Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Transkriptio

1 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta SATAKUNTALIITTO

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Satakunnan kärkihankkeet 3. Toimintaympäristö ja yhteistyö 4. Maakuntaohjelman toteuttamisen painopisteet Osaava Satakunta Energiaosaaminen Elintarvikeketju Teollisuuden ja yritystoiminnan uusiutuminen ja kasvu Luova yrittäjyys Koulutus, tutkimus ja yhteistyö 4.2.Saavutettava Satakunta Liikennejärjestelmä Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet 4.3 Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Vesistöjen kunnostus ja parantaminen 5. Yhteistoiminta-alueen keskeiset hankkeet 5.1.Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihanke 5.2 Lounais-Suomen merialueen virkistys ja matkailukäytön kehittäminen 6. Vaikutusten arviointi Hyväksytty maakuntahallituksessa

3 1 Johdanto Aluehallinnon uudistuksen myötä maakunnan liitot sekä ELYt ja AVIt laativat rinnakkain omat suunnitelmansa ja ohjelmansa. Satakunnan maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja maakuntasuunnitelma Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja aluehallinto-viranomaiset ovat laatineet uudet strategiset tulossopimukset vuosille Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tehtävä on vaikuttaa valtion talousarvioon, keskushallinnon suunnitelmiin sekä ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen (AVI) strategisiin tulossuunnitelmiin. Myös maakunnan sisällä se tarkentaa maakuntaohjelmaa sekä ajoittaa ja hankkeistaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat keskeisimmät toimenpiteet kahden seuraavan vuoden ajalle. Suunnitelma jäsennetään maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti. Lisäksi alueiden kehittämislain (1651/2009) mukaan maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa on jaettu maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Satakunta muodostaa yhdessä Varsinais-Suomen maakunnan kanssa yhteistoiminta-alueen. Maakunnat ovat päättäneet yhteisten hankkeiden esittämisestä molempien maakuntien maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa. Hankkeet on kuvattu kappaleessa viisi. Satakunnassa on maaliskuussa 2012 hyväksytty myös pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma, Satakunnan tulevaisuuskäsikirja Suunnitelma perustuu laajaan kansalaisosallistumiseen ja tästä nouseviin hyvän elämän peruselementteihin; turvattu toimeentulo, hyvä elinympäristö, sujuva arki, lähimmäiset ja yhteisö sekä terveys. Tulevaisuuden hyvän elämän kulmakivet Satakunnassa ovat puhtaan elinvoiman vahvistaminen, kannustava yhteisöllisyys ja ihmiskeskeiset ratkaisut. Maakuntasuunnitelma on pohjana EU- ohjelmakauden valmistelulle ja seuraavalla valtuustokaudella päivitettävälle maakuntaohjelmalle ( ). Tätä toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa esillä on useita aluekehittämiseen vaikuttavia avoimia asioita. Maakunnan kehittämisrahan leikkaaminen valtion budjetissa ja meneillään olevan ohjelmakauden päättyminen tarkoittavat sitä, että vuoden 2013 aikana uusia kehittämishankkeita ei todennäköisesti voida rahoittaa. Seuraavan ohjelmakauden käynnistyminen on tämän hetkisten valmistelutietojen mukaan erittäin epätodennäköistä. Ohjelmakauden sisällölliset asiat ovat lisäksi niin auki, että mahdollisesti seuraavalla ohjelmakaudella rahoitettavia hankkeita ei voida pitävästi linjata. Tähän toteuttamissuunnitelmaan on kirjattu Satakunnan maakuntaohjelman mukaisia Satakunnan kehittymiseen keskeisesti vaikuttavia kärkihankkeita, kehittämisteemoja, joihin tarvitaan valtion vahvempaa panostusta sekä maakunnassa meneillään olevia keskeisimpiä kehittämishankkeita ja kokonaisuuksia. Lisäksi mukana on maakunnan toimijoilta tulleita hanke-esityksiä. Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen / heikki.juurinen@satakunta.fi 1

4 2 Satakunnan kärkihankkeet Satakunnan saavutettavuus on saatava kilpailukykyiseksi VT8 Turku-Pori ja Pori-Helsinki raideyhteys Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeren yhteistyössä Suomen tulee painottaa yhteistyötä erityisesti liikennejärjestelmien kehittämisessä. Kansantalouden kannalta merkittävien lounaisrannikon satamien meri- ja maayhteydet on saatava liikenteen edellyttämään kuntoon. Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet palvelevat koko maan taloutta, niiden kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset. Koko Lounais-Suomen tärkeimmäksi hankkeeksi on strategia-asiakirjassa hyväksytty valtatie 8 (E18) Turku-Pori yhteysväli. Yhteysväli on osa länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä. Yhteysväli on merkittävä tavaraliikenteen ja työmatkaliikenteen väylä, joka on osa tulevaa TEN-T verkkoa. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle vaihtoehtoista suoraa ratayhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tien turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Pohjavesisuojausten puute lisää pilaantumisen riskejä pohjavedenottamoalueilla. Myös meluntorjunnassa on puutteita. Valtioneuvoston vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa valtatien 8 Turku-Pori yhteysvälin palvelutasoa esitetään parannettavaksi 100 milj. eurolla tällä hallituskaudella Selontekoon sisältyvä 100 milj. euron hanke ei sellaisenaan ole riittävän tehokas ja vaikuttava. Olemassa olevien suunnitelmien mukainen kustannusarvio yhteysvälillä on noin 210 M. Liikennepoliittisessa selonteossa on edellytetty hankesuunnitelman uudelleen arviointia, joka tehdään syksyn 2012 aikana. Uudelleenarviointi ei saa muuttaa hankkeen kokonaissuunnitelmaa eikä viivästyttää töiden aloittamista. Kehyspäätöksen mukaiselle 100 milj. euron hankkeelle tarvitaan siis välittömästi jatkoa. Hankkeen toteutus on tarkoituksenmukaista käynnistää viimeistään vuonna 2013 ja saattaa loppuun seuraavalla hallituskaudella. Maskun pohjavesialueiden ympäristöluvan raukeaminen edellyttää rakentamistöiden aloitusta nelikaistaistuksen osalta Maskussa jo vuonna Maakuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat yhteydet. Pori/Rauma-Tampere rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä, ja alueellisesti tärkeä henkilöliikenteen yhteys. Vuonna 2012 käynnistyneessä Lielahti Kokemäki- rataosan parantamishankkeessa (ns. Liekkihanke) peruskorjataan rata, parannetaan radan kantavuutta (25 tonnin akselipainot) tavara- ja henkilöliikenteen tarpeisiin sekä toteutetaan muutamia turvallisuuden parantamistoimenpiteitä vuosina Liekki-hankkeen toteutukseen on 91 miljoonaa euroa. Hankkeen myötä edellytykset teollisuuden ratakuljetuksille paranevat vuoden 2013 aikana. Syyskuussa 2012 valmistui Porin ja Tampereen välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä laadittu suunnitelma, jonka toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja puoleen tuntiin. Junayhteys Porin ja Tampereen välillä olisi jopa 30 minuuttia nopeampi. 2

5 Liikenteen siirtyminen maantieltä ja ilmatilasta junaan on suomalaisen ja eurooppalaisen liikennepolitiikan mukaista: turvallisempaa, ympäristöystävällisempää ja energiataloudellisempaa. Porin seudulta työmatkoja Tampereen radan suuntaan tekee noin 5000 henkilöä vuorokaudessa. Näistä noin 2000 kulkee väliä Pori Tampere ja vajaa 1000 väliä Pori pääkaupunkiseutu. Junamatkan nopeutuessa Pori Tampere Helsinki-akselilla noin miljoonasta vuosittaisesta työmatkasta voidaan olettaa osan siirtyvän junalla kuljettavaksi. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Pori on ainut maakuntakeskus Suomen eteläosassa, johon ei nykyisin ole Pendolino-liikennettä vaikka henkilöliikennettä Poriin on melkein yhtä paljon kuin esimerkiksi Vaasaan, Jyväskylään ja Joensuuhun. Matka-ajan lyhentämisen edellytyksenä radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä, mm. kaikki tasoristeykset on poistettava turvallisuuden vuoksi, siltoja on uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen parannustoimenpiteiden kustannukset ovat miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada hanke valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Satakunnan aluekehittämisen toimintaedellytykset Maakuntien asema on jäänyt taka-alalle viimeaikojen suomalaisessa aluehallintomyllerryksessä. Eurooppa on ennen kaikkea maakuntien Eurooppa, jossa tasapuolisen kehittämisen pyrkimys perustuu alueiden omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. Suomen aluepolitiikassa maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen edelleen tukisi yhteistä eurooppalaista tavoitetta. Vuoden 2013 jälkeen EU:n rakennepolitiikkaa tulee toteuttaa pääosin alueellisilla rahoitusohjelmilla ja aluekehittämisen pitää tukea koko maata tasapuolisesti maakuntien erityispiirteet huomioiden. Maakunnan kehittämisraha tulee palauttaa leikkauksia edeltävälle tasolle. Ely-keskuksille on asetettu kovat säästövaateet. Alkukesästä väläytettiin julkisuudessa yhtenä sopeutustoimena 15 ELY-keskuksen vähentämistä yhdeksään. Yhtenä lakkautettavana keskuksena mainittiin Satakunnan ELY-keskus. TEM on sittemmin kieltänyt uutisen. ELY-keskusten nykyisen määrän säilyttäminen on mainittu hallitusohjelmassa. Satakunta on Suomen 7. suurin maakunta. Satakunnan ELY-keskuksen alue on nykyisten 15 keskuksen joukossa tunnusluvuiltaan selvästi keskisuuri. Siitä huolimatta Satakuntaan perustettiin pieni yhden vastuualueen ELY-keskus, jonka olemassa olo on jatkuvasti vaakalaudalla. Nyt valtion säästötoimet kohdistuvat erityisen kipeästi pieniin ELY-keskuksiin. Esimerkiksi Satakunnan ELY-keskuksen keksintöneuvontaa hoitaneen innovaatio-asiantuntijan jäätyä eläkkeelle syksyllä 2012 uutta asiantuntijaa ei voitu palkata Satakuntaan, vaan palvelu vastuutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hoidettavaksi. Suuret kolmen vastuualueen keskukset on muodostettu useiden entisten alueviranomaisten organisaatioista, joissa on sen takia edelleen pieniä keskuksia enemmän henkilöresursseja esim. hallintotehtävissä, ja siten enemmän mahdollisuuksia sopeutustoimiin. Satakunnan ELY-keskuksen toimintaa saataisiin tehostettua yhdistämällä ELY-keskus ja alueen TE-toimistot. Se toisi alueellisesti selkeitä synergiaetuja, säästöjä ja resurssien käytön joustavuutta. Samalla yhden vastuualueen ELY-keskuksesta muodostuisi nykyistä vahvempi ja yhtenäisempi alueellinen toimija. Osaamiskeskusohjelma päättyy Suomessa ensi vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee määräaikaista ohjelmaa vuosille alueellisten innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi. Uusi innovaatiopoliittinen ohjelma korvaa nykyisen päättyvän osaamiskeskusohjelman. Satakunnan osaamiskeskusohjelma on menestynyt useiden arvioiden mukaan hyvin. Se on merkittävästi vaikuttanut teollisuusvaltaisen maakunnan yritystoiminnan uudistumiseen ja kehittymiseen. Satakunnalle on erittäin tärkeää päästä jatkamaan tätä työtä uuden innovaatio-ohjelmanpuitteissa. 3

6 Selkämeren kansallispuiston kehittämiseen varattava rahoitus Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto on uusin kansallispuistomme ja sen toiminnan käynnistyminen on kiinnostanut alueen sidosryhmiä ja toimijoita. Myös matkailijat ja virkistyskäyttäjät ovat löytämässä uuden puiston, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitus uuden Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten ( e). Nyt käytettävissä on vain valtioneuvoston myöntämä erillismääräraha perustamiskustannuksiin. Tärkeimmät kehittämisen kohteet puistossa ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla. Perustamislain mukaisesti ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä. Selkämerelläkin on jo havaittavissa rehevöitymisen merkkejä, ja sen vuoksi vesiensuojeluun on panostettava aiempaa voimakkaammin. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien (VELMU-ohjelma) tehostamiseen Selkämerellä. Valtion odotetaan panostavan aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön asettamat päästörajoitukset (mm. rikkidirektiivi alkaen 2015) tulevat voimaan nk. päästöjen erityisalueilla, joihin Itämeri kuuluu. Päästörajoitukset lisäävät merikuljetusten kustannuksia. Rajoituksiin voidaan vastata puhdistusteknologialla tai käyttämällä päästöystävällisempiä polttoaineita, joista tällä hetkellä varteenotettavin on nesteytetty maakaasu (LNG=liqufied natural gas). LNG on useisiin käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä (merellä, maalla ja lentoliikenteessä) soveltuva poltto- ja raakaaine. Käyttö ei ole sidottu perinteiseen putkiverkkoon. Satakunnan talouden ominaispiirre on merkittävä teollisuus: jalostuksen (teollisuus, energiasektori, rakentaminen ja kaivannaisalat) työllistävyys on Suomen maakunnista suurin. Satakunnan teollisuuden energiaintensiteetti on yksi korkeimmista nykyisen maakaasuputkiverkoston ulkopuolella. Satakunnan rikkidioksidipäästöt ovat kolmanneksi suurimmat heti Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Satakunta maakuntana on siten yksi merkittävimmistä LNG:n potentiaalisista käyttäjistä. Markkinoiden syntyminen edellyttää LNG:n tuonnin, varastoinnin ja loppukäyttäjäjakeluverkoston rakentamista. LNG:n tuonnin osalta olemassa oleva satamakapasiteetti Satakunnassa on selkeä LNG-terminaalin sijoittumisen kilpailuetu. Tuotannollisen toiminnan sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritykset haluavat varmistaa kilpailukykyisen ja ympäristöystävällisen energiansaannin, johon maakaasulla pystytään vastaamaan. Terminaalin ja jakeluverkoston rakentamiseen liittyy merkittäviä rakentamisen ja käytön aikaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Satakunnan meriklusterin näkökulmasta jääolosuhteisiin soveltuvien uudenlaisten LNG-alusten rakentamisen liiketoimintapotentiaali on merkittävä. Suomen rannikolle olisi mahdollista sijoittaa useita LNGterminaaleja, suunnitelmat ovat pisimmällä eteläisessä Suomessa. Myös Satakunta tarjoaa erinomaiset puitteet LNG:n tuontiterminaalille, mitä tukevat alueen vahva teollisuus samoin kuin kuljetus- ja jakeluverkostoon soveltuva satamakapasiteetti. Valtiovallan tulisi osallistua entistä aktiivisemmin LNG:n maa- ja merikäytön infrastruktuuriin luomisedellytysten parantamiseen. 4

7 3. Satakunnan toimintaympäristö ja yhteistyö Satakunnassa on noin asukasta, mikä on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta seitsemänneksi eniten. Maapinta-ala on hieman alle neliökilometriä, joten Satakunta on Suomen keskimittaisin maakunta. Asukkaita neliökilometriä kohden on 29, koko maan keskiarvon ollessa 16. Satakunnassa on 21 kuntaa. Satakunnan ikärakenne on selvästi maan keskiarvoa heikompi. Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen henkilöä (kuvio 2). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on - 6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,4 %. Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina Pohjois-Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Kuvio 1. Satakunnan väestön ikärakenne Tarkasteltaessa Satakunnan seutukuntien ja kuntien väestöennustetta vuosille havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa (n :een eli 3,5 % vuoteen 2040 mennessä) ja väkiluku pysyy sen ansiosta suunnilleen samana koko seutukunnassa vuoteen 2040 asti. Ennuste on aikaisempaa myönteisempi. Muille Porin seutukunnan kunnille ennustetaan kuitenkin laskua. Esimerkiksi Kokemäellä väestö vähenee 10,1 %, Harjavallassa 11,1 % ja Ulvilassa 6,3 %. Rauman kaupungissa väki vähenee 4,5 %, Eurassa 9,9 % ja koko seutukunnassa 6 % vuoteen 2040 mennessä. Rauman kaupungin ennuste on aiempaa huomattavasti myönteisempi. Kankaanpäässä lasku tulee olemaan 12,5 % ja koko Pohjois-Satakunnan seutukunnassa 14,3 %. Kiikoisissa väestö kasvanee hieman ainoana kuntana Porin ohella. 5

8 Kuvio 2. Koko maan, Satakunnan ja sen seutukuntien väestökehitys Kuvio 5. Koko maan, Satakunnan ja sen kuntien väestöennuste (laadittu v. 2012) 6

9 Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan 2010-luvun alkupuolella, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa. Porissa, Luvialla ja Raumalla huoltosuhde tulee olemaan muita maakunnan kuntia edullisempi jatkossakin. Satakunnassa ulkomaalaisten osuus (ulkomailla syntyneet) väestöstä on erittäin alhainen, vain runsaan kahden prosentin verran. Ulkomaalaisia on runsaat v Työperäisen maahanmuuton lisäksi muista syistä alueelle muuttavien määrä on kasvussa. Vuonna 2011 ulkomaalaisten määrä lisääntyi lähes 350 henkeä. Nousu oli suurin piirtein edellisvuoden luokkaa. Maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistäminen alueen työmarkkinoille ovat Satakunnassa kasvava haaste. Sekä väestön että kuntien asenteissa maahanmuuttajia sekä heidän kotouttamistaan kohtaan on Satakunnassa kehitettävää. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus jää Satakunnassa edelleen selvästi alle maan keskimääräisen. Kuvio 3. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Kuva vuotiaiden koulutustaso ja osuudet sekä ikäryhmittäiset määrät 7

10 Satakunnan työvoiman määrä on noin (v. 2010). Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuosina 2012 ja 2013 vajaalla 2 200:lla ja parina seuraavana vuotena runsaalla 1700:lla vuotta kohden. Työikäisen väestön määrän supistuminen loivenee vuotta 2020 kohti. Vuonna 2020 vähennys on noin tuhat henkeä vuodessa. Vuosina työelämästä arvioidaan poistuvan vuositasolla noin henkeä. Työvoiman saatavuuden turvaaminen on suuri haaste koko maakunnalle. Satakunnan työttömyysaste on yhä korkeampi kuin maassa keskimäärin (elokuussa ,8 %, koko maa 9,1 %). Nuorten työttömyys on pysynyt vuodentakaiseen verrattuna ennallaan, mutta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita on tällä hetkellä runsaat 3000, mikä on yli 300 enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista on 13,1 % (lähes 1400). Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys keskittyy Porin seudulle. Satakunnan työllisyysaste v oli 67,8 % Tilastokeskuksen otantatutkimuksen mukaan, mikä on jonkin verran edellisvuotta korkeampi. Hallitusohjelman mukaisen työllisyysastetavoitteen (72 %) saavuttaminen tarkoittaisi Satakunnassa vajaata työssäkäyvää enemmän. Mikäli vertailutietona käytetään väestön pääasiallista toimintaa vuoden 2010 lopussa, jää tällä tavoin laskettuna työllisyysaste alle 64 %:n, josta laskettuna täytyy saada vajaat työllistä enemmän, jotta se nousee 72 %:iin.) Harjavallassa on Suomen toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen suhde työllisiin 133,8 %). Muita työpaikkaomavaraisia (> 100 %) satakuntalaisia kuntia ovat Säkylä (sija 11 Suomen 336 kunnan joukossa, 121,7 %), Kankaanpää (29., 107,8 %) Pori (32., 106,8 %), Honkajoki (50., 104,3 %), Rauma (58., 102,8 %), Eurajoki (60., 102,6 %) ja Eura (61., 102,5 %). Suomen kunnista 71 on työpaikkaomavaraisia. Vuosina työpaikkojen määrän nousu on ollut Satakunnassa maan keskiarvoa hitaampaa. Pohjois-Satakunnassa työpaikat ovat hieman vähentyneet vuoden 2009 heikon kehityksen myötä. Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on vähentynyt kaikilla alueilla alkutuotannossa, teollisuudessa sekä logistiikassa. Muuten on kirjattu kasvua. Nousu on ollut ripeää rakentamisessa ja liike-elämän palveluissa, jälkimmäisessä mm. teollisuuden ulkoistusten seurauksena, mikä osittain selittää myös teollisuustyöpaikkojen laskua. Rakennusalalla kasvu on ollut Rauman seudulla muita alueita vaisumpaa miltei 2000-luvun puoleenväliin asti, minkä jälkeen Olkiluoto on nostanut alan työpaikat voimakkaaseen kasvuun. Rauman seudulla myös energiasektorin työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaikilla alueilla on selvää kasvua kirjattu myös kaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa palveluissa. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta kaikkien maakunnan seutujen päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta ja logistiikkaa. Pohjois-Satakunnassa näilläkin aloilla kirjattiin kasvua, mutta yhteiskunnallisissa palveluissa työpaikkojen määrä väheni selvästi muista alueista poiketen. Siten taantumasta toipuminen on edennyt maakunnassa melko hyvin. Kuitenkin alkutuotannossa, jalostuksessa sekä logistiikassa työpaikkojen määrä ei ollut vielä saavuttanut vuoden 2008 tasoaan. Muilla palvelualoilla kehitys on ollut suotuisampaa. Satakunnan työllisyydelle ja alueelliselle kilpailukyvylle meriteollisuudella on poikkeuksellisen suuri merkitys. Alueen telakat Raumalla ja Porissa työllistävät suoraan noin 1800 henkilöä. Telakoiden välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 1,5-kertaiset. Satakunnassa teollisuuden (ml. kaivostoiminta ja energiasektori) palveluksessa oleva osuus työllisistä on suhteellisesti ottaen edelleen maan korkein. Mahdollisen uuden taantuman vaikutukset näkyisivät nopeasti Satakunnassa vientiherkillä aloilla. 8

11 Satakunnan elinkeinoelämän vahvan toimialapohjan muodostavat prosessiteollisuus (metalli-, metallituote-, metsä- ja kemian teollisuus), koneenrakennusteollisuus ja elintarviketuotanto. Pori on profiloitunut kansainvälisenä tapahtumatuotannon osaajana ja myös Raumalla ja Pohjois- Satakunnassa on panostettu luoviin aloihin, matkailuun liittyvään palveluliiketoimintaan ja tapahtumiin. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen yhteistyötä ja osaamista on kehitetty maakunnassa voimakkaasti 2000-luvulla. Aktiivisia maatiloja on hieman alle 3900 ja keskimääräinen tilakoko on noin 37 ha, jossa kasvua on ollut noin hehtaarin vuodessa. Alkutuotannon kannattavuuden heikkeneminen on vaikuttanut monen tilan tuotannon lopettamiseen, mutta tuotantosuuntakohtaiset erot ovat tilojen välillä suuria. Parhaiten ovat Satakunnassa pärjänneet maito- ja broilertilat sekä kasvihuoneviljely ja heikoiten sikatilat. Vuonna 2011 investointien määrä väheni merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Satakunnan maapinta-alasta 71 % on metsätalouden maata ja metsänomistajia on kpl. Hakkuumäärä on ollut viimevuosina n. 80 % tavoitteesta ja Satakunnan metsäteollisuuden puunkäyttö on lähes kolminkertaista hakkuisiin nähden. Puuenergian käyttö ja siihen liittyvä yrittäjyys on edelleen lisääntynyt. Lämpöyrittäjien ja osuuskuntien hoitamia lämmityskohteita on noin 40 kpl. Olkiluodon 3. ydinvoimalayksikön vuosia meneillään ollut rakennustyö on ollut merkittävä Satakunnan työllisyyttä ja palvelujen kysyntää ylläpitävä tekijä. OL3-yksikön rakennustöiden valmistuminen on lykkääntynyt useaan otteeseen. OL4-yksiköstä saatiin periaatepäätös heinäkuussa Aikaa rakennusluvan hakemiselle on kesäkuun loppuun Mikäli ydinvoimarakentamiseen tulee tauko, on sillä merkitystä koko Satakunnan työllisyydelle ja aluekehitykselle. Toisaalta työmaalla on jo nähtävissä suuri osaajapula. Ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakennustyöt alkanevat v. 2012, jossa siinäkin on kyse maakunnan kannalta merkittävistä investoinneista. Satakunta on monipuolinen energiatuotannon keskittymä, jossa tuotetaan sähköä kolminkertaisesti maakunnan tarpeisiin nähden. Uusiutuvan energian käyttö ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Maakunnassa on useita uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian sektoreilla toimivia yrityksiä. Satakunnassa on yritystä ja uusia perustettiin v vajaat Yrityskanta on hyvin pienyritysvaltaista. Vajaat 93 % yritysten toimipaikoista työllistää Satakunnassa alle 10 henkilöä, ja toimipaikoista 99 % on alle 50 henkeä työllistäviä. Yrityskoko vaikuttaa voimakkaasti myös yritysten kasvu- ja kansainvälistymiskykyyn. Satakunnassa, ja etenkin Porin seudulla t&k-panokset henkeä kohti ovat edelleen selvästi jäljessä maan keskiarvosta ja muista suurista seutukunnista (koko maa 1297 ja Porin seutu 380 asukasta kohti v. 2010). Taustalla on mm. korkeakoulusektorin pienuus sekä t&k-toimintaa harjoittavien yritysten vähäisyys. Satakunnassa pitäisi olla merkittävästi nykyistä enemmän kansainvälistymällä kasvuun pyrkiviä yrityksiä. Satakunta on nykyisellä osaamiskeskusohjelmakaudella mukana kolmessa klusteriohjelmassa; energiateknologia, meriklusteri ja jokapaikan tietotekniikka. Vesi-Instituutin ja Magneettiteknologiakeskuksen kaltaisten kehittämis- ja tutkimusyksiköiden lisäksi ydinvoimaenergian toimittajaverkosto, FinNuclear, on vahvasti verkottamassa maakunnan toimijoita kansallisiin verkostoihin. Osaamiskeskusohjelma päättyy nykymuodossaan vuoden 2013 lopussa. Ohjelma korvataan todennäköisesti uudella innovaatiopoliittisella instrumentilla vuoden 2014 alussa. Alun perin vuosille suunniteltujen seudullisten KOKO ohjelmien rahoitus on päättynyt, mutta Satakunnassa ohjelmanmukaista toimintaa osin jatketaan. 9

12 Satakunnan aluerakenteen ja saavutettavuuden perustekijät ovat maakunnan sijainti Pohjanlahden rannalla, alueen meri- ja lentoyhteydet, suurten vesistöjen jokilaaksot taajamineen sekä monipuolinen maaliikennejärjestelmä. Satakunnan teollisuuden toimintaedellytyksille toimivat satamat ja rannikon suuntaiset sekä sisämaan liikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Vahvasti vientivetoiselle maakunnalle myös lentoliikenneyhteydet pääkaupunkiin jatkoyhteyksineen ovat välttämättömiä. Lentoliikenteen jatkuvuus on toistaiseksi turvattu, mutta palvelutaso ei saisi nykyisestä heikentyä. Satakunnalle tärkeitä ovat hyvät kulkuyhteydet Helsingin lisäksi naapurimaakuntiin. Yhteyksien parantamisella kehitetään myös maakunnan sisäisiä yhteyksiä eli Pori-Rauma väliä, Kokemäenjokilaakson, Pyhäjärvi-seudun ja Pohjois-Satakunnan yhteyksiä. Maaseudun elinvoimalle myös alemman tieverkon kohtuullinen kunto on oleellinen. Asukkaiden liikkumisen lisäksi puhtaan lähiruuan ja uusiutuvan energian tuotanto edellyttää tiekuljetuksia. Verkkopalvelujen saavutettavuus ja etätyömahdollisuudet etenkin maaseutualueilla ovat puutteelliset. Ilman laajakaistaa on edelleen useita haja-asutusalueen kiinteistöjä. Myös matkailuelinkeinon kehittäminen Satakunnassa edellyttää infrainvestointeja maalla ja vesistöalueilla. Satakunnassa sijaitsee kaksi varuskunta-aluetta, joista Kankaanpään Niinisalossa on puolustusvoimien selvityksen perusteella valtakunnallisesti parhaimmat tilat ja koko Etelä-Suomen tärkein tykistön ja heittimien harjoitusalue, Pohjankankaan ampuma-alue. Säkylässä Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on tärkein suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutusyksikkö, jossa koulutetaan ja varustetaan sotilaat kansainvälisiin tehtäviin. Vahva alan osaamisen keskittymä ja hyvät fyysiset tilat mahdollistavat uusien toimintojen sijoittamisen Satakunnan varuskuntiin. Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä koulutettiin vuosikymmenten ajan YK-joukkoja. Porin Prikaati on Suomen tärkein kriisihallintajoukkojen koulutuksen joukko-osasto. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue sisältää mm. siviilikriisinhallintakylän erilaisten tilanteiden harjoittelua varten. Satakunnassa on myös yrityksiä, joilla on kokemusta siviilikriisihallintatehtävistä. Satakuntaliiton ja Porin kaupungin projektien kautta käytännön siviilikriisihallintatoimintaan on tutustuttu mm. Balkanilla. Projektien tuloksena Satakuntaan on muodostunut monipuolinen siviilikriisihallinnan osaajien ja yritysten verkosto. Satakunnassa on hyvä perusta siviilikriisihallinnan ja yleensä kriisinhallinnan toimintojen sijoittamiseksi maakuntaan. Satakunnan ympäristön tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen hyvä. Pohjavesien yleistila on säilynyt Lounais-Suomessa suhteellisen hyvänä, mutta pintavesien tila on heikompi kuin muualla Suomessa keskimäärin, ja tämä asettaa vesienhoidolle suureet haasteet. Selkämeren rehevöitymiskehitys vaatii panostuksia vesienhoitotoimenpiteisiin. Merikarvialta Kustaviin ulottuva Selkämeren kansallispuisto täydentää merkittävällä tavalla aiemmin puutteellisesti turvattujen ja uhanalaisten ekosysteemien suojelua sekä mahdollistaa luontomatkailun kehittämisen. Kansallispuiston päätarkoituksena on Selkämeren rannikkovyöhykkeen vedenalaisluonnon ja ekosysteemien turvaaminen sekä kalakannan säilyminen elinvoimaisena. Selkämeren kansallispuistossa tarvitaan aktiivista kehittämistyötä etenkin perusinfrastruuktuurin osalta. Ennusteiden mukaan ilmastomuutoksen vaikutuksesta vuotuiset sademäärät lisääntyvät, sateet ovat entistä rankempia ja niitä voi sattua lähes mihin vuodenaikaan hyvänsä. Tulvariskit lisääntyvät sisävesillä, rannikkoalueilla ja taajamissa. Kokemäenjoen vesistöalueelle on valtioneuvoston toimesta nimetty kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Pori ja Huittinen. Pori on Suomen merkittävin yksittäinen tulvariskialue, jossa harvinaisen tulvan leviämisalueella asuu yli asukasta. 10

13 Yhteistyö Satakunnan kehittämistoimijat tuntevat toisensa, mikä osaltaan edesauttaa kehittämisen ja asiakaspalvelun vaikuttavuutta ja tehokkuutta. TEKESin selvityksen (2011) mukaan satakuntalaiset innovaatiotoimijat toimivat samansuuntaisesti ja tunnistavat ja toteuttavat alueensa strategioita myös käytännössä. Satakuntaliiton keskeisin viranomaisyhteistyökumppani, Satakunnan ELY, on asiakaspalvelussa Suomen parhaimmistoa. Satakunnan ELY-keskus hoitaa Satakunnassa E- vastuualueen eli elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvat Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat sekä pääosa sivistyspuolen tehtävistä sekä kalatalousasiat ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liittyvät yhteensovitus- ja suunnittelutehtävät. Asiakaspalvelun ja aluekehityksen tuloksellisuuden näkökulmasta olisi selkeintä, että Satakunnassa toimisi täyden palvelun ELY tai vähintään E-vastuualueen ohella ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvä vastuualue. Satakuntaliitto tekee tarkoituksenmukaista maakuntien ja alueiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön odotetaan joustavoituvan ja lisääntyvän erityisesti uuden EU-ohjelmakauden myötä. Satakunta muodostaa Länsi-Suomen allianssin (WFA, West Finland Alliance) neljän muun maakunnan kanssa; Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Österbotten/Pohjanmaa. Alueella toteutetaan mm. Länsi-Suomen EAKR- ja ESR ohjelmia. WFAn alue yhdessä Hämeen liiton kanssa pilotoi maakunnallisen ennakoinnin kansallista mallia. Maakuntaohjelmia puolestaan arvioidaan yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Länsi-Suomen WFA- maakunnat (pl.pirkanmaa) ylläpitävät yhteistä Eurooppa- toimistoa Brysselissä. Eurooppa-toimiston kautta Satakunta on mukana eurooppalaisen maatalouden innovatiivisen kumppanuusverkoston valmistelussa joka on käynnistynyt Toscanan aloitteesta keväällä Verkosto edistää osaltaan sekä alueiden näkyvyyttä Euroopassa että toimijoiden yhteistyötä maatalouden alalla ensi ohjelmakaudella. Eurooppa-toimiston kautta Satakunta on mukana myös vastaavan kumppanuusverkoston valmistelussa vesiasioiden osalta. Satakuntaliitto on liittynyt keväällä 2012 myös komission koordinoimalle S3 (Smart specialisation, älykäs erikoistuminen) Platformille. Älykäs erikoistuminen tulee osaksi uuden EU:n ohjelmakauden toteutusta Eurooppa 2020-strategian mukaisesti. Tulevalla ohjelmakaudella Satakuntaliitto on kiinnostunut Central Baltic ohjelmasta Botnia-Atlantican sijaan, koska suunta tukee luontevammin Satakuntaliiton yhteistyösuuntia ja Selkämeren kehittämisen tavoitteita. Satakunta osallistuu BSSSC:n ja AER:n toimintaan. AER (Euroopan alueiden liitto) jäsenyyden jatkamista harkitaan. Samalla selvitetään onko tarkoituksenmukaista liittyä CPMR:n (perifeeristen merellisten alueiden liitto) jäseneksi. CPMR:n Itämeri-komissio toimii yhteistyössä BSSSC:n kanssa. Satakuntaliitto on vuodesta 2009 alkaen ollut jäsenenä Keski-Pohjola komiteassa. Liitto on ilmoittautunut mukaan myös komitean kulttuuri- ja nuorisotyöryhmiin. Kansanterveysryhmän muodostaminen on vireillä. Satakuntaliitto jatkaa yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin maakunnan kanssa sekä käynnistää uuden yhteistyösopimuksen mukaisesti yhteistyön Viron Harjumaan (Tallinnan alue) maakunnan kanssa. Aluekehityslain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen Satakunta muodostaa Varsinais-Suomen maakunnan kanssa. Maakuntaliittojen yhteiset hankkeet on valmisteltu liittojen yhteistyönä. 11

14 4. Maakuntaohjelman painopisteet ja toteuttaminen Satakunnan maakuntaohjelman teemat ovat Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta sekä Energinen ja hyvinvoiva Satakunta. Tämän toteuttamissuunnitelman toimenpiteet on koottu näiden teemojen alle. 4.1 Osaava Satakunta Energiaosaaminen Satakunnan veturiksi Satakunnassa on tulevina vuosina edistettävä valtion toimin monipuolista energian tuotantoa, hyödyntämistä ja alan osaamista. Erityisesti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä on edistettävä: esimerkiksi puuperäinen bioetanoli, aurinkoenergia ja tuulivoima. Eri energia-alojen osaajia tarvitaan entistä enemmän ja maakunnan valmiudet järjestää koulutusta monipuolisen energiaosaamisen varmistamiseksi ovat hyvät. Suomen hyvinvointi on paljolti edelleen viennin varassa ja vientiteollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava verotuksen lisäksi myös teollisuuden jätemaksujen ja vastaavien kustannusten osalta. Säteilyturvakeskuksen toimintojen alueellistaminen Suomen ydinvoimatuotanto on keskittynyt Eurajoen Olkiluotoon OL3- projektin valmistuessa. Yli kolme neljännestä Suomen ydinvoimalla kehittämästä sähköstä tullaan tuottamaan Olkiluodossa. Olkiluotoon tullaan myös loppusijoittamaan käytetty ydinpolttoaine. Posiva Oy:n suorittama käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimus on kansainvälisesti uraauurtavaa ja toiminta on monilta osin ainutlaatuista. Eduskunta on tehnyt periaatepäätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön, OL 4, rakentamisesta Olkiluotoon. Rauman seutua voidaan hyvällä syyllä kutsua Suomen ydinvoimaosaamisen keskukseksi. Säteilyturvakeskus viranomaisena valvoo ydinvoimalaitosten turvallisuutta. Viranomaisvalvonnassa suuri osa työstä on henkilötyötä ja tarkistustoimintaa. Läheisellä sijainnilla voidaan toimia kustannustehokkaammin ja pienemmin sijoittumis- ja matkakuluin. Esitämme, että Säteilyturvakeskus valmistautuu organisaationsa alueellistamiseen Rauman seudulle. Sopivin olisi ydinturvallisuusvalvonnan siirtäminen. VM, STM - 3M Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian toteuttaminen Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia sisältää maakunnan tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet vuoteen Strategian toteutumista edistetään laajassa yhteistyössä ja hyödynnetään myös muun muassa Satakunnan energiahuoltoa koskevassa vaihemaakuntakaavoituksessa. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet Satakunnassa. Tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimatuotannon merkittävä lisääminen. Satakunnassa edistetään vahvan ympäristö- ja energiateknologian yritysklusterin kehittymistä, energian ja materiaalin käytön tehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Lisäksi toteutetaan neuvontahankkeita bioenergian käytön ja alan yrittäjyyden lisäämiseksi sekä tuetaan maaseudun bioenergiayrittäjyyteen liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita. Tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään raaka-aineena ja energialähteenä etenkin Satakunnan elintarvikeketjussa ja mittavia panostuksia tähän tehdään edelleen. Lounais-Suomen metsäohjelmaa toteutetaan erityisesti metsäalan työvoiman hankinnassa ja puutuotealaa kehittävissä hankkeissa. 12

15 EAKR-rahoitusta on suunnattu kuluvalla ohjelmakaudella myös Tekesin rahoittamiin tutkimushankkeisiin, joista suurin osa suuntautuu luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin tietoja viestintäteknologian hankkeisiin Elintarvikeketjun osaaminen ja kilpailukyky Satakunta on elintarvikealalla Suomen johtavia maakuntia ja alueella toimii useita eri tavoin profiloituneita toimijoita, jotka ovat keskittyneet alkutuotannon, jalostuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Näiden toimijoiden tarvelähtöisen kehittämistyön jatkuminen on turvattava. Mittavin keskeisimpien toimijoiden (Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, ProAgria) yhteishanke keskittyy satakuntalaisen lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja tunnettuuden lisäämiseen. Siksees parasta -hankkeella toteutetaan laaja kartoitus lähi- ja luomuruokaketjujen toimintaedellytyksistä ja yritystoiminnan laajentamisen mahdollisuuksista, toteutetaan vuosittain seminaareja paikallisista raaka-aineista ja tuotteista sekä samalla neuvotaan niiden käyttömahdollisuuksista erityisesti ammattikeittiöille. Lisäksi edistetään ja tuetaan Aitoja Makuja -toimintaa sekä Satakunta Menun toteutusta, tiedotetaan laajasti alan toiminnasta ja lisätään alan toimijoiden yhteistyötä koordinoidusti. Hankkeen tuloksena Satakuntaan saadaan uusia elintarvikealan pienyrityksiä ja maakunnan elintarvikealan toimijaverkosto vahvistuu ja verkottuu ja satakuntalaisen ruokakulttuurin tunnettuus lisääntyy. Hanke on käynnissä vuoden 2014 loppuun saakka ja se rahoitetaan maaseuturahastosta. Agroekologisen Food Centerin kehittämishankkeiden tavoitteena on edistää ravinteiden ja energian kierrätysmalleja ja pyrkiä entistäkin parempaan ympäristötehokkuuteen alkutuotannon ja sen tuotteiden jalostuksen yhteydessä. Tavoitteena on myös edistää yritysten välisiä ympäristömyönteisiä toimintamalleja sovellettavasti laajemminkin niin kotimaassa ja ulkomailla. Kirkkokallion yritykset ovat johtavia kansallisia toimijoita erikoistumisaloillaan Satakunnan teollisuuden ja yritystoiminnan uusiutuminen ja kasvu Satakunta on Suomen teollisuusvaltaisin maakunta. Teollisuus on monipuolista ja sen uusiutumiskyvystä on huolehdittava. Myös yritysten toimintaympäristö ja kasvun tukeminen vaativat jatkuvaa panostusta. Mikäli ohjelmakauden loppurahoituksen tai maakunnan kehittämisrahan osalta ei tule muutoksia, uusia hankkeita ei juuri pystytä käynnistään. Aihe tulee olemaan keskeinen myös seuraavalla ohjelmakaudella. Satakunnassa muun muassa Huittisissa ja Kokemäellä halutaan panostaa teollisten työpaikkojen saamiseksi nykyisten teollisten yritysten kasvun kautta tai saamalla muualta kokonaan uusia teollisia yrityksiä. Alueelta ehdotetun hankkeen ajatuksena on kehittää vetovoimatekijöitä (osaava työvoima, toimivat verkostot, teknologiakehitys, hyvä infra, hyvä logistinen sijainti), rakentaa viestintäohjelma ja tehdä jalkatyötä kontaktien hankkimiseksi. Kohteena olisivat sekä suomalaiset että kansainväliset yritykset. Kankaanpäässä panostetaan muun muassa Puupuiston (Halmeen teollisuusalue) kehittämiseen. Prizztech Oy haluaa kehittää Satakuntalaisen Living Lab-konseptin sekä Satakunnan kilpailukykyä edistävän instituutin. Käyttäjälähtöisyys ja vetovoimaiset tuotekehitys- ja innovaatioympäristöt ovat avainasemassa yritysten kilpailukyvyn ja alueen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Satakunnassa tulisi olla hyvin tuotteistettuja, avoimia innovaatioympäristöjä (Living Labit), jotta pystymme sekä houkuttelemaan kansainvälisiä tuotekehitysyksikköjä Satakuntaan että toimimaan yritysten tuotekehityksen kumppanina. Projektin idea pohjautuu useisiin Satakunnassa rakentuneisiin Living 13

16 Lab ympäristöihin, joista keskeisimpinä ovat Porin seudun kehittämiskeskuksen Hyvinvointiteknologian Living Lab ja Prizztech Oy:n OIP-tapahtumakehitysympäristö. INSTITUUTTI? - hankkeen tavoitteena on käynnistää Satakunnassa kansallisesti erottuva, uudenlainen yritysten kilpailukykyä kehittävä instituutti, joka tukee yrityksiä erityisesti haastavissa muutostilanteissa sekä strategisissa henkilöstöhallinnan ja johtamisen kysymyksissä. Meriteollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava Vuoden 2008 finanssikriisin takia telakoiden tilaukset romahtivat koko maailmassa ja myös Suomessa. Hiljaisen kauden jälkeen markkinat ovat alkaneet elpyä, mutta Suomen meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseen on panostettava kireässä kilpailutilanteessa. Ympäristö- ja innovaatiotukien rinnalla tarvitaan valtion tilauksia sekä jatkoa myös tulevina vuosina EU:n tukidirektiiville, kansalliselle rahoitukselle ja valtiontakauksille. Laivanrakennuksen innovaatiotuki tulisi ulottaa koskemaan myös Satakunnalle tärkeää offshore-teollisuutta ja muutoinkin offshoresektorin kehittäminen tulee huomioida tasapuolisesti meriteollisuuden kehittämisessä. Edellä mainittujen tukitoimien ohella tulee edistää ja tukea meriteollisuuden uusiutumista sekä alihankkijaverkostojen kehittymistä ja kansainvälistymistä sekä varata näihin tarkoituksiin riittävä rahoitus ja joustavat toimintamallit Luova yrittäjyys Alueelliset elokuvatuotantokeskukset on vakinaistettava Alueelliset elokuvatuotantokeskukset ovat osoittaneet toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Niiden avulla ammattimaista tuotantotoimintaa on saatu laajennettua eri puolille Suomea. Yksi merkittävä alueellinen tuotantokeskus on Villilä Studiot Nakkilassa. Villilässä tehdään pitkäjänteistä työtä tvja elokuvatuotantojen saamiseksi Villilään, saatujen tuotantojen palvelemiseksi laadukkaasti sekä tuotantopalveluiden kehittämiseksi. Toiminnan kehittäminen edistää erityisesti luovan alan ja oheispalvelujen yrittäjyysmahdollisuuksia alueella. Satakunnassa tuotantokeskuksen toimintaa tukee sen välittömässä yhteydessä alan ammattiopisto. Yhteistyökumppaneita ovat myös Kankaanpään taidekoulu, Palmgren-konservatorio, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja Aaltoyliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin yksiköt. Alueelliset elokuvatuotantokeskukset toimivat paljolti projektikohtaisten tukien varassa. Se ei riitä takaamaan ammattimaisen henkilöstön pysyvyyttä eikä sellaista valtakunnallista ja alueellista vaikuttavuutta, mihin olisi mahdollisuus. Luovan talouden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on käynnistetty Satakunnan Apparaatin toiminnan kaksivuotisella hankkeella (ELY / EAKR). Apparaatti on törmäyttämis- ja kohtaamispaikka, joka madaltaa yritysten, opiskelijoiden ja alkavien yrittäjien kynnystä työskennellä muualla ja muiden kanssa. Varsinainen Apparaatti-toiminta on yritysten toimeksiantojen ja Satakunnan korkeakoululaitoksen opiskelijoiden kohtauttamista. Sen lisäksi satakuntalaisessa mallissa on mukana opiskelijoiden yrityskiihdyttämö-toiminta, väliaikaisesti työttömäksi joutuneiden yritystoiminnan kiihdyttäminen (Protomo) sekä tila, jota yksinyrittäjät voivat käyttää väliaikaisena työskentelytilana (Hub). Apparaatti on osa valtakunnallista Protomoverkostoa. Apparaatille on tehty verkkopalvelu ja toimipisteet ovat Porissa Huittisissa ja Raumalla. ELY-keskuksen rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa tavoitteena on vahvistaa luovien toimialojen yritysten ja toimijoiden liiketoimintaosaamista, mahdollistaa luovan osaamisen hyödyntäminen muiden toimialojen kehittämisessä sekä löytää verkostoitumisen avulla 14

17 kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Hankkeen toteutus tapahtuu yhteistyössä Rauman kaupungin ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n toteuttamana hankekokonaisuutenata. Satakuntalaiset keksijät saavat apua ja neuvoja keksintöjensä kehittämiseen liittyvissä asioissa kuntien elinkeinotoimijoilta ja Prizztech Oy:stä. Prizztechistä toimii Keksintösäätiön Tuoteväyläpalvelun edustaja ja keksijöiden ensimmäinen kontaktipinta Satakunnassa. Palvelu rahoitetaan Satakunnan ELY-keskuksen myöntämällä kaksivuotisella EU-hankerahoituksella ja palvelun toteuttamisessa tehdään muutenkin tiivistä yhteistyötä Satakunnan ELY-keskuksen kanssa. Palvelun rahoittamiseen osallistuu suuri osa alueen kunnista. Alueellinen taidetoimikunta säilytettävä Satakunnassa on säilytettävä itsenäinen taidetoimikunta, jolla on maakunnassa oma toimipiste. Taidetoimikunnan tehtäviin tulee kuulua yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa maakunnallisen kulttuuristrategian laadinta ja toteuttaminen sekä päätöksenteko maakunnallisista taideapurahoista Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen toiminta ja rahoitus on vakinaistettava Nykymuotoisten monitieteisten yliopistokeskusten toimintaa on edelleen vahvistettava ja kehitettävä. Yliopistokeskusten sijaintimaakuntien tavoitteena on väestön koulutustason kohottaminen sekä maakuntien kilpailukyvyn ja korkeamman tason osaamisen turvaaminen. Porin yliopistokeskuksen vaikutus näkyy jo maakunnan väestön koulutustason kohoamisena. Yliopistokeskuksesta valmistuneista yli 60 % työllistyy Satakuntaan, mikä on yliopistojen joukossa valtakunnan korkein luku, mikä samalla osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Porin yliopistokeskuksessa on voitava jatkaa ylioppilaspohjaista tutkintokoulutusta. Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja tuettava niiden yhteistyön kehittämistä. Yliopistokeskusten kehittämiseen tarkoitetun määrärahan tulee sisältyä korvamerkittynä opetusministeriön pääluokan talousarvioon. Muu korkeakoulutus ja tutkimusyksiköt Satakunnassa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tavoitteena on Sat@Opin täydennyskoulutustoiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan strategian mukaan Rauman yksikkö on profiloitunut juuri varhaiskasvatuksen sekä käsityökasvatuksen perustutkinto-opetukseen ja tutkimukseen. Tällöin yksikössä jo olemassa olevaa asiantuntijuutta voidaan entistä paremmin hyödyntää myös täydennyskoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Vesi-Instituutti WANDERin toimiala on talousvesi ja sen kanssa kosketuksissa olevien materiaalit Wanderin tavoitteena on synnyttää Raumalle pysyvä kansallisesti merkittävä asiantuntijaorganisaatio Teknologiatalo Sytyttimeen. Se kerää vesialan toimijoita yhteen Länsi- Suomen alueella sekä etsii yrityksiä, jotka tulevaisuudessa voisivat innovoida ja kehittää itselleen uutta liiketoimintaa vesialalta. Tavoitteena on myös kannustaa ja ohjata yrityksiä kansainvälisille markkinoille joko osana verkostoa tai yksinään sekä parantaa tutkimuslaitosten kansainvälisiä toimintaedellytyksiä. Pyhäjärvi-Instituutti Eurassa on merkittävä toimija luonnonvesien puhtauden edistämisessä. Magneettiteknologiakeskus kehittää ja vahvistaa magneettiteknologiaan liittyvää osaamista tavoitteenaan alan teollisuuden kehittyminen alueellisesti ja kansallisesti. Monet Satakunnan 15

18 materiaali- ja energiaklustereiden yritykset hyödyntävät tuotteissaan ja prosesseissaan magneettiteknologiaa. Keskus edistää alan opetusta ja tutkimusta mm. yhteistyössä TTY:n Porin yksikön kanssa, tutkimushankkeissa yritysten kanssa sekä tarjoamalla yrityksille tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. TTY:n Elektroniikan Rauman tutkimusyksikön (ELE-Rauma) ja TTY:n Hydrauliikan Rauman tutkimusyksikön (IHA-Rauma) toimintaedellytyksiä kehitetään ja niiden yhteistyöverkostoja ja aluevaikuttavuutta parannetaan. Kehittäminen jäsentyy ydintutkimusalueittain, jotka ovat RFID- ja sensoriverkkotutkimuksen toimintaedellytykset, sekä merihydrauliikka- ja etädiagnostiikkatutkimuksen toimintaedellytykset. Tavoitteena on vakinaistaa toiminta. Tampereen teknillisen yliopiston Kankaanpään yksikön kehitystyön kohteena on puettava teknologia. Tavoitteena on vakinaistaa toiminta. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Rauman yksikön tavoitteena on kehittää vakiinnuttaa se osaksi satakuntalaista korkeakoulukenttää. Yksikkö edistää meriteollisuusja merenkulkusidonnaisten, lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten, kouluttautumista ja edistää osaltaan alan ja alueen vetovoimaa. Maakunnallinen ennakointi Maakunnallisen alue-ennakoinnin yhteistyöfoorumin tehtävänä on tarjota kattavalle maakunnalliselle suunnittelu- ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan hallinnoimien ESR-rahoitteisten ENSA- ja SataViisari -projektien tavoitteena on ennakoinnin käytännön kehittäminen. Projektit toteutetaan yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden sekä kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Satakuntaliiton intressinä on, että yhteinen tietämys tulevaisuudesta erityisesti koulutuksen ja osaamisen ennakoinnin näkökulmasta saadaan toimijoiden hallintaan ja projektien tulokset esim. ennakointimallien osalta siirtyvät osaksi käytännön toimintaa. Satakuntaliitto on mukana (TEM:n rahoittamassa) projektissa, jossa pilotoidaan ennakoinnin kansallista mallia kuuden maakunnan yhteistyönä (Länsi-Suomen liitot ja Hämeen liitto). Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnan toisen asteen koulutuksen järjestäjät ovat yhdistäneet voimavarojansa aiempaa tiiviimmän koulutusverkoston luomiseksi. Jatkuva kehitystyö on ollut käynnissä vuodesta 1999 alkaen. Tuloksena on syntynyt kaksi isoa tiiviissä yhteistyössä toimivaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Länsirannikon koulutus Oy Winnova ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Yhteistyötä on alkaen koordinoitu Satakuntaliiton hankkeena erityisesti lukioiden näkökulmasta. Tavoitteena on monipuolisen, laadukkaan ja tasa-arvoisesti saavutettavan perusopetuksen jälkeisen opintotarjonnan turvaaminen alueen nuorille. Erityisen huolestuttavana etenkin yhteiskuntatakuun toteutumisen näkökulmasta Satakunnassa nähdään aloituspaikkojen määrän ja oppisopimuskoulutuksen väheneminen. 16