EK:n EU uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n EU uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 (12.12.2013)"

Transkriptio

1 EK:n EU uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 ( ) Hyvä lukija, Europarlamenttivaalien lähestyessä keskustelu EU:n tulevaisuudesta voimistuu. Suomen kannalta keskeinen kysymys kuuluu, miten EU:sta luodaan paras paikka työlle, työpaikoille ja yrityksille. Tästä teemasta kuultiin suomalaismeppien puheenvuoroja tilaisuudessa, jonka EK järjesti suomalaisille toimittajille marraskuussa Brysselissä. Vastausten skaala oli laaja. Keskustelu kulki vielä näin puoli vuotta ennen vaaleja hienotunteista rataa, vaikka yksittäisten meppien, tulevien meppiehdokkaiden, kannat eroavat toisistaan monissa kysymyksissä. Puheenvuoroissa sivuttiin talouskysymyksiä yllättävän vähän, vaikka ne ovat edelleen arkipäivää Brysselin keskusteluissa. Poliitikot eivät luo työpaikkoja, vaan yritykset. Tämä unohtuu usein keskusteluissa, mutta ei onneksi silloin, kun iso joukko suomalaisia meppejä on koolla. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, ettei ole ihme, että eurooppalaiset yritykset ja varsinkin kasvuyritykset siirtävät toimintaansa muualle kankeiden rakenteiden Euroopasta. Energian hinta vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön keskeisesti. Pari suomalaismeppiä totesi, että eurooppalainen energiapolitiikka perustuu liikaa tuille eikä EU:n pidä tehdä yksipuolista ilmastopolitiikkaa. Tästäkin teemasta olisi varmasti kehkeytynyt tiukka keskustelu jossakin toisessa tilaisuudessa. Euroopan komissio on käynyt läpi REFIT ohjelmallaan koko EU lainsäädännön kartoittaakseen sääntelytaakkaa, epäjohdonmukaisuuksia sekä tehottomia säädöksiä. Lisäksi arvioitiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa tai kumota lainsäädäntöä. Näkemykset siitä, mikä on turhaa sääntelyä, vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Mepit olivat yksimielisiä siitä, että sääntelyä tarvitaan sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kilpailukyky sanaa käytetään paljon EU:n tavoitteista puhuttaessa. Joidenkin mielestä kilpailukyvylle pitäisi antaa enemmän painoarvoa EU päätöksenteossa, toisten mielestä kilpailukyky ei ole ongelma Euroopassa. Toimittajat saivat myös kuulla, etteivät suomalaiset tunne parlamenttia ja ole tietoisia sen vallan kasvusta. Ehkäpä tämäkin asia tulee selväksi ennen vaaleja käytävissä keskusteluissa! EK:n Brysselin toimisto toivottaa uutiskirjeen lukijoille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle Seuraava EU uutiskirje ilmestyy helmikuussa Tässä uutiskirjeessä: Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 strategian tavoitteissa Komissio huolissaan Suomen ikääntymisestä, kannustaa myös kuntarakenteen uudistamiseen Komissio: sisämarkkinoilla edelleen käyttämätöntä potentiaalia EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksen valmistelu jatkuu Sääntelyä kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta uudistetaan uhkana ylisääntely Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen etenee EU:ssa Tupakkatuotedirektiiviehdotuksen käsittely loppusuoralla EU:ssa EU USA vapaakauppaneuvottelut etenivät hyvässä hengessä toisella kierroksella EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea EU:n ilmanlaatupolitiikka uudistuu Kreikka keskittyy EU puheenjohtajakaudellaan kasvuun ja talouden ohjaukseen

2 2 Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 strategian tavoitteissa Eurooppa 2020 strategian tavoitteena on edistää kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä parantavia uudistuksia jäsenmaissa ja koko EU:ssa. Strategia hyväksyttiin vuonna Sen puolivälitarkastelu on agendalla Eurooppa neuvoston kevään huippukokouksessa. Eurostatin tuore julkaisu tarjoaa tilastotietoa strategian seurantaan. Julkaisu ei pyri ennustamaan tavoitteiden saavuttamista, vaan avaa sitä, millaisia muutoksia tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa on havaittavissa. EU:n yhteisten tavoitteiden lisäksi jokaiselle jäsenmaalle on vahvistettu strategiassa omat tavoitteet. Suomen tavoitteita ovat: 1. Nostaa vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin (EU:n tavoite 75 prosenttia). 2. Kasvattaa t&k panostusten osuutta vähintään 4 prosenttiin bkt:sta (EU:n tavoite 3 prosenttia). 3. Sitoutua ilmastonmuutoksen torjumisessa aiemmin sovittuihin 20/20/20 tavoitteisiin. 4. Nostaa koulutustasoa vähentämällä koulupudokkaiden määrää alle 8 prosenttiin ja kasvattamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nuorista ikäluokista 42 prosenttiin (EU:n vastaavat tavoitteet 10 ja 40 prosenttia). 5. vähentää köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien määrää :lla (koko EU:ssa 20 miljoonalla). Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi koordinoidaan EU:n talouden ohjausjärjestelmällä. Keväisin julkistettavat maakohtaiset suositukset linkitetään näin strategian toteuttamiseen. Työllisyys juuttunut alas, päästövähennyksissä edistystä Eurostatin mukaan työllisten osuus kasvoi vuosina , mutta kääntyi laskuun vuonna 2009 ja juuttui 68,5 prosentin tasolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Naisten työllisyys kasvoi seurantajaksolla nopeammin kuin miesten, mikä pienensi sukupuolten välisiä eroja työllisyysasteessa. Pitkällä aikavälillä väestökehitys aiheuttaa työvoiman vähenemistä, minkä vuoksi työllisyyden lisääminen ja työurien pidentäminen on entistäkin tärkeämpää. Talouskriisistä huolimatta EU:ssa panostettiin kasvuun vahvistamalla julkisia t&k panostuksia. Kokonaispanostukset vakiintuivat 2 prosenttiin bkt:stä vuosina , mikä haastaa strategian tavoitteen saavuttamisen varsinkin, kun EU:n pitäisi vielä kuroa umpeen eroa kilpailijamaihinsa, muun muassa USA:han, Kiinaan, Japaniin ja Etelä Koreaan. Hiilidioksidipäästöjä vähennettiin EU:ssa vuoteen 2011 mennessä 17 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna, mikä jää vain 3 prosenttiyksikön päähän 2020 tavoitteesta. Suurimmat vähennykset saavutettiin teollisuudessa ja energiateollisuudessa. EU:n päästökauppasektori saavuttaa joka tapauksessa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet. EU on saavuttanut 70 prosenttia energiatehokkuustavoitteesta 9 vuotta ennen sovittua määräaikaa. Taloustilanne selittää osan päästöjen ja energiakulutuksen vähenemisestä. Koulupudokkaiden määrä on vähentynyt EU:ssa vuodesta 2005 lähtien. Naiset ovat lähempänä EU:n 10 prosentin tavoitetta kuin miehet. Myös korkeakoulututkintojen tavoitteessa on edistytty: naiset saavuttivat 40 prosentin tavoitteen jo vuonna

3 3 Eurostatin selvitys havainnollistaa maakohtaisten tavoitteiden saavuttamista erillisillä maaprofiileilla. Suomi on jo ylittänyt korkea asteen koulutuksen tavoitteen. Muissa indikaattoreissa olemme pääsääntöisesti lähempänä tavoitetta kuin EU maat keskimäärin. Elinkeinoelämä: Menestyvät yritykset ovat avain tavoitteiden saavuttamiseen Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä EU:n on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä lisääviin toimiin. Tarvitaan lisää konkreettisia tekoja yrityksille suotuisan toimintaympäristön ja globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Menestyviä yrityksiä, tuottavuutta ja kasvua tarvitaan, jotta on mahdollista luoda työpaikkoja, investoida, parantaa julkisen talouden tilaa ja turvata eurooppalaista hyvinvointia. Kilpailukyvyn edistämisen on ohjattava EU:n toimia sanoissa ja teoissa. Eurooppa 2020 tavoitteita on tärkeä seurata ja Euroopan talouden ohjausjärjestelmää ja jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatiota vahvistaa. EU tason seurannassa on mitattava nimenomaan jäsenmaiden makrotaloudellista suoriutumista sekä joustaviin ja toimiviin työmarkkinoihin perustuvaa, työpaikkoja luovaa kasvua. Lue lisää: Komission Eurooppa 2020 sivut Eurostatin julkaisu /EN/KS EN.PDF Suomen maaprofiili _Finland Asiantuntija Eeva Kolehmainen ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula Komissio huolissaan Suomen ikääntymisestä, kannustaa myös kuntarakenteen uudistamiseen Euroopan komissio julkisti marraskuussa vuotuisen kasvuselvityksensä. Komission kasvuselvitys on osa uudistunutta Euroopan unionin talouspoliittista sääntelyä, joka on tiivistynyt vuonna 2011 annetun ns. six pack lainsäädäntöpaketin, vuonna 2012 tehdyn finanssipoliittisen sopimuksen ja vuonna 2013 annettujen ns. two pack asetusten myötä. Keskipitkän aikavälin ensisijaiset toimet ovat edelleen samat: eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen, talouden luotottamisen palauttaminen, nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen sekä julkishallinnon nykyaikaistaminen. 3

4 4 Osana kasvuselvitystä komissio teki myös katsauksen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymiseen jäsenvaltioittain. Suomelle komissio esittää huolestumisensa väestön erittäin nopeasta ikääntymisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi myös kuntarakennetta kannustetaan uudistamaan: Suomessa on suuri määrä itsenäisesti toimivia kuntia, joiden talous joutuu lähivuosina kovaan paineeseen. Ja koska työikäisten määrä laskee Suomessa koko ajan voimakkaasti, komissio kehottaa pidentämään työuria. Suomessa suurin muutos talouspolitiikassa tulee siitä, että tulevaisuudessa hallitus vastaa entistä selvemmin myös kuntataloudesta. Se on loogista, sillä suurin osa julkisen sektorin henkilöstöstä ja siten myös menoista toteutuu käytännössä kunnissa. Jos kuntien menoja kasvatetaan, hallituksen on vastaisuudessa osoitettava nykyistä selvemmin, miten menolisäykset rahoitetaan. Suomessa pitkään voimassa ollut valtiontalouden kehysmenettely laajenee koskemaan myös kuntataloutta. EK pitää myönteisenä kehysmenettelyn laajenemista kuntiin. Suurimmat virheet kuntataloudessa on tehty hyvinä aikoina, kun rahaa on esimerkiksi yhteisöveron äkillisen nousun takia tullut kunnan kassaan ja pysyviä menoja on paisutettu. Komission tiedonanto: vuotuinen kasvuselvitys 2014: Katsaus maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymiseen jäsenvaltioittain: Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula Komissio: sisämarkkinoilla edelleen käyttämätöntä potentiaalia Euroopan komissio julkaisi marraskuussa järjestyksessään toisen raportin sisämarkkinoiden integraatiosta. Siinä arvioidaan, miten hyvin EU:n sisämarkkinat toimivat ja millaista edistymistä EU maat ovat saavuttaneet sisämarkkinoiden esteiden poistamisessa. Komissio keskittyy aloihin, joilla se arvioi kasvun edellytykset suurimmiksi eli palvelumarkkinoihin, rahoitusmarkkinoihin, energiamarkkinoihin sekä liikenteeseen ja digitaalisiin markkinoihin. Palveludirektiivistä jopa yli kahden prosentin kasvuruiske Raportin mukaan palvelujen sisämarkkinoilla on edelleen suurta kasvupotentiaalia eivätkä palvelujen sisämarkkinat ole yhtä kehittyneet kuin tavaroiden. Komissio arvioi, että esimerkiksi palveludirektiivin kunnianhimoisella täytäntöönpanolla olisi saavutettavissa 0,6 2,6 prosentin lisäys EU alueen bkt:hen. Rahoitusmarkkinoista komissio toteaa markkinoiden sirpaloituneen finanssikriisin seurauksena. Energiamarkkinoilla taas olisi erittäin tärkeää panna täytäntöön ns. kolmas energiapaketti. Energiainfrastruktuuriin tarvitaan edelleen investointeja. Liikennepalvelujen sisämarkkinat ovat toteutuneet tähän mennessä vain rajoitetusti, ja raportti kehottaa jäsenmaita ponnistelemaan vahvemmin sisämarkkinoiden eteen. Hankkeita asetetaan eri jäsenmaissa 4

5 5 tärkeysjärjestykseen eri tavoin ja myös liikennemarkkinat ovat sirpaloituneet. Ne heikentävät liikennepalvelujen laatua. Digitaalisista markkinoista raportti toteaa, että hyvin toimivien digitaalisten markkinoiden taustalla ovat lukuisat toisiinsa vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi kiinteät laajakaistayhteydet ovat yleistyneet EU:n jäsenmaissa maltillisesti, mutta tasaisesti. Elinkeinoelämä: esteet pois, mutta ilman turhaa sääntelytaakkaa Myös EK:n mielestä sisämarkkinoissa on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. On tärkeää arvioida sisämarkkinoiden toimivuutta ja suunnata EU:n toimia sellaisten esteiden poistamiseen, jotka heikentävät eniten yritysten kasvumahdollisuuksia. Samalla on välttämätöntä huolehtia siitä, että esteiden poistaminen ei johda raskaaseen ja yksityiskohtaiseen EU sääntelyyn. Raportti komission sivuilla: lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2013:0785:fin:fi:pdf Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksen valmistelu jatkuu Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2012 ehdotuksen yleiseksi tietosuoja asetukseksi. Uudella asetuksella on tarkoitus uudistaa EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Euroopan parlamentissa ehdotuksesta vastaava kansalaisvapauksien ja oikeus ja sisäasioiden valiokunta LIBE äänesti ehdotuksesta lokakuussa. Ehdotuksesta on neuvoteltu tiiviisti myös neuvostossa, mutta sisällöstä ei ole saavutettu jäsenmaiden kesken yhteisymmärrystä. EK pitää tärkeänä, että EU:n tietosuojalainsäädännön uudistus valmistellaan huolellisesti. Kyse on laajasta ja yritysten kannalta erittäin tärkeästä uudistuksesta hosumalla ei synny laadukasta lainsäädäntöä. Uudistuksen vaikutukset laajoja, komission ehdotus ja parlamentin muutokset ongelmallisia Komission ehdottamassa asetuksessa on käytännössä kyse EU:n tietosuojaa koskevan yleislainsäädännön uudistamisesta kokonaan. Jos asetus hyväksyttäisiin komission ehdottamassa muodossa, kansallisten henkilötietolakien sijaan eri tahot esimerkiksi yritykset ja kunnat soveltaisivat toiminnassaan suoraan EU asetusta. Henkilötietojen suojasta säädettäisiin myös yksityiskohtaisemmin kuin Suomessa nykyisin. Komission ehdotuksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut yksityisyyden suojan parantaminen. Se näkyy muun muassa siinä, että henkilötietojen käsittelyä rajoitettaisiin nykyisestä ja käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia lisättäisiin. Myös seuraamusjärjestelmä muuttuisi ankarammaksi: komissio haluaisi esimerkiksi antaa tietosuojaviranomaisille oikeuden sakottaa. EK:n mielestä komission ehdotus on paitsi vaikutuksiltaan erittäin laaja, myös hyvin ongelmallinen. Vaarana on, että henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen nykyisestä vaikeuttaisi tietojen järkevää ja tehokasta hyödyntämistä yhteiskunnassa ja velvollisuuksien lisääntyminen aiheuttaisi lisäkustannuksia sekä yrityksille että esimerkiksi kunnille. 5

6 6 EK katsoo, että komission ehdotusta on parannettava merkittävästi ehdotuksesta käytävien neuvottelujen aikana. Sitä vasten LIBEn äänestystulos on pettymys: valiokunta muun muassa lisäisi henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia enemmän kuin komissio oli ehdottanut. Lainsäädännön laatua ei pidä riskeerata hätiköinnillä Komissio ja parlamentti ovat pyrkineet vauhdittamaan lainsäädännön uudistuksesta sopimista. Komissio on tavoitellut jopa sitä, että neuvosto ja parlamentti sopisivat uudistuksesta ennen ensi kevään parlamenttivaaleja. EK pitää selvänä, että komission ehdotuksen vaatimien merkittävien parannusten valmistelu vaatii paljon työtä ja aikaa. Hätiköityjä ratkaisuja ei pidä tehdä eikä lainsäädännön laatua riskeerata. Tiukkojen aikataulutavoitteiden sijaan neuvotteluissa pitää EK:n mielestä keskittyä siihen, että uudistusprosessissa saavutetaan laadukasta ja toimivaa lainsäädäntöä, joka takaa hyvän tasapainon henkilötietojen suojan ja tietojen käsittelemisestä yhteiskunnassa saatavien hyötyjen välillä. Ehdotus tietosuoja asetukseksi: protection/news/120125_en.htm Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien ja oikeus ja sisäasioiden valiokunnan mietintö: %2f%2fEP%2f%2fTEXT%2bREPORT%2bA %2b0%2bDOC%2bXML%2bV0%2f%2fEN&language=FI Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen Sääntelyä kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta uudistetaan uhkana ylisääntely Euroopan parlamentin sisämarkkina ja kuluttajansuojavaliokunta äänesti lokakuussa sääntelyuudistuksesta, joka koskee kulutustavaroiden turvallisuutta ja markkinavalvontaa EU:ssa. Neuvotteluja kulutustavaroiden turvallisuuden ja markkinavalvonnan sääntelyn uudistamisesta on käyty tänä vuonna ahkerasti myös neuvostossa, mutta yhteisymmärrystä jäsenmaiden kesken ei ole saavutettu. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä, mutta elinkeinoelämän mielestä uhkana on pikemminkin sääntelyn muuttuminen yrityksille entistä raskaammaksi. Kiristyksiä kiristysten perään Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa sääntelyn uudistamiseksi helmikuussa Uudella asetuksella kulutustavaroiden turvallisuudesta säädettäisiin muun muassa yleisestä turvallisuusvaatimuksesta, yritysten velvollisuuksista sekä kulutustavaroiden jäljitettävyydestä ja alkuperämerkinnöistä. Asetusta, joka korvaisi tällä hetkellä voimassa olevan yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin, sovellettaisiin käytännössä lähes kaikkiin vähittäiskaupassa kuluttajille myytäviin tavaroihin (poikkeuksena elintarvikkeet). Asetuksella tuotteiden markkinavalvonnasta puolestaan säädettäisiin EU:n markkinavalvonnan puitteista sekä EU:ssa olevien ja EU:hun tulevien tuotteiden valvonnasta. 6

7 7 Komissio esitti jo omassa ehdotuksessaan yrityksille entistä kattavampia ja siten raskaampia velvollisuuksia, mutta parlamentin sisämarkkina ja kuluttajansuojavaliokunta kiristi niitä vielä lokakuun äänestyksessään. Valiokunta halusi tiukentaa esimerkiksi yritysten velvollisuuksia testata kulutustavaroita. Elinkeinoelämä: sääntelyyn tasapainoa ja oikeasuhtaisuutta EK korostaa, että neuvotteluissa on varmistettava yksinkertainen, selkeä ja tasapainoinen sääntely kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta. Valitettavasti parlamentin sisämarkkina ja kuluttajansuojavaliokunnan äänestystulos ei johda siihen. On tärkeää pyrkiä varmistamaan, että markkinoilla kuluttajille tarjottavat tuotteet ovat turvallisia. Yrityksille asetettavien velvollisuuksien on kuitenkin oltava tarpeellisia ja oikeasuhtaisia. Ylisääntelyä on vältettävä. Ehdotukset komissio sivuilla: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen etenee EU:ssa EU:n tavaramerkkipaketti eli tavaramerkkiasetuksen ja direktiivin uudistaminen on edennyt syksyn aikana sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. EU:n puheenjohtajamaa Liettua on laatinut kompromissiehdotuksen, jonka käsittely käynnistynee joulukuun puolivälissä. Neuvostossa merkittävimmät kysymykset ovat liittyneet Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston OHIMin (The Office of Harmonization for the Internal Market) hallintoon ja rahoitukseen sekä yhteistyöhön jäsenmaiden virastojen kanssa, kansallisten järjestelmien säilymiseen elinvoimaisena harmonisointitavoitteen rinnalla sekä kauttakulkuliikenteen tavaramerkkikysymysten ratkaisemiseen. Viisitoista jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, on muodostanut Friends of Trademark taustaryhmän, joka pyrkii löytämään kompromisseja avoinna oleviin kysymyksiin neuvoston työn edistämiseksi. Asiaa puitiin myös joulukuun kilpailukykyneuvostossa. Suomessa on käyty avoimesti keskustelua kotimaisten sidosryhmien kanssa muun muassa elinkeinoelämälle keskeisistä kysymyksistä. Parlamentissa uudistusta on käsitelty huomattavasti nopeammin. Oikeudellisten asioiden valiokunnassa raportöörinä toimii ruotsalaismeppi Cecilia Wikström, joka teki omat ehdotuksensa jo viime kesänä. Sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida niitä lokakuun loppupuolelle. Elinkeinoelämälle keskeiset kysymykset liittyvät parlamentissa samoihin teemoihin kuin neuvostossa. Valiokunta äänestänee asiasta joulukuun puolivälissä. Tavoitteena kahden järjestelmän rinnakkaiselo Elinkeinoelämä seuraa aktiivisesti uudistuspaketin käsittelyä sekä neuvostossa että parlamentissa. Pyrkimyksenä on vaikuttaa niin, että kansallisten tavaramerkkijärjestelmien ja EU tavaramerkin rinnakkaiselo pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja suomalaisen elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen. OHIM ylijäämän siirtämistä EU:n budjettiin elinkeinoelämä ei kannata, vaan raha pitäisi voida käyttää vastaisuudessakin immateriaalioikeuksia hyödyttäviin sekä OHIMin ja kansallisten virastojen yhteistyön edistämistä tukeviin hankkeisiin. 7

8 8 Lue lisää: * Komission ehdotukset direktiivin ja asetuksen muutokseksi (liite) * Wikströmin raporttiluonnos reports.html#menuzone * EK:n kanta Suomen eduskunnalle TM pakettiin (liite) * Joulukuun kilpailukykyneuvoston edistymisraportti neuvottelujen etenemisestä neuvostossa (liite) Asiantuntija Riikka Tähtivuori ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula Tupakkatuotedirektiiviehdotuksen käsittely loppusuoralla EU:ssa Euroopan parlamentti äänesti tupakkatuotedirektiiviehdotuksesta täysistunnossa lokakuun alkupuolella. Tavaramerkkioikeuden näkökulmasta tulos oli tyydyttävä, sillä pakottavat säännökset logottomista pakkauksista jäivät hyväksymättä lukuun ottamatta direktiiviehdotukseen sisältyvää kansallista mahdollisuutta ottaa käyttöön tiukemmat säännökset eli käytännössä logottomat pakkaukset (plain packaging). Suomi kannatti valtioneuvoston kirjelmässä tätä tiukinta mahdollista vaihtoehtoa. Äänestyksen lopputuloksena terveysvaroitusten suuruudeksi (kuva ja tekstivaroitukset) hyväksyttiin 65 prosenttia pakkauksen etu ja takakannesta. Se on sama määrä, jonka neuvosto linjasi pakkauksista. Sen sijaan parlamentin äänestyksen lopputulos terveysvaroitusten sijainnista pakkauksen takakannessa on tavaramerkkien käytön näkökulmasta huononnus. Neuvosto nimittäin linjasi, että terveysvaroitusten sallitaan lähtevän pakkauksen yläosasta alaspäin, kun taas parlamentin äänestyksessä päätettiin päinvastoin eli varoitusmerkinnät lähtevätkin alhaalta ylöspäin. Jos parlamentin näkemys päätyy direktiiviin, se tarkoittaa käytännössä logottomuutta, koska terveysvaroitusten yläpuolelle ei saa sijoittaa tavaramerkkejä, vaan ainoastaan viranomaisten vero ja muita merkintöjä. Suomessa ei ole käytössä veromerkkejä, mutta muun muassa savukkeiden hinta, viivakoodi ja valmistajan/maahantuojan nimi, jotka ovat pakollisia, vievät pakkauksessa tilaa. Elinkeinoelämä: immateriaalioikeudet turvattava Direktiiviehdotuksen käsittely on edennyt nyt jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteaan (Coreper). Tavoitteeksi on esitetty, että neuvottelut saataisiin valmiiksi vielä tänä vuonna. Parlamentti äänestäisi direktiivistä todennäköisesti ensi vuoden helmi huhtikuussa ja neuvosto syyskuuhun mennessä. Lopullisen hyväksymisen jälkeen jäsenmailla olisi 18 kuukautta aikaa muuttaa omat säädöksensä direktiivin mukaisiksi. Tavoitteena on saada ehdotus voimaan vuosina tietyt siirtymäajat huomioiden. Elinkeinoelämä pitää täytäntöönpanon haasteena Suomessa valtioneuvoston tiukkaa näkemystä kansallisen option käyttämisestä. IPR suojan näkökulmasta eduskunnan lausunnossa nostetaan kuitenkin hyvin esille, ettei Suomen pitäisi tukea neuvotteluissa kantaa, joka johtaisi kokonaan logottomiin vähittäispakkauksiin ja ettei immateriaalioikeuksien suojaa eikä tavaramerkin haltijan oikeuksia pidä unohtaa tässä hankkeessa. Logottomuus lisäsi laittoman tupakan suosiota Australiassa 8

9 Australiassa tuli vuosi sitten voimaan laki logottomista tupakkatuotepakkauksista. Pakkausten käyttöönotosta on teetetty KPMG:llä tutkimus, jossa hyödynnettiin Euroopassa yleisesti käytettävää metodia, jonka muun muassa Euroopan komissio ja sen väärentämisen vastainen toimisto OLAF ovat hyväksyneet. Tutkimuksen mukaan tuotemerkkien poisto ei ole vähentänyt tupakkatuotteiden kulutusta. Osa kulutuksesta on siirtynyt laittomaan kauppaan: laittoman tupakan kulutus oli Australiassa 11,8 prosenttia kokonaiskulutuksesta kesäkuussa 2012, mutta kesäkuussa 2013 jo 13,3 prosenttia. Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti laittomat, tuotemerkillä varustetut tuotteet, joiden kulutus kasvoi 154 prosenttia. Logottomien pakkausten yhtenä merkittävänä haittana pidetään nimenomaan tuoteväärennösten ja laittoman kaupan lisääntymistä ja tutkimus Australiasta osoittaa, ettei huoli ole aiheeton. Parhaillaan selvitetään, onko Australian laki yhdenmukainen WTO sopimusten kanssa ja rikkooko se muun muassa kansainvälistä TRIPS sopimusta. Tapauksesta aikanaan annettava päätös on tärkeä ennakkopäätös. Lue lisää: Tutkimus Australiasta Talousvaliokunnan lausunto (pdf, liite) EK:n muistio talousvaliokunnalle (pdf, liite) Valtioneuvoston U kirjelmä (pdf, liite) 9 Katso myös EK:n aiemmat nettiuutiset: Ehdotus uudeksi tupakkatuotedirektiiviksi heikentäisi tavaramerkkien käyttöä pakkauksissa n_kayttoa_pakkauksissa Logottomia pakkauksia ajetaan tupakkatuotedirektiiviin IPR asiantuntija Riikka Tähtivuori ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula EU USA vapaakauppaneuvottelut etenivät hyvässä hengessä toisella kierroksella Marraskuussa käytiin toinen kierros neuvotteluista, jotka tähtäävät Euroopan ja Yhdysvaltojen väliseen kauppa ja investointikumppanuussopimukseen (TTIP). Pöydällä olivat muun muassa palvelukauppa, energia ja raaka aineet, kysymykset sääntelystä, julkiset hankinnat sekä tekniset kaupanesteet. Myös paljon julkisuutta saaneesta investointien suojasta keskusteltiin. Neuvottelujen toinen kierros oli alun perin tarkoitus käydä lokakuussa, mutta Yhdysvaltojen hallinnon työsulku viivästytti prosessia. Viiveestä huolimatta marraskuussa edettiin tehokkaasti ja jatkettiin siitä, mihin oli päästy ensimmäisellä kierroksella heinäkuussa. 9

10 EU puolen pääneuvottelija, kauppakomissaari Karel De Gucht kiitteli yhteistyötä ja poliittista tahtoa. Hän kehotti suuntaamaan katseen neuvottelujen pääpalkintoon : enemmän työtä eurooppalaisille ja enemmän kasvua Euroopan talouteen. Eteenpäin sidosryhmiä kuunnellen EU on tiedottanut avoimesti, että se pyrkii saamaan kaikkiin sopimuksiinsa kirjaukset, joiden tavoitteena on estää investointisuojapykälien väärinkäyttö, toisin sanoen yritysten perusteettomat vaatimukset. Keskusteluissa vahvistettiinkin erikseen molempien osapuolten sääntelyautonomian säilyttäminen. Myös EK:n kanta on, että omaisuuden suoja kuuluu oikeusvaltion periaatteisiin. Mahdollisuudet väärinkäytöksiin pitää kuitenkin minimoida. Neuvotteluja on käyty poikkeuksellisen avoimessa ilmapiirissä, mikä on ollut myös elinkeinoelämän tavoite. Pääneuvottelijat kutsuivat keskusteluihin yli 350 edustajaa kansalaisjärjestöistä, kuluttajien edustajista, liikeelämästä sekä ammattiliitoista. Vuoropuhelua jatketaan myös tulevaisuudessa. Kolmas neuvottelukierros käydään joulukuun puolivälissä Washingtonissa. Ennen sitä käytiin myös erillisiä keskusteluja muun muassa IPR kysymyksistä, kilpailupolitiikasta sekä pk yrityksistä ja ympäristökysymyksistä. Lue lisää komission sivuilta: focus/ttip/ Asiantuntijat Heidi Marttila ja Saila Turtiainen 10 EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea Euroopan komissio julkaisi lokakuussa vuosittaisen koulutuskatselmuksen, joka tarkastelee EU:n ja jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kehitystä. Suomi kuuluu edelleen koulutuksessa monin osin EU maiden kärkikastiin. Suomen julkisten koulutusmenojen osuus oli 6,4 prosenttia bkt:stä vuonna EU:ssa se oli keskimäärin5,3 prosenttia. 15 vuotiaiden osaamista mittaavassa Pisa vertailussa Suomi on sijoittunut EU maista parhaiten lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä siitä huolimatta, että kehityksessä on ollut viime vuosina jonkinlaista pysähtyneisyyttä. Vain joka kolmas suomalainen vuotias kokee omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia tietoja ja taitoja, mikä on alle EU:n keskiarvon. Koulunkäynti keskeytyy harvemmin kuin EU:ssa keskimäärin Suomessa koulunkäynnin keskeyttämisaste oli 9 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa osuus oli keskimäärin 13 prosenttia. Maahanmuuttajilla keskeyttäminen oli huomattavasti yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Erityisen riskiryhmän muodostavat Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa saapuneet nuoret. Huomiota kiinnitettävä korkea asteen koulutuksen tehokkuuteen Suomessa korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa keskiarvo oli 36 prosenttia. Katselmuksessa Suomea kehotetaan kiinnittämään huomiota julkisrahoitteisen koulutuksen tehokkuuteen. Sillä viitataan OECD maiden pisimpiin lukeutuviin valmistumisaikoihin. 10

11 Myös kansainvälistyminen ja suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuden vahvistaminen ovat haasteita, joiden eteen on edelleen tehtävä töitä. Nuorten pääsyä työelämään helpotettu monin tavoin Osana nuorten yhteiskuntatakuuta Suomessa on käynnistetty useita toimenpiteitä nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty ja opiskelijavalintakriteerejä on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat ovat etusijalla koulutukseen. Raportissa ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa pidetään kuitenkin pienenä verrattuna arvioon, jonka mukaan Suomessa on nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Korkeakouluista valmistuneiden työllisyysaste oli Suomessa 81 prosenttia vuonna 2012, kun EU:n keskiarvo oli 76 prosenttia. Selityksenä saattaa olla matemaattis luonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta valmistuneiden korkeat osuudet. Muualla Euroopassa opiskellaan useammin taloustieteitä, oikeustiedettä ja yhteiskuntatieteitä, jotka reagoivat herkemmin talouden suhdanteisiin. Osaamista kehitetään myös työuran aikana Kansainvälinen PIAAC aikuistutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten (16 65 vuotiaat) luku ja numerotaito edustavat EU maiden huippua. Suurella osalla väestöstä on myös hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Suomalaiset olivat EU maista kolmanneksi aktiivisimpia (25 prosenttia) osallistumaan aikuiskoulutukseen. Myös ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen osallistumisaste oli korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Katselmuksen mukaan Suomessa olisi hyödyllistä kohdentaa ikääntyneille työntekijöille toimia, joilla heitä autetaan pysymään aktiivisina työmarkkinoilla nykyistä pidempään. Haasteena on myös kuroa kiinni meneillään olevan rakennemuutoksen aiheuttamaa kuilua olemassa olevan ja tarvittavan uuden osaamisen välillä. Lue lisää: Komissio tiedote Education and Training Monitor highlights impact of budget cuts and skills mismatch Suomen raportti Education and Trainin Monitor Finland Asiantuntijat Satu Ågren, Marita Aho ja Eeva Kolehmainen 11 EU:n ilmanlaatupolitiikka uudistuu Brysselissä uudistetaan määräyksiä, joiden tavoitteena on vähentää ilman epäpuhtauksia Euroopassa. Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä tavoitteeseen päästään kustannustehokkaimmin, kun jäsenmaille annetaan riittävästi liikkumavaraa kansallisista toimista päättämiseen. Euroopan komission antaa ehdotuksen uudesta EU:n ilmanlaatupaketista vielä tämän vuoden aikana. Paketti ei koske hiilidioksidipäästöjä, joita säännellään ilmasto ja energiapolitiikalla (ns tavoitteet). Ilmanlaatupaketti sisältää muun muassa 11

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus - Mitä kuuluu? Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Katariina Huikko lakimies Uudistuksen tausta Vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2009/0110(COD) 6.1.2010 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön suuntaviivoista Euroopan

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00117

Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00117 Opetus ja kulttuuriministeriö MINVA OKM201500117 KAS Koponen Johanna(OKM) 15.06.2015 Viite EU; Koulutus Asia EU; koulutus: Epävirallinen ammatillisen koulutuksen ministerikokous 22.6.2015 Epävirallinen

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot