POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi"

Transkriptio

1 POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Anna Lyyra Seppänen 2006

2 Sisältö JOHDANTO 1 RAKENNUSHISTORIAA 1 2 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET Suhde ympäristöön Keskeiset arkkitehtoniset piirteet Pihatilat ja kulkuyhteydet 4 Kartta 1 Kiinteistön liikennereitit INVENTOINTILOMAKKEET Kiinteistölomake Rakennuslomake 1 Rakennuslomake 2 3 TOIMENPIDESUOSITUKSET JA KIINTEISTÖN MAHDOLLISUUDET 3.1 Arvot ja vahvuudet 3.2 Saneeraustarpeet ja tuleva käyttö Kartta 2 Kiinteistön arvokkaat ominaispiirteet 6 KUVALIITTEET LÄHTEET

3 POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Anna Lyyra Seppänen 2006

4 JOHDANTO Vanhat teollisuusympäristöt ja tehdasrakennukset ovat merkittäviä yhteisön identiteetin muovaajia, ja niiden asema osana suomalaista kulttuuriperintöä on vakiintunut 1980 luvulta alkaen. Vanhat teollisuuskiinteistöt 1800 luvulta aina 1960 luvulle saakka ovat usein arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, sillä niiden suunnitteluun ja ylläpitoon on aikanaan panostettu. Suunnittelijoina ovat toimineet huomattavimmat arkkitehdit, ja tehdaskiinteistön edustavuus on ollut tärkeä osa yrityskuvaa. Teollisuuspaikkakuntien tärkeinä työnantajina tehtaat ovat sijainneet keskeisillä paikoilla, joten niiden kaupunkikuvallinen ja kulttuurihistoriallinen vaikutus on ollut merkittävä. Teollisuustoiminnan päätyttyä kaupunkisuunnittelun haasteeksi on noussut näiden kohteiden rakennusperinnön arvioiminen ja säilyttäminen. Uudiskäytön myötä vanhat teollisuusalueet ja yksittäiset tehdaskiinteistöt ovat liittyneet osaksi elävää kaupunkiympäristöä Tamperetta voidaan pitää yhtenä edelläkävijänä vanhojen teollisuuskiinteistöjen uudelleenkäytössä. Valtakunnallisesti tunnettuja ja arvokkaita esimerkkejä ovat Tampellan ja Finlaysonin alueet, joiden asumista, virastoja, yrityksiä, virkistys ja kulttuuritilaa käsittävä uudiskäyttö on tunnustettu onnistuneeksi rakennusperinnön säilyttämisen projektiksi. Tampereen ratkaisuille on tyypillistä, että vanhoille teollisuuskiinteistöille luodaan monipuolinen ilme, jossa samaan kompleksiin sijoittuu useita erilaisia toimijoita. Tavoitteena on kiinteistön vireä käyttö niin päivällä kuin ilta aikaan. Yhteistä uudiskäyttöön saneeratuille tamperelaisille teollisuuskohteille on sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä lähellä keskustaa. Isojen teollisuuskortteleiden lisäksi Tampereella on myös joukko yksittäisiä teollisuuskiinteistöjä, jotka ovat saaneet uuden elämän virastona, oppilaitoksena tai kaupallisessa käytössä. Tällaisia ovat mm. Attilan kenkätehdas Tammelassa ja Suomen Trikoon tehdas Satamakadulla ja Ruuskasen pukutehtaan talo Pellavatehtaankadulla, jotka kaikki sijaitsevat ruutukaava alueella asutuksen ja liiketilojen keskellä, osana monimuotoista kaupunkitilaa. Entinen Haarlan paperitehtaan kiinteistö osoitteessa Pohjolankatu 25 on kiinnostava kohde Tampereen teollisuushistoriassa ja kaupunkikuvassa. Kiinteistö on syntynyt Tampereen teollisuuskaupunkiaikana, ja se on sijainniltaan ja ulkoasultaan tyypillinen vanha tehdasrakennus. Kiinteistö sijaitsee keskellä Tammelan Osmonmäen kaupunginosan tiivistä rakennuskantaa. Rakennushistoriallisesti edustettuina ovat funktionalismin aikakausi ja 1960 luvun moderni teollisuusrakentaminen. Historiansa aikana rakennus on kokenut sisätiloiltaan mittavia muodonmuutoksia oppilaitos ja toimistotiloiksi, osin myös asuintiloiksi. Tulevaa käyttöä pohdittaessa on huomioitava kiinteistön kulttuurihistoriallinen tausta sekä suunniteltava kunnostus ja muutostyöt siten, että ne tukevat kiinteistön rakennusperinnön säilymistä. Teollisuusrakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tulee arvioida niin teollisuushistorian ja arkkitehtuurin kannalta kuin ympäristö ja sosiaalisten arvojen valossa. Rakennukset viestivät talouden ja tekniikan historiaa sekä työn ja kaupunkielämän historiaa. Sosiaalisesti tehdasmiljöön merkitys sosiaalisten suhteiden kannalta on ollut merkittävä. Arkkitehtonisesti keskeisiä ovat teollisuusarkkitehtuurin ominaispiirteet, rakenteiden ja massoittelun kehitys sekä esteettiset arvot. Ympäristön kannalta tärkeää on rakennuksen liittyminen ympäröivään rakennuskantaan ja muuhun kulttuurimaisemaan.

5 1 Kiinteistön rakennushistoria 1.1 Tehtaiden Tammela Pohjolankatu 25 kuuluu Tampereen XIV kaupunginosaan, eli pohjoiseen Tammelaan, joka sijaitsee Osmonpuiston pohjoispuolella. Tammelan kaupunginosaa ovat historiallisesti leimanneet isot kenkätehtaat, jotka edelleenkin näkyvät katukuvassa, sekä lukuisat sekatavara ja muut puodit ja leipomot. Tammelaa kaavoitettiin siten, että asuintalot, tehdasrakennukset ja liiketilat sijoittuivat toistensa lomaan muodostaen elävän ja monimuotoisen kaupunkiympäristön. Tammelan alue kärsi vaurioita sekä sisällissodan taisteluissa että talvisodan pommituksissa. Tästä johtuen ympäristöä on korjattu ja täydennetty useaan otteeseen, mikä on luonut alueelle tyylillisesti vaihtelevan yleisilmeen. Alueen alkuperäisistä toiminnoista ovat jäljellä asuminen ja vilkas liiketoiminta, tehdastuotannon kadottua kuvasta. Kunnallisia tiloja alueelle on perinteisesti kuulunut vain vähän, lähinnä oppilaitoksia. Syntyaikanaan Osmonpuiston seutu oli vahvasti työväen kaupunginosa, jossa asui paljon tehdastyöläisiä sekä rakennus ja sekatyöläisiä. Alueen tärkeimpiä tehtaita olivat Aaltosen kenkätehdas Tammelantorin kulmassa, Branderin kenkätehdas Tammelan puistokadun varrella, PMK: n (Suomen puuvillatehtaitten myyntikonttorin) iso rakennus Erkkilänsillan kupeessa sekä Kave Oy:n kenkätehdas Pohjolankatu 19:ssä. Näistä Aaltosen, Branderin ja PMK:n rakennukset ovat säilyneet julkisivuiltaan muuttumattomina. Brander ja Aaltonen on saneerattu sisätiloiltaan asunnoiksi ja toimistoiksi, PMK puolestaan palvelee monen yrityksen, kuten kuntosalin toimipaikkana. 1.2 Paperitehtaan kortteli muutoksessa Kortteliin numero 245 (Pohjolankatu 23 25) nousi aluksi asuntoja. Vuonna 1900 paikalle rakennettiin nikkarityylinen, usean asunnon puutalo. Samalla vuosikymmenellä asuintalon viereen rakennettiin jykevä kivitalo, jossa toimi puusepänverstas. Pienteollisuuden tarpeisiin tontilla oli myös lukuisia pitkänmallisia, puurakenteisia varastokatoksia. Nykyisen Pohjolankatu 25:n paikka rakennettiin vasta Haarla Oy:n ostettua korttelin läntiset tontit (77, 78, 79 ja 80). Nykyisin tontin luoteiskulmassa on vielä yksi puinen asuinrakennus 1900 luvun alusta, muut naapurit ovat 1970 luvun kerrostaloja. Tontin rooli teollisuuskäytössä vahvistui, kun Rafael Haarla Oy rakennutti tontille paperinjalostustehtaan, jonka päätuotteena olivat kirjekuoret. Haarlan tehdas oli toiminut jo vuosisadan alusta keskustassa Verkatehtaankadulla. Haarlan merkitys Tampereen teollisuushistoriassa on keskeinen, olihan yhtiöllä kaupungissa tuotantoa sekä paperinvalmistuksessa että jalostuksessa. Talvisodan jälkeen Haarla yhtymä hankki kaksi tonttia korttelista 245, johon ryhdyttiin rakentamaan uutta tehdastaloa. Uudisrakennuksen piirsi Tampereelle paljon suunnitelmia tehnyt arkkitehti Harry W. Schreck. Tuotanto käynnistyi uudessa tehtaassa Haarlan tehdasrakennus on Schreckin varhaisempaa tuotantoa Tampereella, myöhemmin hänet tunnetaan mm. Kalevan tornien suunnittelijana. Rakennusta korotettiin ja täydennettiin moneen otteeseen. Alun perin kiinteistön läntinen siipi oli vain kolmikerroksinen, mutta se haluttiin korottaa nelikerroksiseksi vuonna Samalla laadittiin piirustukset (arkkitehtinä Erkki Liuha), jossa tehtaan rakennusmassaa

6 jatkettiin nelikerroksisena Pohjolankadun suuntaisesti nykyiseen leveyteen asti. Tyylillisesti oli tarkoitus toistaa vanhan osan funktionalistista ilmettä. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, vaan tyydyttiin länsisiiven korottamiseen vuonna Korotusosan ylintä kerrosta jatkettiin vielä poikittaissuuntaisella, nostetulla kattolyhdyllä, jonka ikkunoista saatiin lisävaloa ylimpään kerrokseen. Tehtaan laajennus toteutui kuitenkin 1960, kun Haarla Oy laajensi tuotantoaan ja kiinteistön länsisivustaan rakennettiin kiinteästi vanhaan osaan liittynyt uudisrakennus. Arkkitehtinä oli Jaakko Tähtinen, joka oli keskeinen suunnittelija Tampereen sodanjälkeisessä rakentamisessa. Laajennusosan pituus oli sama kuin aiemmissa suunnitelmissa, mutta nyt uudisrakennus sai kerrosta matalamman hahmon kuin vanha tehdas. Vuoden 1973 asemakaavassa tontin luonne muuttui ratkaisevasti, kun kiinteistön käyttötarkoitus vaihtui pääasiallisesti toimistotilaksi. Paperitehtaan kiinteistön 1. ja 2. kerros remontoitiin Poliisikoulun käyttöön, jolloin isot tehdashallit jaettiin pienemmiksi luokkahuoneiksi, työhuoneiksi, varastoiksi ja sosiaalitiloiksi. Talon muita käyttäjiä olivat Tampereen kaupungin työterveysasema, työsuojelutoimisto, kaukolämpötoimisto ja sähkölaitos, myöhemmin myös Tammelan terveyskeskus. Muutostyöt jatkuivat 1980 luvulla, jolloin näiden käyttäjien tarpeisiin remontoitiin mm. uusia sosiaalitiloja ja laboratorioluokka. Kolmannen kerroksen pohjoissiivessä ja neljännessä kerroksessa oli edelleen vuokrattavaa pienteollisuustilaa osassa, jossa nyt toimii painoyritys. Kiinteistöön on suunniteltu myös mm. Tilastokeskuksen ja Raha automaattiyhdistyksen tiloja, mutta nämä käyttötarkoitukset eivät ole toteutuneet. Poliisikoulu toimi kiinteistön tiloissa vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen rakennuksessa toteutettiin tilapäinen käyttötarkoituksen muutos, jonka jälkeen A rapun 1. ja 2. kerrokseen muutti Tampereen kaupungin hallinnoima pakolaisten vastaanottokeskus. Tilat muuttivat jälleen luonnettaan, kun entisistä luokkahuoneista remontoitiin erikokoisia asuintiloja. Vastaanottokeskuksen tilaohjelmaan kuului myös useita keittiö ja saniteettitiloja sekä toimistohuoneita. Tämänkaltainen muutos oli varsin haastava, kun päiväkäyttöön tarkoitetut työtilat muuntuivat ympärivuorokautisiksi asuintiloiksi. Kiinteistöä ei kuitenkaan saneerattu läpikotaisin asuintaloksi, sillä vastaanottokeskuksen sijoitus kiinteistöön oli luonteeltaan tilapäinen. Tästä johtuen tiloissa on edelleen väliaikaisen luonteisia ratkaisuja. 1.3 Nykytilanne: monen toimijan kortteli Pohjolankatu 25:n nykyinen ilme on vahvasti toimistotilan muovaama kokonaisuus. Rakennuksessa toimivat ulkomaalaistoimisto (toisessa kerroksessa), mielenterveyshuollon päiväsairaala (toisessa kerroksessa) ja museotoimen kokoelmaklinikka (ensimmäisessä kerroksessa). Vastaanottokeskuksen toimistotilat sijaitsevat ensimmäisessä ja asuintilat sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa ja kellarissa. Lisäksi kiinteistön vuokralaisina ovat yritykset PK paino (kolmannessa kerroksessa) ja Trafitech (neljännessä kerroksessa). Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on runsaasti vapaaksi jäänyttä tilaa väljässä varastokäytössä tai kokonaan tyhjillään. Neljännen kerroksen avoimia tyhjiä tiloja on jonkin verran käytetty musiikkiharjoitteluun ja taideprojekteihin, mihin ne soveltuvat mainiosti vapaan pinta alansa ja valoisuutensa vuoksi. Näissä avoimissa tiloissa

7 tehdasrakennuksen ominaispiirteet ovat sisätiloista parhaiten läsnä.

8 2 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET 2.1 Suhde ympäristöön Pohjolankatu 25:n kiinteistö sijaitsee tontilla, joka rajautuu asuinkerrostaloihin ja liikenneväyliin. Kiinteistön paikka on Tammelan ja Osmonmäen kaupunginosan pohjoisin kulma, eräänlainen nivelkohta asuinalueen ja Kekkosentielle vievien liikennejärjestelyjen välissä. Pohjolankatu 25 mukautuu sujuvasti osaksi asuinalueen ruutukaava, mutta paikka ei kuitenkaan ole kaupunkikuvallisesti näkymättömissä. Tehdasrakennus seisoo pohjoisen Tammelan tärkeänä maamerkkinä, johon avautuvat urbaanit näkymät erityisesti Pohjolankatua pitkin keskustan suunnasta tultaessa sekä idästä Kalevan puistokadulta Pohjolankadulle käännyttäessä. Rakennuksen julkisivu nousee uljaaksi seinämäksi myös Kalevan puistokadun pohjoispäästä, Kekkosentien ylittävältä sillalta katsottuna. 2.2 Keskeiset arkkitehtoniset piirteet Tyylillisesti Pohjolankatu 25 noudattaa funktionalistisen teollisuusrakentamisen periaatteita. Vaikka kiinteistön rakennusajankohta on vasta 1940 luvun puolella, sen rakennushistorialliset ideat edustavat 1930 lukulaista funktionalismia puhtaimmillaan Tampereella funktionalismi liittyy ennen kaikkea liike ja teollisuusrakentamiseen, asuintalojen ollessa vähemmistönä. Teollisuusrakennuksissa funktionalismin pelkistetty ja lineaarinen muotokieli pääseekin oikeuksiinsa. Pohjolankatu 25: n tyylillisiä sukulaisia Tampereella ovat esimerkiksi Ruuskasen pukutehdas Pellavatehtaankadulla (Märta Blomstedt ja Matti Lampén 1942) ja SOK:n varasto Tullikamarinaukiolla (Valde Aulanko ja Paavo Riihimäki 1936) Laatikkomaiset rakennusmassat Pohjolankatu 25:n kiinteistö muodostuu kahdesta laatikkomuotoisesta rakennusmassasta, joista uudempi osa on puolet matalampi vanhempaa. Laatikkomaisten suorakaiteiden kokonaisuus on selkeästi hahmotettavissa, eikä rakennuksen hahmossa juuri ole yllätyksiä. Yleisilme on vakaa ja rauhallinen. Rakennusmassojen korkeus on maltillinen, joten kompleksi säilyy mittakaavaltaan inhimillisenä ja helposti lähestyttävänä. Molempien rakennusosien kattona on tasakatto, mikä kuuluu niin funktionalistisen kuin modernin teollisuusrakentamiseen keskeisiin tyylipiirteisiin. Vanhan osan vaaleat räystäspellit on lisätty vasta 1970 luvulla. Ankaraan suorakaideharmoniaan tehtiin uudentyylinen lisäys vuoden 1958 korotustyössä, jolloin ilmeisesti uuden konekannan vaatimuksesta vanhan puolen länsisiipeen lisättiin neljäs kerros, joka vielä kohoaa keskeltä siten, että tasakaton päälle muodostuu poikittaissuuntainen, kapea kattolyhty ikkunoineen. Nostettu osa on katettu huopapäällysteisellä harjakatolla ja se edustaa enemmän jälleenrakennuskauden kodikkaampaa arkkitehtuuria kuin funktionalismin muotopuhtautta.

9 2.2.2 Ikkunoiden julkisivu Pohjolankatu 25 on massaltaan selkeä kuutio, joka täyttää tontin tiiviisti etureunastaan. Vain aavistuksenomaiset korkeus ja syvyyserot rytmittävät hienovaraisesti pelkistettyä julkisivua. Julkisivun keskeisin elementti ovat nauhamaiset ikkunat. Ne luovat voimakkaan vaakalinjan kaikkiin julkisivuihin. Vain sisäpihalla on joitakin vaakalinjasta poikkeavia ikkunoita, joiden sijainti määräytyy porraskäytävän valonsaannin mukaan. Vanhemmassa kiinteistön osassa ikkunat ovat kukin omassa aukossaan, mutta uudemmassa osassa ikkunat muodostavat yhtenäisen vaakanauhan. Samalla korkeudella jatkuvat ikkunarivit sitovat rakennuksen eri osat toisiinsa. Pelkistetyssä funktionalistisessa suunnittelussa juuri ikkunat tekevät rakennukselle julkisivun, joten ikkunoiden malli ja sijoitus ovat oleelliset tekijät julkisivun säilymisen kannalta. Rakennuksen ilmeeseen vaikuttaa myös kahden eri rakennusvaiheen julkisivumateriaalien vuoropuhelu. Kiinteistön julkisivuihin kuuluu vain niukasti yksityiskohtia. Teollisuusrakennuksen ilmeeseen kuuluu, että keskeisiä kohtia ovat tavaran lastaukseen ja henkilökunnan ja asiakkaiden liikkumiseen liittyvät paikat. Julkisivun aksentit syntyvätkin sisäänkäynneistä ja lastaussillasta. Sekä funktionalistisen että moderniin teollisuustyylin mukaisesti näiden tilojen edustava ilme syntyy yksinkertaisuudesta ja avoimuudesta Sisätilat Tehdasrakennuksen luonteen mukaisesti sisätilojen alkuperäisenä mallina on ollut avarien hallien sarja, jossa sisäpihaa kiertävät tehdassalit saavat valoa sekä ulkosivun että sisäpihan kautta. Halleissa on ollut koko rungon mittainen avara näkymä, jota kantavat pylväät ovat rytmittäneet. Nykyisin tällaista sisätilaa on säilynyt vailla aktiivista käyttöä olevassa neljännessä kerroksessa sekä satunnaisesti muualla kiinteistössä. Isot tehdassalit on pääsääntöisesti rakennettu umpeen ja muodostettu väliseinien avulla pieniä toimistohuoneita. Tehdassalien alkuperäinen kattorakenne näkyy vielä monin paikoin. Haarlan tehtaassa tyypillinen sisäkatto on verraten tiheä palkisto, jossa palkit ovat kapeita. Palkisto on ilmeeltään kevyt ja hyvin moderni. Lisäksi se viestii tunnistettavasti rakennuksen alkuperäisestä käytöstä. Saneerauksissa vanhaa kattorakennetta on kohdeltu eri tavoin. Monissa kiinteistön osissa, kuten nykyisen vastaanottokeskuksen asuintiloissa, sisäkattoa on laskettu alemmaksi ja peitetty katossa kulkevat putket levyillä. Käytävämäisissä tiloissa ratkaisu madaltaa merkittäväsi ilmatilaa ja tilantuntua ja tekee kattonäkymän mitäänsanomattomaksi. Päiväsairaalan tiloissa taas palkisto on jätetty näkyviin, ja putket kulkevat reilusti näkyvissä värikkään maalipinnan korostamina. Tämä vaihtoehto luo käytävänäkymiin mielenkiintoa ja kertoo rakennuksen historiasta. Funktionalismin arkkitehtuurissa, erityisesti tehdasrakennuksissa, käytettiin usein lasitiiltä niin sisä kuin ulkopintojenkin materiaalina. Pohjolankatu 25:n kiinteistössä materiaalia esiintyy yksityiskohdissa siellä täällä, esimerkiksi tuomassa valoa ikkunattomiin porrashuoneisiin tai valoaukkona tehdassalien välillä. Suunnitelmapiirustuksissa lasitiiliikkunoita esiintyi enemmänkin, mutta lopulta on päädytty niukempaan toetutukseen

10 2.3 Pihatilat Kiinteistöön kuuluu tilava piha alue, joka palvelee pysäköintitilana rakennuksen länsi ja pohjoissivuilla. Tämä käyttötarkoitus pihalla oli jo Haarla Oy:n aikana. Piha on luonteeltaan avoin ja karu. Länsisivustalla on asfalttipinnoite, ja pohjoissivu on sorapintainen. Tontilla on niukasti istutuksia; takajulkisivua reunustavat muutamat lehtipuut, ja etujulkisivulle on istutettu kolme lehmusta, jotka tosin on sijoitettu tarpeettoman lähelle seinää, jolloin ne peittävät edustavaa julkisivua ja haittaavat parvekkeiden käyttöä. Kiinteistöä ei erityisesti ole rajattu ympäristöstään. Etujulkisivulla rakennus avautuu suoraan kadulle, mikä tekee talosta helposti lähestyttävän. Takajulkisivulla rakennuksen viereistä nurmikaistaa reunustaa kevyt metalliverkkoaita, joka on tyyliltään viimeistelemätön eikä jatka julkisivun esteettistä vaikutelmaa. 2.4 Kulkuyhteydet Pohjolankatu 25 sijaitsee kohtuullisen kävelyetäisyyden päässä Tammelan palveluista. Tammelan torilta matkaa kertyy muutama sata metriä. Linja autoreiteistä linja 7 kulkee Pohjolankatua pitkin, ja aivan kiinteistön pääsisäänkäyntien kohdalla on pysäkki. Paikka on hyvin saavutettavissa myös linjojen 2, 3 ja 7 reiteiltä. Kiinteistön editse kulkeva Pohjolankatu on paljon käytetty ajoreitti keskustasta Kalevan suuntaan sekä ohitustieltä keskustaan siirryttäessä. Vielä tehdastoiminnan aikaan rakennuksen takaa kulkeva Välimaankatu oli täysimittainen katu ja tärkeä ajoväylä tontille. Nyt katu on typistetty Välimaanpoluksi, joka toimii sisäänajotienä kiinteistön pysäköintialueelle. Koska läpiajoliikennettä ei ole, Pohjolankatu 25 on rauhallinen tontti vaikka sijaitseekin vilkkaiden liikennevirtojen äärellä. Nykytilassaan tontille mahtuu muutama kymmenen autopaikkaa, mikä on varsin kohtuullisesti kiinteistön kokoon nähden. Sen sijaan ympäröivien kortteleiden alueella tai katuvierillä ei juuri ole täydentäviä pysäköintitiloja.

11 Pohjolankatu 25 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä XIV kaupunginosa Kiinteistö id Kunta Tampere Kiinteistötunnu Osoite Pohjolankatu 25 Alue 0 Aluetyyppi kaupunkikortteli Peruskartta Itäkoord 0 Kohdetyyppi muu Pohjoiskoord 0 Hist. tilatyyppi Rak lkm 2 Nykyinen Inventoitu 2 Kuvaus Pohjolankatu 25:n kiinteistö muodostuu kahdesta rakennuskappaleesta, jotka yhdistyvät sisätiloiltaan kiinteästi toisiinsa. Julkisivuiltaan kiinteistön osat erottuvat selvästi. Koko rakennus on julkisivuiltaan tyypillinen vanha tehdasrakennus, jossa sommittelu perustuu vahvaan rakennusmassaan ja pelkistettyyn julkisivuun. Kiinteistö on korkeimmillaan nelikerroksinen, ja sen matalampi osa vain kaksikerroksinen, jolloin kokonaishahmo ei ole raskaan linnamainen, vaan mittakaava on pikemminkin inhimillinen ja rakennus sulautuu luontevasti ympäröivään korttelimaisemaan. Samaa vaikutelmaa tukevat hienovaraiset yksityiskohdat julkisivuissa. Sisätiloiltaan kiinteistön eri osat ovat samankaltaiset. Rakennuksen historiallinen teollisuustausta näkyy yksityiskohdissa ja rakenteissa, mutta tilanmuodostus on muuttunut ratkaisevasti, kun käytävät ja toimistohuoneet ovat korvanneet avarat tehdassalinäkymät. Saneerattujen sisätilojen materiaalina on käytetty tavanomaisia toimistotilamateriaaleja; muovimattoa, maalattua pintaa sekä seinä ja kattolevyjä. Porraskäytävissä ovat säilyneet pääosin alkuperäiset materiaalit. Historia Pohjolankatu 25 liittyy Tammelan kaupunginosien vahvaan teollisuushistoriaan, jossa teollisuuskiinteistöt rytmittivät kaupunginosan elämää ja loivat sille identiteetin. Kiinteistö toimi teollisuuskäytössä Tämän jälkeen se on palvellut pääasiassa oppilaitoksena ja toimistotiloina. Nykytilassa kiinteistöön on sijoittunut kaupungin virastoja, pakolaisten vastaanottokeskus sekä yritys ja pienteollisuustiloja. Omistaja Tampereen kaupunki harkitsee parhaillaan rakennuksen tulevaisuutta ja mahdollisia toimenpiteitä. Ympäristö ja pihapiiri Kiinteistö sijaitsee alkuperäisen suunnitteluajatuksen mukaisesti keskellä ruutukaavaa, ja se elävöittää Osmonmäen kaupunginosan toiminnallista rakennetta; asutuksen keskellä sijaitseva Pohjolankatu 25 on yksi harvoista alueen julkisista rakennuksista. Kaupunkikuvallisesti kiinteistö toimii kiintopisteenä ja asuinalueen pohjoisena porttina. Kiinteistön naapureina samalle tontilla ovat Tampereen kaupungin puistoyksikön varikkoalue sekä asuinkäytössä oleva puukerrostalo. Väljä piha alue toimii pysäköintipaikkana. Kaava Asemakaava pvm 1973

12 Pohjolankatu 25 KIINTEISTÖLOMAKE Suojelu Kirjalliset Suulliset Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Perustelu arkkitehtoninen teollisuushistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Tehdaskiinteistö on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Arkkitehtuurin arvo perustuu hyvin säilyneisiin julkisivuihin ja selkeään massoitteluun. Rakennushistoriallisesti entinen Haarla Oy:n paperinjalostustehdas viestii teollisuusrakentamisen perinteestä ja esittelee puhdaspiirteistä funktionalismin tehdasarkkitehtuuria sekä sodanjälkeistä karsitun modernia teollisuussuunnittelua. Arvoluokka Kaupunkikuvassa kiinteistön asema maisemassa on keskeinen kaikista ilmansuunnista katsottuna. Rakennus täyttää avoimen kulmatontin levollisesti ja toimii risteyskohdan kiintopisteenä. Lisätietoja Liitteet Valokuvat Inventoija Tallentaja Anna Lyyra Seppänen, Pirkanmaan maakuntamuseo

13 KUVALIITE 2 Kiinteistön suhde ympäristöön Näkymä Kalevan puistokadun risteyksestä Pohjolankadulle. Kiinteistö sijaitsee vilkkaan liikennereitin varrella. Pohjolankatu länteen. Kiinteistö seisoo Pohjolankadun suoran osuuden alussa keskeisellä kulmatontilla. Kaakossa Pohjolankatu 25:n naapurina kulmittain sijaitsee 1990 rakennettu teräskerrostalo. Rakennus kohoaa huomattavan korkeaksi pohjoisen Tammelan maamerkiksi.

14 Kiinteistön pohjoispuolen naapureina ovat yksinäiseksi jäänyt 1900 luvun alun puukerrostalo ja kaupungin puisto osaston varikko. Lisäksi on avointa pysäköintitilaa. Etelässä ja lännessä kiinteistöä ympäröivät asuinkerrostalorivit. Rakennuskanta on pääosin 1970 luvulta. Pohjolankatu 25 näkyy Tammelan ulommaisena rakennuksena Petsamosta tultaessa Kalevan puistotien ylittävälle sillalle.

15 KUVALIITE 3 Julkisivut rakennuksessa 1 Etujulkisivu Pohjolankadulta Takajulkisivu Välimaanpolulle päin. Kuutiomaista, ikkunoiden rytmittämää julkisivua elävöittää yksinkertainen sisäänkäynti, jossa kevyt lippakatos. Funktionalistinen kuutioharmonia erottuu selkeimmin itäisessä julkisivussa. Julkisivusommittelu perustuu moniruutuisiin ikkunoihin ja sileään rapattuun pintaan. Toisen kerroksen ikkunat on uusittu 1970 luvulla, muut ovat alkuperäiset 1940 luvulta. Räystään kotelointi valkoisin peltilevyin on 1970 luvulta, alkuperäisesti julkisivun yläreuna on ollut paljas.

16 Etujulkisivua Pohjolankadulle jäsentävät pitkät parvekkeet, jotka kuitenkin jäävät istutusten varjoon. Porttikäytävän länsisivussa on yksityiskohtana tehdasajoilta säilynyt postiluukku ja vahtimestarin ikkuna. Käynti etujulkisivulta sisäpihalle. Porttikäytävä on monipolvinen ja muodoiltaan kutsuva, vaikka pintojen kunto ei olekaan ensiluokkainen.

17 KUVALIITE 4 Julkisivut rakennuksessa 2 Vuonna 1960 rakennetun laajennusosan julkisivua määrittävät valkoiset nauhaikkunat ja punatiilipinta. Ilme eroaa selkeästi vanhemmasta osasta. Vasemmalla laajennusosan eteläinen julkisivu Pohjolankadulle, oikealla julkisivu pohjoiseen takapihan puolelle. Julkisivun yksityiskohdat ovat niukat. Länsisivulla lastaussillan katteena on yksinkertainen lippa. Lastaussilta metallikaiteineen on ilmeeltään kevyt ja sulautuu päätyjulkisivuun. Eteläjulkisivulla on käynti kellariin. Eleetön betonirappu on kevyesti rajattu maalatulla rautakaiteella.

18 KUVALIITE 5 Sisäpiha Vanhan osan sisäpiha on muodoltaan neliömäinen. Se muodostaa kodikkaan ja mielenkiintoisen tilan rakennusmassojen keskelle. Näkymät sisäpihalla syntyvät pihajulkisivujen ikkunoista ja rakennussiipien liittymisestä toisiinsa. Matala autotalli ja varastorakennus haukkaa suuren osan sisäpihan neliömäisestä tilasta.

19 Sisäpihan neliömuotoa elävöittävät ulospäin työntyvät, ikkunattomat hissitornit.

20 KUVALIITE 6 Rakenteet ja materiaalit Uuden osan keskellä kuplakattoikkunoin katetut valoaukot. Rapattu keltainen seinäpinta, punatiilipinta ja kattoikkunat muodostavat mielenkiintoisen sisäpihanäkymän Vanhan osan katolta länteen. Eri materiaalien vuoropuhelua. Katteena musta huopakate, räystäät vaaleanharmaata peltiä, piippu punatiilinen ja julkisivut vaaleankeltaiseksi rapatut. Matala korotusosa piipun takana on verhottu keltaisella laudoituksella. Vanhan ja uuden osan liitoskohta takajulkisivulla. Verhousmateriaali on selvästi erilainen, ikkunoissa valkoinen linja jatkuu.

21 Uuden osan julkisivussa yhdistyvät punatiilipinta ja puiset valkoiset ikkunankarmit. Rosopintainen lasi ei ole alkuperäinen. Katujulkisivun parvekkeet ovat betonia. Kaareva pääte on ainoastaan länsipuolen päädyissä. Vanhan ja uuden tiilipinnan rajakohta sisäseinässä. Vasemmalla 1980 luvulla rakennettu valkotiilipinta on kova ja kliininen, oikealla 1940 luvun rapattu tiilipinta puolestaan luo elävän vaikutelman. Betoniset kattopalkit, valkeaksi rapattu seinäpinta ja alkuperäiset, kahdeksanruutuiset puukarmiset ikkunat vuorottelevat neljännen kerroksen pohjoissiivessä.

22 KUVALIITE 7 Sisätilat Portaikot ovat sisätilojen parhaiten säilyneitä osia. Kevyt metallipinnakaide ja puinen, lakattu kaidepuu sekä lasitilli ikkuna ovat funktionalismin tunnusmerkkejä. Alkuperäinen kivipinta on päällystetty muovimatolla. Yläkuvat B rapun (rakennus 1) porrashuoneesta, vieressä G rapun (rakennus 2) portaikko.

23 Tyhjilleen jääneitä sähkölaitoksen toimistotiloja (rakennus 1, kolmas kerros). Huoneet avautuvat sarjaan, mikä hyödyntää hyvin runkorakenteesta johtuvaa valoisuutta. Sisäkattorakenteita ulkomaalaistoimistossa (alla vas., rakennus 1, toinen kerros) ja päiväsairaalassa (alla oik., rakennus 2, toinen kerros). Näkyviin jätetyt putkistot kertovat paremmin rakennuksen teollisuushistoriaa kuin levytetyt sisäkatot.

24 Kiinteistön nykykäyttöä. Vasemmalla PK painon painosali (rakennus 1, kolmas kerros), oikealla vastaanottokeskuksen asuinhuone (rakennus 1, ensimmäinen kerros). Tilaohjelmaan kuuluu lukuisia huoneita, joten osa saneeratuista sisätiloista on jäänyt ikkunattomiksi. Päiväsairaalan musiikkiterapiahuone (rakennus 2, toinen kerros) Kiinteistön edellytykset asuinkäyttöön eivät ole parhaat mahdolliset. Vastaanottokeskuksen tupakkahuone (rakennus 1, ensimmäinen kerros).

25 Tehdasrakenteen pylväät ovat säilyneet näkyvillä vastaanottokeskuksen kerrosaulassa (rakennus 2, ensimmäinen kerros). Valopihan kattoikkunat antavat valoa Vastaanottokeskuksen oleskelutilaan (rakennus 2, ensimmäinen kerros). Rakenteen idea on alkuperäinen vuodelta 1960, aukotusta on jälkeenpäin muutettu. Nauhaikkunoiden valonanto on hyödynnetty viihtyisästi päiväsairaalan kahvihuoneessa (rakennus 2, toinen kerros).

26 Haarla Oy:n konttoritilat sijaitsivat ensimmäisen kerroksen itäpäädyssä, missä sileät funkkispylväät ovat jäljellä interiööristä vastaanottokeskuksen tiloissa. (Rakennus 1, ensimmäinen kerros) Ylimmän kerroksen tyhjillään olevissa tiloissa on erinomaisesti näkyvissä tehdassalien avoin rakenne, jonka keskeisiä osia ovat ikkunat, kattopalkit ja kantavat betonipylväät. (Rakennus 1, neljäs kerros). Tehdaskäytön aikainen funktionalistinen avaruus on häivytetty monin paikoin alaslaskettujen kattojen ja sokkeloisten käytävien myötä. Vastaanottokeskuksen käytävätila (rakennus 1, ensimmäinen kerros).

27 Kadunpuoleinen ikkuna ensimmäisessä kerroksessa (rakennus 1). Ikkunat antavat runsaasti valo työhuonetiloihin. Yleinen mitoitus on yksi ikkuna huonetta kohden. Alkuperäiset ulko ovet 1940 luvulta viestivät tehtaan konttoritilojen sisäänkäynnistä. Vastaanottokeskuksen asiakassisäänkäynti (rakennus 1, ensimmäinen kerros). Sisäpihan kaakkoiskulman tavarahissi on 1940 luvulta (rakennus 1). Kiinteistön hissikuilut sijaitsevat rakennuksen sisäkulmissa, ja useimmat hisseistä toimivat.

28 Vanhat avoimet tehdassalit mahdollistavat studiomaiset työtilat tai tilojen käytön varastona. Museotoimen kokoelmaklinikka (rakennus 1, kolmas kerros) Entisessä tehtaan ruokalassa on sähkömittauslaitoksen käytössä ollut kokoushuone 1970 luvun asussa. Museotoimen kokoelmaklinikka (rakennus 1, kolmas kerros). Kellaritilat ovat nykyisin pääosin tyhjillään tai varastona. Tilaa on jaoteltu erikokoisiksi huoneiksi. (Rakennus 1, kellari)

29 KUVALIITE 8 Tilojen käyttötarkoitukset kiinteistön nykytilassa 1. kerros 2.kerros

30 3.kerros 4.kerros

31 3 Toimenpidesuositukset ja kiinteistön mahdollisuudet 3.1 Arvot ja vahvuudet Pohjolankatu 25:n kiinteistössä teollisuusrakennuksen perintö on säilynyt hyvin julkisivujen ja rakennusmassojen suhteen. Keskeiset arkkitehtoniset piirteet, materiaalit ja rakenteet ovat kokonaisilmeeltään alkuperäiset tai alkuperäistä tyyliä jatkavat. Sen sijaan sisätilat ovat muuttuneet kauaksi alkuperäisestä muodostaan. Vanhat rakenteet ovat kuitenkin esille otettavissa, joskaan vaihtoehto ei vaikuta todennäköiseltä rakennuksen lähitulevaisuudessa. Sisätilojen osalta on joka tapauksessa suositeltavaa säilyttää olemassa olevat alkuperäisrakenteet, joita ovat sisäkattojen palkistot, pylväiköt, porrashuoneet sekä rapatut seinäpinnat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jäljellä olevien avoimien hallitilojen uuskäyttöön. Näissä tiloissa on mahdollista tavoittaa tehdasrakennuksen alkuperäinen luonne sopivalla käyttötarkoituksella ja hienovaraisella kunnostuksella. Kiinteistön rakennushistoriallinen arvo perustuu ennen muuta puhtaan moderneihin julkisivuihin ja massoitteluun. Nämä piirteet tulisi säilyttää ennallaan rakennuksen tulevassakin käytössä. Julkisivun säilymiseksi suositellaan ikkunoiden alkuperäisten mallien, värityksen ja sovitustavan säilyttämistä sekä sileän, vaaleasävyisen rappauksen käyttämistä pintamateriaalina. Rakennusmassojen ja mittasuhteiden kannalta erityisesti sisäänkäynnit ja sisäpiha kiinnittävät rakennuksen alkuperäiseen tyyliinsä, joten nämä rakenneosat tulisi säilyttää alkuperäisessä muodossaan rakennuksen arvon säilymiseksi. Muita merkittäviä yksityiskohtia ovat etujulkisivun parvekkeet, uudemman osan valopiha ja länsisivun lastaussilta, jotka kertovat niin rakennuksen teollisuushistoriasta kuin rakennusajankohtien suunnitteluihanteista. Piirteiltään niukassa kiinteistössä nämä alkuperäiset yksityiskohdat on tärkeää säilyttää. Nykyilmeessään sisäänkäynnit ovat edelleen kiinteistön toiminnallisia avainkohtia, joita olisi mahdollista kehittää viihtyisämmiksi kohottamalla aulatilojen ilmettä kalustuksen ja materiaalivalintojen avulla. Sisäpihan merkitys on nykytilassa ennen kaikkea rakenteellinen valon saannin vuoksi sekä esteettinen pihanäkymien kannalta. Toiminnallisesti pihan käyttö rajoittuu kulkureitiksi. Suositeltavaa onkin sisäpihan nostaminen rakennuksen sydämeksi pihan viihtyisyyttä kohentamalla ja lisäämällä sen oleskelukäyttöä. Sisäpihan lounaiskulmassa sijaitseva matala autotallirakennus ei kuitenkaan tue pihan viihtyisyyttä ja esteettistä kokonaisuutta, joten sen säilyttäminen ei liene välttämätöntä. Runsaiden ikkunoiden vuoksi valoisuus on yksi kiinteistön vahvuuksista. Niin julkisivun, sisäpihan kuin valopihankin ikkunaratkaisut tulisi säilyttää alkuperäisinä ja kunnostaa niitä tyylinmukaisesti. Liikkumisen kannalta kiinteistön vahvuuksia ovat monet sisäänkäynnit ja hissikuilut, joiden suositellaan säilyttävän paikkansa ja tehtävänsä rakennuksen jatkokäytössäkin. Toiminnallisesti kiinteistön vahvuutena on monen toimijan yhteiskäyttö, mikä luo rakennukseen eloa ja toimintaa ympäri vuorokauden. Tontti on sijainniltaan rauhallinen ja yhdistyy luontevasti ympäröivään korttelirakenteeseen. Liikenneyhteydet ovat hyvät niin

POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi

POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Anna Lyyra Seppänen 2006 POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Anna

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013)

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) Arkkitehtitoimisto L-N Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) 2 Sijainti

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO

Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO Parviainen Arkkitehdit Oy HIOMO HIOMO s 3-4 PERUSTIEDOT s 5-11 MUUNNELTAVAT TILAT s 12 LISÄTIEDOT 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Hiomon toimitilakokonaisuus sijoittuu Pitäjänmäen keskeiselle

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Gaselli. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan rakentamisen aikaa. Esplanadista

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Aika 8.10.2015 klo 8.30 10.40. Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.40. Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Timo Karén, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

KOy Elimäenkatu 9. Jaana Takamäki Puh. +358 50 544 1006 jaana.takamaki@capman.com

KOy Elimäenkatu 9. Jaana Takamäki Puh. +358 50 544 1006 jaana.takamaki@capman.com 23.8.2013 Elimäenkatu 9, 00510 Helsinki Kiinteistö Kiinteistön on suunnitellut v. 1929 arkkitehti Aarne Sarvela. Se on alun perin toiminut Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n tehdas ja toimistorakennuksena

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT SUPPEA KUTSUKILPAILU

OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT SUPPEA KUTSUKILPAILU OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNNAN TILAT Ehdotuksen lähtökohtana on ollut luoda Linnanmaan kampusrakenteeseen sopeutuva, omaleimainen, monikäyttöinen ja korkeatasoinen ratkaisu, joka selväpiirteisyydellään

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT

1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 1/16 Säterintie 8 Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 2/16 Silkinkehruu Lämmin tuotantotila / varastotila puukatto jonka yläpuolella toimistotiloja Ikkunat ulos

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU - 1 / 6 Fabregas

KANKAAN PIIPPURANTA JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU - 1 / 6 Fabregas KAUPUNKIKUVA JA ARKKITEHTUURI Kilpailuehdotuksen perusajatuksena on rakennusten väleihin muodostuvien erihenkisten pihojen sarja. Asuinrakennukset muodostavat talopareja, joiden syleissä olevat pihat ovat

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot