Vuosikirjanumero KHO:2009:22 Antopäivä Taltionumero 440 Diaarinumero 1953/1/08

Transkriptio

1 Vuosikirjanumero KHO:2009:22 Antopäivä Taltionumero 440 Diaarinumero 1953/1/08 Ulkomaalaislaki Turvapaikanhakija Kreikkaan palauttaminen Ihmisoikeusloukkaus Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla Palautuskielto Vastuunmäärittämisasetus Huolimatta siitä, että Kreikan turvapaikkamenettelyssä oli ilmennyt vakavia puutteita, korkein hallinto-oikeus katsoi, viitaten erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vastaavanlaisessa asiassa tekemään päätökseen K. R. S. v. Yhdistynyt kuningaskunta, ettei irakilaisen turvapaikanhakijan palauttaminen Kreikkaan merkinnyt ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa asetettujen vaatimusten loukkaamista. Ulkomaalaislaki momentti 2 kohta ja Euroopan unionin neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio 3, 10, 16, 17, 18 ja 20 artikla Päätös, jota valitus koskee Helsingin hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0882/1 Asian aikaisempi käsittely Maahanmuuttovirasto ei ole tekemällään päätöksellä antanut A:lle oleskelulupaa. Kansainvälistä suojelua koskevalta osalta hakemus on jätetty tutkimatta. Maahanmuuttovirasto on päättänyt käännyttää hänet Kreikkaan, joka on vastuunmäärittämisasetuksen mukaan vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet vastaanottavansa A:n. Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti: Hakija on saapunut Suomeen laittomasti Kreikan kautta. Vastuunmäärittämisasetuksen mukaan Kreikka on vastuussa hakijan turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Koska vastuunmäärittämisasetuksen mukaan vain yksi jäsenvaltio tutkii turvapaikkahakemuksen ja koska Kreikka on vastuussa asianomaisen turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ei hänen hakemustaan ole tutkittu aineellisesti Suomessa. Hakija voi esittää turvapaikka-asiansa todistusaineiston Kreikan viranomaisille, joiden velvollisuutena on selvittää ja arvioida hakijan tilannetta hänen kotimaahansa nähden. Hakija on todennut, että hän ei pysty tekemään töitä eikä hankkimaan toimeentuloaan Kreikassa huonon terveydentilansa johdosta. Hakija on kuitenkin pyytänyt Maahanmuuttovirastolta todistusta työnteko-oikeudesta, ja Maahanmuuttovirasto on lähettänyt hakijalle hänen pyytämänsä todistuksen. Maahanmuuttovirasto toteaa, että hakijalla ei ole ollut esittää terveydentilastaan lääkärinlausuntoja ja että hakijan suhtautuminen kykyynsä tehdä työtä on

2 2 ristiriitainen. Maahanmuuttovirasto katsoo, että jos asianomainen pystyy mahdollisesta huonosta terveydestään huolimatta työskentelemään Suomessa, ei myöskään työnteolle Kreikassa pitäisi olla esteitä. Hakijan oleskelun jatkaminen maassa edellyttäisi oleskelulupaa, jota hänelle ei ole myönnetty. Maahanmuuttovirasto on käännyttämisestä päättäessään ottanut huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakija voidaan käännyttää Kreikkaan ilman, että hän voi joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen kohtelun taikka perustuslain 9 :n 4 momentissa tai ulkomaalaislain 147 :ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä hänen valituksensa Maahanmuuttoviraston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Kun otetaan huomioon asian käsittelyssä kirjallisesti esitetty selvitys, suullisessa käsittelyssä ei ole saatavissa sellaista lisäselvitystä, jolla olisi merkitystä asian ratkaisuun. Lisäksi valittaja on kadonnut. Suullisen käsittelyn järjestämistä on pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Valittaja on saapunut Suomeen Kreikan kautta. Kreikka on näin ollen vastuunmäärittämisasetuksen mukaan vastuussa valittajan turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Maahanmuuttovirasto on siten voinut päätöksessään mainituilla perusteilla jättää tutkimatta valittajan turvapaikkaa koskevan hakemuksen ja hylätä oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Kun otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä lausuttu sekä kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan, valittaja on voitu käännyttää Kreikkaan. Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut hallintolainkäyttölain 38 :n, ulkomaalaislain 103 :n 1 momentin 2 kohdan ja :n sekä Euroopan unionin neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (vastuunmäärittämisasetus). Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaatinut käännyttämispäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes asia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu. Valituksessaan A on vaatinut, että Helsingin hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänen turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksensa käsitellään Suomessa. A on toistanut aikaisemmin esittämänsä siitä, että hän on avustanut Irakissa amerikkalaisia turvallisuusjoukkoja. A on esittänyt todisteet toiminnastaan kotimaassaan Kreikassa viranomaisille, mutta Kreikka on kuitenkin tehnyt asiassa kielteisen päätöksen. A on oleskellut epäinhimillisissä olosuhteissa Kreikassa ennen saapumistaan Suomeen.

3 3 Euroopan unionin neuvoston asetuksen N:o 343/2003 3(2) artiklan mukaan jäsenvaltiolla on oikeus ottaa tutkittavakseen turvapaikkahakemus, vaikkei se olisi siihen velvollinen. A:n turvapaikka- ja oleskelulupahakemusasian Suomessa tutkimisen puolesta puhuu Kreikan raportoidut ihmisoikeusloukkaukset turvapaikanhakijoiden kohtelussa. Sovellettaessa vastuunmäärittämisasetusta A:n tapaukseen ei ole otettu huomioon Kreikassa vallitsevaa tilannetta. Kreikka ei ole pystynyt järjestämään asianmukaisia vastaanotto-olosuhteita turvapaikanhakijoille, eivätkä he ole saaneet oikeudenmukaista menettelyä turvapaikkahakemustensa käsittelyssä. Ihmisoikeusraporttien perusteella Kreikka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan. Raportoiduista ihmisoikeusloukkauksista johtuen muun muassa Norja on jäädyttänyt turvapaikanhakijoiden palauttamiset Kreikkaan. Mikäli Suomi palauttaa A:n tällaisiin olosuhteisiin, myös Suomi on vastuussa A:n kohtelusta. Eri lähteistä saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että turvapaikanhakijoiden kohtelu Kreikassa voi myös tarkoittaa, että palauttaminen saattaisi tosiasiassa myös rikkoa Suomea sitovaa palautuskieltoa. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta Kreikassa on tehty useita raportteja. UNHCR on huhtikuussa 2008 julkaistussa kannassaan kehottanut hallituksia lopettamaan niin sanotut Dublin-palautukset Kreikkaan (UNHCR Position on the return of asylum seekers to Greece under the Dublin Regulation ). UNHCR:n tietojen mukaan Kreikkaan palautetut turvapaikanhakijat kohtaavat useita esteitä turvapaikkamenettelyyn pääsemisessä. UNHCR on tehnyt myös tutkimusraportin turvapaikanhakijoita koskevan määritelmädirektiivin toimeenpanosta tietyissä jäsenvaltioissa. UNHCR tutki 305 ensimmäisen asteen päätöstä Kreikasta. Raportin tuloksien mukaan yksikään päätös ei sisältänyt tietoja tapauksen faktoista eikä oikeudellista päättelyä. Kaikissa päätöksissä oli standardimainen perusteluosio, jonka mukaan hakija on lähtenyt maastaan etsimään työtä tai parempia elinolosuhteita. Selkeässä enemmistössä tapauksista hakijaa kuulusteleva poliisi merkitsi kotimaasta lähdön syyksi taloudelliset syyt. Olosuhteet vastaanottoyksiköissä ja turvapaikanhakijoiden perustarpeista huolehtiminen eivät käytännössä vastaa Kreikassa lain vaatimaa tasoa. Majoituksen järjestäminen on yksi suurimpia huolenaiheita. Vuoden 2007 lopussa Kreikassa oli kymmenen vastaanottokeskusta. Kun otetaan huomioon, että näistä kolmessa majoitetaan vain yksin tulleita alaikäisiä, perheiden sekä yksin tulleiden naisten ja miesten vastaanottokapasiteetti on äärimmäisen rajoitettu. Tilannetta pahentaa se, että toimeentulotukea ei hakijoille taata ja työskentely on mahdollista vain, jos osoitetaan, että Kreikan kansalaiset, EU-valtioiden kansalaiset tai oleskeluluvan saaneet kolmannen maan kansalaiset eivät halua kyseistä työpaikkaa. Jo aikaisemmin useat ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet vakavista ihmisoikeusloukkauksista turvapaikanhakijoiden kohtelussa Kreikassa. Kansainväliset järjestöt ovat jatkuvasti raportoineet laittomiin siirtolaisiin ja pakolaisiin kohdistuneista ihmisoikeusloukkauksista, muun muassa viranomaisten väkivaltaisuudesta. Edellä esitetyn perusteella A katsoo kohtuudella näytetyn, että sekä Maahanmuuttoviraston että Helsingin hallinto-oikeuden päätökset loukkaavat hänen oikeuttaan enemmän kuin on välttämätöntä, sekä sen, että A:n käännyttämistä vastaan puhuvat seikat ovat painavampia kuin käännyttämisen peruste. Näissä olosuhteissa oleskeluluvan epääminen ja käännyttäminen Kreikkaan on ilmeisen kohtuutonta, erityisesti ottaen huomioon ne olosuhteet, joihin A siellä jälleen joutuisi. A:n turvapaikka- ja oleskelulupahakemus tulee siten käsitellä Suomessa.

4 4 Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tekemällään päätöksellä taltionumero 1599 kieltänyt käännyttämisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupaasian tai asiassa ehkä toisin määrätään. Merkitään, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen IV jaoston puheenjohtaja on tuomioistuimelle tehdyn valituksen johdosta ilmoittanut, ettei A:ta tulisi toistaiseksi käännyttää Kreikkaan. Samana päivänä A:lle on ilmoitettu, että häntä ei tulisi käännyttää Kreikkaan, kunnes Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että hänellä on halutessaan Kreikassa asianmukainen mahdollisuus kääntyä ihmisoikeustuomioistuimen puoleen saadakseen täytäntöönpanokieltoa koskevan määräyksen siinä tapauksessa, että hänet palautetaan Suomesta Kreikkaan ja Kreikan viranomaiset päättävät käännyttää hänet Irakiin. Merkitään, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen IV jaoston puheenjohtaja on saatuaan tietää korkeimman hallinto-oikeuden antamasta täytäntöönpanokiellosta päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että tuomioistuin peruuttaa työjärjestyksensä sääntöön 39 perustuvan täytäntöönpanokiellon. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin varannut viikon ajan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen harkita täytäntöönpanokieltoa uudelleen. Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon, jossa se on todennut, että A:lla on mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus Kreikkaan saavuttuaan. Valittaja ei ole haavoittuvassa asemassa siten, että turvapaikkahakemus tulisi sen vuoksi käsitellä Suomessa. Maahanmuuttovirasto on tietoinen Kreikan resurssiongelmista, mutta resurssiongelmat eivät tarkoita, että turvapaikkaperusteet tulisi tutkia paremmissa olosuhteissa tai että Kreikassa loukattaisiin palautuskieltoa. Suomi ei palauta alaikäisiä tai haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita Kreikkaan. A on kadonnut vastaanottokeskuksesta ja hän on hakenut toisilla henkilötiedoilla turvapaikkaa Ruotsista. Maahanmuuttovirasto on sittemmin tehnyt hänen osaltaan toisenkin kielteisen päätöksen , josta valitus on vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa. Kreikan viranomaiset ovat kirjallisesti ilmoittaneet, että turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa Kreikan tekemästä maastapoistamispäätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja vedota niin sanottuun rule 39 -menettelyyn täytäntöönpanokiellon saamiseksi. A on antanut vastaselityksen, jossa hän on muun ohella uudistanut muutoksenhakukirjelmässä esittämänsä viitaten UNHCR:n raporttiin huhtikuulta Käytännössä valittaminen ihmisoikeustuomioistuimeen saattaa olla mahdotonta Kreikan valtion turvapaikanhakijoille järjestämän oikeudellisen avun sekä tulkkausavun puuttumisen vuoksi. A:ta ei saa käännyttää Kreikkaan ennen kuin Kreikka antaa vahvistuksen siitä, että hän saa mahdollisuuden hakea täytäntöönpanokieltoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta Kreikan viranomaisten mahdolliseen käännyttämispäätökseen. Maahanmuuttovirasto on antanut asiassa lisälausunnon, jonka mukaan Kreikan viranomaiset eivät ole mennessä antaneet yksilötasoista vakuutusta, mutta ovat vastanneet asiaan kirjallisesti yleisellä tasolla ja todenneet, että turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa Kreikan tekemästä maastapoistamispäätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja vedota niin sanottuun rule 39 -menettelyyn täytäntöönpanokiellon saamiseksi. Kreikan vastaus on Maahanmuuttoviraston mukaan riittävä ja virasto katsoo, että refoulement-uhkaa ei ole, koska viraston tietojen mukaan Kreikassa

5 5 kielteisen turvapaikka- ja käännyttämispäätöksen saaneita henkilöitä ei tosiasiallisesti käännytetä maasta. A on antanut lisälausuntoon vastaselityksen ja uudistanut vaatimuksensa Kreikan antamasta yksilöllisestä vahvistuksesta mahdollisuudesta kääntyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoleen. Maahanmuuttovirasto on esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kreikasta saamansa vahvistuksen sille, että A:lla on oikeus valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mikäli hän saa Kreikan viranomaisilta käännyttämispäätöksen. A on lähettänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle vielä , , ja lisäselvitystä asiassaan. Lisäselvityksissä viitataan muun muassa Norwegian Organisation for Asylum Seekers, the Norwegian Helsinki Committee ja Greek Helsinki Monitor -järjestöjen julkaisemaan raporttiin turvapaikanhakijoiden tilanteesta Kreikassa. Järjestöt ovat tutkimustensa ja saatavissa olevien tietojen perusteella todenneet, että Kreikan turvapaikkamenettely ei kykene tarjoamaan suojelua sen tarpeessa oleville hakijoille. Turvapaikanhakijoiden kannalta sekä puutteellinen oikeusturva että humanitaariset olosuhteet ovat hälyttäviä. A on myös pyytänyt asiassaan suullisen käsittelyn toimittamista muun muassa Kreikkaan Suomesta käännytetyn turvapaikanhakijan kuulemiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen. 1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään. 2. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut 1. Hallintolainkäyttölain 37 :n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, selvitys, jota hän on ilmoittanut siinä esittävänsä, sekä asiakirjoista muutoin saatu selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi Lähtötiedot A, joka on ilmoittanut olevansa Irakin kansalainen, on hakenut Suomessa kansainvälistä suojelua. Hän on kertonut hakeneensa turvapaikkaa Kreikassa, mutta Kreikan viranomaiset olivat uhanneet käännyttää hänet Irakiin. Kreikan viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, ettei A ole hakenut Kreikassa turvapaikkaa, minkä A on sittemmin vahvistanut. Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet Maahanmuuttovirastolle vastaanottavansa A:n niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan

6 6 kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (vastuunmäärittämisasetus) 10(1) ja 18(7) artiklan nojalla. Kreikan viranomaiset ovat kirjallisesti ilmoittaneet Maahanmuuttovirastolle, että turvapaikanhakijalla on oikeus valittaa Kreikan tekemästä maastapoistamispäätöksestä ihmisoikeustuomioistuimeen ja vedota niin sanottuun rule 39 -menettelyyn täytäntöönpanokiellon saamiseksi. Kreikan viranomaiset ovat edelleen ilmoittaneet Maahanmuuttovirastolle, että A:lla on halutessaan oikeus valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen siinä tapauksessa, että hän saa Kreikan viranomaisilta käännyttämistään tarkoittavan päätöksen A:n turvapaikkahakemuksen käsittely Kreikassa Kreikka on vastuunmäärittämisasetuksen 10, 16, 17, 18 ja 20 artiklan nojalla velvollinen ottamaan vastaan A:n, joka on tehnyt Suomessa turvapaikkahakemuksen. Kreikka on ilmoittanut ottavansa A:n vastaan. A on valituksessaan viitannut UNHCR:n kannanottoon turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Dublin-säännösten nojalla Kreikkaan ja katsonut, että Kreikan turvapaikkamenettely siihen liittyvine eri puutteineen vaarantaa hänen oikeusturvaansa ja saattaa johtaa palautuskiellon vastaiseen maasta poistamiseen. Hän on edelleen viitannut eräiden järjestöjen julkaisemaan raporttiin ja katsonut, että turvapaikanhakijoita pidetään Kreikassa vangittuina sellaisissa epäinhimillisissä oloissa, jotka vastaavat halventavaa kohtelua. Kreikkaan palauttamista harkittaessa on korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa lausuttu huomioon ottaen arvioitava, onko A:n palauttaminen turvapaikanhakijana Kreikkaan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun kiellon vastaista. Artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Ratkaisussa on arvioitava yhtäältä, voiko hakijan palauttaminen Kreikkaan johtaa mainitun artiklan vastaisesti palauttamiseen lähtömaahan ilman asianmukaista turvapaikkakäsittelyä, ja toisaalta, voivatko turvapaikanhakijoiden olosuhteet hakemuksen käsittelyn aikana rikkoa mainitun artiklan kieltoja. Turvapaikanhakijan toiseen valtioon palauttava valtio on omalta osaltaan vastuussa siitä, että turvapaikanhakijaa ei palautuskieltoa loukaten poisteta tuosta valtiosta. Palauttavan valtion vastuuta ei poista pelkästään se, että vastaanottava valtio on liittynyt ihmisoikeussopimukseen. Palauttavan valtion on vastuusta vapautuakseen käytettävissä olevin keinoin varmistuttava siitä, ettei ole perusteita epäillä turvapaikanhakijan joutuvan poistetuksi vastaanottavasta valtiosta sitä sitovan palautuskiellon vastaisesti. Edellä mainituissa UNHCR:n ja järjestöjen kannanotoissa on osoitettu Kreikan turvapaikkamenettelyssä ilmenneen vakavia puutteita, jotka saattavat vaarantaa turvapaikanhakijan oikeusturvan. Korkeimman hallinto-oikeuden tiedossa ei kuitenkaan ole, että ihmisoikeusvalvontaa suorittavat kansainväliset toimielimet olisivat todenneet Kreikan rikkoneen maasta poistamista koskevia palautuskieltoja tai että muutoinkaan ketään turvapaikanhakijaa olisi poistettu Kreikasta vastoin sitä velvoittavia palautuskieltoja.

7 7 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään K. R. S. v. Yhdistynyt kuningaskunta todennut, että sen käytettävissä olleiden tietojen mukaan Kreikka ei nykyisellään palauta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pakolla muun muassa Iraniin ja Irakiin. Sanotussa päätöksessään ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, ettei Yhdistynyt kuningaskunta riko ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa käännyttäessään iranilaisen turvapaikanhakijan Kreikkaan. Edellä mainittujen perustelujen lisäksi tuomioistuin on, kiinnittäen huomiota muun muassa edellä mainittuun UNHCR:n kannanottoon, viitannut muun ohella olettamaan siitä, että Kreikka noudattaa sille EU-oikeuden mukaan kuuluvia, turvapaikkahakemusten ratkaisemista ja käsittelyä koskevia velvoitteitaan, samoin kuin siihen, että päinvastaisen näytön puuttuessa Kreikan on oletettava noudattavan velvollisuuttaan sallia turvapaikanhakijan kääntyä ihmisoikeustuomioistuimen puoleen saadakseen niin sanotun rule 39 -menettelyn mukaisen väliaikaisen täytäntöönpanokiellon, mikäli hakijaa uhkaa maasta käännyttäminen. Kreikka on Suomelle ilmoittanut, että se tulee sille kuuluvien velvoitteiden mukaisesti käsittelemään A:n turvapaikkahakemuksen. Edelleen Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että A:lla tulee olemaan mahdollisuus kääntyä ihmisoikeustuomioistuimen puoleen siinä tapauksessa, että Kreikka päättää hylätä hänen turvapaikkahakemuksensa ja käännyttää hänet Irakiin. Näiden ilmoitusten sitovuutta ja noudattamista ei ole syytä epäillä. Myöskään ei ole syytä epäillä, että A:lle ei Kreikassa annettaisi käytännön mahdollisuutta kääntyä asiassaan tarvittaessa ihmisoikeustuomioistuimen puoleen tai että hän ei muutoin kykenisi tähän. Edellä lausutuilla perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, että A voidaan palauttaa turvapaikanhakijana Kreikkaan ilman, että palauttaminen merkitsee ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa asetettujen vaatimusten loukkaamista A:n turvapaikkahakemuksen käsittely Suomessa Vastuunmäärittämisasetuksen 3(2) artiklan nojalla Suomi voi ottaa täällä tehdyn turvapaikkahakemuksen käsiteltäväkseen, vaikka Suomella ei olisikaan tähän asetuksen mukaan velvollisuutta. Tätä voisi puoltaa se, että käytettävissä olevien tietojen mukaan Kreikan turvapaikkamenettely ei kaikilta osin vastaa sille asetettavia vaatimuksia. Vaikka Kreikan turvapaikkamenettelyssä ja vastaanottojärjestelyissä on todettu olleen ilmeisiä puutteita, asiassa ei kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden ole ilmennyt sellaisia A:han liittyviä tai muita seikkoja, joiden johdosta olisi riittäviä perusteita luopua vastuunmäärittämisasetuksen mukaisesta menettelystä ja ottaa hänen turvapaikkahakemuksensa Suomessa käsiteltäväksi, taikka että käännyttämisestä olisi luovuttava ulkomaalaislain 146 :n nojalla Lopputulos Edellä lausutuilla perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoo, että A voidaan palauttaa Kreikkaan. Kun muutoin eli oleskeluluvan epäämisen osalta otetaan huomioon korkeimmassa hallintooikeudessa esitetyt vaatimukset ja saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Ilkka Pere, Anne E. Niemi ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Marja Ihto.