EU:n energiaturvallisuus. Kriisitilanteiden vaikutus Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n energiaturvallisuus. Kriisitilanteiden vaikutus Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan"

Transkriptio

1 EU:n energiaturvallisuus Kriisitilanteiden vaikutus Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

2

3 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma Kriisitilanteiden vaikutus Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Ene Practical Study Assignment in Energy Economics P Liina Hukkinen

4

5 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU PL 11000, AALTO TYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Liina Hukkinen Työn nimi: Kriisitilanteiden vaikutus Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Koulutusohjelma: Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma Pääaine: Energiatekniikka Pääaineen koodi: K3007 Vastuuopettaja(t): prof. Sanna Syri Ohjaaja(t): Pertti Salminen (Energiateollisuus ry) ja Jukka Paatero (Aalto-yliopisto) Tässä työssä tarkastellaan kriisitilanteita, etenkin energiakriisejä, ja niiden vaikutuksia Euroopan unionin energiaturvallisuuteen ja politiikkaan. Työn rajaamisen vuoksi työssä keskitytään luvun öljykriiseihin, vuosien 2006 ja 2009 maakaasukriiseihin sekä Ukrainan kriisiin. Työn alussa tarkastellaan myös pohjustavasti Euroopan unionin energiatilannetta nykypäivänä keskittyen EU:n ja sen jäsenmaiden energian tuontiriippuvuuksiin luvun öljykriisit mullistivat maailman energiankäyttöä. Öljykriisien jälkeen energiatehokkuus kasvoi, uusien, öljyä korvaavien energialähteiden käyttö lisääntyi, energiateknologia kehittyi ja energian kulutukseen kiinnitettiin huomiota. Öljykriisien voidaan katsoa olleen yksi merkittävä tapahtuma energiatekniikan ja energiatalouden historiassa. Maakaasukriisit Ukrainan ja Venäjän välillä vuosina 2006 ja 2009 aiheuttivat maakaasun toimitushäiriöitä myös Eurooppaan. Kriisien jälkeen Venäjän luotettavuus maakaasun tuojana ja Ukrainan luotettavuus maakaasun siirtäjänä kärsivät, ja EU havahtui kyseenalaistamaan ja kehittämään omaa energiaturvallisuuttaan ja toimitusvarmuutta. Vuoden 2013 lopussa alkanut Ukrainan kriisi on työtä tehdessä vielä kesken. Kesäkuussa Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Ukrainaan, ja pakotteet EU:n ja Venäjän välillä ovat kesän mittaan koventuneet. Ukrainan kriisi on nostanut EU:n energiaturvallisuuden uudelleen pinnalle. Euroopan komissio on laatinut jo strategian siitä, miten EU:n energiaturvallisuutta voidaan tulevaisuudessa parantaa. Ukrainan kriisi on heikentänyt Venäjän luotettavuutta vakaana energiantuojana entisestään kaasukriisien jälkeen luvun öljykriisit muuttivat Euroopan ja maailman energia-alaa ja energiamarkkinoita. Kaasukeskeytysten ja Ukrainan kriisin voidaan katsoa kehittävän tulevaisuudessa Euroopan energiapalettia. Energia-alalle keskeytykset ja Ukraina kriisi voidaan nähdä toimivan kimmokkeena uusien teknologioiden, kuten uusiutuvien energiantuotantomuotojen, energian varastoinnin, sekä toimivimpien sisämarkkinoiden ja yhteistyön kehittymiselle. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: Avainsanat: Energiakriisi, öljykriisi, maakaasukriisi, Ukrainan kriisi

6

7 Esipuhe Tämä harjoitustyö on tehty osana kesäharjoittelujaksoa Energiateollisuus ry:llä. Työn aihe valikoitui oman mielenkiintoni ja keväällä pinnalla olleen Ukrainan kriisin vaikutuksista. Haluan kiittää Energiateollisuus ry:tä ja Aalto-yliopistoa mahdollisuudesta tehdä harjoitustyöni näin ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta aiheesta. Kesäharjoittelussani Energiateollisuus ry:llä sain loistavan mahdollisuuden lähteä Euroopan unionin päätöksenteon ytimeen, Brysseliin. Aloitin harjoittelujakson Suomessa Energiateollisuus ry:n Helsingin toimistolla, jonka jälkeen lähdin kahdeksi kuukaudeksi Brysseliin. Kesä oli ainutlaatuinen mahdollisuus seurata Euroopan unionin jokapäiväistä elämää aitiopaikalta. Pääsin myös erilaisiin seminaareihin, keskustelutilaisuuksiin ja jopa vierailemaan jätteenpolttolaitoksella. Harjoittelujakso Brysselissä oli mieleenpainuva ja erittäin opettavainen ja hyödyllinen opintojeni ja tulevaisuuteni kannalta. Saavuin Brysseliin eurovaalipäivänä , joten kesän aikana oli mielenkiintoista seurata EU politiikkaa. Lisäksi Ukrainan kriisin vuoksi G7-maiden kokous siirrettiin Brysseliin aivan kotikulmilleni. Haluan kiittää Energiateollisuus ry:tä tästä ainutlaatuisesta kokemuksesta. Haluan erityisesti kiittää Energiateollisuus ry:n EU-asioiden johtajaa Pertti Salmista työn ohjaamisesta ja avusta, sekä unohtumattomasta harjoittelujaksosta Brysselissä. Energiateollisuus ry:n koko henkilökunta saa myös kiitokseni mukavasta ja kannustavasta ilmapiiristä Helsingin toimistolla. Lisäksi haluan kiittää Aalto-yliopiston Jukka Paateroa työn avustamisesta ja valvomisesta. Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia asiantuntijoita, joiden kanssa sain mahdollisuuden keskustella aiheesta niin Helsingissä kuin Brysselissäkin. Espoossa Liina Hukkinen i

8 Sisällysluettelo Esipuhe... i Käytetyt lyhenteet... iii 1 Johdanto Energia Euroopan unionissa EU ja öljy EU ja maakaasu EU ja ydinvoima EU ja hiili Öljykriisit luvun öljykriisit Jom Kippur sota Iranin vallankumous ja Iranin ja Irakin sota luvun öljykriisien vaikutukset Viime vuosien öljyntuottajamaiden konfliktien vaikutus Euroopan unioniin Euroopan unionin lainsäädäntö öljykriisien varalle Maakaasukriisit 2000-luvulla Kaasukeskeytysten taustaa Maakaasukeskeytys Vuoden 2006 sopimuksen puutteet ja tausta vuoden 2009 kaasukeskeytykselle Maakaasukeskeytys Pidemmän aikavälin vaikutukset Euroopan unioniin Ukrainan kriisi Kriisin vaiheet Kaasukeskeytys Energia-alaan vaikuttavat pakotteet Euroopan unionin energiaturvallisuuden tulevaisuus Tulevan talven mahdollinen kaasukeskeytys Keinoja Euroopan unionin energiaturvallisuuden parantamiseksi Johtopäätökset ja pohdinnat Lähteet Liite: 1 Puhelu Veli-Pekka Tynkkysen kanssa 43 ii

9 Käytetyt lyhenteet BBC British Broadcasting Corporation EHTY Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ETY Euroopan talousyhteisö ETYJ Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö EU Euroopan unioni EUVL Euroopan unionin virallinen lehti IEA International Energy Agency IMF International Monetary Fund LNG Liquefied Natural Gas MIT Massachusetts Institute of Technology OECD Organisation for Economic Cooperation and Development OPEC Organization of the Petroleum Exporting Countries iii

10 1 Johdanto Energia ja energiapolitiikka ovat aina olleet suuressa roolissa Euroopan unionissa (EU). Itse asiassa EU:n yksi edeltäjä on vuonna 1950 perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), jonka tarkoituksena oli luoda yhteiset markkinat hiilelle ja teräkselle. Muita EU:n edeltäjiä ovat atomienergiayhteisö Euratom ja Euroopan talousyhteisö ETY, jotka perustettiin vuonna (Euroopan unionin historia.) Euroopan unioni ja sen jäsenmaat käyttävät paljon energiaa suhteessa omiin tuotantokapasiteetteihinsa. Kappaleessa kaksi on esitelty lyhyesti EU:n ja sen jäsenmaiden energiatilastoja ja sitä, miten riippuvaisia jäsenmaat ja EU ovat energian tuonnista. Työssä keskitytään öljy- ja kaasukriiseihin, joten kappaleessa kaksi on tarkasteltu myös EU:n ja sen jäsenmaiden tilanteita ja riippuvuuksia tuonnista näiden suhteen. Korkean energian tuontiriippuvuuden vuoksi Eurooppa on ollut haavoittuvainen erilaisille energiakriiseille. Historiassa merkittävimpiä energiakriisejä, eli tilanteita, jossa energian saatavuus on heikentynyt tai loppunut kokonaan, ovat olleet öljykriisit luvun lopussa. Nykyään viimeisimpinä kriiseinä maakaasukeskeytykset vuosina 2006 ja 2009 korostivat EU:n heikkoa maakaasujärjestelmää. Ukrainan kriisi on ajanut Euroopan ja Venäjän välejä lähimmäksi kylmää sotaa sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Ukrainan vallankumous, Krimin valtaaminen, maakaasun toimituskeskeytys Ukrainaan ja matkustajalentokoneen alas ampuminen ovat pitkin vuotta vain synkistäneet Ukrainan kriisiä. Pakotesota Venäjän ja Euroopan välillä on vain kiihtynyt, ja nyt varautuneesti odotetaan, ylikuumeneeko kriisi talvella maakaasutoimitusten katkaisemiseen. Työn lähtökohdiksi on valittu öljykriiseihin, vuosien 2006 ja 2009 maakaasukeskeytykset, sekä ajankohtainen Ukrainan kriisi. Työ etenee kronologisessa järjestyksessä öljykriiseistä Ukrainan kriisiin, ja viimeisenä sokerina pohjalla on tarkastelua EU:n energiaturvallisuuden tulevaisuuden suuntaviivoista. Työssä tarkastellaan sitä, miten EU on muuttunut kriisien jälkeen. Positiivisessa mielessä öljykriisien voidaan katsoa olleen merkittävä syy energia-alan kehitykselle. Työssä pohditaan myös sitä, mistä kriisit saivat alkunsa, miten ne näkyivät Euroopassa. Lopussa tarkastellaan miten maakaasukriisit ja Ukrainan kriisi pidemmällä aikavälillä vaikuttavat EU:n energiaturvallisuuteen ja politiikkaan, sekä sitä, mikä kriiseissä on ollut merkittävää pidemmällä aikatähtäimellä. Lisäksi työssä tarkastellaan sitä, miksei luvun vastaavia öljykriisejä voi enää tapahtua yhtä laajoina kriiseinä. Työssä on käytetty etenkin Ukrainan kriisiä tarkasteltaessa uutislähteitä, kuten Financial Timesin, BBC:n ja Reutersin raportteja. Työtä tehdessä Ukrainan kriisi oli vielä kesken, joten kattavampia ja tieteellisempiä raportteja ei ollut saatavilla. Koin nämä uutislähteet luotettavimmiksi lähteiksi kuvaamaan tapahtumien kulkua. 1

11 2 Energia Euroopan unionissa Euroopan unioni (EU) on maantieteelliseltä pinta-alaltaan pienehkö suhteutettuna siihen, kuinka paljon Euroopan unionissa on ihmisiä ja kuinka paljon EU:ssa on esimerkiksi tuotantoa ja kaupankäyntiä niin rajojen sisällä kuin muun maailman kanssa. EU tarvitsee paljon energiaa kattaakseen kaiken energian kulutuksen. Kuitenkaan rajojen sisäinen energiakapasiteetti ei riitä kattamaan koko EU:n kulutusta. Kuten kuvassa 1 nähdään, EU:n primäärienergian tuotanto ja kokonaiskulutus eivät kohtaa, vaan EU tarvitsee paljon tuontienergiaa. Kuva 1. Primäärienergian tuotanto ja kokonaiskulutus EU-maissa. (Eurostat, 2014.) Kuvaajassa nähdään kokonaiskulutuksessa selkeä lasku vuoden 2008 jälkeen vuodelle Tämä lasku johtuu EU:n talouskriisistä, jonka seurauksena tuotanto ja energian kulutus laski kysynnän laskun myötä. EU:n tuontienergiariippuvuutta voidaan tarkastella myös prosentuaalisesti kuten kuvassa 2. Kuvasta nähdään, että vuonna 2012 kaikesta EU:n käyttämästä energiasta 53,4% oli tuontienergiaa. Tuontiriippuvuudessa on huomioitava, että Eurostatin tilastoissa ydinvoima lasketaan kotimaiseksi tuotannoksi, vaikka ydinpolttoaineesta noin 40% tuodaan EU:hun. (Eurostat 2014.) 2

12 Kuva 2. Tuonnin osuus (%) EU:n energian kulutuksesta. (Eurostat 2014.) Euroopan unionin jäsenmaiden välillä energian tuontiriippuvuus vaihtelee. Kuvassa 3 on esitelty EU:n jäsenmaiden tuontienergian osuus kokonaisenergiankulutuksesta. Kuten kuvasta nähdään, kaikista riippuvaisimpia jäsenmaita ovat pienet valtiot, joilla ei ole tarpeeksi omaa tuotantoa. Kaikista riippuvaisin tuonnista on pieni saarivaltio Malta, kun taas vähiten riippuvainen on Tanska, jonka riippuvuus on negatiivinen. Negatiivinen riippuvuus kuvaa sitä, että maa tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa, ja vie energiaa muihin maihin. Suomen riippuvuus tuonnista oli vuonna 2012 noin 45,4 %, joka on EU:n keskiarvon alapuolella. (Eurostat 2014.) Kuva 3. Tuonnin osuus (%) energian kulutuksesta EU-maissa vuonna (Eurostat 2014.) EU:n primäärienergiankulutuksessa suurimmat energialähteet ovat öljy ja maakaasu. Kuvassa 4 on esitelty Euroopan unionin primäärienergiankulutus energialähteittäin. Kuvasta nähdään, että vuonna 2012 EU:n energiankulutuksesta 34 % oli öljyä, ja seuraavaksi eniten EU:ssa käytettiin maakaasua. Kuvassa 5 nähdään EU:n sähköntuotanto energialähteittäin ja kuvassa 6 uusiutuvien energioiden jakautuminen sähköntuotannossa. 3

13 Kuva 4. EU:n primäärienergiankulutus energialähteittäin. (Eurostat 2014) Kuva 5. EU:n sähköntuotanto energialähteittäin. (Eurostat 2014) 4

14 Kuva 6. Uusiutuvien energialähteiden jakautuminen EU:n sähköntuotannossa. (Eurostat 2014) 2.1 EU ja öljy Kuten edellä kuvassa 4 tarkasteltiin, yli kolmannes Euroopan unionin primäärienergiankulutuksesta on peräisin öljystä. Euroopan unionin maaperällä öljyä ei ole saatavissa tarpeeksi omiin tarpeisiin, joten öljyä täytyy tuoda EU:n rajojen ulkopuolelta. Itse asiassa Euroopan unioni oli vuonna ,4 % riippuvainen öljyn tuonnista. (Eurostat 2014.) Kuvassa 7 nähdään Euroopan unionin jäsenmaiden öljyn tuonnin osuus kulutuksesta vuonna Öljyn tuontiriippuvuus on varsin yhtenäinen jokaisessa EU-maassa, mutta etenkin Tanska poikkeaa muista EU-maista. Tanska poikkeaa muista EU-maista sen vuoksi, että Tanskassa tuotetaan öljyä niin omiin tarpeisiin kuin vientiinkin. Eurostatin energiariippuvuudet lasketaan jakamalla nettotuonti kokonaiskulutuksen ja säiliöiden summalla. Tällöin siis riippuvuus voi olla myös yli 100%, joka tarkoittaa sitä, että valtio on nostanut varastojaan, eli tarvinnut enemmän tuontia, kuin mitä kulutus ja säiliöt ovat olleet. (Eurostat 2014.) Kuvassa 7 on laskettu öljyntuontiin kaikki öljytuotteet, mukaan lukien raakaöljy, erilaiset bensatuotteet, erilaiset polttoöljyt, sekä maakaasun valmistuksessa sivutuotteina saadut nestemäiset polttoaineet, kuten butaani ja propaani. (Eurostat 2014.) 5

15 Kuva 7. Öljyn tuonnin osuus (%) kulutuksesta EU-maissa. (Eurostat 2014) Kuvassa 8 nähdään, mistä raakaöljy tuli Euroopan unioniin vuonna Venäjä on suurin tuojamaa 34 % osuudella kaikesta raakaöljyntuonnista. Kuvassa muut-kohdassa on yhdistetty muun muassa Angola, Meksiko, Iran, Venezuela ja kymmeniä muita tuojamaita, joiden oma osuus kokonaistuonnista oli alle 2 %. Kuva 8. EU:n raakaöljyn alkuperä tuontimaittain vuonna (Eurostat 2014) Vaikka Euroopan unioni on hyvin riippuvainen öljyntuonnista, ei EU:n huoltovarmuus öljyssä ole niin haavoittuvainen kuin maakaasussa. Öljyn positiivisia puolia energiavarmuuden kannalta ovat öljyn helppo kuljetettavuus tankkereilla, ja tuojamaiden monipuolisuus. 6

16 Maailman suurimmat öljyvarat löytyvät Saudi-Arabiasta. Vaikka EU tuo suurimman osan öljystään Venäjältä, ovat Venäjän öljyvarat vain 5% koko maailman öljyvaroista. Kuvassa 9 on esitelty maailman öljyvarat vuoden 2011 lopussa. Kaikkiaan varat ovat noin 223 mrd. tonnia, mikä riittäisi nykykulutuksella noin 50 vuodeksi. Kuva 9. Maailman öljyvarat (WEC 2013, s. 2.9.) 2.2 EU ja maakaasu Viimeaikaisten kriisien vuoksi Euroopan unionin maakaasun tuontiriippuvuus on noussut keskustelunaiheeksi niin julkisessa kuin poliittisessa keskustelussa. Kuvassa 10 nähdään EU:n ja sen jäsenmaiden maakaasun tuonnin osuus kulutuksesta vuonna Kuvassa huomataan, että monella maalla ei ole omaa maakaasutuotantoa, joten riippuvuus on 100 % tai jopa enemmän. Kuten edellä öljyn tuontiriippuvuuden kohdalla mainittiin, yli 100 % energiariippuvuus on mahdollinen, koska silloin valtio täyttää varastojaan, eli tuontia on enemmän kuin kulutusta ja sen hetkisiä varastoja. Esimerkiksi vuonna 2010 Latvian maakaasuriippuvuus oli 61,8 %, kun se vuonna 2012 oli 113,8 % (Eurostat 2014). Kuvassa nähdään EU:n maakaasun tuontiriippuvuuden keskiarvo, joka oli vuonna ,8 %. Useat maat, kuten esimerkiksi Suomi, tuovat kaiken tarvitsemansa maakaasun. Kuvassa huomataan, että aivan kuten öljyn tuontiriippuvuuskuvassa, on tässäkin negatiivisia riippuvuuksia. Tanskalla ja Alankomailla on maakaasun tuotantoa yli oman tarpeen, ja kyseiset maat vievät kaasua. Tämän takia Tanskan ja Alankomaiden riippuvuus on negatiivinen. (Eurostat 2014.) 7

17 Kuva 10. Maakaasun tuonnin (%) osuus kulutuksesta EU-maissa. (Eurostat 2014.) Kuten raakaöljyssäkin, on EU maakaasunkin suhteen eniten riippuvainen Venäjästä. Kuvassa 11 on eriteltynä EU:n maakaasun alkuperämaat. Vuonna 2012 Venäjän maakaasutuonnin osuus maakaasutuonnista oli 32 %. Muut-osioon kuuluu muita maakaasun tuojamaita, esimerkiksi Peru, Egypti ja Turkki. (Eurostat 2014.) Kuva 11. EU:n maakaasun tuojamaat. (Eurostat 2014) EU-maiden Venäjän maakaasun riippuvuudella on kuitenkin eroja. Etenkin Venäjän naapurimaat ovat enemmän riippuvaisia Venäjän tuonnista kuin Länsi-Euroopassa olevat maat. Kuvassa 12 nähdään, että EU-maista Suomen, Slovakian, Liettuan, Viron ja Bulgarian vuoden 2012 maakaasuntuonnista 100 % oli peräisin Venäjältä. Toiset maat taas, kuten muun muassa Belgia, Tanska ja Irlanti eivät tuoneet yhtään maakaasua Venäjältä vuonna

18 Kuva 12. EU-maiden Venäjän tuonnin osuus (%) maakaasutuonnista. (Eurostat 2014) Kun tarkastellaan maiden energiariippuvuutta Venäläisestä maakaasusta, on hyvä ottaa huomioon se, miten paljon kaasua tuodaan Venäjältä määrällisesti ja suhteessa kaasun kokonaiskulutukseen. Lisäksi merkittävää on se, miten paljon kaasua käytetään suhteessa muuhun energiankulutukseen. Kuvassa 13 on havainnollistettu Euroopan unionin jäsenmaiden riippuvuuksia Venäjän tuonnista. Kuvassa 13 huomaa sen, että vaikkakin esimerkiksi Suomi on 100 % riippuvainen Venäjän kaasuntuonnista, ei kaasu Suomessa kuitenkaan ole osuudeltaan suuri koko energiankulutuksesta. Lisäksi myös esimerkiksi Saksan kohdalla huomataan, että Venäjän kaasun osuus kaasun kulutuksesta ei ole kovin suuri, mutta Venäjältä tuodun kaasun määrä on suuri. Kuva 13. Venäjältä maakaasua tuovien EU-maiden maakaasuriippuvuudet, vaakaakselilla kaasun osuus energiankulutuksesta (%) ja pystyakselilla Venäjän kaasuntuonnin osuus kaasun kulutuksesta (%). Ympyröiden koko kuvastaa Venäjältä tuodun kaasun määrää. (Euroopan komissio 2014a, liite 1.) 9

19 Euroopan maakaasuverkosto on varsin hyvin verkottunut etenkin Keski-Euroopassa. Espanjan ja Portugalin maakaasuverkostot ovat kuitenkin erillään muusta Euroopan maakaasuverkostossa. Espanjan ja Portugalin verkosto on yhteydessä Keski- Eurooppaan vain yhden kaasulinjan kautta. Lisäksi Itä-Euroopan ja Suomen maakaasuverkosto on suurilta osin riippuvainen Venäjän siirtojohtoyhteyksistä. Kuvassa 14 on havainnollistettu Euroopan maakaasuverkostoa ja LNG - terminaalien sijainteja. Kuva 14. Maakaasuverkosto Euroopassa. (Eurogas 2013, s. 11.) Kuten jo edellä maakaasuverkostokartassa huomataan, Euroopassa on jo monta nesteytetyn maakaasun terminaalia eli LNG terminaalia (Liquefied Natural Gas). Nämä asettuvat etenkin hyvien kuljetusyhteyksien päähän rannikoille, kuten kuvassa 14 nähdään. Jo toiminnassa olevien LNG terminaalien lisäksi Euroopassa on suunnitteilla monia uusia LNG terminaaleja. Nesteytettyä maakaasua käyttivät vuonna 2012 EU-maista vain Belgia, Ranska, Kreikka, Italia, Alankomaat, Portugali, Espanja ja Iso-Britannia. Suurin tuontimaa vuonna 2012 oli Qatar 45 % osuudellaan kaikesta EU:n LNG tuonnista. Qatarin jälkeen suurimmat tuojamaat olivat Nigeria, Algeria ja Norja. (Eurogas 2013, s. 7.) 10

20 Eurooppaan tuodaan paljon maakaasua Venäjältä. Maantieteellisesti katsottuna tämä on luonnollista Venäjän läheisen sijainnin ja maakaasun putkia hyödyntävän toimitustavan vuoksi. Näiden lisäksi Venäjällä on maailman suurimmat maakaasuvarat. Kuvassa 15 on esitelty maailman maakaasuvarat vuoden 2011 lopussa. Kuva 15. Maailman maakaasuvarat. (WEC 2013, s ) 2.3 EU ja ydinvoima Ydinvoiman suhteen EU on 40 % riippuvainen polttoainetuonnista (Euroopan komissio 2014b, s. 10). Tämä alhainen riippuvuus johtuu siitä, että uraanin jatkojalostuksesta suurin osa tehdään EU:ssa. Itse uraanin suhteen EU on 95 % riippuvainen tuonnista (Euroopan komissio 2014b, s.10). Ydinenergiassa EU:lla on monipuolinen tuontiverkosto, joten EU ei ole riippuvainen yhdestä tuojasta. Lisäksi polttoainevolyymit ovat suhteellisen pieniä, joten ydinvoima ei ole haavoittuvainen tuontikeskeytyksille. Tämän vuoksi tässä työssä ei keskitytä ydinvoimaan, vaikkakin ydinonnettomuuksien (esimerkiksi Fukushiman) vaikutukset EU:n energiapolitiikkaan voisivat olla mielenkiintoinen aihe. 2.4 EU ja hiili EU:n hiilen tuonnin osuus kaikesta hiilen käytöstä on 42 % (Euroopan komissio 2014b, s.10). EU:lla on myös omaa hiilentuotantoa erityisesti Saksassa, Puolassa ja Tšekissä. Hiilen suurin tuojamaa EU:hun on Venäjä, joka tuo 26 % EU:n hiilentuonnista (Euroopan komissio 2014b, s. 65). EU on hiilen toimitusvarmuuden ja energiaturvallisuuden suhteen vakaa, koska vaihtoehtoisia tuotantoreittejä ja tuojamaita on tarjolla. Tämän vuoksi tässä työssä ei keskitytä EU:n hiilen toimitusvarmuuteen. 11

21 3 Öljykriisit Historian saatossa öljymarkkinat ovat kohdanneet erilaisia kriisejä. Kriisejä on ollut esimerkiksi tarjonnassa tai hinnassa, jolloin öljyn saatavuus kohtuullisella hintatasolla on vaarantunut. Tässä työssä tarkastellaan öljykriisejä 1970-luvulta alkaen, sitä, miten nämä kriisit ovat vaikuttaneet EU:n energiaturvallisuuteen, politiikkaan, ja myöhemmin EU:n päätöksentekoon. Öljykriisit ovat näkyneet ennen kaikkea maailman öljynhinnoissa. Kuvassa 16 on öljyn markkinahinta 70-luvulta 2010-luvulle. Öljyn hintakehityksessä nähdään kriisien ja sotien vaikutus öljynhintaan. Erityisesti kuvassa näkyy 1970-lukujen Jom Kippur sota (1973), sekä Iranin vallankumous (1979), jotka nostivat öljyn hintaa, sekä Iranin ja Irakin sota ( ). Mielenkiintoisena kuvassa näkyy vuosi 2008, jolloin maailman markkinat kohtasivat talouskriisin, ja öljyn hinta romahti kysynnän laskun myötä. Kuva 16. Öljyn hinnan kehitys 1970-luvulta 2010-luvulle. (Suomen Pankki) Kuvassa näkyy myös 1980-luvun alussa suuri lasku öljyn hinnassa. Tämä lasku johtuu siitä, että tällöin öljyn tuotantoa lisättiin etenkin OPEC:n ulkopuolisissa maissa. Samaan aikaan 1970-lukujen hintanousujen seurauksena maailmanmarkkinoita koetteli talouskriisi, joten öljyn liikatarjonnan ja kysynnän laskun seurauksena öljyn markkinahinta laski. Merkittävänä syynä vuoden 1985 jälkeen hinnan laskulle on se, että Saudi-Arabia päätti nostaa öljyntuotantoaan normaalille tasolle sen sijaan, että se olisi tasapainottanut öljymarkkinoita vähentämällä omaa tuotantoaan. Aikaisemmin Saudi-Arabia oli toiminut ns. öljyn puskurituottajana, eli se oli hillinnyt tuotantoaan. Vuosina Saudi- Arabia laski tuotantoaan ¾:aan, jolloin öljyn hinnan laskua saatiin hieman hillittyä. 12

22 Vuonna 1986 Saudi-Arabia päätti kuitenkin nostaa öljyn tuotantonsa normaalille tasolle, ja tämän takia öljyn hinta vajosi. (Hamilton 2011, s. 18.) Keskeisessä roolissa öljyn hintakehityksissä on ollut OPEC. OPEC (Organization of the Petroleum Exporting Countries) on maailman 12 suuren öljynviejämaan yhteinen järjestö, joka perustettiin vuonna OPEC:iin kuuluu Algeria, Angola, Ecuador, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venezuela. (OPEC 2014.) Esimerkiksi vuosien 1999 ja 2009 hintojen nousu on seurausta siitä, että OPEC laski tuotantotavoitteitaan ja näin öljyn tarjontaa. (EIA 2014.) Öljyn hintakehityksessä huomataan vuoden 1997 jälkeen lasku öljyn hinnassa. Se johtui Aasian talouskriisistä, joka laski Aasian kysyntää ja näin öljyn maailmanhintaa (Hamilton 2011, s ). Dramaattisin hinnanlasku on vuoden 2008 jälkeen, jolloin maailmanlaajuinen talouskriisi laski kysyntää (EIA 2014). Talouskriisin vaikutuksen näkee myös edellisessä kappaleessa 1 EU:n kokonaisenergiankulutuksen laskussa. Vuoden 1990 jälkeen öljyn hintakehityksessä näkyy korkea nousu, joka oli seurausta Persianlahden sodasta (Hamilton 2011, s. 18). Kaiken kaikkiaan sotia, jotka ovat vaikuttaneet öljyn hintaan ja aiheuttaneet öljykriisejä ovat 1970-luvun Jom Kippur sota, Iranin vallankumous, Iranin ja Irakin sota, sekä Persianlahden sota. Erityisesti Jom Kippur sodassa ja sitä seuranneessa vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hintaa käytettiin sodan välineenä. Muissa sodissa ja kriiseissä, kuten Iranin ja Irakin sodassa, sota vaikutti öljyn tarjontaan ja tätä kautta öljynhintaan. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan 1970-luvun öljykriisien taustaa ja sitä, miten OPEC käytti öljyn tuotantoa ja hintaa pakotekeinona Jom Kippur sodassa luvun öljykriisit 1970-luvun öljykriisit olivat merkittävä käännös maailman ja Euroopan energia-alalla. Kriisien jälkeen energia-ala kehittyi ja laajeni, ja tietoisuus öljyn riittämättömyydestä levisi luvun öljykriisit saivat molemmat alkunsa Lähi-idän sodista ja kriiseistä, eli Jom Kippur sodasta, Iranin vallankumouksesta, ja Irakin ja Iranin sodasta Jom Kippur sota Ensimmäinen tässä työssä tarkasteltava öljykriisi on 1973 tapahtunut kriisi, joka sai alkunsa Jom kippur sodasta. Sota käytiin Israelin ja Egyptin välillä mutta merkittävää sodankäynnissä oli Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen osallisuus sodan kulkuun. Neuvostoliitto tuki Egyptiä sodassa ja Yhdysvallat ja muut länsimaat Israelia. Kylmän sodan aikaan käyty sota lisäsi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen, idän ja lännen, vastakkainasettelua. Sota alkoi juutalaisena Jom Kippur pyhäpäivänä , kun Egypti ja Syyria hyökkäsivät Israeliin. Sodan taustalla oli Egyptin ja Israelin kiistat Siinain niemimaan valtauksesta. (Bregman 2000, s ) Neuvostoliitto tuki ja varusti arabimaiden kanssa Egyptiä, kun taas Yhdysvallat ja länsimaat varustivat Israelia sodankäynnissä. Merkittävän käänteen sotaan teki OPECmaiden öljyn tuotannon lasku ja hinnan nosto, joka johti öljykriisiin maailmassa. Kaup- 13

23 pasaarto alkoi siitä, kun OPEC:n Arabimaajäsenet asettivat kauppapakotteita Israelin tukijoille, Yhdysvalloille ja länsimaille. (Hamilton 2011, s. 14.) OPEC:n Arabimaajäsenten öljyn tuotannon lasku laski globaalia öljyntuotantoa 7,5 %. Muiden maiden öljyntuotanto ei pystynyt tasapainottamaan öljykatoa, vaan hinta tarjonnan laskun seurauksena nousi. Tämän lisäksi Persianlahden öljymaat nostivat öljynhintoja kaksinkertaiseksi (Hamilton 2011, s. 14.) Iranin vallankumous ja Iranin ja Irakin sota Pian Jom Kippur sodan jälkeen vuonna 1979 Iranissa tapahtui vallankumous. Iran oli nostanut öljyntuotantoaan vuosien öljykriisissä, mutta maan sisäisten mellakoiden ja vallankumouksen jälkeen Iranin öljyntuotanto laski, ja lasku aiheutti 7 % laskun maailman öljyntuotannossa. (Hamilton 2011, s. 16.) Iranin vallankumouksen jälkeen Irak hyökkäsi Iraniin syyskuussa 1980, ja Iran-Irak sota alkoi. Irakin tavoitteena sodassa oli Iranin öljyvarantojen valtaaminen. Sota vaikutti öljyntuotantoon, ja sodan seurauksena maailman öljyntuotanto laski 6 %. (Hamilton 2011, s. 16.) Iranin vallankumouksessa ja Iran-Irak sodassa öljykriisin syntyminen oli erilainen kuin Jom Kippur sodassa. Jom Kippur sodassa OPEC:n Arabimaat käyttivät öljyn tuotantoa ja hintaa pakotekeinona sodassa, kun taas Iranin vallankumouksessa ja Iran-Irak sodassa sota vaikutti öljyn tuotantoon ja näin aiheutti kriisin luvun öljykriisien vaikutukset 70-luvun öljykriisien välittömät vaikutukset näkyivät öljyn rajoituksissa etenkin Yhdysvalloissa. Öljyn käyttöä rajoitettiin myös Euroopassa, ja 70-luvun öljykriisit olivat merkittävät sen takia, että seuraukset näkyivät normaaleille kuluttajille voimakkaasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa bensa-asemilla jonotettiin ja bensasta oli pulaa. Suoria vaikutuksia relevantimpia ovat kuitenkin 70-luvun öljykriisien pidempiaikaisemmat vaikutukset, joihin tässä työssä keskitytään enemmän kuin lyhytaikaisiin ja suoriin vaikutuksiin. Öljykriisin myötä öljymarkkinoiden epäluotettavuus ja epävarmuus lisääntyi, joten etenkin länsimaat etsivät ja kehittivät vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja öljyn rinnalle. Öljyntuontiriippuvaiset maat halusivat vähentää riippuvuuttaan epävakaista öljymaista ja näin parantaa maidensa energiavarmuutta. Öljykriisien seurauksena myös öljyn loppumiseen ja ilmastokysymyksiin havahduttiin. Ennen kaikkea öljyn hinnan nousu ajoi yritykset ja kotitaloudet kiinnittämään huomiota energian käyttöönsä, ja energiatehokkuus on parantunut huomattavasti öljykriisien jälkeen. Heti öljykriisien jälkeen perustettiin International Energy Agency (IEA), johon kuuluuvat nykypäivänä Australia, Itävalta, Belgia, Kanada, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranksa, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Japani, Korea, Luxemburg, Alankomaat, Uusi- Seelanti, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Turkki, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. IEA sopi sopimuksessaan , että IEA:n jäsenmaat pyrkivät vähentämään öljynriippuvuutta kehittämällä maailman energiajärjestelmää, etsimällä vaihtoehtoisia 14

24 energiantuotantomuotoja, parantamalla energiatekniikan kansainvälistä yhteistyötä ja parantamalla energiatehokkuutta. Lisäksi sopimuksessa sovittiin, että IEA pyrkii kehittämään mekanismeja öljykriisien varalle ja että kriisitilanteessa jäsenmaat auttavat muita toimittamalla öljyä muihin jäsenmaihin. (OECD/IEA 1994, s. 1.) Öljyn käyttöä energianlähteenä on pyritty vähentämään kaikilla sektoreilla, ja etenkin tuotannossa, asumisessa ja palveluissa öljyn käyttöä on pystytty vähentämään IEA maissa. Ainoastaan liikenteen öljynkulutus ei ole laskenut (OECD/IEA 2004, s. 13.) Kuvassa 17 huomataan, että öljyn kulutus on pysynyt IEA-maissa suhteellisen vakiona vuodesta Itse asiassa vuoden 2000 öljyn kulutus IEA-maissa oli samalla tasolla kuin vuonna Vuoden 1973 ja 1978 vuosien jälkeen öljyn kulutuksessa näkyy alenema, joka johtuu öljykriiseistä. (OECD/IEA 2004, s. 35.) Muiden energianlähteiden kulutus on kasvanut tasaisesti. Etenkin ydinvoiman ja maakaasun osuus on kasvanut 2000-luvulle vuodesta 1973, kun taas hiilen käytössä ei suurta muutosta ole. Merkittävin muutos on ydinenergian käytössä, kun vertaa vuoden 1973 kulutusta vuoden 2000 kulutukseen. (OECD/IEA 2004, s. 35.) Kuva 17. IEA-maiden kokonaisenergiankulutus (OECD/IEA 2004, s. 35.) Uusiutuvat Ydinvoima Öljykriisien vaikutus näkyy myös energiaintensiivisyydessä. Kun tarkastellaan eri sektorien energiaintensiivisyyttä, huomataan, että energiaintensiivisyys on laskenut joka sektorilla. Kuvassa 18 on tarkasteltu IEA-maiden eri sektoreiden energiaintensiivisyyttä vuodesta 1973 vuoteen Kuvassa energiaintensiivisyydet on indeksoitu vuoden 1973 energiaintensiivisyystasoon, jota kuvaajassa käytetään 100 % tasona. Huomattavin muutos on ollut teollisuuden saralla, kun taas rahtiliikenteen energiaintensiivisyys on laskenut heikoiten. (OECD/IEA 2004, s. 53.) Hiili Kaasu Öljy 15

25 Rahtiliikenne Matkustajaliikenne Kokonais Palvelut Kotitaloudet Teollisuus Kuva 18. Energiaintensiivisyys IEA-maissa. (OECD/IEA 2004, s. 53.) Vielä mielenkiintoisemman tarkastelun energiatehokkuuteen saadaan, kun tarkastellaan OECD:n ja IEA:n kuvan 19 mukaisesti, millä tasolla energiankäyttö olisi ilman energiatehokkuuden paranemista. Kuvasta huomataan, että vaikka energiankulutus on noussut, niin ilman energiansäästötoimia energiankulutus olisi ollut 49 % korkeampi. (OECD/IEA 2004, s. 54.) Kuva 19. Energiankulutus ja energiansäästö IEA-maissa. (OECD/IEA 2004, s. 54.) Öljykriisit 1970-luvulla paransivat politiikan ja markkinoiden kautta siis energiatehokkuutta, vähensivät energiaintensiivisyyttä ja lisäsivät eri energialähteiden käyttöä energiantuotannossa (OECD/IEA 2004, s. 195). Energia-alan tulevaisuuden kannalta siis öljykriisien voidaan katsoa olleen merkittävä muutoskohta energian käytön historiassa. 16

26 3.2 Viime vuosien öljyntuottajamaiden konfliktien vaikutus Euroopan unioniin Öljymaissa, etenkin Lähi-idän maissa, kriisejä ja sotia on tapahtunut 1970-luvun sotien jälkeenkin. Esimerkkejä kriiseistä ovat Persianlahden sota vuonna 1990, terroriiskujen jälkeinen USA:n hyökkäys Irakiin ja Irakin sota, Israelin ja Palestiinan konfliktit, Gazan sota, Libyan sisällissota, Arabikevät, ja viimeisimpinä Irakin ja ISIS-järjestön sota. Nämä kiistat ja sodat eivät ole aiheuttaneet samankaltaisia öljykriisejä kuin luvun kriisit, koska öljyn tuottajamaiden määrä on suurempi, joten yksittäisillä mailla ei ole niin suurta vaikutusta öljyn saatavuuteen tai hintaan. Yhden maan aiheuttama öljyn tuotannon lasku voidaan kiertää tuomalla öljyä muista maista, koska öljyn tuontimaan tai tuotantoreitin vaihto on logistisesti sujuvaa. Tämän kesän 2014 ISIS-Irak kriisi vaikutti maailman öljynhintaan. Kuvassa 20 on Financial Timesin raakaöljyn hinta viimeiseltä vuodelta, ja kuvasta huomaa, että kesäkuun kohdalla öljyn hinnassa on selkeä kasvu. Kesäkuussa ISIS järjestö valtasi Irakin suurimman öljynjalostamon Baijissa, joka tuottaa kolmasosan Irakin jalostetusta öljystä. (BBC 2014a.) Kuva 20. Raakaöljyn hinta syyskuu 2013 elokuu (Hinta USD/tynnyri) (Financial Times 2014a) Kyseisellä ISIS-Irak kriisillä ei ollut kuitenkaan merkittävämpiä vaikutuksia maailman öljynsaatavuuteen, vaan se nosti vain hetkellisesti öljyn hintaa. Viimeaikaisilla kriiseillä trendi kriisien vaikutuksissa on ollutkin juuri se, että ne vaikuttavat öljyn hintaan, mutta laajojen öljymarkkinoiden vuoksi kriisien vaikutukset pystytään tehokkaasti kompensoimaan. Lisäksi EU-maissa on yhtenäinen lainsäädäntö öljykriisien varalle, joten laajamittaisen, lyhytaikaisen kriisin sattuessa EU pystyy turvaamaan öljynsaatavuuden varastoillaan. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan sitä, miten EU varautuu öljykriiseihin. 17

27 3.3 Euroopan unionin lainsäädäntö öljykriisien varalle Jo IEA:n vuoden 1973 sopimus velvoitti IEA:n jäsenmaat pitämään yllä varmuusvarastoja öljylle, mutta myös Euroopan Unionia edeltänyt Euroopan talousyhteisö (ETY) laati vuonna 1973 direktiivin 73/228/ETY öljykriisien vaikutusten lieventämiseksi (EUVL L , s. 12.) Viimeisin voimaantullut direktiivi öljyn varmuusvarastoista on vuoden 2009 Euroopan Unionin direktiivi 2009/119/EC. Direktiivi asettaa vähimmäisrajat EU:n jäsenmaiden öljyvarastoille ja määrittelee niiden käytön säännöt. Direktiivi myös kumosi aikaisemmin voimaantulleet direktiivit öljyn varmuusvarastoille, kuten muun muassa direktiivin 2006/67/EY ja ensimmäisen 73/228/ETY. Direktiivin 2009/119/EC mukaan jäsenmaiden tulee pitää yllä 90 päivän tuontia vastaavaa öljyvarastoa, tai vaihtoehtoisesti 61 päivän kulutusta vastaavaa öljyvarastoa. Näistä se, kumpi on suurempi, määrää varaston koon. (EUVL L , s. 13.) Direktiivissä määritellään myös artiklassa 20 hätätilannemenettelyt. Artiklan mukaan jäsenmailla tulee olla selvä suunnitelma siitä, kuka viranomainen laskee varmuusvarastot liikkeelle hätätilanteen sattuessa ja miten. Lisäksi artiklan mukaan jäsenvaltioilla tulee olla suunnitelma, kuka rajoittaa öljyn käyttöä (EUVL L , s. 18.) Direktiivin ja aikaisemman IEA sopimuksen ansiosta jäsenmailla on varmuusvarastot, jotka suojaavat EU-maita merkittäviltä ja laajoilta öljykriiseiltä. Varmuusvarastojen ja öljyn logistisesti joustavan markkinaluonteen vuoksi EU-maat eivät ole yhtä alttiita öljykriiseille kuin 1970-luvulla. Maakaasumarkkinat maakaasun toimitusinfrastruktuurin vuoksi eroavat öljymarkkinoista, ja tämän vuoksi EU:n maakaasumarkkinat kokivat vuosina 2006 ja 2009 kriisit. 18

28 4 Maakaasukriisit 2000-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ukrainan ja Venäjän välillä on ollut aika ajoin kiistaa maakaasun toimituksesta ja hinnasta, ja ajoittain kiistat ovat kärjistyneet kriiseiksi ja maakaasun toimituksen keskeytyksiksi. Työn rajaamiseksi tässä työssä keskitytään vuosien 2006 ja 2009 maakaasukriiseihin luvun aikana Euroopan kaasumarkkinat kokivat kaksi suurempaa kaasunjakelukeskeytystä. Venäjän ja Ukrainan kiistat kärjistyivät 2006 ja 2009 siihen, että kaasunjakelu Ukrainaan katkaistiin. Tämä näkyi suoraan joidenkin Euroopan Unionin jäsenmaiden kaasuvirroissa, sekä myöhemmin myös EU:n energiapolitiikassa ja lainsäädännössä. Kriisien vaikutukset näkyivät myös EU:n ja EU-maiden välisissä suhteissa ja siinä, miten eri EU-maat näkevät sen, miten maan oma energiaturvallisuus tulisi varmistaa. Kriisin jälkeen myös erilaisia kaasunjakeluprojekteja sekä vaihtoehtoisia ja korvaavia energiamuotoja ja keinoja kaasun saamiseksi tutkittiin, kehitettiin ja rakennettiin. Näistä yksi esimerkki on Ukrainan ja Valko-Venäjän ongelmalliset kaasunjakeluväylät ohittava Nord Stream kaasuputkiprojekti. 4.1 Kaasukeskeytysten taustaa Kaasuyhteydet Eurooppaan Ukrainan läpi rakennettiin Neuvostoliiton aikaan, ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaasuyhteydet jäivät itsenäistyneen Ukrainan alueelle. Neuvostoaikana maakaasuputket olivat kaikki Neuvostoliiton rajojen sisällä, joten vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaasun siirtämiselle ilmeni ongelmia poliittisten suhteiden ja hintakiistojen takia. Jo 1990-luvulla heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1991 Ukrainan ja Venäjän välillä oli kaasukiistoja koskien suurilta osin kaasun hintaa. (Stern 2006, s.2.) Vuonna 2004 Venäjältä EU:hun tuleva kaasu virtasi ainoastaan Ukrainan, Valko- Venäjän ja Moldovan kautta. EU:hun virtaavasta kaasusta 80% tuli Ukrainan kautta samana vuonna. Ukrainan kaasuyhtiö Naftogazilla oli velkaa Venäjän Gazpromille, joten vuonna 2004 Ukraina ja Venäjä laativat sopimuksen, jolla velka hyvitettiin. Sopimuksen mukaan Ukrainaan toimitettaisiin kaasua Turkmenistanista, ja Ukraina saisi miljardia kuutiometriä 1 kaasua vuodessa käyttöönsä hyvityksenä Venäjältä venäläisen kaasun siirrosta EU:hun. Tällöin Venäjältä vapautui kaasua Euroopan markkinoille, kun Ukraina käytti Turkmenistanin kaasua. Laskennallisesti Ukrainan maakaasun hinta oli 50 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. (Stern 2006, s.2.) Vuoden 2004 aikana poliittinen tilanne Ukrainassa kuitenkin muuttui ratkaisevasti järjestettiin Ukrainassa presidentinvaalit, joihin liittyi oranssiksi vallankumoukseksi nimitetty vallankumous. Presidentinvaaleissa vastakkain olivat Venäjän kannattama Viktor Janukovytš ja Viktor Juštšenko. Ensimmäisen kierroksen jälkeen Juštšenko oli voitolla, mutta toisella kierroksella Itä-Ukrainan äänestäjämäärät ja Janukovytšin kannattajamäärät nousivat voimakkaasti niin, että Janukovytš olisi voittanut vaalit äänellä. (Karatnycky 2005, s.36.) 1 Miljoona kuutiometriä maakaasua vastaa noin MWh, joten 21 miljardia kuutiometriä maakaasua vastaa noin 210 TWh. 19

29 Vaalitulosten oikeudellisuutta kuitenkin epäiltiin, ja presidentinvaalien toinen kierros päätettiin järjestää uudestaan. Tätä ennen Ukrainassa oli ollut mittavia mielenosoituksia, jotka vaativat vaalien uusimista. Näistä mielenosoituksista ja koko vaalien tapahtumista käytetään nimitystä oranssi vallankumous. Uusissa vaaleissa oli länsimaisia ETYJ tarkkailijoita valvomassa vaaleja, ja Viktor Juštšenko voitti uudet vaalit. (Karatnycky 2005, s. 46.) Joulukuussa 2004 Turkmenistan halusi nostaa kaasun hintaa. Lisäksi Venäjän Gazprom ilmoitti, ettei se ollut saanut käyttöönsä Ukrainassa sijaitsevia kaasuvarantojaan talvella Noin 7,8 miljardia kuutiometriä maakaasua oli kadonnut, ja Gazprom syytti Ukrainaa katoamisesta. Tämän johdosta maiden välille syntyi kiistaa kaasun toimituksesta ja siitä, miten Ukraina hyvittää kadonneen kaasumäärän Gazpromille. (Stern 2006, s. 4.) Toukokuussa 2005 Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko ehdotti, että Venäjä maksaisi kaasunsiirrosta Ukrainalle dollareissa kaasun sijasta. Venäjä vastasi ehdotukseen sillä, että Ukrainan tulisi maksaa kaasusta Euroopan hintoja, eli noin 3-4 kertaa enemmän kuin mitä Ukraina silloin kaasusta maksoi. Näiden kiistojen jälkeen Venäjä antoi Ukrainalle muutaman sopimusehdotuksen maakaasun hinnasta. Viimeisenä ehdotuksena Venäjä ehdotti, että jos Ukraina suostuisi 230 dollarin hintaan tuhannelta kuutiometriltä, tulisi uusi hinta voimaan vasta kolmen kuukauden kuluttua. Lisäksi Venäjä ehdotti Ukrainalle, että se voisi ostaa Ukrainan kaasuputkiverkoston. Ukraina ei hyväksynyt kumpaakaan sopimusehdotusta, jonka jälkeen Venäjä katkaisi maakaasuntoimitukset Ukrainaan. (Stern 2006, s. 5-6.) 4.2. Maakaasukeskeytys 2006 Epäonnistuneiden neuvotteluiden johdosta Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Ukrainaan Venäjä vakuutti, että se toimitti maakaasuputkiin Euroopan tarvitseman maakaasumäärän, mutta Euroopassa maakaasun virtaukset silti vähenivät. Ukraina vuorostaan kiisti sen, että Ukraina olisi ottanut käyttöönsä Eurooppaan tarkoitettua maakaasua. (Stern 2006, s. 8.) Keskeytysten aikana Euroopan maissa maakaasun paineet kuitenkin tippuivat. Euroopan Unionin maista Unkarissa Venäjältä tuleva kaasu laski 40 %, Itävallassa, Romaniassa ja Slovakiassa kolmanneksen, Ranskassa noin 30 % ja Puolassa 14 %. Myös Saksa ja Italia ilmoittivat kaasun virtauksen laskemisesta. Venäjä vastasi kaasuvirtausten hiipumiseen syöttämällä kaasuputkiin ylimääräiset 95 miljoonaa kuutiometriä maakaasua. (Stern 2006, s. 8-9.) Kuitenkin Ukrainan voidaan katsoa ottaneen Eurooppaan tarkoitettua kaasua käyttöönsä, koska Ukrainan maakaasuyhtiö Naftogaz väitti, että se otti vain Turkmenistanista tullutta kaasua omaan käyttöönsä. Lisäksi Ukrainan edustajat väittivät, että Ukrainalla oli oikeus ottaa 15 % maan kautta menevästä kaasusta. Venäjä kuitenkin ilmoitti, että Turkmenistanista ei tule kaasua Ukrainaan. Näin voidaan olettaa, että Ukraina otti kaasu käyttöönsä, vaikkei maa sitä itse myöntänyt. (Stern 2006, s. 8.) Keskeytys kesti vain neljä päivää, joten kuluttajille näkyviä maakaasukeskeytyksiä ei EU maissa ollut. Unkarissa maakaasunkäyttäjiä neuvottiin vaihtamaan öljyyn, mutta muuten leudon talven ja ajankohdan ansiosta suuremmilta häiriöiltä vältyttiin. Keskey- 20

30 tys tapahtui juuri vuoden vaihtumisen jälkeen, joten teollinen kulutus lomien takia oli vähäistä. (Stern 2006, s. 9.) maakaasun toimitukset palasivat normaaleiksi, ja Ukraina ja Venäjä solmivat sopimuksen kaasun toimituksista, kaasun siirtomaksuista ja kaasun hinnasta. Sopimuksessa sovittiin, että Gazprom maksaa Ukrainan Naftogazille 100 kilometrin siirrosta 1,60 dollaria tuhatta kaasukuutiometriä kohti ($1,60/1000 m 3 /100 km). Lisäksi sopimukseen kuului, että RosUkrEnergo toimii maakaasun myyjänä. RosUkrEnergo on Gazpromin 50 % omistama yritys (Pirani ym. 2009, s. 7). Sopimuksessa luki, että RosUkrEnergon kaasusta 41 miljardia kuutiota on Turkmenistanilaista kaasua, 7 miljardia kuutiota Uzbekistanista, 8 miljardia kuutiota Kazakstanista, ja 17 miljardia kuutiota venäläistä maakaasua, jonka hinnaksi sopimuksessa sovittiin 230 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. (Stern 2006, s. 9.) Sopimuksessa sovittiin myös, että Naftogaz ja RosUkrEnergo perustavat yhteisyrityksen, Ukrgaz-Energon, ja 34 miljardia kuutiota kaasua myydään yhteistyöyrityksen kautta 95 dollarin hintaan tuhannelta kuutiolta ensimmäisen puolen vuoden aikana. Näin Ukrainalle saatiin hieman helpotettu siirtyminen kalliimpaan maakaasuhintaan. Sopimukseen kirjattiin myös, että hintojen muutoksesta sovitaan kaikkien osapuolien hyväksynnällä. (Stern 2006, s. 10.) Lisäksi Ukrainan ja Venäjän haluttiin liittyvän kansainväliseen energiansiirtosopimukseen. Sopimuksessa määritetään kansainväliset säännöt kaasukaupan periaatteille. (Stern 2006, s. 14.) 4.3 Vuoden 2006 sopimuksen puutteet ja tausta vuoden 2009 kaasukeskeytykselle Vuonna 2006 tehtyyn kaasusopimukseen jäi aukkoja ja kaikista kiistoista ei saatu sovittua. Esimerkiksi sopimukseen ei ollut kirjattu sitä, mitä hintaa Ukraina maksaisi Turkmenistanista, Uzbekistanista ja Kazakstanista tulevasta maakaasusta (Stern 2006, s. 10). Lisäksi Ukrgaz-Energolla oli sopimuksen jälkeen monopoliasema Ukrainassa, mikä haittasi Ukrainan kaasumarkkinoita. (Pirani ym. 2009, s.8.) Vuonna 2007 Julija Tymošenko nousi uudestaan Ukrainan pääministeriksi. Tymošenko lupasi jo vaalilupauksessaan, että pääministerikaudellaan hän pyrkii purkamaan Ukrgaz- Energon monopolin, ja haluaa Venäjän Gazpromin Exportin ja Ukrainan Naftogazin välille suoran kauppasuhteen ilman välikäsiä, kuten RosUkrEnergoa. Tymošenkon ehdotuksesta Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Tymošenko sopivat , että RosUkrEnergo korvataan Gazpromin ja Naftogazin yhteisyrityksellä, sekä että Naftogaz vaihtuu Ukrgaz-Energon tilalle Keski-Aasian kaasuntuojaksi. Lisäksi Putin ja Tymošenko sopivat, että Gazpromin omistama jälleenmyyjä pääsee Ukrainan markkinoille itsenäisenä toimijana. (Pirani ym. 2009, s ) Sopimuksen jälkeen Gazpromin omistama Gazprom-Sbyt sai Ukrainan teollisille markkinoille 7,5 miljardin kuution etuuden. Samoihin aikoihin Ukraina kieltäytyi maksamasta korkeaa hintaa Venäläisestä maakaasusta, ja sanoi ostavansa kaasua halvemmalla Keski-Aasiasta. Kuitenkin Keski-Aasian maat ilmoittivat, että he tulevat pyytämään jatkossa maakaasusta Euroopan hintoja. (Pirani ym. 2009, s. 12.) 21

31 Loppuvuodesta 2008 Putin ja Tymošenko täydensivät helmikuun sopimusta seuraavin ehdoin: Vuoden 2009 alusta Ukrainan Naftogaz ostaisi ainoastaan Venäjän Gazpromilta kaasunsa, ja siirtotariffi ja tuontihinnat nostettaisiin markkinoiden tasolle kolmessa vuodessa. Lisäksi sovittiin, että Gazprom ja Naftogaz voisivat yhdessä viedä kaasua Eurooppaan. (Pirani ym. 2009, s. 12.) Putinin ja Tymošenkon ehdotuksen pohjalta Naftogaz ja Gazprom solmivat sopimuksen yhteistyöstä Naftogazilla oli jäänyt velkaa kaasutoimituksista RosUkrEnergolle, ja sopimuksessa sovittiin, että velka siirtyisi suoraan velaksi Gazpromille. Sopimuksessa Naftogaz lupasi myös, että kaasunsiirto Ukrainan läpi sujuisi keskeytyksittä ja luotettavasti. Kuitenkin maiden presidenttien keskusteluista poiketen siirtotariffin sovittiin jäävän vuoden 2008 tasolle. (Pirani ym. 2009, s ) Loppuvuodesta 2008 Gazprom vaati Naftogazilta velkojaan takaisin. Marraskuussa Naftogaz maksoi jo 268,7 miljoonaa dollaria velkaa syyskuulta jääneistä 500 miljoonan dollarin kaasuveloistaan Naftogaz ilmoitti, että sillä on miljardi dollaria velkaa Gazpromille, ja maksussa oli ollut ongelmia johtuen Naftogazin ongelmista saada kaukolämpötuottajilta maksujaan. Kuitenkin myöhemmin joulukuussa Gazprom ilmoitti, että velkaa on 2,195 miljardia dollaria. Ukrainan Naftogaz maksoi 800 miljoonaa dollaria velkaa, ja sanoi maksavansa vielä jäljellä olevat 200 miljoonaa dollaria. (Pirani ym. 2009, s. 15.) Joulukuussa Gazprom ehdotti, että se voisi maksaa Naftogazille etukäteen kaasunsiirtomaksuja vuoden 2008 tariffilla, jotta Naftogazin olisi helpompi maksaa velkojaan takaisin. Naftogaz ei kuitenkaan tähän suostunut, ja Gazprom ilmoitti, että jos velkaa ei hyvitetä, niin Gazprom ei allekirjoita jo aiemmin lokakuussa laadittua sopimusta kaasutoimituksista tammikuusta 2009 eteenpäin. (Pirani ym. 2009, s ) Tämän jälkeen Ukrainan presidentin kansainvälisen energiaturvallisuuden edustaja Bogdan Sokolovsky ilmoitti, että Ukraina on jo maksanut velaksi jääneet syys- ja lokakuun kaasumaksut, ja että Ukraina maksaisi vuoden 2008 puolella enää marraskuun toimitukset, ja joulukuun toimitukset vasta tammikuussa Tähän Venäjän Gazpromin toimitusjohtaja Aleksei Miller vastasi, että jos lokakuun sopimusta ei allekirjoiteta, niin kaasun hinta nousee tammikuussa 400 dollariin tuhannelta kuutiolta kaasua. Lisäksi Venäjän pääministeri Vladimir Putin ilmoitti, että kaasun toimitukset keskeytyvät, jos kaasun siirrossa Ukrainassa ilmenee ongelmia. (Pirani ym. 2009, s. 16.) Ukrainan hallitus lainasi Naftogazille 2 miljardia dollaria velkojen maksuun. Aikaisemmin kansainvälinen valuuttarahasto International Monetary Fund (IMF) oli antanut Ukrainalle 16,5 miljardin dollarin lainan, joten Ukrainalla oli likviditeettiä lainata Naftogazille rahaa. Tämän jälkeen Naftogaz maksoi RosUkrEnergolle 1,52 miljardia dollaria velkoja. Gazprom kuitenkin väitti, että Ukrainalla oli vielä 614 miljoonaa dollaria velkaa. (Pirani ym. 2009, s. 16.) 22

32 4.4 Maakaasukeskeytys 2009 Aivan kuten vuoden 2006 kaasukeskeytyksessä, Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan Tällöin aluksi samoin kuin vuoden 2006 kriisissä maakaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan säilyivät Venäjän Gazprom ilmoitti, että 65,3 miljoonaa kuutiometriä kaasua oli kadonnut. Naftogaz vastasi Gazpromin syytöksiin, että se oli ottanut Eurooppaan menevästä kaasusta osan teknisiin tarkoituksiin, eli Naftogaz oli ottanut kaasusta sen määrän, mitä kaasuverkon ylläpitäminen ja kaasun siirtäminen vaativat. Naftogaz ilmoitti, että se oli kriisin ensimmäisten kuuden päivän aikana ottanut vain 52,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua. Yleisesti kaasuntoimituksissa niin sanottu tekninen kaasu kuuluu sopimuksiin, ja kaasun välittäjämaat maksavat tai käyttävät omaa kaasuaan teknisiin tarkoituksiin. Tällöin kaasusiirtotariffeihin on sisällytetty tämän teknisen kaasun osuus. (Pirani ym. 2009, s ) Venäjä laski kaasuntoimituksia Eurooppaan, ja ilmoitti, että syötti kaasuverkostoon kaasua sen verran, että Ukrainan varastaman kaasun kanssa yhteenlaskettu kaasumäärä olisi vastannut Euroopan tarpeita. Heti seuraavana päivänä Venäjä katkaisi kaikki kaasuntoimitukset Ukrainan kautta Eurooppaan väittäen, että Ukraina sulki kaasuverkoston. Ukraina taas ilmoitti, että se sulki kaasuverkoston sen jälkeen, kun Venäjä katkaisi kaasutoimitukset. (Pirani ym. 2009, s. 22.) Kaasukeskeytys osui jälleen vuodenvaihteeseen, joten ajankohta säiden ja Euroopan maiden kulutuksen kannalta oli vahingoittava. EU:n käyttämästä maakaasusta 80% kulki vuonna 2009 Ukrainan kautta. Etenkin Kaakkois-Euroopan maat kärsivät keskeytyksistä. Balkanin maille kriisin vaikutukset olivat paikoin vakavia, ja Euroopan Unionin maista kaasukeskeytyksessä kärsi eniten Kreikka, Bulgaria ja Romania. Euroopan muita keskeytyksestä suuresti kärsineitä maita olivat Kroatia (liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2013), Albania, Bosnia ja Hertsegovinia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Kosovo. (Kovacevic 2009, s. 2.) Kaakkois-Euroopan maiden lisäksi myös Keski-Euroopan maissa kaasunkeskeytyksellä oli vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan 12 EU-maata raportoivat keskeytyksistä. EU-maissa yli 80 % laskusta maakaasutuonnista raportoivat Bulgaria (100 %), Slovakia (97 %) ja Kreikka (80 %). Yli 50 % laskusta raportoivat Tšekki (71 %), Itävalta (66 %) ja Slovenia (50 %). Alle 50 % laskusta ilmoittivat Unkari (45 %), Puola (33 %), Romania (34 %), Italia (25 %) ja Ranska (15 %). Pohjois-Saksassa maakaasuntoimitukset laskivat 60 %, mutta kokonaistasolla Saksassa lasku oli vain 10 %. (Euroopan komissio 2009.) Keskeytyksen aikana eri maat yrittivät kompensoida Venäjän maakaasutoimituksia eri tavoin. Monissa EU-maissa maakaasutuontia muista maista pyrittiin lisäämään, maakaasuvarastot otettiin käyttöön, maakaasua korvattiin muilla polttoaineilla, tai maakaasun kulutusta rajoitettiin. EU-maiden välillä oli myös eroja siinä, miten maat pystyivät maakaasukeskeytystä kompensoimaan. Ne maat, jotka olivat enemmän riippuvaisia juurikin Venäjän tuonnista, kärsivät keskeytyksestä enemmän. Itävalta, Tšekki, Unkari, Puola, Saksa ja Italia lisäsivät kaasuntuontiaan muista maista. Itävalta lisäsi tuontia Norjasta ja Saksasta, Tšekki Norjasta ja Jamalista Venäjältä Valko-Venäjän läpi kulkevaa Yamal-Europe kaasulinjaa pitkin. Unkari lisäsi kaasuntuontia Norjasta, Puola Tšekin tavoin Jamalista ja Norjasta, Saksa myös Jamalista sekä Nor- 23

33 jasta ja Alankomaista. Italia Lisäsi kaasuntuontiaan Libyasta, Norjasta ja Alankomaista. (Euroopan komissio 2009.) Kreikka kompensoi kaasukeskeytystä tilaamalla lisää laivoja LNG-terminaalilleen. Kreikassa myös yksi kaasuvoimalaitos vaihtoi polttoaineekseen öljyn. (Euroopan komissio 2009.) EU:n ulkopuolisista maista Serbialta, Bosnia ja Hertsegovinalta, Makedonialta ja Moldovalta katkesi kaikki kaasuntuonti, eli näiden maiden maakaasutuonnin lasku oli 100 %. Kroatia, joka liittyi myöhemmin 2013 EU-jäseneksi, lasku oli 40 %. Kroatia nosti omaa tuotantoaan 43 % kattaakseen tuonnin laskun. (Euroopan komissio 2009.) Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Ukrainan pääministeri Julija Tymošenko sopivat kaasukeskeytyksen lopettamisesta, ja Gazprom ja Naftogaz solmivat 10-vuotiset sopimukset kaasukaupalle ja kaasun siirrolle. Sopimuksen mukaan kaasukauppaa käydään jatkossa Gazpromin ja Naftogazin välillä ilman välikäsiä. Sopimuksissa sovittiin, että Ukraina saa vuonna miljardia kuutiota kaasua hinnalla, joka on 80% Euroopan hintatasosta. Tämän jälkeen vuodesta 2010 eteenpäin vuosittainen kaasumäärä olisi 52 miljardia kuutiota kaasua, ja hinta Euroopan hintatasoa. (Pirani ym. 2009, s. 26.) Sopimuksiin kirjattiin myös se, että jos Ukraina ottaa Eurooppaan menevästä kaasusta kaasua omaan käyttöön, niin kaasun hinta on kesäkuukausina huhtikuusta syyskuuhun 150 % normaalihinnasta, ja talvikuukausina lokakuusta maaliskuuhun 300 % normaalihinnasta. Sopimuksissa sovittiin myös, että Ukrainan Naftogaz maksaa edellisen kuun kaasulaskun aina kuun seitsemäs päivä. Jos Ukrainan Naftogaz ei maksa laskuaan ajoissa, niin sopimuksen mukaan Ukrainan Naftogaz maksaa jatkossa kaasusta etukäteen seuraavan kuun kaasuntoimitukset. (Pirani ym. 2009, s. 26.) Sopimuksissa sovittiin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtovolyymi Ukrainan läpi pysyy 110 miljardin kaasukuution tasolla, ja siirtotariffiksi sovittiin vuodelle 2009 $1,70/1000 m 3 /100 km ja vuonna ,04 dollaria ja noin 0,6 dollarin lisäyksen, joka tulee vuoden 2009 hinnoista. Vuodesta 2011 eteenpäin puolet tariffista on 2,04 dollaria ja toinen puoli koostuu edellisen vuoden tariffista, joka on indeksoitu EU:n inflaatiokorkoon. Lisäksi sopimuksessa luki, että Gazprom maksaa etukäteen 1,7 miljardia euroa siirtomaksuja. (Pirani ym. 2009, s ) Tämän jälkeen Venäjä nosti kaasutoimitukset Ukrainaan ja Eurooppaan normaalille tasolle. Pitkien siirtolinjojen vuoksi kaasutoimitukset Euroopan kuluttajille palasivat normaalille tasolle vasta kahden päivän päästä, Kokonaisuudessaan kaasukeskeytys Euroopalle kesti siis 15 päivää. (Pirani ym. 2009, s. 19.) 4.5 Pidemmän aikavälin vaikutukset Euroopan unioniin Kaasukeskeytysten jälkeen energiaturvallisuus- ja huoltovarmuuskysymykset nousivat pinnalle Euroopan maissa. Venäjän luotettavuus kaasuntoimittajana, ja etenkin Ukrainan luotettavuus kaasun siirtomaana kärsivät keskeytysten takia. Kaasukeskeytykset alleviivasivat ennen kaikkea EU:n toimimattomia sisäisiä maakaasumarkkinoita, sekä EU:n liian suurta riippuvuutta maakaasun tuonnista. Maakaasun- 24

34 tuonti on riskialttiimpi kriiseille kuin öljyntuonti, koska maakaasu tulee EU:hun logistisesti maakaasuputkia pitkin. Tällöin maakaasutoimittajan vaihtaminen nopeasti kriisitilanteessa ei onnistu samoin tavoin kuin öljyntuonnissa. Vuosien 2006 ja 2009 maakaasukriisien jälkeen EU paransi lainsäädäntöään niin maakaasunsaannin turvaamisessa kuin toimivissa maakaasun sisämarkkinoissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat direktiivin 2009/73/EY maakaasun sisämarkkinoista (EUVL L 211, , s. 94) sekä asetuksen 994/2010 maakaasunsaannin turvaamisesta (EUVL L 295, , s. 1). Direktiivin 2009/73/EY EU:n komissio hyväksyi direktiiviehdotukseksi , joten siis sen valmistelu aloitettiin jo ensimmäisen kaasukeskeytyksen jälkeen. Direktiivin tavoitteena oli luoda yhteneväiset säännöt maakaasun siirrolle, jakelulle, varastoinnille ja toimitukselle, jotta sisämarkkinat paranisivat ja EU:n toimitusvarmuus kehittyisi. (EUVL L 295, , s. 101.) Mielenkiintoisena kohtana maakaasun sisämarkkinoiden direktiivissä 2009/73/EY on artikla 6 Alueellinen solidaarisuus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on vakavan toimitushäiriön sattuessa turvattava maakaasun toimitusvarmuus alueellisella yhteistyöllä. (EUVL L 295, , s. 105.) Asetusehdotuksen maakaasunsaannin turvaamisesta komissio hyväksyi vuoden 2009 maakaasukriisin jälkeen Asetuksen tavoitteena oli direktiivin 2009/73/EY tavoin sisämarkkinoiden toimivuus ja varautuminen maakaasukeskeytyksiin. Asetuksen 994/2010 mukaan jäsenvaltioiden on määriteltävä vastuunjako kriisitilanteiden varalle, sekä niin ennaltaehkäisevä suunnitelma kuin hätäsuunnitelma kriisitilanteisiin. Asetuksen mukaan jäsenmaiden on myös mahdollistettava kaksisuuntainen kaasuntoimitus kaasuputkissa. Lisäksi asetuksessa määriteltiin kaasukoordinaatioryhmän perustaminen. (EUVL L 295, , s ) Asetuksessa 994/2010 määriteltiin myös kriisitasot, eli ennakkovaroitustaso, hälytystaso ja hätätaso. Ennakkovaroitustason tehtävä on varoittaa tulevasta hälytystasosta tai hätätasosta, kun kaasuntoimitukset uhkaavat laskea. Hälytystasossa toimitukset ovat jo ehtyneet tai kaasutilanne muuten kriisitilanteessa niin, että keskeytyksiltä vielä vältytään. Hätätasossa markkinat eivät pysty enää tasapainottamaan kysyntää ja tarjontaa, vaan vaaditaan lisätoimia kaasun toimituksen varmistamiseksi. (EUVL L 295, , s. 13.) Etenkin merkittävää asetuksessa on kaksisuuntaisen kaasuntoimituksen vaatimus, koska se lisää kaasuverkoston toimivuutta hätätilanteessa ja mahdollistaa kaasutoimitusten kompensoimisen tehokkaasti jäsenmaiden välillä. Esimerkiksi tänä vuonna 2014 Puola on pystynyt käyttämään Yamal-kaasuputkea myös vastakkaiseen suuntaan. Puola on voimakkaasti riippuvainen tuonnista, joten Yamal-kaasuputken avulla se voi korvata jopa puolet kaasustaan EU:n sisäisellä tuonnilla. (Euroopan komissio 2014b, s. 48.) Vuosien 2006 ja 2009 jälkeen maakaasuputkisto EU:hun parani. Vuonna 2011 valmistui Nord Stream maakaasuputki. (Nord Stream 2014.) Nord Stream kaasuputken myötä Ukrainan kautta kulkeva kaasu laski 80 prosentista noin 50 % (Pirani ym. 2014, s. 8.) 25

35 5 Ukrainan kriisi Vuoden 2013 lopussa alkanut Ukrainan kriisi ja kriisin vaiheet ovat näkyneet Euroopan mediassa ja politiikassa. Euroopan Unioni ja sen jäsenmaat ovat pyrkineet vaikuttamaan kriisin kulkuun muun muassa erilaisin talouspakottein ja olemalla välikätenä Ukrainan ja Venäjän keskusteluissa ja sopimuksissa. Poiketen muista Euroopan Unionin ulkopuolisista kriiseistä, Ukrainan kriisiä on käsitelty lehdistössä ja politiikassa erityisen paljon. Ehkäpä syynä on kriisin sijainti niin lähellä EU:ta, tai se, että kriisin laajenemisella voisi olla todellisia vaikutuksia myös EU:hun. 5.1 Kriisin vaiheet Ukrainan kriisi katsotaan alkaneen kun presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi yhteistyösopimuksen EU:n kanssa ja päätti lisätä yhteistyötä Venäjän kanssa. Kansalaiset alkoivat vastustaa tätä päätöstä, ja vähitellen protestit ja yleinen levottomuus lisääntyivät Ukrainassa. (BBC 2014b.) Marraskuun ja joulukuun aikana mielenosoitukset Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa laajenivat. Ukrainan ja Venäjän yhteistyö syveni entisestään, kun Vladimir Putin lupasi ostaa 15 miljardin dollarin lainat Ukrainalta ja laskea kaasun hintaa kolmanneksella. (BBC 2014b.) Tammikuussa 2014 Ukrainan hallitus hyväksyi lain, joka kielsi mielenosoitukset. Tämän jälkeen kriisi sai ensimmäiset kuolonuhrit ja mielenosoitukset levisivät muihin Ukrainan kaupunkeihin. (BBC 2014b.) Helmikuun aikana levottomuudet radikalisoituivat, ja mielenosoituksissa kuoli useita ihmisiä. Helmikuun 20. päivänä 88 ihmistä kuoli Kiovan mellakoissa. Helmikuussa Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš katosi, ja mielenosoittajat valloittivat hallinnon rakennuksia ja oppositio nousi valtaan. Helmikuussa myös Ukrainan parlamentti äänesti presidentti Viktor Janukovytšin erottamisesta ja siitä, että presidentinvaalit pidetään 25. päivä toukokuuta. Parlamentti nimitti virkaatekeväksi presidentiksi Oleksandr Turtšynovin. (BBC 2014b.) Helmikuun lopussa Pro-Russia mielenosoittajat valtasivat hallinnon rakennuksia Krimin alueella Ukrainassa. Maaliskuussa Venäjän parlamentti myönsi Vladimir Putinille valtuudet käyttää asevoimia Ukrainassa. Myös Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš pyysi Putinilta apua Krimin tilanteeseen. Maaliskuun 6. päivä Krimin parlamentti äänesti Venäjään liittymisen puolesta, mutta 16. päivä pidettiin vielä kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Kansanäänestyksen demokraattisuutta ja oikeudellisuutta kyseenalaistettiin laajasti länsimaisessa lehdistössä. (BBC 2014b.) Maaliskuussa Krim liittyi epävirallisesti Venäjään. Maaliskuun aikana länsimaat, USA ja EU, painostivat Venäjää lopettamaan aseelliset toimet Krimillä. Painostaakseen Venäjää ja Ukrainaa lopettamaan Ukrainan kriisin USA ja EU laativat pakotteita, kuten esimerkiksi matkustusrajoituksia ja varojen jäädyttämistä Venäjän ja Ukrainan viranomaisille. Jo ennen maaliskuun loppua USA ja EU joutivat kuitenkin kiristämään pakotteita ja lisäämään henkilöitä pakotelistalle. 26

36 Maaliskuussa ensimmäisen kerran energia-asiat nostettiin mukaan kriisin välineeksi, kun Venäjän Gazprom uhkasi keskeyttää kaasutoimitukset Ukrainaan. Vasta muutama kuukausi aiemmin, marras-joulukuun aikana, Venäjä oli luvannut laskea kaasun hintaa kolmanneksella. (BBC 2014b.) Krimin kriisin ja valtauksen jälkeen Ukrainan kriisi laajeni ja siirtyi huhtikuussa Itä- Ukrainan alueille, kun separatistijoukot valtasivat hallintorakennuksia Donetskissa, Luhanskissa ja Kharkivissa. Vastauksena Pro Russia separatistien valtauksiin Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov aloitti antiterrorismi operaation, jonka tavoitteena oli lopettaa levottomuudet Itä-Ukrainassa. (BBC 2014b.) Huhtikuun 17. päivä EU, USA, Ukraina ja Venäjä allekirjoittivat Genevessä sopimuksen Itä-Ukrainan kriisin rauhoittamisesta. Kuitenkaan tämän jälkeen kriisi ei rauhoittunut, vaan Venäjä ja Ukraina syyttelivät toisiaan sopimuksen rikkomisesta, ja jatkoivat sotatoimia Itä-Ukrainassa. Huhtikuussa separatistit myös kaappasivat 8 ETYJ tarkkailijaa (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) Itä-Ukrainan Slovianskin alueella. (BBC 2014b.) Toukokuussa valtaukset Donetskin alueella jatkuivat kaksi Ukrainan sotahelikopteria ammuttiin alas Slovianskin lähellä. Huhtikuussa kaapatut ETYJ tarkkailijat vapautettiin toukokuussa. Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi tulevien presidentinvaalien olevan hyvä asia Ukrainalle. Putin myös ilmoitti, että hän käski joukkojaan perääntymään Ukrainan rajalta. Naton mukaan merkkejä perääntymisestä ei kuitenkaan ollut. (BBC 2014b.) Ukrainassa pidettiin presidentinvaalit, joissa Petro Porošenko valittiin uudeksi Ukrainan presidentiksi. Vaalien jälkeen Porošenko ilmoitti, että Ukraina jatkaa antiterrorismioperaatioita Itä-Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Venäjä kommentoi, että he keskustelevat ja neuvottelevat Porošenkon kanssa, mutta eivät hyväksy sotatoimia Itä- Ukrainassa. Toukokuun lopulla jälleen Ukrainan sotilashelikopteri ammuttiin alas Slovianskin lähettyvillä. (BBC 2014b.) Kesäkuun alussa Nato ilmoitti vahvistavansa voimiaan Venäjän toimien vuoksi. Varsovassa juhlittiin kommunismin kaatumisen 25. juhlapäivää, jossa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama tuomitsi Venäjän toimet Ukrainassa. Brysselissä järjestettiin G7 maiden kokous, jossa Venäjää painostettiin keskustelemaan Ukrainan johdon kanssa kriisin lopettamiseksi. (BBC 2014b.) G7 maiden kokous pidettiin vain Italian, Yhdysvaltojen, Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, Japanin, Kanadan ja EU:n välillä, koska Venäjä erotettiin G8 maista kriisin vuoksi. Energiatekniikan näkökulmasta kriisi sai merkittävän käänteen, kun Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti, että Ukraina ei ole maksanut kaasuvelkojaan määräajassa, ja tämän vuoksi kaasutoimituksen keskeytettiin. (BBC 2014b.) Kaasukeskeytystä käsitellään tarkemmin kappaleessa 5.2. G7 maiden kokouksen jälkeen tilanne Ukrainan ja Venäjän neuvotteluiden onnistumiselle vaikutti jo lupaavalta. Kuitenkin tämän jälkeen Itä-Ukrainaan saapui venäläisiä sotatankkeja. Venäjän suurlähetystön edessä oli paljon mielenosoituksia, ja Itä- Ukrainassa ammuttiin sotilaslentokone alas. Turmassa kuoli 49 ihmistä. (BBC 2014b.) 27

37 Ukrainan hallitus ehdotti tulitaukoa Itä-Ukrainaan 23.6., jota separatistit olisivat myöntyneet noudattamaan, jos hallitus vetäisi joukkonsa takaisin Itä-Ukrainasta. Kuitenkin jo seuraavana päivänä, 24.6., Ukrainan sotilashelikopteri ammuttiin alas Itä-Ukrainassa. (BBC 2014b.) Kesäkuun 27. päivä EU solmi Ukrainan kanssa yhteistyösopimuksen. Presidentti Petro Porošenko kommentoi BBC:n mukaan, että kyseessä oli tärkein päivä maan historiassa itsenäisyyden jälkeen (BBC 2014c). 5.2 Kaasukeskeytys Kriisin edetessä ja Ukrainan ja Venäjän välien huonontuessa Venäjän energiayhtiö Gazprom nosti Ukrainan kaasuvelat pinnalle. Kriisitilanteen takia Ukraina ei ollut pystynyt maksamaan kaasutoimituksista, joten se oli jäänyt Venäjälle velkaa. Ukrainalla oli vuosien 2006 ja 2009 tavoin ongelmia maksaa maakaasuvelkojaan, tosin nyt Ukrainan kriisissä syynä oli myös se, että maa oli vallankumouksen jäljiltä taloudellisissa vaikeuksissa. Helmikuussa Ukrainan Naftogaz maksoi 1,28 miljardia dollaria velkoja 3,3 miljardin lainastaan. (Pirani ym. 2014, s. 4.) Kesällä 2014 ennen kaasukeskeytystä Euroopan unionin energiakomissaari Günther Oettinger pyrki toimimaan välikätenä Ukrainan ja Venäjän kaasunhintakiistassa. Ukraina ja Venäjä kiistelivät kaasunhinnasta, eivätkä päässeet sopimukseen. Venäjä halusi ensin kaasusta 415 dollarin hintaa, mutta ehdotti kaasunhinnaksi 385 dollaria tuhannelta kuutiometriltä. Ukraina vaati kaasunhinnaksi ensiksi 268,5 dollaria, mutta lopulta olisi suostunut 326 dollarin hintaan. Sopimukseen ei kuitenkaan päästy, ja velkojen maksamattomuuden ja epäonnistuneiden neuvotteluiden seurauksena Venäjä katkaisi kaasuntoimitukset Ukrainaan. (Reuters 2014.) Merkittävä ero vuosien 2006 ja 2009 kaasukriiseihin on se, että vielä elokuussa 2014 tätä raporttia kirjottaessa Ukrainan kriisistä seurannut kaasunkeskeytys ei ole vaikuttanut vielä EU:n kaasuntoimituksiin. Toisaalta Ukraina ja Venäjä eivät ole edelleenkään saaneet ratkaistua maakaasukiistaansa, eikä Ukrainan kriisi ole vielä näyttänyt rauhan merkkejä. Financial Timesin maailman maakaasun hintakehityksessä (Kuva 21) huomataan kuitenkin, että maakaasun hinnassa on selvä huippu helmikuun kohdalla. Kuten edellisessä kappaleessa tarkasteltiin, helmikuussa Ukrainan levottomuudet radikalisoituivat ensimmäisen kerran. 28

38 Kuva 21. Maakaasun hintakehitys syyskuu 2013 elokuu 2014 (Hinta USD/MMbtu) (Financial Times 2014a) 5.3 Energia-alaan vaikuttavat pakotteet Tätä raporttia kirjoittaessa Ukrainan kriisi on vielä kesken. Talouspakotteet länsimaiden ja Venäjän välillä ovat saaneet tilanteen viilentymään lähes kylmän sodan tasolle, mutta vielä merkittäviltä energia-alan pakotteilta on vältytty. Tässä työssä keskitytään energiaalaan vaikuttaviin pakotteisiin, joten muut talouspakotteet ja mm. Venäjän vastapakotteet elintarvikealalla jätetään käsittelemättä. Merkittävä käänne EU:n ja länsimaiden suhtautumisella Ukrainan kriisiin tapahtui Malaysia Airlinesin lentokoneturman jälkeen. Malaysia Airlinesin matkustajalennolla MH17 Amsterdamista Kuola Lumpuriin oli 295 matkustajaa, joista suurin osa oli Alankomaista. Ukrainan separatistien epäiltiin ampuneen matkustajakoneen alas. (Buckley ym. (Financial Times), 2014) Euroopan unionin neuvosto julkaisi asetuksen 883/2014, jossa määritellään pakotteet Venäjälle. Energia-alan näkökulmasta merkittävää asetuksessa on artiklan 3 mukainen kielto teknologian myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin Venäjälle. (EUVL L 229, , s. 3.) Asetuksen liitteessä kaksi on lueteltu teknologiat, joita artikla 3 rajoittaa. Asetuksessa kielletty teknologia osuu erityisesti öljy- ja kaasuteknologiaan. Asetuksessa kielletään öljy- ja kaasuputkijohdoissa käytetyt putket, öljynporaukseen käytetyt porausputket ja pumppausputket, kallionporaukseen ja maaperän poraamiseen käytetyt putket, porauskoneet ja laitteet. Lisäksi porausautot ovat kiellettyjen teknologioiden listalla. (EUVL L 229, , s ) Erityisesti Euroopan unionin pakotteet vaikuttavat Venäjän arktisten alueiden öljynporaukseen, jota Venäjä on viime vuosina kehittänyt. Pakotteiden vuoksi Venäjän on vaikea kehittää arktisten alueiden öljynporausta, kun länsimaista teknologiaa ei ole käytettävissä. 29

39 6 Euroopan unionin energiaturvallisuuden tulevaisuus Vuosien 2006 ja 2009 kaasukeskeytyksien jälkeen etenkin Ukrainan luotettavuus siirtäjämaana ja Venäjän luotettavuus kaasuntoimittajana kärsivät. Ukrainan kriisi kuitenkin vahingoitti Venäjän luotettavuutta entisestään, ja kyseenalaisti Venäjän poliittisen kyvykkyyden ja varmuuden energiayhteistyössä. Aikaisemmin ennen kriisejä EU:lla on ollut kolme pääperiaatetta energiapolitiikassaan Venäjän kanssa. Ensinnäkin EU:n mielestä öljy ja kaasu ovat olleet vain taloudellisia hyödykkeitä, eivät strategisia. Lisäksi Vladimir Putinin Venäjää on pidetty markkinaorientoituneena, eikä Venäjä ole käyttänyt energiaa poliittisena aseena, joten Venäjän maakaasutuonti on luotettavaa. Lisäksi molemmin puolinen riippuvuus maakaasukaupasta vakauttaa maiden välisiä konflikteja. (Umbach 2010, s ) Umbachin artikkelin mukaan (2010, s. 1230) Venäjä on kuitenkin käyttänyt energian vientiään ulkopolitiikan välineenä jo Neuvostoliiton kaatumisesta saakka. Kun tarkastelee esimerkiksi vuosien 2006 ja 2009 kaasukeskeytystä, huomataan, että maakaasun velkakiistat ovat nousseet pinnalle aina, kun Ukrainan poliittinen kenttä on erkaantunut Venäjän politiikasta. Lisäksi Ukrainan kriisin kehittymisessä edellisessä kappaleessa huomataan, että Venäjän lupaama kaasunhinta sekä uhkaukset keskeytyksille ovat muuttuneet käsi kädessä Ukrainan poliittisen suhteen kanssa. Ukrainan kriisi ei tätä raporttia kirjoittaessa ole edelleenkään näyttänyt laantumisen merkkejä. Viimeisimpien, tosin vielä epäluotettavien, lähteiden mukaan Venäjä uhkaa katkaista kaasuntoimitukset Eurooppaan talvella. Venäjän elintarvikkeiden tuontipakotteet osoittavat, että Vladimir Putin on valmis käyttämään markkinoita ja kaupankäyntiä pakotteena jopa niin, että se vaikuttaa omiin kansalaisiin. Keskustelussa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän energiapolitiikan professorin Veli-Pekka Tynkkysen kanssa (liite 1) Tynkkynen nosti maakaasun myös EU:n pakotekeinoksi. Tynkkysen mukaan viimeisimpinä pakotekeinoina EU voisi kiristää Venäjäpakotteitaan kieltämällä ensin öljyn tuonnin Venäjältä, ja viimeisimpänä maakaasutuonnin. Tynkkynen huomauttaa, että Venäjä on riippuvainen Euroopan markkinoiden tuloista, joten tuontirajoitteet olisivat tehokas pakotekeino EU:lle kriisin pahimmissa tapauksissa. Jos Venäjä asettaisi maakaasunviennin pakotteeksi, olisivat vaikutukset laajemmat kuin kaasukeskeytyksissä 2006 ja Kaasukeskeytyksissä maakaasun toimitukset katkesivat vain Ukrainan läpimenevän kaasun osalta. Maakaasu toimitusten keskeyttäminen pakotekeinona EU:lle tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi myös Suomen maakaasutoimitukset omaa suoraa Venäjän ja Suomen välistä putkea pitkin katkeaisivat. Ennen kaikkea kriisien vaikutus tulee näkymään EU:n ja sen jäsenmaiden politiikassa. Nyt Venäjän luotettavuus maakaasuntuojana on kärsinyt, joten keinoja energiaturvallisuuden parantamiseksi ja Venäjän riippuvuuden vähentämiseksi tullaan etenkin EUtasolla kehittämään. Tämän vuoksi siis EU:n energiaturvallisuuden voidaan katsoa parantuvan tulevaisuudessa, koska maakaasukriisit ja Ukrainan kriisi alleviivaavat EU:n energiaturvallisuuden ongelmakohtia. 30

40 Tulevaisuudessa EU tulee kuitenkin joka tapauksessa tuomaan energiaa Venäjältä. Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkija Sergey Paltsev analysoi raportissaan Scenarios for Russia s gas exports to 2050 (Paltsev 2014) Venäjän maakaasun tulevaisuutta. Raportissa Paltsev analysoi lisäksi EU:n tulevaisuuden maakaasutarvetta Venäjältä. Paltsev ottaa raportissaan huomioon myös Venäjän maakaasuvarat, maailman maakaasumarkkinatilanteen, maailman päästöpolitiikan, ydinvoiman tulevaisuuden vaikutukset maakaasumarkkinoihin, sekä Aasian maakaasumarkkinoiden kehityksen (Paltsev 2014, s. 263.) Raportissaan Paltsev määrittelee EU:n maakaasunkäytölle neljä skenaariota. Kuvassa 22 on näiden skenaarioiden vaikutukset Venäjän maakaasutuontiin EU:hun. Referenssiskenaariossa 2020-ilmastotavoitteiden lisäksi ei muita päästötavoitteita tehdä. Yksi skenaario on tiukka hiilipolitiikka, joka nähdään punaisena viivana kuvassa 22. Sinisellä katkoviivalla on merkitty skenaarioita, jossa referenssiskenaarion lisäksi EU rajoittaa ydinvoimaa ja hiilen käyttöä. Punaisella katkoviivalla on skenaario, jossa tiukkojen päästötavoitteiden lisäksi rajoitetaan ydinvoimaa ja hiiltä. (Paltsev, 2014, s. 266.) Kuva 22. EU:n venäläisen maakaasutuonnin tulevaisuus. (Paltsev 2014, s. 267.) Jokaisessa skenaariossa nähdään, että ajan myötä tuonti Eurooppaan tulee vähenemään. Mielenkiintoinen skenaario on katkoviivalla merkityt skenaariot, jossa tiukka ydinvoima- ja hiilipolitiikka itse asiassa lisäisivät maakaasuntuontia Venäjältä. Paltsevin mukaan erityisesti LNG:n ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen nousu tulee vähentämään EU:n Venäjän maakaasuriippuvuutta, vaikka EU:n kokonaisenergiantarve kasvaisikin. (Paltsev 2014, s. 269.) 6.1 Tulevan talven mahdollinen kaasukeskeytys Kuten jo edellä tarkasteltiin, Venäjä on uhannut käyttävänsä maakaasun toimituksia pakotekeinona, jos kriisi laajenee vielä. Jos arvellaan, että Venäjä katkaisisi maakaasutoimitukset EU:hun talvella, niin erityisesti ne maat, jotka käyttävät maakaasua paljon etenkin suoraan lämmitykseen, kärsisivät suoraan kriisistä eniten. Kaukolämpövoimalaitoksissa maakaasutuonnin keskeytys aiheuttaisi myös ongelmia kotitalouksille, vaikka voimalaitoksissa korvaavia polttoaineita on helpompi käyttää. Asuin- ja palvelura- 31

41 kennusten lämmityksestä EU-alueella vuonna 2010 maakaasun osuus oli 44%, jonka jälkeen öljyn osuus 17%, kaukolämmön 13%, sähkön 12%, biomassan 10% ja muiden 4% (Eurostat, 2014.) Kuvassa 23 on esitelty EU-maittain maakaasun käytön jakaantumisen sektoreittain. Kuvasta huomataan, että vihreällä esitetty kotitalouksien osuus maakaasun kulutuksesta on suuri erityisesti Iso-Britanniassa, Unkarissa, Italiassa, Kreikassa ja Saksassa. Mielenkiintoisena on Suomi, jonka kaasunkulutuksesta vain todella pieni osa on kotitalouksien kulutusta. Venäjän kaasusta riippuvaisia maita, jotka käyttävät kaasua paljon kotitalouksissa, ovat esimerkiksi Romania, Unkari, Slovakia ja Slovenia. Kuva 23. Kaasun käyttö EU-maissa 2012 (Euroopan komissio 2014b, s. 39.) Jos Venäjä asettaisi maakaasun toimitukset pakotekeinoksi, katkaisisi Venäjä luultavasti kaasuntoimitukset keskellä talvea, jolloin kulutus on suurta. Tällöin eniten pakotteista kärsisivät juuri ne maat, joissa kotitalouksien kulutus on suurta. Tämä siksi, että kotitalouksien maakaasunkäyttöä on vaikea korvata muita energiamuotoja käyttämällä tai vähentämällä kulutusta. Hätätilanteessa esimerkiksi teollisuuden tuotantolaitoksia voidaan seisauttaa, mutta lämmityksen ja lämpimän veden kulutusta on humanitäärisistä syistä vaikea keskeyttää etenkin talvella. Kaasukeskeytyksessä niillä mailla, jotka käyttävät paljon maakaasua suoraan kotitalouksissa, olisi suuri paine päästä sopuun pakotekiistassa. Näin siis maakaasutoimitusten katkaiseminen toimisi tehokkaana pakotekeinona. Maakaasukeskeytyksestä kärsisivät myös teollisuuslaitokset, jotka ovat hyvin energiaintensiivisiä ja käyttävät maakaasua polttoaineenaan tuotannossaan. Keskeytyksessä tällainen teollisuus joutuisi vaihtamaan maakaasun kalliimpaan polttoaineeseen jos mahdollista, jolloin tuotannon kokonaiskustannukset voivat nousta hyvin korkeiksi. Erityisesti kärsisivät kaasuspesifiset teollisuuslaitokset, joille ei ole vaihtoehtoisia polttoaineita. Lisäksi monet kaukolämpölaitokset käyttävät maakaasua polttoaineenaan, jolloin keskeytys vaikuttaisi myös niiden toimintaan etenkin silloin, jos vaihtoehtoisia polttoaineita ei voida käyttää. 32

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015

Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015 1 (5) Kansainväliset öljymarkkinat tammi-marraskuu 2015 Yleistä Brent-raakaöljyn hinta laski vuoden 2014 kesäkuusta vuoden 2015 tammikuuhun yli 50 %. Tammikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin hinta vaihteli

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot