Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Transkriptio

1 Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan

2 Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös maan ulkopuolisia joukkoja.

3 Avoimet taistelut, maamiinat, itsemurhapommitukset, ankara talvi, kuivuus, kallistunut ruoka, köyhyys, tulvat, maanjäristykset Afganistanin väestön kohtaamien ongelmien lista on kuin pitkä kylmä talvi, joka on kestänyt jo kymmeniä vuosia.

4

5 Suomalaiset pakolaistyötä tekevät järjestöt Pakolaisneuvonta, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti ja Amnesty Internationalin Suomen osasto vetosivat vuonna 2008 maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsiin Kreikkaan suuntautuvien palautusten keskeyttämiseksi. Syynä olivat vakavat oikeudenloukkaukset pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kohtaan. Kaikista EU-maista Kreikka tekee vähiten myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Vuonna 2007 pakolaisen statuksen sai 0.04 prosenttia turvapaikanhakijoista, vuonna 2006 vastaava luku oli 0.05 prosenttia. Valtaosa Kreikkaan saapuvista turvapaikanhakijoista on irakilaisia ja afganistanilaisia.

6 Pääsy lentokoneeseen Ateenassa, välilaskun kautta Tukholmaan maksoi lahjuksina yli 1000 euroa. Tämä esimerkkinä monista maksuista salakuljettajille. Väärennetty passi maksaa lähteestä riippuen muutamasta sadasta tuhansiin euroihin (lähde: rajavartiolaitos)

7 Useat afganistanilaiset elävät köyhyydessä, josta on tullut jatkuvaa, sukupolvilta toisille periytyvää. YK:n kehitysohjelman raportti määritteli vuonna 2007 Afganistanin maailman viiden köyhimmän maan joukkoon. Maan lapsivuodekuolleisuus on maailman korkeimpia, samoin lapsikuolleisuus. Naisten asema on edelleen heikko, sillä naisten on paljon miehiä vaikeampaa päästä terveydenhuoltoon, koulutukseen ja osallistua julkiseen toimintaan. Afganistan on monikielinen ja - kulttuurinen maa. Afgaaneja eli pataaneja on % väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (n. 25 %), hazarat (hetsarit) (n. 10 %) sekä uzbekit (n. 10 %). Pienempiä väestöryhmiä ovat aimakit, turkmeenit ja balokit. Afganistanin etninen jakauma on osin kiistanalainen, eikä maassa ei ole pidetty onnistunutta väestölaskentaa vuosikymmeniin.

8 Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa 5988 ihmistä. Afganistanista tulleita turvapaikanhakijoita oli 461 henkilöä, 7,7% hakijoista, ollen viidenneksi suurin turvapaikkaa hakenut kansallisuus. Suomessa turvapaikkahakemuksen vastaanottava viranomainen on poliisi tai rajaviranomainen. Poliisi selvittää hakijan henkilöllisyyden ja maahantuloreitin.

9 Vuonna 2009 Suomessa tehtiin afganistanilaisia koskevia turvapaikkapäätöksiä yhteensä 242 kpl. Näistä myönteisiä päätöksiä oli 95 kpl, 39% ja vastaavasti 144 sai kielteisen päätöksen 61%. Tästä suurin osa, 122 kpl, oli niin sanottuja Dublin päätöksiä. Jos turvapaikkahakemuksen jättävä on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-maasta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa. Dublinpäätöksessä hakemusta ei tutkita Suomessa, vaan hakija käännytetään vastuussa olevaan valtioon. EU-maiden, Islannin, Norjan ja Sveitsin välisen Dublin-järjestelmän periaatteena on, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä sopimusvaltiossa.

10 Kaikista Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista 1,8% saapuu Suomeen.

11 Tämä oli Khosron tarina. Lisää turvapaikanhakijoista ja Punaisesta Rististä löydät