryhmän ympärille

33 RYHMÄ 9

34 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Asiakaslähtöisyys, katsottu yrityksen tarvetta ja ohjattu oikean rahoituslähteen luo Aikaisemmin eri tahot tehneet kasvuhalukkuuden ja tulevien investointien kartoituksia, nykyisin tiedon keruu enemmän keskitetty ja organisoitu, mm TE-toimistot, Tekes ja Finnvera samassa tietopankissa, joihin vastaukset kirjataan ja joista niitä voidaan hyödyntää Pieniä yrityksiä saatu tekemään yhteistyötä mm matkailun alalla, jolloin markkinointi näkyvämpää, perustettu yhdistyksiä tms renkaita vetämään yhteistyötä

35 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Hankkeet, joissa tarjottu koulutusta pk-yrityksille, joilla muutoin ei mahdollisuutta koulutuksiin Yhteistyöhön tähtäävät hankkeet, erityisesti pienten yritysten kohdalla

36 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Pienillä muutoksilla saadaan isojakin tuloksia

37 TEEMA 2: SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY, OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN (RYHMÄT 2, 6 JA 10)

38 RYHMÄ 2

39 1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Ikääntyneet jääneet vähemmälle huomiolle Itä-Suomessa Ikäosaaminen kehittämiselle osaamispohjaa on laajalti Itä-SUomessa Rajanveto milloin puhutaan työmarkkinoilta syrjäytymisestä vai esim. ikääntyneiden syrjäytymisestä Nyt ei suoraan ohjelma-asiakirjassa ole mainintaa voidaanko parantaa eläkeikäisten asemaa Keski-ikäiset ammattikouluttamattomat, erityisesti pienillä paikkakunnilla ongelmaryhmänä Hyvin nuoret? Syrjäytymisen kierre alkaa jo hyvin nuorena, voidaanko sinne puuttua? Rutinoituneiden, yhdessä ammatissa olleiden, ikääntyneiden työntekijöiden muutostilanteiden tukeminen Maahanmuuttajataustaisille suunnatut hankkeet, pidemmän aikavälin johdonmukaiset suunnitelmat tarpeellisia, hanke myöskin peruskuntalaisille ennakkoluulojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Projektiluontoisten ja epätyypillisten työsuhteiden ammattilaisten jaksamisen tukeminen

40 2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Verkostoituminen ja yhteistyö on kaiken lähtökohta, verkoston pitäminen ja ylläpito ja poikkihallinnollinen toiminta tulee saada turvattua (=asiakas liikkuu kohti tavoitetta vaikka palveluntuottaja vaihtuu) kumppanuus on tekoja, kaikkien toimijoiden rooli pitää saada aktiiviseksi, riippumatta omasta toimivallasta Lainsäädännön taakse ei saisi mennä piiloon, verkoston roolia tulisi vahvistaa järjestelmällisesti Uusien avauksien mahdollistaminen ja sitä kautta uusien kumppanuuksien luominen yli hallinnon ja alueellisten rajojen Alkuun tarpeellisen verkoston käyntiin saattamiseksi otetaan verkosto kasaan vaikka väkisin Ammatillinen verkostotyön osaamisen taso on saatava korkeammalle tasolle, jotta verkostot voisivat toimia ja uusintaa itseään

41 3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Keventämällä systeemit ja byrokratia siten, että kolmannen sektorin toimijoiden on mahdollista olla edes mukana rahoituksellisesti ja toiminnallisesti palkitsevaa. Lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkasteleminen siten, että tämä mahdollistuu. Rakentaa kasvatusmalleja, jossa 3. sektorin edustajat voivat olla mukana muiden hankkeissa Henkilöstön valmentava koulutus hankehallinnointiin. Kielen muuttaminen asiakasystävällisemmäksi ja ymmärrettäväksi jo hakuvaiheessa Talkootyön huomioiminen näiden toimijoiden hankkeissa edistäisi asiaa Projektiosaamista on työvoimapoliittisilla toimijoilla (kansallinen), mutta yhteistyötä olisi lisättävä, saatava mukaan laajempaan kehittämiseen Mukaan isommissa verkostoissa muiden kanssa Kilpailuttamisen kynnysrajojen aito noudattaminen myös hankemaailmassa mahdollistaisi suorat pienet hankinnat kolmannen sektorin toimijoilta

42 RYHMÄ 6

43 MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Nuoret saatava työelämään tarpeeksi aikaisin, samalla estetään pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorten saaminen yrityksiin jo opiskeluvaiheessa, koulutuksessa työssäoppimisen painottaminen Vanhempien tukeminen, tällä ehkäistään lasten syrjäytymistä Esimerkkitoiminta: Taidekasvatus menetelmänä Työnantajien suurempi vastuu koulutuksesta, mallien hakeminen muualta Euroopasta. Oppilaitosten työelämäyhteyksien vahvistaminen tärkeää, koulutetaan oikeaan tarpeeseen ja oikeita asioita Tulevan ohjelman TL6 sisällä nykyistä enemmän koko perhettä koskeva kehittäminen, ei sosiaalipolitiikkaa, vaan työllistämiseen tähtäävää, ei pelkästään järjestöjen kautta, vaan muidenkin mm. julkisten toimijoiden kautta. Erilaisten opiskelu- ja kouluttautumismallien etsiminen, koska kaikille perinteinen opiskelutapa ei toimi. Räätälöinti, yksilölliset toimenpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Koulutusjärjestelmän rakenteet ovat jäykät, vaikea rakentaa yksilöllisiä polkuja. Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille oppijoille.

44 MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Hyvät tyypit työllistyvät muutenkin, entä vähemmän hyvät tyypit? Tärkeää omaaloitteisuus, pitäisi saada opetettua aloitteellisuutta perustaitona. Monilla nuorilla elämänhallinta on hukassa. Lastentarhasta lähtien tarpeen oikea opastus ja kannustus, osallisuuden huomioiminen jo pienestä lähtien. Miten tuetaan osallisuutta? Kuuleminen, esimerkit, toimivat henkilösuhteet, palkitsevuus Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ohjausta, henkilökohtainen mentori ja tuki, moniongelmaisuus kasaantuu, monet tarvitsevat räätälöityä tukea, joillakin eläke esim. ainoa oikea vaihtoehto. Itsensä motivoiminen uudelleen koulutukseen vaikeaa, hankalaa lähteä pois kotipaikalta. Tulokset nuoriin kohdistuvissa toimenpiteissä ovat yleensä paremmat kuin hankkeissa, joissa kohdennetaan rahoitusta esim. pitkäaikaistyöttömiin. Tosielämän raadollisuus: Erottelu pitkäaikaistyöttömistä, ketä voidaan oikeasti auttaa ja ketä ei.

45 VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Nuorten palvelut ovat erittäin hajallaan, palveluntuottajien tulee verkostoitua, tiedonsiirto-ongelmat organisaatioiden välillä Monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen tärkeää Organisaation tulee nähdä että yhteistyöstä on hyötyä, asiakkaista ei saisi pitää mustasukkaisesti kiinni. Jos ei itse voi tarjota apua, pitäisi pystyä ohjaamaan sinne mistä apua voi saada. Tarvitaan kullekin asiakkaalle jo asiakassuhteen alussa systemaattinen suunnitelma, miten edetään, mitkä on tavoitteet Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa? Puuttuuko asiakaspalveluosaaminen? Kuka on vastuussa? Onko liian paljon päällekkäistä, samanlaista toimintaa esim. nuoret? Teemahaut, jolloin voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja yhdistää toimintoja.

46 VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Yrityksiin ollaan liian paljon yhteydessä monien toimijoiden suunnasta, toiminta näyttää sekavalle. Projektien välinen yhteistyö on tärkeää, että kaikkien roolit ovat selvillä. Kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, parannetaan tätä kautta osallisuutta. Yritykset katsovat ensisijaisesti omaa liiketoimintaa, työntekijöitä otetaan tarpeeseen, pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä Yritysten tarpeet selville, että kohderyhmät ja yritykset saadaan kohtaamaan. Nuorille tarvitaan työkokemusta, työssäoppimisen mahdollisuudet. Taloudellinen tilanne on vaikea uusien työpaikkojen luomiseen, pitäisi saada entisetkin säilytettyä.

47 MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Usein arvostellaan kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuutta, mutta merkitys välityömarkkinapaikkana on tärkeä, samoin osallisuuden tuottajana. Tarvitaan kolmannen sektorin osaamisen lisäämistä, hankehakuun ohjausta Kolmannen sektorin toimijat ovat hyvin erilaisia, paljon pieniä, lisäksi keskisuuria ja suuria, joilla on enemmän osaamista. Kolmannen sektorin rooli toimijakentässä tulee olla selvä, tulee olla selvillä mihin pyritään, selvillä että hanketoiminta on kehittämistoimintaa ei perusrahoitusta Toimijat ikääntyvät, toiminnot supistuvat, vakituista henkilökuntaa ei ole, ei ole riittävää kassaa pyörittää toimintaa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa, esim. kuntien palvelutuottajina. Osallistumaan oppiminen pitäisi saada jo lapsena, jotta voidaan olla myös toimijana. Yksilöllisyys ja kilpailuyhteiskunta on vaikea yhtälö yhdessä syrjäytymisen ehkäisyn kanssa Yhdistyksiin halutaan tulla mukaan, mutta toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen ei olla niin halukkaita.

48 LAAJAT HANKKEET VS. TÄSMÄHANKKEET Riippuu toiminnasta, kokonaisuuden hallinta on tärkeää, koordinoivia hankkeita, rahoittajan tulee pakottaa yhteistyöhön Tietyt toimintamallit toimivat tietyillä alueilla, toiminnan tulee pohjautua kukin alueen tarpeisiin.

49 RYHMÄ 10

50 1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Kipuasiakkaat Vammaiset Maahanmuuttajat Nuoret Ulkolaiset työntekijät Muut kuin jo syrjäytyneet Muutkin kuin TE-toimiston asiakkaat Oppilaitokset kohteeksi Erilaiset oppijat, erilaiset toimintaympäristöt Oppimisvaikeuksia omaavat Tietylle ikäryhmälle suunnatut jutut/esim. kaikille -99 syntyneille kesätyöpaikka)

51 Mielenterveyskuntoutujat Sairastuneiden työhönpaluu (työhönvalmennus) Työssä jaksamattomat Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Vastavalmistuneet Armeijasta ja vanhemmanvapailta ym. työmarkkinoille palaavat Yksinäiset ikääntyneet Pitkistä työsuhteista irtisanotut Kohderyhmiä ei saa eristää toisistaan vaan yhdistää Kuntasektori kohteeksi

52 2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Uusia areenoita yritysten ja nuorten kohtaamisille Kummiyrityksiä opiskelijoille, liukuma työelämään, ei pois sieltä Porkkanoita yritysten osallistuttamiseen hankkeisiin, työvalmennukseen Päästään irti sektoripompottelusta Monen toimijan matalan kynnyksen kioskeja Luukulta toiselle pompottelu jää pois Saman alan toimijoita saman katon alle Päällekkäisyyksiä hankehakemuksessa ei saa enää tulla koska verkostot on jo luotu

53 Verkostot ovat aina henkilöiden välisiä, ei organisaatioiden välillä, siksikin tarvitaan pitempiä hankkeita Lapsiperheiden tukeminen kokonaisvaltaisesti, ei sektoripuuhana Linkit yrityksiin avattava että saadaan ihmiset töihin Verkostoista yhteiskehittämiseen Kunnat ehdottomasti hanketoiminnan kohderyhmiksi

54 3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Työvalmentajia projektiin ja sijoitus yrityksiin Työllistetään vanhusprojekteihin Itä-Suomessa ovat jo mukana aktiivisesti Kunnilla tulisi olla koordinaatiovastuu hanketyössä, kolmas sektori mukaan, mutta sektoroituneilla kunnilla se on vaikeaa. Ongelma enemmän kuntapuolella kuin kolmannen sektorin puolella Kolmatta sektoria tuettava kunnissa paremmin

55 4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT Parempi tilkitä kuin äyskäröidä, jos nuorten osallisuutta lisätään niin syrjäytyminen katoaa Matala kynnys saada työtä Yrityksille työvalmentajia hankkeiden kautta, työpaikkaperehdyttäjäkorvaus saatava yrityksille Yksinäisyyttä ehkäisevä teknologia (pulinaboxi telkkariin) Pitkiä koko ohjelmakauden hankkeita TE-toimistosta ei tule enää paikallista ohjausta Sanssikortti ei pelaa sen vuoksi Liikenneyhteyksien vaikutus syrjäytymiseen ja työllistymiseen Kaikilla ei samoja mahdollisuuksia käydä koulua Syrjäyttävät mekanismit selvitettävä

56 Työpajojen opinnoistaminen eli hyväksyttävä osaksi opintoja, työpajojen ammatillisuus tunnustettava

57 TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)

58 RYHMÄ 3

59 TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11) Keskeisiä kysymyksiä: 1. Rakennerahastotoiminnasta saadut kokemukset osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. 2. Työvoiman osaaminen alueellisen kehittämisen välineenä. Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus, nykykauden kokemukset. 3. Mitä eväitä kuluva kausi antaa rakennerahastorahoitteiselle osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle seuraavalla kaudella?

60 1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ. Isoja hankekokonaisuuksia, EAKR investointeihin ja ESR osaamisen kehittämiseen, Tekes, yhteiset rahoitusprosessit, ohjausryhmät jne. Eri rahoituslähteiden hyödyntäminen, vaikeuskertoimet lisääntyvät Isot hankinnat esim. laitteet, kilpailutukset ovat vaativia ja aikaa vieviä, vaatii hankintaosaamista, Yritysyhteistyötä tehdään, hankkeissa ovat mukana toimijoina, laiteinvestoinnit, osaamisen kehittämistä, työelämän tarpeet esille, usein yrityselämän tarpeet hankkeiden taustalla lähtökohtana Oppimisympäristöt, monitoimijaiset verkosto, yhteiset näkemyksen merkitys, koordinaatiota vaativaa työtä

61 Lump sum- hankkeiden hyödyntäminen kehittämistoiminnan liikkeellepanijana, esiselvitystyössä, tarpeet näkyväksi ja toimijoiden sitouttaminen

62 2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT- TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET Ammatillisesta koulutuksesta tulevilla ei ole heti valmiuksia työelämään, toisaalta työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti, miten oppilaitokset pystyvät vastaamaan haasteeseen Oppilaitosten pitäisi olla askelta edellä, opettajien ammattitaidon ylläpitäminen, työelämäyhteistyö, yrittäjät opettamassa oppilaitoksissa jne. Oppilaitos-tutkimuslaitos yhteistyö, huomisen osaamisen esille saaminen, työelämäjaksoille tutkimuslaitoksiin? Kansainvälisyys, maailmalta huippujuttuja meille, rahoitus?

63 3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? Enemmän yritysyhteistyötä kaikilla sektoreilla, siinäkin on ongelmia, mm. tekijäoikeuskysymykset, hankkeiden toiminnan hidasliikkeisyys, kehittämistoiminta voi olla liian hidastempoista yrityksien näkökulmasta Miten yritykset sitoutetaan, pitää olla tarjota jotain konkreettista hyötyä yritykselle Eri rahoituslähteiden hyödyntämisen vaikeus, ammattitaito, byrokratia Näimme unta; yksi hanke, useampi rahoittaja, vähemmän byrokratiaa

64 RYHMÄ 7

65 KOKEMUKSIA ehdoton elementti esim. Etelä-Savolle, kysyntää paljon, kehittämisresurssi, tki-toiminnan yhteys koulutuslaitoksiin, maakuntakorkeakoulumalli (korkeakoulu = yliopiston kehittämistoiminta ei säteile niin hyvin keskuskaupungin ulkopuolelle maakuntaan kuin ammattikorkeakoulun yliopiston tutkijan tärkein tuotos on tieteelliset julkaisut osaamisen siirto (esim itä-suomen yliopiston) maakuntien välillä ja seudulle olisi tärkeää eu-rahoilla oma rooli kehittämistoiminnassa ei tarvitse ei saa tehdä julkaisuja moni tutkija ehkä siksi hakeutuukin ammattikorkeakouluun, jonkin verran käytännönläheisempää tarvitaan TULKKI yliopiston ja yrityselämän välille kehitysyhtiöiden rooli yliopiston tutkijoita ohjataan huippututkimuksen suuntaan ei ehkä kiinnosta rakennerahastohankkeet yliopistotutkimuksen kaupallistaminen tärkeää yliopisto organisaationa ei tue yliopistossa tehdyn innovaation kaupallistamista verkostot elinkeinoelämän hyödyntäminen, ptäisi olla tulkki yliopiston ja yritysten välillä parannusehdotus: hankehallinnoinnin ulkoistaminen erillään substanssista mistä löytyisi tieto jo tehdyistä asioista kun esim. suunnitellaan uutta hanketta Euraan esim. sanahaku

66 VAIKUTTAVUUS, TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET, TYÖVOIMAN OSAAMINEN ikääntyvät ihmiset, työssäjaksaminen, johdon koulutus työvoiman saatavuus, ulkopuolelta tuleva työvoima, epähoukuttelevat alat nuorten innostaminen koulutukseen ongelmana, että ei ole työpaikkoja eikä ehkä harjoittelupaikkojakaan heikentääkö liian helppo (!) sosiaaliturva opiskelumotivaatiota idea: kiertävä työpankki, jossa nuoret voisivat tehdä pätkän erilaisissa työpaikoissa, josta sitten työnantaja voisi napata sopivan tyypin sopivaan hommaan

67 MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI innovaatioasiamiehiä yliopistojen tiedelaitoksille hakea jyviä, jotka on mahdollista kaupallistaa em. palvelisi myös yliopistoa, kun tutkijat etsivät uusia tutkimushankkeita tai jatkomahdollisuuksia tutkimuksille voidaanko luoda malli, jolla tutkimusten kultajyvät tuotteistetaan? yhdessä esim. kehitysyhtiöiden kanssa; idean isänä olevan tutkijan pitäisi myös päästä hyötymään innovaation kaupallistamisesta (paluuta vanhaan malliin) sijoitusrahasto innovaatiotoimintaan rahoituksen turvaamiseksi