ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ

2 RAKENNE 1. Yhteenvedot työpajojen keskusteluista 2. Keskustelumuistiinpanot raakadatana

3 YHTEENVEDOT TYÖPAJOJEN KESKUSTELUISTA

4 TEEMAT Teema 1: ja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (Ryhmät 1, 5 ja 9) Teema 2: Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden edistäminen (Ryhmät 2, 6 ja 10) Teema 3: Osaaminen ja innovaatiot (Ryhmät 3, 7 ja 11) Teema 4: Yritysten toimintaympäristöt (Ryhmät 4, 8 ja 12)

5 TEEMA 1, RYHMÄ 1 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Pk-yritysten kehittämisresurssit, maakuntaohjelman sitovuus, asiakaslähtöisyys tärkeää verkostoiduttaessa, luovat alat, rahoitusvälineiden välinen yhteistyö Pienet toimijat ja yrittäjät, heidän toimintansa tukeminen, tuen riittävyys, tuen hakijat samoja kuin yleisesti Hyödyn välittömyys yksityisyrittäjälle tärkeää, eri rahoitusvälineiden yhdistäminen on tarpeellista, yrittäjyy- ja liiketoimintasosaamisen tarvetta on paljon. Syy lähteä toimintaan on oltava yrityksille selvillä. Naisyrittäjät, uudet yrittäjät tarvitsevat oppia vanhoilta tekijöiltä, ideaportaat, portaali, yrityksen perustoimintojen on oltava aloitettaessa kunnossa

6 TEEMA 1, RYHMÄ 5 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Jatkuvuus, hyvien käytäntöjen edistäminen, vakihenkilöstön osuus osaamisen säilymisessä talon sisällä Jatkuvuus, epäonnistumisista kertominen rohkeasti Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Epäonnistumisia rohkeammin esille, kulttuurin muutos Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Jatkuvuuden edistäminen tärkeää, tärkeää turvata tämä projektin alusta lähtien, ei vain loppuvaiheessa.

7 TEEMA 1, RYHMÄ 9 Näkökulma Käsitellyt teemat Tuleva ohjelmakausi, pk-yritysten verkostoitumishankkeet Erityisesti esillä Yrityslähtöisyys toiminnassa, verkostoituminen, uusi ohjelmakausi Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Koulutukset, joita on tehty hankkeiden avustuksella. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Rahastojen yhdistettäessä riski, että asiakaslähtöisyys kärsii

8 TEEMA 2, RYHMÄ 2 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Erityisryhmät, osallisuus. Ei hankeresursseja ikääntyville. Nuorisotakuu. Työmarkkinoilla tehtävistä toiseen hakeutuneet määräaikaistyöllistetyt. Verkostoituminen Tekoja ja tiedon jakamista, asioiden läpinäkyvyys. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy. Osallisuuden teema. Ikääntyvien haaste. Mistä nuorten syrjäytymiskehitys alkaa? Työelämän laatukysymykset. Verkotomaiseen työskentelyyn soveltuvien työtapojen kehittäminen tärkeää. Prosessit ja ketjut ja työkalut. Koordinaattorin ominaisuus. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle

9 TEEMA 2, RYHMÄ 6 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Nuoret, nuorten asema, heihin panostaminen jatkossakin. Vanhempien tukeminen, estää nuorten syrjäytymistä. Räätälöidyt ja yksilölliset toimentpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Pitkäaikaistyöttömät. Verkostoituminen. Pienet yritykset ja heidän palkkaamismahdollisuutensa. Nuorten pääseminen mukaan työelämään. Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Nuorille tarvitaan räätälöityä tukea. Yrityksille ei aina selvää, kuka vastaa mistä hanketoiminnassa. Pitää olla hyvin selvillä yritysten tarpeista työllisyystarpeen suhteen, jotta tiedetään, ketä sinne voidaan tarjota. Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille, koulutusjärjestelmä on jäykkä. Tulokset nuoriin kohdistuneissa hankkeissa on parempia kuin pitkäaikaistyöttömiin kohdistetuissa palveluissa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa.

10 TEEMA 2, RYHMÄ 10 Näkökulma SyrjäYTTÄminen Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Syrjäyttävät mekanismit, syrjäytymisen ehkäisy, kohderyhmien eristäminen toisistaan on ehkä väärä veto, kummiyritykset, matalan kynnyksen kioskit ja pois sektoripompottelusta Aikainen puuttuminen syrjäytymiseen, liukumatyö, matalan kynnyksen kioskit, verkostot koostuvat ihmisistä, jos ihmiset häviävät, niin häviävät verkostotkin Oppilaitosten tärkeys oppimisympäristöinä, saavat nuorista kopin, ei hankehakemuksia, joissa päällekkäisyyksiä ei ole poistettu, pitkäkestoiset hankkeet, kolmas sektori jo mukana hyvin Miten vältetään kohderyhmien eristäminen toisistaan, lapsiperheiden kokonaisvaltainen tukeminen, verkostoista yhteiskehittämiseen, kunnan rooli tärkeä syrjäytymisen ehkäisyssä, kunnat pitäisi ottaa ESR-rahan kohderyhmiksi, kokonaisvaltainen lähestyminen täten

11 TEEMA 3, RYHMÄ 3 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Isojen hankintojen vaikeus ja vaativuus, EAKR ja ESR, vaikeuskertoimetlisääntyt kun eri tukiinstrumentit yhdessä, työelämän vaatimukset lisääntyvät Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Yritysten sitouttaminen, maailman huippujen saaminen meille Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Yhteistyö kaikilla sektoreillla, oppilaitosten reagointikyky muuttuviin työelämän haasteisiin, oppilaitosyhteistyö,

12 TEEMA 3, RYHMÄ 7 Näkökulma Käsitellyt teemat Yliopistojen rooli, t&k, yliopistojen omat tavoitteet Erityisesti esillä Yritysten tukeminen kouluttamalla Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Tulkki yliopistojen ja aluekehitäjien välille, innovaatioasiamiehet kultajyviä noukkimassa

13 TEEMA 3, RYHMÄ 11 Näkökulma Käsitellyt teemat Erityisesti esillä Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, oppimisympäristöjen kehittäminen yritykset ja oppilaitokset, yhdessä kehittäminen Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, innovaatioiden tunnistaminen Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Miten levitetään innovaatioita? Riskinä on, että niitä omitaan. Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Miten tunnistetaan hyvä innovaatio? Tunnistetaanko nämä? Esim. Rovio

14 TEEMA 4, RYHMÄ 4 Näkökulma Käsitellyt aiheet Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Yleinen rakennemuutos, yrityskeskukset, viestintä, pitkäkestoinen mentorointi, globaalit verkostot, verkostoituminen, infra, rahan vähyys Toimijoiden määrä, kohtaamispaikat toimijoille, pitkäjänteinen vs. nopea reagointi, hankkeen hidas hallinto, Lump sum vaikuttanut ajattelutavan tehostamisella, hyvällä tavalla, keskitytään tuloksellisuuteen ja nopeaan aikatauluun Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Mittareiden aktiivisempi huomiointi, konkreettisten tulosten kuvaus (esim. 3 palvelukuvausta), pienten yritysten yhteisten logistiikkamallien kehittäminen, miten pysytään aikataulullisesti tarpeiden tahdissa

15 TEEMA 4, RYHMÄ 8 Näkökulma Käsitellyt teemat Välittäjäorganisaatiot, konkretia Erityisesti esillä Konkretia, liika fokus välittäjäorganisaatioihin? Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Pitkäjänteisyys yrityksen kehittämisessä, uskallus tehdä suunnanmuutos Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Miten hankkeen suuntaan voisi muuttaa, jos huomataan, että ollaankin menossa väärään suuntaan? Uskallus tehdä suunnanmuutos

16 TEEMA 4, RYHMÄ 12 Näkökulma Käsitellyt teemat Yrityksille suuntautuneiden palveluiden määrä, erilaiset tukimuodot, downshiftaamisen hyväksyminen, kuntien kehittämisyhtiöt, Erityisesti esillä Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta Tukimuotoja on liikaa, yrityksille suuntautuneita palveluita on liikaa Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle Downshiftaamisen hyväksyminen, pilottilaitosten rakentaminen

17 KESKUSTELUMUISTIINPANOT

18 TEEMA 1: YRITYSTUET JA YRITYSTEN JOHDON JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN (RYHMÄT RYHMÄT 1, 5 JA 9)

19 RYHMÄ 1

20 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Kokemus/näkemys, että Pk-yritysten kehittämisresursseja on käytetty hyvin/paljon eli tarvitsijoita on. Monille 30 % tuki on tärkeä heikolla markkina-alueella toimittaessa. Maakuntaohjelmia ei aina noudateta, kattavasti on jaettu kaikille? Yrittäjä toivoo rahoittajilta luovaa byrokratiaa, yrittäjä joutuu puntaroimaan tuotos-panossuhteen kanssa, kannattaako työ suhteessa tuotokseen, hallinnointi ei saa syödä hyötyä. Pienet toimijat, kv-hankkeissa kumppaneiden löytäminen vaikeaa, yhteiset tavoitteen löytyminen, haasteita.

21 Pieni yrittäjä ei pysty näkemään/tekemään isoa kehityskaarta mitä edellytetään vienti/kv-hankkeessa, pieni täsmähanke mahdollisempi. Kehittäminen De minimistuen kautta, pieni lump sum hanke, osallistumismaksu pienemmäksi, koulutuksen kautta tukitoimet, kädestä pitäen yrittäjää tukien. Voisi kokeilla laajemmin. Johonkin tiettyyn toimialaan meillä on liian vähän väkeä ryhmän kasaamiseksi. Kertakorvaushanke verkoston luomiseen? Hyöty pk-yrittäjälle pitää olla välitön, pienellä yrityksellä 3-6 kk on liian pitkä väli. Paljon myytävä ajatusta, että kannattaa kehittää.

22 Time is money, oltava valtava hyöty sorvin ääreltä lähemisestä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa-hanke: Verkostointi on avainsana. Lähtökohta: Jos on tapahtuma, kootaanko sitä varten verkostoa, vai onko parempi että verkosto itse miettii ensin, minne mennään. Asiakaslähtöisyydellä parempaan vaikuttavuuteen. Rahoitusinstrumentteja on, rakennettava yritykselle ratkaisu, jos selkeä tarve kehittämiselle on. Luovat ratkaisu!

23 Rahoittaja: Asia nähtävä, työkalut tuodaan siihen. Oikeiden väylien löytäminen vaikeaa, tieto kiven takana, siihen ei aikaa yrittäjillä. Rahoittajatahon/talon sisällä pitäisi tehdä yhteistyötä vähintäänkin eri rahoitusvälineiden suhteen, mutta ulkopuolelle myös. Tarve: Portaali: ideatyökalu, jossa portaita pitkin mennään, rahoituskalut vähenee kun edetään, mikä jää oikeaksi välineeksi. Hankeidea Tukimuotoja ei tunneta eikä yhdistellä riittäväksi. Kun iso ongelma, yrittäjä nääntymässä, ei olekaan ketään minkä puoleen kääntyä? Ei yrittäjille klinikkaa, josta apua. Vaikka muuten on paljon kaikkea apua.

24 Yrittäjyysosaamisen tarvetta, monilla substanssituottaminen / tekeminen onnistuu, mutta liiketoimintaosaaminen ontuu: Hinnoittelut markkinoinnit ja muut, liiketoimintaosaamiseen on työkaluja, mutta niitä ei hyödynnetä, ei aina kiinnosta. Julkinen keskustelu, kohdentuvatko oikein, vetureille. Ne jotka vihkiytyvät asiaan, osaavat pelautua (rutinoituminen ). Yritystuet: suuryrityksille ei enää?

25 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Hankkeet joissa yrityskohtaisesti apua yritykselle, hyöty euromääräisesti mitattavaksi. Yksilöllisyys! Pienet yrittäjät: hinnoittelu ongelma, millä perusteilla tehdään bisnestä, itsetuntokoulutusta tarvittaisiin, ei uskalleta sanoa ei, ollaan liian vaatimattomia, myydään liian halvalla. Tulevaisuuden koulutus: yrittäjän identiteettikoulutusta yrittäjyyden alkuvaiheessa, etenkin yksinyrittäjille. Vahvuus yrittäjänä. Joskus voi joutua ns. myymään sielunsa, tekeekö sitä mitä haluaa vai sitä mikä myy/millä menestyy. Luovat alat: malli: ennen kuin lähdetään tukemaan jatkokouluttautumista, laitetaan yrityksen perustoiminnot kuntoon, taloudelliset asiat, kassavirta, tulot menot jne.

26 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Yrittäjällä pitää olla syy selvillä heti alkuvaiheessa miksi lähdetään toimintaa mukaan. Johdon sitoutuminen. Koko organisaation oltava mukana. Henkilökohtaisesti voi jäädä asiat elämään hyvien työkalujen avulla. Työterveyshuollot eivät ota hyviä malleja käyttöön, instanssi pitäisi löytyä. Liian kallista, työterveyshuollolla on asiakkaita muutenkin? PK Naisyrittäjät: Virkistäytymisillat ml. Mentoritoiminta. Yrittäjäjärjestöjen kautta. Vanhojen konkareiden kertomukset nuorille Esimerkki: kaupallistaa julkiselta sektorilta löytyviä hyvinvointimalleja. Palveluille pitää olla tarve ja kysyntä, toimintamalleja kyllä on.

27 Yrityksessä koulutettu joku huolehtimaan asiasta hankkeen jälkeenkin. Omistajuus pitää olla. Tuotteistus huomioitava

28 RYHMÄ 5

29 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Ei toimijoita ko. asiassa

30 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Ls / fr hallinnoltaan keveitä, myös osall. Pitäneet koska tavoitteet niin selkeästi fokusoitu Verkottuminen, eri toimialat mutta samat liiketalouden lainalaisuudet toimivat = yhteisiä asioista, kokemusten vaihto Yrityksiä tulee kontaktoida, spostilla ei saada samaa kontaktia Yritykset tarvitsevat apua ja tukea esim. tukien ja tuotteistettujen aktivointiin / hakemiseen Jatkuvuuteen kiinnitettävä huomiota heti alkuvaiheessa, talon vakihenkilöstön vetämät hankkeet osaaminen jää taloon Moka-seminaarit kunniaan avoimuutta ja epäonnistumiset jakoon näistä parasta oppia Epäonnistuminen sallittua ja nämä julki. Kulttuurin muutosta tarvitaan, jotta asioista uskalletaan tuoda julki

31 JATKUU Tulisiko olla enemmän kokeilurahaa / lupa epäonnistua. Kulttuurin muutosta Miten muutosta johdetaan johtamiskysymys- uusia johtamisen malleja hanketoiminnan kokeiluna? Uudet interventiot, joista syntyy uudenlaista keskustelua ja muutosta. Interventio kokeilurahalla? Tekesillä mielenkiintoinen toimintamalli jossa sekoitetaan hyvinkin erilaisia toimijoita yhteen. Opitaan toisilta

32 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Hyvät mallit ja käytännöt miten juurrutetaan tai viedään eteenpäin Ei kenenkään yhden ihmisen projekti ei pekan tai maijan projekti - Vakihenkilöstöä mukaan Vuoropuhelu eri projektien kesken Organisaation sitoutuminen ja asenne hankkeisiin tärkeää Hanketoiminnan vetovoimaisuus on kasvanut hanketoimintaa pääsee, ei jouduta Hankkeeseen haetaan kehittämishalukkaita tyyppejä Hankeammattilaiset, byrokratian hallintaan/ hakuun mutta kaiken osaavaa ammattilaishankehakijaa ei ole. Tarvitsee sidosryhmän ympärille

33 RYHMÄ 9

34 1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA? Asiakaslähtöisyys, katsottu yrityksen tarvetta ja ohjattu oikean rahoituslähteen luo Aikaisemmin eri tahot tehneet kasvuhalukkuuden ja tulevien investointien kartoituksia, nykyisin tiedon keruu enemmän keskitetty ja organisoitu, mm TE-toimistot, Tekes ja Finnvera samassa tietopankissa, joihin vastaukset kirjataan ja joista niitä voidaan hyödyntää Pieniä yrityksiä saatu tekemään yhteistyötä mm matkailun alalla, jolloin markkinointi näkyvämpää, perustettu yhdistyksiä tms renkaita vetämään yhteistyötä

35 2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN? Hankkeet, joissa tarjottu koulutusta pk-yrityksille, joilla muutoin ei mahdollisuutta koulutuksiin Yhteistyöhön tähtäävät hankkeet, erityisesti pienten yritysten kohdalla

36 3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? Pienillä muutoksilla saadaan isojakin tuloksia

37 TEEMA 2: SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY, OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN (RYHMÄT 2, 6 JA 10)

38 RYHMÄ 2

39 1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Ikääntyneet jääneet vähemmälle huomiolle Itä-Suomessa Ikäosaaminen kehittämiselle osaamispohjaa on laajalti Itä-SUomessa Rajanveto milloin puhutaan työmarkkinoilta syrjäytymisestä vai esim. ikääntyneiden syrjäytymisestä Nyt ei suoraan ohjelma-asiakirjassa ole mainintaa voidaanko parantaa eläkeikäisten asemaa Keski-ikäiset ammattikouluttamattomat, erityisesti pienillä paikkakunnilla ongelmaryhmänä Hyvin nuoret? Syrjäytymisen kierre alkaa jo hyvin nuorena, voidaanko sinne puuttua? Rutinoituneiden, yhdessä ammatissa olleiden, ikääntyneiden työntekijöiden muutostilanteiden tukeminen Maahanmuuttajataustaisille suunnatut hankkeet, pidemmän aikavälin johdonmukaiset suunnitelmat tarpeellisia, hanke myöskin peruskuntalaisille ennakkoluulojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Projektiluontoisten ja epätyypillisten työsuhteiden ammattilaisten jaksamisen tukeminen

40 2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Verkostoituminen ja yhteistyö on kaiken lähtökohta, verkoston pitäminen ja ylläpito ja poikkihallinnollinen toiminta tulee saada turvattua (=asiakas liikkuu kohti tavoitetta vaikka palveluntuottaja vaihtuu) kumppanuus on tekoja, kaikkien toimijoiden rooli pitää saada aktiiviseksi, riippumatta omasta toimivallasta Lainsäädännön taakse ei saisi mennä piiloon, verkoston roolia tulisi vahvistaa järjestelmällisesti Uusien avauksien mahdollistaminen ja sitä kautta uusien kumppanuuksien luominen yli hallinnon ja alueellisten rajojen Alkuun tarpeellisen verkoston käyntiin saattamiseksi otetaan verkosto kasaan vaikka väkisin Ammatillinen verkostotyön osaamisen taso on saatava korkeammalle tasolle, jotta verkostot voisivat toimia ja uusintaa itseään

41 3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Keventämällä systeemit ja byrokratia siten, että kolmannen sektorin toimijoiden on mahdollista olla edes mukana rahoituksellisesti ja toiminnallisesti palkitsevaa. Lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkasteleminen siten, että tämä mahdollistuu. Rakentaa kasvatusmalleja, jossa 3. sektorin edustajat voivat olla mukana muiden hankkeissa Henkilöstön valmentava koulutus hankehallinnointiin. Kielen muuttaminen asiakasystävällisemmäksi ja ymmärrettäväksi jo hakuvaiheessa Talkootyön huomioiminen näiden toimijoiden hankkeissa edistäisi asiaa Projektiosaamista on työvoimapoliittisilla toimijoilla (kansallinen), mutta yhteistyötä olisi lisättävä, saatava mukaan laajempaan kehittämiseen Mukaan isommissa verkostoissa muiden kanssa Kilpailuttamisen kynnysrajojen aito noudattaminen myös hankemaailmassa mahdollistaisi suorat pienet hankinnat kolmannen sektorin toimijoilta

42 RYHMÄ 6

43 MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Nuoret saatava työelämään tarpeeksi aikaisin, samalla estetään pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorten saaminen yrityksiin jo opiskeluvaiheessa, koulutuksessa työssäoppimisen painottaminen Vanhempien tukeminen, tällä ehkäistään lasten syrjäytymistä Esimerkkitoiminta: Taidekasvatus menetelmänä Työnantajien suurempi vastuu koulutuksesta, mallien hakeminen muualta Euroopasta. Oppilaitosten työelämäyhteyksien vahvistaminen tärkeää, koulutetaan oikeaan tarpeeseen ja oikeita asioita Tulevan ohjelman TL6 sisällä nykyistä enemmän koko perhettä koskeva kehittäminen, ei sosiaalipolitiikkaa, vaan työllistämiseen tähtäävää, ei pelkästään järjestöjen kautta, vaan muidenkin mm. julkisten toimijoiden kautta. Erilaisten opiskelu- ja kouluttautumismallien etsiminen, koska kaikille perinteinen opiskelutapa ei toimi. Räätälöinti, yksilölliset toimenpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Koulutusjärjestelmän rakenteet ovat jäykät, vaikea rakentaa yksilöllisiä polkuja. Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille oppijoille.

44 MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Hyvät tyypit työllistyvät muutenkin, entä vähemmän hyvät tyypit? Tärkeää omaaloitteisuus, pitäisi saada opetettua aloitteellisuutta perustaitona. Monilla nuorilla elämänhallinta on hukassa. Lastentarhasta lähtien tarpeen oikea opastus ja kannustus, osallisuuden huomioiminen jo pienestä lähtien. Miten tuetaan osallisuutta? Kuuleminen, esimerkit, toimivat henkilösuhteet, palkitsevuus Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ohjausta, henkilökohtainen mentori ja tuki, moniongelmaisuus kasaantuu, monet tarvitsevat räätälöityä tukea, joillakin eläke esim. ainoa oikea vaihtoehto. Itsensä motivoiminen uudelleen koulutukseen vaikeaa, hankalaa lähteä pois kotipaikalta. Tulokset nuoriin kohdistuvissa toimenpiteissä ovat yleensä paremmat kuin hankkeissa, joissa kohdennetaan rahoitusta esim. pitkäaikaistyöttömiin. Tosielämän raadollisuus: Erottelu pitkäaikaistyöttömistä, ketä voidaan oikeasti auttaa ja ketä ei.

45 VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Nuorten palvelut ovat erittäin hajallaan, palveluntuottajien tulee verkostoitua, tiedonsiirto-ongelmat organisaatioiden välillä Monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen tärkeää Organisaation tulee nähdä että yhteistyöstä on hyötyä, asiakkaista ei saisi pitää mustasukkaisesti kiinni. Jos ei itse voi tarjota apua, pitäisi pystyä ohjaamaan sinne mistä apua voi saada. Tarvitaan kullekin asiakkaalle jo asiakassuhteen alussa systemaattinen suunnitelma, miten edetään, mitkä on tavoitteet Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa? Puuttuuko asiakaspalveluosaaminen? Kuka on vastuussa? Onko liian paljon päällekkäistä, samanlaista toimintaa esim. nuoret? Teemahaut, jolloin voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja yhdistää toimintoja.

46 VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Yrityksiin ollaan liian paljon yhteydessä monien toimijoiden suunnasta, toiminta näyttää sekavalle. Projektien välinen yhteistyö on tärkeää, että kaikkien roolit ovat selvillä. Kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, parannetaan tätä kautta osallisuutta. Yritykset katsovat ensisijaisesti omaa liiketoimintaa, työntekijöitä otetaan tarpeeseen, pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä Yritysten tarpeet selville, että kohderyhmät ja yritykset saadaan kohtaamaan. Nuorille tarvitaan työkokemusta, työssäoppimisen mahdollisuudet. Taloudellinen tilanne on vaikea uusien työpaikkojen luomiseen, pitäisi saada entisetkin säilytettyä.

47 MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Usein arvostellaan kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuutta, mutta merkitys välityömarkkinapaikkana on tärkeä, samoin osallisuuden tuottajana. Tarvitaan kolmannen sektorin osaamisen lisäämistä, hankehakuun ohjausta Kolmannen sektorin toimijat ovat hyvin erilaisia, paljon pieniä, lisäksi keskisuuria ja suuria, joilla on enemmän osaamista. Kolmannen sektorin rooli toimijakentässä tulee olla selvä, tulee olla selvillä mihin pyritään, selvillä että hanketoiminta on kehittämistoimintaa ei perusrahoitusta Toimijat ikääntyvät, toiminnot supistuvat, vakituista henkilökuntaa ei ole, ei ole riittävää kassaa pyörittää toimintaa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa, esim. kuntien palvelutuottajina. Osallistumaan oppiminen pitäisi saada jo lapsena, jotta voidaan olla myös toimijana. Yksilöllisyys ja kilpailuyhteiskunta on vaikea yhtälö yhdessä syrjäytymisen ehkäisyn kanssa Yhdistyksiin halutaan tulla mukaan, mutta toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen ei olla niin halukkaita.

48 LAAJAT HANKKEET VS. TÄSMÄHANKKEET Riippuu toiminnasta, kokonaisuuden hallinta on tärkeää, koordinoivia hankkeita, rahoittajan tulee pakottaa yhteistyöhön Tietyt toimintamallit toimivat tietyillä alueilla, toiminnan tulee pohjautua kukin alueen tarpeisiin.

49 RYHMÄ 10

50 1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA? Kipuasiakkaat Vammaiset Maahanmuuttajat Nuoret Ulkolaiset työntekijät Muut kuin jo syrjäytyneet Muutkin kuin TE-toimiston asiakkaat Oppilaitokset kohteeksi Erilaiset oppijat, erilaiset toimintaympäristöt Oppimisvaikeuksia omaavat Tietylle ikäryhmälle suunnatut jutut/esim. kaikille -99 syntyneille kesätyöpaikka)

51 Mielenterveyskuntoutujat Sairastuneiden työhönpaluu (työhönvalmennus) Työssä jaksamattomat Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Vastavalmistuneet Armeijasta ja vanhemmanvapailta ym. työmarkkinoille palaavat Yksinäiset ikääntyneet Pitkistä työsuhteista irtisanotut Kohderyhmiä ei saa eristää toisistaan vaan yhdistää Kuntasektori kohteeksi

52 2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ? Uusia areenoita yritysten ja nuorten kohtaamisille Kummiyrityksiä opiskelijoille, liukuma työelämään, ei pois sieltä Porkkanoita yritysten osallistuttamiseen hankkeisiin, työvalmennukseen Päästään irti sektoripompottelusta Monen toimijan matalan kynnyksen kioskeja Luukulta toiselle pompottelu jää pois Saman alan toimijoita saman katon alle Päällekkäisyyksiä hankehakemuksessa ei saa enää tulla koska verkostot on jo luotu

53 Verkostot ovat aina henkilöiden välisiä, ei organisaatioiden välillä, siksikin tarvitaan pitempiä hankkeita Lapsiperheiden tukeminen kokonaisvaltaisesti, ei sektoripuuhana Linkit yrityksiin avattava että saadaan ihmiset töihin Verkostoista yhteiskehittämiseen Kunnat ehdottomasti hanketoiminnan kohderyhmiksi

54 3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI? Työvalmentajia projektiin ja sijoitus yrityksiin Työllistetään vanhusprojekteihin Itä-Suomessa ovat jo mukana aktiivisesti Kunnilla tulisi olla koordinaatiovastuu hanketyössä, kolmas sektori mukaan, mutta sektoroituneilla kunnilla se on vaikeaa. Ongelma enemmän kuntapuolella kuin kolmannen sektorin puolella Kolmatta sektoria tuettava kunnissa paremmin

55 4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT Parempi tilkitä kuin äyskäröidä, jos nuorten osallisuutta lisätään niin syrjäytyminen katoaa Matala kynnys saada työtä Yrityksille työvalmentajia hankkeiden kautta, työpaikkaperehdyttäjäkorvaus saatava yrityksille Yksinäisyyttä ehkäisevä teknologia (pulinaboxi telkkariin) Pitkiä koko ohjelmakauden hankkeita TE-toimistosta ei tule enää paikallista ohjausta Sanssikortti ei pelaa sen vuoksi Liikenneyhteyksien vaikutus syrjäytymiseen ja työllistymiseen Kaikilla ei samoja mahdollisuuksia käydä koulua Syrjäyttävät mekanismit selvitettävä

56 Työpajojen opinnoistaminen eli hyväksyttävä osaksi opintoja, työpajojen ammatillisuus tunnustettava

57 TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)

58 RYHMÄ 3

59 TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11) Keskeisiä kysymyksiä: 1. Rakennerahastotoiminnasta saadut kokemukset osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. 2. Työvoiman osaaminen alueellisen kehittämisen välineenä. Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus, nykykauden kokemukset. 3. Mitä eväitä kuluva kausi antaa rakennerahastorahoitteiselle osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle seuraavalla kaudella?

60 1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ. Isoja hankekokonaisuuksia, EAKR investointeihin ja ESR osaamisen kehittämiseen, Tekes, yhteiset rahoitusprosessit, ohjausryhmät jne. Eri rahoituslähteiden hyödyntäminen, vaikeuskertoimet lisääntyvät Isot hankinnat esim. laitteet, kilpailutukset ovat vaativia ja aikaa vieviä, vaatii hankintaosaamista, Yritysyhteistyötä tehdään, hankkeissa ovat mukana toimijoina, laiteinvestoinnit, osaamisen kehittämistä, työelämän tarpeet esille, usein yrityselämän tarpeet hankkeiden taustalla lähtökohtana Oppimisympäristöt, monitoimijaiset verkosto, yhteiset näkemyksen merkitys, koordinaatiota vaativaa työtä

61 Lump sum- hankkeiden hyödyntäminen kehittämistoiminnan liikkeellepanijana, esiselvitystyössä, tarpeet näkyväksi ja toimijoiden sitouttaminen

62 2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT- TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET Ammatillisesta koulutuksesta tulevilla ei ole heti valmiuksia työelämään, toisaalta työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti, miten oppilaitokset pystyvät vastaamaan haasteeseen Oppilaitosten pitäisi olla askelta edellä, opettajien ammattitaidon ylläpitäminen, työelämäyhteistyö, yrittäjät opettamassa oppilaitoksissa jne. Oppilaitos-tutkimuslaitos yhteistyö, huomisen osaamisen esille saaminen, työelämäjaksoille tutkimuslaitoksiin? Kansainvälisyys, maailmalta huippujuttuja meille, rahoitus?

63 3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? Enemmän yritysyhteistyötä kaikilla sektoreilla, siinäkin on ongelmia, mm. tekijäoikeuskysymykset, hankkeiden toiminnan hidasliikkeisyys, kehittämistoiminta voi olla liian hidastempoista yrityksien näkökulmasta Miten yritykset sitoutetaan, pitää olla tarjota jotain konkreettista hyötyä yritykselle Eri rahoituslähteiden hyödyntämisen vaikeus, ammattitaito, byrokratia Näimme unta; yksi hanke, useampi rahoittaja, vähemmän byrokratiaa

64 RYHMÄ 7

65 KOKEMUKSIA ehdoton elementti esim. Etelä-Savolle, kysyntää paljon, kehittämisresurssi, tki-toiminnan yhteys koulutuslaitoksiin, maakuntakorkeakoulumalli (korkeakoulu = yliopiston kehittämistoiminta ei säteile niin hyvin keskuskaupungin ulkopuolelle maakuntaan kuin ammattikorkeakoulun yliopiston tutkijan tärkein tuotos on tieteelliset julkaisut osaamisen siirto (esim itä-suomen yliopiston) maakuntien välillä ja seudulle olisi tärkeää eu-rahoilla oma rooli kehittämistoiminnassa ei tarvitse ei saa tehdä julkaisuja moni tutkija ehkä siksi hakeutuukin ammattikorkeakouluun, jonkin verran käytännönläheisempää tarvitaan TULKKI yliopiston ja yrityselämän välille kehitysyhtiöiden rooli yliopiston tutkijoita ohjataan huippututkimuksen suuntaan ei ehkä kiinnosta rakennerahastohankkeet yliopistotutkimuksen kaupallistaminen tärkeää yliopisto organisaationa ei tue yliopistossa tehdyn innovaation kaupallistamista verkostot elinkeinoelämän hyödyntäminen, ptäisi olla tulkki yliopiston ja yritysten välillä parannusehdotus: hankehallinnoinnin ulkoistaminen erillään substanssista mistä löytyisi tieto jo tehdyistä asioista kun esim. suunnitellaan uutta hanketta Euraan esim. sanahaku

66 VAIKUTTAVUUS, TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET, TYÖVOIMAN OSAAMINEN ikääntyvät ihmiset, työssäjaksaminen, johdon koulutus työvoiman saatavuus, ulkopuolelta tuleva työvoima, epähoukuttelevat alat nuorten innostaminen koulutukseen ongelmana, että ei ole työpaikkoja eikä ehkä harjoittelupaikkojakaan heikentääkö liian helppo (!) sosiaaliturva opiskelumotivaatiota idea: kiertävä työpankki, jossa nuoret voisivat tehdä pätkän erilaisissa työpaikoissa, josta sitten työnantaja voisi napata sopivan tyypin sopivaan hommaan

67 MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI innovaatioasiamiehiä yliopistojen tiedelaitoksille hakea jyviä, jotka on mahdollista kaupallistaa em. palvelisi myös yliopistoa, kun tutkijat etsivät uusia tutkimushankkeita tai jatkomahdollisuuksia tutkimuksille voidaanko luoda malli, jolla tutkimusten kultajyvät tuotteistetaan? yhdessä esim. kehitysyhtiöiden kanssa; idean isänä olevan tutkijan pitäisi myös päästä hyötymään innovaation kaupallistamisesta (paluuta vanhaan malliin) sijoitusrahasto innovaatiotoimintaan rahoituksen turvaamiseksi

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Liike-seminaarin workshop 11.11.2015 Ryhmät: Mamk, Kyamk, TAMK Saimia, Mamk, Karelia, Oamk,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3.-4.10.2013, Joensuu Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Hanketoteuttajan näkökulmaa, case Itä-Suomen yliopisto (UEF) Satu Juutinen Tutkimuspalvelut

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus

Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa. Pohjois-Savon ELY-keskus Hankerahoitus ohjelmakausien vaihteessa Pohjois-Savon ELY-keskus Timo Ollila 21.3.2013 Ohjelmakauden vaihdos (1) - Rahoittajalle tärkeä viestiä tulevista hakemuksista ajoissa - ESR ja EAKR ohjelmien tilanteessa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3-4.10.2013

Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3-4.10.2013 Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3-4.10.2013 Ohjelmakauden 2007 2013 opit Näkökulmia hanketoiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Hanketoiminnan määrällinen, laadullinen

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot