Ympäristöministeriön asetus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöministeriön asetus"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön vain, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 2 Määritelmät 1) alkusammutusvälineillä palonalkujen sammuttamiseen tarkoitettua kiinteää välineistöä, joka on kenen tahansa käytettävissä, kuten pikapalopostit; 2) automaattisella paloilmoittimella laitteistoa, joka havaitsee ja automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa alkavasta palosta ja laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen; 3) automaattisella sammutuslaitteistolla laitteistoa, joka on suunniteltu havaitsemaan tulipalo ja sammuttamaan tulipalo alkuvaiheessaan, tai pitämään palo hallinnassa, kunnes lopullinen sammutus saadaan suoritetuksi; 4) kiinteällä sammutusvesiputkistolla rakennukseen kiinteästi asennettua sammutusveden siirtämiseen tarkoitettu putkistoa; 5) kulkureitillä lattiapinnan kustakin kohdasta uloskäytävään johtavaa kulkukelpoista tietä; 6) käyttöullakolla asuinrakennuksen irtaimiston säilytystä tai pyykinkuivatusta varten tarkoitettua ullakkoa sekä maatalousrakennuksen tarpeiston tai rehujen säilyttämiseen tarkoitettu tilaa; 7) lieskahduksella äkillistä olosuhdemuutosta, jossa suljetussa tilassa olevien palavien tarvikkeiden pinnat kokonaisuudessaan syttyvät; 8) lämmöneristeellä yhdestä tai useammasta materiaalista valmistettua lämmöneristykseen käytettävää rakennustuotetta; 9) materiaalilla yhtä perusainetta tai tasaisesti jakautunutta aineiden seosta, esimerkiksi metalli, kivi, puu, betoni, mineraalivilla, joiden ominaisuudet ovat tasaisesti jakaantuneet, tai polymeeriä;

2 10) osastoivalla ovella asetetun paloluokan vaatimukset täyttävää ovea; 11) osastoivalla rakennusosalla asetetun paloluokan vaatimukset täyttävää, palo-osastoja erottavaa rakennusosaa; 12) osastoidulla uloskäytävällä osastoitua tilaa, jonka kautta rakennuksesta voidaan poistua turvallisesti; 13) osiin jaolla palo-osaston tai ontelon jakamista sitä pienempiin tiloihin tai tilavuuksiin asetetun paloluokan täyttävillä rakennusosilla palon leviämisen rajoittamiseksi; 14) palokuormalla kaikkea palotilassa olevaa palavaa materiaalia ja siitä vapautuvan lämpöenergian määrää materiaalin palaessa täydellisesti. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto; 15) palokuorman tiheydellä palokuormaa lattiapinta-alaa kohden (MJ/m 2 ); 16) palolta ja savulta suojatulla uloskäytävällä osastoitua uloskäytävää, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan ja tästä edelleen parvekkeen tai muun ulkoilmaan avoimen tilan kautta siten, että palon ja savukaasujen pääsy uloskäytävään estyy; 17) palolta suojatulla uloskäytävällä osastoitua uloskäytävää, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan kautta; 18) palomuurilla seinää, joka määrätyn ajan estää palon leviämisen sen toiselle puolelle ja kestää siihen liittyvän rakennuksen tai sen osan sortumisen ja sortumisesta aiheutuvat iskut; 19) palonkestävyydellä rakennusosan kykyä täyttää määritellyn ajan sille asetetut vaatimukset (kantavuusvaatimus tai osastoivuusvaatimus tai molemmat) määritellyn kuormituksen ja määritellyn paloaltistuksen vallitessa; 20) palonkestävyysajalla minuutteina ilmaistua aikaa, jonka rakennusosan on todettu täyttävän sille asetetut vaatimukset; 21) palosululla osastoitua tilaa kahden palo-osaston välillä. Palosulku on varustettu kahdella ovella, jotka erikseen avautuvat kumpaankin rajoittuvaan palo-osastoon niin, ettei ovia ole tarpeen avata samaan aikaan; 22) palo-osastolla rakennuksen sisäpuolista tilaa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla; 23) pelastustiellä ajotietä tai muuta ajoyhteyttä, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja; 24) pinnalla seinän, sisäkaton ja lattian pintaosaa, jonka ominaisuuksilla on merkitystä palon syttymiselle ja leviämiselle; 25) poistumisalueella poistumisen järjestämisen kannalta yhtenäistä ja tarkoituksenmukaista rakennuksen osaa. Poistumisalue on usein samalla myös kerrostasolla oleva palo-osasto. 26) rakennusosalla rakennuksen kiinteää osaa, kuten seinää, väliseinää, lattiaa, kattoa, palkkia, pilaria, ovea tai läpivientiä, joka voi tarkoittaa sekä erillisiä rakennustuotteita liitoksineen että osia, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta tuotteesta; 27) sammutusreitillä pelastushenkilöstölle tarkoitettua ulkoa kellarikerroksiin johtavaa kerrosten uloskäytävistä erillään olevaa kulkureittiä; 28) savunpoistolla palossa syntyvän savun ja lämmön poistamista rakennuksesta painovoimaisesti taikka koneellisesti; 29) sisäisellä käytävällä poistumisalueeseen kuuluvaa ja sen tiloista uloskäytävään johtavaa käytävää; 30) suojaverhouksella rakennustuotetta, joka määrätyn ajan suojaa verhouksen takana olevan rakenteen syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta palon aiheuttamalta vaurioitumiselta; 31) sähköverkkoon kytketyllä palovaroittimella laitetta, joka havaitsee alkavan palon, hälyttää tilassa olijat, on kytketty kiinteästi sähköverkkoon ja jonka sähkövirran saanti on varmistettu; 32) tarvikkeella rakentamisessa käytettävää rakennustuotetta, materiaalia tai komponenttia; 2

3 33) tulisijalla rakennukseen kuuluvaa rakennusosaa tai laitetta, jossa poltetaan kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita; 34) ullakolla rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välistä tilaa, jossa on mahdollista päästä kulkemaan; 35) uloskäytävällä poistumisalueelta suoraan ulos johtavaa ovea taikka rakennuksessa tai sen ulkopuolella olevaa tilaa, jonka kautta turvallinen poistuminen on palon sattuessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle; 36) varatiellä uloskäytävää vaikeakulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan palolta. Varatienä voidaan pitää tarkoituksenmukaisesti sijoitettua parveketta tai ikkuna-aukkoa, joiden kautta pelastautuminen on mahdollista joko pelastamistoimenpitein tai kiinteitä tikkaita pitkin taikka muita sopivia rakennusosia hyväksi käyttäen maanpinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle; 37) yläpohjan ontelolla tilaa, jossa tilan mataluuden, muodon tai muun syyn vuoksi ei pääse kulkemaan. 3 Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää rakennuksen paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen tässä asetuksessa esitettyjä paloluokkia ja lukuarvoja. Paloluokkavaatimus on vähimmäisvaatimus. Paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät myös, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen on todennettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa suunnittelussa on käytettävä menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitettävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Jos rakennuksen korkeus on yli 140 metriä, olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen on osoitettava oletettuun palonkehitykseen perustuen kuitenkin siten, että luokkiin ja lukuarvoihin perustuvien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä. 4 Rakennusten paloluokitus Rakennuksen paloluokkia ovat P0, P1, P2 ja P3. Paloluokkia P1, P2 ja P3 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan tämän asetuksen mukaisten luokkien ja lukuarvojen perusteella. Paloluokkaa P0 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan osin tai kokonaan käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä. Rakennuksen eri osat voivat kuulua eri paloluokkiin edellyttäen, että palon leviäminen osasta toiseen on estetty palomuurilla. 5 Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennus tai sen palo-osasto on ryhmiteltävä sen pääkäyttötarkoituksen perusteella. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: a) asunnoilla asumiseen käytettäviä tiloja, kuten asuinhuoneistoja ja vapaa-ajan asuntoja; 3

4 b) majoitustiloilla tiloja, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä, kuten hotelleja, lomakoteja ja asuntoloita; c) hoitolaitoksilla tiloja, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa on hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä, kuten sairaalat, vanhainkodit, suljetut rangaistuslaitokset ja ympärivuorokautisen käytön päiväkodit; d) kokoontumis- ja liiketiloilla tiloja, jotka yleensä ovat päivä- tai iltakäytössä ja joissa on merkittävästi yleisöä tai asiakkaita, kuten ravintolat, myymälät, koulut, päiväkodit ja muut varhaiskasvatuksen tilat, urheiluhallit, näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja päivähoitolaitokset; e) työpaikkatiloilla tiloja, jotka yleensä ovat päiväkäytössä ja joissa on pääosin tilat tuntevaa henkilökuntaa, kuten toimistot, virastot ja hallintotilat; f) tuotanto- ja varastotiloilla teolliseen toimintaan ja varastointiin liittyviä tiloja, joissa yleensä on vakinaista, paikallisiin olosuhteisiin perehtynyttä henkilökuntaa, kuten tavanomaiset teollisuustilat, maatalouden tuotantotilat ja suurehkot varastot; g) autosuojilla tiloja, jotka on tarkoitettu autojen tai vastaavien moottoriajoneuvojen säilytykseen. Tuotanto- ja varastotiloissa toiminnat jaetaan kahteen palovaarallisuusluokkaan: a) 1, toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara, ja b) 2, toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara taikka joissa voi esiintyä räjähdysvaara. Rakennukseen, johon sijoitetaan palo- tai räjähdysvaarallinen tila, ei saa sijoittaa asuntoja, majoitustiloja, hoitotiloja eikä kokoontumistiloja. 6 Palokuorman ja palokuormaryhmän määritys P0-paloluokan rakennuksen mitoituksen perusteena olevat palokuormat on määritettävä. P1-paloluokan rakennuksen palo-osastojen palokuormaryhmät on määritettävä. Palokuormaryhmät ovat: a) alle 600 MJ/m 2 ; b) vähintään 600 MJ/m 2, mutta enintään 1200 MJ/m 2 ; c) yli 1200 MJ/m 2. Palokuormaryhmä on määritettävä palo-osaston käyttötarkoituksen perusteella tai palokuorma, ja sen perusteella määräytyvä palokuormaryhmä, on määritettävä luotettavan arvion perusteella tai laskelmalla. 7 Palokuormaryhmän määritys käyttötarkoituksen perusteella Rakennuksen tai sen osan eri käyttötarkoituksiin varatut tilat voidaan sijoittaa palokuormaryhmiin käyttötarkoituksen mukaan määräytyvän palokuorman tiheyden perusteella. Palokuormaryhmään alle 600 MJ/m 2 kuuluvia tiloja ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, työpaikkatilat, autosuojat sekä osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten ravintolat, koulut, urheiluhallit, teatterit, kirkot, päiväkodit, päivähoitolaitokset ja enintään 300 m 2 :n myymälät. Palokuormaryhmään yli 600 MJ/m 2 mutta enintään 1200 MJ/m 2 kuuluvia tiloja ovat osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten myymälät (yli 300 m 2 ), näyttelyhallit ja kirjastot, asuinrakennusten kellariosastot, jotka sisältävät irtaimistovarastoja, sekä moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltotilat. Palokuormaryhmään yli 1200 MJ/m 2 kuuluvia tiloja ovat erillisiä palo-osastoja olevat varastot. Tuotanto- ja varastotilojen palokuorma määritetään kohdekohtaisesti. 4

5 8 Rakennuksen koon, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen rajoitukset P2 ja P3 -paloluokan rakennuksen kokoa ja henkilömäärää on rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen rajoitettava henkilöturvallisuuden takaamiseksi ja sammutus- ja pelastustyön helpottamiseksi. Rakennuksen kokoa koskeviin rajoituksiin sovelletaan taulukkoa 1 ja henkilömäärää koskeviin rajoituksiin taulukkoa 2. Taulukko 1. P2 ja P3 -paloluokan rakennuksen käyttötarkoitusta ja kokoa koskevat rajoitukset Rakennuksen ominaisuus Rakennuksen paloluokka P2 P3 KERROSLUKU, enintään - yleensä tuotanto- tai varastorakennus sekä autosuoja 2 1 (2 2 ) - asuinrakennus, majoitusrakennus, hoitolaitos ja työpaikkarakennus. Rakennuksiin 8 2 voi sisältyä joitakin tiloja kokoontumis- ja liiketiloista, kuten päiväkodit ja enintään 300 m 2 :n myymälätilat. 3) KORKEUS, enintään 1) - yleensä 9 m 9 m - yli 2-kerroksinen, asuinrakennus, majoitusrakennus, hoitolaitos ja työpaikkarakennus 28 m * ei sallittu - asuinrakennus 3 4 kerrosta, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan 14 m ei sallittu asuinhuoneistoon - yksikerroksinen tuotanto- tai varastorakennus ei rajoitusta 14 m - erillisenä rakennuksena olevat siilot ja maataloustuotteiden kuivaamot ei rajoitusta 18 m KERROSALA, enintään Yleensä - yksikerroksinen ei rajoitusta 2400 m 2 (4800 m 2 *) - kaksikerroksinen ei rajoitusta 1600 m 2 (2400 m 2 *) - yli kaksikerroksinen ei sallittu Kerrosala tuotanto- ja varastorakennus sekä autosuoja - yksikerroksinen ei rajoitusta ei rajoitusta - kaksikerroksinen, palovaarallisuusluokan 1 rakennus ja autosuoja ei rajoitusta ei sallittu 2 - kaksikerroksinen, palovaarallisuusluokan 2 rakennus ei sallittu ei sallittu 1) Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maan pinnasta (MRA 58 ). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo. 2) Toiseen kerrokseen saa sijoittaa osastoituna enintään 200 m 2 ja osastoimattomana enintään 50 m 2 oleellisesti rakennuksen toimintaan liittyviä tiloja. 3) Asuinrakennukseen voi sisältyä kellariosastoja, jotka sisältävät irtaimistovarastoja. P2-luokan rakennuksessa ei sallita varastotiloja, joissa on palokuormaa yli 1200 MJ/m 2. * Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. 5

6 Taulukko 2. P2 ja P3 -paloluokan rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä Rakennuksen paloluokka P2 P3 Kerroksia 1 2 yli 2 kerrosta * 1 2 Käyttötarkoitus Asunnot, henkilöitä ei rajoitusta ei rajoitusta (500*) 150 (250*) Majoitustilat, paikkaluku enintään 150 (300*) 50 (100*) (100*) 10 Hoitolaitokset, paikkaluku enintään 100 (200*) 25 (50*) (25*) ei sallittu Kokoontumis- ja liiketilat, henkilöitä ei rajoitusta 250 (500*) (1000*) 50 Työpaikkatilat ei rajoitusta ei rajoitusta (500*) 150 Tuotanto- ja varastotilat ei rajoitusta 50 (100*) ei sallittu ei rajoitusta ei sallittu Kaksikerroksisen rakennuksen henkilömäärärajoitukset koskevat tapauksia, joissa mainitun käyttötarkoituksen mukaiset tilat on sijoitettu kokonaan tai osaksi rakennuksen toiseen kerrokseen. Jos näitä tiloja on vain ensimmäisessä kerroksessa, voidaan soveltaa yksikerroksista rakennusta koskevia rajoituksia. Mikäli rakennuksessa on eri käyttötarkoitusryhmiin kuuluvia tiloja, rakennuksen turvallisuustaso arvioidaan tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena. * Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Poikkeuksena enintään 14 metriä korkea asuinrakennus, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan asuinhuoneistoon. 9 Rajoitusmerkinnät Jos lupahakemus perustuu suunnitelmaan, jonka lähtökohtana on rakennuksen kokoon nähden normaalia vähäisempi henkilömäärä tai poikkeuksellisen pieni palokuorma, on maininta rajoituksesta merkittävä kyseiseen tilaan helposti havaittavaan paikkaan. 10 Syttymisen estäminen Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennus siten, että palon syttymisen vaara on mahdollisimman vähäinen. Palon syttymisen sekä palon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa ei saa olennaisesti kasvaa teknisten asennusten johdosta. Tulisijan, savupiipun ja lämmityslaitteen sijoituksen on oltava sellainen, ettei sen käytöstä aiheudu sellaista palo- tai räjähdysvaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. 2 luku RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN 11 Rakenteiden kantavuus palotilanteessa Rakennus ja sen rakennusosat eivät saa aiheuttaa vaaraa sortumisen vuoksi määrättynä aikana palon alkamisesta. Jos henkilöturvallisuuden takia tai vahinkojen suuruuteen nähden on tarpeellista, rakennuksen on riittävän luotettavasti kestettävä sortumatta koko palokuorman palaminen ja jäähtyminen. 6

7 12 Luokitukseen perustuva mitoitus P1 ja P2-luokan rakennusten rakenteiden kantavuutta koskeviin luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 3. P3-luokan rakennuksen ylimmän maanalaisen kellarikerroksen alapuolella sijaitsevan kellarikerroksen kantavien rakenteiden luokkavaatimus on R 60, A2-s1, d0. Jos kantavalta rakennusosalta vaaditaan pidempää palonkestävyysaikaa tiiviyden E ja eristävyyden I suhteen kuin kantavuuden R suhteen, on käytettävä pidempää palonkestävyysaikaa myös kantavuuden osalta. Luokkavaatimuksen täyttyminen on osoitettava kokeellisesti, laskennallisesti, yhdistämällä koe- ja laskennalliset tulokset tai käyttämällä hyväksyttävää taulukkomitoitusta. Luokkavaatimuksen mukaisuus määräytyy standardisoidun lämpötila-aikakäyrän perusteella. 7

8 Taulukko 3. Kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimukset P1 ja P2-paloluokan rakennuksissa. Rakennuksen paloluokka P1 Palokuormaryhmä MJ/m 2 yli alle kerroksinen rakennus, yleensä R 120 (R60 *) R 90 (R60 *) R 60 R 30 - hoitolaitokset, majoitustilat R 120, A2 R 90, A2 R 60, A2 R 30 (R60 *, A2) (R60 *, A2) - kellarit R 120, A2 R 90, A2 R 60, A2 R 60, A2 (R90 *, A2) (R60 *, A2) - yläpohja rakennuksessa, jossa ei ole ullakkoa ja rakenne on R 60 R 60 R 60 R 30 kantavan rungon olennainen osa 1) - yksikerroksinen tuotanto- ja varastorakennus R 60 (R30 *) (R15, A2 *) R 60 (R30 *) (R15, A2 *) R 60 (R30 *) (R15, A2 *) R 30 (R15 *) (R15, A2) - yläpohja rakennuksessa, jossa ei ole ullakkoa ja rakenne ei ole kantavan rungon olennainen osa R 15 R 15 R 15 R 15 Yli 2-kerroksinen rakennus, jonka korkeus on enintään 28 m, R 180, A2 R 120, A2 R 60, A2 R 60 * # 3) yleensä (R90 *, A2) (R60 *, A2) - kellari R 180, A2 R 120, A2 R 60, A2 R 60 *, A2 (R90 *, A2) (R60 *, A2) - asuinrakennus, asunto, ylin kerros R 60 + R 60 + R 60 + R 60 * # 3) - asuinrakennus, asunto, kaksi ylintä kerrosta 2) R60 * # R60 * # R60 * # R 60 * # 3) - yli 2-kerroksinen asunto, jonka korkeus on enintään 14 m ja R 60, A2 R 60, A2 R 60, A2 R 60 # jonka kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan huoneistoon (R30, A2 *) (R30, A2 *) (R30, A2 *) (R30 * #) Yli 2-kerroksinen rakennus, jonka korkeus on yli 28 m mutta enintään 56 m R 240, A2 (R180 *, A2) R 180, A2 (R120 *, A2) R 120, A2 (R90 *, A2) P2 ei mahd. Yli 2-kerroksinen rakennus jonka korkeus on yli 56 m R180 *, A2 R120*, A2 R 90 *, A2 ei mahd. Ylimmän maanalaisen kellarikerroksen alapuolella sijaitsevat kellarikerrokset R 240, A2 (R180 *, A2) R 180, A2 (R120 *, A2) R 120, A2 (R 120 *, A2) R 120, A2 (R90 *, A2) Taulukon huomautukset: Parvekkeiden palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavien rakenteiden vaatimuksesta. Kantavat rakenteet on tehtävä vähintään luokan D-s2, d2 tarvikkeesta, ellei toisin mainita. Yli 2-kerroksisen rakennuksen osastoidun uloskäytävän porrassyöksyn ja -tasanteen luokkavaatimus on R 30. Ylimmän maanalaisen kellarikerroksen alapuolella sijaitsevan kellarikerroksen uloskäytävän porrassyöksyn ja -tasanteen luokkavaatimus on R 60. Jos kantaville rakenteille on asetettu A2-s1, d0 -luokan vaatimus, tämä koskee myös porrassyöksyjä ja -tasanteita. Yli 2-kerroksisen P1-paloluokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista. Ullakon tai ontelon vesikattorakenteille, jotka eivät ole rakennuksen rungon olennaisia kantavia tai palossa runkoa jäykistäviä rakenteita, ei aseteta palonkestävyysvaatimusta. 1) Kantavan rungon tai jäykisteiden olennaisia osia ovat pääkannattajat, runkoa jäykistävät sekundäärikannattajat ja yläpohjan jäykisteet ja muut sellaiset yksittäiset rakenteet, jotka toimivat yläpohjan stabiliteetin säilyttämiseksi, sekä näiden väliset liitokset. 2) Kun kolme ylintä kerrosta on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla Taulukon merkinnät: 3) huom momentissa esitetyt vaatimukset * Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. # Lämmöneristeiden ja muiden täytteiden on oltava vähintään A2-s1, d0 -luokkaa. + Lämmöneristeiden ja muiden täytteiden on oltava oleelliselta eristävältä osaltaan vähintään D-s2, d2 -luokkaa. A2 Kantavien rakenteiden on oltava vähintään A2-s1, d0 -luokkaa. ei mahd. Ei mahdollinen. 8

9 13 Oletettuun palonkehitykseen perustuva kantavien rakenteiden mitoitus Kun kantavien rakenteiden mitoitus perustuu oletettuun palonkehitykseen, rakennus on riittävän paloturvallinen kantavien rakenteiden osalta, jos: a) 2-kerroksinen henkilöturvallisuuden kannalta vaativa rakennus ja yli 2-kerroksinen rakennus ei riittävällä luotettavuudella sorru palon eikä jäähtymisvaiheen aikana; b) 1 2-kerroksinen rakennus ei sorru poistumisen turvaamiseen, pelastustoimintaan ja palon hallintaan saamiseen tarvittavana aikana. Palorasituksena on käytettävä oletetun palonkehityksen mukaisia olosuhteita siten, että palorasitus todennäköisesti kattaa kyseisessä rakennuksessa esiintyvät tilanteet. Mitoituksen perusteisiin sovelletaan taulukkoa 4. Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa kantavien rakenteiden mitoituksessa voi ottaa huomioon lämpötilan hitaamman nousun ja kantavien rakennusosien jäähdytyksen, kun rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Taulukko 4. Mitoituksen perusteet, kun olennaisten kantavien rakenteiden mitoitus perustuu oletettuun palonkehitykseen. Rakennus Rajoitukset Mitoituksen perusteet Olennaisten kantavien rakenteiden Mitoituspalokuorman tiheys kestävyys palossa 1-kerroksinen korkeus enintään 9 30 minuuttia ilman jäähtymisvaihetta Q fi,k metriä 2-kerroksinen, yleensä korkeus enintään 9 30 minuuttia ilman jäähtymisvaihetta Q fi,k, vähintään 600 MJ/m 2 metriä 1 2-kerroksinen korkeus yli 9 metriä 60 minuuttia ilman jäähtymisvaihetta Q fi,k 2-kerroksinen, Palo- ja jäähtymisvaihe Q fi,k - majoitustila - hoitolaitos - kokoontumis- ja liiketila yli 50 paikkaa yli 25 paikkaa yli 250 henkilöä Yli 2-kerroksinen korkeus enintään 28 Palo- ja jäähtymisvaihe Q fi,k metriä Yli 2-kerroksinen korkeus yli 28 metriä Palo- ja jäähtymisvaihe Q fi,k * 2,0 Q fi,k on tilastollisesti tai laskennallisesti määrätty kokonaispalokuorman tiheyden ominaisarvo (80 % fraktiili). Palon kehittymisnopeus otetaan huomioon. Tarkastelu tehdään täysin kehittyneelle palolle. Jos voidaan osoittaa, että lieskahtamista ei tapahdu, mitoitus voidaan tehdä paikalliselle palolle. Lieskahtamisen katsotaan tapahtuneen, kun kuuman savukerroksen keskilämpötila lämpötila saavuttaa 500 celsiusastetta tai kun säteily savukerroksesta lattiaan on yli 20 kilowattia neliölle. 3 luku PALON RAJOITTAMINEN PALO-OSASTOON 14 Rakennuksen palo-osastointi ja palo-osaston jako osiin Rakennus on, jos sen koko sitä edellyttää, jaettava palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi sekä pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi. Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on muodostettava eri palo-osastoiksi (kerrososastointi). Palo-osasto voi kuitenkin käsittää useampia kerroksia, pois lukien majoitus- tai potilashuoneita sisältävät osastot, seuraavin rajoituksin: 9

10 a) rakennuksessa, jonka korkeus on yli 28 metriä, 28 metrin korkeuden yläpuolella enintään kaksi kerrosta voi olla samaa palo-osastoa, kuitenkin niin, että yhden palo-osaston koko ei saa ylittää m 2, ja b) yli 56 metrin korkeudella palo-osaston on rajoituttava yhteen kerrokseen, pois lukien asuinhuoneistot, joissa sallitaan kahden kerroksen palo-osastot. Tällöin asuinhuoneistosta on järjestettävä pääsy uloskäytävään kustakin kerroksesta. Palo-osaston kokoa on rajoitettava siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria vahinkoja (pinta-alaosastointi). Käyttötarkoitukseltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettava eri palo-osastoiksi (käyttötarkoitusosastointi). Eri käyttötarkoitusryhmiä voidaan kuitenkin sijoittaa samaan palo-osastoon, jos se ei vaaranna henkilöturvallisuutta ja jos kaikkien samaan palo-osastoon sijoitettavien käyttötarkoitusryhmien kaikki palotekniset vaatimukset täytetään. Eri palo-osastoiksi on kuitenkin muodostettava: a) uloskäytävät; b) asunnot; c) majoitus- tai potilashuoneita sisältävät palo-osastot; d) kattilahuoneet, jos kattilahuoneen lämmityslaitteiden kokonaisteho on yli 25 kilowattia; e) polttoainevarastot; f) autosuojat, pois lukien pientalon erillinen autosuoja; g) rakennuksen sisällä olevat keskusilmanvaihtolaitteiston konehuoneet; h) hissikuilu ja konehuoneet, lukuun ottamatta hissikuiluja, jotka sijaitsevat osastoidussa porrashuoneessa; i) erilliset isot varastot. Palo osastot on jaettava tarvittaessa osiin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi sekä pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi. 10

11 15 Palo-osaston koko ja palo-osastojen jako osiin Palo-osaston enimmäisaloihin ja palo-osastojen osiin jakamiseen sovelletaan taulukkoa 5. Taulukko 5. Palo-osaston enimmäisala (m 2 ) ja palo-osastojen jako osiin. Käyttötarkoitus tai palokuormaryhmä Rakennuksen paloluokka ja kerroslukumäärä P1 P2 yli 2 krs. P2 1 2 krs. P3 Asuinrakennukset huoneistoittain huoneistoittain huoneistoittain huoneistoittain Majoitustilat ja hoitolaitokset - yöpymistilat (1 200* 2 ) (1 200* 2 ) (600* 2 ) - muut tilat (3 200*) (2 400*) 400 (1 200*) Kokoontumis- ja liiketilat sekä työpaikkatilat - yksi kerros (24 000*) ei mahd (9 600*) 400 (1 200*) - kaksi kerrosta (12 000*) ei mahd (4 800*) 400 (600*) - yli kaksi kerrosta, työpaikkatilat (9 600*) ei mahd. ei mahd. - yli kaksi kerrosta, muut tilat (4 800*) ei mahd. ei mahd. Tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 1 - yksi kerros (60 000*) ei mahd (36 000*) (12 000*) - yksi kerros, lämmöneristämätön rakennus (60 000*) ei mahd (36 000*) tai kasvihuone - kaksi kerrosta (24 000*) ei mahd (12 000*) ei sallittu - yli kaksi kerrosta (9 000*) ei sallittu ei sallittu ei sallittu Tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 2 - yksi kerros (12 000*) ei mahd (6 000*) 2 000* - yli yksi kerrosta (6 000*) ei sallittu ei sallittu ei sallittu Autosuojat -maan päällä rakennuksen osana ) (24 000*) ei mahd (24 000*) 400 (3 000*) -maan päällä erillinen autosuoja ) 5) (24 000*) ei mahd ) (24 000*) (6 000*) -maan alla (10 000*) ei mahd (10 000*) ei sallittu ULLAKOT ) ) ) alapuolisten osastojen mukaan YLÄPOHJAN ONTELOT 3) 3) 3) 3) 1) Yli 2-kerroksisen P1-paloluokan rakennuksen uloskäytävien osastoivat seinät on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista. 2) Palo-osasto jaetaan majoitushuoneittain osiin. 3) Ullakot ja yläpohjan ontelot jaetaan 400 m 2 osiin, kuitenkin P3-luokan asuinrakennukset vähintään huoneistoittain. 4) Avoimen autosuojaosaston pinta-ala voi olla 50 % suurempi. 5) Enintään viisikerroksisessa avoimessa autosuojassa voidaan enimmäisalaa käyttää kerrosten pinta-aloina, vaikka eri kerrosten väliset ajotiet yhtyvät. Tämä edellyttää kuitenkin, että välipohjien palonkestävyysluokka on vähintään REI 60. * Rakennus tai tila on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. 16 Osastoivat ja osiin jakavat rakennusosat Osastoivan rakennusosan siihen liittyvine laitteineen ja varusteineen on estettävä palon leviäminen palo-osastosta toiseen määrätyn ajan. 11

12 Osastoivaksi rakennusosaksi voidaan hyväksyä rakenne, joka kokonaan tai joltain osin täyttää vaatimukset pelkästään tiiviyden E osalta. Tällöin henkilöiden poistuminen ei saa vaarantua eikä palo levitä toiseen palo-osastoon vaaditun palonkestävyysajan kuluessa. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 6. Osiin jakavan rakennusosan luokkavaatimus on EI 15. Taulukko 6. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset Rakennuksen paloluokka ja kerrosluku P1 P2 yli 2 kerrosta 12 P2 1-2 kerrosta Palokuorma MJ/m 2 yli alle Osastoivat rakennusosat kerroksissa, EI 120 1) EI 90 1) EI 60 1) EI 60 2) EI 30 EI 30 yleensä - yläpohja, jos osastoivuusvaatimus EI 60 EI 60 EI 60 EI 60 2) EI 30 EI 30 - tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 1, pinta-alaosastointi - tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 2, pinta-alaosastointi EI-M 90, A1 EI-M 120, A1 EI-M 90, A1 EI-M 90, A1 EI-M 120, A1 EI-M 120, A1 ei mahd. EI-M 90, A1 ei mahd. EI-M 120, A1 P3 EI-M 90, A1 EI-M 60, A1 - autosuojat, pinta-alaosastointi EI 60, A2 EI 60, A2 EI 60, A2 ei mahd. EI 60, A2 EI 30 Ullakko EI 30 EI 30 EI 30 EI 30 EI 30 EI 30 Osastoivat rakennusosat kellareissa, EI 120, A2 EI 90, A2 EI 60, A2 EI 60, A2 EI 60, A2 EI 30, A2 yleensä - yhdelle asunnolle kuuluva kellari EI 120, A2 EI 90, A2 EI 60, A2 EI 60, A2 EI 60, A2 EI 30 1) yli 2-kerroksisen P1-paloluokan rakennuksen uloskäytävien osastoivat seinät on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista 2) huom momentissa esitetyt vaatimukset A1 tarvikkeet A1 luokkaa A2 tarvikkeet vähintään A2-s1, d0 -luokkaa 17 Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava vähintään puolet osastoivalta rakennusosalta vaaditusta palonkestävyysajasta. Välipohjassa ja maanalaisen kerroksen, jonka lattian etäisyys ylittää 12 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta, osastoivassa seinässä olevaa aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava sama kuin osastoivan rakennusosan palonkestävyysaika. Osastoivan oven on oltava itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Suljinta ei kuitenkaan edellytetä alle 56 metriä korkeiden rakennusten asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa. Jos osastoivaa ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa. Majoitustilojen osiin jakavat ovet on varustettava sulkimella. 18 Läpiviennit osastoivissa rakenteissa Osastoivan rakennusosan läpi johdetut putket, roilot, kanavat, johdot ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät läpiviennit eivät olennaisesti saa heikentää rakennusosan osastoivuutta.

13 19 Ilmanvaihtolaitteet Ilmanvaihtolaitteet eivät saa lisätä palon tai savukaasujen leviämisvaaraa niin, että siitä aiheutuu vaaraa henkilöturvallisuudelle. Useaa palo-osastoa tai osaa palvelevien ilmanvaihtokanavien seinämät on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista. Kanavat on voitava puhdistaa helposti. 20 Ullakot ja ontelot Palon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa ei saa olennaisesti kasvaa ullakoiden ja onteloiden johdosta. Laajat ontelot on jaettava osiin palon leviämisen rajoittamiseksi. Palon leviämistä seinämäisten rakennusosien onteloissa on rajoitettava vähintään kerroksittain. 21 Ulkoseinät ja parvekkeet Palo ei saa levitä ulkoseinän tai parvekkeen kautta vaaraa aiheuttavalla tavalla paloosastosta toiseen. Lasitetuilla parvekkeilla palon leviämistä parvekkeelta toiseen ja viereiseen palo-osastoon on rajoitettava. Lasitetun parvekkeen parvekelaatan osastoivuusvaatimus on EI 30, kuitenkin vähäiset tiivistävät osat ja läpiviennit voivat olla E 15-luokkaa. Jos vierekkäisten lasitettujen parvekkeiden välinen vapaa väli tai etäisyys viereisen palo-osaston ikkunaan on alle kaksi metriä, on parvekkeen seinän oltava luokkaa EI luku PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN 22 Yleiset vaatimukset Rakennuksessa on käytettävä tarvikkeita, jotka eivät myötävaikuta palon kehittymiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla. 23 Sisäpuoliset pinnat Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 7. Luokkavaatimukset eivät koske pinta-alaltaan vähäisiä rakennusosia, kuten tavanomaisia ovia, ikkunoita, kiinnityspintoja, käsijohteita, jalkalistoja, saumalautoja ja levyjen välisiä saumoja. Vaatimukset eivät myöskään koske enintään kaksikerroksisen rakennuksen vähintään R 30-luokkaisia palkkeja ja pilareita, jotka ovat vähintään D-s2, d2 -luokkaa. Pinnat voi päällystää paloluokittelemattomalla tasoite-, silote- ja maalikerroksella tai tapetilla, joka ei olennaisesti vaikuta pinnalta edellytetyn luokan ominaisuuksiin. Pinnoille voidaan hyväksyä yhtä pääluokkaa lievemmät vaatimukset, jos osaston käyttötarkoitukseen nähden syttymisen tai palon leviämisen vaara on tavanomaista vähäisempi. Edellä 13

14 mainittu ei kuitenkaan koske sisäisiä käytäviä, uloskäytäviä eikä sellaisia tiloja, joissa vaatimuksena on luokka D-s2, d2. Taulukko 7. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset Käyttötarkoitus Pinta Rakennuksen paloluokka P1 P2 P3 Asunnot seinät ja katot D-s2, d2 1) 2) D-s2, d2 1) (D-s2, d2 *) Majoitustilat seinät ja katot D-s2, d2 D-s2, d2 (C-s2, d1 *) Hoitolaitokset seinät ja katot lattiat D FL-s1 D FL-s1 D-s2, d2 - Kokoontumis- ja liiketilat - enintään 300 m2 palo-osasto: ravintolat, myymälät, koulut, seinät ja katot D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2 urheiluhallit, teatterit, kirkot, päiväkodit ja päivähoitolaitokset - yli 300 m 2 palo-osasto: ravintolat, koulut, urheiluhallit, teat- seinät ja katot C-s2, d1 C-s2, d1 D-s2, d2 terit, kirkot, päiväkodit ja päivähoitolaitokset (D-s2, d2 *) (D-s2, d2 *) - yli 300 m 2 palo-osasto: myymälät, näyttelyhallit ja kirjastot seinät ja katot (C-s2, d1 *) (C-s2, d1 *) lattiat D FL-s1 D FL-s1 Työpaikkatilat seinät ja katot D-s2, d2 1) 2) Tuotanto- ja varastotilat - palovaarallisuusluokka 1 seinät katot lattiat - palovaarallisuusluokka 2 seinät ja katot lattiat Autokorjaamot ja -huoltamot, autosuojat, yleensä seinät ja katot lattiat - erillinen autosuoja, enintään 1000 m 2, tai seinät ja katot - rakennuksen osana oleva autosuoja, enintään 60 m 2 lattiat Ullakot ja yläpohjan ontelot D-s2, d2 D-s2, d2 D FL-s1 (D-s2, d2 *) D-s2, d2 D FL-s1 (C-s2, d1 *) - D-s2, d2 1) D-s2, d2 D-s2, d2 - - D-s2, d2 - käyttöullakot lattiat D FL-s1 D FL-s1 D FL-s1 - käyttämättömät ullakot sekä yläpohjan ontelot, jotka on ullakon tai ontelon D-s2, d2 D-s2, d2 - osastoitu alapuolisesta tilasta sisäpinnat - yläpohjan ontelot, joita ei ole osastoitu alapuolisesta tilasta. ontelon sisäpinnat - Vaatimus ei koske lämmöneristeen tuuletusuria. Kellarit seinät ja katot C-s2, d1 D-s2, d2 lattiat D FL-s1 D FL-s1 D FL-s1 Teknisen huollon tilat seinät ja katot lattiat D FL-s1 D FL-s1 D FL-s1 Kattilahuone, syöttöhuone ja nestemäisen polttoaineen varasto seinät ja katot lattiat - kiinteän polttoaineen varasto seinät ja katot lattiat D-s2, d2 - Uloskäytävät seinät ja katot A2-s1, d0 3) A2-s1, d0 3) ( *) D FL-s1 D FL-s1 lattiat D FL-s1 Sisäiset käytävät majoitus ja työpaikkatiloissa seinät ja katot lattiat D FL-s1 D FL-s1 D FL-s1 Saunat seinät ja katot D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2 1) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. 2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota D-s2, d2-luokan tarvikkeilla. Koskee myös suojaverhottuja seiniä. 3) Vähäisiä osia seinä- ja kattopinnoista voidaan verhota -luokan tarvikkeilla. * Kun tila on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla - ei vaatimusta Taulukon vaatimuksia sovelletaan myös putkien, ilmanvaihtokanavien tai niiden eristeiden pintoihin, jollei näiden määrä ole vähäinen. Putkimaisten eristeiden osalta taulukon arvoja sovelletaan siten, että seiniä ja kattoja koskien paloon osallistumista kuvaavan luokan merkintään lisätään alaindeksi L. Savun tuottoa sekä palavaa pisarointia koskevat lisämääreet pysyvät samoina. 14

15 24 Sisäpintojen suojaverhoukset P2-luokan 1 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat on varustettava vähintään -luokan tarvikkeista tehdyllä K luokan suojaverhouksella. Suojaverhousta ei kuitenkaan edellytetä: a) jos lämmöneristeet ovat vähintään A2-s1, d0-luokkaa; b) seinältä, jonka sisäpinnan muodostavat rakennustuotteet liitoksineen täyttävät ja EI 15 luokkavaatimukset; c) ullakottoman 1-kerroksisen tuotanto- tai varastorakennuksen seinältä, joka täyttää B-s1, d0-luokkavaatimuksen, pois lukien uloskäytävät; d) ullakottoman 1-kerroksisen palovaarallisuusluokkaan 1 kuuluvan tuotanto- tai varastorakennuksen yläpohjalta, jonka sisäpinnan muodostavat rakennustuotteet liitoksineen täyttävät REI 15 ja -luokkavaatimukset; e) palkeilta ja pilareilta, jotka täyttävät R 30 ja D-s2, d2 -luokkavaatimukset. P2-luokan yli 2-kerroksisen rakennuksen uloskäytävän seinät, katot, porrastasanteet ja portaat, portaiden ylä- ja etupintaa lukuun ottamatta, joita ei ole tehty A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista, on varustettava vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K luokan suojaverhouksella. P2-luokan yli 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat, pois lukien uloskäytävän pinnat, on varustettava vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K luokan suojaverhouksella. Suojaverhousta ei kuitenkaan edellytetä: a) jos rakennusosa on tehty vähäisiä rakenteen osia lukuun ottamatta vähintään A2-s1, d0- luokkan tarvikkeista; b) palo-osaston ei-kantavilta sisäisiltä väliseiniltä; c) jos palo-osaston suojaverhoamattomien seinä- ja kattopintojen osuus on enintään 20 prosenttia seinien ja katon kokonaispinta-alasta; d) jos palo-osaston suojaverhoamattomien seinä- ja kattopintojen osuus on yli 20 prosenttia mutta enintään 80 prosenttia seinien ja katon kokonaispinta-alasta ja kantavien ja osastoivien rakenteiden palonkestävyysaikaa on pidennetty 30 minuutilla; e) jos palo-osaston suojaverhoamattomien seinä- ja kattopintojen osuus on yli 80 prosenttia seinien ja katon kokonaispinta-alasta ja kantavien ja osastoivien rakenteiden palonkestävyysaikaa on pidennetty 60 minuutilla. Kuitenkin P2-luokan 3 4-kerroksisen asuinrakennuksen, jonka korkeus on enintään 14 metriä, sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat voidaan varustaa vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K luokan suojaverhouksella, kun seinä- ja kattopinnat suojaverhotaan kokonaisuudessaan. P1-luokan yli 2-kerroksisen asuinrakennuksen, jonka runkorakenne ei ole vähintään A2-s1, d0 -luokkaa, sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat on varustettava vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K luokan suojaverhouksella. Edellä mainittu ei koske palo-osaston ei-kantavia sisäisiä väliseiniä. 25 Ulkoseinän yleiset vaatimukset P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä on pääosin käytettävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeita. Kuitenkin lämmöneristettä, joka ei täytä A2-s1, d0-vaatimusta, voidaan käyttää enintään 56 metriä korkeassa rakennuksessa kun lämmöneriste on riittävästi suojattu palolta. Lämmöneriste, joka ei täytä A2-s1, d0 -luokan vaatimusta, on suojattava ja sijoitettava niin, että palon leviäminen eristeeseen on rajoitettu ajan, joka on rakennuksen sisäpuolelta ja aukkojen pielien osalta vähintään puolet tilan osastoivien rakennusosien palonkestävyysaikavaa- 15

16 timuksesta. Eristekerros on katkaistava EI 30-rakenteilla enintään kahden kerroksen välein 24 metriin saakka ja tämän jälkeen kerroksen välein. P1-luokan rakennuksen kantamattoman ulkoseinän rungon voi tehdä D-s2, d2 -luokan tarvikkeesta. Yli 2-kerroksisen P2-luokan rakennuksen lämmöneristeen ja muun täytteen on oltava vähintään luokkaa A2-s1, d0. 26 Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimukset Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusraon pintojen luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 8. Pinnat saa päällystää paloluokittelemattomin tasoite-, silote- ja maalikerroksin, joka ei olennaisesti vaikuta pinnalta edellytetyn luokan ominaisuuksiin. 16

17 Taulukko 8. Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusraon pintojen vähimmäisluokkavaatimukset Ulkoseinän ulkopinta Tuuletusraon ulkopinta Tuuletusraon sisäpinta Ehdot luokkien käytölle P1-paloluokan rakennus, yleensä K 2 30, 1) 6) - yli 2-kerroksinen ja enintään 28 m korkea asuin- ja työpaikkarakennus, B-s2, d0 B-s2, d0 6) 7) yleensä - asuinrakennus, kun korjausrakentamisessa on käytetty lisälämmöneristystä, B-s2, d0 B-s2, d0 6) 8) joka ei täytä A2-s1, d0 -vaatimusta ja jonka paksuus on enintään 100 mm - ulkoseinän ulkopinnan osa D-s2, d2 D-s2, d2 K 2 10, 1) 6) 9) - asuinrakennus, ylin kerros D-s2, d2 D-s2, d2 K 2 10, A2-s1, d0 1) 4) - yli 14 m ja enintään 28 m korkea asuin- ja työpaikkarakennus D-s2, d2 * D-s2, d2 * K 2 10, * 1) 2) 3) 4) 5) - enintään 14 m korkea asuin- ja työpaikkarakennus D-s2, d2 D-s2, d2 K 2 10, 1) 2) 3) 4) 1 2-kerroksinen ja enintään 28 m korkea tuotanto- ja varastorakennus D-s2, d2 D-s2, d2 K 2 10, 1) 3) 4) 5) 10) tai kokoontumis- ja liikerakennus P2-paloluokan rakennus Yli 2-kerroksinen ja enintään 28 m korkea rakennus, yleensä B-s2, d0 * B-s2, d0 * K 2 10, A2-s1, d0 * - yli 2-kerroksinen ja enintään 28 m korkea asuin-, majoitusja työpaikkarakennus D-s2, d2 * D-s2, d2 * K 2 10, A2-s1, d0 * 2) 3) 4) 5) - yli 2-kerroksinen ja enintään 14 m korkea asuinrakennus, D-s2, d2 D-s2, d2 2) 3) 4) jonka kellari ja kerrokset kuuluvat asuinnoittain samaan asuinhuoneistoon Enintään kaksikerroksinen rakennus, yleensä D-s2, d2 D-s2, d2 D-s2, d2 - hoitolaitokset B-s2, d0 B-s2, d0 (D-s2, d2 *) 3) (D-s2, d2 *) 3) P3-paloluokan rakennus D-s2, d2 D-s2, d2 ei vaatimusta Parvekkeissa noudatetaan ulkoseinän ulkopinnan vaatimuksia. Kuitenkin enintään 28 metriä korkean rakennuksen parvekkeen pintojen vaatimus on B-s2, d0, lukuun ottamatta palkkeja ja pilareita, jotka voivat olla D-s2, d2 luokkaa jos parveke on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Vaatimus ei koske vähäisiä pintoja kuten käsijohteita. Avoimen luhtikäytävän osalta noudatetaan uloskäytävälle asetettuja vaatimuksia, lukuun ottamatta palkkeja ja pilareita, jotka voivat olla D-s2, d2 -luokkaa jos luhtikäytävä on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Vaatimus ei koske vähäisiä pintoja kuten käsijohteita. Julkisivuverhoilun kiinnitystarvikkeet voivat vähäisessä määrin olla D-s2, d2 -luokkaa enintään 28 m korkeassa rakennuksessa. 1) Suojaverhous edellytetään, jos ulkoseinän lämmöneristeet eivät ole vähintään A2-s1, d0-luokkaa. 2) Lukuun ottamatta ensimmäistä kerrosta ja varateiden ylä- ja alapuolella olevia pintoja, joiden osallistuminen paloon voi vaarantaa varatien käytön. 3) Palon leviämisen tuuletusraossa on oltava rajoitettu vähintään kerroksittain ja palon leviäminen vaakasuunnassa osastoidun porrashuoneen ulkoseinän tuuletusrakoon on oltava estetty. 4) Palon leviämistä julkisivusta ullakkoon ja yläpohjaan on rajoitettava EI 30-rakenteella. 5) Julkisivurakenteen laajojen osien putoamista palon sattuessa on rajoitettava. 6) Jos rakenne ei sisällä tuuletusrakoa, noudatetaan ulkopinnassa tuuletusraon sisäpinnan vaatimusta. 7) Jos lämmöneriste ei täytä A2-s1, d0-vaatimusta, ulkopinnan pintarakenteiden on suojattava eristettä niin, että suojaus vastaa EI 15 rakennetta tai tuuletusraon sisäpinta varustetaan K 210, A2-s1, d0 suojaverhouksella. 8) 25 :n mukaista eristekerroksen katkaisua vaakasuunnassa ei edellytetä, jos huomautuksen 7) vaatimukset täyttyvät. 9) D-s2, d2 tarvikkeista rakennettua osaa ympäröivien rakenteiden on suojattava seinäpintaa palon leviämiseltä. 10) Ulkoseinän ikkunoineen ja muine aukkoineen on täytettävä EI 30 vaatimus. * rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. 27 Yläpohjan vaatimukset Enintään 56 metriä korkean P1-paloluokan rakennuksen yläpohjan lämmöneriste, joka ei täytä A2-s1, d0 -luokan vaatimuksia, on suojattava ja sijoitettava niin, että palon leviäminen eristeeseen on rajoitettu ajan, joka on rakennuksen sisäpuolelta vähintään tilan osastoivien ra- 17

18 kennusosien palonkestävyysaikavaatimus. Edellä mainitusta poiketen kuitenkin riittää, että lämmöneriste on suojattu EI 30 -luokan rakenteella tai K luokan suojaverhouksella: a) 1 2-kerroksisessa ullakottomassa rakennuksessa; b) jos lämmöneriste oleelliselta eristävältä osaltaan täyttää D-s2, d2 -luokan vaatimuksen. Yli 56 metriä korkean P1-paloluokan ja yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen yläpohjan lämmöneristeen ja muun täytteen on oltava vähintään A2-s1, d0-luokkaa. 28 Kate Vesikaterakenne ei saa syttyä helposti naapurirakennuksen palosta. Palo ei saa levitä katteessa eikä sen alustassa vaaraa aiheuttavalla tavalla. Katteen on oltava luokkaa B ROOF (t2). Luokkaan B ROOF (t2) kuulumaton kate voidaan kuitenkin hyväksyä tulisijattomaan rakennukseen, jonka etäisyys naapuritontin rakennuksesta on vähintään 24 metriä tai erityistapauksessa muuhunkin rakennukseen, jos tästä ei aiheudu aluepalon vaaraa. Suuret kattopinnat on jaettava enintään neliömetrin osiin. Vaatimus ei koske tapauksia, joissa katteen alusta on vähintään luokkaa A2-s1, d0 tai muita ratkaisuja, joiden paloturvallisuustasoa voidaan pitää hyväksyttävänä. 5 luku PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSEEN 29 Rakennusten välinen etäisyys Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä. Naapuritonteilla tai -rakennuspaikoilla olevien rakennusten (naapurirakennus) välisen etäisyyden on oltava sellainen, että palo ei leviä helposti rakennuksesta toiseen ja että aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos naapurirakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, on rakenteellisin tai muin keinoin huolehdittava palon leviämisen rajoittamisesta. 30 Palomuuri Palomuuria on käytettävä, jos rakennus sijoitetaan niin lähelle naapurirakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni naapurirakennukseen. P1-luokan rakennuksessa ja yli 14 metriä korkeassa P2-luokan rakennuksessa palomuuri on tehtävä A1 -luokan tarvikkeista ja siinä olevan oven on oltava vähintään luokkaa A2-s1, d0. Palomuurissa olevan oven tai vastaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava vähintään sama kuin palomuurilta vaadittu palonkestävyysaika. Palomuurin luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 9. 18

19 Taulukko 9. Palomuurin luokkavaatimukset Rakennuksen paloluokka ja kerrosluku P1 P2 P3 Palokuorma MJ/m 2 yli alle 600 EI-M 240 EI-M 180 EI-M 120 EI-M 120 EI-M 60 1) 1) Vaatimuksen EI-M 60 voi korvata osastoinnilla, jos rakennusten vastakkain olevat ulkoseinät täyttävät EI 60 -luokan vaatimuksen sisäpuolista paloa vastaan. 6 luku POISTUMINEN PALON SATTUESSA 31 Yleiset vaatimukset Rakennuksesta on voitava turvallisesti poistua tulipalossa. Rakennuksessa on oltava riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. Uloskäytävän on johdettava ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle. Uloskäytävää ei saa rakentaa sellaisista tarvikkeista tai rakennusosista eikä uloskäytävään saa sijoittaa laitteita tai asennuksia, jotka lisäävät palokuormaa tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä tai jotka savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta. 32 Kulkureitin enimmäispituus lähipään uloskäytävään Kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään ei saa olla vaaraa aiheuttavan pitkä. Kulkureitin enimmäispituuteen lähimpään uloskäytävään poistumisalueen käyttötarkoituksen perusteella sovelletaan taulukkoa 10. Etäisyys poistumisalueen kustakin kohdasta uloskäytävään voidaan määrittää lyhintä kulkukelpoista reittiä pitkin. Jos kulkureitit kahteen erilliseen uloskäytävään osittain yhtyvät, yhteisen osan pituus on laskettava kaksinkertaisena. 19

20 Taulukko 10. Kulkureitin enimmäispituus lähimpään uloskäytävään. Poistumisalueen käyttötarkoitus yleensä savuilmaisuun perustuva paloilmoitin tai automaattinen sammutuslaitteisto savuilmaisuun perustuva paloilmoitin ja automaattinen sammutuslaitteisto poistumisalue, josta on vain yksi uloskäytävä 30 1) 2) 30 1) 30 1) hoitolaitosten majoitushuoneet, päiväkodit ja muut varhaiskasvatuksen tilat majoitustilat, hoitolaitosten muut tilat, huvi-, taide- ja vastaavat ) ) kokoontumistilat sekä myymälät muut tilat 45 2) ) ) 1) Etäisyyksiä voidaan ylittää 20 prosentilla, jos poistuminen hätätilanteessa on mahdollista helposti avattavien ikkunoiden kautta maanpinnan tasolla olevasta kerroksesta. 2) Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä edellyttää pienempiä kulkureitin enimmäispituuksia silloin, kun tilan erityisestä käytöstä johtuva poikkeuksellinen riski palon nopeaan syttymiseen ja leviämiseen voi vaarantaa turvallisen poistumisen. 3) Alaraja vastaa enintään kolmen metrin huonekorkeutta ja yläraja yli 10 metrin huonekorkeutta. Väliarvot interpoloidaan lineaarisesti. 33 Uloskäytävien lukumäärä Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, on oltava vähintään taulukon 11 mukainen lukumäärä toisistaan riippumattomia, erillisiä ja tarkoitukseen sopivia uloskäytäviä. Taulukko 11. Uloskäytävien vähimmäislukumäärä ja uloskäytävän tyyppi. Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta (m) Poistumisalueen käyttötarkoitus 20 Uloskäytävien lukumäärä vähintään Osastoitu tai käynti turvalliselle paikalle 1) Palolta suojattu Palolta ja savulta suojattu enintään 24 yleensä 2 asunto, alle 300 m 2 :n työpaikkatila tai alle 300 m 2 :n tuotanto- tai varastotila 1 v) yli 24 ja enintään 38 yleensä 2 asunto tai alle 300 m 2 :n työpaikkatila 1 * yli 38 ja enintään 52 yleensä 2 asunto tai alle 300 m 2 :n työpaikkatila 1 * yli 52 yleensä 1 * 1 * 1) Turvallisella paikalla tarkoitetaan käyntiä suoraan ulos tai muulle turvalliselle paikalle. v) Poistumisalue on varustettava tarkoitukseen sopivalla varatiellä. * Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Yhtä uloskäytävää voidaan pitää riittävänä, jos tästä ei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle, myös yksikerroksisessa: a) majoitusrakennuksessa, jonka huoneisiin kuljetaan suoraan ulkoa, b) enintään kymmenelle hoidettavalle tarkoitetussa hoitolaitoksessa sekä c) pienessä kokoontumis- ja liiketilassa. Poistumisalueilta on henkilöturvallisuuden niin vaatiessa oltava varatie.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta LUONNOS 09.10.2019 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rakennusten paloturvallisuudesta

Lisätiedot

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290

Lisätiedot

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen jarkko.heikkinen@ouka.fi 044-703 8684 Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Tulevaisuus tuo muutoksia! Rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli 10.2.2017 Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Annetaan asetuksen muodossa Samaan asetukseen kootaan

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Paloturvallisuus ja standardisointi 2018, Espoo Jorma Jantunen Uudet säädökset 1.1.2018 ja tuleva ohjeistus Vuonna 2017 vireille tulleet

Lisätiedot

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Sokos Hotel Vantaa 16.10.2018 Jorma Jantunen MRL Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke 7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA 5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA? UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA? Paloturvallinen puutalo roadshow 2018 Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja Puuinfo Säädösten rakenne ENNEN ASETUKSILLA ANNETUT SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS-KOKOELMAN

Lisätiedot

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

RT RakMK KH RakMK LVI RakMK SIT RakMK Infra RakMK

RT RakMK KH RakMK LVI RakMK SIT RakMK Infra RakMK Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002

Lisätiedot

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry RIL 195-1-2018 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakenteellinen paloturvallisuus Yleiset perusteet ja ohjeet 2 RIL 195-1-2018 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2019 HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen MRL Olennaiset

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS 1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen Jorma Jantunen Paloseminaari 19 7.2.2017 Johdanto Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 21.12.2012/958,

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta. Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta

Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta. Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta Juha-Pekka Laaksonen L2 Paloturvallisuus Oy 14.2.2018 Suomen Rakentamismääräyskokoelma E -sarja - E1 Rakennusten

Lisätiedot

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa

Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 5 Pelastuslaitoksen lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta HEL 2016-013763 T 03 00 00 Päätös lausuu ympäristöministeriön

Lisätiedot

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Eläinrakennuksen palo-osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET

RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET RTS 19:36 Ohjekortti - Lausuntoversio 14.6.2019 1 (24) RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET Tässä ohjekortissa esitetään rakennuksen paloluokan määrittäminen sekä

Lisätiedot

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy

Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Vaasan kaupungin rakennusvalvonta Ennakoiva laadunohjaus 16.01.2019 Mikko Ahola palotarkastaja brandinspektör Pohjanmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS

ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta

Lisätiedot

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen, Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen, 044-703 8680 Dia 1 Varatiejärjestelyt Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti, jota pitkin on mahdollisuus

Lisätiedot

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin

Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen

Lisätiedot

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E

Lisätiedot

Olennainen rakenneosa palossa

Olennainen rakenneosa palossa 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee

Lisätiedot

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio OHJE 28/2017/PELT 1 (8) OHJE SUURTEN TYÖMAIDEN TYÖMAAPARAKKIEN JA PARAKKIKOKONAISUUKSIEN PALOTURVALLISUUDESTA OHJE 28/2017/PELT 2 (8) Perusteet Tässä ohjeessa määritellään tärkeimmät paloturvallisuusnäkököhdat

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta E9 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta Annettu

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Kari Ruokangas PALOTURVALLISUUS RAKENTAMISESSA 2018

Kari Ruokangas PALOTURVALLISUUS RAKENTAMISESSA 2018 Kari Ruokangas PALOTURVALLISUUS RAKENTAMISESSA 2018 PALOTURVALLISUUS RAKENTAMISESSA 2018 Kari Ruokangas Opinnäytetyö Kevät 2018 Rakennusalan työnjohdon tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

YmA rakennusten paloturvallisuudesta (voimaan )

YmA rakennusten paloturvallisuudesta (voimaan ) k e s t ä v ä k s i r a k e n n e t t u S u o m i Säännösmuutokset 2017-2018 YmA rakennusten paloturvallisuudesta (voimaan 1.1.2018) Tapani Hoppu 08.02.2018 12.02.2018 Yhtenäiset käytännöt topten - rakennusvalvonnat

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05666-11 2 (8) Sisällysluettelo 2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU. Kaava PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT 3.2 RAKENNUKSEN KERROSMÄÄRÄ JA KORKEUS. 3.2.

3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU. Kaava PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT 3.2 RAKENNUKSEN KERROSMÄÄRÄ JA KORKEUS. 3.2. 3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU 3.1 PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT Palokuorma on vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine palaa täydellisesti. Palokuormaan luetaan kantavat, runkoa

Lisätiedot

Eläinrakennuksen palo osastointi

Eläinrakennuksen palo osastointi 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ Rakennuspalot - Jakauma Tulipaloja Suomessa 6000-7000 vuodessa Tulisija- ja hormipalot n. 15 % Sähköpalot n. 30 % Tulisija- ja hormipalot Tulisija- ja hormipalot

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

Rakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta

Rakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta Rakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta SISÄLTÖ Säädösperuste Säädösten soveltamisesta www.pksrava.fi / Topten korttiluettelo Kortit 117 b : 01, 23,24,25,26,27,28

Lisätiedot

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta Uudistuvien rakentamismääräysten vaikutukset rakennusteollisuuden näkökulmasta Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.2016 Timo Pulkki Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräykset uusitaan

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Jorma Jantunen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Hotelli Käpylä 27.09.2016

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS

VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN

Lisätiedot

LUP:n yhteistyöseminaari

LUP:n yhteistyöseminaari LUP:n yhteistyöseminaari 23.10.2018 Valtuustotalo Lupa-arkkitehti Tiina Reponen PKS-yhteistyö alkoi vuonna 2009: 1-2 tapaamista vuosittain vaihdellen PKS-kuntien välillä ensimmäiset PKS-kortit maaliskuussa

Lisätiedot

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta Jukka Saari Johtava palotarkastaja Rakentamisen ohjaus Tarve kiinteistökehitykselle Ensisijaisesti kannattaa aina ensin olla yhteydessä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta)

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta) Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta) Puulämmityspäivä, 7.2.2018, Ostrobotnian juhlasali, Helsinki

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2019, Kalastajatorppa, Espoo 1.1.2018 voimaan tulleita

Lisätiedot

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen

Lisätiedot

LAUSUNNON AIHE Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta; ; YM1/6211/2016.

LAUSUNNON AIHE Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta; ; YM1/6211/2016. sivu 1/11 Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@ym.fi LAUSUNNON AIHE Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta; 13.12.2016; YM1/6211/2016. LAUSUNNON TAUSTAA

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai

Lisätiedot

KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA

KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA KAHDEN LÄHEKKÄIN RAKENNETTAVAN PIENTA- LON PALOTURVALLISUUDEN TULKINTOJA Teksti ja kuvat 5.6.2006: Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Reijo Sandberg, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu, Kuopion AL. rakennusvalvonta MRL:n muutos 812/2017 117 j Asuin-, majoitus- ja työtilat Asuin-, majoitus- ja työtilassa on oltava ikkuna luonnonvalon saamiseksi

Lisätiedot

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa

Nyyssölä Mika. Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Nyyssölä Mika Rakenteellinen paloturvallisuus rakennuksen pelastussuunnittelussa Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA OULU

RAKENNUSVALVONTA OULU Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 6.4.2011 Jorma Jantunen YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Rakennusten paloturvallisuutta koskevan määräysehdotuksen lähtökohtana

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri Jorma Jantunen 28.11.2017 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Asetusehdotuksella esitetään annettavaksi uusi ympäristöministeriön

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu

RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu RAKENNUSSUUNNITTELUSSA Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011 (2002) E2 Tuotanto-

Lisätiedot

Rakennusvaipan paloturvallisuus

Rakennusvaipan paloturvallisuus Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri Jorma Jantunen 13.12.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA 1 Yleistä Suomen rakentamismääräyskokoelman kaikki osat uudistetaan vuoden 2017

Lisätiedot

KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS

KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Susanna Svahn KORKEAN RAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Case Vaasa Sea Suites Tekniikan yksikkö 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Susanna Svahn Opinnäytetyön

Lisätiedot