Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013-2014"

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta ISSN ISBN SATAKUNTALIITTO

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Satakunnan kärkihankkeet 3. Toimintaympäristö ja yhteistyö 4. Maakuntaohjelman toteuttamisen painopisteet Osaava Satakunta Energiaosaaminen Elintarvikeketju Teollisuuden ja yritystoiminnan uusiutuminen ja kasvu Luova yrittäjyys Koulutus, tutkimus ja yhteistyö 4.2.Saavutettava Satakunta Liikennejärjestelmä Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet 4.3 Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Vesistöjen kunnostus ja parantaminen 5. Yhteistoiminta-alueen keskeiset hankkeet 5.1.Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke 5.2 Lounais-Suomen merialueen virkistys ja matkailukäytön kehittäminen 6. Vaikutusten arviointi Hyväksytty maakuntahallituksessa

3 1 Johdanto Aluehallinnon uudistuksen myötä maakunnan liitot sekä ELYt ja AVIt laativat rinnakkain omat suunnitelmansa ja ohjelmansa. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja maakuntasuunnitelma Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja aluehallinto-viranomaiset ovat laatineet uudet strategiset tulossopimukset vuosille Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tehtävä on vaikuttaa valtion talousarvioon, keskushallinnon suunnitelmiin sekä ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen (AVI) strategisiin tulossuunnitelmiin. Myös maakunnan sisällä se tarkentaa maakuntaohjelmaa sekä ajoittaa ja hankkeistaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat keskeisimmät toimenpiteet kahden seuraavan vuoden ajalle. Suunnitelma jäsennetään maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti. Lisäksi alueiden kehittämislain (1651/2009) mukaan maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa on jaettu maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Satakunta muodostaa yhdessä Varsinais-Suomen maakunnan kanssa yhteistoiminta-alueen. Maakunnat ovat päättäneet yhteisten hankkeiden esittämisestä molempien maakuntien maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa. Hankkeet on kuvattu kappaleessa viisi. Satakunnassa on maaliskuussa 2012 hyväksytty myös pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma, Satakunnan tulevaisuuskäsikirja Suunnitelma perustuu laajaan kansalaisosallistumiseen ja tästä nouseviin hyvän elämän peruselementteihin; turvattu toimeentulo, hyvä elinympäristö, sujuva arki, lähimmäiset ja yhteisö sekä terveys. Tulevaisuuden hyvän elämän kulmakivet Satakunnassa ovat puhtaan elinvoiman vahvistaminen, kannustava yhteisöllisyys ja ihmiskeskeiset ratkaisut. Maakuntasuunnitelma on pohjana EU- ohjelmakauden valmistelulle ja seuraavalla valtuustokaudella päivitettävälle maakuntaohjelmalle ( ). Tätä toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa esillä on useita aluekehittämiseen vaikuttavia avoimia asioita. Maakunnan kehittämisrahan leikkaaminen valtion budjetissa ja meneillään olevan ohjelmakauden päättyminen tarkoittavat sitä, että vuoden 2013 aikana uusia kehittämishankkeita ei todennäköisesti voida rahoittaa. Seuraavan ohjelmakauden käynnistyminen on tämän hetkisten valmistelutietojen mukaan erittäin epätodennäköistä. Ohjelmakauden sisällölliset asiat ovat lisäksi niin auki, että mahdollisesti seuraavalla ohjelmakaudella rahoitettavia hankkeita ei voida pitävästi linjata. Tähän toteuttamissuunnitelmaan on kirjattu Satakunnan maakuntaohjelman mukaisia Satakunnan kehittymiseen keskeisesti vaikuttavia kärkihankkeita, kehittämisteemoja, joihin tarvitaan valtion vahvempaa panostusta sekä maakunnassa meneillään olevia keskeisimpiä kehittämishankkeita ja kokonaisuuksia. Lisäksi mukana on maakunnan toimijoilta tulleita hanke-esityksiä. Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen / 1

4 2 Satakunnan kärkihankkeet Satakunnan saavutettavuus on saatava kilpailukykyiseksi VT8 Turku-Pori ja Pori-Helsinki raideyhteys Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeren yhteistyössä Suomen tulee painottaa yhteistyötä erityisesti liikennejärjestelmien kehittämisessä. Kansantalouden kannalta merkittävien lounaisrannikon satamien meri- ja maayhteydet on saatava liikenteen edellyttämään kuntoon. Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet palvelevat koko maan taloutta, niiden kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset. Koko Lounais-Suomen tärkeimmäksi hankkeeksi on strategia-asiakirjassa hyväksytty valtatie 8 (E18) Turku-Pori yhteysväli. Yhteysväli on osa länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Valtioneuvoston vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa valtatien 8 Turku-Pori yhteysvälin palvelutasoa esitetään parannettavaksi 100 milj. eurolla tällä hallituskaudella Selontekoon sisältyvä 100 milj. euron hanke ei sellaisenaan ole riittävän tehokas ja vaikuttava. Olemassa olevien suunnitelmien mukainen kustannusarvio yhteysvälillä on noin 210 M. Liikennepoliittisessa selonteossa on edellytetty hankesuunnitelman uudelleen arviointia, joka tehdään syksyn 2012 aikana. Uudelleenarviointi ei saa muuttaa hankkeen kokonaissuunnitelmaa eikä viivästyttää töiden aloittamista. Kehyspäätöksen mukaiselle 100 milj. euron hankkeelle tarvitaan siis välittömästi jatkoa. Hankkeen toteutus on tarkoituksenmukaista käynnistää viimeistään vuonna 2013 ja saattaa loppuun seuraavalla hallituskaudella. Maskun pohjavesialueiden ympäristöluvan raukeaminen edellyttää rakentamistöiden aloitusta nelikaistaistuksen osalta Maskussa jo vuonna Maakuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet. Pori/Rauma-Tampere rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Vuonna 2012 käynnistyneessä Lielahti Kokemäki- rataosan parantamishankkeessa (ns. Liekkihanke) peruskorjataan rata, parannetaan radan kantavuutta (25 tonnin akselipainot) tavara- ja henkilöliikenteen tarpeisiin sekä toteutetaan muutamia turvallisuuden parantamistoimenpiteitä vuosina Liekki-hankkeen toteutukseen on 91 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä edellytykset teollisuuden ratakuljetuksille paranevat vuoden 2013 aikana. Syyskuussa 2012 valmistui Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä laadittu suunnitelma, jonka toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja puoleen tuntiin. Junayhteys Porin ja Tampereen välillä olisi jopa 30 minuuttia nopeampi. 2

5 Liikenteen siirtyminen maantieltä ja ilmatilasta junaan on suomalaisen ja eurooppalaisen liikennepolitiikan mukaista: turvallisempaa, ympäristöystävällisempää ja energiataloudellisempaa. Porin seudulta työmatkoja Tampereen radan suuntaan tekee noin 5000 henkilöä vuorokaudessa. Näistä noin 2000 kulkee väliä Pori Tampere ja vajaa 1000 väliä Pori pääkaupunkiseutu. Junamatkan nopeutuessa Pori Tampere Helsinki-akselilla noin miljoonasta vuosittaisesta työmatkasta voidaan olettaa osan siirtyvän junalla kuljettavaksi. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei nykyisin ole Pendolino-liikennettä vaikka henkilöliikennettä Poriin on melkein yhtä paljon kuin esimerkiksi Vaasaan, Jyväskylään ja Joensuuhun. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava turvallisuuden vuoksi, siltoja on uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada hanke valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Satakunnan aluekehittämisen toimintaedellytykset Maakuntien asema on jäänyt taka-alalle viimeaikojen suomalaisessa aluehallintomyllerryksessä. Eurooppa on ennen kaikkea maakuntien Eurooppa, jossa tasapuolisen kehittämisen pyrkimys perustuu alueiden omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. Suomen aluepolitiikassa maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen edelleen tukisi yhteistä eurooppalaista tavoitetta. Vuoden 2013 jälkeen EU:n rakennepolitiikkaa tulee toteuttaa pääosin alueellisilla rahoitusohjelmilla ja aluekehittämisen pitää tukea koko maata tasapuolisesti maakuntien erityispiirteet huomioiden. Maakunnan kehittämisraha tulee palauttaa leikkauksia edeltävälle tasolle. Ely-keskuksille on asetettu kovat säästövaateet. Alkukesästä väläytettiin julkisuudessa yhtenä sopeutustoimena 15 ELY-keskuksen vähentämistä yhdeksään. Yhtenä lakkautettavana keskuksena mainittiin Satakunnan ELY-keskus. TEM on sittemmin kieltänyt uutisen. ELY-keskusten nykyisen määrän säilyttäminen on mainittu hallitusohjelmassa. Satakunta on Suomen 7. suurin maakunta. Satakunnan ELY-keskuksen alue on nykyisten 15 keskuksen joukossa tunnusluvuiltaan selvästi keskisuuri. Siitä huolimatta Satakuntaan perustettiin pieni yhden vastuualueen ELY-keskus, jonka olemassa olo on jatkuvasti vaakalaudalla. Nyt valtion säästötoimet kohdistuvat erityisen kipeästi pieniin ELY-keskuksiin. Esimerkiksi Satakunnan ELY-keskuksen keksintöneuvontaa hoitaneen innovaatio-asiantuntijan jäätyä eläkkeelle syksyllä 2012 uutta asiantuntijaa ei voitu palkata Satakuntaan, vaan palvelu vastuutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hoidettavaksi. Suuret kolmen vastuualueen keskukset on muodostettu useiden entisten alueviranomaisten organisaatioista, joissa on sen takia edelleen pieniä keskuksia enemmän henkilöresursseja esim. hallintotehtävissä, ja siten enemmän mahdollisuuksia sopeutustoimiin. Satakunnan ELY-keskuksen toimintaa saataisiin tehostettua yhdistämällä ELY-keskus ja alueen TE-toimistot. Se toisi alueellisesti selkeitä synergiaetuja, säästöjä ja resurssien käytön joustavuutta. Samalla yhden vastuualueen ELY-keskuksesta muodostuisi nykyistä vahvempi ja yhtenäisempi alueellinen toimija. Osaamiskeskusohjelma päättyy Suomessa ensi vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee määräaikaista ohjelmaa vuosille alueellisten innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi. Uusi innovaatiopoliittinen ohjelma korvaa nykyisen päättyvän osaamiskeskusohjelman. Satakunnan osaamiskeskusohjelma on menestynyt useiden arvioiden mukaan hyvin. Se on merkittävästi vaikuttanut teollisuusvaltaisen maakunnan yritystoiminnan uudistumiseen ja kehittymiseen. Satakunnalle on erittäin tärkeää päästä jatkamaan tätä työtä uuden innovaatio-ohjelmanpuitteissa. 3

6 Selkämeren kansallispuiston kehittämiseen varattava rahoitus Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto on uusin kansallispuistomme ja sen toiminnan käynnistyminen on kiinnostanut alueen sidosryhmiä ja toimijoita. Myös matkailijat ja virkistyskäyttäjät ovat löytämässä uuden puiston, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitus uuden Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten ( e). Nyt käytettävissä on vain valtioneuvoston myöntämä erillismääräraha perustamiskustannuksiin. Tärkeimmät kehittämisen kohteet puistossa ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla. Perustamislain mukaisesti ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä. Selkämerelläkin on jo havaittavissa rehevöitymisen merkkejä, ja sen vuoksi vesiensuojeluun on panostettava aiempaa voimakkaammin. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien (VELMU-ohjelma) tehostamiseen Selkämerellä. Valtion odotetaan panostavan aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön asettamat päästörajoitukset (mm. rikkidirektiivi alkaen 2015) tulevat voimaan nk. päästöjen erityisalueilla, joihin Itämeri kuuluu. Päästörajoitukset lisäävät merikuljetusten kustannuksia. Rajoituksiin voidaan vastata puhdistusteknologialla tai käyttämällä päästöystävällisempiä polttoaineita, joista tällä hetkellä varteenotettavin on nesteytetty maakaasu (LNG=liqufied natural gas). LNG on useisiin käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä (merellä, maalla ja lentoliikenteessä) soveltuva poltto- ja raakaaine. Käyttö ei ole sidottu perinteiseen putkiverkkoon. Satakunnan talouden ominaispiirre on merkittävä teollisuus: jalostuksen (teollisuus, energiasektori, rakentaminen ja kaivannaisalat) työllistävyys on Suomen maakunnista suurin. Satakunnan teollisuuden energiaintensiteetti on yksi korkeimmista nykyisen maakaasuputkiverkoston ulkopuolella. Satakunnan rikkidioksidipäästöt ovat kolmanneksi suurimmat heti Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Satakunta maakuntana on siten yksi merkittävimmistä LNG:n potentiaalisista käyttäjistä. Markkinoiden syntyminen edellyttää LNG:n tuonnin, varastoinnin ja loppukäyttäjäjakeluverkoston rakentamista. LNG:n tuonnin osalta olemassa oleva satamakapasiteetti Satakunnassa on selkeä LNG-terminaalin sijoittumisen kilpailuetu. Tuotannollisen toiminnan sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritykset haluavat varmistaa kilpailukykyisen ja ympäristöystävällisen energiansaannin, johon maakaasulla pystytään vastaamaan. Terminaalin ja jakeluverkoston rakentamiseen liittyy merkittäviä rakentamisen ja käytön aikaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Satakunnan meriklusterin näkökulmasta jääolosuhteisiin soveltuvien uudenlaisten LNG-alusten rakentamisen liiketoimintapotentiaali on merkittävä. Suomen rannikolle olisi mahdollista sijoittaa useita LNGterminaaleja, suunnitelmat ovat pisimmällä eteläisessä Suomessa. Myös Satakunta tarjoaa erinomaiset puitteet LNG:n tuontiterminaalille, mitä tukevat alueen vahva teollisuus samoin kuin kuljetus- ja jakeluverkostoon soveltuva satamakapasiteetti. Valtiovallan tulisi osallistua entistä aktiivisemmin LNG:n maa- ja merikäytön infrastruktuuriin luomisedellytysten parantamiseen. 4

7 3. Satakunnan toimintaympäristö ja yhteistyö Satakunnassa on noin asukasta, mikä on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta seitsemänneksi eniten. Maapinta-ala on hieman alle neliökilometriä, joten Satakunta on Suomen keskimittaisin maakunta. Asukkaita neliökilometriä kohden on 29, koko maan keskiarvon ollessa 16. Satakunnassa on 21 kuntaa. Satakunnan ikärakenne on selvästi maan keskiarvoa heikompi. Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen henkilöä (kuvio 2). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on - 6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,4 %. Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina Pohjois-Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Kuvio 1. Satakunnan väestön ikärakenne Tarkasteltaessa Satakunnan seutukuntien ja kuntien väestöennustetta vuosille havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa (n :een eli 3,5 % vuoteen 2040 mennessä) ja väkiluku pysyy sen ansiosta suunnilleen samana koko seutukunnassa vuoteen 2040 asti. Ennuste on aikaisempaa myönteisempi. Muille Porin seutukunnan kunnille ennustetaan kuitenkin laskua. Esimerkiksi Kokemäellä väestö vähenee 10,1 %, Harjavallassa 11,1 % ja Ulvilassa 6,3 %. Rauman kaupungissa väki vähenee 4,5 %, Eurassa 9,9 % ja koko seutukunnassa 6 % vuoteen 2040 mennessä. Rauman kaupungin ennuste on aiempaa huomattavasti myönteisempi. Kankaanpäässä lasku tulee olemaan 12,5 % ja koko Pohjois-Satakunnan seutukunnassa 14,3 %. Kiikoisissa väestö kasvanee hieman ainoana kuntana Porin ohella. 5

8 Kuvio 2. Koko maan, Satakunnan ja sen seutukuntien väestökehitys Kuvio 5. Koko maan, Satakunnan ja sen kuntien väestöennuste (laadittu v. 2012) 6

9 Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan 2010-luvun alkupuolella, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa. Porissa, Luvialla ja Raumalla huoltosuhde tulee olemaan muita maakunnan kuntia edullisempi jatkossakin. Satakunnassa ulkomaalaisten osuus (ulkomailla syntyneet) väestöstä on erittäin alhainen, vain runsaan kahden prosentin verran. Ulkomaalaisia on runsaat v Työperäisen maahanmuuton lisäksi muista syistä alueelle muuttavien määrä on kasvussa. Vuonna 2011 ulkomaalaisten määrä lisääntyi lähes 350 henkeä. Nousu oli suurin piirtein edellisvuoden luokkaa. Maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistäminen alueen työmarkkinoille ovat Satakunnassa kasvava haaste. Sekä väestön että kuntien asenteissa maahanmuuttajia sekä heidän kotouttamistaan kohtaan on Satakunnassa kehitettävää. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus jää Satakunnassa edelleen selvästi alle maan keskimääräisen. Kuvio 3. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Kuva vuotiaiden koulutustaso ja osuudet sekä ikäryhmittäiset määrät 7

10 Satakunnan työvoiman määrä on noin (v. 2010). Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuosina 2012 ja 2013 vajaalla 2 200:lla ja parina seuraavana vuotena runsaalla 1700:lla vuotta kohden. Työikäisen väestön määrän supistuminen loivenee vuotta 2020 kohti. Vuonna 2020 vähennys on noin tuhat henkeä vuodessa. Vuosina työelämästä arvioidaan poistuvan vuositasolla noin henkeä. Työvoiman saatavuuden turvaaminen on suuri haaste koko maakunnalle. Satakunnan työttömyysaste on yhä korkeampi kuin maassa keskimäärin (elokuussa ,8 %, koko maa 9,1 %). Nuorten työttömyys on pysynyt vuodentakaiseen verrattuna ennallaan, mutta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita on tällä hetkellä runsaat 3000, mikä on yli 300 enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista on 13,1 % (lähes 1400). Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys keskittyy Porin seudulle. Satakunnan työllisyysaste v oli 67,8 % Tilastokeskuksen otantatutkimuksen mukaan, mikä on jonkin verran edellisvuotta korkeampi. Hallitusohjelman mukaisen työllisyysastetavoitteen (72 %) saavuttaminen tarkoittaisi Satakunnassa vajaata työssäkäyvää enemmän. Mikäli vertailutietona käytetään väestön pääasiallista toimintaa vuoden 2010 lopussa, jää tällä tavoin laskettuna työllisyysaste alle 64 %:n, josta laskettuna täytyy saada vajaat työllistä enemmän, jotta se nousee 72 %:iin.) Harjavallassa on Suomen toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen suhde työllisiin 133,8 %). Muita työpaikkaomavaraisia (> 100 %) satakuntalaisia kuntia ovat Säkylä (sija 11 Suomen 336 kunnan joukossa, 121,7 %), Kankaanpää (29., 107,8 %) Pori (32., 106,8 %), Honkajoki (50., 104,3 %), Rauma (58., 102,8 %), Eurajoki (60., 102,6 %) ja Eura (61., 102,5 %). Suomen kunnista 71 on työpaikkaomavaraisia. Vuosina työpaikkojen määrän nousu on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaampaa. Pohjois-Satakunnassa työpaikat ovat hieman vähentyneet vuoden 2009 heikon kehityksen myötä. Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikilla alueilla alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa. Muuten on kirjattu kasvua. Nousu on ollut ripeää rakentamisessa ja liike-elämän palveluissa, jälkimmäisessä mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Rakennusalalla kasvu on ollut Rauman seudulla muita alueita vaisumpaa miltei 2000-luvun puoleenväliin asti, minkä jälkeen Olkiluoto on nostanut alan työpaikat voimakkaaseen kasvuun. Rauman seudulla myös energiasektorin työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaikilla alueilla on selvää kasvua kirjattu myös kaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa palveluissa. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta kaikkien maakunnan seutujen päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta ja logistiikkaa. Pohjois-Satakunnassa näilläkin aloilla kirjattiin kasvua, mutta yhteiskunnallisissa palveluissa työpaikkojen määrä väheni selvästi muista alueista poiketen. Siten taantumasta toipuminen on edennyt maakunnassa melko hyvin. Kuitenkin alkutuotannossa, jalostuksessa sekä logistiikassa työpaikkojen määrä ei ollut vielä saavuttanut vuoden 2008 tasoaan. Muilla palvelualoilla kehitys on ollut suotuisampaa. Satakunnan työllisyydelle ja alueelliselle kilpailukyvylle meriteollisuudella on poikkeuksellisen suuri merkitys. Alueen telakat Raumalla ja Porissa työllistävät suoraan noin 1800 henkilöä. Telakoiden välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 1,5-kertaiset. Satakunnassa teollisuuden (ml. kaivostoiminta ja energiasektori) palveluksessa oleva osuus työllisistä on suhteellisesti ottaen edelleen maan korkein. Mahdollisen uuden taantuman vaikutukset näkyisivät nopeasti Satakunnassa vientiherkillä aloilla. 8

11 Satakunnan elinkeinoelämän vahvan toimialapohjan muodostavat prosessiteollisuus (metalli-, metallituote-, metsä- ja kemian teollisuus), koneenrakennusteollisuus ja elintarviketuotanto. Pori on profiloitunut kansainvälisenä tapahtumatuotannon osaajana ja myös Raumalla ja Pohjois- Satakunnassa on panostettu luoviin aloihin, matkailuun liittyvään palveluliiketoimintaan ja tapahtumiin. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen yhteistyötä ja osaamista on kehitetty maakunnassa voimakkaasti 2000-luvulla. Aktiivisia maatiloja on hieman alle 3900 ja keskimääräinen tilakoko on noin 37 ha, jossa kasvua on ollut noin hehtaarin vuodessa. Alkutuotannon kannattavuuden heikkeneminen on vaikuttanut monen tilan tuotannon lopettamiseen, mutta tuotantosuuntakohtaiset erot ovat tilojen välillä suuria. Parhaiten ovat Satakunnassa pärjänneet maito- ja broilertilat sekä kasvihuoneviljely ja heikoiten sikatilat. Vuonna 2011 investointien määrä väheni merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Satakunnan maapinta-alasta 71 % on metsätalouden maata ja metsänomistajia on kpl. Hakkuumäärä on ollut viimevuosina n. 80 % tavoitteesta ja Satakunnan metsäteollisuuden puunkäyttö on lähes kolminkertaista hakkuisiin nähden. Puuenergian käyttö ja siihen liittyvä yrittäjyys on edelleen lisääntynyt. Lämpöyrittäjien ja osuuskuntien hoitamia lämmityskohteita on noin 40 kpl. Olkiluodon 3. ydinvoimalayksikön vuosia meneillään ollut rakennustyö on ollut merkittävä Satakunnan työllisyyttä ja palvelujen kysyntää ylläpitävä tekijä. OL3-yksikön rakennustöiden valmistuminen on lykkääntynyt useaan otteeseen. OL4-yksiköstä saatiin periaatepäätös heinäkuussa Aikaa rakennusluvan hakemiselle on kesäkuun loppuun Mikäli ydinvoimarakentamiseen tulee tauko, on sillä merkitystä koko Satakunnan työllisyydelle ja aluekehitykselle. Toisaalta työmaalla on jo nähtävissä suuri osaajapula. Ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakennustyöt alkanevat v. 2012, jossa siinäkin on kyse maakunnan kannalta merkittävistä investoinneista. Satakunta on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä kolminkertaisesti maakunnan tarpeisiin nähden. Uusiutuvan energian käyttö ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Maakunnassa on useita uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian sektoreilla toimivia yrityksiä. Satakunnassa on yritystä ja uusia perustettiin v vajaat Yrityskanta on hyvin pienyritysvaltaista. Vajaat 93 % yritysten toimipaikoista työllistää Satakunnassa alle 10 henkilöä, ja toimipaikoista 99 % on alle 50 henkeä työllistäviä. Yrityskoko vaikuttaa voimakkaasti myös yritysten kasvu- ja kansainvälistymiskykyyn. Satakunnassa, ja etenkin Porin seudulla t&k-panokset henkeä kohti ovat edelleen selvästi jäljessä maan keskiarvosta ja muista suurista seutukunnista (koko maa 1297 ja Porin seutu 380 asukasta kohti v. 2010). Taustalla on mm. korkeakoulusektorin pienuus sekä t&k-toimintaa harjoittavien yritysten vähäisyys. Satakunnassa pitäisi olla merkittävästi nykyistä enemmän kansainvälistymällä kasvuun pyrkiviä yrityksiä. Satakunta on nykyisellä osaamiskeskusohjelmakaudella mukana kolmessa klusteriohjelmassa; energiateknologia, meriklusteri ja jokapaikan tietotekniikka. Vesi-Instituutin ja Magneettiteknologiakeskuksen kaltaisten kehittämis- ja tutkimusyksiköiden lisäksi ydinvoimaenergian toimittajaverkosto, FinNuclear, on vahvasti verkottamassa maakunnan toimijoita kansallisiin verkostoihin. Osaamiskeskusohjelma päättyy nykymuodossaan vuoden 2013 lopussa. Ohjelma korvataan todennäköisesti uudella innovaatiopoliittisella instrumentilla vuoden 2014 alussa. Alun perin vuosille suunniteltujen seudullisten KOKO ohjelmien rahoitus on päättynyt, mutta Satakunnassa ohjelmanmukaista toimintaa osin jatketaan. 9

12 Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, alueen meri- ja lentoyhteydet, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Satakunnan teollisuuden toimintaedellytyksille toimivat satamat ja rannikon suuntaiset sekä sisämaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Vahvasti vientivetoiselle maakunnalle myös lentoliikenneyhteydet pääkaupunkiin jatkoyhteyksineen ovat välttämättömiä. Lentoliikenteen jatkuvuus on toistaiseksi turvattu, mutta palvelutaso ei saisi nykyisestä heikentyä. Satakunnalle tärkeitä ovat hyvät kulkuyhteydet Helsingin lisäksi naapurimaakuntiin. Yhteyksien parantamisella kehitetään myös maakunnan sisäisiä yhteyksiä eli Pori-Rauma väliä, Kokemäenjokilaakson, Pyhäjärvi-seudun ja Pohjois-Satakunnan yhteyksiä. Maaseudun elinvoimalle myös alemman tieverkon kohtuullinen kunto on oleellinen. Asukkaiden liikkumisen lisäksi puhtaan lähiruuan ja uusiutuvan energian tuotanto edellyttää tiekuljetuksia. Verkkopalvelujen saavutettavuus ja etätyömahdollisuudet etenkin maaseutualueilla ovat puutteelliset. Ilman laajakaistaa on edelleen useita haja-asutusalueen kiinteistöjä. Myös matkailuelinkeinon kehittäminen Satakunnassa edellyttää infrainvestointeja maalla ja vesistöalueilla. Satakunnassa sijaitsee kaksi varuskunta-aluetta, joista Kankaanpään Niinisalossa on puolustusvoimien selvityksen perusteella valtakunnallisesti parhaimmat tilat ja koko Etelä-Suomen tärkein tykistön ja heittimien harjoitusalue, Pohjankankaan ampuma-alue. Säkylässä Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on tärkein suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutusyksikkö, jossa koulutetaan ja varustetaan sotilaat kansainvälisiin tehtäviin. Vahva alan osaamisen keskittymä ja hyvät fyysiset tilat mahdollistavat uusien toimintojen sijoittamisen Satakunnan varuskuntiin. Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä koulutettiin vuosikymmenten ajan YK-joukkoja. Porin Prikaati on Suomen tärkein kriisihallintajoukkojen koulutuksen joukko-osasto. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue sisältää mm. siviilikriisinhallintakylän erilaisten tilanteiden harjoittelua varten. Satakunnassa on myös yrityksiä, joilla on kokemusta siviilikriisihallintatehtävistä. Satakuntaliiton ja Porin kaupungin projektien kautta käytännön siviilikriisihallintatoimintaan on tutustuttu mm. Balkanilla. Projektien tuloksena Satakuntaan on muodostunut monipuolinen siviilikriisihallinnan osaajien ja yritysten verkosto. Satakunnassa on hyvä perusta siviilikriisihallinnan ja yleensä kriisinhallinnan toimintojen sijoittamiseksi maakuntaan. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä. Pohjavesien yleistila on säilynyt Lounais-Suomessa suhteellisen hyvänä, mutta pintavesien tila on heikompi kuin muualla Suomessa keskimäärin, ja tämä asettaa vesienhoidolle suureet haasteet. Selkämeren rehevöitymiskehitys vaatii panostuksia vesienhoitotoimenpiteisiin. Merikarvialta Kustaviin ulottuva Selkämeren kansallispuisto täydentää merkittävällä tavalla aiemmin puutteellisesti turvattujen ja uhanalaisten ekosysteemien suojelua sekä mahdollistaa luontomatkailun kehittämisen. Kansallispuiston päätarkoituksena on Selkämeren rannikkovyöhykkeen vedenalaisluonnon ja ekosysteemien turvaaminen sekä kalakannan säilyminen elinvoimaisena. Selkämeren kansallispuistossa tarvitaan aktiivista kehittämistyötä etenkin perusinfrastruuktuurin osalta. Ennusteiden mukaan ilmastomuutoksen vaikutuksesta vuotuiset sademäärät lisääntyvät, sateet ovat entistä rankempia ja niitä voi sattua lähes mihin vuodenaikaan hyvänsä. Tulvariskit lisääntyvät sisävesillä, rannikkoalueilla ja taajamissa. Kokemäenjoen vesistöalueelle on valtioneuvoston toimesta nimetty kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Pori ja Huittinen. Pori on Suomen merkittävin yksittäinen tulvariskialue, jossa harvinaisen tulvan leviämisalueella asuu yli asukasta. 10

13 Yhteistyö Satakunnan kehittämistoimijat tuntevat toisensa, mikä osaltaan edesauttaa kehittämisen ja asiakaspalvelun vaikuttavuutta ja tehokkuutta. TEKESin selvityksen (2011) mukaan satakuntalaiset innovaatiotoimijat toimivat samansuuntaisesti ja tunnistavat ja toteuttavat alueensa strategioita myös käytännössä. Satakuntaliiton keskeisin viranomaisyhteistyökumppani, Satakunnan ELY, on asiakaspalvelussa Suomen parhaimmistoa. Satakunnan ELY-keskus hoitaa Satakunnassa E- vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä pääosa sivistyspuolen tehtävistä sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Asiakaspalvelun ja aluekehityksen tuloksellisuuden näkökulmasta olisi selkeintä, että Satakunnassa toimisi täyden palvelun ELY tai vähintään E-vastuualueen ohella ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvä vastuualue. Satakuntaliitto tekee tarkoituksenmukaista maakuntien ja alueiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön odotetaan joustavoituvan ja lisääntyvän erityisesti uuden EU-ohjelmakauden myötä. Satakunta muodostaa Länsi-Suomen allianssin (WFA, West Finland Alliance) neljän muun maakunnan kanssa; Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Österbotten/Pohjanmaa. Alueella toteutetaan mm. Länsi-Suomen EAKR- ja ESR ohjelmia. WFAn alue yhdessä Hämeen liiton kanssa pilotoi maakunnallisen ennakoinnin kansallista mallia. Maakuntaohjelmia puolestaan arvioidaan yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Länsi-Suomen WFA- maakunnat (pl.pirkanmaa) ylläpitävät yhteistä Eurooppa- toimistoa Brysselissä. Eurooppa-toimiston kautta Satakunta on mukana eurooppalaisen maatalouden innovatiivisen kumppanuusverkoston valmistelussa joka on käynnistynyt Toscanan aloitteesta keväällä Verkosto edistää osaltaan sekä alueiden näkyvyyttä Euroopassa että toimijoiden yhteistyötä maatalouden alalla ensi ohjelmakaudella. Eurooppa-toimiston kautta Satakunta on mukana myös vastaavan kumppanuusverkoston valmistelussa vesiasioiden osalta. Satakuntaliitto on liittynyt keväällä 2012 myös komission koordinoimalle S3 (Smart specialisation, älykäs erikoistuminen) Platformille. Älykäs erikoistuminen tulee osaksi uuden EU:n ohjelmakauden toteutusta Eurooppa 2020-strategian mukaisesti. Tulevalla ohjelmakaudella Satakuntaliitto on kiinnostunut Central Baltic ohjelmasta Botnia-Atlantican sijaan, koska suunta tukee luontevammin Satakuntaliiton yhteistyösuuntia ja Selkämeren kehittämisen tavoitteita. Satakunta osallistuu BSSSC:n ja AER:n toimintaan. AER (Euroopan alueiden liitto) jäsenyyden jatkamista harkitaan. Samalla selvitetään onko tarkoituksenmukaista liittyä CPMR:n (perifeeristen merellisten alueiden liitto) jäseneksi. CPMR:n Itämeri-komissio toimii yhteistyössä BSSSC:n kanssa. Satakuntaliitto on vuodesta 2009 alkaen ollut jäsenenä Keski-Pohjola komiteassa. Liitto on ilmoittautunut mukaan myös komitean kulttuuri- ja nuorisotyöryhmiin. Kansanterveysryhmän muodostaminen on vireillä. Satakuntaliitto jatkaa yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin maakunnan kanssa sekä käynnistää uuden yhteistyösopimuksen mukaisesti yhteistyön Viron Harjumaan (Tallinnan alue) maakunnan kanssa. Aluekehityslain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen Satakunta muodostaa Varsinais-Suomen maakunnan kanssa. Maakuntaliittojen yhteiset hankkeet on valmisteltu liittojen yhteistyönä. 11

14 4. Maakuntaohjelman painopisteet ja toteuttaminen Satakunnan maakuntaohjelman teemat ovat Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta. Tämän toteuttamissuunnitelman toimenpiteet on koottu näiden teemojen alle. 4.1 Osaava Satakunta Energiaosaaminen Satakunnan veturiksi Satakunnassa on tulevina vuosina edistettävä valtion toimin monipuolista energian tuotantoa, hyödyntämistä ja alan osaamista. Erityisesti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä on edistettävä: esimerkiksi puuperäinen bioetanoli, aurinkoenergia ja tuulivoima. Eri energia-alojen osaajia tarvitaan entistä enemmän ja maakunnan valmiudet järjestää koulutusta monipuolisen energiaosaamisen varmistamiseksi ovat hyvät. Suomen hyvinvointi on paljolti edelleen viennin varassa ja vientiteollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava verotuksen lisäksi myös teollisuuden jätemaksujen ja vastaavien kustannusten osalta. Säteilyturvakeskuksen toimintojen alueellistaminen Suomen ydinvoimatuotanto on keskittynyt Eurajoen Olkiluotoon OL3- projektin valmistuessa. Yli kolme neljännestä Suomen ydinvoimalla kehittämästä sähköstä tullaan tuottamaan Olkiluodossa. Olkiluotoon tullaan myös loppusijoittamaan käytetty ydinpolttoaine. Posiva Oy:n suorittama käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimus on kansainvälisesti uraauurtavaa ja toiminta on monilta osin ainutlaatuista. Eduskunta on tehnyt periaatepäätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön, OL 4, rakentamisesta Olkiluotoon. Rauman seutua voidaan hyvällä syyllä kutsua Suomen ydinvoimaosaamisen keskukseksi. Säteilyturvakeskus viranomaisena valvoo ydinvoimalaitosten turvallisuutta. Viranomaisvalvonnassa suuri osa työstä on henkilötyötä ja tarkistustoimintaa. Läheisellä sijainnilla voidaan toimia kustannustehokkaammin ja pienemmin sijoittumis- ja matkakuluin. Esitämme, että Säteilyturvakeskus valmistautuu organisaationsa alueellistamiseen Rauman seudulle. Sopivin olisi ydinturvallisuusvalvonnan siirtäminen. VM, STM - 3M Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian toteuttaminen Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia sisältää maakunnan tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet vuoteen Strategian toteutumista edistetään laajassa yhteistyössä ja hyödynnetään myös muun muassa Satakunnan energiahuoltoa koskevassa vaihemaakuntakaavoituksessa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet Satakunnassa. Tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimatuotannon merkittävä lisääminen. Satakunnassa edistetään vahvan ympäristö- ja energiateknologian yritysklusterin kehittymistä, energian ja materiaalin käytön tehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Lisäksi toteutetaan neuvontahankkeita bioenergian käytön ja alan yrittäjyyden lisäämiseksi sekä tuetaan maaseudun bioenergiayrittäjyyteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita. Tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään raaka-aineena ja energialähteenä etenkin Satakunnan elintarvikeketjussa ja mittavia panostuksia tähän tehdään edelleen. Lounais-Suomen metsäohjelmaa toteutetaan erityisesti metsäalan työvoiman hankinnassa ja puutuotealaa kehittävissä hankkeissa. 12

15 EAKR-rahoitusta on suunnattu kuluvalla ohjelmakaudella myös Tekesin rahoittamiin tutkimushankkeisiin, joista suurin osa suuntautuu luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin tietoja viestintäteknologian hankkeisiin Elintarvikeketjun osaaminen ja kilpailukyky Satakunta on elintarvikealalla Suomen johtavia maakuntia ja alueella toimii useita eri tavoin profiloituneita toimijoita, jotka ovat keskittyneet alkutuotannon, jalostuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Näiden toimijoiden tarvelähtöisen kehittämistyön jatkuminen on turvattava. Mittavin keskeisimpien toimijoiden (Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, ProAgria) yhteishanke keskittyy satakuntalaisen lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja tunnettuuden lisäämiseen. Siksees parasta -hankkeella toteutetaan laaja kartoitus lähi- ja luomuruokaketjujen toimintaedellytyksistä ja yritystoiminnan laajentamisen mahdollisuuksista, toteutetaan vuosittain seminaareja paikallisista raaka-aineista ja tuotteista sekä samalla neuvotaan niiden käyttömahdollisuuksista erityisesti ammattikeittiöille. Lisäksi edistetään ja tuetaan Aitoja Makuja -toimintaa sekä Satakunta Menun toteutusta, tiedotetaan laajasti alan toiminnasta ja lisätään alan toimijoiden yhteistyötä koordinoidusti. Hankkeen tuloksena Satakuntaan saadaan uusia elintarvikealan pienyrityksiä ja maakunnan elintarvikealan toimijaverkosto vahvistuu ja verkottuu ja satakuntalaisen ruokakulttuurin tunnettuus lisääntyy. Hanke on käynnissä vuoden 2014 loppuun saakka ja se rahoitetaan maaseuturahastosta. Agroekologisen Food Centerin kehittämishankkeiden tavoitteena on edistää ravinteiden ja energian kierrätysmalleja ja pyrkiä entistäkin parempaan ympäristötehokkuuteen alkutuotannon ja sen tuotteiden jalostuksen yhteydessä. Tavoitteena on myös edistää yritysten välisiä ympäristömyönteisiä toimintamalleja sovellettavasti laajemminkin niin kotimaassa ja ulkomailla. Kirkkokallion yritykset ovat johtavia kansallisia toimijoita erikoistumisaloillaan Satakunnan teollisuuden ja yritystoiminnan uusiutuminen ja kasvu Satakunta on Suomen teollisuusvaltaisin maakunta. Teollisuus on monipuolista ja sen uusiutumiskyvystä on huolehdittava. Myös yritysten toimintaympäristö ja kasvun tukeminen vaativat jatkuvaa panostusta. Mikäli ohjelmakauden loppurahoituksen tai maakunnan kehittämisrahan osalta ei tule muutoksia, uusia hankkeita ei juuri pystytä käynnistään. Aihe tulee olemaan keskeinen myös seuraavalla ohjelmakaudella. Satakunnassa muun muassa Huittisissa ja Kokemäellä halutaan panostaa teollisten työpaikkojen saamiseksi nykyisten teollisten yritysten kasvun kautta tai saamalla muualta kokonaan uusia teollisia yrityksiä. Alueelta ehdotetun hankkeen ajatuksena on kehittää vetovoimatekijöitä (osaava työvoima, toimivat verkostot, teknologiakehitys, hyvä infra, hyvä logistinen sijainti), rakentaa viestintäohjelma ja tehdä jalkatyötä kontaktien hankkimiseksi. Kohteena olisivat sekä suomalaiset että kansainväliset yritykset. Kankaanpäässä panostetaan muun muassa Puupuiston (Halmeen teollisuusalue) kehittämiseen. Prizztech Oy haluaa kehittää Satakuntalaisen Living Lab-konseptin sekä Satakunnan kilpailukykyä edistävän instituutin. Käyttäjälähtöisyys ja vetovoimaiset tuotekehitys- ja innovaatioympäristöt ovat avainasemassa yritysten kilpailukyvyn ja alueen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Satakunnassa tulisi olla hyvin tuotteistettuja, avoimia innovaatioympäristöjä (Living Labit), jotta pystymme sekä houkuttelemaan kansainvälisiä tuotekehitysyksikköjä Satakuntaan että toimimaan yritysten tuotekehityksen kumppanina. Projektin idea pohjautuu useisiin Satakunnassa rakentuneisiin Living 13

16 Lab ympäristöihin, joista keskeisimpinä ovat Porin seudun kehittämiskeskuksen Hyvinvointiteknologian Living Lab ja Prizztech Oy:n OIP-tapahtumakehitysympäristö. INSTITUUTTI? - hankkeen tavoitteena on käynnistää Satakunnassa kansallisesti erottuva, uudenlainen yritysten kilpailukykyä kehittävä instituutti, joka tukee yrityksiä erityisesti haastavissa muutostilanteissa sekä strategisissa henkilöstöhallinnan ja johtamisen kysymyksissä. Meriteollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava Vuoden 2008 finanssikriisin takia telakoiden tilaukset romahtivat koko maailmassa ja myös Suomessa. Hiljaisen kauden jälkeen markkinat ovat alkaneet elpyä, mutta Suomen meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen on panostettava kireässä kilpailutilanteessa. Ympäristö- ja innovaatiotukien rinnalla tarvitaan valtion tilauksia sekä jatkoa myös tulevina vuosina EU:n tukidirektiiville, kansalliselle rahoitukselle ja valtiontakauksille. Laivanrakennuksen innovaatiotuki tulisi ulottaa koskemaan myös Satakunnalle tärkeää offshore-teollisuutta ja muutoinkin offshoresektorin kehittäminen tulee huomioida tasapuolisesti meriteollisuuden kehittämisessä. Edellä mainittujen tukitoimien ohella tulee edistää ja tukea meriteollisuuden uusiutumista sekä alihankkijaverkostojen kehittymistä ja kansainvälistymistä sekä varata näihin tarkoituksiin riittävä rahoitus ja joustavat toimintamallit Luova yrittäjyys Alueelliset elokuvatuotantokeskukset on vakinaistettava Alueelliset elokuvatuotantokeskukset ovat osoittaneet toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Niiden avulla ammattimaista tuotantotoimintaa on saatu laajennettua eri puolille Suomea. Yksi merkittävä alueellinen tuotantokeskus on Villilä Studiot Nakkilassa. Villilässä tehdään pitkäjänteistä työtä tvja elokuvatuotantojen saamiseksi Villilään, saatujen tuotantojen palvelemiseksi laadukkaasti sekä tuotantopalveluiden kehittämiseksi. Toiminnan kehittäminen edistää erityisesti luovan alan ja oheispalvelujen yrittäjyysmahdollisuuksia alueella. Satakunnassa tuotantokeskuksen toimintaa tukee sen välittömässä yhteydessä alan ammattiopisto. Yhteistyökumppaneita ovat myös Kankaanpään taidekoulu, Palmgren-konservatorio, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja Aaltoyliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin yksiköt. Alueelliset elokuvatuotantokeskukset toimivat paljolti projektikohtaisten tukien varassa. Se ei riitä takaamaan ammattimaisen henkilöstön pysyvyyttä eikä sellaista valtakunnallista ja alueellista vaikuttavuutta, mihin olisi mahdollisuus. Luovan talouden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on käynnistetty Satakunnan Apparaatin toiminnan kaksivuotisella hankkeella (ELY / EAKR). Apparaatti on törmäyttämis- ja kohtaamispaikka, joka madaltaa yritysten, opiskelijoiden ja alkavien yrittäjien kynnystä työskennellä muualla ja muiden kanssa. Varsinainen Apparaatti-toiminta on yritysten toimeksiantojen ja Satakunnan korkeakoululaitoksen opiskelijoiden kohtauttamista. Sen lisäksi satakuntalaisessa mallissa on mukana opiskelijoiden yrityskiihdyttämö-toiminta, väliaikaisesti työttömäksi joutuneiden yritystoiminnan kiihdyttäminen (Protomo) sekä tila, jota yksinyrittäjät voivat käyttää väliaikaisena työskentelytilana (Hub). Apparaatti on osa valtakunnallista Protomoverkostoa. Apparaatille on tehty verkkopalvelu ja toimipisteet ovat Porissa Huittisissa ja Raumalla. ELY-keskuksen rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa tavoitteena on vahvistaa luovien toimialojen yritysten ja toimijoiden liiketoimintaosaamista, mahdollistaa luovan osaamisen hyödyntäminen muiden toimialojen kehittämisessä sekä löytää verkostoitumisen avulla 14

17 kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Hankkeen toteutus tapahtuu yhteistyössä Rauman kaupungin ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toteuttamana hankekokonaisuutenata. Satakuntalaiset keksijät saavat apua ja neuvoja keksintöjensä kehittämiseen liittyvissä asioissa kuntien elinkeinotoimijoilta ja Prizztech Oy:stä. Prizztechistä toimii Keksintösäätiön Tuoteväyläpalvelun edustaja ja keksijöiden ensimmäinen kontaktipinta Satakunnassa. Palvelu rahoitetaan Satakunnan ELY-keskuksen myöntämällä kaksivuotisella EU-hankerahoituksella ja palvelun toteuttamisessa tehdään muutenkin tiivistä yhteistyötä Satakunnan ELY-keskuksen kanssa. Palvelun rahoittamiseen osallistuu suuri osa alueen kunnista. Alueellinen taidetoimikunta säilytettävä Satakunnassa on säilytettävä itsenäinen taidetoimikunta, jolla on maakunnassa oma toimipiste. Taidetoimikunnan tehtäviin tulee kuulua yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa maakunnallisen kulttuuristrategian laadinta ja toteuttaminen sekä päätöksenteko maakunnallisista taideapurahoista Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen toiminta ja rahoitus on vakinaistettava Nykymuotoisten monitieteisten yliopistokeskusten toimintaa on edelleen vahvistettava ja kehitettävä. Yliopistokeskusten sijaintimaakuntien tavoitteena on väestön koulutustason kohottaminen sekä maakuntien kilpailukyvyn ja korkeamman tason osaamisen turvaaminen. Porin yliopistokeskuksen vaikutus näkyy jo maakunnan väestön koulutustason kohoamisena. Yliopistokeskuksesta valmistuneista yli 60 % työllistyy Satakuntaan, mikä on yliopistojen joukossa valtakunnan korkein luku, mikä samalla osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Porin yliopistokeskuksessa on voitava jatkaa ylioppilaspohjaista tutkintokoulutusta. Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja tuettava niiden yhteistyön kehittämistä. Yliopistokeskusten kehittämiseen tarkoitetun määrärahan tulee sisältyä korvamerkittynä opetusministeriön pääluokan talousarvioon. Muu korkeakoulutus ja tutkimusyksiköt Satakunnassa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tavoitteena on täydennyskoulutustoiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan strategian mukaan Rauman yksikkö on profiloitunut juuri varhaiskasvatuksen sekä käsityökasvatuksen perustutkinto-opetukseen ja tutkimukseen. Tällöin yksikössä jo olemassa olevaa asiantuntijuutta voidaan entistä paremmin hyödyntää myös täydennyskoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Vesi-Instituutti WANDERin toimiala on talousvesi ja sen kanssa kosketuksissa olevien materiaalit Wanderin tavoitteena on synnyttää Raumalle pysyvä kansallisesti merkittävä asiantuntijaorganisaatio Teknologiatalo Sytyttimeen. Se kerää vesialan toimijoita yhteen Länsi- Suomen alueella sekä etsii yrityksiä, jotka tulevaisuudessa voisivat innovoida ja kehittää itselleen uutta liiketoimintaa vesialalta. Tavoitteena on myös kannustaa ja ohjata yrityksiä kansainvälisille markkinoille joko osana verkostoa tai yksinään sekä parantaa tutkimuslaitosten kansainvälisiä toimintaedellytyksiä. Pyhäjärvi-Instituutti Eurassa on merkittävä toimija luonnonvesien puhtauden edistämisessä. Magneettiteknologiakeskus kehittää ja vahvistaa magneettiteknologiaan liittyvää osaamista tavoitteenaan alan teollisuuden kehittyminen alueellisesti ja kansallisesti. Monet Satakunnan 15

18 materiaali- ja energiaklustereiden yritykset hyödyntävät tuotteissaan ja prosesseissaan magneettiteknologiaa. Keskus edistää alan opetusta ja tutkimusta mm. yhteistyössä TTY:n Porin yksikön kanssa, tutkimushankkeissa yritysten kanssa sekä tarjoamalla yrityksille tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. TTY:n Elektroniikan Rauman tutkimusyksikön (ELE-Rauma) ja TTY:n Hydrauliikan Rauman tutkimusyksikön (IHA-Rauma) toimintaedellytyksiä kehitetään ja niiden yhteistyöverkostoja ja aluevaikuttavuutta parannetaan. Kehittäminen jäsentyy ydintutkimusalueittain, jotka ovat RFID- ja sensoriverkkotutkimuksen toimintaedellytykset, sekä merihydrauliikka- ja etädiagnostiikkatutkimuksen toimintaedellytykset. Tavoitteena on vakinaistaa toiminta. Tampereen teknillisen yliopiston Kankaanpään yksikön kehitystyön kohteena on puettava teknologia. Tavoitteena on vakinaistaa toiminta. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Rauman yksikön tavoitteena on kehittää vakiinnuttaa se osaksi satakuntalaista korkeakoulukenttää. Yksikkö edistää meriteollisuusja merenkulkusidonnaisten, lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten, kouluttautumista ja edistää osaltaan alan ja alueen vetovoimaa. Maakunnallinen ennakointi Maakunnallisen alue-ennakoinnin yhteistyöfoorumin tehtävänä on tarjota kattavalle maakunnalliselle suunnittelu- ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan hallinnoimien ESR-rahoitteisten ENSA- ja SataViisari -projektien tavoitteena on ennakoinnin käytännön kehittäminen. Projektit toteutetaan yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden sekä kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Satakuntaliiton intressinä on, että yhteinen tietämys tulevaisuudesta erityisesti koulutuksen ja osaamisen ennakoinnin näkökulmasta saadaan toimijoiden hallintaan ja projektien tulokset esim. ennakointimallien osalta siirtyvät osaksi käytännön toimintaa. Satakuntaliitto on mukana (TEM:n rahoittamassa) projektissa, jossa pilotoidaan ennakoinnin kansallista mallia kuuden maakunnan yhteistyönä (Länsi-Suomen liitot ja Hämeen liitto). Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnan toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat yhdistäneet voimavarojansa aiempaa tiiviimmän koulutusverkoston luomiseksi. Jatkuva kehitystyö on ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Tuloksena on syntynyt kaksi isoa tiiviissä yhteistyössä toimivaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Länsirannikon koulutus Oy Winnova ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Yhteistyötä on alkaen koordinoitu Satakuntaliiton hankkeena erityisesti lukioiden näkökulmasta. Tavoitteena on monipuolisen, laadukkaan ja tasa-arvoisesti saavutettavan perusopetuksen jälkeisen opintotarjonnan turvaaminen alueen nuorille. Erityisen huolestuttavana etenkin yhteiskuntatakuun toteutumisen näkökulmasta Satakunnassa nähdään aloituspaikkojen määrän ja oppisopimuskoulutuksen väheneminen. 16

19 4.2. Saavutettava Satakunta Liikennejärjestelmä Satakunnan sijainti maamme länsirannikolla ja maakunnan elinkeinoelämän rakenne edellyttävät hyviä kansallisia ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. Satakunnan suuret liikennehankkeet toteuttamissuunnitelmakaudella ovat seuraavat: Valtatien 8 liikenneolosuhteiden parantaminen liikenteen tarpeiden edellyttämälle tasolle Valtatie 8 on länsirannikon tärkein satamia palveleva väylä. Lähes puolet Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista kulkee länsirannikon satamien kautta. Lounais-Suomen liikennestrategiassa hanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen liittojen hallitusten päätöksillä koko alueen tärkein liikennehanke. Satakunnassa erityisesti osuudet Rauma Pori sekä Porin Hyvelä Söörmarkku eivät vastaa välityskyvyltään ja liikenneturvallisuudeltaan väylän liikennemääriä. Myös onnettomuustiheys on suurempi kuin valtateillä keskimäärin. Hankkeen toteuttaminen, jolla kiistatta on laaja-alaisesti valtakunnallista ja maakunnallista merkitystä, toteuttaa hallitusohjelmaa turvaamalla kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeisen väylän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä satamien että muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hankkeen kustannusarvio yhteysvälin osuudella Turku Pori on noin 210 M. Valtioneuvoston vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa yhteysvälin parantamistoimenpiteisiin esitetään 100 miljoonaa euroa ja edellytetään hankesuunnitelman uudelleen arviointia. Arviointi tehdään syksyn 2012 aikana. Uudelleenarviointi ei saa muuttaa hankkeen kokonaissuunnitelmaa eikä viivästyttää töiden aloittamista. Toimenpiteiden toteutuksen tulee alkaa mahdollisimman nopeasti yhteysvälin molemmista päistä. Myös hankkeen jatkorahoitus (noin 100 miljoonaa euroa) on turvattava. Rauman meriväylän syventäminen Rauman satama on valtakunnallisesti yksi teollisuuden ja muun elinkeinoelämän solmupiste, jonka toimivuus vienti- ja tuontikuljetusten turvaamiseksi on varmistettava. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 41 M, josta valtionrahoitusta olisi 31 M. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon kehittämisohjelmassa vuosille Rauman meriväylän-hankkeelle on osoitettu 20 M. Hanke käsittää Rauman nykyisen 10,0 metrin väylän syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. hankkeessa väylän syvyyttä kasvatetaan vähintään 11,0 metrin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi. Hyöty-kustannussuhde on 2,1. Hanke parantaa paperin kaukoviennin, raaka-ainekuljetusten ja konttiliikenteen kuljetustaloutta. Pori/Rauma Tampere radan kehittämistoimet Tampere Pori/Rauma-radasta laadittiin vuonna 2011 tarveselvitys. Vuonna 2012 käynnistyneessä Lielahti Kokemäki- rataosan parantamishankkeessa (ns. Liekki-hanke) peruskorjataan rata, parannetaan radan kantavuutta (25 tonnin akselipainot) tavara- ja henkilöliikenteen tarpeisiin sekä toteutetaan muutamia turvallisuuden parantamistoimenpiteitä vuosina Liekki-hankkeen toteutukseen on 91 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä edellytykset teollisuuden ratakuljetuksille paranevat vuoden 2013 aikana. Syyskuussa 2012 valmistui Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä laadittu suunnitelma, jonka toimenpiteillä olisi mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja puoleen tuntiin. Junayhteys Porin ja Tampereen välillä olisi jopa minuuttia nopeampi. Junamatkan nopeutuessa Pori Tampere Helsinki-akselilla noin miljoonasta 17

20 vuosittaisesta työmatkasta voidaan olettaa osan siirtyvän muista kulkuvälineistä junalla kuljettavaksi. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava turvallisuuden vuoksi, siltoja on uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada hanke valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Lentoliikenneyhteyksien kehittäminen ja turvaaminen Satakunnan elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden turvaaminen edellyttävät toimivia yhteyksiä Porin lentoaseman ja ensisijaisesti Helsinki-Vantaan välillä. Maakunnan tulee huolehtia Pori-Helsinki ja Pori-Tukholma väleillä toiminnassa olevien lentoyhteyksien säilymisestä. Satakunnan pääyhteydet osaksi TEN-T - liikenneverkkoa Tavoitteena on Valtateiden 8 sekä 2, Porin ja Rauman satamien sekä rataosuuden Pori/Rauma Tampere saaminen osaksi yleiseurooppalaista TEN-T -liikenneverkkoa Muut liikennehankkeet Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia maakunnan sisäisiä hanketarpeita on runsaasti. Voimassa oleva Lounais-Suomen liikennestrategia tullaan päivittämään vuonna Siihen pohjautuva Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma toteutetaan vuonna Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Vesihuolto Haja-asutuksen viemäröintiä edistetään. Satakunnan osalta viemäröitäviä kiinteistöjä on ja viemäröinnin piiriin tulevien asukkaiden määrä noin Kokonaiskustannukset ovat noin 45 M, josta valtion osuus noin M. Avaintoimijoita ovat kunnat ja paikalliset vesihuoltoosuuskunnat. Varsinais-Suomen ELY-keskus on rahoittajataho. Toteutetaan Sastamala-Huittinen siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohanke. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 13.5 M. Valtion vesihuoltotyöhön tulisi sisällyttää Sastamala- Huittinen-Kiikoinen siirtoviemäri ja valtion rahoituksen tulisi olla minimissään 4 M. Työ jakautuu vuosille (Pirkanmaan ja V-S ELY-keskusten yhteistyöhanke, Satakunnassa väli Vampula-Huittinen). Vampula-Huittinen siirtoviemärin rakentaminen ajoittuu vuodelle Linjaussuunnitelman on hyväksytty ja ne ovat lainvoimaiset. Hanke edistää kokonaisuudessaan lounaisen Satakunnan ja kaakkoisen Pirkanmaan alueen vesihuoltoyhteistyötä. Jätehuollon kehittäminen Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman 2020 toteuttamista edistetään. Tehostetaan jätehuollon suunnittelua ja ohjausta Etelä- ja Länsi-Suomen alueella vakiinnuttamalla ja tiivistämällä ELYkeskusten välistä yhteistyötä. 18

Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013-2014

Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013-2014 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta SATAKUNTALIITTO Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Satakunnan kärkihankkeet

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnassa

Ajankohtaista edunvalvonnassa 1 SATAKUNTA Ajankohtaista edunvalvonnassa 2014 2 VAASA PARKANO JYVÄSKYLÄ 8 23 8 2 11 TAMPERE TAMPERE 12 TURKU HELSINKI SATAKUNTA Satakunta on noin 227 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot