EK:n EU uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n EU uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 (12.12.2013)"

Transkriptio

1 EK:n EU uutiskirje 7/2013 joulukuu 2013 ( ) Hyvä lukija, Europarlamenttivaalien lähestyessä keskustelu EU:n tulevaisuudesta voimistuu. Suomen kannalta keskeinen kysymys kuuluu, miten EU:sta luodaan paras paikka työlle, työpaikoille ja yrityksille. Tästä teemasta kuultiin suomalaismeppien puheenvuoroja tilaisuudessa, jonka EK järjesti suomalaisille toimittajille marraskuussa Brysselissä. Vastausten skaala oli laaja. Keskustelu kulki vielä näin puoli vuotta ennen vaaleja hienotunteista rataa, vaikka yksittäisten meppien, tulevien meppiehdokkaiden, kannat eroavat toisistaan monissa kysymyksissä. Puheenvuoroissa sivuttiin talouskysymyksiä yllättävän vähän, vaikka ne ovat edelleen arkipäivää Brysselin keskusteluissa. Poliitikot eivät luo työpaikkoja, vaan yritykset. Tämä unohtuu usein keskusteluissa, mutta ei onneksi silloin, kun iso joukko suomalaisia meppejä on koolla. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, ettei ole ihme, että eurooppalaiset yritykset ja varsinkin kasvuyritykset siirtävät toimintaansa muualle kankeiden rakenteiden Euroopasta. Energian hinta vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön keskeisesti. Pari suomalaismeppiä totesi, että eurooppalainen energiapolitiikka perustuu liikaa tuille eikä EU:n pidä tehdä yksipuolista ilmastopolitiikkaa. Tästäkin teemasta olisi varmasti kehkeytynyt tiukka keskustelu jossakin toisessa tilaisuudessa. Euroopan komissio on käynyt läpi REFIT ohjelmallaan koko EU lainsäädännön kartoittaakseen sääntelytaakkaa, epäjohdonmukaisuuksia sekä tehottomia säädöksiä. Lisäksi arvioitiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa tai kumota lainsäädäntöä. Näkemykset siitä, mikä on turhaa sääntelyä, vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Mepit olivat yksimielisiä siitä, että sääntelyä tarvitaan sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kilpailukyky sanaa käytetään paljon EU:n tavoitteista puhuttaessa. Joidenkin mielestä kilpailukyvylle pitäisi antaa enemmän painoarvoa EU päätöksenteossa, toisten mielestä kilpailukyky ei ole ongelma Euroopassa. Toimittajat saivat myös kuulla, etteivät suomalaiset tunne parlamenttia ja ole tietoisia sen vallan kasvusta. Ehkäpä tämäkin asia tulee selväksi ennen vaaleja käytävissä keskusteluissa! EK:n Brysselin toimisto toivottaa uutiskirjeen lukijoille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle Seuraava EU uutiskirje ilmestyy helmikuussa Tässä uutiskirjeessä: Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 strategian tavoitteissa Komissio huolissaan Suomen ikääntymisestä, kannustaa myös kuntarakenteen uudistamiseen Komissio: sisämarkkinoilla edelleen käyttämätöntä potentiaalia EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksen valmistelu jatkuu Sääntelyä kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta uudistetaan uhkana ylisääntely Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen etenee EU:ssa Tupakkatuotedirektiiviehdotuksen käsittely loppusuoralla EU:ssa EU USA vapaakauppaneuvottelut etenivät hyvässä hengessä toisella kierroksella EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea EU:n ilmanlaatupolitiikka uudistuu Kreikka keskittyy EU puheenjohtajakaudellaan kasvuun ja talouden ohjaukseen

2 2 Eurostat mittasi edistymistä Eurooppa 2020 strategian tavoitteissa Eurooppa 2020 strategian tavoitteena on edistää kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä parantavia uudistuksia jäsenmaissa ja koko EU:ssa. Strategia hyväksyttiin vuonna Sen puolivälitarkastelu on agendalla Eurooppa neuvoston kevään huippukokouksessa. Eurostatin tuore julkaisu tarjoaa tilastotietoa strategian seurantaan. Julkaisu ei pyri ennustamaan tavoitteiden saavuttamista, vaan avaa sitä, millaisia muutoksia tavoitteita mittaavissa indikaattoreissa on havaittavissa. EU:n yhteisten tavoitteiden lisäksi jokaiselle jäsenmaalle on vahvistettu strategiassa omat tavoitteet. Suomen tavoitteita ovat: 1. Nostaa vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin (EU:n tavoite 75 prosenttia). 2. Kasvattaa t&k panostusten osuutta vähintään 4 prosenttiin bkt:sta (EU:n tavoite 3 prosenttia). 3. Sitoutua ilmastonmuutoksen torjumisessa aiemmin sovittuihin 20/20/20 tavoitteisiin. 4. Nostaa koulutustasoa vähentämällä koulupudokkaiden määrää alle 8 prosenttiin ja kasvattamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nuorista ikäluokista 42 prosenttiin (EU:n vastaavat tavoitteet 10 ja 40 prosenttia). 5. vähentää köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien määrää :lla (koko EU:ssa 20 miljoonalla). Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi koordinoidaan EU:n talouden ohjausjärjestelmällä. Keväisin julkistettavat maakohtaiset suositukset linkitetään näin strategian toteuttamiseen. Työllisyys juuttunut alas, päästövähennyksissä edistystä Eurostatin mukaan työllisten osuus kasvoi vuosina , mutta kääntyi laskuun vuonna 2009 ja juuttui 68,5 prosentin tasolle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Naisten työllisyys kasvoi seurantajaksolla nopeammin kuin miesten, mikä pienensi sukupuolten välisiä eroja työllisyysasteessa. Pitkällä aikavälillä väestökehitys aiheuttaa työvoiman vähenemistä, minkä vuoksi työllisyyden lisääminen ja työurien pidentäminen on entistäkin tärkeämpää. Talouskriisistä huolimatta EU:ssa panostettiin kasvuun vahvistamalla julkisia t&k panostuksia. Kokonaispanostukset vakiintuivat 2 prosenttiin bkt:stä vuosina , mikä haastaa strategian tavoitteen saavuttamisen varsinkin, kun EU:n pitäisi vielä kuroa umpeen eroa kilpailijamaihinsa, muun muassa USA:han, Kiinaan, Japaniin ja Etelä Koreaan. Hiilidioksidipäästöjä vähennettiin EU:ssa vuoteen 2011 mennessä 17 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna, mikä jää vain 3 prosenttiyksikön päähän 2020 tavoitteesta. Suurimmat vähennykset saavutettiin teollisuudessa ja energiateollisuudessa. EU:n päästökauppasektori saavuttaa joka tapauksessa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet. EU on saavuttanut 70 prosenttia energiatehokkuustavoitteesta 9 vuotta ennen sovittua määräaikaa. Taloustilanne selittää osan päästöjen ja energiakulutuksen vähenemisestä. Koulupudokkaiden määrä on vähentynyt EU:ssa vuodesta 2005 lähtien. Naiset ovat lähempänä EU:n 10 prosentin tavoitetta kuin miehet. Myös korkeakoulututkintojen tavoitteessa on edistytty: naiset saavuttivat 40 prosentin tavoitteen jo vuonna

3 3 Eurostatin selvitys havainnollistaa maakohtaisten tavoitteiden saavuttamista erillisillä maaprofiileilla. Suomi on jo ylittänyt korkea asteen koulutuksen tavoitteen. Muissa indikaattoreissa olemme pääsääntöisesti lähempänä tavoitetta kuin EU maat keskimäärin. Elinkeinoelämä: Menestyvät yritykset ovat avain tavoitteiden saavuttamiseen Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä EU:n on keskityttävä kasvua ja työllisyyttä lisääviin toimiin. Tarvitaan lisää konkreettisia tekoja yrityksille suotuisan toimintaympäristön ja globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Menestyviä yrityksiä, tuottavuutta ja kasvua tarvitaan, jotta on mahdollista luoda työpaikkoja, investoida, parantaa julkisen talouden tilaa ja turvata eurooppalaista hyvinvointia. Kilpailukyvyn edistämisen on ohjattava EU:n toimia sanoissa ja teoissa. Eurooppa 2020 tavoitteita on tärkeä seurata ja Euroopan talouden ohjausjärjestelmää ja jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatiota vahvistaa. EU tason seurannassa on mitattava nimenomaan jäsenmaiden makrotaloudellista suoriutumista sekä joustaviin ja toimiviin työmarkkinoihin perustuvaa, työpaikkoja luovaa kasvua. Lue lisää: Komission Eurooppa 2020 sivut Eurostatin julkaisu /EN/KS EN.PDF Suomen maaprofiili _Finland Asiantuntija Eeva Kolehmainen ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula Komissio huolissaan Suomen ikääntymisestä, kannustaa myös kuntarakenteen uudistamiseen Euroopan komissio julkisti marraskuussa vuotuisen kasvuselvityksensä. Komission kasvuselvitys on osa uudistunutta Euroopan unionin talouspoliittista sääntelyä, joka on tiivistynyt vuonna 2011 annetun ns. six pack lainsäädäntöpaketin, vuonna 2012 tehdyn finanssipoliittisen sopimuksen ja vuonna 2013 annettujen ns. two pack asetusten myötä. Keskipitkän aikavälin ensisijaiset toimet ovat edelleen samat: eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen, talouden luotottamisen palauttaminen, nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen, työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen sekä julkishallinnon nykyaikaistaminen. 3

4 4 Osana kasvuselvitystä komissio teki myös katsauksen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymiseen jäsenvaltioittain. Suomelle komissio esittää huolestumisensa väestön erittäin nopeasta ikääntymisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi myös kuntarakennetta kannustetaan uudistamaan: Suomessa on suuri määrä itsenäisesti toimivia kuntia, joiden talous joutuu lähivuosina kovaan paineeseen. Ja koska työikäisten määrä laskee Suomessa koko ajan voimakkaasti, komissio kehottaa pidentämään työuria. Suomessa suurin muutos talouspolitiikassa tulee siitä, että tulevaisuudessa hallitus vastaa entistä selvemmin myös kuntataloudesta. Se on loogista, sillä suurin osa julkisen sektorin henkilöstöstä ja siten myös menoista toteutuu käytännössä kunnissa. Jos kuntien menoja kasvatetaan, hallituksen on vastaisuudessa osoitettava nykyistä selvemmin, miten menolisäykset rahoitetaan. Suomessa pitkään voimassa ollut valtiontalouden kehysmenettely laajenee koskemaan myös kuntataloutta. EK pitää myönteisenä kehysmenettelyn laajenemista kuntiin. Suurimmat virheet kuntataloudessa on tehty hyvinä aikoina, kun rahaa on esimerkiksi yhteisöveron äkillisen nousun takia tullut kunnan kassaan ja pysyviä menoja on paisutettu. Komission tiedonanto: vuotuinen kasvuselvitys 2014: Katsaus maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistymiseen jäsenvaltioittain: Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula Komissio: sisämarkkinoilla edelleen käyttämätöntä potentiaalia Euroopan komissio julkaisi marraskuussa järjestyksessään toisen raportin sisämarkkinoiden integraatiosta. Siinä arvioidaan, miten hyvin EU:n sisämarkkinat toimivat ja millaista edistymistä EU maat ovat saavuttaneet sisämarkkinoiden esteiden poistamisessa. Komissio keskittyy aloihin, joilla se arvioi kasvun edellytykset suurimmiksi eli palvelumarkkinoihin, rahoitusmarkkinoihin, energiamarkkinoihin sekä liikenteeseen ja digitaalisiin markkinoihin. Palveludirektiivistä jopa yli kahden prosentin kasvuruiske Raportin mukaan palvelujen sisämarkkinoilla on edelleen suurta kasvupotentiaalia eivätkä palvelujen sisämarkkinat ole yhtä kehittyneet kuin tavaroiden. Komissio arvioi, että esimerkiksi palveludirektiivin kunnianhimoisella täytäntöönpanolla olisi saavutettavissa 0,6 2,6 prosentin lisäys EU alueen bkt:hen. Rahoitusmarkkinoista komissio toteaa markkinoiden sirpaloituneen finanssikriisin seurauksena. Energiamarkkinoilla taas olisi erittäin tärkeää panna täytäntöön ns. kolmas energiapaketti. Energiainfrastruktuuriin tarvitaan edelleen investointeja. Liikennepalvelujen sisämarkkinat ovat toteutuneet tähän mennessä vain rajoitetusti, ja raportti kehottaa jäsenmaita ponnistelemaan vahvemmin sisämarkkinoiden eteen. Hankkeita asetetaan eri jäsenmaissa 4

5 5 tärkeysjärjestykseen eri tavoin ja myös liikennemarkkinat ovat sirpaloituneet. Ne heikentävät liikennepalvelujen laatua. Digitaalisista markkinoista raportti toteaa, että hyvin toimivien digitaalisten markkinoiden taustalla ovat lukuisat toisiinsa vaikuttavat tekijät. Esimerkiksi kiinteät laajakaistayhteydet ovat yleistyneet EU:n jäsenmaissa maltillisesti, mutta tasaisesti. Elinkeinoelämä: esteet pois, mutta ilman turhaa sääntelytaakkaa Myös EK:n mielestä sisämarkkinoissa on edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia. On tärkeää arvioida sisämarkkinoiden toimivuutta ja suunnata EU:n toimia sellaisten esteiden poistamiseen, jotka heikentävät eniten yritysten kasvumahdollisuuksia. Samalla on välttämätöntä huolehtia siitä, että esteiden poistaminen ei johda raskaaseen ja yksityiskohtaiseen EU sääntelyyn. Raportti komission sivuilla: lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2013:0785:fin:fi:pdf Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksen valmistelu jatkuu Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2012 ehdotuksen yleiseksi tietosuoja asetukseksi. Uudella asetuksella on tarkoitus uudistaa EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Euroopan parlamentissa ehdotuksesta vastaava kansalaisvapauksien ja oikeus ja sisäasioiden valiokunta LIBE äänesti ehdotuksesta lokakuussa. Ehdotuksesta on neuvoteltu tiiviisti myös neuvostossa, mutta sisällöstä ei ole saavutettu jäsenmaiden kesken yhteisymmärrystä. EK pitää tärkeänä, että EU:n tietosuojalainsäädännön uudistus valmistellaan huolellisesti. Kyse on laajasta ja yritysten kannalta erittäin tärkeästä uudistuksesta hosumalla ei synny laadukasta lainsäädäntöä. Uudistuksen vaikutukset laajoja, komission ehdotus ja parlamentin muutokset ongelmallisia Komission ehdottamassa asetuksessa on käytännössä kyse EU:n tietosuojaa koskevan yleislainsäädännön uudistamisesta kokonaan. Jos asetus hyväksyttäisiin komission ehdottamassa muodossa, kansallisten henkilötietolakien sijaan eri tahot esimerkiksi yritykset ja kunnat soveltaisivat toiminnassaan suoraan EU asetusta. Henkilötietojen suojasta säädettäisiin myös yksityiskohtaisemmin kuin Suomessa nykyisin. Komission ehdotuksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut yksityisyyden suojan parantaminen. Se näkyy muun muassa siinä, että henkilötietojen käsittelyä rajoitettaisiin nykyisestä ja käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia lisättäisiin. Myös seuraamusjärjestelmä muuttuisi ankarammaksi: komissio haluaisi esimerkiksi antaa tietosuojaviranomaisille oikeuden sakottaa. EK:n mielestä komission ehdotus on paitsi vaikutuksiltaan erittäin laaja, myös hyvin ongelmallinen. Vaarana on, että henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen nykyisestä vaikeuttaisi tietojen järkevää ja tehokasta hyödyntämistä yhteiskunnassa ja velvollisuuksien lisääntyminen aiheuttaisi lisäkustannuksia sekä yrityksille että esimerkiksi kunnille. 5

6 6 EK katsoo, että komission ehdotusta on parannettava merkittävästi ehdotuksesta käytävien neuvottelujen aikana. Sitä vasten LIBEn äänestystulos on pettymys: valiokunta muun muassa lisäisi henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia enemmän kuin komissio oli ehdottanut. Lainsäädännön laatua ei pidä riskeerata hätiköinnillä Komissio ja parlamentti ovat pyrkineet vauhdittamaan lainsäädännön uudistuksesta sopimista. Komissio on tavoitellut jopa sitä, että neuvosto ja parlamentti sopisivat uudistuksesta ennen ensi kevään parlamenttivaaleja. EK pitää selvänä, että komission ehdotuksen vaatimien merkittävien parannusten valmistelu vaatii paljon työtä ja aikaa. Hätiköityjä ratkaisuja ei pidä tehdä eikä lainsäädännön laatua riskeerata. Tiukkojen aikataulutavoitteiden sijaan neuvotteluissa pitää EK:n mielestä keskittyä siihen, että uudistusprosessissa saavutetaan laadukasta ja toimivaa lainsäädäntöä, joka takaa hyvän tasapainon henkilötietojen suojan ja tietojen käsittelemisestä yhteiskunnassa saatavien hyötyjen välillä. Ehdotus tietosuoja asetukseksi: protection/news/120125_en.htm Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien ja oikeus ja sisäasioiden valiokunnan mietintö: %2f%2fEP%2f%2fTEXT%2bREPORT%2bA %2b0%2bDOC%2bXML%2bV0%2f%2fEN&language=FI Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen Sääntelyä kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta uudistetaan uhkana ylisääntely Euroopan parlamentin sisämarkkina ja kuluttajansuojavaliokunta äänesti lokakuussa sääntelyuudistuksesta, joka koskee kulutustavaroiden turvallisuutta ja markkinavalvontaa EU:ssa. Neuvotteluja kulutustavaroiden turvallisuuden ja markkinavalvonnan sääntelyn uudistamisesta on käyty tänä vuonna ahkerasti myös neuvostossa, mutta yhteisymmärrystä jäsenmaiden kesken ei ole saavutettu. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa sääntelyä, mutta elinkeinoelämän mielestä uhkana on pikemminkin sääntelyn muuttuminen yrityksille entistä raskaammaksi. Kiristyksiä kiristysten perään Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa sääntelyn uudistamiseksi helmikuussa Uudella asetuksella kulutustavaroiden turvallisuudesta säädettäisiin muun muassa yleisestä turvallisuusvaatimuksesta, yritysten velvollisuuksista sekä kulutustavaroiden jäljitettävyydestä ja alkuperämerkinnöistä. Asetusta, joka korvaisi tällä hetkellä voimassa olevan yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin, sovellettaisiin käytännössä lähes kaikkiin vähittäiskaupassa kuluttajille myytäviin tavaroihin (poikkeuksena elintarvikkeet). Asetuksella tuotteiden markkinavalvonnasta puolestaan säädettäisiin EU:n markkinavalvonnan puitteista sekä EU:ssa olevien ja EU:hun tulevien tuotteiden valvonnasta. 6

7 7 Komissio esitti jo omassa ehdotuksessaan yrityksille entistä kattavampia ja siten raskaampia velvollisuuksia, mutta parlamentin sisämarkkina ja kuluttajansuojavaliokunta kiristi niitä vielä lokakuun äänestyksessään. Valiokunta halusi tiukentaa esimerkiksi yritysten velvollisuuksia testata kulutustavaroita. Elinkeinoelämä: sääntelyyn tasapainoa ja oikeasuhtaisuutta EK korostaa, että neuvotteluissa on varmistettava yksinkertainen, selkeä ja tasapainoinen sääntely kulutustavaroiden turvallisuudesta ja markkinavalvonnasta. Valitettavasti parlamentin sisämarkkina ja kuluttajansuojavaliokunnan äänestystulos ei johda siihen. On tärkeää pyrkiä varmistamaan, että markkinoilla kuluttajille tarjottavat tuotteet ovat turvallisia. Yrityksille asetettavien velvollisuuksien on kuitenkin oltava tarpeellisia ja oikeasuhtaisia. Ylisääntelyä on vältettävä. Ehdotukset komissio sivuilla: Asiantuntijat Niina Harjunheimo ja Eeva Kolehmainen Tavaramerkkisääntelyn uudistaminen etenee EU:ssa EU:n tavaramerkkipaketti eli tavaramerkkiasetuksen ja direktiivin uudistaminen on edennyt syksyn aikana sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. EU:n puheenjohtajamaa Liettua on laatinut kompromissiehdotuksen, jonka käsittely käynnistynee joulukuun puolivälissä. Neuvostossa merkittävimmät kysymykset ovat liittyneet Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston OHIMin (The Office of Harmonization for the Internal Market) hallintoon ja rahoitukseen sekä yhteistyöhön jäsenmaiden virastojen kanssa, kansallisten järjestelmien säilymiseen elinvoimaisena harmonisointitavoitteen rinnalla sekä kauttakulkuliikenteen tavaramerkkikysymysten ratkaisemiseen. Viisitoista jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, on muodostanut Friends of Trademark taustaryhmän, joka pyrkii löytämään kompromisseja avoinna oleviin kysymyksiin neuvoston työn edistämiseksi. Asiaa puitiin myös joulukuun kilpailukykyneuvostossa. Suomessa on käyty avoimesti keskustelua kotimaisten sidosryhmien kanssa muun muassa elinkeinoelämälle keskeisistä kysymyksistä. Parlamentissa uudistusta on käsitelty huomattavasti nopeammin. Oikeudellisten asioiden valiokunnassa raportöörinä toimii ruotsalaismeppi Cecilia Wikström, joka teki omat ehdotuksensa jo viime kesänä. Sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida niitä lokakuun loppupuolelle. Elinkeinoelämälle keskeiset kysymykset liittyvät parlamentissa samoihin teemoihin kuin neuvostossa. Valiokunta äänestänee asiasta joulukuun puolivälissä. Tavoitteena kahden järjestelmän rinnakkaiselo Elinkeinoelämä seuraa aktiivisesti uudistuspaketin käsittelyä sekä neuvostossa että parlamentissa. Pyrkimyksenä on vaikuttaa niin, että kansallisten tavaramerkkijärjestelmien ja EU tavaramerkin rinnakkaiselo pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti ja suomalaisen elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen. OHIM ylijäämän siirtämistä EU:n budjettiin elinkeinoelämä ei kannata, vaan raha pitäisi voida käyttää vastaisuudessakin immateriaalioikeuksia hyödyttäviin sekä OHIMin ja kansallisten virastojen yhteistyön edistämistä tukeviin hankkeisiin. 7

8 8 Lue lisää: * Komission ehdotukset direktiivin ja asetuksen muutokseksi (liite) * Wikströmin raporttiluonnos reports.html#menuzone * EK:n kanta Suomen eduskunnalle TM pakettiin (liite) * Joulukuun kilpailukykyneuvoston edistymisraportti neuvottelujen etenemisestä neuvostossa (liite) Asiantuntija Riikka Tähtivuori ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula Tupakkatuotedirektiiviehdotuksen käsittely loppusuoralla EU:ssa Euroopan parlamentti äänesti tupakkatuotedirektiiviehdotuksesta täysistunnossa lokakuun alkupuolella. Tavaramerkkioikeuden näkökulmasta tulos oli tyydyttävä, sillä pakottavat säännökset logottomista pakkauksista jäivät hyväksymättä lukuun ottamatta direktiiviehdotukseen sisältyvää kansallista mahdollisuutta ottaa käyttöön tiukemmat säännökset eli käytännössä logottomat pakkaukset (plain packaging). Suomi kannatti valtioneuvoston kirjelmässä tätä tiukinta mahdollista vaihtoehtoa. Äänestyksen lopputuloksena terveysvaroitusten suuruudeksi (kuva ja tekstivaroitukset) hyväksyttiin 65 prosenttia pakkauksen etu ja takakannesta. Se on sama määrä, jonka neuvosto linjasi pakkauksista. Sen sijaan parlamentin äänestyksen lopputulos terveysvaroitusten sijainnista pakkauksen takakannessa on tavaramerkkien käytön näkökulmasta huononnus. Neuvosto nimittäin linjasi, että terveysvaroitusten sallitaan lähtevän pakkauksen yläosasta alaspäin, kun taas parlamentin äänestyksessä päätettiin päinvastoin eli varoitusmerkinnät lähtevätkin alhaalta ylöspäin. Jos parlamentin näkemys päätyy direktiiviin, se tarkoittaa käytännössä logottomuutta, koska terveysvaroitusten yläpuolelle ei saa sijoittaa tavaramerkkejä, vaan ainoastaan viranomaisten vero ja muita merkintöjä. Suomessa ei ole käytössä veromerkkejä, mutta muun muassa savukkeiden hinta, viivakoodi ja valmistajan/maahantuojan nimi, jotka ovat pakollisia, vievät pakkauksessa tilaa. Elinkeinoelämä: immateriaalioikeudet turvattava Direktiiviehdotuksen käsittely on edennyt nyt jäsenmaiden pysyvien edustajien komiteaan (Coreper). Tavoitteeksi on esitetty, että neuvottelut saataisiin valmiiksi vielä tänä vuonna. Parlamentti äänestäisi direktiivistä todennäköisesti ensi vuoden helmi huhtikuussa ja neuvosto syyskuuhun mennessä. Lopullisen hyväksymisen jälkeen jäsenmailla olisi 18 kuukautta aikaa muuttaa omat säädöksensä direktiivin mukaisiksi. Tavoitteena on saada ehdotus voimaan vuosina tietyt siirtymäajat huomioiden. Elinkeinoelämä pitää täytäntöönpanon haasteena Suomessa valtioneuvoston tiukkaa näkemystä kansallisen option käyttämisestä. IPR suojan näkökulmasta eduskunnan lausunnossa nostetaan kuitenkin hyvin esille, ettei Suomen pitäisi tukea neuvotteluissa kantaa, joka johtaisi kokonaan logottomiin vähittäispakkauksiin ja ettei immateriaalioikeuksien suojaa eikä tavaramerkin haltijan oikeuksia pidä unohtaa tässä hankkeessa. Logottomuus lisäsi laittoman tupakan suosiota Australiassa 8

9 Australiassa tuli vuosi sitten voimaan laki logottomista tupakkatuotepakkauksista. Pakkausten käyttöönotosta on teetetty KPMG:llä tutkimus, jossa hyödynnettiin Euroopassa yleisesti käytettävää metodia, jonka muun muassa Euroopan komissio ja sen väärentämisen vastainen toimisto OLAF ovat hyväksyneet. Tutkimuksen mukaan tuotemerkkien poisto ei ole vähentänyt tupakkatuotteiden kulutusta. Osa kulutuksesta on siirtynyt laittomaan kauppaan: laittoman tupakan kulutus oli Australiassa 11,8 prosenttia kokonaiskulutuksesta kesäkuussa 2012, mutta kesäkuussa 2013 jo 13,3 prosenttia. Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti laittomat, tuotemerkillä varustetut tuotteet, joiden kulutus kasvoi 154 prosenttia. Logottomien pakkausten yhtenä merkittävänä haittana pidetään nimenomaan tuoteväärennösten ja laittoman kaupan lisääntymistä ja tutkimus Australiasta osoittaa, ettei huoli ole aiheeton. Parhaillaan selvitetään, onko Australian laki yhdenmukainen WTO sopimusten kanssa ja rikkooko se muun muassa kansainvälistä TRIPS sopimusta. Tapauksesta aikanaan annettava päätös on tärkeä ennakkopäätös. Lue lisää: Tutkimus Australiasta Talousvaliokunnan lausunto (pdf, liite) EK:n muistio talousvaliokunnalle (pdf, liite) Valtioneuvoston U kirjelmä (pdf, liite) 9 Katso myös EK:n aiemmat nettiuutiset: Ehdotus uudeksi tupakkatuotedirektiiviksi heikentäisi tavaramerkkien käyttöä pakkauksissa n_kayttoa_pakkauksissa Logottomia pakkauksia ajetaan tupakkatuotedirektiiviin IPR asiantuntija Riikka Tähtivuori ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula EU USA vapaakauppaneuvottelut etenivät hyvässä hengessä toisella kierroksella Marraskuussa käytiin toinen kierros neuvotteluista, jotka tähtäävät Euroopan ja Yhdysvaltojen väliseen kauppa ja investointikumppanuussopimukseen (TTIP). Pöydällä olivat muun muassa palvelukauppa, energia ja raaka aineet, kysymykset sääntelystä, julkiset hankinnat sekä tekniset kaupanesteet. Myös paljon julkisuutta saaneesta investointien suojasta keskusteltiin. Neuvottelujen toinen kierros oli alun perin tarkoitus käydä lokakuussa, mutta Yhdysvaltojen hallinnon työsulku viivästytti prosessia. Viiveestä huolimatta marraskuussa edettiin tehokkaasti ja jatkettiin siitä, mihin oli päästy ensimmäisellä kierroksella heinäkuussa. 9

10 EU puolen pääneuvottelija, kauppakomissaari Karel De Gucht kiitteli yhteistyötä ja poliittista tahtoa. Hän kehotti suuntaamaan katseen neuvottelujen pääpalkintoon : enemmän työtä eurooppalaisille ja enemmän kasvua Euroopan talouteen. Eteenpäin sidosryhmiä kuunnellen EU on tiedottanut avoimesti, että se pyrkii saamaan kaikkiin sopimuksiinsa kirjaukset, joiden tavoitteena on estää investointisuojapykälien väärinkäyttö, toisin sanoen yritysten perusteettomat vaatimukset. Keskusteluissa vahvistettiinkin erikseen molempien osapuolten sääntelyautonomian säilyttäminen. Myös EK:n kanta on, että omaisuuden suoja kuuluu oikeusvaltion periaatteisiin. Mahdollisuudet väärinkäytöksiin pitää kuitenkin minimoida. Neuvotteluja on käyty poikkeuksellisen avoimessa ilmapiirissä, mikä on ollut myös elinkeinoelämän tavoite. Pääneuvottelijat kutsuivat keskusteluihin yli 350 edustajaa kansalaisjärjestöistä, kuluttajien edustajista, liikeelämästä sekä ammattiliitoista. Vuoropuhelua jatketaan myös tulevaisuudessa. Kolmas neuvottelukierros käydään joulukuun puolivälissä Washingtonissa. Ennen sitä käytiin myös erillisiä keskusteluja muun muassa IPR kysymyksistä, kilpailupolitiikasta sekä pk yrityksistä ja ympäristökysymyksistä. Lue lisää komission sivuilta: focus/ttip/ Asiantuntijat Heidi Marttila ja Saila Turtiainen 10 EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea Euroopan komissio julkaisi lokakuussa vuosittaisen koulutuskatselmuksen, joka tarkastelee EU:n ja jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kehitystä. Suomi kuuluu edelleen koulutuksessa monin osin EU maiden kärkikastiin. Suomen julkisten koulutusmenojen osuus oli 6,4 prosenttia bkt:stä vuonna EU:ssa se oli keskimäärin5,3 prosenttia. 15 vuotiaiden osaamista mittaavassa Pisa vertailussa Suomi on sijoittunut EU maista parhaiten lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä siitä huolimatta, että kehityksessä on ollut viime vuosina jonkinlaista pysähtyneisyyttä. Vain joka kolmas suomalainen vuotias kokee omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia tietoja ja taitoja, mikä on alle EU:n keskiarvon. Koulunkäynti keskeytyy harvemmin kuin EU:ssa keskimäärin Suomessa koulunkäynnin keskeyttämisaste oli 9 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa osuus oli keskimäärin 13 prosenttia. Maahanmuuttajilla keskeyttäminen oli huomattavasti yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Erityisen riskiryhmän muodostavat Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa saapuneet nuoret. Huomiota kiinnitettävä korkea asteen koulutuksen tehokkuuteen Suomessa korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa keskiarvo oli 36 prosenttia. Katselmuksessa Suomea kehotetaan kiinnittämään huomiota julkisrahoitteisen koulutuksen tehokkuuteen. Sillä viitataan OECD maiden pisimpiin lukeutuviin valmistumisaikoihin. 10

11 Myös kansainvälistyminen ja suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuden vahvistaminen ovat haasteita, joiden eteen on edelleen tehtävä töitä. Nuorten pääsyä työelämään helpotettu monin tavoin Osana nuorten yhteiskuntatakuuta Suomessa on käynnistetty useita toimenpiteitä nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty ja opiskelijavalintakriteerejä on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat ovat etusijalla koulutukseen. Raportissa ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa pidetään kuitenkin pienenä verrattuna arvioon, jonka mukaan Suomessa on nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Korkeakouluista valmistuneiden työllisyysaste oli Suomessa 81 prosenttia vuonna 2012, kun EU:n keskiarvo oli 76 prosenttia. Selityksenä saattaa olla matemaattis luonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta valmistuneiden korkeat osuudet. Muualla Euroopassa opiskellaan useammin taloustieteitä, oikeustiedettä ja yhteiskuntatieteitä, jotka reagoivat herkemmin talouden suhdanteisiin. Osaamista kehitetään myös työuran aikana Kansainvälinen PIAAC aikuistutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten (16 65 vuotiaat) luku ja numerotaito edustavat EU maiden huippua. Suurella osalla väestöstä on myös hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Suomalaiset olivat EU maista kolmanneksi aktiivisimpia (25 prosenttia) osallistumaan aikuiskoulutukseen. Myös ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen osallistumisaste oli korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Katselmuksen mukaan Suomessa olisi hyödyllistä kohdentaa ikääntyneille työntekijöille toimia, joilla heitä autetaan pysymään aktiivisina työmarkkinoilla nykyistä pidempään. Haasteena on myös kuroa kiinni meneillään olevan rakennemuutoksen aiheuttamaa kuilua olemassa olevan ja tarvittavan uuden osaamisen välillä. Lue lisää: Komissio tiedote Education and Training Monitor highlights impact of budget cuts and skills mismatch Suomen raportti Education and Trainin Monitor Finland Asiantuntijat Satu Ågren, Marita Aho ja Eeva Kolehmainen 11 EU:n ilmanlaatupolitiikka uudistuu Brysselissä uudistetaan määräyksiä, joiden tavoitteena on vähentää ilman epäpuhtauksia Euroopassa. Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä tavoitteeseen päästään kustannustehokkaimmin, kun jäsenmaille annetaan riittävästi liikkumavaraa kansallisista toimista päättämiseen. Euroopan komission antaa ehdotuksen uudesta EU:n ilmanlaatupaketista vielä tämän vuoden aikana. Paketti ei koske hiilidioksidipäästöjä, joita säännellään ilmasto ja energiapolitiikalla (ns tavoitteet). Ilmanlaatupaketti sisältää muun muassa 11

12 12 komission tiedonannon ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian tarkistamisesta, kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamisen (ammoniakki, typpi, rikki, VOC, metaanija hiukkaspäästöt) sekä pieniä, alle 50 MW:n polttolaitoksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Euroopassa ilmanlaatuongelmien tasot vaihtelevat paljon jäsenmaittain, mikä johtuu muun muassa kunkin maan ilman epäpuhtauksien nykytasosta sekä väestötiheydestä. Suomessa on tehty paljon töitä päästöjen vähentämiseksi jo pitkään. Tulokset näkyvät ja ilmanlaatu on Suomessa pääosin hyvällä tasolla. (Katso tietografiikka: Päästöt ilmaan ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa vuodesta 1990) Päästöjä ilmaan rajoitetaan EU:ssa tällä hetkellä jo useilla eri mekanismeilla: Göteborgin pöytäkirja määrittelee epäpuhtauksille maakohtaiset maksimitasot, jotka on toimeenpantu EU:n jäsenmaissa kansallisia päästörajoja koskevalla direktiivillä. Liikenteen päästöjä rajoitetaan ajoneuvokohtaisilla (Euro )standardeilla. Teollisuuslaitosten päästöjä rajoitetaan teollisuuspäästödirektiivillä ympäristöluvituksen kautta. EK:n näkemyksen mukaan EU:n ilmanlaatupolitiikan uudistamisessa pitää korostaa kustannustehokkuutta. Keskeisintä on välttää päällekkäiset ohjauskeinot sekä tehostaa olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoa. Pieniä polttolaitoksia koskevassa EU lainsäädännössä tulee ottaa huomioon jo olemassa oleva ja hyvin toimiva kansallinen lainsäädäntö. Jäsenmaille täytyy jättää riittävästi liikkumavaraa kansallisesti toimivimpien ohjauskeinoja etsimiseen. Lue lisää: Review of the EU Air policy Environment European Commission SYKEn sivusto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa Asiantuntijat Anna Virolainen ja Saila Turtiainen Kreikka keskittyy EU puheenjohtajakaudellaan kasvuun ja talouden ohjaukseen EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyy vuoden 2014 alussa seuraavaksi puolivuotiskaudeksi Kreikalle. Kausi on poikkeuksellinen erityisesti siksi, että toukokuun lopussa järjestetään europarlamenttivaalit. Kreikka keskittyy kaudellaan tärkeiden hankkeiden lainsäädäntötyöhön, jotta niistä saavutettaisiin sopu neuvoston ja parlamentin kesken vielä ennen kevään vaaleja. Puheenjohtajakauden keskeiset tavoitteet kattavat seuraavat kokonaisuudet: 1. Kasvun, työllisyyden ja yhteenkuuluvuuden edistäminen Kasvun luominen ja vahvistaminen ovat Kreikalle itsestään selvä tavoite nykytilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat kivunneet ennätyskorkealle monissa jäsenmaissa ja laskusuhdanne haastaa jatkuvasti Euroopan taloutta. Konkreettiset painopisteet liittyvät muun muassa nuorten työllisyyden parantamiseen, vapaakauppasopimuksiin ja pk yritysten rahoituksen saatavuuteen. Kreikka haluaa arvioida myös Euroopan talous ja rahaliitto EMUn sosiaalisia seurauksia. 2. Euroopan talous ja rahaliitto EMUn syventäminen 12

13 Euron vakauden turvaaminen edistämällä EMU:n syventämistä sekä jäsenmaiden kansallisen finanssi ja talouspolitiikan etukäteiskoordinaatiota on yksi Kreikan painopisteistä puheenjohtajamaana. Tavoitteena on löytää sopiva tasapaino vakavaraisuuden ja solidaarisuuden välille. Yksi merkittävä konkreettinen pyrkimys on sovun saavuttaminen pankkiunionin toisesta pilarista eli yhteisen kriisinratkaisumekanismin luomisesta. Kreikan tavoitteena on edistää EMUn seuraavia askelia Eurooppaneuvostossa joulukuussa tehtävien päätösten pohjalta. Kreikka haluaa myös puuttua veropetoksiin ja veronkiertoon sekä edistää finanssitransaktioveron valmistelua. 3. Muuttoliike ja rajojen hallinta Epävakaat olot Euroopan lähialueilla ja niihin liittyvät maahanmuuttovirrat aiheuttavat ylimääräistä taakkaa erityisesti Etelä Euroopalle. Kreikan tavoitteena on luoda strateginen visio, jonka avulla taistellaan laitonta muuttoliikettä vastaan mutta turvataan samalla ihmisoikeudet. 4. EU:n merenkulkupolitiikka Kreikka pyrkii luomaan EU:lle uuden merenkulkupolitiikan, joka hyväksyttäisiin Eurooppa neuvostossa kesäkuussa Suomalaiselle elinkeinoelämälle Kreikan prioriteettilistan tärkeimmät osat liittyvät kahteen ensimmäiseen kokonaisuuteen. Niiden lisäksi EK pitää tärkeänä aloitetta EU:n energia ja ilmastopaketista vuodelle 2030 (ml. päästökaupan kehittäminen). Komissio antanee siitä tiedonannon vuoden 2014 alussa. Lisäksi EK vaikuttaa elinkeinoelämälle keskeisiin sisämarkkinoiden kehittämishankkeisiin, jotka koskevat tietosuojasääntelyä, tekijänoikeussääntelyä ja käytäntöjä sekä EU:n yhtiöoikeudellista sääntelyä. Kreikan puheenjohtajuuden nettisivut Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula 13 Katso myös EK:n nettiuutiset: Lähetetyistä työntekijöistä direktiivi Hankerahaa jaossa yrityksille EU:n kassasta EK:n Jyri Häkämies: Balin WTO sovusta kaivattu piristysruiske ristysruiske Aiesopimuksella tavoitellaan jatkoa energiatehokkuustyölle uustyolle

14 14 EU pohjustaa jätepolitiikan uudistamista Yrityskylä palkittiin eurooppalaisen yrittäjyyden edistämisestä esta Brittien yritykset: Kyllä EU:lle! Verkkokaupan kuluttajansuojaan tulossa muutoksia Kiirehtiminen ennen EU vaaleja ei saa heikentää lainsäädännön laatua annon_laatua Terveisiä Brysselistä blogit: Vaalit, joiden tuloksia koko EU odotti Mikä mättää Norjan mallissa? Rauhaa, rajattomuutta ja robotiikkaa vuonna 2050? Miksi EU:ssa tarvitaan sosiaalidialogia? Urkintakohu tiivistää Saksan ja Ranskan välejä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista koulutusta kaikille

Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista koulutusta kaikille Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM201600200 YVA Polvinen Minna(OKM) 15.12.2016 JULKINEN Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Talousarvion valvontavaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2196(DEC) 6.9.2016 TARKISTUKSET 1-15 Mietintöluonnos Marian-Jean Marinescu (PE584.114v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.5.2010 2008/0196(COD) LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Ruso Henrik(VNK)

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Ruso Henrik(VNK) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00657 VNEUS Ruso Henrik(VNK) 09.10.2015 Asia EU-lainsäädännön ja -lainsäädäntöehdotusten arviointi Suomen kannalta Kokous EU-ministerivaliokunta 09.10.2015-09.10.2015

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Komission esitys Komissio antoi esityksensä pian Pariisin vuoden 2015 Marraskuun terrori-iskun jälkeen samanaikaisesti: Neuvosto

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus - Mitä kuuluu? Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Katariina Huikko lakimies Uudistuksen tausta Vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta,

Lisätiedot

EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI

EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. huhtikuuta 2016 (OR. en) PUBLIC 7093/16 LIMITE PV/CONS 17 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston 3458. istunto (YLEISET ASIAT), Bryssel,

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 26.10.2012 LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) budjettivaliokunnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot