POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi"

Transkriptio

1 POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Anna Lyyra Seppänen 2006

2 Sisältö JOHDANTO 1 RAKENNUSHISTORIAA 1 2 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET Suhde ympäristöön Keskeiset arkkitehtoniset piirteet Pihatilat ja kulkuyhteydet 4 Kartta 1 Kiinteistön liikennereitit INVENTOINTILOMAKKEET Kiinteistölomake Rakennuslomake 1 Rakennuslomake 2 3 TOIMENPIDESUOSITUKSET JA KIINTEISTÖN MAHDOLLISUUDET 3.1 Arvot ja vahvuudet 3.2 Saneeraustarpeet ja tuleva käyttö Kartta 2 Kiinteistön arvokkaat ominaispiirteet 6 KUVALIITTEET LÄHTEET

3 POHJOLANKATU 25 Rakennusinventointi Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Anna Lyyra Seppänen 2006

4 JOHDANTO Vanhat teollisuusympäristöt ja tehdasrakennukset ovat merkittäviä yhteisön identiteetin muovaajia, ja niiden asema osana suomalaista kulttuuriperintöä on vakiintunut 1980 luvulta alkaen. Vanhat teollisuuskiinteistöt 1800 luvulta aina 1960 luvulle saakka ovat usein arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, sillä niiden suunnitteluun ja ylläpitoon on aikanaan panostettu. Suunnittelijoina ovat toimineet huomattavimmat arkkitehdit, ja tehdaskiinteistön edustavuus on ollut tärkeä osa yrityskuvaa. Teollisuuspaikkakuntien tärkeinä työnantajina tehtaat ovat sijainneet keskeisillä paikoilla, joten niiden kaupunkikuvallinen ja kulttuurihistoriallinen vaikutus on ollut merkittävä. Teollisuustoiminnan päätyttyä kaupunkisuunnittelun haasteeksi on noussut näiden kohteiden rakennusperinnön arvioiminen ja säilyttäminen. Uudiskäytön myötä vanhat teollisuusalueet ja yksittäiset tehdaskiinteistöt ovat liittyneet osaksi elävää kaupunkiympäristöä Tamperetta voidaan pitää yhtenä edelläkävijänä vanhojen teollisuuskiinteistöjen uudelleenkäytössä. Valtakunnallisesti tunnettuja ja arvokkaita esimerkkejä ovat Tampellan ja Finlaysonin alueet, joiden asumista, virastoja, yrityksiä, virkistys ja kulttuuritilaa käsittävä uudiskäyttö on tunnustettu onnistuneeksi rakennusperinnön säilyttämisen projektiksi. Tampereen ratkaisuille on tyypillistä, että vanhoille teollisuuskiinteistöille luodaan monipuolinen ilme, jossa samaan kompleksiin sijoittuu useita erilaisia toimijoita. Tavoitteena on kiinteistön vireä käyttö niin päivällä kuin ilta aikaan. Yhteistä uudiskäyttöön saneeratuille tamperelaisille teollisuuskohteille on sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä lähellä keskustaa. Isojen teollisuuskortteleiden lisäksi Tampereella on myös joukko yksittäisiä teollisuuskiinteistöjä, jotka ovat saaneet uuden elämän virastona, oppilaitoksena tai kaupallisessa käytössä. Tällaisia ovat mm. Attilan kenkätehdas Tammelassa ja Suomen Trikoon tehdas Satamakadulla ja Ruuskasen pukutehtaan talo Pellavatehtaankadulla, jotka kaikki sijaitsevat ruutukaava alueella asutuksen ja liiketilojen keskellä, osana monimuotoista kaupunkitilaa. Entinen Haarlan paperitehtaan kiinteistö osoitteessa Pohjolankatu 25 on kiinnostava kohde Tampereen teollisuushistoriassa ja kaupunkikuvassa. Kiinteistö on syntynyt Tampereen teollisuuskaupunkiaikana, ja se on sijainniltaan ja ulkoasultaan tyypillinen vanha tehdasrakennus. Kiinteistö sijaitsee keskellä Tammelan Osmonmäen kaupunginosan tiivistä rakennuskantaa. Rakennushistoriallisesti edustettuina ovat funktionalismin aikakausi ja 1960 luvun moderni teollisuusrakentaminen. Historiansa aikana rakennus on kokenut sisätiloiltaan mittavia muodonmuutoksia oppilaitos ja toimistotiloiksi, osin myös asuintiloiksi. Tulevaa käyttöä pohdittaessa on huomioitava kiinteistön kulttuurihistoriallinen tausta sekä suunniteltava kunnostus ja muutostyöt siten, että ne tukevat kiinteistön rakennusperinnön säilymistä. Teollisuusrakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tulee arvioida niin teollisuushistorian ja arkkitehtuurin kannalta kuin ympäristö ja sosiaalisten arvojen valossa. Rakennukset viestivät talouden ja tekniikan historiaa sekä työn ja kaupunkielämän historiaa. Sosiaalisesti tehdasmiljöön merkitys sosiaalisten suhteiden kannalta on ollut merkittävä. Arkkitehtonisesti keskeisiä ovat teollisuusarkkitehtuurin ominaispiirteet, rakenteiden ja massoittelun kehitys sekä esteettiset arvot. Ympäristön kannalta tärkeää on rakennuksen liittyminen ympäröivään rakennuskantaan ja muuhun kulttuurimaisemaan.

5 1 Kiinteistön rakennushistoria 1.1 Tehtaiden Tammela Pohjolankatu 25 kuuluu Tampereen XIV kaupunginosaan, eli pohjoiseen Tammelaan, joka sijaitsee Osmonpuiston pohjoispuolella. Tammelan kaupunginosaa ovat historiallisesti leimanneet isot kenkätehtaat, jotka edelleenkin näkyvät katukuvassa, sekä lukuisat sekatavara ja muut puodit ja leipomot. Tammelaa kaavoitettiin siten, että asuintalot, tehdasrakennukset ja liiketilat sijoittuivat toistensa lomaan muodostaen elävän ja monimuotoisen kaupunkiympäristön. Tammelan alue kärsi vaurioita sekä sisällissodan taisteluissa että talvisodan pommituksissa. Tästä johtuen ympäristöä on korjattu ja täydennetty useaan otteeseen, mikä on luonut alueelle tyylillisesti vaihtelevan yleisilmeen. Alueen alkuperäisistä toiminnoista ovat jäljellä asuminen ja vilkas liiketoiminta, tehdastuotannon kadottua kuvasta. Kunnallisia tiloja alueelle on perinteisesti kuulunut vain vähän, lähinnä oppilaitoksia. Syntyaikanaan Osmonpuiston seutu oli vahvasti työväen kaupunginosa, jossa asui paljon tehdastyöläisiä sekä rakennus ja sekatyöläisiä. Alueen tärkeimpiä tehtaita olivat Aaltosen kenkätehdas Tammelantorin kulmassa, Branderin kenkätehdas Tammelan puistokadun varrella, PMK: n (Suomen puuvillatehtaitten myyntikonttorin) iso rakennus Erkkilänsillan kupeessa sekä Kave Oy:n kenkätehdas Pohjolankatu 19:ssä. Näistä Aaltosen, Branderin ja PMK:n rakennukset ovat säilyneet julkisivuiltaan muuttumattomina. Brander ja Aaltonen on saneerattu sisätiloiltaan asunnoiksi ja toimistoiksi, PMK puolestaan palvelee monen yrityksen, kuten kuntosalin toimipaikkana. 1.2 Paperitehtaan kortteli muutoksessa Kortteliin numero 245 (Pohjolankatu 23 25) nousi aluksi asuntoja. Vuonna 1900 paikalle rakennettiin nikkarityylinen, usean asunnon puutalo. Samalla vuosikymmenellä asuintalon viereen rakennettiin jykevä kivitalo, jossa toimi puusepänverstas. Pienteollisuuden tarpeisiin tontilla oli myös lukuisia pitkänmallisia, puurakenteisia varastokatoksia. Nykyisen Pohjolankatu 25:n paikka rakennettiin vasta Haarla Oy:n ostettua korttelin läntiset tontit (77, 78, 79 ja 80). Nykyisin tontin luoteiskulmassa on vielä yksi puinen asuinrakennus 1900 luvun alusta, muut naapurit ovat 1970 luvun kerrostaloja. Tontin rooli teollisuuskäytössä vahvistui, kun Rafael Haarla Oy rakennutti tontille paperinjalostustehtaan, jonka päätuotteena olivat kirjekuoret. Haarlan tehdas oli toiminut jo vuosisadan alusta keskustassa Verkatehtaankadulla. Haarlan merkitys Tampereen teollisuushistoriassa on keskeinen, olihan yhtiöllä kaupungissa tuotantoa sekä paperinvalmistuksessa että jalostuksessa. Talvisodan jälkeen Haarla yhtymä hankki kaksi tonttia korttelista 245, johon ryhdyttiin rakentamaan uutta tehdastaloa. Uudisrakennuksen piirsi Tampereelle paljon suunnitelmia tehnyt arkkitehti Harry W. Schreck. Tuotanto käynnistyi uudessa tehtaassa Haarlan tehdasrakennus on Schreckin varhaisempaa tuotantoa Tampereella, myöhemmin hänet tunnetaan mm. Kalevan tornien suunnittelijana. Rakennusta korotettiin ja täydennettiin moneen otteeseen. Alun perin kiinteistön läntinen siipi oli vain kolmikerroksinen, mutta se haluttiin korottaa nelikerroksiseksi vuonna Samalla laadittiin piirustukset (arkkitehtinä Erkki Liuha), jossa tehtaan rakennusmassaa

6 jatkettiin nelikerroksisena Pohjolankadun suuntaisesti nykyiseen leveyteen asti. Tyylillisesti oli tarkoitus toistaa vanhan osan funktionalistista ilmettä. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, vaan tyydyttiin länsisiiven korottamiseen vuonna Korotusosan ylintä kerrosta jatkettiin vielä poikittaissuuntaisella, nostetulla kattolyhdyllä, jonka ikkunoista saatiin lisävaloa ylimpään kerrokseen. Tehtaan laajennus toteutui kuitenkin 1960, kun Haarla Oy laajensi tuotantoaan ja kiinteistön länsisivustaan rakennettiin kiinteästi vanhaan osaan liittynyt uudisrakennus. Arkkitehtinä oli Jaakko Tähtinen, joka oli keskeinen suunnittelija Tampereen sodanjälkeisessä rakentamisessa. Laajennusosan pituus oli sama kuin aiemmissa suunnitelmissa, mutta nyt uudisrakennus sai kerrosta matalamman hahmon kuin vanha tehdas. Vuoden 1973 asemakaavassa tontin luonne muuttui ratkaisevasti, kun kiinteistön käyttötarkoitus vaihtui pääasiallisesti toimistotilaksi. Paperitehtaan kiinteistön 1. ja 2. kerros remontoitiin Poliisikoulun käyttöön, jolloin isot tehdashallit jaettiin pienemmiksi luokkahuoneiksi, työhuoneiksi, varastoiksi ja sosiaalitiloiksi. Talon muita käyttäjiä olivat Tampereen kaupungin työterveysasema, työsuojelutoimisto, kaukolämpötoimisto ja sähkölaitos, myöhemmin myös Tammelan terveyskeskus. Muutostyöt jatkuivat 1980 luvulla, jolloin näiden käyttäjien tarpeisiin remontoitiin mm. uusia sosiaalitiloja ja laboratorioluokka. Kolmannen kerroksen pohjoissiivessä ja neljännessä kerroksessa oli edelleen vuokrattavaa pienteollisuustilaa osassa, jossa nyt toimii painoyritys. Kiinteistöön on suunniteltu myös mm. Tilastokeskuksen ja Raha automaattiyhdistyksen tiloja, mutta nämä käyttötarkoitukset eivät ole toteutuneet. Poliisikoulu toimi kiinteistön tiloissa vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen rakennuksessa toteutettiin tilapäinen käyttötarkoituksen muutos, jonka jälkeen A rapun 1. ja 2. kerrokseen muutti Tampereen kaupungin hallinnoima pakolaisten vastaanottokeskus. Tilat muuttivat jälleen luonnettaan, kun entisistä luokkahuoneista remontoitiin erikokoisia asuintiloja. Vastaanottokeskuksen tilaohjelmaan kuului myös useita keittiö ja saniteettitiloja sekä toimistohuoneita. Tämänkaltainen muutos oli varsin haastava, kun päiväkäyttöön tarkoitetut työtilat muuntuivat ympärivuorokautisiksi asuintiloiksi. Kiinteistöä ei kuitenkaan saneerattu läpikotaisin asuintaloksi, sillä vastaanottokeskuksen sijoitus kiinteistöön oli luonteeltaan tilapäinen. Tästä johtuen tiloissa on edelleen väliaikaisen luonteisia ratkaisuja. 1.3 Nykytilanne: monen toimijan kortteli Pohjolankatu 25:n nykyinen ilme on vahvasti toimistotilan muovaama kokonaisuus. Rakennuksessa toimivat ulkomaalaistoimisto (toisessa kerroksessa), mielenterveyshuollon päiväsairaala (toisessa kerroksessa) ja museotoimen kokoelmaklinikka (ensimmäisessä kerroksessa). Vastaanottokeskuksen toimistotilat sijaitsevat ensimmäisessä ja asuintilat sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa ja kellarissa. Lisäksi kiinteistön vuokralaisina ovat yritykset PK paino (kolmannessa kerroksessa) ja Trafitech (neljännessä kerroksessa). Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on runsaasti vapaaksi jäänyttä tilaa väljässä varastokäytössä tai kokonaan tyhjillään. Neljännen kerroksen avoimia tyhjiä tiloja on jonkin verran käytetty musiikkiharjoitteluun ja taideprojekteihin, mihin ne soveltuvat mainiosti vapaan pinta alansa ja valoisuutensa vuoksi. Näissä avoimissa tiloissa

7 tehdasrakennuksen ominaispiirteet ovat sisätiloista parhaiten läsnä.

8 2 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET 2.1 Suhde ympäristöön Pohjolankatu 25:n kiinteistö sijaitsee tontilla, joka rajautuu asuinkerrostaloihin ja liikenneväyliin. Kiinteistön paikka on Tammelan ja Osmonmäen kaupunginosan pohjoisin kulma, eräänlainen nivelkohta asuinalueen ja Kekkosentielle vievien liikennejärjestelyjen välissä. Pohjolankatu 25 mukautuu sujuvasti osaksi asuinalueen ruutukaava, mutta paikka ei kuitenkaan ole kaupunkikuvallisesti näkymättömissä. Tehdasrakennus seisoo pohjoisen Tammelan tärkeänä maamerkkinä, johon avautuvat urbaanit näkymät erityisesti Pohjolankatua pitkin keskustan suunnasta tultaessa sekä idästä Kalevan puistokadulta Pohjolankadulle käännyttäessä. Rakennuksen julkisivu nousee uljaaksi seinämäksi myös Kalevan puistokadun pohjoispäästä, Kekkosentien ylittävältä sillalta katsottuna. 2.2 Keskeiset arkkitehtoniset piirteet Tyylillisesti Pohjolankatu 25 noudattaa funktionalistisen teollisuusrakentamisen periaatteita. Vaikka kiinteistön rakennusajankohta on vasta 1940 luvun puolella, sen rakennushistorialliset ideat edustavat 1930 lukulaista funktionalismia puhtaimmillaan Tampereella funktionalismi liittyy ennen kaikkea liike ja teollisuusrakentamiseen, asuintalojen ollessa vähemmistönä. Teollisuusrakennuksissa funktionalismin pelkistetty ja lineaarinen muotokieli pääseekin oikeuksiinsa. Pohjolankatu 25: n tyylillisiä sukulaisia Tampereella ovat esimerkiksi Ruuskasen pukutehdas Pellavatehtaankadulla (Märta Blomstedt ja Matti Lampén 1942) ja SOK:n varasto Tullikamarinaukiolla (Valde Aulanko ja Paavo Riihimäki 1936) Laatikkomaiset rakennusmassat Pohjolankatu 25:n kiinteistö muodostuu kahdesta laatikkomuotoisesta rakennusmassasta, joista uudempi osa on puolet matalampi vanhempaa. Laatikkomaisten suorakaiteiden kokonaisuus on selkeästi hahmotettavissa, eikä rakennuksen hahmossa juuri ole yllätyksiä. Yleisilme on vakaa ja rauhallinen. Rakennusmassojen korkeus on maltillinen, joten kompleksi säilyy mittakaavaltaan inhimillisenä ja helposti lähestyttävänä. Molempien rakennusosien kattona on tasakatto, mikä kuuluu niin funktionalistisen kuin modernin teollisuusrakentamiseen keskeisiin tyylipiirteisiin. Vanhan osan vaaleat räystäspellit on lisätty vasta 1970 luvulla. Ankaraan suorakaideharmoniaan tehtiin uudentyylinen lisäys vuoden 1958 korotustyössä, jolloin ilmeisesti uuden konekannan vaatimuksesta vanhan puolen länsisiipeen lisättiin neljäs kerros, joka vielä kohoaa keskeltä siten, että tasakaton päälle muodostuu poikittaissuuntainen, kapea kattolyhty ikkunoineen. Nostettu osa on katettu huopapäällysteisellä harjakatolla ja se edustaa enemmän jälleenrakennuskauden kodikkaampaa arkkitehtuuria kuin funktionalismin muotopuhtautta.

9 2.2.2 Ikkunoiden julkisivu Pohjolankatu 25 on massaltaan selkeä kuutio, joka täyttää tontin tiiviisti etureunastaan. Vain aavistuksenomaiset korkeus ja syvyyserot rytmittävät hienovaraisesti pelkistettyä julkisivua. Julkisivun keskeisin elementti ovat nauhamaiset ikkunat. Ne luovat voimakkaan vaakalinjan kaikkiin julkisivuihin. Vain sisäpihalla on joitakin vaakalinjasta poikkeavia ikkunoita, joiden sijainti määräytyy porraskäytävän valonsaannin mukaan. Vanhemmassa kiinteistön osassa ikkunat ovat kukin omassa aukossaan, mutta uudemmassa osassa ikkunat muodostavat yhtenäisen vaakanauhan. Samalla korkeudella jatkuvat ikkunarivit sitovat rakennuksen eri osat toisiinsa. Pelkistetyssä funktionalistisessa suunnittelussa juuri ikkunat tekevät rakennukselle julkisivun, joten ikkunoiden malli ja sijoitus ovat oleelliset tekijät julkisivun säilymisen kannalta. Rakennuksen ilmeeseen vaikuttaa myös kahden eri rakennusvaiheen julkisivumateriaalien vuoropuhelu. Kiinteistön julkisivuihin kuuluu vain niukasti yksityiskohtia. Teollisuusrakennuksen ilmeeseen kuuluu, että keskeisiä kohtia ovat tavaran lastaukseen ja henkilökunnan ja asiakkaiden liikkumiseen liittyvät paikat. Julkisivun aksentit syntyvätkin sisäänkäynneistä ja lastaussillasta. Sekä funktionalistisen että moderniin teollisuustyylin mukaisesti näiden tilojen edustava ilme syntyy yksinkertaisuudesta ja avoimuudesta Sisätilat Tehdasrakennuksen luonteen mukaisesti sisätilojen alkuperäisenä mallina on ollut avarien hallien sarja, jossa sisäpihaa kiertävät tehdassalit saavat valoa sekä ulkosivun että sisäpihan kautta. Halleissa on ollut koko rungon mittainen avara näkymä, jota kantavat pylväät ovat rytmittäneet. Nykyisin tällaista sisätilaa on säilynyt vailla aktiivista käyttöä olevassa neljännessä kerroksessa sekä satunnaisesti muualla kiinteistössä. Isot tehdassalit on pääsääntöisesti rakennettu umpeen ja muodostettu väliseinien avulla pieniä toimistohuoneita. Tehdassalien alkuperäinen kattorakenne näkyy vielä monin paikoin. Haarlan tehtaassa tyypillinen sisäkatto on verraten tiheä palkisto, jossa palkit ovat kapeita. Palkisto on ilmeeltään kevyt ja hyvin moderni. Lisäksi se viestii tunnistettavasti rakennuksen alkuperäisestä käytöstä. Saneerauksissa vanhaa kattorakennetta on kohdeltu eri tavoin. Monissa kiinteistön osissa, kuten nykyisen vastaanottokeskuksen asuintiloissa, sisäkattoa on laskettu alemmaksi ja peitetty katossa kulkevat putket levyillä. Käytävämäisissä tiloissa ratkaisu madaltaa merkittäväsi ilmatilaa ja tilantuntua ja tekee kattonäkymän mitäänsanomattomaksi. Päiväsairaalan tiloissa taas palkisto on jätetty näkyviin, ja putket kulkevat reilusti näkyvissä värikkään maalipinnan korostamina. Tämä vaihtoehto luo käytävänäkymiin mielenkiintoa ja kertoo rakennuksen historiasta. Funktionalismin arkkitehtuurissa, erityisesti tehdasrakennuksissa, käytettiin usein lasitiiltä niin sisä kuin ulkopintojenkin materiaalina. Pohjolankatu 25:n kiinteistössä materiaalia esiintyy yksityiskohdissa siellä täällä, esimerkiksi tuomassa valoa ikkunattomiin porrashuoneisiin tai valoaukkona tehdassalien välillä. Suunnitelmapiirustuksissa lasitiiliikkunoita esiintyi enemmänkin, mutta lopulta on päädytty niukempaan toetutukseen

10 2.3 Pihatilat Kiinteistöön kuuluu tilava piha alue, joka palvelee pysäköintitilana rakennuksen länsi ja pohjoissivuilla. Tämä käyttötarkoitus pihalla oli jo Haarla Oy:n aikana. Piha on luonteeltaan avoin ja karu. Länsisivustalla on asfalttipinnoite, ja pohjoissivu on sorapintainen. Tontilla on niukasti istutuksia; takajulkisivua reunustavat muutamat lehtipuut, ja etujulkisivulle on istutettu kolme lehmusta, jotka tosin on sijoitettu tarpeettoman lähelle seinää, jolloin ne peittävät edustavaa julkisivua ja haittaavat parvekkeiden käyttöä. Kiinteistöä ei erityisesti ole rajattu ympäristöstään. Etujulkisivulla rakennus avautuu suoraan kadulle, mikä tekee talosta helposti lähestyttävän. Takajulkisivulla rakennuksen viereistä nurmikaistaa reunustaa kevyt metalliverkkoaita, joka on tyyliltään viimeistelemätön eikä jatka julkisivun esteettistä vaikutelmaa. 2.4 Kulkuyhteydet Pohjolankatu 25 sijaitsee kohtuullisen kävelyetäisyyden päässä Tammelan palveluista. Tammelan torilta matkaa kertyy muutama sata metriä. Linja autoreiteistä linja 7 kulkee Pohjolankatua pitkin, ja aivan kiinteistön pääsisäänkäyntien kohdalla on pysäkki. Paikka on hyvin saavutettavissa myös linjojen 2, 3 ja 7 reiteiltä. Kiinteistön editse kulkeva Pohjolankatu on paljon käytetty ajoreitti keskustasta Kalevan suuntaan sekä ohitustieltä keskustaan siirryttäessä. Vielä tehdastoiminnan aikaan rakennuksen takaa kulkeva Välimaankatu oli täysimittainen katu ja tärkeä ajoväylä tontille. Nyt katu on typistetty Välimaanpoluksi, joka toimii sisäänajotienä kiinteistön pysäköintialueelle. Koska läpiajoliikennettä ei ole, Pohjolankatu 25 on rauhallinen tontti vaikka sijaitseekin vilkkaiden liikennevirtojen äärellä. Nykytilassaan tontille mahtuu muutama kymmenen autopaikkaa, mikä on varsin kohtuullisesti kiinteistön kokoon nähden. Sen sijaan ympäröivien kortteleiden alueella tai katuvierillä ei juuri ole täydentäviä pysäköintitiloja.

11 Pohjolankatu 25 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä XIV kaupunginosa Kiinteistö id Kunta Tampere Kiinteistötunnu Osoite Pohjolankatu 25 Alue 0 Aluetyyppi kaupunkikortteli Peruskartta Itäkoord 0 Kohdetyyppi muu Pohjoiskoord 0 Hist. tilatyyppi Rak lkm 2 Nykyinen Inventoitu 2 Kuvaus Pohjolankatu 25:n kiinteistö muodostuu kahdesta rakennuskappaleesta, jotka yhdistyvät sisätiloiltaan kiinteästi toisiinsa. Julkisivuiltaan kiinteistön osat erottuvat selvästi. Koko rakennus on julkisivuiltaan tyypillinen vanha tehdasrakennus, jossa sommittelu perustuu vahvaan rakennusmassaan ja pelkistettyyn julkisivuun. Kiinteistö on korkeimmillaan nelikerroksinen, ja sen matalampi osa vain kaksikerroksinen, jolloin kokonaishahmo ei ole raskaan linnamainen, vaan mittakaava on pikemminkin inhimillinen ja rakennus sulautuu luontevasti ympäröivään korttelimaisemaan. Samaa vaikutelmaa tukevat hienovaraiset yksityiskohdat julkisivuissa. Sisätiloiltaan kiinteistön eri osat ovat samankaltaiset. Rakennuksen historiallinen teollisuustausta näkyy yksityiskohdissa ja rakenteissa, mutta tilanmuodostus on muuttunut ratkaisevasti, kun käytävät ja toimistohuoneet ovat korvanneet avarat tehdassalinäkymät. Saneerattujen sisätilojen materiaalina on käytetty tavanomaisia toimistotilamateriaaleja; muovimattoa, maalattua pintaa sekä seinä ja kattolevyjä. Porraskäytävissä ovat säilyneet pääosin alkuperäiset materiaalit. Historia Pohjolankatu 25 liittyy Tammelan kaupunginosien vahvaan teollisuushistoriaan, jossa teollisuuskiinteistöt rytmittivät kaupunginosan elämää ja loivat sille identiteetin. Kiinteistö toimi teollisuuskäytössä Tämän jälkeen se on palvellut pääasiassa oppilaitoksena ja toimistotiloina. Nykytilassa kiinteistöön on sijoittunut kaupungin virastoja, pakolaisten vastaanottokeskus sekä yritys ja pienteollisuustiloja. Omistaja Tampereen kaupunki harkitsee parhaillaan rakennuksen tulevaisuutta ja mahdollisia toimenpiteitä. Ympäristö ja pihapiiri Kiinteistö sijaitsee alkuperäisen suunnitteluajatuksen mukaisesti keskellä ruutukaavaa, ja se elävöittää Osmonmäen kaupunginosan toiminnallista rakennetta; asutuksen keskellä sijaitseva Pohjolankatu 25 on yksi harvoista alueen julkisista rakennuksista. Kaupunkikuvallisesti kiinteistö toimii kiintopisteenä ja asuinalueen pohjoisena porttina. Kiinteistön naapureina samalle tontilla ovat Tampereen kaupungin puistoyksikön varikkoalue sekä asuinkäytössä oleva puukerrostalo. Väljä piha alue toimii pysäköintipaikkana. Kaava Asemakaava pvm 1973

12 Pohjolankatu 25 KIINTEISTÖLOMAKE Suojelu Kirjalliset Suulliset Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Perustelu arkkitehtoninen teollisuushistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Tehdaskiinteistö on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Arkkitehtuurin arvo perustuu hyvin säilyneisiin julkisivuihin ja selkeään massoitteluun. Rakennushistoriallisesti entinen Haarla Oy:n paperinjalostustehdas viestii teollisuusrakentamisen perinteestä ja esittelee puhdaspiirteistä funktionalismin tehdasarkkitehtuuria sekä sodanjälkeistä karsitun modernia teollisuussuunnittelua. Arvoluokka Kaupunkikuvassa kiinteistön asema maisemassa on keskeinen kaikista ilmansuunnista katsottuna. Rakennus täyttää avoimen kulmatontin levollisesti ja toimii risteyskohdan kiintopisteenä. Lisätietoja Liitteet Valokuvat Inventoija Tallentaja Anna Lyyra Seppänen, Pirkanmaan maakuntamuseo

13 KUVALIITE 2 Kiinteistön suhde ympäristöön Näkymä Kalevan puistokadun risteyksestä Pohjolankadulle. Kiinteistö sijaitsee vilkkaan liikennereitin varrella. Pohjolankatu länteen. Kiinteistö seisoo Pohjolankadun suoran osuuden alussa keskeisellä kulmatontilla. Kaakossa Pohjolankatu 25:n naapurina kulmittain sijaitsee 1990 rakennettu teräskerrostalo. Rakennus kohoaa huomattavan korkeaksi pohjoisen Tammelan maamerkiksi.

14 Kiinteistön pohjoispuolen naapureina ovat yksinäiseksi jäänyt 1900 luvun alun puukerrostalo ja kaupungin puisto osaston varikko. Lisäksi on avointa pysäköintitilaa. Etelässä ja lännessä kiinteistöä ympäröivät asuinkerrostalorivit. Rakennuskanta on pääosin 1970 luvulta. Pohjolankatu 25 näkyy Tammelan ulommaisena rakennuksena Petsamosta tultaessa Kalevan puistotien ylittävälle sillalle.

15 KUVALIITE 3 Julkisivut rakennuksessa 1 Etujulkisivu Pohjolankadulta Takajulkisivu Välimaanpolulle päin. Kuutiomaista, ikkunoiden rytmittämää julkisivua elävöittää yksinkertainen sisäänkäynti, jossa kevyt lippakatos. Funktionalistinen kuutioharmonia erottuu selkeimmin itäisessä julkisivussa. Julkisivusommittelu perustuu moniruutuisiin ikkunoihin ja sileään rapattuun pintaan. Toisen kerroksen ikkunat on uusittu 1970 luvulla, muut ovat alkuperäiset 1940 luvulta. Räystään kotelointi valkoisin peltilevyin on 1970 luvulta, alkuperäisesti julkisivun yläreuna on ollut paljas.

16 Etujulkisivua Pohjolankadulle jäsentävät pitkät parvekkeet, jotka kuitenkin jäävät istutusten varjoon. Porttikäytävän länsisivussa on yksityiskohtana tehdasajoilta säilynyt postiluukku ja vahtimestarin ikkuna. Käynti etujulkisivulta sisäpihalle. Porttikäytävä on monipolvinen ja muodoiltaan kutsuva, vaikka pintojen kunto ei olekaan ensiluokkainen.

17 KUVALIITE 4 Julkisivut rakennuksessa 2 Vuonna 1960 rakennetun laajennusosan julkisivua määrittävät valkoiset nauhaikkunat ja punatiilipinta. Ilme eroaa selkeästi vanhemmasta osasta. Vasemmalla laajennusosan eteläinen julkisivu Pohjolankadulle, oikealla julkisivu pohjoiseen takapihan puolelle. Julkisivun yksityiskohdat ovat niukat. Länsisivulla lastaussillan katteena on yksinkertainen lippa. Lastaussilta metallikaiteineen on ilmeeltään kevyt ja sulautuu päätyjulkisivuun. Eteläjulkisivulla on käynti kellariin. Eleetön betonirappu on kevyesti rajattu maalatulla rautakaiteella.

18 KUVALIITE 5 Sisäpiha Vanhan osan sisäpiha on muodoltaan neliömäinen. Se muodostaa kodikkaan ja mielenkiintoisen tilan rakennusmassojen keskelle. Näkymät sisäpihalla syntyvät pihajulkisivujen ikkunoista ja rakennussiipien liittymisestä toisiinsa. Matala autotalli ja varastorakennus haukkaa suuren osan sisäpihan neliömäisestä tilasta.

19 Sisäpihan neliömuotoa elävöittävät ulospäin työntyvät, ikkunattomat hissitornit.

20 KUVALIITE 6 Rakenteet ja materiaalit Uuden osan keskellä kuplakattoikkunoin katetut valoaukot. Rapattu keltainen seinäpinta, punatiilipinta ja kattoikkunat muodostavat mielenkiintoisen sisäpihanäkymän Vanhan osan katolta länteen. Eri materiaalien vuoropuhelua. Katteena musta huopakate, räystäät vaaleanharmaata peltiä, piippu punatiilinen ja julkisivut vaaleankeltaiseksi rapatut. Matala korotusosa piipun takana on verhottu keltaisella laudoituksella. Vanhan ja uuden osan liitoskohta takajulkisivulla. Verhousmateriaali on selvästi erilainen, ikkunoissa valkoinen linja jatkuu.

21 Uuden osan julkisivussa yhdistyvät punatiilipinta ja puiset valkoiset ikkunankarmit. Rosopintainen lasi ei ole alkuperäinen. Katujulkisivun parvekkeet ovat betonia. Kaareva pääte on ainoastaan länsipuolen päädyissä. Vanhan ja uuden tiilipinnan rajakohta sisäseinässä. Vasemmalla 1980 luvulla rakennettu valkotiilipinta on kova ja kliininen, oikealla 1940 luvun rapattu tiilipinta puolestaan luo elävän vaikutelman. Betoniset kattopalkit, valkeaksi rapattu seinäpinta ja alkuperäiset, kahdeksanruutuiset puukarmiset ikkunat vuorottelevat neljännen kerroksen pohjoissiivessä.

22 KUVALIITE 7 Sisätilat Portaikot ovat sisätilojen parhaiten säilyneitä osia. Kevyt metallipinnakaide ja puinen, lakattu kaidepuu sekä lasitilli ikkuna ovat funktionalismin tunnusmerkkejä. Alkuperäinen kivipinta on päällystetty muovimatolla. Yläkuvat B rapun (rakennus 1) porrashuoneesta, vieressä G rapun (rakennus 2) portaikko.

23 Tyhjilleen jääneitä sähkölaitoksen toimistotiloja (rakennus 1, kolmas kerros). Huoneet avautuvat sarjaan, mikä hyödyntää hyvin runkorakenteesta johtuvaa valoisuutta. Sisäkattorakenteita ulkomaalaistoimistossa (alla vas., rakennus 1, toinen kerros) ja päiväsairaalassa (alla oik., rakennus 2, toinen kerros). Näkyviin jätetyt putkistot kertovat paremmin rakennuksen teollisuushistoriaa kuin levytetyt sisäkatot.

24 Kiinteistön nykykäyttöä. Vasemmalla PK painon painosali (rakennus 1, kolmas kerros), oikealla vastaanottokeskuksen asuinhuone (rakennus 1, ensimmäinen kerros). Tilaohjelmaan kuuluu lukuisia huoneita, joten osa saneeratuista sisätiloista on jäänyt ikkunattomiksi. Päiväsairaalan musiikkiterapiahuone (rakennus 2, toinen kerros) Kiinteistön edellytykset asuinkäyttöön eivät ole parhaat mahdolliset. Vastaanottokeskuksen tupakkahuone (rakennus 1, ensimmäinen kerros).

25 Tehdasrakenteen pylväät ovat säilyneet näkyvillä vastaanottokeskuksen kerrosaulassa (rakennus 2, ensimmäinen kerros). Valopihan kattoikkunat antavat valoa Vastaanottokeskuksen oleskelutilaan (rakennus 2, ensimmäinen kerros). Rakenteen idea on alkuperäinen vuodelta 1960, aukotusta on jälkeenpäin muutettu. Nauhaikkunoiden valonanto on hyödynnetty viihtyisästi päiväsairaalan kahvihuoneessa (rakennus 2, toinen kerros).

26 Haarla Oy:n konttoritilat sijaitsivat ensimmäisen kerroksen itäpäädyssä, missä sileät funkkispylväät ovat jäljellä interiööristä vastaanottokeskuksen tiloissa. (Rakennus 1, ensimmäinen kerros) Ylimmän kerroksen tyhjillään olevissa tiloissa on erinomaisesti näkyvissä tehdassalien avoin rakenne, jonka keskeisiä osia ovat ikkunat, kattopalkit ja kantavat betonipylväät. (Rakennus 1, neljäs kerros). Tehdaskäytön aikainen funktionalistinen avaruus on häivytetty monin paikoin alaslaskettujen kattojen ja sokkeloisten käytävien myötä. Vastaanottokeskuksen käytävätila (rakennus 1, ensimmäinen kerros).

27 Kadunpuoleinen ikkuna ensimmäisessä kerroksessa (rakennus 1). Ikkunat antavat runsaasti valo työhuonetiloihin. Yleinen mitoitus on yksi ikkuna huonetta kohden. Alkuperäiset ulko ovet 1940 luvulta viestivät tehtaan konttoritilojen sisäänkäynnistä. Vastaanottokeskuksen asiakassisäänkäynti (rakennus 1, ensimmäinen kerros). Sisäpihan kaakkoiskulman tavarahissi on 1940 luvulta (rakennus 1). Kiinteistön hissikuilut sijaitsevat rakennuksen sisäkulmissa, ja useimmat hisseistä toimivat.

28 Vanhat avoimet tehdassalit mahdollistavat studiomaiset työtilat tai tilojen käytön varastona. Museotoimen kokoelmaklinikka (rakennus 1, kolmas kerros) Entisessä tehtaan ruokalassa on sähkömittauslaitoksen käytössä ollut kokoushuone 1970 luvun asussa. Museotoimen kokoelmaklinikka (rakennus 1, kolmas kerros). Kellaritilat ovat nykyisin pääosin tyhjillään tai varastona. Tilaa on jaoteltu erikokoisiksi huoneiksi. (Rakennus 1, kellari)

29 KUVALIITE 8 Tilojen käyttötarkoitukset kiinteistön nykytilassa 1. kerros 2.kerros

30 3.kerros 4.kerros

31 3 Toimenpidesuositukset ja kiinteistön mahdollisuudet 3.1 Arvot ja vahvuudet Pohjolankatu 25:n kiinteistössä teollisuusrakennuksen perintö on säilynyt hyvin julkisivujen ja rakennusmassojen suhteen. Keskeiset arkkitehtoniset piirteet, materiaalit ja rakenteet ovat kokonaisilmeeltään alkuperäiset tai alkuperäistä tyyliä jatkavat. Sen sijaan sisätilat ovat muuttuneet kauaksi alkuperäisestä muodostaan. Vanhat rakenteet ovat kuitenkin esille otettavissa, joskaan vaihtoehto ei vaikuta todennäköiseltä rakennuksen lähitulevaisuudessa. Sisätilojen osalta on joka tapauksessa suositeltavaa säilyttää olemassa olevat alkuperäisrakenteet, joita ovat sisäkattojen palkistot, pylväiköt, porrashuoneet sekä rapatut seinäpinnat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jäljellä olevien avoimien hallitilojen uuskäyttöön. Näissä tiloissa on mahdollista tavoittaa tehdasrakennuksen alkuperäinen luonne sopivalla käyttötarkoituksella ja hienovaraisella kunnostuksella. Kiinteistön rakennushistoriallinen arvo perustuu ennen muuta puhtaan moderneihin julkisivuihin ja massoitteluun. Nämä piirteet tulisi säilyttää ennallaan rakennuksen tulevassakin käytössä. Julkisivun säilymiseksi suositellaan ikkunoiden alkuperäisten mallien, värityksen ja sovitustavan säilyttämistä sekä sileän, vaaleasävyisen rappauksen käyttämistä pintamateriaalina. Rakennusmassojen ja mittasuhteiden kannalta erityisesti sisäänkäynnit ja sisäpiha kiinnittävät rakennuksen alkuperäiseen tyyliinsä, joten nämä rakenneosat tulisi säilyttää alkuperäisessä muodossaan rakennuksen arvon säilymiseksi. Muita merkittäviä yksityiskohtia ovat etujulkisivun parvekkeet, uudemman osan valopiha ja länsisivun lastaussilta, jotka kertovat niin rakennuksen teollisuushistoriasta kuin rakennusajankohtien suunnitteluihanteista. Piirteiltään niukassa kiinteistössä nämä alkuperäiset yksityiskohdat on tärkeää säilyttää. Nykyilmeessään sisäänkäynnit ovat edelleen kiinteistön toiminnallisia avainkohtia, joita olisi mahdollista kehittää viihtyisämmiksi kohottamalla aulatilojen ilmettä kalustuksen ja materiaalivalintojen avulla. Sisäpihan merkitys on nykytilassa ennen kaikkea rakenteellinen valon saannin vuoksi sekä esteettinen pihanäkymien kannalta. Toiminnallisesti pihan käyttö rajoittuu kulkureitiksi. Suositeltavaa onkin sisäpihan nostaminen rakennuksen sydämeksi pihan viihtyisyyttä kohentamalla ja lisäämällä sen oleskelukäyttöä. Sisäpihan lounaiskulmassa sijaitseva matala autotallirakennus ei kuitenkaan tue pihan viihtyisyyttä ja esteettistä kokonaisuutta, joten sen säilyttäminen ei liene välttämätöntä. Runsaiden ikkunoiden vuoksi valoisuus on yksi kiinteistön vahvuuksista. Niin julkisivun, sisäpihan kuin valopihankin ikkunaratkaisut tulisi säilyttää alkuperäisinä ja kunnostaa niitä tyylinmukaisesti. Liikkumisen kannalta kiinteistön vahvuuksia ovat monet sisäänkäynnit ja hissikuilut, joiden suositellaan säilyttävän paikkansa ja tehtävänsä rakennuksen jatkokäytössäkin. Toiminnallisesti kiinteistön vahvuutena on monen toimijan yhteiskäyttö, mikä luo rakennukseen eloa ja toimintaa ympäri vuorokauden. Tontti on sijainniltaan rauhallinen ja yhdistyy luontevasti ympäröivään korttelirakenteeseen. Liikenneyhteydet ovat hyvät niin

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA Valoputkentie 2 36240 Kangasala 23.3.2012 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 Kangasalan kunnassa, Vatialan alueella

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

PUISTOKADUN JA TORIKADUN KULMAKORTTELIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU /5

PUISTOKADUN JA TORIKADUN KULMAKORTTELIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU /5 PUSTOKADUN JA TORKADUN KULMAKORTTELN TONTNLUOVUTUSKLPALU 31.1.2017 1/5 KAUPUNKKUVA JA ARKKTEHTUUR Syli asettuu Kuopion ruutukaavan kudelmaan luoden ympärilleen jäntevää ja omaperäistä kaupunkiympäristöä.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

ASUNTAMAANRAITTI TAMPERE

ASUNTAMAANRAITTI TAMPERE 1 AUNTAMAANRAITTI 1 3387 TAMERE As Oy Vuoreksen Apollo koostuu arkkitehtonisesti tyylikäistä 1- ja 2-kerroksisista puuverhoilluista rivija luhtitaloasunnoista. Asuntoyhtiön tontti rajautuu kauniiseen Vuoreksen

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113.

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113. V KESKI-LAHTI 104 8 VI pi+111.6 +105.11 pi ajo ku(87) rak 105 1 po +105.36 1ap/ys200 83 ai rak rak ppp ju 88 rak +105.5 86 17 pi +109.5 pv-1 kaukolämpö +134.8 k+101.5 ma/p II (K17/t 86-88) ik Iu2/3 160

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy Kuninkaantammenkierto 4 26.08.2015 Kuninkaantammi 33397/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi 17.12.2007 Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi XI 174-1(Kyttälän kaupunginosa) osoite: Rautatienkatu 21 omistaja: kiinteistöosakeyhtiö Kansalliset Liikekiinteistöt

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot