LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 1

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä AIKA klo 11:00-14:00 PAIKKA Ranuan eläinpuiston kokoustilat KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 4 3 Ranuan kunnan taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 5 4 Vuoden 2012 Lapin kuntien valtionosuudet 6 5 Kuntataloustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle Lapin kuntien vuoden 2012 talousarviot 8 7 Suojelualueiden verotus 9 8 Alueellistaminen Lapin maakunnassa 10 9 Muut asiat 11

2 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Väyrynen Kari 11:00-14:00 puheenjohtaja Mikkola Allan 11:00-14:00 jäsen Melaluoto Tapani 11:00-14:00 jäsen Hakala Sirpa 11:00-14:00 jäsen Lankila Sirkka 11:00-14:00 jäsen Keskitalo Pentti 11:00-14:00 jäsen Vuorjoki Anne 11:00-14:00 jäsen Hyvärinen Antero 11:00-14:00 jäsen POISSA Pesonen Viljo jäsen Lotvonen Esko maakuntajohtaja MUU Säärelä Marjo 11:00-14:00 sihteeri Hyry Maiju 11:00-14:00 yhteysjohtaja Sarapää Kimmo 11:00-12:00 Ranuan kunnanjohtaja Hinno Tommi 11:00-12:00 Ranuan eläinpuiston toimitusj. ALLEKIRJOITUKSET Kari Väyrynen Puheenjohtaja Marjo Säärelä Pöytäkirjanpitäjä 1-9

3 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Kokouksen avaaminen LLkttr 1 Esitys: Suoritetaan kokouksen avaaminen ja todetaan läsnäolijat. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat

4 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Edellisen kokouksen pöytäkirja LLkttr 2 Työryhmän tekemän päätöksen mukaisesti edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Edellisen kokouksen pöytäkirja on lähetetty sähköpostilla kokoukseen osallistuneille kommentoitavaksi. Kokouksen pöytäkirja on tämän esityslistan oheis ma te ri aa lina. Esitys: Työryhmä hyväksyy kokouksen pöytäkirjan. Päätös: Työryhmä hyväksyi kokouksen pöytäkirjan.

5 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Ranuan kunnan taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät LLkttr 3 Esitys: Työsuunnitelman mukaisesti kuntataloustyöryhmä pitää kokouksensa eri seutukunnissa ja tu tus tuu samalla ko. kuntaan. Kuntataloustyöryhmä kuulee alus tuk sen Ra nuan kun nan ta lou des ta ja tulevaisuuden näkymistä. Merkitään tiedoksi. Päätös: Kuntataloustyöryhmä kuuli kunnanjohtaja Kimmo Sarapään alustuksen Ranuan kunnan taloudesta, kuntauudistuksesta ja Suhangon kaivoshank keen tilanteesta. Toimitusjohtaja Tommi Hinno esitteli työryhmälle Ranuan eläinpuis toa ja kertoi puiston tulevaisuuden suunnitelmista.

6 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Vuoden 2012 Lapin kuntien valtionosuudet LLkttr 4 Valtiovarainministeriö tekee päätöksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja kotikuntakorvauksen perusosista varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinenperuste. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 001,49 euroa/asukas. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta alentaa hallitusohjelman mukainen valtion osuusleikkaus 631 milj. euroa, joka on otettu huomioon valtionosuuspro sentissa ts. kunnan asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa (leikkauksen vaikutus 118 euroa/asukas). Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) teki joulukuussa 2011 päätöksen kunnille vuodeksi 2012 myönnettävästä valtionosuudesta (Muut opetus- ja kult tuuritoimen valtionosuudet 2012). Päätökseen sisältyvät opetus- ja kulttuu ritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 5 :n tarkoittamat koulu tusmuodot, kulttuurilaitokset, liikuntatoiminta ja nuoriso työ. OKM:n päätök sen mu kainen rahoitus yh distetään maksatuksessa muun valtion osuuden yhtey teen, joten tätä ra hoitusta ei makseta tai peritä erikseen. Esityslistan liitteeksi on koottu Lapin kuntien vuoden 2012 valtionosuudet sekä eritellyt laskelmat peruspalveluiden valtionosuudenperusteista. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisäksi työryhmä esittää hallitukselle huolestuneisuutensa verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausjärjestelmän muutoksesta johtuvasta Savu kosken kunnan heikentyneestä taloudesta. Liitteet 1 Laskelmat Lapin kuntien vuoden 2012 valtionosuuksista

7 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Kuntataloustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2012 LLkttr 5 Kuntataloustyöryhmä on vuosittain laatinut toimintasuunnitelman, joka pitää sisällään työryhmän toimintaan kuuluvat keskeiset asiat sekä alus tavan ko kous suun ni tel man. Esityslistan liitteenä on luonnos työryhmän toimintasuunnitelmaksi vuo del le Kuntataloustyöryhmän keskeinen tehtävä on ottaa kantaa lähinnä lausuntojen muodossa kunta-alan talouteen ja toimintaan liittyvissä valmisteilla olevissa asioissa. Työryhmä valmistelee merkittävät kunta-asiat Lapin lii ton hallitukselle. Vuonna 2012 kuntataloustyöryhmän toiminnan keskiössä on valtiovarainministeriön Jyrki Katai sen hallituksen ohjelman mukaisesti käynnis tä mä kun ta uu dis tus -han ke. Esitys: Työryhmä hyväksyy toimintasuunnitelman vuodelle Päätös: Hyväksyttiin pöytäkirjan liitteenä olevaan toimintasuunnitelmaan 2012 kokouksessa tehdyin lisäyksin. Liitteet 2 Kuntataloustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2012

8 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Lapin kuntien vuoden 2012 talousarviot LLkttr 6 Vuoden 2012 talousarvioiden perusteella Lapin kuntien taloudellisessa tilanteessa on havaittavissa heikkenemisen merkkejä. Keminmaan ja Savukosken kunnat arvioivat vuosikatteen painuvan negatiiviseksi, kun taas kah te na edelli senä vuotena kaikilla Lapin kunnilla oli positiivinen vuosikate. Kui ten kin ta lo us ar vi oi den pe rus teella ko ko La pin vuosikate näyt täi si ole van hie man pa rempi vuonna /asu kas, kuin vuon na /asukas, eikä siten koko Lapin tilanne ole vielä kovin huolestuttava, vaikkakin yksit täisillä kunnilla on taloudellisia vaikeuksia. Hyvänä merkkinä voidaan pitää myös sitä, että lainakanta näyttää edelleen olevan laskusuunnassa, talousarvioiden mukaan Lapin kunnilla olisi vuoden 2012 lopussa lainaa yhteensä /asukas (Ta /asukas). Investointitaso näyttää keksimäärin olevan maltillisella tasolla ja si ten lainarahan tarve kunnissa ei ole suuri. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 3 Lapin kuntien vuoden 2012 talousarviot

9 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Suojelualueiden verotus LLkttr 7 Muutamat Lapin kunnat Sallan kunnan johdolla ovat asettaneet valtion omistamien luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentin vuodella Edellisessä kokouksessaan kuntataloustyöryhmä esitti, että Lapin liiton hallitus lähtee voimakkaasti ajamaan suojelualueiden kiinteistöverotusta ja ilmaisee siten huolestuneisuutensa kuntien tulopohjan kehityksestä. Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä on teettänyt selvityksen Pohjois-Lapin suojelualueiden kokonaistaloudellisesta vaikutuksesta. Bionova Oy:n laatima raportti on esityslistan liitteenä. Sel vi tyk sen mukaan luon nonsuojelun kompensoinnin mää ritystavat valtionhal lin nossa ovat ei-läpi näkyviä, laskelmien perusteet epä sel viä ja todennäköi sesti vanhen tuneita sekä kompensointitasojen määri tys prosessi kokonai suutena seka va. On gelmana on mm., että suojelu alueilla sijaitsevien met sien pinta-ala tiedot ei vät täysin vastaa todellista ti lannet ta. Tarkat tie dot suojeltu jen met säheh taarien määristä on saatavissa Met sä hallitukselta ke väällä 2012 paikkatie tojärjestelmän uudistuksen jäl keen. Tällöin vero kor vaus alaan tosiasialli sesti kuuluvien metsien todellinen mää rä selviää. Yhteisövero jyvitetään kunnille yritysten toimipaikkojen ja usean toi mi paikan tapauksessa henkilöstömäärien mukaan. Yksittäisen kunnan jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen ja vastaavien toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien kes kiarvo. Yhteisövero on erittäin suhdanneherkkä veromuoto. Yhteisöverojen tilityksessä kuntien metsäerään vaikuttavat metsäkeskuksittain lasketut bruttokantorahatulot, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella ole vien metsämaapinta-alojen suhteessa. Suojelualueiden metsämaan osal ta saamatta jääneet kantorahatulot arvostetaan metsän keskimääräisellä tuo tolla. Koska selvityksen mukaan suojelualueiden saaminen kiinteistöverojärjestelmän piiriin voi olla hidas vuosia kestävä prosessi, on todennäköisesti kannattavampaa pyrkiä edistämään yhteisöveron metsäerää koskevan kompensaatiojärjestelmän laskentaperusteiden tarkistamista ja uudistamista. Esitys: Päätös: Kuntataloustyöryhmä esittää Lapin liiton hallitukselle, et tä se edis tää nykyisen metsäerää koskevan kompensaatiojärjestel män muutta mis ta ja selventämistä. Työryhmä hyväksyi esityksen lisäyksellä, että olisi selvitettävä myös muut verotuksen epäkohdat/rakenteelliset vääristymät esim. yhteisöveron tuo ton ja kaantuminen pääkonttori- ja tuotantopaikkakuntien välillä, tuulivoimaloiden kiin teis tö vero ja kai vos toi min nan verotus. Liitteet 4 Pohjois-Lapin suojelualueiden kokonaistaloudellinen vaikutus

10 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Alueellistaminen Lapin maakunnassa LLkttr 8 Valtion toimintojen alueellistaminen aloitettiin vuoden 2002 lopulla. Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja se perustuu lakiin ja asetukseen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti toteutetaan arviointi valtion toimin tojen alueellistamisen tuloksista ja menettelytavoista vuoden 2011 loppuun mennessä. Ministerityöryhmä käsittelee alueellistamisen jatkotoimia selvi tysten valmistuttua kevätkaudella Alueellistamistoimenpiteitä oli mennessä toteutuneena hen kilötyövuotta, niiden lisäk si päätettyinä 496 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 342 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta. Suuralueittain tarkas teltuna Poh jois-suomeen on alueellistamistoimista kohdistu nut n %. Lappiin on alueellistettu n. 380 henkilötyövuotta. Alueelliste tuista työpai koista Lapissa valtaosa on sijoittunut Rovaniemelle. Kemijärvi, Tor nio ja Sodankylä ovat myös saaneet alueellistettuja valtion toimintoja, li säk si Pel loon on saa tu muu ta man hen kilö työ vuo den verran verohallinnon teh tä viä. Alueellistamisen ongelmana on ollut mm. sen osittainen ristiriitaisuus valtion tuottavuusohjelman kanssa. Lisäksi alueiden osaamis- ja toimintokeskittymät (klusterit) on otettu puutteellisesti huomioon alueellistamistoimenpiteissä. Esitys: Merkitään tiedoksi selvitys Alueellistamisesta Lapin maakunnassa Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 5 Alueellistaminen Lapin maakunnassa

11 LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Muut asiat LLkttr 9 Tiedoksi: 1. Kuntauudistuksen aluekierros Rovaniemellä Muut mahdolliset kuntataloustyöryhmän esille ottamat asiat. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisäksi työryhmä keskusteli työvoimahallinnon palkkatukimäärärahojen leikkauksista ja päätti, että kunta-asiantuntija tekee kunnille lyhyen kyselyn määrärahaleik kauksen merkityksestä. Maiju Hyry kertoi työryhmälle EU:n tulevaan rakennerahastokauteen liittyvis tä ministeriön suunni telmista. Kuntataloustyöryhmän seuraava kokous pidetään Enontekiöllä klo 9.00.

12 Laskelma kuntien valtionosuuksista ja niiden yhteydessä maksettavista eristä vuonna 2012, ennakkotieto Lähde: VM/Kuntaosasto ja OKM Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät, joiden maksatus hoidetaan keskitetysti, Maksetaan Valtion- Maksettiin luku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet mutta joita ei kirjata valtionosuuksiin kunnalle osuudet kunnalle 2010/11 palvelujen perustuva toimen yhteensä Elatustuen Kotikunta- Kotikunta- Kotikunta- vuonna 2012 yhteensä vuonna 2011 valtionosuus valtion- valtion- vuonna 2012 palautukset korvaus- korvaus- korvaus, vuonna 2011 (= yhden osuuksien osuudet ( 2,47 /as.) tulot menot netto (A+B+C) putken vos) tasaus (ennakkot.) euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa A B C Lapin kunnat Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio

13 Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto Vuoden 2012 kuntajaolla. 1) Luvut sisältävät myös elatustuen palautukset (2,47 /as.), joita ei kunnan kirjapidossa kirjata valtionosuuksiksi Kunta Asukas- Sos.- ja Kunnan Laskennallisten Yleinen Erittäin Valtion- Järjestelmä- Verotuloihin Kunnan Kunnan luku terv.toimen, omarahoitus- kustannusten ja osa harva asutus, osuuteen muutoksen perustuva perus- perus- 2010/11 esi- ja perus- osuus omarahoitus- saaristoisuus tehtävät tasaus valtion- palvelujen palvelujen opetuksen sekä (vos-% 31,42) osuuden ja saame- vähenn. osuuden valtionosuus valtionosuus kirj. ja kultt.toimen erotus laisuus ja lisäykset tasaus vuonna 2012 vuonna 2011 laskennallinen 3 001,49 (=valtion osuus netto euroa peruste euroa/asukas laskennallisiin 1) euroa kustannuksiin) euroa euroa euroa euroa euroa euroa Kaikki kunnat Lappi Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio

14 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto Vuoden 2012 kuntajaolla. Kunta Asukas- Perusosa Kaksi- Taajama- Taajama- Väestö Saaristo- Syrjäisyys- Asukasluvun Yleinen osa 2012 Yleinen luku kielisyys- asukkaita rakenne- saaristo- lisä lisä muutokseen osa 2010/11 lisä lisä osa- perust. lisä euroa /as euroa euroa euroa kunnissa euroa euroa euroa euroa Kaikki kunnat Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio sivu 1

15 Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisalueen kunnan lisäosat vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto Vuoden 2012 kuntajaolla. Kunta Asukas- Saaristoisuuden ja harvan asutuksen lisätuki, euroa luku 2010/11 Saaris- Harva Saame- Yhteensä toisuus asutus laiset Kaikki kunnat Lappi Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio sivu 1

16 Laskelma sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennallisista kustannuksista vuodelle 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto Vuoden 2012 kuntajaolla (ei kuntaliitoksia vuonna 2012) Kunta Asukas- Päivä- Lasten- Vammais- Työttö- Työttö- Sairas- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset, 1000 Terveydenhuollon laskennalliset Syrjäi- Lask. luku hoito- suojelu- kerroin mien myys- tavuus- kustannukset, 1000 syys- kustan kerroin kerroin määrä aste kerroin Ikärak. Siitä: Lasten- Vammai- Työttö- Yhteensä Ikäraken- Sairas- Yhteensä korotus nukset 2010 % mukaan 0-6 v. suojelun suuden myyden teen tavuuden yht. yhteensä osuus perust. perust. mukaan mukaan mukaan Yhteensä , Lappi Enontekiö , , , ,0 1, Inari , , , ,8 1, Kemi , , , ,4 1, Kemijärvi , , , ,4 1, Keminmaa , , , ,2 1, Kittilä , , , ,3 0, Kolari , , , ,1 1, Muonio , , , ,1 0, Pelkosenniemi , , , ,0 1, Pello , , , ,3 1, Posio , , , ,2 1, Ranua , , , ,3 1, Rovaniemi , , , ,3 1, Salla , , , ,0 1, Savukoski , , , ,2 1, Simo , , , ,7 1, Sodankylä , , , ,6 1, Tervola , , , ,9 1, Tornio , , , ,4 1, Utsjoki , , , ,4 1, Ylitornio , , , ,3 1,

17 Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto Vuoden 2012 kuntajaolla. Kunta Asukas- Asukas- Esi- ja perusopetus, 1000 euroa: Kirjasto, 1000 euroa: Yleinen Taiteen- Esi- ja perustiheys luku Perusosa Perusosan korotukset: Yhteensä Perus- Asukas- Yhteensä kulttuuri- perus- opetus sekä as./km /11 Asukas- Asukas- Yläaste- Kaksi- Saaristo Ruotsin- Vieras- osa tiheys- toimi opetus kulttuuritiheys tiheys ikäiset kielisyys kieliset kieliset korotus palvelut < 40,0 < 4,0 yhteensä as./km 2 as./km euroa Kaikki kunnat 17, Enontekiö 0, Inari 0, Kemi 236, Kemijärvi 2, Keminmaa 13, Kittilä 0, Kolari 1, Muonio 1, Pelkosenniemi 0, Pello 2, Ranua 1, Rovaniemi 7, Salla 0, Savukoski 0, Simo 2, Sodankylä 0, Tervola 2, Tornio 19, Utsjoki 0, Ylitornio 2,

18 Kuntataloustyöryhmän työsuunnitelma vuodelle 2012 Suunnitelma ei sisällä yksittäisiä tehtäviä, vaan asioita, joihin työryhmä ottaa tarvittaessa kantaa, laatii lausunnot Lapin liiton puolesta ja on muutoinkin mukana valmistelussa siltä osin kuin Lapin liitto on valmistelu- ja/tai toteutusvastuussa. 1) Erikoissairaanhoidon palvelut Työryhmä seuraa aktiivisesti Lapin sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityksen ehdotusten etenemistä. Selvityksen pohjalta osa Lapin kunnista on tilannut Kuntamaisemalta kuntakohtaiset raportit sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuoden 2011 tietoihin perustuvat vertailuraportit valmistuvat hutikuun 2012 lopussa. 2) Kuntapalvelujen kehittäminen Työryhmä osallistuu mahdollisiin kuntien omiin ja kuntien yhteisiin kuntapalvelujen kehittämistoimenpiteisiin asiantuntijaelimenä, mikäli kunnat tätä haluavat. Työryhmä osaltaan edistää KASTE ohjelmakauden mukaisten toimenpiteiden käynnistymistä ja etenemistä Lapin maakunnassa sekä seuraa Kuntauudistus hankkeen etenemistä. 3) Lainsäädäntöhankkeet Työryhmä seuraa aktiivisesti kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita sekä pyrkii vaikuttamaan valmisteluvaiheessa hankkeisiin niin, että Lapin maakunnan erityisolosuhteet lainsäädäntötyössä tulevat huomioiduksi. Vuoden 2012 aikana keskeinen osa kuntien toimintaa sääntelevä lainsäädäntö on uudistuksen kohteena. Merkittävimpänä lainsäädäntöhankkeena vuonna 2012 on kuntarakennelaki. Hallituksen esitys rakennelaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä 2012 ja tavoitteen on lain voimaatulo vuoden 2013 alusta. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Tavoitteena on, että kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyy keväällä 2012 ja hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä Näin kuntalaki voisi tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusjärjestelmä myös uudistetaan kuntarakenneuudistuksen pohjalta. Tavoitteena on, että valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyy vuoden 2012 syksyllä ja uusi valtionosuusjärjestelmä tulisi voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista pohtinut työryhmä jätti esityksensä Tavoitteeksi asetettiin se, että päätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisrakenteesta tehdään viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Niin ikään kuntien kannalta merkittävä, pitkään valmisteilla ollut, vanhuspalvelulaki on tarkoitus säätää vuoden 2012 aikana. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella keväällä Tavoitteena on, että uudistettu lakiluonnos valmistuu mennessä ja hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Ikääntyneitä koskevan lainsäädännön (ns. ikälaki) on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana.

19 Työryhmä valmistelee Lapin liitolta mahdollisesti pyydettävät lausunnot ja seuraa aktiivisesti lainsäädäntöhankkeiden etenemistä. 4) Kuntatalouden rahoitus Työryhmä toimii valtionosuusuudistus- ja verotuksen uudistushankkeissa aktiivisesti sen puolesta, että Lapin erityisolosuhteet ja Lapin kuntien taloudelliset toimintamahdollisuudet tulee riittävästi huomioiduksi. Kuntataloustyöryhmä pyrkii selvittämään verotuksen rakenteellisia vääristymiä, joita ovat mm. suojelualueiden-, altaiden-, kaivosalueiden- ja tuulivoimaloiden verotus sekä yhteisöveron epäoikeudenmukainen jakautuminen pääkonttori- ja tuotantopaikkakuntien välillä. Vuoden 2012 aikana käynnistetään selvitys verotuksen epäkohdista ja ryhdytään ajamaan näiden oikaisemista Lapin kunnille oikeudenmukaisemmiksi. Työryhmä valmistelee Lapin liitolta mahdollisesti pyydettävät lausunnot. 5) Kuntatalouden seuranta Työryhmä seuraa kuntien talouden toteutumista vuosittain laadittavien talouden tunnuslukuraporttien avulla sekä pyrkii mahdollisuuksien mukaa laatimaan kuntia palvelevia ennusteita. Kuntien käyttöön tuotettavan kuntataloutta koskevan tietoaineiston tuotantoa kehitetään kuntataloustyöryhmän ohjauksessa. Alustava kokoussuunnitelma Tammikuu: talousarviot 2012, valtion alueellistamistoimet Lapissa Maaliskuu: Kuntauudistuksen aluekierroksen jälkitunnelmat, vuoden 2011 tilinpäätösarviot Kesäkuu: Lapin kuntien vuoden 2011 tilinpäätökset, Kuntalain kokonaisuudistuksen tilanne Syyskuu: Kuntien talous vuonna 2011 (tilastokeskuksen ennakkotiedot) Marraskuu: Arviot vuoden 2012 talousarvion toteutumisesta Tarkoituksena on pitää kokoukset eri seutukunnissa ja samalla tutustua ko. kuntaan.

20 KUNTIEN TALOUSARVIOT V Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2012 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä invest.*) Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi ** Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Lappi *) ilman omaisuuden myyntiä **) koko kaupunki liikelaitoksineen Lähde: kuntien ilmoitukset

21 KUNTIEN TALOUSARVIOT V /AS. Kunta As.luku 2012 Toimintakate /as. Verotulot /asukas Valtionos. /as. Vuosikate /asukas Poistot /asukas Tilikaudentulos /as. Tilik. yli- /alijä. /as. Lainat /asukas Nettoinvest. /as. ') Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Lappi *) ilman omaisuuden myyntiä

22 Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen luku vero-% rakennus asuinrakennus Muutos 2012 Muutos 2012 Muutos 2012 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Koko maa ,25 0,09 0,9 0,02 0,4 0,01 1 0,02 Manner-Suomi ,26 0,08 0,9 0,02 0,4 0,01 1,01 0,02 Lappi ,03-0,01 1,1 0,02 0,41 0,01 1 0,01 Enontekiö ,75 0,25 0,9 0,1 0,4 1 Inari ,35 0,6 1,2 Kemi ,75 1,13 0,5 1 Kemijärvi ,4 1 Keminmaa ,5 0,9 0,35 0,9 Kittilä ,95 0,15 0,35 0,95 Kolari ,85 0,4 1 Muonio ,5 0,85 0,35 0,95 Pelkosenniemi ,75-0,75 1,1 0,1 0,55 0,1 1,15 0,1 Pello ,25 0,7 0,32 0,8 Posio ,5 0,9 0,4 0,9 Ranua ,25 0,9 0,15 0,4 0,05 1 0,15 Rovaniemi ,35 0,4 1 Salla ,5 1 0,05 0,55 0,15 1,15 0,2 Savukoski ,25 1 0,05 0,5 0,1 1,1 0,15 Simo ,75 0,9 0,35 0,9 Sodankylä ,5 0,9 0,32 0,92 Tervola ,5 0,95 0,5 0,95 Tornio ,35 0,95 Utsjoki ,75 1,1 0,65 1,25 Ylitornio ,25 0,7 0,35 0,85

23 8 000 Toimintakate talousarviossa 2012 /as Toiminta kate /as Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

24 5 000 Verotulot talousarviossa 2012 /asukas Verotulot /asukas Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

25 6 000 Valtionosuudet talousarviossa 2012 /as Valtionos. /as Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

26 Verorahoitus TA 2012 (=verotulot + valtionosuudet) Lappi Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Verotulot /asukas Valtionos. /as. Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Kemi Inari Enontekiö % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

27 800 Vuosikate talousarviossa 2012 /asukas Vuosikate /asukas Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

28 1 400 Vuosikate, poistot, sekä investoinnit talousarviossa 2012 /as Vuosikate /asukas Poistot /asukas Nettoinvest. /as. ') Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

29 Lainat talousarviossa 2012 /asukas Lappi Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Kemi Utsjoki Inari Ylitornio Enontekiö Lappi Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

30 600 Tilikauden tulos TA 2012 /as Tilikauden tulos /as Lähde: kuntien ilmoitukset /MS

31 Pohjois-Lapin suojelualueiden kokonaistaloudellinen vaikutus Raportti Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Bionova Consulting

32 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Luonnonsuojelu Pohjois-Lapissa Suojelusta yleisesti - historia, tavoitteet ja mittakaava Pohjois-Lapin suojelualueiden laajuus Metsien suojelu Pohjois-Lapissa Luonnonsuojelun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Lapissa Taloudellisten vaikutusten kompensointi Valtion velvoitteet kompensoida suojelua Pohjois-Lapin yhteisöverokertymä ja tulot suojelun kompensaatiosta Suojelun kompensaation laskentatavat Nykyisen kompensaatiomallin oikeudenmukaisuus kuntien kannalta Suojelusta aiheutuva merkityksellinen haitta ja suojelusta poikkeaminen Valtionosuusjärjestelmän merkitys Kiinteistövero Yhteenveto ja jatkotoimenpide-esitykset Liite 1: Suojelualueet Pohjois-Lapissa Liite 2: Yhteisöveron metsäerän laskeminen Verontilityslain 13 :n mukaan

33 1 Johdanto Pohjois-Lapin kuntien pinta-alasta yli puolet kuuluu erilaisiin suojelualueisiin. Pohjois-Lapin kunnat kantavat suuren osan koko Suomen suojeluvastuusta. Kunnille aiheutuu tästä vastuusta mm. metsäverotulojen menetyksiä. Kunnille suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat menetykset on otettu huomioon kunnille tulevan yhteisöveron jakojärjestelmän kautta. Lisäksi valtio on toteuttanut tiettyjä alueen työllisyyttä ja taloutta edistäviä velvoitteita, joita sille on asetettu suojeluohjelmia perustettaessa. Kuntien näkökulmasta korvaukset ja toimenpiteet ovat riittämättömiä. Työn tavoitteena oli laatia selvitys Pohjois-Lapin suojelualueista ja näiden elinkeinollisesta ja taloudellisesta merkityksestä. Tavoitteena oli laatia arvio suojelualueiden kokonaistaloudellisesta merkityksestä Pohjois-Lapin kunnille. Kokonaisarvion perusteella tuli määrittää jatkotoimenpideehdotukset ja esitykset kompensaation kehittämisestä. Bionova Consulting on laatinut tämän selvityksen perustuen olemassa oleviin tietoihin suojelun kompensoinnista sekä sen taloudellisista vaikutuksista. Luonnonsuojelun kompensoinnin määritystavat valtionhallinnossa ovat ei-läpinäkyviä, laskelmien perusteet epäselviä ja todennäköisesti vanhentuneita sekä kompensointitasojen määritysprosessi kokonaisuutena sekava. Edellä mainituista syistä johtuen tärkeä osa selvitystyötä ovat olleet alan asiantuntijoiden sekä kompensaatioita käytännössä määrittävien tahojen haastattelut. Lisäksi on hyödynnetty erikseen tiedoksi saatuja laskelmia. Työssä hyödynnettiin myös kirjallisuusanalyysejä koskien suojelun kompensaatiota. Jatkotoimenpiteitä toteutettaessa tulee tukeutua lähitulevaisuudessa saataviin lisätietoihin Pohjois- Lapin suojelualueiden metsien määrästä sekä mahdollisesti lisäselvityksiin. 3

34 2 Luonnonsuojelu Pohjois-Lapissa 2.1 Suojelusta yleisesti - historia, tavoitteet ja mittakaava Ensimmäiset päätökset suojella luontoa Suomessa tehtiin 1800-luvulla, jolloin suojelun motiivit liittyivät matkailun edistämiseen ja maiseman turvaamiseen. Pitkällisen valmistelun jälkeen perustettiin ensimmäiset kansallis- ja luonnonpuistot vuonna 1938 ja verkosto laajeni vuonna Tällä hetkellä Suomessa on 37 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa, ja näiden lisäksi maassamme on satoja muita luonnonsuojelualueita. 1 Lainsäätäjällä on suojelulle useita tavoitteita, kuten monimuotoisuuden säilyttäminen, monimuotoisuuden tutkimus, maisema, virkistys ja matkailu. Suojelusta säädetään useissa laeissa. Luonnonsuojelulaki (LSL) on tärkein mutta vain yksi yli kymmenestä suojeluun vaikuttavista laeista. Luonnonarvojen säilyttämiseen esitetään vaateita muun muassa maan- ja luonnonvarojen käyttöä sekä kaavoitusta ja rakentamista sääntelevissä laeissa. Luonnonsuojelualueverkoston rakentaminen on perustunut lakeihin, asetuksiin ja valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Periaatepäätöksissä on esitetty suojelualueiden luonnontieteelliset näkökohdat mutta myös aluepoliittiset vaikutukset työllisyyden ja elinkeinorakenteen kannalta. Periaatepäätösmenettely otettiin käyttöön vuonna 1978 tukemaan maa- ja metsätalousministeriön varsin laajaa vastarintaa kohdannutta kansallispuistokomiteaa ja luvuilla maanomistajien kuulemis- ja valittamisoikeus suojelupäätöksissä oli ajoittain rajattua. Nykyisin maanomistajille tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen kauppaan tai alueen vaihtoon. 2 Yleisesti luonnonsuojelun politiikka on erityisesti Etelä-Suomessa Metso-ohjelman myötä siirtynyt voimakkaasti ohjelmalähtöisestä sääntelyjärjestelmästä omistajalähtöiseen järjestelmään, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja markkinaehtoisiin korvauksiin. Rahoitus on ollut Metson tavoitteiden toteutumisen merkittävin haaste. 3 Nykyisin luonnonsuojelupolitiikkaan vaikuttaa voimakkaasti myös Natura 2000 ohjelma, joka on kansallisiin suojeluohjelmiin verrattuna merkittävästi jäykempi aluevaihdoille, poikkeuksille ja yleisesti alueen maankäytölle. 1 Lähde: Ympäristöministeriö Valtioneuvoston suojelupäätöksissä ja niiden yhteydessä kirjattujen valtion velvoitteiden täyttyminen. Selvityshanke. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. 92 s. 2 Lähde: Ympäristöministeriö Valtioneuvoston suojelupäätöksissä ja niiden yhteydessä kirjattujen valtion velvoitteiden täyttyminen. Selvityshanke. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. 92 s. 3 Suvantola, L. & Similä, J Luonnonsuojeluoikeus. Edita Publishing. 384 s. 4

35 2.2 Pohjois-Lapin suojelualueiden laajuus Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty suojelualueiden laajuus Sodankylässä, Inarissa ja Utsjoella. Natura-ohjelma on toimeenpantu lähes täysimääräisesti kansallisilla suojeluohjelmilla, ja ohjelmat menevät alueellisesti päällekkäin. Suurin osa luonnonsuojelualueista luetaan erämaa-alueisiin sekä kansallispuistoihin. Alueista 99,9 % on valtion omistuksessa. Liitteissä on esitetty yksityiskohtaisempia tietoja suojelualueista. Taulukko 1: Natura 2000 ohjelman toimeenpano kansallisilla suojeluinstrumenteilla 4 Natura-alueiden Natura alueet Koko (ha) Kunnan pintaala (ha) osuus kunnan pinta-alasta (%) Sodankylä % Inari % Utsjoki % Pohjois-Lappi % Taulukko 2. Suojelualueiden määrä suojeluinstrumenttien mukaisesti Pohjois-Lapissa 5 Kansalliset suojeluinstrumentit (ha) Sodankylä Inari Utsjoki Yhteensä Osuus (%) Erämaa-alue ,2 % Kansallispuisto ,6 % Luonnonpuisto ,1 % Soidensuojelualueet ,0 % Lehtojensuojelualueet ,0 % Yksityiset suojelualueet ,1 % Yhteensä ,0 % Taulukko 3: Luonnonsuojelualueiden omistussuhteet Pohjois-Lapissa 6 Kansallisilla ohjelmilla määritettyjen luonnonsuojelualueiden omistussuhteet (ha) Sodankylä Inari Utsjoki Yhteensä Osuus (%) Valtion omistuksessa olevat suojelualueet ,9 % Yksityisten omistuksessa olevat suojelualueet ,1 % Yhteensä ,0 % 4 Lähde: Lapin ELY-keskus 5 Lähde: Lapin ELY-keskus 6 Lähde: Lapin ELY-keskus 5

36 Edellä esitetyt luvut suojelualueiden määristä ovat poikkeuksellisen korkeat kansallisessa ja kansainvälisessä tarkastelussa. Inarissa Natura verkoston piirissä on 58 % pinta-alasta, Utsjoella 80 % ja Sodankylässä 28 %. Kokonaisuutena Natura 2000 verkoston alueet muodostavat noin 51 % Pohjois-Lapin kuntien pinta-alasta. Muun Suomen pinta-alasta Naturaosuus on keskimäärin 14 % ja EU:n pinta-alasta 18 % 7. Pinta-alan lisäksi myös suojelun laadussa on eroja. Lapissa suojelun taso on huomattavasti useammin EU:n tavoitteen mukaisesti suotuisa verrattuna Etelä-Suomeen, jossa suojelun taso on usein epäsuotuisa tai heikko Metsien suojelu Pohjois-Lapissa Inarissa on metsää ha, josta on suojeltu ha (12,3 %). Sodankylässä luvut ovat ha ja ha (16 %). Suojelu aiheuttaa kunnille metsätalouden tuottojen menetyksiä, koska hakkuista ei saada verotuloja. On huomioitava, että taulukossa 4 osoitetut suojellun metsän pinta-alat eivät vastaa suojeltua metsää luonnossa, vaan sen suojellun metsän osuutta, josta verohallinto korvaa kunnille. Todellisuudessa suojellun metsän määrä on taulukon 4 tietoja suurempi. Aihetta on kuvattu laajemmin luvussa 4.4. Taulukko 4. Metsän ja suojellun metsän määrä Pohjois-Lapin kunnissa 9 Kunta Metsää (ha) Suojeltua metsää (ha) Suojelun osuus metsistä Sodankylä ,0 % Inari ,3 % Utsjoki ,0 % 7 Lähde: Suvantola, L. & Similä, J Luonnonsuojeluoikeus. Edita Publishing. 384 s. 8 Lähde: Suvantola, L. & Similä, J Luonnonsuojeluoikeus. Edita Publishing. 384 s. 9 Lähde: Metsähallitus ja Verohallinto 6

37 3 Luonnonsuojelun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Lapissa Luonnonsuojelusta aiheutuu kunnille sekä haittaa että hyötyä. Luonnonsuojelusta aiheutuu haittaa Pohjois-Lapissa ainakin 1. Metsätalouden tuottojen menetyksestä 2. Muiden luonnonvarojen tuotannon ja jalostuksen (mm. kaivannaiset, turvetuotanto ja voimalaitokset) hyödyntämismahdollisuuksien menetyksestä 3. Matkailutulojen menetyksestä silloin, kun luonnonsuojelu estää matkailun kehittämistä 4. Kiinteistöverotulojen menetyksistä mm. asumisen rajoittamisen vuoksi. 5. Edellä mainittujen menetysten kerrannaisvaikutukset mm. vähittäiskauppaan ja pienteollisuuteen Yksittäiselle kunnalle suojelun negatiivinen tai positiivinen kokonaisvaikutus on tapauskohtainen asia. Vaikutuksia voi olla erittäin vaikea konkreettisesti numeeristaa ja asiaan vaikuttanevat myös eri ihmisten, päättäjien ja intressiryhmien kokemukset ja mielikuvat. Haittojen konkreettinen osoittaminen voi myös olla haastavaa. Haitta muuttuu konkreettiseksi, kun jokin toiminta tai hanke estyy suojelun vuoksi. Koska suojelualueiden tiedetään olevan suojeltuja, monien hankkeiden suunnittelua alueille ei aloiteta. Koska hankkeita ei ole, ei ole haittaakaan. Pohjois-Lapissa suojelun takia osittain tai kokonaan estyneitä hankkeita tunnetaan ainakin alla olevan listauksen mukaisesti. Estyneet hankkeet on koottu Utsjoelta viime vuosilta ja vuosikymmeniltä. Hankkeet on koonnut Utsjoen kunta. 1. Tsieskuljoen vesivoimahanke - Alunperin evätty koskiensuojelulain nojalla, porotalouden vastustus (Kaldoaivi) - Nykyinen tilanne: Tsieskuljoen varrella lehtojensuojelualue (4,7 ha), muutoin rajaus erämaa-alueen ulkopuolella (Natura 2000) - Laitoksen koko 2,2 MW, vuosituotto 4,9 GWH - Investointikustannus 6,6, milj. - Aluetaloudellinen vaikutus 10 milj., sähkön hinnan alennus paikallisille liittyjille/käyttäjille 20 /MWh - suunnitelmaa ollaan käymässä läpi uudelleen. Uudessa hankkeessa laitoksen teho 3-kertaistuisi 7

38 2. Utsjoen lentokenttähanke - Alun perin esitetty Utsjoen Ailikkaan/Palopään alueelle. - Vaikeudet: tuuli- ja lumiolosuhteet, rajan läheisyys (lentokielto) - Vuosina tehtyjä vaihtoehtoisia selvityksiä (4 kpl) : Luomusjoki, Skallovaara, Kevo, Mieraslompolo 3. Sulaojan vesihanke - Natura aluetta (Paistunturin erämaa, Luomusjoen kuolpuna, harjujensuojeluohjelma) - Investointikustannus 1,4 milj., vuosituotto 10 milj. vuosittain - Tuotannon työllistäminen 6-8 htv 4. Palopään (Buollanoaivi) tuulipuisto/ tuulivoiman tutkimushanke ( MW) - Kaldoaivin erämaa-aluetta (Natura 2000) ja muita vaikeuksia - Laitoksen/puiston koko: 6 tuulivoimalaaa 1,5 MW. Tutkimus 2 tuulivoimalaa a 1,5 MW. - Vuosituotto 0,5 GWH - Investointikustannus 9 milj.. Tutkimushanke n. 3 milj. - Aluetaloudellinen vaikutus 13,50 milj. - Tuulivoiman osalta verotusarvo mahdollisesti /MWh 5. Pulmakjoen yhteyteen Barentsin kaasua hyödyntävä kaasuturbiinivoimala - Vaikeudet: kalatalous ja koskiensuojelulaki ja rantojensuojeluohjelma 6. Kaldoavin mineraalivarantoalue - Sisältyy Kaldoaivin erämaa-alueeseen, rajauksen sisään jää arvokas harjualue. Natura 2000-alue ja poronhoidolle tärkeä alue Haittojen lisäksi suojelusta aiheutuu alueen kunnille myös taloudellista hyötyä. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen laatiman Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset -raportin mukaan suojelun positiiviset paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Selvityksen mukaan valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat varat saadaan takaisin moninkertaisesti paikallisena elinkeinotoimintana ja työpaikkoina. Positiiviset talousvaikutukset perustuvat erityisesti matkailua ja imagoa parantavaan arvoon ja ne on laskettu perustuen kansallispuistojen käyntikertatietoihin, arvioihin kävijöiden rahankäytöstä sekä rahan kiertämisestä paikallistaloudessa. 8