Hyvän hoidon kriteeristö

Transkriptio

1 Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos

2 Hyvän hoidon kriteeristö antaa kokonaiskuvan muistisairaan ihmisen omannäköiseen elämään ja hyvään hoitoon liittyvistä osa-alueista toimii kaikkialla, missä muistisairas asuu, on kuntoutuksessa tai hoidossa toimii välineenä muistityön kehittämisessä, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa tarjoaa muistisairaalle ja läheiselle mahdollisuuden arvioida ja valita saamaansa tukea, hoitoa ja palveluja ohjaa päättäjiä, johtoa ja työntekijöitä laadun ja palvelujen tarkastelussa, suunnittelussa ja kehittämisessä 2

3 Kriteeristön työryhmä ja pilotit Työryhmä: geriatri Sari Andersson (Attendo) lakimies Riitta Husso (omavalvonta, Valvira) projektijohtaja Henna Nikumaa (Suomen muistiasiantuntijat ry) muistikoordinaattori Ulla Vuori (Muistivuori Oy) toiminnanjohtaja Eila Okkonen (Muistiliitto ry) asiantuntija Anita Pohjanvuori (Muistiliitto ry) Pilotoinnissa mukana olleet tahot: Kiimingin kotihoito Länsi-Vantaan Myyrmäen päivätoimintakeskus Porin Muistiyhdistys ry:n Rinkeplummapäivätoimintakeskus Suomen Dementiayhdistys ry:n Karpalokoti Taavin muistipalvelukeskus Vantaan muistipalveluohjaajat Vantaan päivätoimintakeskus Muut sisältöä tuottaneet ja kommentoineet asiantuntijat: erityistason perhepsykoterapeutti, psykoanalyyttinen paripsykoterapeutti, muistiasiantuntija Sanna Aavaluoma seksuaalineuvoja Eine Korhonen (T:mi Eine Korhonen, Suomen Dementiayhdistys ry) kouluttaja, sh, logoterapeutti LTI, työnohjaaja Miia Salonen (Terhokoti) geroartisti, kouluttaja, valmentaja, ekspressiivisen taideilmaisun ohjaaja Taina Semi ETT, dosentti Merja Suominen (Gerontologinen ravitsemus Gery ry) Muistiliiton oma asiantuntijatyöryhmä ja viestintäkoordinaattori Erityinen kiitos kuuluu Muistiliiton muistisairaiden ja läheisten työryhmän, Muistiaktiivien, jäsenille sekä erilliselle muistikodin omaisten ryhmälle. 3

4 Työkirjan tärkeimmät tavoitteet varmistaa muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen yksilöllisesti koordinoitu, kuntoutus, palvelut, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein ottaa muistisairas ja hänen läheisensä mukaan kehittämään omannäköisen elämän ja hyvän hoidon kokonaisuutta kaikissa vaiheissa huolehtia muistityön ihmislähtöisestä kokonaisuudesta moniammatillisena yhteistyönä tukea muistisairaan ja hänen läheistensä omannäköisen elämän ja hyvän hoidon tavoitteiden toteutumista 4

5 Työkirjan avulla Muistikodin toiminta perustuu muistisairaiden ihmisten oikeuteen tulla kuulluksi ja saada päättää omista asioistaan aina elämän loppuun asti Muistikodissa tunnetaan kaikki muistisairaan ihmisen hyvän ja omannäköisen elämän perusteet palvelujen, kuntoutuksen, hoivan sekä hoidon osalta ja osataan toteuttaa niitä käytännön toiminnassa Muistikodissa käydään hyvän kuntoutuksen, hoivan ja hoidon kokonaisuus läpi yhdessä koko henkilöstön kanssa ja keskustellaan muistisairaan ihmisen hyvään hoitoon liittyvistä kysymyksistä ja käytännöistä Muistikodissa löydetään oman työyhteisön toiminnan ja ammattihenkilöstön parhaat mahdolliset käytännöt, vahvuudet ja tarvittavat kehittämiskohteet Muistikodissa saavutetaan kehittämistyölle asetetut tavoitteet arvioiden omaa toimintaa suunnitellusti 5

6 Hyvän hoidon kriteeristöä voi käyttää 1. diagnoosin jälkeisessä keskustelussa muistisairaan henkilön kanssa 2. sairastuneiden sekä läheisten kanssa (ensitieto, omaistenillat, vertaistukiryhmät, sopeutumisvalmennuskurssit) 3. omavalvontasuunnitelman laatimisessa 4. laadun arvioinnissa ja kuntien, järjestöjen ja toimijoiden välisissä neuvotteluissa (esim. kilpailutus) 5. johtamisessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä muistisairaiden hoiva- ja hoitotyön kokonaisvaltaisessa näkyväksi tekemisessä 6. vapaaehtoistyössä 7. työntekijöiden, sijaisten ja opiskelijoiden perehdytyksessä 8. oppilaitosten opetuskäytössä 9. muistikodin valinnassa ja arvioinnissa muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen 10. muistisairaiden ja läheisten raadissa, joka pohtii hyvän hoidon toteuttamista 6

7 Työkirjan rakenne Hyvän hoidon kriteeristö -työkirja jakautuu kahteen osaan: Osa A käsittelee omannäköisen elämän ja oikeuksien edistämistä muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä näkökulmasta Osa B käsittelee omavalvontasuunnitelmaan perustuvan asiakasturvallisuuden varmistamista ja ammattihenkilöstön työhön liittyviä kysymyksiä. Molempia voidaan käyttää apuna omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa. 7

8 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit Jokaisesta elementistä on koottu kriteeristöön Taustatietoa Lisäluettavaa Kriteerit muistityön arvioimiseksi ja kehittämiseksi 8

9 Yhteistä kehittämistyötä Työyhteisössä kannattaa aluksi pohtia yhdessä, miten ja missä työkirjaa käytetään. Kehittämistyön aluksi on hyvä päättää seuraavista asioista: Kuka vastaa kehittämistyön valmisteluista, etenemisestä ja koolle kutsumisesta? Millaisissa osissa työkirjaa käytetään, paljonko aikaa varataan ja miten edetään? Miten kehittämistyötä viedään eteenpäin ja kuka ohjaa yhteistä keskustelua? Miten asiat kirjataan ja kuinka seuranta ja arviointi toteutetaan? Miten jokainen työyhteisön jäsen voi tuoda esille omia mielipiteitään tai aiheeseen liittyviä kysymyksiä ennen yhteistä pohdintaa? 9

10 Yhteisessä kokoontumisessa käytetään apuna taustatietoa ja niiden perusteella laadittuja kriteereitä Keskustellen käydään läpi seuraavia asioita: Miten kriteerit toteutuvat omassa työyksikössä Millaisia ratkaisuja, näkökulmia ja kehittämisehdotuksia löytyy Voidaanko kokeilla uusia työmenetelmiä tai hankkia lisää osaamista tai tietoa Tämän jälkeen kirjataan: kehittämistoimenpiteet ja keinot aikataulu vastuuhenkilö(t) Kehittämistyön onnistumista arvioidaan työkirjan avulla säännöllisesti 10

11 Kriteerit Esimerkki Muistisairaalla ihmisellä on A. kirjattuna elämähistoria, joka ohjaa palvelujen tarvetta ja muistityön toteutusta B. elämänhistoria liitettynä kuntoutus-, palvelu-ja hoitosuunnitelmiin C. mahdollisuus yhteydenpitoon tärkeiden ihmisten kanssa, ja yhteydenpidossa tuetaan tarvittaessa D. kirjattuna yksilölliset, omannäköiset elämänlaatua lisäävät tekijät, joita tuetaan muistikodissa Arviointi suoritetaan asteikolla 3-0 seuraavasti: 3 = toteutuu hyvin, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 1 = toteutuu huonosti, 0 = ei toteudu lainkaan 11

12 Kehittämisohjelma Kun kaikki kriteerit on läpi käyty, nostetaan niistä tärkeimmät kehittämisen ja iloitsemisen kohteiksi. Kirjatkaa tähän 1-3 asiaa, jotka ovat hyvin ja joista voitte erityisesti iloita: Kirjatkaa tähän 1-3 kehittämiskohdetta, joihin keskitytte seuraavaksi: Keinot (Miten toteutetaan? Kehittämiskohta Toteutusaikataulu Vastuuhenkilö Arviointi (pvm) 12

13 Palautetta pilottiin osallistuneilta työntekijöiltä Hieno kirja, joka jää käyttöömme muistisairaan hyvän hoidon turvaamisen matkalle. Hyvä, että on tällainen kokonaisuus, jonka avulla voidaan pohti kaikkia muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä elämään liittyviä tekijöitä sekä aikaansaada keskustelua ja huomata, mitä vielä täytyy kehittää. Hiljainen tieto tulee kaikkien käyttöön yhteisten ohjattujen keskustelujen myötä. Meidän yksikön tilanteeseen työkirja toi paljon eväitä. Sen ja keskustelujen avulla sain esimiehenä näkyviin osaamista sekä puutteita. Hyvän hoidon kriteeristö on jatkossa mahtava apuväline ja kirjanen muistisairaan hoitamisessa yksityisellä sekä kunnallisella puolella. Työkirja avasi keskustelun tiimissä, osaamisen jakaminen lähti itsestään liikkeelle. 13

14 Matka, jonka kuljemme muistisairaan rinnalla, on jatkuvaa oppimista ja ajatustenvaihtoa. - pilotointiin osallistunut työntekijä 14

15 Muistisairaan oikeudet Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus 1. Diagnoosiin sekä tietoon sairaudestaan ja sen oireista 2. Saada asianmukaista lääkehoitoa sairauteensa 3. Tulla kohdelluksi aikuisena ihmisenä sekä tulla kuulluksi niin, että hänen tunteitaan ja mielipidettään arvostetaan 4. Olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänhistoriansa sekä kulttuuriset ja hengelliset tarpeensa ja toiveensa 5. Kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskuntaa 6. Elää turvallisessa ympäristössä merkityksellistä arkea 6. Ulkoilla säännöllisesti 7. Olla ilman rauhoittavaa ja antipsykoottista lääkitystä aina kun mahdollista 8. Hyvältä tuntuvaan kosketukseen ja läheisyyteen, kuten halauksiin, hellyyteen ja kädestä pitämiseen 9. Olla oman elämänsä asiantuntija ja halutessaan ajaa muistisairaiden ihmisten etuja 10.Osallistua aktiivisena toimijana niin lähipiirissään kuin maailmanlaajuisestikin vaikka internetin välityksellä 11.Kohtaamiseen ja hoitoon, joka perustuu empatiaan ja muistisairauksien ymmärrykseen soveltaen lähteestä: Bell & Troxel