Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA"

Transkriptio

1 Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Syksy 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Aika Tekijä Kirsi Koskela Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Työn nimi Ensisynnyttäjien kokemuksia tehostetusta imetysohjauksesta perhevalmennuksessa Työn ohjaaja Sivumäärä KM, SHO Tuula Huhta liitettä Työn tarkastaja KL, yliopettaja Maija Maunula Tämä opinnäytetyö liittyy Kokkolassa käynnissä olevaan Voima-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda pysyvä ja yhtenäinen käytäntö neuvoloihin ja synnytyssairaalaan mm. imetysohjauksesta ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ensisynnyttäjillä oli tehostetusta perhevalmennuksen imetysohjauksesta, sekä oliko perhevalmennuksen imetysohjauksella merkitystä ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyteen. Lisäksi pyrin opinnäytetyössäni selvittämään, kuinka ensisynnyttäjien tiedot ja ajatukset imetyksestä muuttuivat ohjauksen myötä, sekä minkälaista tietoa he olisivat halunneet saada imetyksestä lisää jo raskausaikana. Opinnäytetyö on laadullinen ja se toteutettiin kyselylomakkeen muodossa keväällä Tutkimuksen kohderyhmänä oli 20 ensisynnyttäjäperhettä, jotka olivat mukana Voimahankkeessa. Kyselyyn vastasi 13 ensisynnyttäjäperhettä ja vastausprosentiksi muodostui 65 %. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksista nousee esille, että ensisynnyttäjäperheet pitävät perhevalmennuksen tehostettua imetysohjausta positiivisena ja tärkeänä asiana. Perhevalmennuksen imetysohjaus koettiin myös imetysmyönteisyyttä edistävänä tekijänä. Tutkimuksesta nousee esille, että vanhemmat kokevat imetysohjauksen vaikuttavan jopa erittäin paljon siihen, kuinka motivoituneita he ovat imettämiseen. Imetystietous vaihteli suuresti ensisynnyttäjien keskuudessa. Suurin osa kuvasti tietävänsä ennen perhevalmennuksen imetysohjausta imetyksestä jonkin verran. Kaikki vastaajat kokivat imetysohjauksen jälkeen imetyksen tärkeänä asiana. Vanhempien kokemuksista tärkeimpinä asioina imetyksestä nousivat esille läheisyys ja ravitsemukselliset syyt vauvalle. Lisäksi vauvan vastustuskyky ja vuorovaikutus vauvan kanssa olivat asioita, jotka vanhemmat kokivat imetyksessä tärkeinä. Perhevalmennuksen imetysohjauksen sisältöön ensisynnyttäjät olivat tyytyväisiä, mutta he kertoivat, että olisivat halunneet tietää raskausaikana enemmän mm. imetysongelmista ja imetyksen sitovuudesta. Asiasanat imetysohjaus, perhevalmennus, ensisynnyttäjä

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date 25 September, 2008 Author Kirsi Koskela Degree Programme Degree Programme in Nursing, The Public Health Nurse Education Name of thesis Primigravida s Experiences of an Intensified Guidance of Breastfeeding in Family Training. Instructor M. Ed., Senior Lecturer Tuula Huhta Supervisor Lic. Ed., Principal Lecturer Maija Maunula Pages appendices This study is engaged with Voima-project that is in going on in Kokkola. The purpose of Voima-project is create abiding and coherent conventions to child health-, maternity clinic and maternity hospital among others concerning guidance of breastfeeding and supporting of primary interdependence. The purpose of this study is to investigate, what kind of experiences primigravida s had of intensified guidance of breastfeeding and if family training guidance of breastfeeding had effects on primigravida s optimism to wards breastfeeding. Moreover, I try to investigate how primigravida s knowledge and thoughts of breastfeeding changed during guidance and what sort of information they would like to get more already during gestation. The thesis is a qualitative study and that was executed with questionnaire in the spring The target group of this study was 20 primigravida s families, who were in Voimaproject. 13 primigravida s families answered and response rate formed into 65%. Qualitative content analysis was used as analysing method in the study. The results of this study indicated that primigravidas families liked that an intensified guidance of breastfeeding in family training was a positive and important thing. Guidance of breastfeeding in family training they thought to have had effects on optimism towards breastfeeding. From the results of this study it came up that parents think that guidance of breastfeeding influence considerably much on how motivated they are to breastfeed. Awareness of breastfeeding fluctuated a lot among primigravidas. Most of primigravidas answered that they knew before family training some facts of breastfeeding. All of parents experienced that breastfeeding is an important thing after the guidance in family training. Among parent s experiences of breastfeeding most important things were adjacency and nutrition for baby. Moreover baby s immune system and interaction with baby were things that parents experienced important things in breastfeeding. Concerning content of family training guidance of breastfeeding primiparas were approving, but they told that in a gestation time they were attracted also among others problems of suckling and binding effects of suckling. Key words guidance of breastfeeding, family training, primigravida

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VOIMA-HANKE OSANA PERHEVALMENNUSTA 2 3 IMETYSSUOSITUKSET JA IMETYKSEN EDUT Vauvamyönteisyys-ohjelma askelta hyvään imetykseen Imetyksen edut äidille ja vauvalle 5 4 IMETYKSEN ONNISTUMINEN JA IMETYSONGELMAT Imetyksen alku Äidin jaksaminen Isät imetyksen tukijoina Imetys ei onnistu 8 5 IMETYSOHJAUS RASKAUSAIKANA JA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Imetysohjaus raskausaikana Imetysohjaus lapsen synnyttyä 11 6 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 13 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 14 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT Aineisto ja sen keruu Aineiston käsittely ja analyysi Tutkimuksen eettisyys ja validiteetti 17 9 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Miten ensisynnyttäjät kokivat perhevalmennuksen imetysohjauksen Mitä uutta ensisynnyttäjät oppivat imetysohjauksesta Isät perhevalmennuksen imetysohjauksessa ja imetyksen merkitys isille Perhevalmennuksen imetysohjaus ja ensisynnyttäjien imetysmyönteisyys Ensisynnyttäjien tietojen ja ajatusten muuttuminen perhevalmennuksen imetysohjauksen jälkeen 26

5 9.5 Minkälaista tietoa imetyksestä ensisynnyttäjät olisivat halunneet lisää perhevalmennuksessa Vanhempien vapaamuotoisia ajatuksia imetysohjauksesta TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET POHDINTA 35 LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Imetys on hyvä tapa antaa ravintoa imeväisikäiselle lapselle. Sen tärkeyttä on perusteltu monien eri tieteenalojen saralla ja sillä on todettu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia niin äidille kuin lapsellekin. (Laanterä 2006, 6.) Jokaisella äidillä on mahdollisuus tarjota lapselleen terveellistä ravintoa imettämällä. Äidinmaito antaa lapselle ensimmäisten elinviikkojen ja kuukausien ajaksi merkittävän immunologisen suojan. (Joutsen, Niemi & Oikari 2005, 1.) Sekä valtakunnallinen suositus, että maailman terveysjärjestön (WHO) suositus ovat imetyksen suhteen melko samankaltaisia; imeväisikäisen lapsen ravitsemuksen tavoitteena on täysimetys kuuden kuukauden ikäiseksi, jonka jälkeen imetystä suositellaan jatkettavan kiinteän ruoan ohella aina 1-2 vuoden ikään saakka. (Laanterä 2006, 14.) Imetysohjausta ja tukea imetykseen annetaan perhevalmennuksen yhteydessä sekä neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Kuitenkin vain harvat äidit täysimettävät niin pitkään kuin suositellaan. Laajan ravitsemustutkimuksen mukaan vain 1 % kuuden kuukauden ikäisistä lapsista olivat täysimetettyjä vuonna 2005 Suomessa. (Iivarinen 2007, 6.) Pohjoismaissa täysimetysluvut ovat Suomea paremmat, syynä tähän katsotaan olevan imetysohjauksen vähyys ja tuen ja ohjauksen riittämättömyys. (Hasunen & Ryynänen 2005.) Imetysohjausta on kuvattu jatkumoksi, joka alkaa äitiysneuvolasta ja jatkuu synnytyssairaalan kautta lastenneuvolaan. Raskaana olevien äitien tulisi saada tietoa imetyksen eduista, sekä imetyksen onnistumisesta. (Laanterä 2006, 11.) Perhevalmennuksen imetysosuudessa tulisi käydä läpi imetyksen terveysvaikutuksista, maidon erityksestä ja imetyksen onnistumiseen vaikuttavista asioista. (Koskinen 2008, 97.) Opinnäytetyöni liittyy Kokkolassa käynnissä olevaan Voima-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tehostaa neuvolan ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä perhe- ja synnytysvalmennuksessa. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, oliko tehostetulla perhevalmennuksella vaikutuksia ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyden kehittymiseen. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen ja toteutin sen Voima-hankkeen ensisynnyttäjäperheiltä keräämäni tiedon avulla. Toteutin tutkimuksen kyselylomakkeiden muodossa keväällä 2008 ja analysoin tulokset sisällön analyysillä.

7 2 2 VOIMA-HANKE OSANA PERHEVALMENNUSTA Voima-hanke on käynnistynyt 1990-luvulla alkaneelle vauva- ja imetysmyönteisyys työryhmän selvityksien perusteella. Imetystyöryhmä toteutti tutkimushankkeen vuonna 2003 äitien ja isien saamasta tuesta raskauden, synnytyksen ja vauvan ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Hankkeesta esiin nousseiden haasteiden myötä syntyi Voima-hanke, joka alkoi huhtikuussa 2007 päättyen vuoden 2008 lopussa. Voima-hanke toteutetaan yhteistyössä Keski- Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien, sekä Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän kanssa. (Voima-hanke.) Voima-hankkeen tarkoituksena on, että hankkeen aikana luodaan pysyvä ja yhtenäinen toimintamalli imetyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen, perhevalmennukseen ja perheiden terveysneuvontaan. Perheiden ohjaamista ja tukemista toteutetaan voimavaralähtöisesti vahvistaen perheen omia voimavaroja. (Voima-hanke.) Voima-hankkeessa on Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella projektityöntekijät, jotka aloittivat projektin toteuttamisen tavoitteiden mukaisesti. Jokaisella projektityöntekijällä on 20 ensisynnyttäjäperhettä mukana pilottiryhmässä. Projektityöntekijä aloitti ensisynnyttäjäperheiden kanssa yhteistyöprosessin jo raskausaikana jatkuen siihen saakka, että synnytyksestä on kulunut kuusi kuukautta. Projektityöntekijä vastaa mm. perhevalmennuksen pitämisestä, pienten vertaistukiryhmien ohjaamisesta, sekä kotikäynneistä. Perheitä tuetaan jo raskausaikana perhevalmennuksessa mm. varhaiseen vuorovaikutukseen, sekä imetykseen. (Voima-hanke.)

8 3 3 IMETYSSUOSITUKSET JA IMETYKSEN EDUT Valtakunnallisen suosituksen mukaan lapsen ravitsemuksen tavoitteena on täysimetys kuuden kuukauden ikäiseksi, jonka jälkeen imetystä suositellaan jatkettavan kiinteän ruoan ohella vähintään vuoden ikään saakka. Suosituksista huolimatta suomalaiset äidit imettävät huomattavasti lyhyemmän aikaa. (Laanterä 2006, 14.) WHO:n mukaan imetys jaetaan täysimetykseen ja osittaiseen imetykseen. Täysimetys tarkoittaa, että lapsi saa vain äidinmaitoa ja mahdollisesti vitamiinilisiä. Osittaisella imetyksellä tarkoitetaan, että lapsi saa rintamaidon ja vitamiinilisien ohella muutakin ravintoa, esimerkiksi äidinmaidonkorviketta tai sosetta. (Laanterä 2006, 6.) Imetys riittää ainoaksi ravinnoksi useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 6.) 3.1 Vauvamyönteisyys-ohjelma WHO ja UNICEF käynnistivät vuonna 1989 maailmanlaajuisen vauvamyönteisyys-ohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative), jonka tavoitteena on imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen. (Hasunen & Ryynänen 2005.) Kansainvälisen vauvamyönteisyys-ohjelman tavoitteena on, että 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisivat täysimetettyjä 6 kuukauden ikään saakka. Vuonna 2005 Suomessa 4 kuukauden ikäisistä lapsista täysimetettyjä oli 34 %. Kuuden kuukauden ikäisistä lapsista täysimetettyjä oli enää vain 1 %. Alustavien tutkimusten mukaan täysimetyksen suosio on kuitenkin kasvanut hieman ja tulevaisuudessa voidaan olettaa hieman korkeampia lukemia. (Hasunen & Ryynänen 2005.)

9 askelta hyvään imetykseen Vauvamyönteisyys-ohjelman arviointiperusteena toimii kymmenen askeleen ohjelma, joka julkistettiin vuonna Ohjelma korostaa imetysmotivaation luomista, sekä riittävän osaamisen saavuttamista. Ohjelma koskee kaikkia yksiköitä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä tai vastasyntyneitä ja imeväisikäisiä lapsia. (Hasunen & Ryynänen 2005.) 1. Imetyksen edistämisestä on työyhteisössä valmistettu toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee. 2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman toteuttamiseen edellyttämää koulutusta. 3. Kaikki odottavat äidit saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, kuinka imetys onnistuu. 4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen viimeistään 60 minuutin kuluessa synnytyksestä. 5. Äitejä opastetaan imetykseen ja maidon erityksen ylläpitämiseen siinäkin tapauksessa, mikäli he joutuisivat olemaan erossa lapsestaan. 6. Vastasyntyneelle annetaan vain rintamaitoa, mikäli lääketieteelliset syyt eivät muuta edellytä. 7. Äidit ja lapset saavat olla vierihoidossa vuorokauden ympäri. 8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen imetykseen. 9. Imetetyille vauvoille ei anneta huvitutteja eikä heitä syötetä tuttipulloista. 10. Imetystukiryhmien perustamista tuetaan ja odottavia, sekä imettäviä äitejä opastetaan niihin. (WHO 2004.) WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyys-ohjelman pohjalta on laadittu Suomen oloihin soveltuva toimintamalli. Vauvamyönteisyys-ohjelman 10 askeleen kriteeristö antaa työkaluja imetysohjauksen arviointiin. Ammattilaisten antaman imetysohjauksen ja rintaruokinnan tuen lisäksi vertaisryhmien merkitys imetyksen onnistumiseen on tärkeää. Vapaaehtoistyöntekijät järjestävät imetystukiryhmiä, sekä myös internetissä on mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa. (Hasunen, 2002.)

10 5 3.3 Imetyksen edut äidille ja vauvalle Tutkimusten mukaan varhainen ravitsemus vaikuttaa useiden kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, verenpainetaudin, diabeteksen ja allergioiden kehittymisen riskiin lapsella. Ravinnon ja sairauksien välisten tutkimusten painotus onkin suuntautunut elämänkaaren alkuun. Imetyksellä on katsottu olevan selvä myönteinen vaikutus useampaankin sairauteen, myös myöhemmällä iällä alkaville sairauksille.(iivarinen 2007, 9.) Rintamaito suojaa vauvan suolistoa tulehdussairauksilta ja ripulilta. Sen sisältämät vasta-aineet, entsyymit ja hyödylliset bakteerit ehkäisevät haitallisten bakteerien kasvua. Maidossa on esimerkiksi vastaaineita, jotka suojaavat erityisesti limakalvoja tulehduksilta. (Niemelä 2006, 11.) Imetyksen on todettu vähentävän myös hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä. Rintamaidon osuudesta atopian, astman ja allergioiden puhkeamiseen ei ole saatu kuitenkaan kiistatonta näyttöä. Imetetyillä lapsilla on todettu olevan vähemmän korvatulehduksia kuin imettämättömillä lapsilla. (Laanterä 2006, 17.) Imetyksellä on todettu olevan vähentävä vaikutus lapsuusiän lihavuuteen. (Laanterä 2006, 17.) Rintaruokitut lapset ovat kuitenkin usein 6-12 kuukauden ikäisenä hieman pulskempia. Silti he voivat erittäin hyvin. Paino tasaantuu lapsen lähtiessä liikkeelle. Rinta- ja pulloruokinnasta tehdyistä tutkimuksista on saatu hieman erityyppisiä tuloksia. Yleinen käsitys kuitenkin on, että imettäminen suojaa myöhemmältä ylipainolta. (Danielsson & Janson 2005, 55.) Tutkimuksissa on todettu myös, että imetys kehittää lapsen oppimiskykyä ja älykkyyttä. (Helin & Pakeman 2004, 150.) Rintamaidon vasta-aineet mukautuvat lapsen tarpeiden mukaisesti. Keskoslapsilla äidinmaito edistää ruoansulatuskanavan kehittymistä sen vatsaystävällisyyden myötä. (Niemelä 2006, 11.) Imetys edistää myös äidin toipumista synnytyksestä. Synnytyselimet palautuvat ja äidin raskausaikaiset kilot normalisoituvat nopeampaa. On tutkittu, että imetys voi suojata äitiä munasarja-, sekä rintasyövältä. (Niemelä 2006, 13.) Myös tyypin 2 diabetestä on todettu vähemmän naisilla, jotka ovat imettäneet. Imetys edistää äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta. Imeminen antaa vauvalle läheisyyttä ja hän saa kokemuksia välittämisestä, sekä huolenpidosta. (Armanto & Koistinen 2007, 194.)

11 6 4 IMETYKSEN ONNISTUMINEN JA IMETYSONGELMAT Vauva on valmis vuorovaikutukseen heti syntymänsä jälkeen. Vauva näkee, kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee. Hän tekee tarkkoja havaintoja toisesta ihmisestä aistiensa kautta ja hän on erityisen kiinnostunut ihmisestä, joka antaa hänelle lämpöä, turvaa, ravintoa ja hoivaa. Vanhemmat viestivät vauvalle ilmeiden, kosketuksen, otteiden ja puheen välityksellä. Vauvan syöttämiset ovat otollisia vuorovaikutustilanteita. (Deufel, Montonen & Parviainen 2005, 6.) Imetys on vuorovaikutustilanne, jota kautta voi luoda hyvän äiti-lapsi suhteen. Imetys on myös rintaruokintaa, josta lapsi saa kaikki ravintoaineet, joita hän tarvitsee. (Joutsen ym. 2005, 3.) Imetys on luonnollisin tapa ruokkia vauvaa. Vauva nauttii läheisyydestä ja turvasta, sekä kokee imiessään mielihyvää. Parhaimmassa tapauksessa äitikin kokee imettämisen rentouttavana tilanteena, jossa äiti ja vauva nauttivat yhdessäolosta. (Deufel ym. 2005, 9.) Rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri on vauvalle tärkeää imetyksessä. Rauhallisuus edistää myös maidon eritystä. Vauvalle on tärkeää, että hän tuntee hoitajan läheisyyden ja kosketuksen, joka rintaruokinnassa on luonnollista. (Deufel ym ) 4.1 Imetyksen alku Lähes kaikilla äideillä on mahdollisuus imettämiseen. Kun synnytyksestä on kulunut muutama päivä alkaa rintamaitoa erittyä kunnolla. Nämä muutamat päivät vauva pärjää yleensä elimistönsä vararavinnolla, sekä rinnasta saaduilla ensitipoilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Synnytyksen jälkeen istukkahormonien progesteronin ja estrogeenin erittyminen loppuu ja näiden hormonien pitoisuus veressä laskee. Nämä hormonit estävät maidon erittymisen raskauden aikana. Prolaktiinihormoni käynnistää maidonerityksen. Prolaktiinihormonin muodostumiseen vaikuttaa vauvan läheisyys ja imeminen äidin rinnalla, joten vierihoito sairaalassa on imetyksen kannalta perusteltua. Imetystiheydellä on vaikutusta myös prolaktiinin määrään. (Niemelä 2006, )

12 7 Oksitosiinihormoni vaikuttaa maidon herumiseen. Herumisrefleksiä helpottavat vauvan ääni, vauvan näkeminen, itseluottamus ja vauvan ajatteleminen. Huoli, stressi, kipu tai epäilykset voivat vaikeuttaa maidon herumista. (Deufel ym. 2005, 10.) Vierihoidolla tarkoitetaan äidin ja vauvan hoitamista yhdessä. Näin äidille annetaan jo synnytyssairaalassa mahdollisuus tutustua lapseensa. Tällöin äiti oppii havaitsemaan vastasyntyneen vauvan viestit, sekä kykenee tyydyttämään vauvan läheisyyden ja ravinnon tarpeet. Muita vierihoidon etuja ovat esimerkiksi äiti-lapsisuhteen lujittuminen ja imetyksen onnistuminen. (Eskola & Hytönen 2002, 433.) Tiheä imetys nostaa maitomäärää nopeasti. Alussa vauvan pieniin merkkeihin kannattaa reagoida tarjoamalla rintaa. Vauva voi viestiä nälästä esimerkiksi päätä kääntelemällä, suuta avaamalla ja sulkemalla, sekä maiskuttelemalla ja imemällä. Myös kitinä ja levottomuus voivat kertoa vauvan halukkuudesta rinnalle. Kun nälkäisen vastasyntyneen ottaa syliin hän alkaa etsiä hamuamalla rintaa. Vauvan annetaan imeä rintaa, kunnes hän itse lopettaa. Mikäli vauva on edelleen hereillä, voi hänelle tarjota toistakin rintaa. (Niemelä 2006, ) Maito nousee rintoihin 2-8 päivän kuluttua synnytyksestä. Kun maidon tulo käynnistyy tuottaa äidin rinnat maitoa kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Kun vauva tyhjentää rintaa, muodostuu maitoa lisää, mutta jos imetysvälit pitenevät, rinnat vähentävät maidoneritystä. (Niemelä 2006, 35.) 4.2 Äidin jaksaminen Imetyksen onnistuminen ei aina tapahdu automaattisesti. Äiti tarvitsee aikaa totutteluun ja tutustumiseen, aivan kuten aina uuden ihmissuhteen alussa. Äidille ja vauvalle imettäminen on herkkä tapahtuma, johon vaikuttaa äidin mieliala, väsymys ja huoli. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 8.) Varsinkin ensisynnyttäjillä voi olla imetyksestä hyvin epärealistisia käsityksiä; he voivat ajatella, että imetys onnistuu tai ei onnistu. He voivat kauhistella vierihoitoa ja kuvauksia siitä, kuinka vauva voi olla rinnassa kiinni aamusta iltaan. (Niemelä 2006, 88.)

13 8 Imetyksen alku onkin usein vaativaa. Se on outoa ja uutta, ja äiti voi kokea hämmennystä kaiken tämän edessä. Pelkästään se, että vauva on rinnalla, voi olla äidille omituinen kokemus. Joskus äiti voi olla niin yksin ja uupunut, että hän kokee imetyksen valtavana taakkana. Toisaalta imetys voi olla hyvinkin palkitsevaa; kun imetys sujuu hyvin, elämä vauvan kanssa voi olla helppoa. Imetys vaikuttaa äitiin monin eri tavoin, sekä mieleen että kehoon. (Niemelä 2006, 89.) 4.3 Isät imetyksen tukijoina Imetyksen alku on usein täynnä epävarmuutta, tietämättömyyttä ja hämmästelyä. Isän tuki imetykselle voi tällöin olla ratkaisevana tekijänä äidin imetyksen onnistumisen kannalta. Isän rooli on hyvin tärkeä, vaikka hän ei lasta ruokikaan. (Niemelä 2006, 99.) Puolison suhtautuminen vaikuttaa sekä naisen imetysmyönteisyyteen, että imetyksen kestoon. Isä voi osallistua vauvanhoitoon ja imetyksen tukemiseen vaikka ei imetäkään. Hänellä on tärkeä rooli äidin tukijana ja kannustajana. Puoliso voi etsiä tietoa imetyksestä ja puhua imetykseen liittyvistä asioista äidin kanssa. Isän ja vauvan suhde alkaa siitä hetkestä kun vauva syntyy, eikä vasta sitten kun imetys loppuu. (Niemelä 2006, ) 4.4 Imetys ei onnistu Joskus imetys ei lähde käyntiin tai sen aloittaminen viivästyy. Syitä taustalla voi olla monenlaisia. Sekä äidin, että vauvan sairaus voi estää imetyksen. Keisarinleikkaus hidastuttaa maidon nousua rintoihin. Myös vaikea pitkittynyt synnytys voi hidastaa imetyksen aloitusta. Lääkkeiden käyttö, stressi ja väsymys voivat haitata imetyksen onnistumisesta. Myös tehohoito-toimenpiteet voivat aiheuttaa imetyksen alussa ongelmia. (Armanto & Koistinen 2007, 198.)

14 9 Imetyksen onnistumiselle on tärkeää, että äidillä on halu imettää ja hän luottaa itseensä. Vaikka yleisimmin imetys onnistuu hyvin, joillakin imetys voi tuoda eteen ongelmia. (Deufel ym. 2005, 24.) Hyvinkin vaikeat imetysongelmat on mahdollista voittaa, mutta se vaatii äidiltä ja perheeltä paljon panostusta, sekä ammattilaisilta taustatukea (Niemelä 2006, 90). Useimmat äidit miettivät jossain imetyksen vaiheessa, riittääkö heidän rintamaitonsa vauvalle. Tällöin imetystä voi tehostaa lisäämällä imetyskertoja, parantamalla vauvan imuotetta tai korjaamalla imetysasentoa. Joillakin maitoa voi muodostua myös vauvan tarpeisiin nähden liikaa. Tällöin maidon tuloa voi hillitä niin, että imettää samasta rinnasta muutaman kerran peräkkäin. Rintakumi tai maidonkerääjä voi helpottaa maitotulvan hallinnassa. Imetys voi olla kivuliasta äidille esimerkiksi rintatulehduksen seurauksesta. (Niemelä 2006, 47-61, 79.) Vauvat voivat myös kieltäytyä imemästä rintaa. Toisinaan syynä voi olla se, että vauva ei ole tarpeeksi nälkäinen. Myös äidin rinta voi olla suhteessa vauvan suuhun liian iso, eikä vauva voi imeä sitä tarpeeksi hyvin kovin pienenä. Tietyt sairaudet (huulihalkio, refluksitauti, allergiat, liiallinen tuntoherkkyys jne.) voivat myös vaikeuttaa imetystä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä saada ammattilaisen apua, jotta imetys onnistuisi. (Niemelä 2006, ) Kriittisimmät ajat imetyksen kannalta ovat aika synnytyksen jälkeen sekä vauvan ollessa 3-4 kuukauden ikäinen. Tuolloin imetys vie aikaa eniten ja se sisältää useimmiten erilaisia hankaluuksia. (Niemelä 2006, 92: Pelkonen 2006.)

15 10 5 IMETYSOHJAUS RASKAUDEN AIKANA JA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Imetyksen tukemiseen tarvitaan valmiuksia, joihin kuuluu ajantasainen tieto imetyksen vaikutuksista, tutkimukseen perustuvista toimintamalleista ja imetykseen liittyvistä säädöksistä. Tällaisia valmiuksia saa esimerkiksi imetysohjaajakoulutuksesta. Valtakunnallisen neuvolaselvityksen mukaan vuonna 2004 imetysohjaajakoulutus oli kolmasosalla äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekevistä terveydenhoitajista, ja neljäsosa oli kiinnostunut hankkimaan sellaisen. (Pelkonen 2006.) Imetysohjaus on kuvattu jatkumoksi, joka alkaa äitiysneuvolasta ja jatkuu sairaalassa sekä lastenneuvolassa. (Laanterä 2006, 11.) Imettävä äiti tarvitsee kannustavaa tukea. Kuuntelulla ja empatialla on suuri merkitys. Oikealla tiedolla, kuuntelemalla ja kunnioittamalla tuetaan äitejä imettämään. Syyllistäminen voi olla esteenä hyvälle imetysohjaukselle. (Armanto & Koistinen 2007, 197.) Imetysohjauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä imetysongelmia, sekä auttaa äitiä tietoisen valinnan tekemisessä imetyksen pituuden ja sen onnistumisen suhteen. Tavoitteena on myös turvata lapselle riittävä ravitsemus. (Koskinen 2008.) 5.1 Imetysohjaus raskauden aikana Raskaana olevaa äitiä ja perhettä valmennetaan imetykseen jo odotusaikana. Imetysaiheita käydään läpi vastaanotto-tilanteissa ja perhevalmennuksessa. Ohjauksessa olisi huomioitava perheiden elämäntilanteita; erityisesti perheet, joilla tukiverkosto on heikko tai sellaiset äidit, joilla on ollut aikaisemmin ongelmia imetyksen suhteen. (Armanto & Koistinen 2007, 197.) Raskaana oleville äideille tulisi kertoa jo perhevalmennuksessa imetyksen eduista sekä siitä, kuinka imetys tapahtuu. On tutkittu, että äitien raskausaikana saama imetysohjaus on lisännyt imetyksen aloittaneiden äitien määrää ja lisännyt myönteisiä asenteita imetystä kohtaan. Tut-

16 11 kimuksissa on todettu myös, että perhevalmennuksessa saatu imetysohjaus on pidentänyt myös imetyksen kestoa ja lisännyt imetyksen aloittaneiden määrää. Maailman terveysjärjestön mukaan äitien ja isien tulisi tietää suositukset siitä, kuinka kauan täysimetystä suositellaan ja milloin olisi hyvä aika aloittaa kiinteät ruoat. (Laanterä 2006, 13.) Perhevalmennuksen imetysohjauksen tavoitteena on tarjota jokaiselle perheelle mahdollisuus onnistua imetyksessä, antaa perheille riittävät perustiedot imetyksestä ja antaa tietoa myös siitä, kuinka omalla toiminnallaan voi edesauttaa imetyksen käynnistymistä jo synnytyssairaalassa. Vanhemmille tulisi perustella, miksi pitkää imetystä suositellaan. (Koski 2007, 63.) Ohjauksen keskeisiä sisältöjä edellä mainittujen asioiden lisäksi ovat imetysongelmien ennaltaehkäisy, rintojen hoito, imetystekniikat, sekä imetyksen käynnistymisen edesauttaminen. Vauvantahtinen imetys, vierihoito, sekä ensi-imetys kuuluvat myös ohjaukseen raskauden aikana. (Armanto & Koistinen 2007, 197.) Jo ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä olisi hyvä ottaa puheeksi imetys. Millaisia ajatuksia ja tunteita imetys vanhemmissa herättää? Keskustelujen tarkoituksena on tunnistaa tekijöitä, jotka voivat olla yhteydessä lyhyeen imetykseen. Näitä tekijöitä ovat mm. äidin nuori ikä (alle 20-vuotta), yksinhuoltajuus, tupakointi, alhainen koulutustausta, aiemmin lyhyt imetys tai tuen puute. Ensisynnyttäjien kohdalla on hyvä kartoittaa perheen tukiverkostoa ja kysellä lähipiirin imetyskokemuksista. (Koskinen 2008, 97.) 5.2 Imetysohjaus lapsen synnyttyä Imetyksen onnistumisen kannalta tärkeä aika on synnytyksen jälkeen, jolloin äitejä voidaan auttaa imetysongelmissa esimerkiksi kotikäyntien muodossa. Synnytyksen jälkeiset kotikäynnit ovat vähentyneet kuitenkin 1980-luvulta niin, että vuonna 2004 enää 71 % terveydenhoitajista teki tämän käynnin. (Pelkonen 2006.) Kotikäynti on tärkeä työmuoto imetystä tukemaan. Imetyksestä tulisi keskustella myös jokaisella neuvolakäynnillä. Tukeminen, kannustaminen ja myönteisen palautteen antaminen kannustavat äitejä imettämään. (Armanto & Koistinen 2007, 198.)

17 12 Vanhempien on tiedettävä, mistä he saavat apua tarvittaessa. Isien ja parisuhteen tukemisen kautta tuetaan samalla imetyksen onnistumista. Terveydenhoitajien paneutuminen varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen auttaa myös imetyksen edistämisessä. (Pelkonen 2006.)

18 13 6 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Imetyksestä on tehty paljon erilaisia tutkimuksia monien eri tieteenalojen näkökulmasta. Imetyksen keston vähyydestä on kannettu huolta ja siten tutkimuksia on tehty esimerkiksi siitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokevat imetysohjauksen. Laanterä Sari (2006) on tutkinut pro gradu tutkielmassaan imetysohjausta perhevalmennuksessa terveydenhuollon asiantuntijoiden kuvaamana. Tutkimuksessa asiantuntijat kuvasivat perhevalmennusta laajana toimintana, jonka tavoitteina ovat ennaltaehkäisy, asiakkaan ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Tutkimuksessa Laanterä pyrki muodostamaan alustavan toimintamallin neuvoloiden perhevalmennukseen, jotta imetysohjaus toimisi systemaattisesti. Laanterän mukaan perhevalmennuksessa tarjottavan imetysohjauksen sisältö muodotui kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat 1) odotukset, ennakkokäsitykset, äidin terveydentila, 2) motivointi, 3) imetyksen käynnistäminen sairaalassa, 4) maidon riittävyyden arviointi, 5) imettämisen oppiminen, 6) imetysongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen, 7) imetystuen tarve ja esittely sekä 8) eläminen vastasyntyneen kanssa kotona. Tuula Iivarisen (2007) pro gradu tutkielmassa tulee ilmi vanhempien kokemuksia synnytyssairaalassa saadusta imetysohjauksesta. Vanhempien mukaan imetykseen vaikuttavia asioita ovat imetysohjaus, puolison tuki, oma asenne vanhemmuuteen ja imetykseen. He toivoivat myös yksinkertaisia neuvoja ja puhelinneuvontaa. Kehittämisehdotuksissa tulivat esiin perhehuoneiden puute, ahtaat tilat synnytysosastolla, vähäinen henkilökuntamäärä, sekä ristiriitainen imetysohjaus. Päivi Hänninen-Nousiainen (2006) tutki pro gradu tutkielmassaan äidin iän, taustatekijöiden ja terveyden vaikutusta imetyksen kestoon. Tutkimuksesta tulee esiin, että äidit imettivät ensimmäisiä lapsiaan lyhimmän aikaa, sekä tupakoivien äitien imetys kesti myös muita äitejä lyhyempään. Äidin terveydentilalla oli myös merkitystä imetyksen kestoon.

19 14 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää Voima-hankkeen ensisynnyttäjä-perheiden kokemuksia perhevalmennuksen imetysohjauksesta. Pyrin tutkimuksessani selvittämään oliko tehostetulla perhevalmennuksella vaikutuksia ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyteen, sekä kuinka he kokivat imetysohjauksen. Tavoitteena on nostaa esille vanhempien omat kokemukset imetysohjauksesta ja sen riittävyydestä. Tutkimustehtävikseni muodostui: 1. Millaista imetysohjausta ensisynnyttäjät kokivat saaneensa perhevalmennuksesta? 2. Minkälaisia vaikutuksia perhevalmennuksen imetysohjauksella oli ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyteen? 3. Miten ensisynnyttäjien ajatukset ja tiedot imetyksestä muuttuivat perhevalmennuksen imetysohjauksen myötä? 4. Minkälaista tietoa imetyksestä ensisynnyttäjät olisivat halunneet lisää ennen vauvan syntymää?

20 15 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Laadullinen tutkimus soveltuu hyvin, mikäli ollaan kiinnostuneita esimerkiksi tapahtuminen yksityiskohtaisista rakenteista, yksittäisten toimijoiden merkityksestä tai mikäli halutaan tutkia luonnollisia tilanteita, joissa ei voida kontrolloida kaikkia vaikuttavia tekijöitä. (Metsämuuronen 2000, 14.) Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Pyrkimyksenä on löytää ja paljastaa tosiasioita, joissa käytetään ihmistä tiedon keruun instrumenttina. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, ) Tutkimusluvat anottiin Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymästä Hannele Tikkakoski- Alvareziltä (LIITE 1), sekä Keski-Pohjanmaan Keskussairaalasta ylihoitaja Kaija-Riitta Rajalalta (LIITE 2). Heistä molemmat ovat Voima-hankkeen ohjausryhmässä. Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymä sekä Keski-Pohjanmaan keskussairaala hallinnoivat Voimahanketta Kokkolan osalta. Voima-hankkeen projektityöntekijä kävi ensisynnyttäjäperheillä kotikäynnillä raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen perheiden toiveiden mukaisesti. Kaikissa perheissä projektityöntekijä kävi vähintään kerran kotikäynnillä. Näillä kerroilla äidin kanssa käytiin läpi toiveiden mukaisesti mm. imetysasentoja, vauvan imemisotetta, sekä imetysongelmia. Osa äideistä osallistui myös äiti-lapsi ryhmiin, joissa imetysasiat nousivat esille. Voima-hankkeen perhevalmennuksen imetysohjauksessa käytiin läpi mm. imetyssuositusta, imetyksen etuja, sekä puolison tuen merkitystä imetyksen onnistumisessa.perhevalmennuksen imetysohjauksessa keskusteltiin myös maidon erityksestä, vauvan imemisotteesta ja muista esille nousseista asioista. Perhevalmennuksessa kokeiltiin myös erilaisia imetysasentoja. 8.1 Aineisto ja sen keruu Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen muodossa (LIITE 4), jotka annettiin kaikille Voimahankkeessa mukana olevalle kahdellekymmenelle ensisynnyttäjäperheelle. Voima-hankkeen projektityöntekijä antoi kyselylomakkeet helmi-maaliskuussa Kyselylomakkeet saivat

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen

Lisätiedot

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi Ohjenumero 2 (32)

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEINEN TUTTIPULLORUOKINTA ÄITIEN KOKEMANA

VAUVAMYÖNTEINEN TUTTIPULLORUOKINTA ÄITIEN KOKEMANA VAUVAMYÖNTEINEN TUTTIPULLORUOKINTA ÄITIEN KOKEMANA Saija Aaltonen Opinnäytetyö Tammikuu 2010 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006

MAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006 MAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006 Maailman imetysviikkoa vietetään Pohjoismaissa perinteisesti viikolla 42. Tänä vuonna kansainvälisen viikon teema on Code Watch - 25 Years of Protecting

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Päivi Suni Janika Vinkka IMETYKSEN TAITO. Imetysohjausvideo äitiysneuvolan imetysohjauksen tueksi

Päivi Suni Janika Vinkka IMETYKSEN TAITO. Imetysohjausvideo äitiysneuvolan imetysohjauksen tueksi Päivi Suni Janika Vinkka IMETYKSEN TAITO Imetysohjausvideo äitiysneuvolan imetysohjauksen tueksi IMETYKSEN TAITO Imetysohjausvideo äitiysneuvolan imetysohjauksen tueksi Päivi Suni Janika Vinkka Opinnäytetyö

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

LAUSUNTO perhevapaauudistuksesta

LAUSUNTO perhevapaauudistuksesta LAUSUNTO perhevapaauudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema perhevapaauudistus on herättänyt vastalauseita pääasiassa kahdesta syystä. Sukupuolten rahallista tasa-arvoa emme tässä kommentoi,

Lisätiedot

Anita Syrjä ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETTÄMISESTÄ JA IMETYKSEN VARHAISESTA PÄÄTTYMISESTÄ

Anita Syrjä ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETTÄMISESTÄ JA IMETYKSEN VARHAISESTA PÄÄTTYMISESTÄ Anita Syrjä ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETTÄMISESTÄ JA IMETYKSEN VARHAISESTA PÄÄTTYMISESTÄ ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETTÄMISESTÄ JA IMETYKSEN VARHAISESTA PÄÄTTYMISESTÄ Anita Syrjä Opinnäytetyö Kevät 2014 Hoitoyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ

HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ Irene Ojala ja Eveliina Väänänen Opinnäytetyö Kevät 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Pieni. imetysopas. Sinulle

Pieni. imetysopas. Sinulle qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Haapalainen Henna Juvonen TERVEYDENHOITAJIEN IMETYSOHJAUSVALMIUDET Kyselytutkimus Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP

Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Wien 2008 ILCA & VELB Conference 30.9.-3.10.2008 Austria Center Wien 9 osallistujaa Suomesta konferenssiin

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Imetyksen verkko-opas Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille Johdanto Tämä imetyksen verkko-opas on toteutettu opinnäytetyönä Kokkolan kaupungin neuvolapalveluille. Verkko-oppaan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA. Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen

VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA. Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen Helsingin terveyskeskus Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö Äitiysneuvonta Lasten terveysneuvonta 5.11.2009 1 1 NEUVOLAN

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne

IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE. Amal Aden & Reetta Enne IMETYSOPAS SOMALIPERHEILLE Amal Aden & Reetta Enne SISÄLLYSLUETTELO Miksi kannattaa imettää...4 Imetyksen edut...5 Imemisote...7 Imetysasennot..8 Istuma-asento...9 Kainaloasento...9 Kylkiasento..10 Muut

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö

Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö Onnea isovanhemmat! Opaslehtinen imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta Eveliina Jämsä & Päivi Rönkkö SISÄLLYS 1. HYVÄ ISOVANHEMPI 2. IMEVÄISIKÄISEN RINTARUOKINTA 3. IMETYKSEN HYÖDYT IMEVÄISIKÄISELLE JA

Lisätiedot

IHANA(N VAIKEA) IMETYS. Tietopaketti terveen ja täysiaikaisen vauvan imetyksestä

IHANA(N VAIKEA) IMETYS. Tietopaketti terveen ja täysiaikaisen vauvan imetyksestä IHANA(N VAIKEA) IMETYS Tietopaketti terveen ja täysiaikaisen vauvan imetyksestä Lukijalle Imetystietopaketti tarjoaa tutkittua tietoa imetyksestä ja sen terveydellisistä eduista. Jo odotusaikana on hyvä

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

VARAUDU YLLÄTYKSIIN SYNNYTYKSEEN VALMENTAUTUMINEN

VARAUDU YLLÄTYKSIIN SYNNYTYKSEEN VALMENTAUTUMINEN VARAUDU YLLÄTYKSIIN SYNNYTYKSEEN VALMENTAUTUMINEN Selvitys yksityisen kätilöpalvelun asiakkaiden kokemuksista Silja Seppänen, Anna-Mari Äimälä & Jouni Tuomi 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Selvityksen toteutus

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys. www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

ÄITIEN JA HEIDÄN PUOLISOIDENSA ARVIOINTEJA IMETYSOHJAUKSESTA SAIRAALASSA

ÄITIEN JA HEIDÄN PUOLISOIDENSA ARVIOINTEJA IMETYSOHJAUKSESTA SAIRAALASSA ÄITIEN JA HEIDÄN PUOLISOIDENSA ARVIOINTEJA IMETYSOHJAUKSESTA SAIRAALASSA Tuula Iivarinen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus Kuopion yliopisto Hoitotieteen laitos Huhtikuu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot