MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Aika klo 17:00-21:23 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 56 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Työjärjestyksen vahvistaminen Mäntsälän osavuosikatsaus 1/ Perusturvapalvelujen toimialan 1. osavuosikatsaus 2016 / Vuoden 2016 talousarvion määrärahamuutokset 61 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman raami 62 Kiljavan sairaala Oy / Yhtiövastikkeen maksun jatkaminen v Takauksen hakeminen / Mäntsälän vuokra-asunnot Oy Rakennuttamispäällikön osa-aikaisen viran muuttaminen kokoaikaiseksi viraksi Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämisstrategia Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Kunnallisvaalien tuloksen ilmoittaminen valtuustolle / Soili Norron eroaminen 68 Perusturvalautakunnan vaali vuosille / Soili Norron eroaminen Ilmoitusasiat Valtuustoaloite sosiaalisen luototuksen käyttöönottamisesta Mäntsälässä Valtuustoaloite kunnantalon valtuustosalin sähkötöistä Valtuustoaloite sivistystoimen ja opetusyksiköiden johtamisrakenteen uudistamiseksi 171

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Helin Anna valtuuston puh.joht. Peltola Veijo valtuuston 1. vpj. Laaksonen Tapio valtuuston 2. vpj. Allonen Ilkka Eerola Asko Hallikainen Heli Havula Tapio Heikkilä Jussi Heikkilä Teuvo Herttuainen Auli Hägglund Antton Kalenius Christina Kanerva Hans Keto-Huovinen Pihla Kosonen Jyrki Kyrö Jaakko Laine Leena Laukkanen Erkki Leino Timo Liinamaa Reijo Liljavirta Eija Lindqvist Rami poistui klo Manninen Marjaana Martniku Sari poissa klo Mäkipää Marja-Leena Norro Soili Orre Kari Peussa Kari poistui klo Ravolainen-Rinne Heta poissa klo , poistui klo Salmi Petri Sillanpää Jari Teppinen Marja Warras-Stjernvall Annika Virolainen Kari poistui klo Ikonen Raija vara Eskelinen Olli-Pekka vara poistui klo Arpalahti-Kolu Jaana vara Munukka Jukka vara Helenius Markku vara Kärkkäinen Pekka vara saapui klo , poistui klo Eloranta Jari vara poistui klo Virtanen Hilkka vara poistui klo Muut Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Lindgren Mika henkilöstöjohtaja Lintonen Pekka sivistysjohtaja

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Tupamäki Anja Gummerus Vesa Rintala Eija Seppälä Hannu kunnankamreeri vs. kaavoitusjohtaja perusturvajohtaja tekninen johtaja Poissa Elomaa Jarna Heinonen Kalevi Kuisma Kari Niinimäki Markku Päivinen Mitja Rinne Antti Suontama Sami Tilvis Reijo Ylimartimo Lauri Allekirjoitukset Anna Helin puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Petri Salmi Jari Sillanpää Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo ja yleinen tietoverkko

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanvaltuusto 56 Esitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuusto 57 Esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Antti Rinne ja Petri Salmi. Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Petri Salmi ja Jari Sillanpää.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Työjärjestyksen vahvistaminen Kunnanvaltuusto 58 Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 16 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei valtuusto toisin päätä. Esitys: Vahvistetaan työjärjestys.

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän osavuosikatsaus 1/ /02.02/2015 Kunnanhallitus Mäntsälän asukasluku on tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä kasva nut 65 henkilöä (0,3 %) asukkaaseen. Työttömyys oli 8,0 %, kun lu ku vuotta aiemmin oli 7,5 %. Uudellamaalla työttömiä oli keskim. 11,1 % työ voi mas ta. Käyttötalous Mäntsälän toimintakulut olivat huhtikuussa -42 milj. euroa (tot. 32 %) ja -tulot 8,5 milj. euroa (tot. 28 %). Toimintakulut ovat kasvaneet edellisvuoden vas taa vas ta ajankohdasta -0,1 milj. euroa (0,3 %). Henkilöstökulut -18,1 milj. euroa ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Toimintakate oli -33,4 milj. eu roa (tot. 34 %; vrt tot. -33,5 milj. euroa, 34,3 %). Verotuloja ja valtionosuuksia oli huhtikuussa tilitetty kunnalle las ken nal lisen talousarvioennusteen mukaisesti yht. 36,7 milj, euroa. Kun nal lis ve rotuot toa on kertynyt huhtikuun loppuun mennessä 0,7 milj. euroa (2,7 %) edel lis vuot ta enemmän, josta kuluvan vuoden ennakoiden muutos 1 %. Kun ta lii ton huhtikuussa julkaisemassa verotuloennusteessa vuodelle 2016 Mänt sä län ve ro ker ty mä saattaa jäädä enimmillään 0,8 milj. euroa alle budje toi dun arvion 78,8 milj. euroon, suunnilleen edellisvuoden tasolle. Ve rotu lo ar vio tar ken tuu vielä uusilla päivityksillä tilikauden aikana. Vuosikate oli huhtikuussa 3,2 milj. euroa (4/2015; 1,5 milj. euroa) ja ti linpää tös en nus tees sa 9,6 milj. euroa. Tilikauden 3,4 milj. euron tuloksen arvioi daan pysyvän ta lous ar vio en nus teen mukaisena. Investoinnit ja rahoitus Mäntsälän investointeja oli huhtikuun lopussa toteutunut 5,0 milj. euroa (tot. 25 %), josta Riihenmäen elinkaarihanke 3,9 milj. euroa ja Hyö kännum mi 0,1 milj. euroa. Investoinnit tälle vuodelle ovat yht. 16,1 milj. euroa jää den 4 milj. euroa alle budjetoidun mm. Sälinkään koulun ja päiväkodin ra ken ta mis ai ka tau lu muu tok sis ta johtuen. Kunnan velkamäärän arvioidaan kas va van kuluvana vuonna 5,9 milj. euroa 60,9 milj. euroon ja asukasta koh den euroon. Kuntakonsernissa investoinnit ovat yhteensä 33,3 milj. euroa ja lainakanta kasvaa tilinpäätösennusteessa 6,9 milj. euroa 149 milj. euroon, euroon per asukas. Määrärahamuutokset vuoden 2016 talousarvioon Määrärahamuutokset (mm. verotulot ja korkomenot jne.) valmistellaan syksyn osa vuo si kat sauk seen. (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi 1/2016 osavuosikatsauksen ja lähettää

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto sen edelleen valtuustolle tie dok si. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Liite 1. Osavuosikatsaus 1/2016 Kunnanvaltuusto 59 Esitys: Kunnanvaltuusto merkitsee osavuosikatsauksen 1/2016 tiedoksi. Liite 1. Osavuosikatsaus 1/2016

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Perusturvapalvelujen toimialan 1. osavuosikatsaus 2016 / Vuoden 2016 talousarvion määrärahamuutokset 268/02.02/2015 Perusturvalautakunta Talousarvion 2016 täytäntöönpano-ohjeen mukaan ensimmäinen osavuosikatsaus laaditaan huhtikuun toteuman pohjalta. Liitteenä 1. on tulosaluetasoinen Perusturvapalvelujen toimialan osavuosikatsaus 1/2016 tekstiosa. Liitteenä 2. on käyttötalousosan toteutuma (kirjaustilanne ) ennusteineen. Huhtikuun kirjanpidon toteuma ei ollut täysin valmis esityslistaa valmisteltaessa. Huhtikuun kirjanpito valmistuu lautakunnan kokoukseen mennessä ja kokouksessa jaetaan korjatut taulukot keskushallinnolle palautettavaa versiota varten. Liitteenä 3. on tulosyksikkötason Pornaisten säästö- ja siitä johtuvat muutosesitykset vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan. Käyttötalous Toimintakulujen toteutuma kirjaustilanteen mukaisesti on 30,43 % ja Pornaisten osalta 25,34 %. Laskennallinen toteumaennuste tasaisella toteumalla olisi tilanteessa 33,3 %. Toimintatuottojen toteutuma on 24,67 % ja Pornaisten osalta 30,77 %. Perusturvalautakunta käsitteli kokouksessaan kunnanvaltuuston asettamien säästötavoitteiden kohdennukset. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että Pornaisten määrärahojen tarkempi uudelleentarkastelu tehdään vuoden 2016 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Perusturvan ja Pornaisten lukujen uudelleen tarkastelu on tehty vuoden 2015 toteutuneiden ja kuluvan alkuvuoden suoritteiden sekä vuoden 2015 tilinpäätöksen ja alkuvuoden toteutumien perusteella. Talousarvion käyttösuunnitelman muutosesitys pienentää Pornaisten maksuosuutta euroa sekä pienentää perusturvan toimintakatetta euroa. Talousarvion sitovien määrärahojen muutoksien vuoksi talousarvion käyttösuunnitelman muutos tulee saattaa kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston käsittelyyn. Liite 3. havainnollistaa käyttösuunnitelmaan tehtyjä muutosesityksiä. Muutosten kohdennukset perustuvat tulosalueilla tehtyihin arviointeihin todellisista mahdollisuuksista. Muutoksia on tarkasteltu tarkemmin alla. Investoinnit Alkuvuoden aikana ei investointeja ole tehty. ICT:n osalta investoinnit painottuvat syksyyn sekä loppuvuoteen, jolloin realisoituvat ekanta kakkosvaiheen toteutukset (mm. suun terveydenhuollon liittyminen sähköiseen arkistoon, tahdonilmaisut, lomakkeet ja mahdollisesti myös ekansan toteutuksen osa-alueita). Lisäksi tulossa on kotihoidon mobiili-

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hankkeen kehittämisen jatkaminen mm. sähkölukot ja optimointi ja mahdollisesti sähköiset digihankkeet. Perusturvan investointien arvioidaan pysyvän määrärahojen sisällä. Käyttötalous Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueelle on palkattu palkkatukityöntekijöitä purkamaan kertynyttä työruuhkaa ja osin sijaistamaan pitkiä sairauslomia aiheuttaen paineita henkilöstökulujen ylitykseen. Toimintakulujen ylityksen ehkäisemiseksi on muita kuluja karsittava. Perusturvan tietohallinnon alkuvuoden toteumassa näkyy ICT-menojen asiantuntijapalveluiden kasvu, minkä on aiheuttanut edellisenä vuonna tehdyt investoinnit mm. kotihoidon ja varhaiskasvatuksen mobiilit ja sovellusten uuden ominaisuudet, tietovarastot ja sähköiset palvelut. Perusturvan tietohallinnon toimintakulujen arvioidaan pysyvän annetun talousarvion sisällä. Alkuvuoden toteuman perusteella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tulosalueen talousarviossa pystytään. Määrärahavarausta ei kuitenkaan ole kuin siihen asiakasmäärään ja palvelutarpeeseen, mikä oli talousarviota laadittaessa tiedossa. Mahdolliset ennakoimattomat menoerät työmarkkinatuen, toimeentulotuen, lastensuojelun, vammaispalvelun tai muun palvelun osalta saattavat aiheuttaa riskin talousarvion määrärahojen ylitykseen, mikäli vastakkaisissa toimenpiteissä ei onnistuta. Tavoitteena on pyrkiä pysymään annetussa talousarviossa kohdistamalla resurssi oikein. Painopiste on edelleen asiakkuuksien johtamisessa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulosalueen lastensuojelun sosiaalityön, lastensuojelun perhetyön, avopäihdetyön yhteisten palvelujen käyttö on Pornaisten osalta ollut vähäisempää kuin budjetoinnin yhteydessä arvioitiin. Pornaisten perhehoidon ostojen arvioidaan toteutuvan budjetoitua pienempänä. Myös Pornaisten hyvinvointineuvolan käyttö on ollut vähäisempää kuin budjetoidessa arvioitiin. Näiden muutosten vaikutus Pornaisten maksuosuuteen on yhteensä euroa. Lisäksi Mäntsälän vammaispalvelujen asumispalvelujen ostojen arvioidaan toteutuvan budjetoitua pienempänä, vaikutus kustannuksiin euroa. Hoito- ja hoivapalveluiden vastuualueelta Kotokartanon palveluasuminen päättyy omana toimintana syksyllä 2016 (kh ja ). Palveluasumisen asiakkaat siirtyvät yksityisiin palveluasumisyksiköihin. Kotokartanoon jää hoivaosasto, jonka arvioitu paikkamäärä on Ylijäävä henkilökunta siirretään kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti tulosalueen muihin yksikköihin. Henkilöstöä ei irtisanota (kh ). Palveluasumisen päättyminen omana toimintana aiheuttaa muutosvaiheessa päällekkäisiä kustannuksia ja sisältää riskin Hoito- ja hoivapalvelujen talousarvion käyttösuunnitelman ylitykseen. Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueella Isokodossa on ollut budjetoitua vähemmän pornaislaisia asiakkaita, vastaavasti Pellavakodissa ja Aurinkomäessä on ollut budjetoitua vähemmän mäntsäläläisiä asiakkaita.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Aurinkomäen henkilöstökulujen arvioidaan alittuvan budjetoituun nähden. Edellä mainitut muutokset nettovaikutuksina vähentävät Pornaisten maksuosuutta yhteensä euroa. Perusterveydenhuollon palvelujen tulosalueen toiminta sisältää henkilöstömäärärahan vajauksesta sekä useista vaikeasti ennakoitavista muuttuvista elementeistä johtuvia riskejä, jotka vaikeuttavat budjetissa pysymistä. Näitä on tarkemmin käsitelty osavuosikatsauksen tekstiosassa. Perusterveydenhuollon tulosalueella Pornaisten vastaanoton lääkäripalvelujen käyttö on vähentynyt budjetoidusta, lisäksi Pornaisten suun terveydenhuollon ostopalvelujen toteuman arvioidaan toteutuvan arvioitua pienempänä. Pornaisten muutosten nettovaikutukset vähentävät maksuosuutta euroa. Lääkäripalvelujen henkilöstökulujen toteuman arvioidaan jäävän alle budjetoidun. HUS:n hallitus on kokouksessaan tehnyt kokoontuvalle HUS:n valtuustolle esityksen vuoden 2015 ylijäämän palauttamisesta kesäkuussa jäsenkunnille. Erikoissairaanhoidon kuntakohtainen palautussumma Mäntsälän osalta on euroa ja Pornaisten osalta euroa. Ylijäämän palautusta ei ole huomioitu perusturvan 2015 tilinpäätöksessä, mistä johtuen erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksen tilinpäätöksen toteuma talousarviovuonna tulee molempien kuntien osalta alittumaan edellä mainituilla summilla. Lisäksi erikoissairaanhoidon maksutuottoja ennustetaan kertyvän hieman budjetoitua enemmän. Varhaiskasvatuksen kysynnän vaihtelut vaikeuttavat talousarvion ennustamista varhaiskasvatuksessa. Alkuvuoden toteuman perusteella varhaiskasvatuksen menot ja tulot näyttävät alittuvan. Syksyllä päivitettävien asiakasmaksujen ja valtuuston päättämän päivähoitooikeuden rajaamisen vaikutuksia on tässä vaiheessa talousarviovuotta ja puuttuvia valtakunnallisia päätöksiä (asiakasmaksut) vaikea arvioida. Varhaiskasvatuksen tulosalueella Pornaisten kotihoidontuen arvioidaan tilinpäätöksen sekä alkuvuoden perusteella toteutuvan budjetoitua pienempänä. Pornaisten perhepäivähoidon, Aurinkolinnan ja Linnunlaulun päiväkotien henkilökustannuksien arvioidaan jäävän budjetoitua pienemmiksi. Lisäksi kysynnän vaikutuksesta arvioidaan yhteistoimintaalueen ostojen jäävän budjetoitua pienemmäksi. Pornaisten muutosten nettovaikutukset vähentävät maksuosuutta euroa. Muualla varhaiskasvatuksessa arvioidaan kysynnän vaikutuksesta aiheutuvan säästöjä henkilöstömenoissa sekä yhteistoiminta-alueen sisäisissä palvelujen ostoissa. (Valmistelijat/lisätietoja: talouspäällikkö Satu Komulainen, puh ja perusturvajohtaja Eija Rintala, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: 1. Perusturvalautakunta hyväksyy osavuosikatsauksen liitteiden mukaisesti. 2. Perusturvalautakunta päättää, että viranhaltijat voivat tehdä liitteisiin tarvittavat tekniset korjaukset.

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle liitteen 3. mukaisten muutoksien toimintatuottoihin euroa, toimintakuluihin euroa vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelmaan hyväksymistä. Edellä mainitut summat sisältävät euroa vähennyksen Pornaisten maksuosuuteen. Käsittely: Talouspäällikkö Satu Komulainen esitteli asiaa kokouksessa. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Tulosaluetasoinen Perusturvapalvelujen toimialan osavuosikatsaus 1/2016 tekstiosa Liite 2. Käyttötalousosan toteuma ennusteineen Liite 3. Tulosyksikkötason Pornaisten säästö- ja siitä johtuvat muutosesitykset vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuo delle 2016 käyttötalousosan eri tulosalueiden toimintakate on valtuustoon näh den sitova määräraha (pl. toimitilapalvelut, jossa tilikauden tulos on sito va määräraha). Oheisessa päätösesityksessä on perusturvalautakunnan kohdentamat talous ar vio muu tok set esitetty eri tulosalueilla sisältäen mm. valtuuston 1,4 milj. euron säästön eri tulosalueille. Laskennassa on huomioitu myös erikois sai raan hoi don tulosalueella HUS:n vuoden 2015 ylijäämän palautus Mänt sä län kunnalle euroa ja Pornaisille euroa. Mää rä raha muu tok set ovat yhteensä euroa netto (säästö), jolloin pe rus turva pal ve lui den toi min ta ka te on muutetussa talousarviossa yhteensä -69,9 milj. euroa (muu tos tp ,4 milj. euroa, 3,5 %, muutos alkuperäinen TA ,7 milj. euroa, -1 %). Pornaisten kuntaosuutta on vähennetty eu roa 14,7 milj euroon. Pornaisten kuntaosuus kasvaa 0,4 milj. eu roa (2,6 %) vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle hyväksyttäväksi pe rus tur va lauta kun nan esityksen mukaisesti Mustijoen perusturvan eri tulosaluille talous ar vio muu tok set netto (säästö) jakautuen seuraavasti: Toimintakate (sis. + ulk.) TA 2016/ltk. TA 2016 TA-muutokset Muutettu TA 2016 Johto ja hallinto toimialan menoväh./tulolis Lasten, nuorten, perheiden palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Perusterveydenhuoltopalvelut Erikoissairaanhoito Yhteensä muutos, euroa; tp muutos, %, tp ,9 4,6 3,5 Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Kunnanvaltuusto 60 Esitys: Kunnanvaltuusto myöntää Mustijoen perusturvan eri tulosalueille talousarviomuutokset netto (säästö) kunnanhallituksen esityksen mukaan. Merkittiin, että Pekka Kärkkäinen saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Liite 1. Tulosyksikkötason Pornaisten säästö- ja siitä johtuvat muutosesitykset vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman raami 199/02.02/2016 Kunnanhallitus Lähtökohta Tällä hetkellä maailman taloudessa on runsaasti epävarmuustekijöitä, jotka kärjistyessään voivat johtaa odotettua heikompaan talouskehitykseen. Kii nan talouden hidastuminen, Iso-Britannian mahdollinen EU-ero ja Ve näjän tilanne vaikuttavat talouteen. Suomessa yh teis kun ta so pi mus neu vot telu jen mahdollinen kariutuminen tai tehottomaksi jääminen on talouden kan nal ta negatiivinen riski. Mikäli Suomen talous ei piristy ennen kuin globaa li taloussuhdanne jossain vaiheessa kääntyy heikommaksi, olisi tilanne en tis tä tukalampi. Vientimarkkinoiden kasvu euroalueella voi yllättää po sitii vi ses ti ja erityisesti investointien kasvu voi piristyessään olla nopeaa. Suo men taloudessa on paljon patoutunutta kysyntää. Suomessa tar vit taisiin luottamusta tulevaisuuden kasvunäkymiin, mistä ei ole vielä kui tenkaan näkynyt merkkejä (Danske Bank: Suhdannekatsaus ) Suomen talousluvut Muutos -% enn enn. BKT -0,7 0,5 0,7 1,1 Vienti -0,9 0,6 1,5 4,0 Kulutus 0,3 0,7 0,4 0,2 Investoinnit -2,6-1,1 2,5 3,5 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,6 9,4 Ansiotaso 1,4 1,1 1,1 0,6 Inflaatio 1,0-0,2 0,4 1,0 Julkinen velka/bkt 59,3 63,1 65,8 67,4 Valtiovarainministeriön Kuntatalousohjelma , kevät 2016 jul kai sus sa kuvataan kuntatalouden lähivuosien näkymiä vaikeiksi. Hitaan ta lous kas vun vuoksi kuntatalouden verotulojen kehitys jää vaimeaksi. Mitta vis ta so peu tus toi mis ta huolimatta kuntien tulot eivät riitä kattamaan toimin ta me no ja ja investointeja. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaa mi nen edel lyt tää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtä viä ja vel voit tei ta vähentävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Kuntien on jat ket ta va myös kuntataloutta vahvistavia toimia. Kunnilla on suuri vastuu kun ta ta lou den tasapainottamisesta toteuttamalla rakenteellisia uu distuk sia ja nos ta mal la tuottavuutta. Ilman näitä rakenteellisia uudistuksia kun nal lis ve ro pro sent tei hin kohdistuu huomattavan suuri nostopaine. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. euroa vuoteen 2019 tasossa, joista helmikuun 2016 tilanteessa on toi men pide oh jel maan koottu 0,4 mrd. euroa lakimuutosvalmistelua varten. Lisäksi hal li tus on asettanut kuntataloudelle sitovan menorajoitteen, jossa uusina toi mi na on huomioitu toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus, perus ope tuk sen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen sekä am ma til li sen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys. Kuntien velkaantuminen ja riskienhallinta Kuntien velkaantumisen taustalla ovat käyttötalouden kireys ja in ves toin ti-

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto pai neet. Investointien tulee perustua huolelliseen suunnitteluun ja kä si tykseen väestökehityksestä, palvelutarpeista ja palveluverkosta sekä tu lo pohjas ta, jota tarvitaan vastuiden hoitamiseen. Näin asukaskohtaisen vel kamää rän lisäksi tarvitaan myös muita mittareita, joilla velan merkittävyyttä kun nal le ja kunnan lainanhoitokykyä arvioidaan. Näitä voidaan kuvata seuraa vil la mittareilla: omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pää omas ta: kuvaa kuntakonsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan ky kyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tavoitetasona voidaan pi tää yli 50 prosentin omavaraisuutta, sen alle menevä luku ker too kunnan mer kit tä väs tä velkarasitteesta. Mäntsälän kunnan oma va rai suus as te oli vuo den 2015 tilinpäätöksessä 63,4 % ja konser nin 27,1 %. suhteellinen velkaantuneisuus: kuvaa paljonko käyttötuloista (ve rot, val tion osuu det ja toimintakulot) tarvittaisiin vieraan pääoman ta kaisin mak suun. Korkea suhteellinen velka edellyttää vakaata käyt tö talout ta. Vuon na 2013 koko maan suhteellinen velkaantuneisuus ylitti ns. krii si kun nan kriteerin tunnusluvun ja on pysynyt sen jälkeen 50 %:n rajan ylä puo lel la. Suhteellinen velkaantuneisuus oli Mäntsälän vuo den 2015 tilinpäätöksessä kun nas sa 52,8 % ja konsernissa 96,9 %. lainahoitokyky on suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tun nus lu ku useam mal ta vuodelta mitattuna. Lainanhoitokate saadaan mit taamal la: vuosikate + korkomenot/korkomenot + lainanlyhennykset. Lainan hoi to ky ky on hyvä kun tunnusluku on yli 2 ja välttävä lukuarvoilla 1 2 sekä heik ko, jos tunnusluku jää alle 1. Vuonna 2014 kuntien lai nan hoi to kat teen kes ki ar von oli 1,2. Mäntsälän kunnan lai nan hoi toka te vuoden 2015 ti lin pää tök ses sä 1,5 ja kuntakonsernissa 1,6. Vuodesta 2017 alkaen tulevat voimaan kuntalakiin sisältyvät säännökset kun ta ta lou den (heikon talouden kuntien arviointimenettelyn kriteerien) tarkas te lus ta konsernitasolla. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien ta lous ti lan ne muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 2018 huo nom maksi. Tarkastelujakson lopulla 40 prosentilla kunnista on arvioinnin mukaan yli 3 prosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saa vutta mi seen. Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja heikko talouskehitys lisäävät tarvetta pa ran taa riskienhallintaa. Vastuiden kokonaisvaltainen hallinta korostuu. Käy tän nös sä nykyisiä velkoja lyhennetään aikana, jolloin ikääntymiseen liit ty vät menot rasittavat kunta- ja kansantaloutta selvästi nykyistä enemmän. Korkojen nousumahdollisuus on myös muistettava. Kokemukset korkean korkotason kanssa toimimisesta ovat myös ajallisesti kaukana. Kustan nus ten lisääntyminen yhdistettynä lainakannan kasvuun voi aiheuttaa suu ria ongelmia. Kuntien toimintaympäristön muutokset Vuoden 2015 alusta kunnat ovat rahoittaneet 50 % työttömän henkilön työmark ki na tues ta. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttaa kuntien talouteen ja vaikuttaa monin tavoin kuntien pal ve lu järjes tel mään ja sen resursseihin. Kuntaan muuton alkuvaiheen palveluita ja

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ko tou tu mis ta tulevia palveluja rahoitetaan valtion maksamilla las ken nal li silla ja erityiskustannusten korvauksilla sekö verotuloilla. Digitalisaatio mahdol lis taa täysin uudenlaisten tuotantomallien, palveluiden ja pal ve lu yh distel mien kehittämisen. Investoinnit tietotekniikkaan eivät suoraan lisää toimin nal lis ta tuottavuutta vaan tuottavuuspotentiaali realisoituu vasta toi minta ta po jen muuttuessa. Sote-valmistelussa on huolehdittava siitä, etteivät uudistukset vaaranna kun tien vastuulle jäävien peruspalvelujen (varhaiskasvatus, opetus- ja kulttuu ri pal ve lut, kaavoitus, maapolitiikka, ympäristö, alueen elinvoima, hy vinvoin nin ja terveyden edistäminen) järjestämistä. Hallituksen linjaukset ja kuntatalouden rahoitusperiaatteet Sipilän hallituksen tavoitteena on vakauttaa ja tasapainottaa kuntataloutta. Hal li tus on päättänyt menorajoitteesta, joka sisältää euromääräinen rajan kun ta ta lou teen aiheutuvalle menojen muutokselle. Menorajoitetta ei voi väl jen tää päätetystä julkisen talouden suunnitelman tasolta. Meno ra joit tees sa on huomioitu ammatillisen koulutuksen uudistus (-190 milj.), pe rus ope tuk sen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen ja amma til li sen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys. Kuntatalouden menorajoite on vuoden 2019 tasolla -770 milj. euroa ja sitä on kiristetty -230 milj. euroa syk syn 2015 ta soon verrattuna. Kuntien verotulot kasvavat lähivuosina maltillisesti heikoista kas vu nä kymis tä johtuen. Valtionosuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuosina Tulojen ja menojen epäsuhdan korjaaminen edellyttää soteja hallintouudistuksen toteuttamista, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähen tä mis tä sekä kuntien kuntataloutta vahvistavien toimien jatkamista. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2,5 pro sent tia vuosittain, jakson alussa hitaammin ja loppupuolella no peammin. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kuntien ve ro tuottoon kompensoidaan nettomääräisesti. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen Sote- sekä aluehallintouudistuksen tavoitteena on että maakunnat aloit tavat toiminnan ja vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tämi ses tä siitä eteenpäin. VM: kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulevaisuuden kunta vuonna 2030 (väliraportti valmistuu vuoden 2016 lop puun) OPM: uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset oppimateriaalit peruskouluihin taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen nuorisotakuu yhteisötakuun suuntaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi muut toimenpiteet: varhaiskasvatusoikeuden muutos, hen ki lös tö mitoi tuk sen muutos päivähoidossa, maahanmuuttajien määrän kasvuun va rau tu mi nen, vapaan sivistyksen menosäästöt, var hais kas vatuk sen asia kas mak su jen korotukset, esiopetuksen lisäksi jär jes tet tävä kerhotoiminta LVM: liikennekaari yksityistielain kokonaisuudistus

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto tieliikennelain muuttaminen TEM: alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen työllisyyden kuntakokeilu STM: palvelut asiakaslähtöisiksi Mäntsälän 2017 talousarvion ja vuosien ta lous suun ni telman valmisteluprosessi Vuonna 2015 Mäntsälän kunnan toimintakulut -125,8 milj. euroa pysyivät edel lis vuo den tasolla. Toimintakate -97,8 milj. euroa heikkeni vain -0,1 milj. euroa, 0,1 % (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot). Henkilöstökulut 52,2 milj. euroa supistuivat edellisestä vuodesta 0,5 milj. euroa sisältäen mm. 1,5 milj. euron henkilöstösäästövelvoitteen. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakulut ovat 130 milj. euroa ja kasvavat 4,1 milj. euroa (3,3 %) vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Toi min taka te heikkenee -101,1 milj. euroon, 3,3 milj. euroa (3,5 %) ilman käyt töomai suu den myyntivoittoja. Käyttöomaisuuden myyntivoitot (1,5 milj. euroa) mukaan lukien toimintakate heikkenee 2 prosenttia -99,6 milj. euroon. Kun ta lii ton huhtikuussa julkaisemassa kuntakohtaisessa ve ro tu lo en nustees sa mah dol li se na riskinä on, että Mäntsälän verotulokertymä saattaa enim mil lään jäädä noin 1 milj. euroa alle budjetoidun arvion. Näin vuo si kate ja tilikauden tulos vas taa vas ti supistuvat, ja lainakanta kasvaa, mikäli tulo vä hen nys tä ei saa da kompensoitua vastaavilla säästöillä. Vuoden 2017 raamiin budjetoidaan käyttötalouteen 1 %:n kasvu perustuen erit täin vaatimattomiin talouden kasvunäkymiin tälle ja ensi vuodelle. Yhden miljoonan euron kasvuvara mahtuu käytännössä virhemarginaaliin ja tar koit taa käytännössä 0 kasvua. Vertailun vuoksi todetaan, että vuoden 2015 tilinpäätöksessä käyttötalouden poikkeamat olivat kautta linjan tätä suu rem pia. Toimintakate vuodelle 2017 on 100,6 milj. euroa ja kes ki määräi nen muutos vuosina vuositasolla 1,5 milj. euroa (1,5 %) vuo den 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Nykyisten virka- ja työ eh to so pimus ten sopimuskausi päättyy Valtioneuvosto on päättänyt valtion tulo- ja menokehyksestä vuodelle 2017 huhtikuun aikana. Val tionosuuk sien ja verotulojen kasvuksi arvioidaan tässä vaiheessa 0,9 %. Ve rotu lot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 109,6 milj. euroon. Vuosikate säi lyy vuosien tasolla noin 8-9 milj. euroa. Mäntsälän in vestoin nit ovat jatkossa mittavat ensi vuonna eli yht. 38,7 milj. euroa, josta elin kaa ri hank keet 11,8 milj. euroa. Vuonna 2017 kunnan lainakanta kasvaa 28 milj. euroa 89 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Raamin laskentaperusteet Kunnan henkilöstömenot budjetoidaan tässä vaiheessa nykyisten voi massa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Mahdollisiin muutoksiin pa la taan myöhemmin erikseen. Talousarvion valmisteluaikataulu

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus päättää vuoden 2017 talousarvioraamiesityksestä val tuustol le kokouksessa ja valtuusto päättää raamista kokouk ses sa. (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitteluraamin valmistelun tiedoksi. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Merkittiin, että Anna Helin poistui tämän pykälän aikana kokouksesta klo Merkittiin, että Sari Martniku saapui tämän pykälän aikana kokoukseen klo Kunnanhallitus Talousarvio- ja taloussuunnitelmaraamin tausta-aineistona jae taan kunnan tulos- ja rahoituslaskelma, investointiohjelma se kä arvio kuntakonsernin investoinneista ja lainakannan kehityksestä Talousarviokehyksen tunnusluvut vuodelle 2017 ovat toimintakate -100,6 milj. euroa, muutos 0,8 % vuosikate 8,9 milj. euroa, 425 euroa/asukas investoinnit enintään 38,7 milj. euroa lainakannan lisäys, enintään 29 milj. euroa lainakanta enintään 90 milj. euroa, euroa/asukas Talousarvion valmistelun aikataulu Talousarvion laadintaohjeet toimialoille ja tytäryhtiöille kh Tarkennetut talousarvion laadintaohjeet toimialoille ja tytäryhtiöille elo kuus sa 2016, huomioidaan mm. VM:n talousarvioesitys ja hal lituk sen linjaukset Lautakuntien ja tytäryhtiöiden esitysten palautus kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle mennessä Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen julkistaminen Kunnan veroprosenteista päättäminen kv Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päättäminen kv Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien val mis te lu oh jeet kh (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki)

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle vuoden 2017 talousarviota ja vuo sien taloussuunnitelman valmistelua varten suunnitteluraamin, se los te osas sa esitettyjen tavoitteiden mukaisena. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Liite 1. Keskeiset tunnusluvut Kunnanvaltuusto 61 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan talousarvioraamin aiemmin selosteosassa esitettyjen tavoitteiden mukaisena. Lisäksi päätökseen lisättiin Heli Hallikaisen esitys, että uimahallin rahoitusvaihtoehdot esimerkkilaskelmineen esitellään valtuustolle taloussuunnitelman seuraavan käsittelyn yhteydessä. Liite 1. Keskeiset tunnusluvut Liite 2. Investoinnit, raami

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiljavan sairaala Oy / Yhtiövastikkeen maksun jatkaminen v /00/2014 Kunnanhallitus Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus pyytää lokakuun 2014 loppuun mennessä omistajiltaan sitoumusta yhtiövastikkeen (pääomatuki) maksun jatkamiseen omistusosuuksien mukaisessa suhteessa vuosien ajan. Kiljavan Sairaala Oy on Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja HUS-kuntayhtymän omistama osakeyhtiö. Yhtiö tuottaa in house-periaatteella vaativan kuntoutuksen palveluja ja muita, omistajien tarvitsemia sairaalapalveluja (mm. kuntoutus). Samalla yhtiön hallitus esittää, että yhtiön jakautumisesta sairaalayhtiöksi ja kiinteistöyhtiöksi luovutaan ja yhtiön kiinteistöomaisuuden hyödyntämistä päätetään kehittää kaavoituksen keinoin.aikaisemman päätöksen mukaisesti omistajat ovat asettaneet yhtiövastikkeen maksun ehdoksi sen, että Kiljavan Sairaala Oy jakautuu sairaalayhtiöksi ja kiinteistöyhtiöksi. Yhtiön hallitus on valmistellut yhtiön jakautumisen, mutta työn edetessä on huomattu, että jakautumissuunnitelmalla ei saavuteta sillä tavoiteltuja etuja. Jakautuminen tulisi lisäämään yhtiön hallinnollisia kuluja. Kuntarahoitus Oyj:n mahdollisuus toimia kiinteistöyhtiön rahoittajana on kyseenalaista, jolloin kiinteistöyhtiön rahoituskustannukset tulisivat merkittävästi nousemaan. Maksuvalmiuden takaaminen erillisinä yhtiöinä olisi haastavaa. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Mäntsälän kunta ilmoittaa sitoutuvansa jatkamaan Kiljavan sairaala Oy:n yhtiövastikkeen maksua vuosina Mäntsälän osuus yhtiövastikkeesta on euroa / vuosi. Sitoutuminen edellyttää vastaavaa päätöstä muilta omistajatahoilta, 2. kunta varaa talousarvioonsa määrärahan ko. tarkoitukseen vuosille , 3. kunta hyväksyy, ettei yhtiötä jaeta ja yhtiön kiinteistöomaisuuden hyödyntämistä kehitetään kaavoituksen keinoin. Käsittely: Asiantuntijana kuultiin Kiljavan sairaala Oy:n toimitusjohtajaa Päivi Flinkmania. Liite 1. Omistajakirje Kiljavan Sairaala Oy:n omistajille / Yhtiövastikkeen maksun jatkaminen vuosien ajan Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Merkittiin, että Kalevi Heinonen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistui lehterille. Liite 1. Omistajakirje Kiljavan Sairaala Oy:n omistajille / Yhtiövastikkeen maksun jatkaminen vuosien ajan Kunnanhallitus Kiljavan Sairaala Oy on lähettänyt omistajilleen kirjeen (liite ), jossa pyydetään omistajakuntien sekä HUS-kuntayhtymän päätöstä Kiljavan Sairaalan palvelusopimuksen ja yhtiövastikkeen jatkosta Yhtiön hallitus esittää, että sopimukset laaditaan jatkumaan meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumiseen ja maakuntien uudistumiseen saakka. Yhtiön hallitus pyytää mennessä omistajilta sitoutumista jatkamaan palvelusopimusta. Vaikutukset kunnan talouteen Liitteenä 2 on yhteenveto yhtiön keskeisistä toiminta- ja taloustiedoista sisältäen yhtiön vision ja strategian vuodelle Kuten omistajakohtaisesta hoitovastikelaskelmasta (liite), näkyy, niin Mäntsälän kunnan osuus vastikkeista on euroa kuukaudessa eli euroa vuodessa. Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa ei ole vielä varausta vuodesta 2017 alkaen, mutta se tullaan tarvittaessa huomioimaan vuoden 2017 talousarvion investointiosan laadinnassa. Mäntsälän kunnan sijoitetut pääomat ja takausvastuut Kiljavan sairaalaan olivat yht. 1,4 milj. euroa vuoden 2015 lopussa. Valtiontukitarkastelu Toimenpiteen katsominen valtiontueksi edellyttää käytännössä seuraavien neljän tunnusmerkin täyttymistä: tuki on peräisin valtion, kuntien tai kuntayhtymien varoista tuki antaa yritykselle valikoivan edun eli se kanavoidaan tietylle yritykselle tai toimialalle tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua (kilpailuvaikutuskriteeri) tuki saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Vastikkeen maksaminen ei tässä tapauksessa katsota kuuluvan valtiontueksi, koska kyseessä on in-house -periaatteella kunnan toimialaan kuuluvan palvelun tuottaminen omistajakunnille yhtiön toimesta. Vaihtoehtoinen ratkaisu vastikkeen maksamiselle olisi asian hoitaminen palveluiden hinnoittelun avulla, mutta yhtiö ei ole katsonut sitä tarkoituksenmukaiseksi tässä tapauksessa. Em. mainitun perusteella voidaan todeta, että valtiontuen tunnusmerkkien osalta mm.

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kilpailuvaikutuskriteeri ei täyty. Palvelusopimuksen osalta mahdolliset tarvittavat päätökset tekee sosiaalija terveyslautakunta sen jälkeen kun kunnanvaltuusto on tehnyt ratkaisun vastikkeen maksamista koskevassa asiassa. Yritysvaikutusten arvioinnin näkökulmasta ei raportoitavaa. (lisätietoja: Anja Tupamäki, Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Kiljavan Sairaala Oy:n yhtiövastikkeen maksun liitteessä esitetyn mukaisesti Lisäksi kunnanhallitus linjaa, että vastikkeen maksu esitetyllä tavalla huomioidaan vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa. Liite 1. Pyyntö palvelusopimuksen ja yhtiövastikkeen jatkosta Liite 2. Toiminta- ja taloustiedot Liite 3. Yhtiövastikkeet omistajittain Liite 4. Palvelusopimus Liite 5. Yhtiön hinnasto 2016 Kunnanvaltuusto 62 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy Kiljavan Sairaala Oy:n yhtiövastikkeen euroa/ vuosi ajalle Liite 1. Pyyntö palvelusopimuksen ja yhtiövastikkeen jatkosta Liite 2. Toiminta- ja taloustiedot Liite 3. Yhtiövastikkeet omistajittain

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Takauksen hakeminen / Mäntsälän vuokra-asunnot Oy 268/02.02/2015 Kunnanhallitus Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy hakee hallituksen päätöksellä 54 enintään suuruista takausta Mäntsälän Osuuspankissa olevaan vuokrataloyhtiön maksuliikennetiliin (FI ) avattavaan ti li luot toon. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy on kunnan 100 % omistama tytäryhtiö, jonka lainakanta oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä yhteensä euroa ja kunnan myöntämät omavelkaiset takaukset yhteensä euroa. (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että 1. kunta myöntää enintään euron omavelkaisen takauksen Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n Mäntsälän Op:n tilille FI ja 2. takauksesta peritään 0,2 % suuruista takausprovisiota ja päätös on voimassa toistaiseksi tai siihen saakka kuin tiliä käytetään vuokrataloyhtiön maksuliikennetilinä. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Merkittiin, että Marja-Leena Mäkipää ja Annika Warras-Stjernvall ilmoittivat esteellisyytensä (ns.yhteisöjäävi) asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta. Kunnanvaltuusto 63 Esitys: Kunnanvaltuusto päättää, että 1. kunta myöntää enintään euron omavelkaisen takauksen Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n Mäntsälän Op:n tilille FI ja 2. takauksesta peritään 0,2 % suuruista takausprovisiota ja päätös on voimassa toistaiseksi tai siihen saakka kuin tiliä käytetään vuokrataloyhtiön maksuliikennetilinä.

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rakennuttamispäällikön osa-aikaisen viran muuttaminen kokoaikaiseksi viraksi 277/01.01/2016 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnan hallintosäännön 26 a :n mukaan valtuusto päättää viran perustamisesta. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan perustanut tekniselle toimialalle rakennuttamispäällikön viran (104 ), joka oli osa-aikainen (60 % työaika). Virkaa hoitaneen henkilön jäädessä loppuvuodesta 2015 eläkkeelle, rekrytoitiin virkaan henkilö, joka on hoitanut sitä kokoaikaisena. Vuoden 2016 talousarviossa on määrärahavaraus kokoaikaiselle rakennuttamispäällikölle. Kyseisessä tehtävässä tarvitaan jatkossa kokoaikainen rakennuttamispäällikön resurssi työmäärän johdosta. Viran kelpoisuusvaatimukset on määritelty tehtävän vaativuuden arviointityössä. Vuoden 2016 talousarvion henkilöstösuunnitelman mukaisesti teknisen toimialan keskitettyjen palvelujen rakennuttamispäällikön osa-aikainen (60 %) virka muutetaan kokoaikaiseksi viraksi alkaen. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuustolle, että rakennuttamispäällikön virka muutetaan kokoaikaiseksi viraksi alkaen. Puheenjohtaja määräsi kokoukseen tauon tämän pykälän jälkeen klo Kunnanvaltuusto 64 Esitys: Kunnanvaltuusto päättää muuttaa rakennuttamispäällikön viran kokoaikaiseksi alkaen.

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 570/11.04/2015 Kunnanhallitus Mäntsälän kunta ja Mäntsälän Vesi, Orimattilan Vesi Oy ja Orimattilan kaupunki sekä Kärkölän ja Hollolan kunnat vesihuoltolaitoksineen ovat selvittäneet vesihuoltoyhteistyön mahdollisuutta Lahti Aqua Oy:n kanssa. Mäntsälän kunnan kunnanhallitus on tehnyt aiesopimuksen, jolla sitouduttiin jatkamaan vesihuoltoyhteistyön valmistelua em. mainittujen sopimusosapuolien kanssa. Mäntsälän kunnanvaltuusto käsitteli kuntalaisaloitetta "Mäntsälän jätevedenpuhdistamon jätevesien johtaminen meriviemäriin". Kunnanvaltuusto totesi aloitteeseen liittyen seuraavaa: "Kunnanhallitus antaa teknisen lautakunnan päätöksen mukaisen vastauksen kuntalaisaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Aloitteen käsittely saatetaan myös tiedoksi valtuustolle. Jätevesien johtamisen osalta (jäteveden puhdistamon laajentaminen / meriviemäri) laaditaan kunnassa erillinen hankesuunnitelma, joka tuodaan erikseen myöhemmin kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Lisäksi kunnanjohtaja täydensi KH:ssa esitystään niin, että loppuun lisättiin lause: "Selvitys tehdään yhteistyössä kunnan teknisen toimen ja vesiliikelaitoksen kanssa." Jätevesien johtamisen osalta (jäteveden puhdistamon laajentaminen / meriviemäri) laaditaan kunnassa erillinen hankesuunnitelma, joka tuodaan erikseen myöhemmin kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Mäntsälän kunta ja Mäntsälän Vesi Oy on laatinut laajan selvityksen "Mäntsälän kunta vesihuollon kehittämisstrategia". Kehittämisstrategian yhteydessä laadittiin myös Jätevedenpuhdistamon prosessi- ja kustannustarkastelu. Erillisenä selvityksenä laadittiin yhteystyössä Keudan kanssa "KEUDAN jätevedenpuhdistamon kapasiteettitarkastelu". Mäntsälän kunnan toimeksiannosta on tarkasteltu vesihuollon kehittämisstrategiaa vuoteen 2035 asti. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimistyötä on ollut ohjaamassa Mäntsälän veden toimitusjohtaja Hanna Yli-Tolppa, vesihuoltopäällikkö Sari Rajajärvi ja Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä. Mäntsälän Vesi Oy:n Sari Rajajärvi ja Kimmo Rintamäki on päivittänyt ja tarkentanut suunnitelmaa Mäntsälän puhdistamolle on saatu uusi ympäristölupa. Uudet lupaehdot ja kuormituksen kasvu aiheuttavat suunnittelujaksolla kustannuksia prosessin tehostamisen ja laitoksen laajentamistarpeen myötä. Vaihtoehdoksi oman puhdistamon kehittämiselle on vuonna 2013 laadittu Mäntsälä - Kerava siirtoviemärin yleissuunnitelma jäteveden johtamisesta HSY:n viemäriverkostoon. Suunnitelma pohjautuu 1990 luvulla tehtyyn

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto yleissuunnitelmaan. Vedenhankinnassa on tarpeita lisätä saatavaa vesimäärää ja toimintavarmuutta. Tällöin voi kyseeseen tulla omien vedenottamoiden tehostaminen ja niiden veden laadun ja vesimäärän varmistaminen. Toisaalta voidaan tehostaa yhteyksiä naapurikuntien verkostoihin. Lahti Aqua Oy on laajentamassa jakelualuettaan Orimattilan Hennaan, jota kautta on mahdollista toteuttaa vedenjakelua myös Mäntsälään. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) verkostoihin johtavaa uutta tehokkaampaa yhteyttä suunnitellaan ja toteutetaan parhaillaan. Samoin Hyvinkään suunnasta rakennetun yhdysvesijohdon käyttöä voidaan tarvittaessa tehostaa. Vesihuollon kehittämisstrategiassa on tarkasteltu seuraavia pääkokonaisuuksia: Jätevedenpuhdistamon uusien lupaehtojen vaikutukset puhdistamon prosessiin sekä investointi ja käyttökustannukset ja niiden ajoittuminen Mäntsälä-Kerava siirtoviemärin kustannuksia ja toteutusta on tarkasteltu tarkentamalla edelleen linjausta ja ottamalla huomioon muiden kuntien yhteistoimintamahdollisuuksia Vedenhankinnan osalta tarkasteltiin käytetyistä vedenottamoista saatavissa oleva vesimäärä suhteessa vedenlaatuun ja tiedossa olevien rakennettujen ja suunniteltujen yhdyslinjojen välityskykyä lisävedenhankintaa silmälläpitäen Lisäksi tarkasteltiin vedenhankinnan kehittämiskohteita tuomalla esiin nykyisten vedenottamoiden tehostamismahdollisuuksia sekä mahdollisia uusia pohjaveden ottokohteita Lukon vedenottamon vedenkäsittely kaipaa tehostusta raudan ja mangaanin takia. Arvioidaan tarvittavaa prosessia ja sen investointi- ja käyttökustannuksia. Investointi toteutetaan vuoden 2016 aikana. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Vedenhankinta Yhteyksien rakentamista on mahdollisuus jaksottaa ja suhteellisen kalliilla yhteydellä Lahti Aquan verkostoihin ei ole selvää tarvetta lyhyellä tähtäimellä. Tehostetaan nykyisiä vedenottamoita sekä tutkitaan uusia pohjaveden ottokohteita. Kasvatetaan vedenostoa nykyisiltä toimittajilta Vedenhankintaa on tarpeen tehostaa lisääntyneen vedentarpeen ja varmuuskysymysten takia Vedenhankinnan toimenpiteet lähiaikoina: Lukon/Kilpijärven vedenottamon saneeraus aloitettu, valmistuu 12/2016. Nykyisin voidaan ottaa noin 700 m3/d johtuen rauta- ja mangaanipitoisuudesta (vedenottolupa m3/d). Saneerauksen jälkeen kapasiteetti on 1500 m3/d. Veden osto Hyvinkäältä Hikiän yhteyden kautta, sopimus 2000 m3/d. Nykyisin rakennetun linjan ja paineenkorotuksen kautta saadaan painovoimaisesti noin m3/d ja olemassa olevan

27 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto paineenkorotuksen avulla noin 1700 m3/d. Veden osto Tuusulan seudun vesilaitokselta. Nykyisin voidaan ottaa noin 500 m3/d. Ohkolan linjan rakentamisella vesimäärää voidaan lisätä tasolle 1300 m3/d Veden osto Lahden suunnasta Hennan vesihuoltohankkeen yhteydessä toteutettava runkolinja. Kapasiteetti n m3/d, ei kriittinen toiminnan kannalta Uudet pohjaveden ottokohteet Lukon lisäkaivo, Sääksjärven alue Saaren alue: Keudan puhdistamo riittää turvaamaan nykytilanteen tarpeen (laadittu erillinen selvitys) Jätevesiratkaisut Tässä vaiheessa on perusteltua jatkaa Mäntsälä Vesi Oy:n puhdistamon toimintaa ja pyrkiä käyttämään tehtyjä ja suunnitteilla olevia investointeja tehokkaasti noin vuoteen 2025 saakka nykyisen lupakauden loppuun. Oman puhdistamon ylläpito on toistaiseksi edullisempaa kuin meriviemäriin liittyminen. Vesilaitoksen nykyinen puhdistamoon tehdään saneeraus ja laajennustoimenpiteet sekä selvitetään vaikutus vesistöön Esitetään, että KH:n hyväksymä aiesopimus (Mäntsälä, Orimattila, Hollola, Kärkölä ja LahtiAqua) puretaan. (Valmistelija / lisätietoja: tekninen johtaja Hannu Seppälä, puh ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy Mäntsälän kunnan päivitetyn vesihuollon kehittämisstrategian ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus päättää purkaa päätetyn aiesopimuksen, joka koskee puhdasta vettä ja jätevettä "Aiesopimus ylikunnallisen vesihuoltoyhteistyön valmistelua varten" Käsittely: Tekninen johtaja Hannu Seppälä ja Nivos Oy:n liiketoimintajohtaja Kimmo Rintamäki esittelivät asiaa kokouksessa. Käsittelyn kuluessa kunnanjohtaja esitti täydennyksen päätösesitykseen: "Meriviemärin liittymisvaihtoehto otetaan uudelleen harkintaan ennen kuluvan ympäristölupakauden loppua." Lisäksi tarkennettiin, että kunnanhallitus päättää purkaa päätetyn Lahti Aqua aiesopimuksen. Hyväksyttiin muutetun esityksen mukaan. Liite 1. Vesihuollon kehittämisstrategia Kunnanvaltuusto 65