Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2010 vp Pahoinpitelyrikoksiin puuttuminen kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Helsingin Sanomat uutisoi 16. tammikuuta 2010 tapauksesta, jossa vantaalaisen koulun oppilas löi luokkatoveriaan jääkiekkomailalla kasvoihin. Uutisessa oli erityisen huolestuttavaa se, kuinka koulun rehtori kertoo olevan yleinen tapa, että nyrkkitappelut selvitetään koulun sisällä ja vasta vakavammat teot tuodaan poliisin tietoon. Alle 15-vuotiasta tekijää ei voi saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rangaistavaksi säädetyn teon alle 15-vuotiaana tehneet ovat rikosoikeudellisessa mielessä lapsia. Heihin ei sovelleta rikosoikeudellisia vaan lastensuojelullisia toimia ja vahingonkorvausvastuuta. Rikollisten tekojen toistaminen johtaa lastensuojeluviranomaisten toimenpiteisiin, olkoonkin, ettei näitä toimia ole laissa kytketty rikoslain säännöksiin. Lastensuojelulliset toimet koskevat myös vastuuikärajan saavuttaneita aina 18 ikävuoteen saakka. Esitutkintamääräykset antavat tarvittaessa myös mahdollisuuden alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten selvittelyyn. Myös sovittelu on laajassa käytössä nuorten tekemissä rikoksissa. Kaikkien lastensuojelulain toimien kriteerinä on lapsen etu. Myös rikoksiin puuttuminen perustuu rikoslain osalta siihen, että lapsi vaarantaa oman tulevaisuutensa. Mihin koulujen omavaltainen mahdollisten pahoinpitelyrikosten selvittely perustuu? Opettajakunnalla ei välttämättä ole esimerkkitapauksen kaltaisten tilanteiden oikeudenmukaiseen selvittelyyn sen paremmin pätevyyttä, valmiuksia kuin resurssejakaan. Nyrkkitappeluiden taustalle voi kätkeytyä pitkäänkin jatkunutta koulukiusaamista. Yläasteikäisten oikeusturva on koetuksella, jos monin paikoin ylityöllistetyt opettajat ovat päätäntävaltaisia heitä koskevissa mahdollisissa väkivaltatapauksissa. Alaikäiseen kohdistunut pahoinpitely on niin tärkeä asia, että siihen pitäisi puuttua myös viranomaisten taholta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että kouluissa tapahtuviin mahdollisiin pahoinpitely- ja kiusaamistapauksiin puututaan asianmukaisesti myös viranomaisten taholta? Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2010 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2010 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että kouluissa tapahtuviin mahdollisiin pahoinpitely- ja kiusaamistapauksiin puututaan asianmukaisesti myös viranomaisten taholta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koululakien tavoitteena on edistää hyvää oppimista sekä oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Laissa korostetaan kotien ja eri hallintokuntien yhteistyön ja tukiverkkojen tärkeyttä. Myös koululait ja opetusta ohjaavat opetussuunnitelman perusteet määräävät kouluyhteisöä edistämään turvallisuutta. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen koulun rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat koulut ja oppilaitokset määrittelemään osana opetussuunnitelmaa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjaon erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi. Perusopetuslain 35 :n 2 momentin mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Koululla on yhtenä työrauhan ylläpitämisen keinona mahdollisuus käyttää kurinpitovaltaa. Koulun sisäisen toiminnan selventämiseksi tulee hyväksyä koulukohtaiset järjestyssäännöt tai muut järjestysmääräykset, joiden avulla voidaan ylläpitää työrauhaa. Perusopetuslain 36 :n mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan myös määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilasta ojennettaessa ja rangaistaessa on noudatettava yleisiä oikeusturvaa koskevia periaatteita. Opetuksen järjestämistä koskevat lait edellyttävät lisäksi rangaistaessa noudatettavaksi hallintolakia. Koulun työrauhan ylläpitämisellä ei tule ymmärtää vain rangaistusten ja rangaistusuhan avulla ylläpidettävää olotilaa, jolla saadaan aikaan opetuksen järjestämiseen tarvittava työrauha. Työrauhan ylläpitämisessä tärkeintä on luoda opetuksesta ja koulun toimintakulttuurista siinä 2

3 Ministerin vastaus KK 4/2010 vp Päivi Räsänen /kd määrin kiinnostavaa, että oppilaiden mielenkiinto suuntautuu oppimiseen ja samalla koulun työrauha palvelee oppilaan kasvua ja kehitystä. Opetusministeriö on rahoittanut Turun yliopistossa kehitettyä Kiva Koulu -toimenpideohjelmaa. KiVa Koulu -toimenpideohjelmaan kuuluu erilaisia kiusaamista ehkäiseviä toimenpiteitä sekä keinoja puuttua tehokkaasti esille tuleviin kiusaamistapauksiin. Kiva Koulu -ohjelman on jo todettu vähentävän koulukiusaamista ja lisäävän kouluturvallisuutta ja -hyvinvointia. Kiusaamista vähentävistä toimista on tarkoitus tehdä koulujen pysyviä toimintatapoja. Opetusministeriö vakiinnuttaa ohjelma kaikkien peruskoulujen käyttöön. Koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu -hanke voitti Euroopan Rikoksentorjuntaneuvoston järjestämän rikoksentorjuntakilpailun vuonna Nykyinen lainsäädäntö ei sisällä valtuutta rangaistuksia koskevien toimivaltuuksien siirtämiseen muulle koulun henkilökunnalle. Rangaistustoimenpiteiden käyttö ja niistä päättäminen edellyttävät laajaa lainsäädännön ja hallinnon tuntemusta. Poliisilla on nollatoleranssi väkivaltaan liittyvissä rikoksissa. Esitutkintalain mukaan poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. Sovitteluun ja lastensuojelullisiin toimenpiteisiin liittyvät rakenteet ovat olemassa ja poliisi kytkeytyy niihin mukaan. Edellä mainittujen ja poliisin esitutkintalain toimenpiteiden aloittamisen välttämättömänä edellytyksenä on, että kyseisen kaltaiset kouluissa tapahtuvat rikokset saatetaan poliisin tietouteen joko uhrin tai koulun henkilökunnan toimesta toimenpiteiden käynnistämiseksi. Mainittakoon, että lähes kaikki poliisilaitokset ovat nimenneet henkilöt, jotka toimivat poliisihallinnon yhteyshenkilönä koulujen suuntaan (ns. oma poliisi). Edellä mainittuun viitaten voidaan siten katsoa, että ennalta estävään työhön on panostettu kehittämällä varhaisen puuttumisen toimintamalleja, koulun, vanhempien ja viranomaisten yhteistoimintaa sekä päivitetty menettelytapoja ja reagointimalleja. Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 4/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att man också från myndigheternas sida ska ingripa på vederbörligt sätt i eventuella misshandels- och mobbningsfall som äger rum i skolorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med skollagarna är att främja god inlärning samt elevernas välbefinnande och trygghet. I lagen framhålls betydelsen av nätverk och samarbete mellan hemmen och olika förvaltningar. Också skollagarna och läroplansgrunderna som styr undervisningen ålägger skolsamfundet att främja tryggheten. Rätten till en trygg studiemiljö omfattar de fysiska, psykiska och sociala dimensionerna av trygghet. Skapandet av en trygg skola bygger på elevernas, föräldrarnas, lärarnas och den övriga skolpersonalens gemensamma arbete. Läroplansgrunderna ålägger skolorna och läroanstalterna att inom ramen för läroplanen fastställa åtgärder samt arbets- och ansvarsfördelningen när det gäller att förebygga, observera och hantera olika slag av problem- och krissituationer. Enligt 35 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning ska en elev utföra sina uppgifter samvetsgrant och uppträda korrekt. Skolan har möjlighet att använda sig av disciplinära åtgärder som ett medel att upprätthålla arbetsron. För att klargöra skolans interna verksamhet bör det antas skolspecifika ordningsregler eller andra ordningsbestämmelser med vars hjälp arbetsron kan upprätthållas. Enligt 36 i lagen om grundläggande utbildning kan en elev som stör undervisningen eller i övrigt bryter mot ordningen i skolan eller gör sig skyldig till fusk ges högst två timmars kvarsittning eller en skriftlig varning. Om förseelsen är allvarlig eller om en elev fortsätter att uppföra sig olämpligt på ovan avsett sett efter att ha fått kvarsittning eller en skriftlig varning, kan eleven avstängas för högst tre månader. Skriftlig varning och avstängning för viss tid är disciplinära straff. En elev som stör undervisningen kan bli tillsagd att lämna klassrummet eller det rum där undervisningen ges för den tid som återstår av lektionen, eller en skoltillställning. En elev kan förvägras rätt att delta i undervisningen för högst den återstående arbetsdagen, om det föreligger en risk för att en annan elev eller en person som arbetar i skolan eller i ett annat undervisningsutrymme blir lidande av elevens våldsamma eller hotfulla uppförande eller om undervisningen eller därtillhörande verksamhet försvåras orimligt mycket på grund av elevens störande uppförande. När en elev tillrättavisas och straffas ska de allmänna rättssäkerhetsprinciperna följas. Lagarna om ordnande av utbildning förutsätter dessutom att förvaltningslagen iakttas vid bestraffning. Upprätthållandet av arbetsron i skolan kan inte förstås enbart som ett tillstånd som upprätthålls med hjälp av bestraffningar och hot om straff, varigenom man får till stånd den arbetsro som behövs för att ordna undervisningen. När det gäller att upprätthålla arbetsron är det viktigaste att undervisningen och skolans verksamhetskultur görs så intressanta att elevernas intresse riktar sig mot inlärningen, och arbetsron i skolan stödjer samtidigt elevens uppväxt och utveckling. 4

5 Ministerns svar KK 4/2010 vp Päivi Räsänen /kd Undervisningsministeriet har finansierat åtgärdsprogrammet KiVa Skola som utvecklats vid Åbo universitet. I åtgärdsprogrammet KiVa Skola ingår olika mobbningsförebyggande åtgärder samt metoder för att effektivt ingripa i de mobbningsfall som kommer fram. Det har redan konstaterats att programmet KiVa Skola minskar mobbningen och ökar skoltryggheten och -välbefinnandet. Avsikten är att åtgärderna som minskar mobbningen ska bli bestående tillvägagångssätt i skolorna. Undervisningsministeriet etablerar programmet för användning i alla grundskolor. Antimobbningsprogrammet KiVa Skola vann den tävling i brottsförebyggande arbete som Europeiska nätverket för förebyggande av brottslighet ordnade år Den nuvarande lagstiftningen innehåller inget bemyndigande att överföra befogenheter som gäller bestraffningar på skolans övriga personal. Användning av bestraffningsåtgärder och beslut om sådana förutsätter en omfattande kännedom om lagstiftning och förvaltning. Polisen har nolltolerans i fråga om våldsrelaterade brott. Enligt förundersökningslagen ska polisen eller någon annan förundersökningsmyndighet göra förundersökning när det på grund av anmälan till den eller annars finns skäl att misstänka att ett brott har begåtts. Det finns strukturer för förlikning och barnskyddsåtgärder och polisen är kopplad till dessa. En nödvändig förutsättning för att ovan nämnda åtgärder och polisiära åtgärder enligt förundersökningslagen ska inledas är att antingen offret eller skolans personal meddelar polisen om att ett brott av det aktuella slaget har ägt rum i skolan så att åtgärder kan vidtas. Nämnas kan att nästan alla polisinrättningar har utsett en person som fungerar som polisförvaltningens kontaktperson till skolorna (en s.k. egen polis). Med hänvisning till det som anförts ovan kan det således anses att man har satsat på det förebyggande arbetet genom att utveckla handlingsmodeller för tidigt ingripande och samarbetet mellan skola, hem och myndigheter samt att man uppdaterat tillvägagångssätten och reaktionsmodellerna. Helsingfors den 23 februari 2010 Inrikesminister Anne Holmlund 5