Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA"

Transkriptio

1 Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Syksy 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Aika Tekijä Kirsi Koskela Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Työn nimi Ensisynnyttäjien kokemuksia tehostetusta imetysohjauksesta perhevalmennuksessa Työn ohjaaja Sivumäärä KM, SHO Tuula Huhta liitettä Työn tarkastaja KL, yliopettaja Maija Maunula Tämä opinnäytetyö liittyy Kokkolassa käynnissä olevaan Voima-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda pysyvä ja yhtenäinen käytäntö neuvoloihin ja synnytyssairaalaan mm. imetysohjauksesta ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia ensisynnyttäjillä oli tehostetusta perhevalmennuksen imetysohjauksesta, sekä oliko perhevalmennuksen imetysohjauksella merkitystä ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyteen. Lisäksi pyrin opinnäytetyössäni selvittämään, kuinka ensisynnyttäjien tiedot ja ajatukset imetyksestä muuttuivat ohjauksen myötä, sekä minkälaista tietoa he olisivat halunneet saada imetyksestä lisää jo raskausaikana. Opinnäytetyö on laadullinen ja se toteutettiin kyselylomakkeen muodossa keväällä Tutkimuksen kohderyhmänä oli 20 ensisynnyttäjäperhettä, jotka olivat mukana Voimahankkeessa. Kyselyyn vastasi 13 ensisynnyttäjäperhettä ja vastausprosentiksi muodostui 65 %. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksista nousee esille, että ensisynnyttäjäperheet pitävät perhevalmennuksen tehostettua imetysohjausta positiivisena ja tärkeänä asiana. Perhevalmennuksen imetysohjaus koettiin myös imetysmyönteisyyttä edistävänä tekijänä. Tutkimuksesta nousee esille, että vanhemmat kokevat imetysohjauksen vaikuttavan jopa erittäin paljon siihen, kuinka motivoituneita he ovat imettämiseen. Imetystietous vaihteli suuresti ensisynnyttäjien keskuudessa. Suurin osa kuvasti tietävänsä ennen perhevalmennuksen imetysohjausta imetyksestä jonkin verran. Kaikki vastaajat kokivat imetysohjauksen jälkeen imetyksen tärkeänä asiana. Vanhempien kokemuksista tärkeimpinä asioina imetyksestä nousivat esille läheisyys ja ravitsemukselliset syyt vauvalle. Lisäksi vauvan vastustuskyky ja vuorovaikutus vauvan kanssa olivat asioita, jotka vanhemmat kokivat imetyksessä tärkeinä. Perhevalmennuksen imetysohjauksen sisältöön ensisynnyttäjät olivat tyytyväisiä, mutta he kertoivat, että olisivat halunneet tietää raskausaikana enemmän mm. imetysongelmista ja imetyksen sitovuudesta. Asiasanat imetysohjaus, perhevalmennus, ensisynnyttäjä

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date 25 September, 2008 Author Kirsi Koskela Degree Programme Degree Programme in Nursing, The Public Health Nurse Education Name of thesis Primigravida s Experiences of an Intensified Guidance of Breastfeeding in Family Training. Instructor M. Ed., Senior Lecturer Tuula Huhta Supervisor Lic. Ed., Principal Lecturer Maija Maunula Pages appendices This study is engaged with Voima-project that is in going on in Kokkola. The purpose of Voima-project is create abiding and coherent conventions to child health-, maternity clinic and maternity hospital among others concerning guidance of breastfeeding and supporting of primary interdependence. The purpose of this study is to investigate, what kind of experiences primigravida s had of intensified guidance of breastfeeding and if family training guidance of breastfeeding had effects on primigravida s optimism to wards breastfeeding. Moreover, I try to investigate how primigravida s knowledge and thoughts of breastfeeding changed during guidance and what sort of information they would like to get more already during gestation. The thesis is a qualitative study and that was executed with questionnaire in the spring The target group of this study was 20 primigravida s families, who were in Voimaproject. 13 primigravida s families answered and response rate formed into 65%. Qualitative content analysis was used as analysing method in the study. The results of this study indicated that primigravidas families liked that an intensified guidance of breastfeeding in family training was a positive and important thing. Guidance of breastfeeding in family training they thought to have had effects on optimism towards breastfeeding. From the results of this study it came up that parents think that guidance of breastfeeding influence considerably much on how motivated they are to breastfeed. Awareness of breastfeeding fluctuated a lot among primigravidas. Most of primigravidas answered that they knew before family training some facts of breastfeeding. All of parents experienced that breastfeeding is an important thing after the guidance in family training. Among parent s experiences of breastfeeding most important things were adjacency and nutrition for baby. Moreover baby s immune system and interaction with baby were things that parents experienced important things in breastfeeding. Concerning content of family training guidance of breastfeeding primiparas were approving, but they told that in a gestation time they were attracted also among others problems of suckling and binding effects of suckling. Key words guidance of breastfeeding, family training, primigravida

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VOIMA-HANKE OSANA PERHEVALMENNUSTA 2 3 IMETYSSUOSITUKSET JA IMETYKSEN EDUT Vauvamyönteisyys-ohjelma askelta hyvään imetykseen Imetyksen edut äidille ja vauvalle 5 4 IMETYKSEN ONNISTUMINEN JA IMETYSONGELMAT Imetyksen alku Äidin jaksaminen Isät imetyksen tukijoina Imetys ei onnistu 8 5 IMETYSOHJAUS RASKAUSAIKANA JA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Imetysohjaus raskausaikana Imetysohjaus lapsen synnyttyä 11 6 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 13 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 14 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT Aineisto ja sen keruu Aineiston käsittely ja analyysi Tutkimuksen eettisyys ja validiteetti 17 9 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Miten ensisynnyttäjät kokivat perhevalmennuksen imetysohjauksen Mitä uutta ensisynnyttäjät oppivat imetysohjauksesta Isät perhevalmennuksen imetysohjauksessa ja imetyksen merkitys isille Perhevalmennuksen imetysohjaus ja ensisynnyttäjien imetysmyönteisyys Ensisynnyttäjien tietojen ja ajatusten muuttuminen perhevalmennuksen imetysohjauksen jälkeen 26

5 9.5 Minkälaista tietoa imetyksestä ensisynnyttäjät olisivat halunneet lisää perhevalmennuksessa Vanhempien vapaamuotoisia ajatuksia imetysohjauksesta TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSHAASTEET POHDINTA 35 LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Imetys on hyvä tapa antaa ravintoa imeväisikäiselle lapselle. Sen tärkeyttä on perusteltu monien eri tieteenalojen saralla ja sillä on todettu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia niin äidille kuin lapsellekin. (Laanterä 2006, 6.) Jokaisella äidillä on mahdollisuus tarjota lapselleen terveellistä ravintoa imettämällä. Äidinmaito antaa lapselle ensimmäisten elinviikkojen ja kuukausien ajaksi merkittävän immunologisen suojan. (Joutsen, Niemi & Oikari 2005, 1.) Sekä valtakunnallinen suositus, että maailman terveysjärjestön (WHO) suositus ovat imetyksen suhteen melko samankaltaisia; imeväisikäisen lapsen ravitsemuksen tavoitteena on täysimetys kuuden kuukauden ikäiseksi, jonka jälkeen imetystä suositellaan jatkettavan kiinteän ruoan ohella aina 1-2 vuoden ikään saakka. (Laanterä 2006, 14.) Imetysohjausta ja tukea imetykseen annetaan perhevalmennuksen yhteydessä sekä neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Kuitenkin vain harvat äidit täysimettävät niin pitkään kuin suositellaan. Laajan ravitsemustutkimuksen mukaan vain 1 % kuuden kuukauden ikäisistä lapsista olivat täysimetettyjä vuonna 2005 Suomessa. (Iivarinen 2007, 6.) Pohjoismaissa täysimetysluvut ovat Suomea paremmat, syynä tähän katsotaan olevan imetysohjauksen vähyys ja tuen ja ohjauksen riittämättömyys. (Hasunen & Ryynänen 2005.) Imetysohjausta on kuvattu jatkumoksi, joka alkaa äitiysneuvolasta ja jatkuu synnytyssairaalan kautta lastenneuvolaan. Raskaana olevien äitien tulisi saada tietoa imetyksen eduista, sekä imetyksen onnistumisesta. (Laanterä 2006, 11.) Perhevalmennuksen imetysosuudessa tulisi käydä läpi imetyksen terveysvaikutuksista, maidon erityksestä ja imetyksen onnistumiseen vaikuttavista asioista. (Koskinen 2008, 97.) Opinnäytetyöni liittyy Kokkolassa käynnissä olevaan Voima-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tehostaa neuvolan ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä perhe- ja synnytysvalmennuksessa. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, oliko tehostetulla perhevalmennuksella vaikutuksia ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyden kehittymiseen. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen ja toteutin sen Voima-hankkeen ensisynnyttäjäperheiltä keräämäni tiedon avulla. Toteutin tutkimuksen kyselylomakkeiden muodossa keväällä 2008 ja analysoin tulokset sisällön analyysillä.

7 2 2 VOIMA-HANKE OSANA PERHEVALMENNUSTA Voima-hanke on käynnistynyt 1990-luvulla alkaneelle vauva- ja imetysmyönteisyys työryhmän selvityksien perusteella. Imetystyöryhmä toteutti tutkimushankkeen vuonna 2003 äitien ja isien saamasta tuesta raskauden, synnytyksen ja vauvan ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Hankkeesta esiin nousseiden haasteiden myötä syntyi Voima-hanke, joka alkoi huhtikuussa 2007 päättyen vuoden 2008 lopussa. Voima-hanke toteutetaan yhteistyössä Keski- Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien, sekä Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän kanssa. (Voima-hanke.) Voima-hankkeen tarkoituksena on, että hankkeen aikana luodaan pysyvä ja yhtenäinen toimintamalli imetyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen, perhevalmennukseen ja perheiden terveysneuvontaan. Perheiden ohjaamista ja tukemista toteutetaan voimavaralähtöisesti vahvistaen perheen omia voimavaroja. (Voima-hanke.) Voima-hankkeessa on Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella projektityöntekijät, jotka aloittivat projektin toteuttamisen tavoitteiden mukaisesti. Jokaisella projektityöntekijällä on 20 ensisynnyttäjäperhettä mukana pilottiryhmässä. Projektityöntekijä aloitti ensisynnyttäjäperheiden kanssa yhteistyöprosessin jo raskausaikana jatkuen siihen saakka, että synnytyksestä on kulunut kuusi kuukautta. Projektityöntekijä vastaa mm. perhevalmennuksen pitämisestä, pienten vertaistukiryhmien ohjaamisesta, sekä kotikäynneistä. Perheitä tuetaan jo raskausaikana perhevalmennuksessa mm. varhaiseen vuorovaikutukseen, sekä imetykseen. (Voima-hanke.)

8 3 3 IMETYSSUOSITUKSET JA IMETYKSEN EDUT Valtakunnallisen suosituksen mukaan lapsen ravitsemuksen tavoitteena on täysimetys kuuden kuukauden ikäiseksi, jonka jälkeen imetystä suositellaan jatkettavan kiinteän ruoan ohella vähintään vuoden ikään saakka. Suosituksista huolimatta suomalaiset äidit imettävät huomattavasti lyhyemmän aikaa. (Laanterä 2006, 14.) WHO:n mukaan imetys jaetaan täysimetykseen ja osittaiseen imetykseen. Täysimetys tarkoittaa, että lapsi saa vain äidinmaitoa ja mahdollisesti vitamiinilisiä. Osittaisella imetyksellä tarkoitetaan, että lapsi saa rintamaidon ja vitamiinilisien ohella muutakin ravintoa, esimerkiksi äidinmaidonkorviketta tai sosetta. (Laanterä 2006, 6.) Imetys riittää ainoaksi ravinnoksi useimmille normaalipainoisina syntyneille lapsille ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 6.) 3.1 Vauvamyönteisyys-ohjelma WHO ja UNICEF käynnistivät vuonna 1989 maailmanlaajuisen vauvamyönteisyys-ohjelman (Baby Friendly Hospital Initiative), jonka tavoitteena on imetyksen suojeleminen, edistäminen ja tukeminen. (Hasunen & Ryynänen 2005.) Kansainvälisen vauvamyönteisyys-ohjelman tavoitteena on, että 4-6 kuukauden ikäisistä lapsista 80 % olisivat täysimetettyjä 6 kuukauden ikään saakka. Vuonna 2005 Suomessa 4 kuukauden ikäisistä lapsista täysimetettyjä oli 34 %. Kuuden kuukauden ikäisistä lapsista täysimetettyjä oli enää vain 1 %. Alustavien tutkimusten mukaan täysimetyksen suosio on kuitenkin kasvanut hieman ja tulevaisuudessa voidaan olettaa hieman korkeampia lukemia. (Hasunen & Ryynänen 2005.)

9 askelta hyvään imetykseen Vauvamyönteisyys-ohjelman arviointiperusteena toimii kymmenen askeleen ohjelma, joka julkistettiin vuonna Ohjelma korostaa imetysmotivaation luomista, sekä riittävän osaamisen saavuttamista. Ohjelma koskee kaikkia yksiköitä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä tai vastasyntyneitä ja imeväisikäisiä lapsia. (Hasunen & Ryynänen 2005.) 1. Imetyksen edistämisestä on työyhteisössä valmistettu toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee. 2. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman toteuttamiseen edellyttämää koulutusta. 3. Kaikki odottavat äidit saavat tietoa imetyksen eduista sekä siitä, kuinka imetys onnistuu. 4. Äitejä autetaan varhaisimetykseen viimeistään 60 minuutin kuluessa synnytyksestä. 5. Äitejä opastetaan imetykseen ja maidon erityksen ylläpitämiseen siinäkin tapauksessa, mikäli he joutuisivat olemaan erossa lapsestaan. 6. Vastasyntyneelle annetaan vain rintamaitoa, mikäli lääketieteelliset syyt eivät muuta edellytä. 7. Äidit ja lapset saavat olla vierihoidossa vuorokauden ympäri. 8. Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen imetykseen. 9. Imetetyille vauvoille ei anneta huvitutteja eikä heitä syötetä tuttipulloista. 10. Imetystukiryhmien perustamista tuetaan ja odottavia, sekä imettäviä äitejä opastetaan niihin. (WHO 2004.) WHO:n ja Unicefin vauvamyönteisyys-ohjelman pohjalta on laadittu Suomen oloihin soveltuva toimintamalli. Vauvamyönteisyys-ohjelman 10 askeleen kriteeristö antaa työkaluja imetysohjauksen arviointiin. Ammattilaisten antaman imetysohjauksen ja rintaruokinnan tuen lisäksi vertaisryhmien merkitys imetyksen onnistumiseen on tärkeää. Vapaaehtoistyöntekijät järjestävät imetystukiryhmiä, sekä myös internetissä on mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa. (Hasunen, 2002.)

10 5 3.3 Imetyksen edut äidille ja vauvalle Tutkimusten mukaan varhainen ravitsemus vaikuttaa useiden kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, verenpainetaudin, diabeteksen ja allergioiden kehittymisen riskiin lapsella. Ravinnon ja sairauksien välisten tutkimusten painotus onkin suuntautunut elämänkaaren alkuun. Imetyksellä on katsottu olevan selvä myönteinen vaikutus useampaankin sairauteen, myös myöhemmällä iällä alkaville sairauksille.(iivarinen 2007, 9.) Rintamaito suojaa vauvan suolistoa tulehdussairauksilta ja ripulilta. Sen sisältämät vasta-aineet, entsyymit ja hyödylliset bakteerit ehkäisevät haitallisten bakteerien kasvua. Maidossa on esimerkiksi vastaaineita, jotka suojaavat erityisesti limakalvoja tulehduksilta. (Niemelä 2006, 11.) Imetyksen on todettu vähentävän myös hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä. Rintamaidon osuudesta atopian, astman ja allergioiden puhkeamiseen ei ole saatu kuitenkaan kiistatonta näyttöä. Imetetyillä lapsilla on todettu olevan vähemmän korvatulehduksia kuin imettämättömillä lapsilla. (Laanterä 2006, 17.) Imetyksellä on todettu olevan vähentävä vaikutus lapsuusiän lihavuuteen. (Laanterä 2006, 17.) Rintaruokitut lapset ovat kuitenkin usein 6-12 kuukauden ikäisenä hieman pulskempia. Silti he voivat erittäin hyvin. Paino tasaantuu lapsen lähtiessä liikkeelle. Rinta- ja pulloruokinnasta tehdyistä tutkimuksista on saatu hieman erityyppisiä tuloksia. Yleinen käsitys kuitenkin on, että imettäminen suojaa myöhemmältä ylipainolta. (Danielsson & Janson 2005, 55.) Tutkimuksissa on todettu myös, että imetys kehittää lapsen oppimiskykyä ja älykkyyttä. (Helin & Pakeman 2004, 150.) Rintamaidon vasta-aineet mukautuvat lapsen tarpeiden mukaisesti. Keskoslapsilla äidinmaito edistää ruoansulatuskanavan kehittymistä sen vatsaystävällisyyden myötä. (Niemelä 2006, 11.) Imetys edistää myös äidin toipumista synnytyksestä. Synnytyselimet palautuvat ja äidin raskausaikaiset kilot normalisoituvat nopeampaa. On tutkittu, että imetys voi suojata äitiä munasarja-, sekä rintasyövältä. (Niemelä 2006, 13.) Myös tyypin 2 diabetestä on todettu vähemmän naisilla, jotka ovat imettäneet. Imetys edistää äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta. Imeminen antaa vauvalle läheisyyttä ja hän saa kokemuksia välittämisestä, sekä huolenpidosta. (Armanto & Koistinen 2007, 194.)

11 6 4 IMETYKSEN ONNISTUMINEN JA IMETYSONGELMAT Vauva on valmis vuorovaikutukseen heti syntymänsä jälkeen. Vauva näkee, kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee. Hän tekee tarkkoja havaintoja toisesta ihmisestä aistiensa kautta ja hän on erityisen kiinnostunut ihmisestä, joka antaa hänelle lämpöä, turvaa, ravintoa ja hoivaa. Vanhemmat viestivät vauvalle ilmeiden, kosketuksen, otteiden ja puheen välityksellä. Vauvan syöttämiset ovat otollisia vuorovaikutustilanteita. (Deufel, Montonen & Parviainen 2005, 6.) Imetys on vuorovaikutustilanne, jota kautta voi luoda hyvän äiti-lapsi suhteen. Imetys on myös rintaruokintaa, josta lapsi saa kaikki ravintoaineet, joita hän tarvitsee. (Joutsen ym. 2005, 3.) Imetys on luonnollisin tapa ruokkia vauvaa. Vauva nauttii läheisyydestä ja turvasta, sekä kokee imiessään mielihyvää. Parhaimmassa tapauksessa äitikin kokee imettämisen rentouttavana tilanteena, jossa äiti ja vauva nauttivat yhdessäolosta. (Deufel ym. 2005, 9.) Rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri on vauvalle tärkeää imetyksessä. Rauhallisuus edistää myös maidon eritystä. Vauvalle on tärkeää, että hän tuntee hoitajan läheisyyden ja kosketuksen, joka rintaruokinnassa on luonnollista. (Deufel ym ) 4.1 Imetyksen alku Lähes kaikilla äideillä on mahdollisuus imettämiseen. Kun synnytyksestä on kulunut muutama päivä alkaa rintamaitoa erittyä kunnolla. Nämä muutamat päivät vauva pärjää yleensä elimistönsä vararavinnolla, sekä rinnasta saaduilla ensitipoilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Synnytyksen jälkeen istukkahormonien progesteronin ja estrogeenin erittyminen loppuu ja näiden hormonien pitoisuus veressä laskee. Nämä hormonit estävät maidon erittymisen raskauden aikana. Prolaktiinihormoni käynnistää maidonerityksen. Prolaktiinihormonin muodostumiseen vaikuttaa vauvan läheisyys ja imeminen äidin rinnalla, joten vierihoito sairaalassa on imetyksen kannalta perusteltua. Imetystiheydellä on vaikutusta myös prolaktiinin määrään. (Niemelä 2006, )

12 7 Oksitosiinihormoni vaikuttaa maidon herumiseen. Herumisrefleksiä helpottavat vauvan ääni, vauvan näkeminen, itseluottamus ja vauvan ajatteleminen. Huoli, stressi, kipu tai epäilykset voivat vaikeuttaa maidon herumista. (Deufel ym. 2005, 10.) Vierihoidolla tarkoitetaan äidin ja vauvan hoitamista yhdessä. Näin äidille annetaan jo synnytyssairaalassa mahdollisuus tutustua lapseensa. Tällöin äiti oppii havaitsemaan vastasyntyneen vauvan viestit, sekä kykenee tyydyttämään vauvan läheisyyden ja ravinnon tarpeet. Muita vierihoidon etuja ovat esimerkiksi äiti-lapsisuhteen lujittuminen ja imetyksen onnistuminen. (Eskola & Hytönen 2002, 433.) Tiheä imetys nostaa maitomäärää nopeasti. Alussa vauvan pieniin merkkeihin kannattaa reagoida tarjoamalla rintaa. Vauva voi viestiä nälästä esimerkiksi päätä kääntelemällä, suuta avaamalla ja sulkemalla, sekä maiskuttelemalla ja imemällä. Myös kitinä ja levottomuus voivat kertoa vauvan halukkuudesta rinnalle. Kun nälkäisen vastasyntyneen ottaa syliin hän alkaa etsiä hamuamalla rintaa. Vauvan annetaan imeä rintaa, kunnes hän itse lopettaa. Mikäli vauva on edelleen hereillä, voi hänelle tarjota toistakin rintaa. (Niemelä 2006, ) Maito nousee rintoihin 2-8 päivän kuluttua synnytyksestä. Kun maidon tulo käynnistyy tuottaa äidin rinnat maitoa kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Kun vauva tyhjentää rintaa, muodostuu maitoa lisää, mutta jos imetysvälit pitenevät, rinnat vähentävät maidoneritystä. (Niemelä 2006, 35.) 4.2 Äidin jaksaminen Imetyksen onnistuminen ei aina tapahdu automaattisesti. Äiti tarvitsee aikaa totutteluun ja tutustumiseen, aivan kuten aina uuden ihmissuhteen alussa. Äidille ja vauvalle imettäminen on herkkä tapahtuma, johon vaikuttaa äidin mieliala, väsymys ja huoli. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 8.) Varsinkin ensisynnyttäjillä voi olla imetyksestä hyvin epärealistisia käsityksiä; he voivat ajatella, että imetys onnistuu tai ei onnistu. He voivat kauhistella vierihoitoa ja kuvauksia siitä, kuinka vauva voi olla rinnassa kiinni aamusta iltaan. (Niemelä 2006, 88.)

13 8 Imetyksen alku onkin usein vaativaa. Se on outoa ja uutta, ja äiti voi kokea hämmennystä kaiken tämän edessä. Pelkästään se, että vauva on rinnalla, voi olla äidille omituinen kokemus. Joskus äiti voi olla niin yksin ja uupunut, että hän kokee imetyksen valtavana taakkana. Toisaalta imetys voi olla hyvinkin palkitsevaa; kun imetys sujuu hyvin, elämä vauvan kanssa voi olla helppoa. Imetys vaikuttaa äitiin monin eri tavoin, sekä mieleen että kehoon. (Niemelä 2006, 89.) 4.3 Isät imetyksen tukijoina Imetyksen alku on usein täynnä epävarmuutta, tietämättömyyttä ja hämmästelyä. Isän tuki imetykselle voi tällöin olla ratkaisevana tekijänä äidin imetyksen onnistumisen kannalta. Isän rooli on hyvin tärkeä, vaikka hän ei lasta ruokikaan. (Niemelä 2006, 99.) Puolison suhtautuminen vaikuttaa sekä naisen imetysmyönteisyyteen, että imetyksen kestoon. Isä voi osallistua vauvanhoitoon ja imetyksen tukemiseen vaikka ei imetäkään. Hänellä on tärkeä rooli äidin tukijana ja kannustajana. Puoliso voi etsiä tietoa imetyksestä ja puhua imetykseen liittyvistä asioista äidin kanssa. Isän ja vauvan suhde alkaa siitä hetkestä kun vauva syntyy, eikä vasta sitten kun imetys loppuu. (Niemelä 2006, ) 4.4 Imetys ei onnistu Joskus imetys ei lähde käyntiin tai sen aloittaminen viivästyy. Syitä taustalla voi olla monenlaisia. Sekä äidin, että vauvan sairaus voi estää imetyksen. Keisarinleikkaus hidastuttaa maidon nousua rintoihin. Myös vaikea pitkittynyt synnytys voi hidastaa imetyksen aloitusta. Lääkkeiden käyttö, stressi ja väsymys voivat haitata imetyksen onnistumisesta. Myös tehohoito-toimenpiteet voivat aiheuttaa imetyksen alussa ongelmia. (Armanto & Koistinen 2007, 198.)

14 9 Imetyksen onnistumiselle on tärkeää, että äidillä on halu imettää ja hän luottaa itseensä. Vaikka yleisimmin imetys onnistuu hyvin, joillakin imetys voi tuoda eteen ongelmia. (Deufel ym. 2005, 24.) Hyvinkin vaikeat imetysongelmat on mahdollista voittaa, mutta se vaatii äidiltä ja perheeltä paljon panostusta, sekä ammattilaisilta taustatukea (Niemelä 2006, 90). Useimmat äidit miettivät jossain imetyksen vaiheessa, riittääkö heidän rintamaitonsa vauvalle. Tällöin imetystä voi tehostaa lisäämällä imetyskertoja, parantamalla vauvan imuotetta tai korjaamalla imetysasentoa. Joillakin maitoa voi muodostua myös vauvan tarpeisiin nähden liikaa. Tällöin maidon tuloa voi hillitä niin, että imettää samasta rinnasta muutaman kerran peräkkäin. Rintakumi tai maidonkerääjä voi helpottaa maitotulvan hallinnassa. Imetys voi olla kivuliasta äidille esimerkiksi rintatulehduksen seurauksesta. (Niemelä 2006, 47-61, 79.) Vauvat voivat myös kieltäytyä imemästä rintaa. Toisinaan syynä voi olla se, että vauva ei ole tarpeeksi nälkäinen. Myös äidin rinta voi olla suhteessa vauvan suuhun liian iso, eikä vauva voi imeä sitä tarpeeksi hyvin kovin pienenä. Tietyt sairaudet (huulihalkio, refluksitauti, allergiat, liiallinen tuntoherkkyys jne.) voivat myös vaikeuttaa imetystä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä saada ammattilaisen apua, jotta imetys onnistuisi. (Niemelä 2006, ) Kriittisimmät ajat imetyksen kannalta ovat aika synnytyksen jälkeen sekä vauvan ollessa 3-4 kuukauden ikäinen. Tuolloin imetys vie aikaa eniten ja se sisältää useimmiten erilaisia hankaluuksia. (Niemelä 2006, 92: Pelkonen 2006.)

15 10 5 IMETYSOHJAUS RASKAUDEN AIKANA JA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Imetyksen tukemiseen tarvitaan valmiuksia, joihin kuuluu ajantasainen tieto imetyksen vaikutuksista, tutkimukseen perustuvista toimintamalleista ja imetykseen liittyvistä säädöksistä. Tällaisia valmiuksia saa esimerkiksi imetysohjaajakoulutuksesta. Valtakunnallisen neuvolaselvityksen mukaan vuonna 2004 imetysohjaajakoulutus oli kolmasosalla äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekevistä terveydenhoitajista, ja neljäsosa oli kiinnostunut hankkimaan sellaisen. (Pelkonen 2006.) Imetysohjaus on kuvattu jatkumoksi, joka alkaa äitiysneuvolasta ja jatkuu sairaalassa sekä lastenneuvolassa. (Laanterä 2006, 11.) Imettävä äiti tarvitsee kannustavaa tukea. Kuuntelulla ja empatialla on suuri merkitys. Oikealla tiedolla, kuuntelemalla ja kunnioittamalla tuetaan äitejä imettämään. Syyllistäminen voi olla esteenä hyvälle imetysohjaukselle. (Armanto & Koistinen 2007, 197.) Imetysohjauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä imetysongelmia, sekä auttaa äitiä tietoisen valinnan tekemisessä imetyksen pituuden ja sen onnistumisen suhteen. Tavoitteena on myös turvata lapselle riittävä ravitsemus. (Koskinen 2008.) 5.1 Imetysohjaus raskauden aikana Raskaana olevaa äitiä ja perhettä valmennetaan imetykseen jo odotusaikana. Imetysaiheita käydään läpi vastaanotto-tilanteissa ja perhevalmennuksessa. Ohjauksessa olisi huomioitava perheiden elämäntilanteita; erityisesti perheet, joilla tukiverkosto on heikko tai sellaiset äidit, joilla on ollut aikaisemmin ongelmia imetyksen suhteen. (Armanto & Koistinen 2007, 197.) Raskaana oleville äideille tulisi kertoa jo perhevalmennuksessa imetyksen eduista sekä siitä, kuinka imetys tapahtuu. On tutkittu, että äitien raskausaikana saama imetysohjaus on lisännyt imetyksen aloittaneiden äitien määrää ja lisännyt myönteisiä asenteita imetystä kohtaan. Tut-

16 11 kimuksissa on todettu myös, että perhevalmennuksessa saatu imetysohjaus on pidentänyt myös imetyksen kestoa ja lisännyt imetyksen aloittaneiden määrää. Maailman terveysjärjestön mukaan äitien ja isien tulisi tietää suositukset siitä, kuinka kauan täysimetystä suositellaan ja milloin olisi hyvä aika aloittaa kiinteät ruoat. (Laanterä 2006, 13.) Perhevalmennuksen imetysohjauksen tavoitteena on tarjota jokaiselle perheelle mahdollisuus onnistua imetyksessä, antaa perheille riittävät perustiedot imetyksestä ja antaa tietoa myös siitä, kuinka omalla toiminnallaan voi edesauttaa imetyksen käynnistymistä jo synnytyssairaalassa. Vanhemmille tulisi perustella, miksi pitkää imetystä suositellaan. (Koski 2007, 63.) Ohjauksen keskeisiä sisältöjä edellä mainittujen asioiden lisäksi ovat imetysongelmien ennaltaehkäisy, rintojen hoito, imetystekniikat, sekä imetyksen käynnistymisen edesauttaminen. Vauvantahtinen imetys, vierihoito, sekä ensi-imetys kuuluvat myös ohjaukseen raskauden aikana. (Armanto & Koistinen 2007, 197.) Jo ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä olisi hyvä ottaa puheeksi imetys. Millaisia ajatuksia ja tunteita imetys vanhemmissa herättää? Keskustelujen tarkoituksena on tunnistaa tekijöitä, jotka voivat olla yhteydessä lyhyeen imetykseen. Näitä tekijöitä ovat mm. äidin nuori ikä (alle 20-vuotta), yksinhuoltajuus, tupakointi, alhainen koulutustausta, aiemmin lyhyt imetys tai tuen puute. Ensisynnyttäjien kohdalla on hyvä kartoittaa perheen tukiverkostoa ja kysellä lähipiirin imetyskokemuksista. (Koskinen 2008, 97.) 5.2 Imetysohjaus lapsen synnyttyä Imetyksen onnistumisen kannalta tärkeä aika on synnytyksen jälkeen, jolloin äitejä voidaan auttaa imetysongelmissa esimerkiksi kotikäyntien muodossa. Synnytyksen jälkeiset kotikäynnit ovat vähentyneet kuitenkin 1980-luvulta niin, että vuonna 2004 enää 71 % terveydenhoitajista teki tämän käynnin. (Pelkonen 2006.) Kotikäynti on tärkeä työmuoto imetystä tukemaan. Imetyksestä tulisi keskustella myös jokaisella neuvolakäynnillä. Tukeminen, kannustaminen ja myönteisen palautteen antaminen kannustavat äitejä imettämään. (Armanto & Koistinen 2007, 198.)

17 12 Vanhempien on tiedettävä, mistä he saavat apua tarvittaessa. Isien ja parisuhteen tukemisen kautta tuetaan samalla imetyksen onnistumista. Terveydenhoitajien paneutuminen varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen auttaa myös imetyksen edistämisessä. (Pelkonen 2006.)

18 13 6 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Imetyksestä on tehty paljon erilaisia tutkimuksia monien eri tieteenalojen näkökulmasta. Imetyksen keston vähyydestä on kannettu huolta ja siten tutkimuksia on tehty esimerkiksi siitä, miten terveydenhuollon ammattilaiset kokevat imetysohjauksen. Laanterä Sari (2006) on tutkinut pro gradu tutkielmassaan imetysohjausta perhevalmennuksessa terveydenhuollon asiantuntijoiden kuvaamana. Tutkimuksessa asiantuntijat kuvasivat perhevalmennusta laajana toimintana, jonka tavoitteina ovat ennaltaehkäisy, asiakkaan ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Tutkimuksessa Laanterä pyrki muodostamaan alustavan toimintamallin neuvoloiden perhevalmennukseen, jotta imetysohjaus toimisi systemaattisesti. Laanterän mukaan perhevalmennuksessa tarjottavan imetysohjauksen sisältö muodotui kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat 1) odotukset, ennakkokäsitykset, äidin terveydentila, 2) motivointi, 3) imetyksen käynnistäminen sairaalassa, 4) maidon riittävyyden arviointi, 5) imettämisen oppiminen, 6) imetysongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen, 7) imetystuen tarve ja esittely sekä 8) eläminen vastasyntyneen kanssa kotona. Tuula Iivarisen (2007) pro gradu tutkielmassa tulee ilmi vanhempien kokemuksia synnytyssairaalassa saadusta imetysohjauksesta. Vanhempien mukaan imetykseen vaikuttavia asioita ovat imetysohjaus, puolison tuki, oma asenne vanhemmuuteen ja imetykseen. He toivoivat myös yksinkertaisia neuvoja ja puhelinneuvontaa. Kehittämisehdotuksissa tulivat esiin perhehuoneiden puute, ahtaat tilat synnytysosastolla, vähäinen henkilökuntamäärä, sekä ristiriitainen imetysohjaus. Päivi Hänninen-Nousiainen (2006) tutki pro gradu tutkielmassaan äidin iän, taustatekijöiden ja terveyden vaikutusta imetyksen kestoon. Tutkimuksesta tulee esiin, että äidit imettivät ensimmäisiä lapsiaan lyhimmän aikaa, sekä tupakoivien äitien imetys kesti myös muita äitejä lyhyempään. Äidin terveydentilalla oli myös merkitystä imetyksen kestoon.

19 14 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää Voima-hankkeen ensisynnyttäjä-perheiden kokemuksia perhevalmennuksen imetysohjauksesta. Pyrin tutkimuksessani selvittämään oliko tehostetulla perhevalmennuksella vaikutuksia ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyteen, sekä kuinka he kokivat imetysohjauksen. Tavoitteena on nostaa esille vanhempien omat kokemukset imetysohjauksesta ja sen riittävyydestä. Tutkimustehtävikseni muodostui: 1. Millaista imetysohjausta ensisynnyttäjät kokivat saaneensa perhevalmennuksesta? 2. Minkälaisia vaikutuksia perhevalmennuksen imetysohjauksella oli ensisynnyttäjien imetysmyönteisyyteen? 3. Miten ensisynnyttäjien ajatukset ja tiedot imetyksestä muuttuivat perhevalmennuksen imetysohjauksen myötä? 4. Minkälaista tietoa imetyksestä ensisynnyttäjät olisivat halunneet lisää ennen vauvan syntymää?

20 15 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Laadullinen tutkimus soveltuu hyvin, mikäli ollaan kiinnostuneita esimerkiksi tapahtuminen yksityiskohtaisista rakenteista, yksittäisten toimijoiden merkityksestä tai mikäli halutaan tutkia luonnollisia tilanteita, joissa ei voida kontrolloida kaikkia vaikuttavia tekijöitä. (Metsämuuronen 2000, 14.) Lähtökohtana kvalitatiivisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Pyrkimyksenä on löytää ja paljastaa tosiasioita, joissa käytetään ihmistä tiedon keruun instrumenttina. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, ) Tutkimusluvat anottiin Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymästä Hannele Tikkakoski- Alvareziltä (LIITE 1), sekä Keski-Pohjanmaan Keskussairaalasta ylihoitaja Kaija-Riitta Rajalalta (LIITE 2). Heistä molemmat ovat Voima-hankkeen ohjausryhmässä. Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymä sekä Keski-Pohjanmaan keskussairaala hallinnoivat Voimahanketta Kokkolan osalta. Voima-hankkeen projektityöntekijä kävi ensisynnyttäjäperheillä kotikäynnillä raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen perheiden toiveiden mukaisesti. Kaikissa perheissä projektityöntekijä kävi vähintään kerran kotikäynnillä. Näillä kerroilla äidin kanssa käytiin läpi toiveiden mukaisesti mm. imetysasentoja, vauvan imemisotetta, sekä imetysongelmia. Osa äideistä osallistui myös äiti-lapsi ryhmiin, joissa imetysasiat nousivat esille. Voima-hankkeen perhevalmennuksen imetysohjauksessa käytiin läpi mm. imetyssuositusta, imetyksen etuja, sekä puolison tuen merkitystä imetyksen onnistumisessa.perhevalmennuksen imetysohjauksessa keskusteltiin myös maidon erityksestä, vauvan imemisotteesta ja muista esille nousseista asioista. Perhevalmennuksessa kokeiltiin myös erilaisia imetysasentoja. 8.1 Aineisto ja sen keruu Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen muodossa (LIITE 4), jotka annettiin kaikille Voimahankkeessa mukana olevalle kahdellekymmenelle ensisynnyttäjäperheelle. Voima-hankkeen projektityöntekijä antoi kyselylomakkeet helmi-maaliskuussa Kyselylomakkeet saivat

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi

Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Vierihoito ja imetys www.eksote.fi SISÄLLYS Pidä vauvaa vieressäsi synnytyssairaalassa 3 Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan 4 Älä rajoita vauvan imuaikaa ilman syytä 5 Risaiset illat kuuluvat perheen elämää

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Jenna Oinonen ja Eerika Puolitaival IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTUMINEN OULUN ALUEELLA

Jenna Oinonen ja Eerika Puolitaival IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTUMINEN OULUN ALUEELLA Jenna Oinonen ja Eerika Puolitaival IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTUMINEN OULUN ALUEELLA IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTUMINEN OULUN ALUEELLA Jenna Oinonen & Eerika Puolitaival Opinnäytetyö Kevät 2017 Hoitotyön tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RASKAANA OLEVIEN ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETYSOHJAUKSESTA ÄITIYSNEUVOLASSA

RASKAANA OLEVIEN ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETYSOHJAUKSESTA ÄITIYSNEUVOLASSA RASKAANA OLEVIEN ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETYSOHJAUKSESTA ÄITIYSNEUVOLASSA Jenna Torkkola Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS PERHEVALMENNUKSESSA

IMETYSOHJAUS PERHEVALMENNUKSESSA Opinnäytetyö AMK Hoitotyön koulutusohjelma Kätilö 2011 Minna Laaksonen Kati Mikkola IMETYSOHJAUS PERHEVALMENNUKSESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) I TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

VARAUDU YLLÄTYKSIIN SYNNYTYKSEEN VALMENTAUTUMINEN

VARAUDU YLLÄTYKSIIN SYNNYTYKSEEN VALMENTAUTUMINEN VARAUDU YLLÄTYKSIIN SYNNYTYKSEEN VALMENTAUTUMINEN Selvitys yksityisen kätilöpalvelun asiakkaiden kokemuksista Silja Seppänen, Anna-Mari Äimälä & Jouni Tuomi 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Selvityksen toteutus

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jutta-Kaisa Mähönen IMETYSVERTAISTUKIRYHMÄÄN OSALLISTUNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Jutta-Kaisa Mähönen IMETYSVERTAISTUKIRYHMÄÄN OSALLISTUNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jutta-Kaisa Mähönen IMETYSVERTAISTUKIRYHMÄÄN OSALLISTUNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot