Pohjois-Suomen tulevaisuuden haasteet. Rovaniemi Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen tulevaisuuden haasteet Rovaniemi Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen 1

2 2

3 Muutokset palkansaajien määrässä työnantajittain v (%) Alue valtio kunta yksit. Yht. P-S -16,1 6,1 83,3 28,7 Suomi 0,0 2,2 52,1 27,9 Lappi -22,1-3,1 75,6 14,8 Uusimaa 12,4 22,6 53,8 35,6 Pirkanmaa ,6 59,0 36,4 3

4 4

5 5

6 Työttömien osuus (keskim./kuukausi) työvoimasta Lapissa seutukunnittain ,0 24,0 20,0 16,0 12,0 Itä-Lappi Tornionlaakso Tunturi - Lappi LAPIN LÄÄNI Kemi-Tornio Rovaniemen seutu Pohjois - Lappi 8, LÄHDE: Lapin TE-keskus, Työvoimaosasto Lapin liitto / JM EU-ohjelmien tuloksia P-S v Uudet työpaikat Säilytyt työpaikat Uudet yritykset ESR/tp:teissä

7 7

8 p a s s a n g e rs International charter passangers in Lapland and change from the previous year (%) Source: Civil Aviation Agency Finland

9 Levin ja Ylläksen rakentamis- ja kehittämishankkeet Levi Ylläs Uudet kerrosm Rak. ja keh.hanke kust. 550 milj. euroa 440 meuro Valtio + eu rahoitus 9,2 meuroa 14 meuroa Muu valtionrahoitus 3 meuroa 3 meuroa Valtio+eu osuus 2,2 % 3,7 % Valtion alv-tulot rakentam. 76 meuroa 60 meuroa Taloustaantuman näkyminen ohjelmatyössä Työttömyys kohdistunut voimakkaimmin nuoriin ja miehiin Vaikuttanut eniten teollisuuspaikkakunnilla Tavarankuljetus vähentynyt selkeästi (maantiet, rautatiet, meriliikenne) Yritykset lähteneet aikaisempaa varovaisemmin mukaan hanketoimintaan Mm. kv kontaktien hakeminen hidastunut Kuntien suhtautuminen uusiin hankkeisiin olosuhteiden pakosta kriittisempää 9

10 Sähkönkulutuksen kehitys 2030 asti GWh Kaivokset ja muu teollisuus Outokummun terästehdas Metsäteollisuus Palvelut ja rakentaminen Sähkölämmitys Muu asuminen ja maatalous Kokonaiskulutus arviolta 8,1 TWh vuonna 2030 Outokummun terästehtaan mahdollinen laajennus ja kaivoshankkeiden toteutuminen lisäävät teollisuuden sähkön kulutusta 2,4 TWh (kaivoshankkeet 1 TWh) Matkailun kasvu lisää palvelusektorin sähkönkulutusta 0,2-0,4 TWh Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos vähentävät energiantarvetta pitkällä aikavälillä Kotitalouksien kulutuksen ei odoteta kasvavan Teollisuuden laajentumiset ja uudet innovaatiot voivat kasvattaa kulutusta edellä esitetystä Sähköautojen käyttöönotto voisi lisätä sähkönkulutusta maksimissaan noin 0,5 TWh vuoteen 2030 (kaikki autot korvattaisiin sähköautoilla nykyisellä teknologialla - todennäköisesti lisäys on kuitenkin korkeintaan 0,1-0,2 TWh) Sähkön ja lämmöntuotannon polttoainejakauma vuonna GWh Muu Kivihiili Öljy Turve Metsähake Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsäteollisuuden jäteliemet , minimi 2030, perus 2030, maksimi 2030, maksimi (ei lisälauhdetta) Lisäksi biojalostamosta 2 TWh puuta/turvetta 10

11 Sähköntuotanto vuonna TWhe Ydinvoima Tuulivoima Vesivoima Lämmitys voimalaitokset , min 2030, perus 2030, max Juniorien, työikäisten ja Seniorien määrien ennusteet Pohjois-Suomi NUTS2 11

12 Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain vuoteen Keski-Pohjanmaa Osuus koko väestöstä (%) 80 Osuus koko väestöstä (%) Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Osuus koko väestöstä (%) 80 Osuus koko väestöstä (%) Lappi Koko maa Osuus koko väestöstä (%) Alle 15-vuotiaat vuotiaat Yli 64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009 Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutu 12

13 13

14 Haja-alueiden laajakaistalaki Laki voimaan Laajakaista (100 mbit/s) kaikille talouksille vuoteen 2015 haasteellinen prosessi Varmistaa osaltaan Pohjois-Suomen keskusten ulkopuolisten alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn yrityksille Kaivossektori kasvussa Kevitsasta tuli rakentamispäätös 30.11! Suurikuusikko täystuotannossa, laajennus tuplauksesta suunnitteilla Laivakannas Raahessa käynnistymässä Keski-Pohjanmaan litium-kaivokset Kaivosten avaaminen ja kerranvaikutukset merkitsevät jopa tuhansien työpaikkalisäystä eri puolille maakuntaa 14

15 Kaivoslogistiikka työn alle Soklin tie- ja rautatiehankkeet suunnittelussa (n. 200 meuroa) Äkäsjokisuu-Kemi rautatien peruskorjaus (n. 180 meuroa) Kemin sataman laajentaminen (60 meuroa) sekä väylän syventäminen 12 metriin (30 meuroa) Hankkeille tärkeät Soklin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa ja Soklin kaava vahvistettiin YM:ssä huhtikuussa 2010 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (1) Perus- ja liittymissopimuksen määrittelyt harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityisasemasta on oltava lähtökohtana ja vahvana perusteena valmisteluun. Toteutettujen ohjelmakausien tulokset ovat keskeisenä lähtökohtana myös neuvotteluprosessissa. Ohjelmarahoituksen luomat pysyvät rakenteet ja vipuvaikutustulokset huomioon. Rakenteiden uudistumisen onnistuminen kunkin alueen osalta on arvioitava muu todellisuus huomioon ottaen. 15

16 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (2) Huomioidaan alueen potentiaalit ja lisäarvon luomisen mahdollisuudet. Pohjois-ja itä-suomen luonnonvaramahdollisuudet (mineraalit, uusiutuva energia, luonnonolosuhteet mahdollisuutena, naapurimaiden kasvupotentiaalin heijastukset,..). Edellytetään toimivat vaikuttavuustavoitteet ohjelmien toteutukselle. Tavoitteet ja indikaattorit tulee kuvata ohjelman toteutusta (innovaatio-indikaattorit, uusiutuvan energia osuuden kasvu, vihreän teknologian edistyminen, vahva yksityisen sektorin sitoutuminen...) POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (3) Otetaan EU:n Eurooppa 2020 strategia yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. Arvioidaan alueen mahdollisuudet toimia seitsemän eri painopisteen suhteen ohjelmatyössä. Sinänsä pohjois- ja itä- Suomen lähtökohdat näiden painotusten mukaisesti tapahtuvaan kehittämistyöhön ovat olemassa. Kohtuullinen lähtötaso löytyy, mutta myös tarve ja potentiaali jatkokehittämiselle. Eurooppa 2020 teemoissa nousee vahvasti esiin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä uusiutuvan energiatuotannon lisääminen kestävällä tavalla. Eurooppa 2020 strategian tavoite on myös vastata globalisaation haasteisiin. 16

17 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (4) Eurooppa 2020 strategian innovaatio-osiossa tarve arvioida innovaatioita myös vaikuttavuuden näkökulmasta ja lähtien alueen omista lähtökohdista sekä mahdollisuuksista (käytäntölähteinen innovaatiotoiminta). Perusteena ei vain huippuosaaminen. Teollisuuden roolin vahvistamisessa on voitava nähdä luonnonvaratuotannon kehittyminen osana Euroopan strategiaa (mm. moderni kaivostoiminta) POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (5) Alueiden välisen yhteistyön jatkaminen pääosin nykyisin ohjelmarakentein nähdään tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Makro-tarkastelu voi olla hyvä täydentävä tapa kehittää strategista alueellista yhteistyötä. Ei kuitenkaan saa korvata merkittävästi nykyistä Interreg/Enpi rakennetta ja toimintaa. Itämeri-strategia ei kovin hyvin kohdennu itä- ja pohjois-suomeen. Tarve omalle Arktisen alueen makro-strategialle on olemassa (ainakin pelokkeena). 17

18 POHJOIS- JA ITÄ-SUOMEN NÄKÖKULMIA EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN UUDISTUKSEN VALMISTELUUN (6) Harva-alue on saatava rahoitusperustaksi. EU:n erityisrahoituksen tavoite 50 euroa/asukas/vuosi. Perusrahoitustarve lisäksi 50 euroa/asukas/vuosi (yht. EAKR 910 meuroa). Nostetaan lisäksi myös demografia-rakenne yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi NUTS 2 alueen sisällä 18

19 Barents Arc international traffic corridors in Northern Finland The Barents Arc is made up of several linked traffic corridors Barents Link Murmansk Link Bothnian Link Narvik Link A natural complement to the whole consisting of the EU Northern Axis Motorway of the Baltic Sea 37 Kasvun mahdollisuudet koko Barentsilla On hyvä asia, että koko Barentsin alueella on tulevaisuuden mahdollisuuksia Luoteis-Venäjällä öljy ja kaasu, mineraaalit, metsätäslous, rakentaminen,.. Pohjois-Ruotsi mineraalit, kaupalliset palvelut (IKEA), kylmän ilmanalan testaus,.. Pohjois-Suomi matkailu, ict, kylmän ilmanalan testaus, mineraalit,.. Pohjois-Norja öljy ja kaasu, kala, 19

20 Laman jälkeen Barentsilla on voimakas investointiaktiviteetti Lapin kauppakamari on kerännyt suunniteltuja investointeja vuoteen2020 Barentsin alueella seuraavasti (energia, offshore, onshore rakentamienn, kaivostoiminta, liikenne, teollisuus..) - Lappi 12,1 mrd euroa - Norrbotten 17,5 mrd euroa - Pohjois-Norja 9,8 mrd euroa - Murmansk 62 mrd euroa Yhteensä 101,1 mrd euroa Tarve pohjoiselle politiikalle Kansallisvaltioiden pitäisi valmistella vahvat strategiansa pohjoisille alueille EU yhdessä sidosryhmien kanssa tulisi kehittää ja toteuttaa Pohjoisen Ulottuvuuden politiikkaa aktiivisesti Eri kansalliset ja kansainväliset rahoituslähteet ja ohjelmat olisi kehitettävä toteuttamaan Barentsin alueen päämääriä Uusi Euroopan naapuruus ja kumppanuusohjelma on tärkeä väline 20

21 Kiitos huomiostanne! 21

22 Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi Suomen aluekehittämisstrategia 2020 I Suomen aluekehittämisstrategia Aluekehityksen visio 2020 Teemavisiot 2. Perustelut visiolle Visiolle ja teemavisioille 3. Periaatteet strategian toteuttamiselle 4. Strategiset toimenpiteet II Taustamuistio 1

23 Globalisaatio Ikääntyminen Keskeiset megatrendit Elinympäristön muutos: ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka, ekologia Teknologian kehitys Hyvinvointivaltion ja työn muutos Keskeiset alueelliset trendit Suomessa: väestönmuutos, keskittyminen, alue-erojen pysyvyys tuotannon, työllisyyden ja työttömyyden suhteen Haasteena on Pärj rjää ääminen laajentuvilla sisämarkkinoilla ja globaalissa kilpailussa Avoin kiristyvä kilpailu, uusi talous Talous- ja finanssikriisi Korkea osaaminen, toimivat palvelut, luova ympäristö, turvallisuus Erilaistuva aluekehitys Omat vahvuudet, erikoistuminen ja verkostoituminen Tasavertaisuus perusoikeuksien toteutumisessa Terve aluetalous terve kunta- ja seututalous 2

24 Haasteena on Tuotantorakenteen uudistaminen palveluvaltaisuuden lisääminen myös materiaalisen tuotannon sisällä (myydään ratkaisuja asiakkaan ongelmiin/tarpeisiin), siirtyminen jalostusketjussa ylöspäin Julkisen sektorin toimintatapojen uudistaminen, tuottavuuden ja tehokkuuden nostaminen Kaiken potentiaalin tehokas hyödyntäminen Ikääntyminen, väestönmuutokset ja työvoiman niukkuus Työmarkkinat globalisoituvat, työperäiseen muuttoon suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin Monikulttuuristuminen Kyky reagoida nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin Alueiden kehittämisen suunnittelu-, päätöksenteko- ja toteutusjärjestelmän toimivuus Aluekehitysvisio 2020 Suomi tarjoaa asukkailleen: hyvät edellytykset ja toimivan elinympäristön, mielekkäät työ-, osallistumis- ja oppimismahdollisuudet Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajat on integroitu tasavertaisina kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomella on globaalissa kilpailussa oma erikoistunut roolinsa, jonka perustana on alueiden osaamisen ja muiden voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen. 3

25 Suomi on vahva, uusiutumiskykyinen ja dynaaminen verkostoyhteiskunta. Maamme alueet tarjoavat yrityksille ja muille organisaatioille maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Alueiden sisäiset ja niiden väliset kehityserot ovat kaventuneet. Suomella on keinot vähäpäästöiseen ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävään talouteen. Suomen yhdyskunnat ovat valmistautuneet ilmaston muutoksen hillintään ja välttämättömään sopeutumiseen. Yleisvisiota tarkentavat teemavisiot Alue- ja yhdyskuntarakenne ja saavutettavuus Alueiden elinkeinorakenne Alueelliset työmarkkinat Koulutusjärjestelmä Alueellinen innovaatiotoiminta Alueiden rooli kansantaloudessa Uudet energialähteet ja energian tuotanto Suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä 4

26 Periaatteet strategian toteuttamiseksi 1. Aluestrategiaa toteutetaan edistämällä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. 2. Lisätään eri toimijoiden ja alueiden laaja-alaista yhteistyötä ja verkottumista aluekehittämisen vaikuttavuuden parantamiseksi. 3. Erityishaasteisiin vastataan nopein kohdennetuin toimin ja toimenpiteitä eriytetään alueiden erilaisten tarpeiden mukaisesti. 4. Edistetään alueiden vahvuuksiin perustuvaa erikoistumista ja yritysten kykyä hyödyntää niitä. Innovaatiotoiminnassa kiinnitetään enemmän huomiota käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyteen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä 5. Kohdennetaan resursseja alueiden ydinosaamisen vahvistamiseen, yritysrakenteen monipuolistamiseen sekä toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Hyödynnetään ja vahvistetaan alueiden huippuosaamista. 6. Vahvistetaan kaupunkiseutujen roolia talouden veturina ja vahvoina innovaatioympäristöinä sekä monikeskuksinen kaupunkiverkkoa kestävän yhdyskuntarakenteen perustana. 5

27 7. Tuetaan kaupunkien läheisen maaseudun, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun vahvuuksia ja olemassa olevan kehittämispotentiaalin hyödyntämistä. 8. Edistetään maaseudun aineellisten ja aineettomien voimavarojen, kuten luonnonvarojen, biodiversiteetin, luonnon- ja kulttuuriympäristöjen ja -maisemien, hiljaisuuden ja tilan kestävää käyttöä alueiden kehittämisessä. 9. Vahvistetaan alueiden mahdollisuuksia vastata ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. 10. Vahvistetaan ihmisten mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. 11. Yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelytapoja ja vahvistetaan aktiivista kumppanuutta sektorirajojen yli kaikilla hallinnon tasoilla. 12. Vahvistetaan alueiden kykyä varautua globaalitalouden haasteisiin kehittämällä alueittaista tilasto-, ennakointi- ja seurantajärjestelmää. 13. Toimenpiteet aluestrategian toteuttamiseksi arvioidaan ja määritellään rullaavasti vuosittain osana alueiden kehityksen ja aluekehittämisen tehokkuuden arviointia 6

28 Koheesiopolitiikan uudistamisen valmistelua Koheesiopolitiikan uudistusta pohjustetaan Pekkarisen tulevaisuusfoorumeissa Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Salossa Korkean tason työryhmässä (HLG) Alueministerikokouksissa Keskeisiä dokumentteja Eurooppa strategia Alueet raportti Fabrizio Barcan raportti Barroson (julkaisematon) budjettipaperi Hübnerin ja Sameckin orientaatiopaperit HLG Hahnin teesit Fokus, joustavuus, teemoitus, yksinkertaistus, 7 lippulaivaa Julkiset hankinnat Virhe 2% 5 % Makrostrategiat Transnational, suurhankkeita Paikkasidonnainen politiikka Tavoitteellisuus Single Audit Vuosittainen selvittely Yleiskustannusten yksinkertaistus Rahastot rahoitusvälineiksi 7

29 Barents/Arktinen alue Timo Rautajoki

30 Arktinen alue Arktisessa neuvostossa arktisen alueen eteläraja kulkee Suomen kohdalla Pohjoisella napapiirillä, jolloin Lappi, kolmasosa Suomen pinta-alasta, kuuluu arktisen kansainvälisen yhteistyön piiriin. Luonnontieteessä arktisen alueen eteläraja on määritelty pohjoisen napapiirin, metsänrajan, tundran etelärajan, ikiroudan etelärajan tai kesäkuun alle +10 celsiusasteen jäävän keskilämpötilan mukaan. Yhteiskuntatieteissä arktinen alue määrittyy arktisten alkuperäiskansojen asuinalueiden mukaisesti. Arktinen osaaminen Suomessa, Ulkoasiainministeriö 2009

31

32 101.1 miljardin investointien alue Pohjoisen alueen investoinnit yhteensä Offshore 40 miljardia Liikenneinvestoinnit 19.4 miljardia Teollisuusinvestoinnit 6.7 miljardia Kaivosinvestoinnit 9.8 miljardia Muu energia 24.8 miljardia Tuulivoima Energian siirto Yhteensä miljardia

33 Lapin investoinnit 2010-luvulla Kaivosinvestoinnit n. 2.5 miljardia Kevitsa, Sokli, Kolari-Pajala, Suhanko Teollisuusinvestoinnit 1.2 miljardia Outokumpu Oy Tornio, Kemin biodiesel Energiainvestoinnit 6.2 miljardia Simon ydinvoimala, Rovaniemen biovoimala Liikenneinvestoinnit 2.2 miljardia Kaivosten vaatimat yhteydet, Kemin satama, Jäämeren rata, Rovaniemen kohta Yhteensä 12.1 miljardia Pohjois-Ruotsin investoinnit 2010-luvulla Norrbottenin lääni 12.1 miljardia Kaivosinvestoinnit 3.5 miljardia Tuulivoiman rakentaminen 5 miljardia Liikenneinvestoinnit 3.5 miljardia Västerbottenin lääni 5.4 miljardia Liikenneinvestoinnit 270 miljoonaa Energiarakentaminen 4.8 miljardia Fäbolidenin kaivos 300 miljoonaa Yhteensä 17.5 miljardia

34 Pohjois-Norjan investoinnit 2010-luvulla Offshore 5.2 miljardia Goljat- öljykenttä, ENI Norge Snöhvit 2 (Askeladden), Statoil Viktoria- kaasukenttä, Total Liikenneinvestoinnit 2.8 miljardia Skibotn-Kolari- rata, tienrakentaminen Muut energiainvestoinnit 970 miljoonaa Sähkönsiirtoverkko, Torium-voimala Matkailu 500 miljoonaa Målselv/Bardufoss matkailukeskus, Julnisseland Yhteensä 9.5 miljardia Murmanskin alueen investoinnit luvulla Shtokmanovskojen kenttä 35 miljardia KAES-2 ydinvoimala 6 miljardia Suuret liikennehankkeet 11 miljardia Teollisuusinvestoinnit 5.4 miljardia Kaivosinvestoinnit 2.6 miljardia Muut, mm. sähköverkko, jne 2 miljardia Yhteensä 62 miljardia

35 Pohjoisen suurinvestoinnit Globaalia jättiläismäistä bisnestä, jolle on tyypillistä epävarmuus/vaihtelut Päätoimijat ja urakoitsijat ovat globaaleja suuryrityksiä Tuovat mukanaan omia alihankinta- ja tuotantoketjuja Harva suomalaisyritys pystyy yksin tarjoamaan hankkeisiin Jo tarjousjärjestelmät ja menetelmät voivat olla raskaita Kilpailu kiristyy myös kotimarkkinoilla pohjoisessa Pohjoisen hankkeiden erityispiirteitä Arktiset olosuhteet Kylmien olosuhteiden hallinta Uusi arktinen teknologia Pitkät etäisyydet Tarvitaan uusia liikenneyhteyksiä Logistinen osaaminen Harva asutus Klondykea ei synny, vaan toimitaan nykyisistä keskuksista ja myös alueen ulkopuolelta Työvoimakysymykset väestön ikärakenne Yritysrakenne yksipuolinen pienten suuri osuus

36 Maailmantalouden kasvuennuste BKT:n vuosimuutos, % Lähde: IMF, WEO, April 2010 Miten hankkeet käynnistyvät Hankkeet näyttävät käynnistyvän ensimmäiseksi Ruotsin Norrbottenissa ja Lapissa Kaivoshankkeet LKAB Kiiruna ja Kevitsa Outokummun ferrokromipäätös kesäkuussa? Pohjois-Norjassa käynnistymässä Goljatöljykenttä Tulossa Snöhvit-katastrofi II virallinen Suomi nukkuu Finpron edustaja mieluimmin Ivaloon kuin Hammerfestiin Murmanskin alueella vielä hiljaista Maailmanmarkkinahinnat kuitenkin nousussa

37 Suomi on huomannut pohjoisen Hallitus on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin Hallitusohjelman linjaus Ministerivierailut (Väyrynen, Vehviläinen) Ministeri Stubb Rovaniemi Eduskunnan UAVK joulukuu 2009 Arktisen alueen neuvottelukunta Hallituksen arktinen selonteko Arktinen strategia kesäkuu 2010 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin kiinnitettävä huomiota Uusi arktinen teknologia ja kaivosteknologia Liikenneyhteydet, yritysten verkottuminen, jne Road to Murmansk

38 Miten pitäisi edetä? Suomella tulisi olla malttia arvioida pohjoisen merkitystä kokonaisuutena ja siten myös vaurastua Ei yksittäisinä hankkeina, vaan siten, että kaikki liittyy kaikkeen Kaivos + rautatie + NSR + matkailu = maksimihyöty Kaivos + rautatie + energia = terästehdas Jne. Kansallinen strategia ja toimenpideohjelma Elinkeinoelämä kytkettävä mukaan, koska arktisesta osaamisesta tulee uutta globaalia liiketoimintaa

39 Suomen oltava aktiivinen arktinen osaaja Oma strategia muiden strategioiden joukkoon Norja, USA, Venäjä, Kanada,Islanti,Tanska ja EU Profiloituminen EU:ssa vuosituhannen mahdollisuus Komission tiedonanto EU:n itämeristrategia 2009 Valtionpäämiehet Suomella tilaisuus kirjoittaa koko konkreettinen elinkeinoelämää koskeva toimintaohjelma lähes kokonaan itse, jos niin halutaan, aikaa 1 v. EU:n arktinen osaaminen Suomeen Elinkeinoelämän uudet mahdollisuudet Uusi arktisen teknologian strategia Strategia vuodelta 2002 vanhentunut Uusi arktinen teknologia = teollinen toiminta pohjoisessa Kaivosteknologia = globaalit kasvavat markkinat Liikenne ja kuljetukset = telakkateollisuus Lappi-työryhmän esitysten toteuttaminen Lapin korkeakoulukonserni ja kylmäteknologia Lappiin VTT:n aluetoimisto Kaivosteknologia, arktinen logistiikka TEKESiin uuden arktisen teknologian osaamista, sijoitetaan Lappiin

40 Mitä Suomen ja Lapin yritykset voivat tehdä? Esimerkiksi Boliden AB:n Aitikin kaivosinvestointi : Metso Oy, Tampere Outotec Oy, Turula Sandviken Oy, Tampere Normek Oy, Vantaa Havator Group Oy, Tornio Paakkola Conveyors Oy, Tervola

41

42

43 12 let pozze?

44 Pohjoisista hankkeista kiinnostuneita suomalaisyrityksiä (ei lappilaiset) Halikko IKP Works Oy, Halikko Ii NCE Oy, Pietarsaari Oy ViaPipe Ab, Vantaa Pept Insulation Oy, Kaustinen Oy M. Rauanheimo Ab, Kokkola Etra Oy, Helsinki YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy, Helsinki Betonimestarit Oy, Kuopio Skanska Oy, Helsinki TEVO Oy, Raahe Enersense Oy, Pori Pöyry Finland Oy, Helsinki Cramo Finland Oy, Vantaa Kaarlelan Murske Oy, Nivala Rajaville Oy, Oulu CSI Composite Solutions and Innovations Oy, Vilppula Naaraharju Oy, Naarajärvi Nakkilan Konepaja Oy, Nakkila Fineweld Oy, Kokkola Plaana Oy, Oulu Sampo Pankki Oyj, Helsinki Labitum Oy, Espoo Nokian NPT Oy, Tampere Ramboll Finland Oy, Tampere - Helsinki Rudus Oy, Helsinki Resrent Oy, Turku PW Gas Oy, Ylöjärvi Aaro Kohonen Oy, Espoo Varamiespalvelu-yhtiötOy, Helsinki Siterak Oy, Kilpua Kymppi-Eristys Oy, Oulu Danske Markets Finland, Helsinki Outotec Turula Oy, Outokumpu FCG Finnish Consulting Group Oy, Helsinki AIRIX Teollisuus Oy, Oulu Tendon Oy, Hämeenlinna Steel Done Group Oy, Oulu Aker ArcticTechnology Oy, Helsinki Yara Suomi Oy, Helsinki JNE

45 Barentskeskus Finland Oy Osakkaina maakuntien liitot, kunnat, yliopistot ja korkeakoulut ( ) Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, KPM liitto Rovaniemi, Oulu, Kokkola Rahoitus varmistettu kolmeksi vuodeksi Osakkaiden rahoitus Lapin kauppakamarin rahoitus Sijoittuu Lapin kauppakamarin toimistoon Kaksi työntekijää -käytännön johto kk Toimisto Murmanskiin Hei, missä mennään???

46 Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti kaikessa päätöksenteossa. Hallitus varmistaa, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheessa Valtavirtaistamisen tavoite: kehittää sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla tuetaan tasa-arvon edistämistä osana viranomaisten toimintaa 2 1

47 Jokaisen viranomaisen tehtävä kaikilla yhteiskunnan alueilla kaikessa toiminnassa 1. selvittää etukäteen vaikutukset naisten ja miesten kannalta 2. estää välillinen ja välitön syrjintä 3. edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa = SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN 3 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen = (politiikka)prosessien (uudelleen)organisoimista, kehittämistä ja arvioimista siten, että sp-näkökulma on sisällytetty kaikkiin politiikka-alueisiin (EU:n neuvosto) Naisten ja miesten erilaiset tarpeet, elämänalueet, yhteiskunnallinen asema, taidot ja osaaminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (suunnittelu, päätöksenteko, käytännöt ja arviointi) Uusi tapa ajatella ja toimia, joka kyseenalaistaa vanhoja malleja ja tuo sukupuolinäkökulman aiemmin sukupuolineutraaleilta näyttäneisiin yhteyksiin. 4 2

48 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on ennen kaikkea arkirutiineja muuttavaa toimintaa, jonka avulla tutkitaan, analysoidaan ja askel askeleelta muutetaan laajoja rakenteita, suhteita, asenteita ja arvoja Valtavirtaistamisen keinoja : Tasa-arvosuunnittelu (henkilöstöpoliittinen tai toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma) Sukupuolivaikutusten arviointi SUVA HUOM! Tasa-arvon edistämisessä kaksoisstrategia: tarvitaan sekä valtavirtaistamista että erityistoimenpiteitä, jotka kohdistuvat huonommassa asemassa olevan sukupuolen aseman vahvistamiseen (esim. pos.erityiskohtelu) 5 KÄSITTEITÄ Sukupuolinäkökulma = miten asia koskee erikseen naisia ja miehiä Sukupuolisensitiivinen vs. sukupuolineutraali Valtavirtaistaminen = tasa-arvo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (marginaalista valtavirtaan) Sukupuolivaikutukset = vaikutukset naisten ja miesten kannalta = vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon 6 3

49 Normipohjaa Kansalliset Hallituksen esityksen laatimisohjeet (HELO) 2004 Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet 2007 Talousarvion laatimista koskevat yleismääräykset 2006 Muut määräykset Tasa-arvolaki Hallitusohjelma Hallituksen tasa-arvo-ohjelma (valtioneuvoston periaatepäätös ) Kansainväliset EU:n perussopimukset YK:n Cedaw-sopimus 1979 sekä Pekingin julistus ja toimintaohjelma SUVAus = Sukupuolivaikutusten arviointi Valtavirtaistamisen keino Vaikutukset arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta Välittömät ja välilliset vaikutukset Suunnittelu, toteutus ja arviointi -vaiheissa Milloin suvataan? Kun toiminta/ toimenpide kohdistuu ihmisten elämään tai alueille, joilla naisten ja miesten välillä on eroja Suvaus on harvoin turhaa SUVAOPAS (STM:n julkaisuja 2007:25) 8 4

50 Sukupuolinäkökulma hanketoiminnassa Sukupuoli otetaan yhdeksi näkökulmaksi jo suunnitteluvaiheessa Hanketoimijoina naiset ja miehet yhteistyössä Yhteinen asioihin perehtyminen (tasa-arvotilanne ja muut teemat) Tasa-arvoasiantuntijoiden / -tutkijoiden osaamisen hyödyntäminen Jatkuva arviointi, tavoitteiden täsmentäminen ja tulosten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi Valtavirtaistamisen arviointi 9 Esim. työllisyyskoulutus ja siihen liittyvät tukitoimet: -yhden sukupuolen / molempien sukupuolten ryhmä? onko kyseessä perinteinen miesten ala? miten naisia tuetaan/ motivoidaan? Onko malleja naisille? Miten työpaikkoja valmistellaan ainokaisen tuloon / tasa-arvoiseen kohteluun? onko kyseessä naisten ala johon mies hakeutumassa: onko miehelle mallia? Miten se rakennetaan? Miten työyhteisöä voidaan valmentaa? 10 5

51 Huom. Tasa-arvossa ei ole kysymys samanlaisuuden vaatimuksesta vaan yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamisesta Erilaisuus ei välttämättä merkitse epätasa-arvoisuutta Valtavirtaistamisen etuja: välillisen syrjinnän ehkäisy toiminnan laadun parantaminen toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen toiminnan vaikutusten läpinäkyvyys taloudellisten ja muiden resurssien kohdentaminen tehokkaasti 11 Valtava-kehittämisohjelma, tavoitteet Tukea sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja valtavirtaistamista työ- ja elinkeinohallinnon sekä aikuiskoulutuksen alalla Purkaa sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien kahtiajakoa Lisätä projektitoteuttajien ja viranomaisten tasaarvotietoisuutta ja -asiantuntemusta sekä edistää heidän kykyään muuntaa tavoitteet toiminnaksi ja kehittää tulosten arviointitaitoja 12 6

52 Valtava kehittämisohjelma, tavoitteet Luoda rakenteita jotka tukevat naisyrittäjyyttä ja naisten innovaatiopotentiaalia Tuottaa uusia menetelmiä, välineitä ja toimintatapoja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja sen arviointiin 13 Projektien erityiset valintakriteerit: (täytettävä vähintään yksi) Toimenpiteitä kohdennetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävään koulutukseen, viestintään ja verkostojen luomiseen Kehitetään uusia sp tasa-arvoa edistäviä työkaluja tai otetaan aiemmin kehitettyjä paremmin käyttöön Koulutetaan miehiä naisvaltaisille aloille ja/tai naisia miesvaltaisille Tuetaan yrittäjyyttä sukupuolelle epäperinteisillä aloilla Tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien, työttömyysuhan alaisten ja pätkätyötaustaisten naisten / miesten työllistymistä ja urakehitystä 14 7

53 Parannetaan sukupuolensa vuoksi kaksinkertaista syrjintää kohtaavien erityisten ryhmien kuten vajaakuntoiset, vammaiset, etniset vähemmistöt, ikääntyvät jne. tilannetta segregoituneilla työmarkkinoilla Edistetään sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvonäkökulman huomioimista esim. koulutuksen suunnittelijoiden, osallistujien valitsijoiden sekä neuvontapalveluja tuottavien ja rekrytoinnista vastaavien tahojen toiminnassa. Budjetti n. 19 milj. euroa

54 Innovaatiotoiminta Pohjois-Suomessa Eija Virtasalo Yksikön päällikkö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kansalliset ja alueelliset painotukset synkroniin Päämäärä Suomen kilpailukyvyn parantaminen: päämääränä kyvykkyyksien lisääminen, elinkeinoelämän uudistuminen ja tuottavuuden kasvu sekä hyvinvoinnin edellytysten kehittäminen Haasteet ja mahdollisuudet Kansainvälinen integraatio muuttaa arvoketjujen kannattavuutta ja toimintalogiikkaa Suomessa kriittistä massaa vain muutamaan monialakeskukseen Useita erikoistuneita keskuksia Kansallinen yhteistyö hyödyntää toisiaan täydentäviä osaamisia yli aluerajojen Alueellinen innovaatiostrategia Tekesin sisältölinjaukset TEM konsernistrategia Kansallinen innovaatiostrategia Copyright Tekes

55 Kansallisen innovaatiostrategian perusvalinnat RAJATON MAAILMA KYTKEYTYMINEN GLOBAALEIHIN OSAAMIS- JA ARVOVERKOSTOIHIN INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISTÖT KYSYNTÄ- INNOVAATIO- KYVYKKYYS JA OSAAMINEN INNOVAATIO- PROSESSI KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖINEN INNOVOINTI KYSYNTÄ- JA LÄHTÖISYYS KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN SYSTEEMISYYS Copyright Tekes Tekesin strategian sisältölinjaukset Globaalit muutosajurit Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan haasteet Teemat Läpileikkaavat osaamiset Toimintatavat Valintojen kohdistuminen elinkeinoelämän klustereihin DM Copyright Tekes

56 Teemat ja toimintatavat DM Copyright Tekes Läpileikkaavat osaamiset MATERIAALIT materiaalien läpimurtosovellukset nanoteknologian sovellukset TIETO JA VIESTINTÄ järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut tietämyksen ja sisäll llön n hallinta ohjelmistot ja digitaaliset palvelut BIOTEKNOLOGIA bioteknologian soveltaminen energia-, LIIKETOIMINTA- ympärist ristö- ja OSAAMINEN hyvinvointialoilla ansaintalogiikat systeemibiologia ja arvoverkostoissa laskennalliset menetelmät innovaatio-osaaminen osaaminen bioprosessiteknologia monikulttuurisuuden hallinta johtaminen design PALVELUOSAAMINEN YHTEISKUNNALLINEN asiakaskeskeiset OSAAMINEN palveluinnovaatiot ennakointiosaaminen palvelujen konseptointi ja regulaatio- ja teknologian soveltaminen standardointiosaaminen tuottavuus ja työel elämän n laatu elinikäinen inen oppiminen DM Copyright Tekes

57 Aluestrategian viitekehys Alueellinen erikoistuminen A. 1. Läpileikkaavat Unique osaamiset factors ofja rakenteet production Teknologinen merkittävyys B. Muutosajureihin ja teemoihin perustuvat kaupallistamisstrategia t E. Innovaatiojärjestelmän toimintatavat -Globaalit arvoverkostot -Uudistuva innovaatiotoiminta -Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö -Käyttäjätarpeiden ennakointi --ICT:n tarjoamat mahdollisuudet C. Kansainvälisen tason toimialat Taloudellinen arvo D. 4. Pääsy Domestic vaativille uusien market tuotteiden testimarkkinoille laboratory Teollinen klusteroituminen Jakelukananvat ja partnerit Globaalit markkinat ja uudet tarpeet Lappi: Läpileikkaavat osaamiset ja rakenteet teollisuuden sovellettuihin järjestelmiin ja etäteknologioiden soveltamiseen liittyvä tieto- ja viestintäteknologiaosaaminen teollisuuden palveluihin ja matkailuun liittyvä tuotteistaminen sekä muotoilu- ja vientiosaaminen; Luonnonvara- ja pohjoisen luonnon erityisominaisuuksien osaaminen Pohjoisen ulottuvuuden ja kulttuurien osaaminen ja käyttäjälähtöinen muotoiluosaaminen Kylmä- ja talviteknologiaosaaminen - arktisten olosuhteiden osaaminen ja testaustoiminta

58 Lappi: Muutosajureihin perustuvat teemat Verkottuneen matkailun, hyvinvointi- ja terveysalan etäpalvelukonseptit Verkottunut liiketoiminta Kansainvälistyminen Matkailun ja hyvinvointi- sekä terveyspalvelujen klusteri Etäpalvelukonseptit hoitoalalla ja teollisuuden palveluissa Asiakaslähtöinen taloteollisuus arktisessa ympäristössä Taloteollisuus ja design, asiakaslähtöinen toiminta Elämykselliset tai virtuaaliset järjestelmät ja ympäristöt matkailussa ja teollisuuden palveluissa Elämykselliset fyysiset (matkailu) ja virtuaaliset (media) ympäristöt Testauspalveluprosessin osaaminen Teollisuuden palvelut ja tuotteet Niukkaresurssiset ratkaisut arktisessa ympäristössä sekä hoito- ja sosiaalipalvelujen tuotteistamisessa Lappi: Pääsy vaativille uusien tuotteiden ja palvelujen testimarkkinoille Lappi voi toimia kansainvälisenä testilaboratoriona fyysisille tuotteille, palveluille ja teknologioille arktista ympäristöä ja kansainvälistä turismia hyödyntäen. Yrityskanta kaksinapainen: muutamia globaaleja toimijoita ja paljon pieniä Toimialat sirpaleisia Alueen kärkiyritykset määräävät alihankkijoiden tavoitetason esim. kemiallisessa puunjalostuksessa ja metallien jalostuksessa Isot yritykset ovat globaalisti verkottuneita omille testimarkkinoilleen

59 Lappi: Innovaatiojärjestelmän toimintatavat Lapissa keskeisimpiä toimintatapoja ovat: Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen elämyskolmiotuotekehitysmalli GOPP-työpajatyöskentely Northern Rural Urban Living Lab konsepti Innomaraton Ym. Yritys-Suomi, seudulliset yrityspalvelupisteet Tekesin ohjelmatoiminta ja asiantuntijapalvelut Kvartetti-yhteistyö vuodesta 2005 Pohjois-Suomen strategiset teemat Pohjois-Pohjanmaa Internet-teknologiat ja langattomat ratkaisut vuorovaikutteisessa viestinnässä; Älykkäät mittausjärjestelmät ja ympäristöt; Vesistöjen ja ilman puhdistaminen sekä puupohjaiset puhtaan energian ratkaisut. Hyvinvointi- ja terveysteknologian sekä lääkekehityksen ja agrobiotekniikan alkupään ratkaisut Lappi 1. Verkottunut matkailu sekä hyvinvointi- ja terveysalan etäpalvelukonseptit; 2. Asiakaslähtöinen taloteollisuus arktisessa ympäristössä 3. niukkaresurssiset ratkaisut arktisessa ympäristössä sekä hoito- ja sosiaalipalveluissa; 4. Elämykselliset tai virtuaaliset järjestelmät ja ympäristöt matkailussa ja teollisuuden palveluissa Kainuu 1. Hyvinvointi ja terveys elämysteollisuudessa; 2. Älykkäät ajoneuvotietojärjestelmien, kylmäratkaisujen ja prosessiteollisuuden järjestelmät ja ympäristöt Copyright Tekes

60 LAPIN LIITTO Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät , Rovaniemi /Maija Uusisuo LAPIN LIITTO Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

61 LAPIN LIITTO Markkinoiden rakenne Metallien tuotantoa dominoivat harvat monikansalliset toimijat Yritysten lukumäärä, kpl Osuus metallien markkinoista, % LAPIN LIITTO Metallien kulutus vs. BKT Metallien kulutus henkeä kohti kasvaa hyvinvoinnin lisääntyessä Kasvu tasoittuu siirryttäessä teollisesta valmistuksesta palvelujen tuottamiseen

62 LAPIN LIITTO Metallien kysyntä kasvaa Kiina Kasvu ~10 %/v. - talous kaksinkertaistuu noin joka 8-10 v. Kaupungistuminen yli miljoonan asukkaan kaupunkien määrä kasvaa Elintaso nousee => kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa Entistä suurempi osa Kiinan metallien tuotannosta menee Kiinan kotimaan kulutukseen valmistettaviin hyödykkeisiin Intia ja Brasilia myös kasvavia talouksia High-tech tuotteiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntyminen Akut, aurinkokennot, autojen katalysaattorit, optiset kaapelit, digitaaliset kamerat, matkapuhelimet, LCD TV, LED TV, DVD, PC, lasi PGE, REE, Li, Ni, Cr, Mo, Mn, W, Co, V, In LAPIN LIITTO Raaka-aineiden saannin turvaaminen Mineraalien/metallien nykyinen kapasiteetti ei riitä tyydyttämään odotettavissa olevaa kysynnän kasvua => tarvitaan uutta kapasiteettia => malminetsintä lisääntynyt Raaka-ainetoimittajien markkinat => hintojen nousu Kasvavat taloudet, mm. Kiina, Venäjä, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Intia, rajoittaneet kriittisten raaka-aineiden käyttöä ja kauppaa 450 vientirajoitusta yli 400 eri raaka-aineelle Investoinnit raaka-ainerikkaisiin maihin turvaamaan tulevaisuuden toimitukset Kiinan ja Intian investoinnit Afrikassa EU komission aloite : Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen

63 LAPIN LIITTO Maailman kaivostoiminta 17. Sweden 0.66 % Lähde: RMG LAPIN LIITTO EU:n raaka-aineita koskeva aloite EU komission aloite : Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen, Kolme periaatetta 1. Raaka-aineiden saannin varmistaminen kansainvälisiltä markkinoilta 2. Euroopan raaka-aineomavaraisuuden kasvattaminen kehittämällä toimintaympäristöä edistämään raaka-aineiden kestävää tuotantoa eurooppalaisista lähteistä 3. Raaka-aineiden käytön vähentäminen ja tuontiriippuvuuden pienentäminen edistämällä resurssien tehokasta käyttöä ja kierrätystä

64 LAPIN LIITTO Suomen strategia ja kehitysohjelmat Kansallinen mineraalistrategia lokakuussa 2010 Mineraalistrategia on osa Suomen luonnonvarastrategiaa GTK vastaa mineraalistrategian valmistelusta TEM toimeksiannosta Vaikuttavuusselvitys lokakuussa 2010 ETLA:n tekemänä Kaivannaisteollisuus ry:n toimeksiannosta Kaivosalan toimialaraportti lokakuussa 2010 Teknologiaohjelmaesitys Tekesille strategian valmistuttua Alueelliset strategiat ja kehitysohjelmat Lapin teollisuusstrategia LAPIN LIITTO Geologiset mahdollisuudet Hyödyntämispotentiaali Au Ag Co Cr Cu Fe Mo Ni Pb Ti V Zn Li U PGE REE

65 LAPIN LIITTO Kansainvälinen kilpailukyky malminetsintä + erinomainen geologinen perusdata olemassa - malminetsinnän kustannukset korkeammat kuin Ruotsissa kaivostoiminnalle käytettävissä oleva maa + harvaan asuttu - luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueet kaivostoiminnalle suopea toimintaympäristö + yleinen mielipide positiivinen + stabiili yhteiskunta ja valtiovallan suopea suhtautumien kaivostoimintaan + infrastruktuuri - uraani? - työvoiman saatavuus? teknologiaosaaminen ja innovatiivisuus + toimiva yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyö - varmistettava geologia- ja kaivososaaminen myös tulevaisuudessa - alhaisten pitoisuuksien hyödyntäminen ympäristöystävällisesti ja kilpailukykyisesti edellyttää uusien teknologioiden kehittämistä liiketoimintaosaaminen + kustannustehokas toiminta rahoitus - junioriyhtiöiden riskirahoitus - kaivostoiminnan käynnistämisen pääomarahoitus LAPIN LIITTO Policy Potential Index 2009/ /2010 Suomi 3. sijalla 2008/2009 Suomi 14. sijalla 2007/2008 Suomi 3. sijalla 2009/2010 Ruotsi 12. sijalla 2009/2010 Norja 31. sijalla Lähde: Fraser Institute

66 LAPIN LIITTO Pajala-Kolari, Fe Northland Resources Inc. Moskuvaara, Cu-Ni Anglo American Plc. Mustavaara, vanadiini, Vanadis Mines Oy. Lähde: TEM + muut lähteet LAPIN LIITTO Kittilän kultakaivos Agnico-Eagle Mines Ltd. Malmivarat 26 milj. tn. (todetut ja todennäköiset) Kaupallinen tuotanto alkoi 2009 Arvioitu toiminta-aika ->2025 Kullan vuosituotanto 5000 kg Maanalainen louhinta alkaa 2010 Henkilöstö: 300 kaivosyhtiöllä, alihankkijoilla noin 200 Selvitys tuotannon lisäämisestä valmistuu 2011

67 LAPIN LIITTO Pahtavaaran kultakaivos Sodankylä Lappland Goldminers AB Vuosituotanto 800 kg kultaa Henkilöstö: yhtiöllä 50 henkilöä, alihankkijoilla 50 henkilöä LAPIN LIITTO Kemin kromikaivos Outokumpu Chrome Oy Todetut malmivarat 50 milj. tn Arvioidut mineraalivarat 90 milj. tn Nykyinen malmin louhinta 1,3 milj. tn/v Suunnitteilla tuotannon kaksinkertaistaminen

68 LAPIN LIITTO Pyhäsalmen kaivos Inmet Mining Corp. Kupari, sinkki Kaivos avattu 1962 Odotettu kaivoksen lopettaminen 2018 Vuosituotanto (2010): tn kuparia ja tn sinkkiä Henkilöstö: yhtiö 220, alihankkijat 50 Investoi 2 milj. $ malminetsintään LAPIN LIITTO Sotkamo Talvivaara Talvivaara Mining company Plc. Nikkeli, sinkki, kupari, koboltti, uraani Malmivarat 642 milj. tn Malmivarat riittää noin 60 v. kaivostoimintaan Kaupallinen tuotanto alkoi 2009 Suunniteltu vuosituotanto tn nikkeliä, tn sinkkiä, tn kuparia ja tn kobolttia Henkilöstö: yhtiö noin 300, alihankkijat noin 150 Lupahakemus jätetty uraanin talteen ottamiseksi

69 LAPIN LIITTO Kevitsan kaivos LAPIN LIITTO Kolari-Pajala Northland Recources Inc. Rauta (kupari ja kulta) Malmivarantoja tarkennetaan Ruotsin ja Suomen puolella Suunniteltu tuotannon käynnistys 2012 Ruotsin puolella (Tapuli, Sahavaara, Pellivuoma) Aloitus 2 milj. tn rautakonsentraatin vuosituotannolla -> 5 milj. tn /2014 Kuljetukset myös Ruotsin puolelta Suomen kautta rautateitse Kemin Ajoksen satamaan Investoinnit: 700 milj. Työllistää tuotannon käynnistyttyä 800 henkilöä

70 LAPIN LIITTO Sokli Yara Finland Oy Fosfori (niobi, tantaali ja uraani) Arvioitu fosforimalmin määrä noin 115 milj. tn. Työllistää tuotannon käynnistyttyä henkilöä Investoinnit: 700 milj. Selvitys rikastuksesta Venäjällä valmistuu kesällä 2010 Rautatieyhteyden (Kelloselkä-Sokli) vaatima maakuntakaava hyväksytty LAPIN LIITTO Nordic Mines AB Kulta Laivakangas Malmivarannot 11,7 milj. tn Suunniteltu toiminnan aloitus 2011 lopussa Vuosituotanto alkuvaiheessa kg kultaa Investoinnit: milj. Työllistää toiminnan käynnistyttyä henkilöä

71 LAPIN LIITTO Länttä Kaustinen Keliber Oy/Nordic Mining ASA Litium Kaivos- ja ympäristöluvat myönnetty Euroopan ensimmäinen litium -kaivos Tuotannon käynnistys kuukauden kuluttua rakentamisen aloituksesta Investoinnit: 40 milj. Tuotantokapasiteetti tn /v litiumkarbonaattia Työllistää toiminnan käynnistyttyä henkilöä LAPIN LIITTO Taivalkoski/Posio Mustavaara Vanadis Mines Oy / Ardiana Resources Inc. Vanadiini (rauta, titaani) Todetut malmivarat 30 milj. tn Päätöksiä kaivoksen avaamisesta 2011

72 LAPIN LIITTO Kolari Nordkalk Oyj Kalkkikivi Ruonaoja Avolouhoksen uudelleen avaaminen Ympäristölupahakemus käsittelyssä Suunniteltu vuosituotanto tn kalkkikiveä Kuljetukset rautateitse LAPIN LIITTO Moskuvaara Sodankylä Anglo American Plc. Kupari, nikkeli? Kaivosvaraus jätetty 500 km 2 alalle Yhtiö tiedottaa asiasta

73 LAPIN LIITTO Ranua Suhanko North American Palladium Ltd./Gold Fields Ltd. Palladium, platina Arvioitu mineraalivaranto 152,5 milj. tn Hankkeen valmistelu keskeytetty LAPIN LIITTO Yhteenveto Metallien kysyntä kasvaa Kansainväliset markkinat harvojen yhtiöiden dominoimat Kiinan vaikutus kasvaa kansainvälisillä markkinoita Kasvavat taloudet varmistavat raaka-aineiden saantia oman tuotannon ja kulutuskysynnän turvaamiseksi Malminetsintä laajenee uusille alueille Suomen geologiassa potentiaalia monien metallien hyödyntämiseen Suomella monia vetovoimatekijöitä Toiminta aktiivista => investointitarpeita infrastruktuuriin => Koulutetun työvoiman tarve kasvaa => kaivostoimintaan liittyvä palvelusektori kehittyy Kaivostoiminnan oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä

74 LAPIN LIITTO Kiitos Kuva: Kittilän kultakaivos

75 Rakennerahasto-ohjelmat osana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusuudistusta Rovaniemi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola ALKU-hanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset tulivat voimaan hallitusohjelman mukaisesti

76 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto Työsuojelupiiri Ympäristökeskukset Lääninhallitukset TE-keskukset Tiepiirit Aluehallintovirastot AVI / 6 kpl Peruspalvelu, oikeusturva ja luvat Poliisi Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY / 15 kpl Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat 3 POHJOIS-SUOMEN SUURALUE: Lapin ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto>

77 ELY keskukset muodostettiin seuraavista lakkautetuista virastoista TE-keskus Ympäristökeskus (lukuunottamatta ympäristölupa-asioita, jotka siirtyivät aluehallintovirastoon AVI) Tiehallinto (tiepiiri) Lääninhallituksen liikenneosasto ja osia sivistysosastosta Alueiden työ- ja elinkeinotoimistot osaksi palveluverkostoa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto>

78 Strategiayksikkö Yksikön päällikkö Riitta Ilola Ylijohtaja (oto) Matti Räinä Hallintoyksikkö Hallintojohtaja Timo Ronkainen Henkilöstöä ELY 372 TE-toim 222 Strategiatoiminto Kehittämispäällikkö Juha Levy Asiakkuustoiminto Asiakkuuspäällikkö Heino Heikkinen Henkilöasiakkuusp. Helena Pajunen Varautuminen Valmiussihteeri Tapani Rossi Viestintätoiminto Viestintäpäällikkö Tuula Pörhö Rakennerahastotoiminto Ryhmäpäällikkö Eine Kela-Löytynoja Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Vastuualueen johtaja Leila Helaakoski Yksiköt: Osaaminen ja kulttuuri Pertti Kokkonen Maaseutu ja energia Esko Koskenkorva Vs. Tiina Suutari Työllisyys ja yrittäjyys Maire Mäki Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Maritta Perälä-Heape Työ- ja elinkeinotoimistot Liikenne ja infrastruktuuri Vastuualueen johtaja Matti Räinä Yksiköt: Ohjaus Tuomo Kanniainen Tuki ja kehittäminen Hannu Tolonen Lupapalvelut Tapani Rossi Liikennejärjestelmä Timo Mäkikyrö Suunnittelu Risto Leppänen Kunnossapito ja rakentaminen Markku Tervo Ympäristö ja luonnonvarat Vastuualueen johtaja Heikki Aronpää Yksiköt: Alueidenkäyttöyksikkö Liisa Koski-Ahonen Luonnonsuojeluyksikkö Eero Kaakinen Ympäristönsuojeluyksikkö Juhani Kaakinen Seurantayksikkö Anneli Ylitolonen Kehittämisyksikkö Eero Merilä Vesivarayksikkö Heikki Nikkarikoski ELYjen tehtävät yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatila- ja kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaa. Lisäksi ne valvovat yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

79 Rakennerahastot ELY-keskuksissa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) TEM:n hallinnonala (alueosio ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) OPM:n hallinnonala (alueosio ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) STM:n hallinnonala (vain alueosio) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Yritysten ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen Tekes hankkeet Ympäristöhankkeet Työllisyysperusteiset investoinnit Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ESR -rahoituksella tuetaan Työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista. Koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

80 Hankkeita tuetaan neljällä toimintalinjalla TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (36,1%) TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy (30,1%) TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen (30,4%) TOIMINTALINJA 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa (3,4%) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR -hankkeiden rahoittajat Pohjois-Suomessa Lapin ELY keskus 8,8 milj. / vuosi, lisäksi valtak. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8,5 milj. /vuosi, lisäksi valtak. Pohjanmaan ELY keskus 1,6 milj. /vuosi, lisäksi valtak. Pohjois-Pohjanmaan liitto 0,2 milj. /vuosi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

81 Pohjois-Suomeen kohdistuvien rahoituspäätösten määrä maakunnittain Maakunta Pohjois-Suomen suuralueosio Valtakunnalliset (ei sis. LH) Yhteensä Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EAKR:n myöntövaltuudet 2010 Lapin ELY 22,5 milj. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 30,5 milj. Pohjanmaan ELY-keskus 5 milj. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

82 Hankkeiden hakeminen Hakemus toimitetaan ELY -keskukseen, jossa hankkeiden valmistelu käynnistyy ELY keskuksen mahd. ryhmä-/jorykäsittely MYR:n sihteeristö MYR Huom! Pohjois-Pohjanmaalla haku käynnissä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeiden rahoituksen hakeminen Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, Manner-Suomen ESR -ohjelma-asiakirja Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelma EURA2007-tietojärjestelmä sisältää erittäin hyvät ohjeet hakemuksen täyttämiseen (pdf-ohjeet ja sähköisessä lomakkeessa olevat -kysymysmerkkiohjeet) Ennen hakemuksen täyttämistä on hyvä tehdä erillinen hankesuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

83 Hankesuunnitelma jo ideointivaiheessa 1. Kuka? Toteuttajaorganisaatio, yksin vai yhdessä muiden kanssa? Päätoteuttaja, mahdolliset osatoteuttajat. 2. Mitä? Konkreettiset toimenpiteet ja vastuut Mihin tavoitteeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua. Liittyykö johonkin muuhun hankkeeseen 3. Missä? Toiminta-alue (kunta, maakunta vai ylimaakunnallinen hanke) 4. Milloin? Aikataulutus vaiheittain/vuosittain 5. Rahoitus? tukirahoitus, omarahoitus ja kuntarahoitus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: Onko muita vastaavia hankkeita jo käynnissä, mitä uutta hankkeellani saataisiin aikaiseksi? benchmarking Tarvitseeko hanke joitain lupia, sopimuksia tai suostumuksia toteutuakseen? Kustannuksia voidaan korvata vain jälkikäteen kuluja vastaan EU-rahoitus on julkista, hanketiedot ovat nähtävillä sivuilla ELY-keskus tiedottaa kuukausittain myönnetyistä avustuksista Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

84 ... jatkuu EU-rahoitus ei ole toiminta-avustus vaan hankerahoitusta Jos useita hakijoita/tuensaajia/toteuttajia, kaikki ovat yhteisvastuullisia Yhteistyösopimus pitää olla jo hakuvaiheessa, jos hankkeessa on useampia osapuolia hakijoina Jos tuki ylittää puolet hankinnan arvosta, täytyy hankinnat hoitaa julkisten hankintojen lainsäädännön mukaan ( Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jatkuu Viestintäsuunnitelma ja panostus viestintään tärkeää Kuntarahoitusta vaaditaan lähes poikkeuksetta -> kuntarahoitus ja muu rahoitus on varmistettava ennen hakemista Koska tukitaso vaihtelee hanketyypeittäin ja myönnettävän lainsäädännön perusteella (n. 30 % - 85%) -> kuntarahoitusta ja omarahoitusta pitää olla Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

85 .. jatkuu Työttömiin kohdistuvissa hankkeissa yhteys TEtoimistoon etukäteen Muihin yhteistyökumppaneihin myös yhteydet etukäteen Arvioi työllisyys- ja yritysvaikutukset realistisiksi, samoin ympäristövaikutukset Miten toiminta jatkuu hankkeen jälkeen? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Saapuneet hakemukset arvioidaan ja pisteytetään mm. seuraavilla kriteereillä (ESR- ja EAKR -hankkeet erikseen) vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen vaikutus elinkeinoelämään ja työllisyyteen ympäristömyönteisyys, kestävä kehitys alueellisen vetovoimaisuuden lisääntyminen, mitä alueellisia ohjelmia tai strategioita hanke tukee? tasa-arvovaikutukset hankkeen kustannustehokkuus ja toteutuskelpoisuus hankkeen innovatiivisuus, uudet teknologiat, verkostoituminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

86 LISÄTIETOA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola

87 Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät Ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala Euroopan unionin rakennerahastovarat on tarkoitettu pienentämään eurooppalaisten alueiden kehityksessä syntyneitä eroja EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) ohjelmavaroin pyritään Pohjois-Suomen alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn edistämiseen, alueen osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. EAKR varoin voidaan rahoittaa sekä selkeitä investointeja että kehittämishankkeita. ESR (Euroopan sosiaalirahasto) varat on tarkoitettu lähinnä ihmisiin kohdistuviin toimenpiteisiin; inhimillisen pääoman kasvattamiseen; osaamisen lisäämiseen ja koulutukseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.

88 P-S EAKR ohjelma Käytettävissä oleva rahoitus Mitä tavoittelimme Mihin varat on tähän mennessä suunnattu Mihin työpaikat syntyneet Mihin tulisi vielä pyrkiä Ajankohtaista Rahoitus Pohjois-Suomen EAKR ohjelman kokonaisvolyymi vuosina on yhteensä , joka jakautuu seuraavasti: EU (28 %) Valtio (22 %) Kunnat (7 %) yksityinen (arvio) (43 %) Yhteensä Pohjois-Suomen ESR alueosion kokonaisvolyymi vuosina on yhteensä EU valtio + kunnat (josta kuntien osuus noin 25 %) Yhteensä Lisäksi alueen hyödynnettävissä on valtakunnallisen ESR osion varat.

89 EAKR rahoituksen suuntaaminen (MYAKIT ) Runsas 40 % yritystukiin Vajaa 60 % muihin kehittämis- ja investointihankkeisiin Suurimmat rahoittajat (MYAKit) Yritysosastot (m. TEKES, Finnvera) 43 % (TEM) Lääninhallitukset 18 % Liitot 17 % (TEM) TE-keskus/työvoimaosastot 9 % (TEM) Ympäristökeskukset 8 % Tiepiirit (LVM) 2 % Lääninhallitukset (STM) 1 % MMM 1 % Reservi /ylimaakunnalliset 0,5 % (TEM) NYKYINEN TEM 68 %, ELY 63 %, liitot 37 % (vaihtelee maakunnittain) P-S EAKR toteuma (Finnveran osalta tieto) EU+valtio Kunta + muu julkinen Yksityinen Kehys ,708 72, ,065 Sidottu ,805 61, ,802 Sidonta % 42,0 % 85,1 % 62 %

90 Mitä tavoiteltiin? Kokemukset ohjelmakaudesta huomioitavaksi - Osaamis- ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen tärkeää - Miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota (naistyöpaikat ja naisyrittäjyys) - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi - Rahoittajien riskinottokykyä nostettava rohkaisemaan toimijoiden innovatiivisuutta - ESR- ja EAKR- rahoituksen strategisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmentaminen (yhteensovitus)

91 Mihin pyritään ja onko onnistuttu? P-S EAKR strategia keskittyy neljään asiaan: Yritysten kasvu(tl 1) Innovaatiokilpailukyky(TL 2) Alueen saavutettavuus (TL 3) Vetovoimatekijät (TL3) Strategian toteuttaminen - Keskeiset kaupungit Oulu, Kokkola, Rovaniemi ja Kemi-Tornio muodostavat aluekehittämistyön ytimen, koulutus- ja tutkimuslaitoksineen sekä kehittämisorganisaatioineen - Näissä kaupungeissa olevien koulutus- ja tutkimusinstituutioiden vahvistaminen tukee merkittävästi alueen innovaatiojärjestelmien kehittämistä - Oulussa kasvua haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uusista palvelutuotteista sekä kaupasta - Lapin kaupungeissa painopisteet ovat pohjoiset erikoisalat, matkailu/elämysteollisuus, ICT, kylmäteknologia ja luovat alat - Kokkolassa avaintoimialoille (metalli,kemia,ict,vene,puu ja palvelu) luodaan innovaatiojärjestelmät ja ympäristöt toimijoiden verkostoitumisen myötä - Maaseudulla toimet kohdistetaan yritystoiminnan monipuolistamiseen, mm palvelut ja energiatuotanto - Kansainvälisyys tavoitteena kaikilla toimintalinjoilla

92 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen - 93 % yrityskannasta työllistää alle 10 hlöä mikroyritykset pienyrityksiksi ja pienyritykset pk-yrityksiksi - Naisyrittäjyyden lisääminen (mm. kunnallisen palvelutuotannon myötä) - Uuden teknologian ja ICT- sovellusten hyödyntäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen - Teknologisten innovaatioiden lisäksi kehitetään prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioita - Alueen pääkeskusten ja siellä sijaitsevien keskeisten T&K- toimijoiden, oppilaitosten ja monipuolisen yrityspohjan rooli korostuu - Verkostoitumisessa laajempi tavoite kuin pelkkä ohjelma-alue Kuva 6. Pohjois-Suomen korkeakouluverkosto. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005