Kouvolan seudun ammattiopisto / Talotekniikan jaoksen käsittelyssä / 2015

Transkriptio

1

2

3 KÄSITTELY Ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen järjestäjän tulee ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 14 :n mukaisesti hyväksyä näiden tutkinnon perusteiden mukainen opetussuunnitelma. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON ILMANVAIHTOASENNUKSEN OSAAMISALAN, ilmanvaihtoasentaja, OPE- TUSSUUNNITELMA on käsitelty ja hyväksytty Kouvolan seudun ammattiopisto / 2015 Hannu Salminen, Koulutuspäällikkö, Tekniikka ja palvelut Talotekniikan jaoksen käsittelyssä / 2015 Kari Aalto, KSAOn ammatillisen neuvottelukunnan Talotekniikan jaoksen puheenjohtaja Näyttötoimikunnan käsittelyssä / 2015 Olavi Pesonen, Näyttötoimikunnan puheenjohtaja Hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnan käsittelyssä / 2015

4

5 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN TALOTEKNIIKKA TUTKINNON RAKENNE JA TOTEUTTAMINEN TUTKINNON OSAT JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Työssäoppimisen suunnitelma Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Ohutlevytöissä toimiminen 10 osp (2.2.1) Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen 30 osp (2.1.2) Kanavaosien valmistus 15 osp (2.2.3) Ilmanvaihtojärjestelmien mittaus ja tasapainotus 20 osp (2.2.4) IV-koneiden huoltaminen 15 osp (2.5.7) AMMATILLISET VALINNAISET TUTKINNON OSAT Rakennuspeltitöissä toimiminen 15 osp (2.5.11) Putkiasennuksessa toimiminen 15 osp (2.5.25) Talotekniikan perusosaaminen 15 osp (2.5.25/4.1) YHTEISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen VALINNAISET YHTEISET TUTKINNON OSAT Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OSP AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA YHTEISIÄ TUTKINNON OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA LIITTEET...88 KÄSITTEIDEN JA LYHENTEIDEN SELITYKSET AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT... 94

6 6 (96) 1 Opetussuunnitelman muodostuminen Talotekniikan valtakunnallisissa perustutkinnon perusteissa on kuvattu tutkinnon tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Talotekniikan perustutkinnon, ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja- tutkintonimikkeen opetussuunnitelma muodostuu kolmesta osasta: Kouvolan seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään oppilaitoksen kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan toimintaa ohjaavat strategiat. Tutkinnon oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelma (tämä asiakirja), jossa kuvataan tutkinnon muodostuminen ja opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt sekä menetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Kouvolan seudun ammattiopiston Talotekniikan, ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa on oltu yhteistyössä työelämän kanssa selvittämällä heidän näkemyksiään tulevaisuuden talotekniikka-alan työstä. Työelämän mielipiteitä on kuultu myös jatkuvassa ja monipuolisessa yhdessä tekemisessä opiskelija-arvioinnin, työssäoppimisen ohjaamisen ja työelämän koulutuksen yhteydessä. Kouvolan seudun ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan talotekniikka-alan jaos, jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kolme kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen talotekniikka-alan sekä ammattiopiston toimintaa. Talotekniikka-alan jaos on tiiviisti mukana opetussuunnitelman valmistustyössä. n henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS ohjaa opiskelijan opintoja. HOPS tehdään perustutkinnon opetussuunnitelman perusteella sekä opiskelijan omien tavoitteiden ja valintojen perusteella. HOPS voi pitää sisällään erilaisia oppimisen suoritustapoja ja tavoitteita, opintojen ajoitusta, alustavia valinnaisten opintojen valintoja sekä suunnitelman työssäoppimisesta. HOPSia tarkennetaan jatkuvasti opintojen edetessä. Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka ovat pakollisia ja valinnaisia osia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

7 7 (96) 2 Talotekniikan perustutkinnon muodostuminen 2.1 Talotekniikka Talotekniikka on yhteinen nimi lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, tele- ja muille aloille, jotka palvelevat ihmisen toimintaa ja pidentävät kiinteistön elinkaarta. Talotekniikka on osa rakentamista. LVI-ala käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon, jotka ovat tärkeä osa talotekniikkaa. LVI-alan taloteknisissä ratkaisuissa ympäristöasiat ja ekologia tulevat yhä tärkeämmiksi, kun mietitään rakennusten energian kulutusta ja käyttöä. On tärkeää valita luonnon ja kestävän kehityksen periaatteiden kannalta mahdollisimman vähän kuormittavat ratkaisut. Osa rakennuksista valmistetaan teollisesti, jolloin voidaan käyttää tehokasta ja luontoa säästävää valmistusprosessia ja luontoa säästäviä materiaaleja. Yksityiset yritykset ovat vieneet jo pitkään LVI-alan korkeatasoista kotimaista osaamista ulkomaille. Lähialueyhteistyö tulee avaamaan alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia. Euroopan työmarkkinat ovat jo tällä hetkellä tarjolla talotekniikan ammattilaisille, joilla on kansainvälisiä valmiuksia. Nykypäivän asumiselle ja teolliselle toiminnalle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, joihin talotekniikkaalan on vastattava. LVI-alalla toiminnan tavoitteena on luoda hyvä sisäilmasto eli taloissa asuville ja työskenteleville ihmisille viihtyisät ja terveydellisesti oikeat olosuhteet. Toisaalta LVI-alan toiminnassa painottuu koko ajan enemmän energiatehokkuus, joilla tavoitellaan vallitsevaa tilaa alhaisempia kustannuksia ja tuetaan kestävää kehitystä. Perinteiseen LVI-alaan liittyy yhä enemmän rakennusautomaation ja sähköalan osaamista. Ammattialana talotekniikka on monipuolinen ja vaativa ja edellyttää sekä tekniikan että alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta. Myös tietotekniikan hallinta on tärkeää, koska erilaisten rekisterien ylläpito, tarjous- ja urakka-asiakirjojen laadinta ja laskentatehtävät tehdään LVI-alalla tietokoneavusteisesti. Tekniikan ja tuotteiden kehityksessä mukana pysyminen vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kansainväistä verkostoitumista. Talotekniikka-alan ilmanvaihtoasentaja kohtaa työssään yhä useammin asiakkaita ja hän tekee paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten hän osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen ja huollon suhteellinen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot Ilmanvaihtoasennuksen osaamisalan suorittanut ilmanvaihtoasentaja osaa tehdä uudisrakennuksiin liittyvät ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvät kanavisto- ja laiteasennukset piirustusten ja työselityksen mukaisesti. Hän osaa myös valmistaa ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvät kanavaosat. Hän osaa käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät kannakkeet yms. materiaalit kohteen mukaan. Ilmanvaihtoasentaja kohtaa työssään yhä useammin asiakkaita ja hän tekee paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten hän osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen suhteellinen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot LVI-alalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja työhönsä sitoutuneita. Alan työtehtävät ja toimintatavat edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen ongelmien ratkaisuun ja työskentelyyn, kantavat vastuun omasta työstään ja osaavat arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti ryhmässä. Oleellinen osa LVIalan ammattilaisen ammattitaitoa on kyky soveltaa tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. LVI-alan tehtävät eivät ole enää fyysisesti erityisen raskaita ja ne sopivat erinomaisesti myös naisille. Ala on ollut varsin kiinteästi sidoksissa talonrakennusalan suhdanteisiin mutta nyt alalla on tapahtunut muutos, koska korjausrakentaminen ja taloteknistenjärjestelmien huolto ovat lisääntyneet merkittävästi. Nämä työt ovat riippumattomia rakentamisen suhdanteista ja ovat taanneet alalle aikaisempaa tasaisemman työtilanteen. Työt myös pysyvät Suomessa, eikä alan tehtäviä ole mahdollista viedä halvemman työvoiman maihin. Ala on nykyään erittäin suosittu ja arvostettu myös nuorten keskuudessa.

8 8 (96) Paikkakunnalla toimii keskisuuria ja pieniä LVI-yrityksiä. Keskisuuret yritykset kattavat suuren osan LVItoimintasektoreista. Pienyritykset taasen keskittyvät yleensä Talotekniikan yhteen sektoriin (putkiasennus). Alueella toimii myös maa- ilmalämpöön suuntautuvia yrityksiä joiden toimialueena on koko maakunta. Paperiteollisuuden vähentyessä teollisuusilmanvaihtoasentajia tarvitaan vähemmän kuin aiemmin. Ammattiopiston LVI-alalla on hyvät suhteet alueen yrityksiin. Ammattiopistossa toimii ammatillisen neuvottelukunnan LVI-jaos jonka kokoonpanossa on työnantajien, työntekijöiden sekä opettajien edustus. Jaos kokoontuu keskimäärin kolme- neljä kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksissa käsitellään alueen LVI-asioita sekä ammattiopiston toimintaa. LVI-jaos on mukana opetussuunnitelmien valmistustyössä, yhdessä yritysmaailman näkökulmasta on myös valittu ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat. Talotekniikan perustutkinnon voi suorittaa Kouvolan seudun ammattiopistossa suuntautumalla joko putkiasennukseen tai ilmanvaihtoasennukseen. 2.2 Tutkinnon rakenne ja toteuttaminen Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja /talotekniikka Talotekniikan perustutkinnon suorittaneella ilmanvaihtoasentajalla on monipuolinen ammattitaito, ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Talotekniikka-alan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT / ilmanvaihtoasentaja Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Ohutlevytöissä toimiminen 10 Ilmanvaihtojärjestelmien asennus 30 Kanavanosien valmistus 15 Ilmanvaihtojärjestelmien mittaus ja tasapainotus 20 Ammatilliset valinnaiset tutkinnon osat* IV-koneiden huoltaminen 15 Rakennuspeltitöissä toimiminen 15 Putkiasennus (2.5.24) 15 Talotekniikan perusosaaminen (2.5.25/4.1) 15 YHTEISET TUTKINNON OSAT Pakolliset yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 135 osp 75 osp 60 osp 35 osp 19 osp 16 osp 10 osp

9 9 (96) * lla on mahdollisuus painottua oman kiinnostuksen mukaan erilaisilla valintamahdollisuuksilla oman HOPS:n mukaan. Ammattialan suuntautumismahdollisuus on: ilmanvaihtoasennus. Kouvolan seudun ammattiopiston tuotteistut opintopolut varjoavat vaihtoehtoja suuntautua esim. yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen. Tuotteistettujen polkujen valintojen esitellään KSAOn opetussuunnitelman yhteisen osan liitteenä sekä Kaikki opinnot ovat työvaltaistettavissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta 2.3 Tutkinnon osat ja opintojen eteneminen Taulukossa on kuvattuna tutkinnon rakenne ja opintojen eteneminen: *Tutkinnon koko laajuus on 180 osaamispistettä, joka jakautuu tasaisesti kolmelle vuodelle. Yleisin opiskelijan eteneminen on noin osaamispistettä vuodessa, riippuen tutkintokohtaisista erityispiirteistä Opinnoissa eteneminen ja tukitoimet Opintojen suoritusaika on lähtökohtaisesti kolme vuotta. Opintojen kesto voi vaihdella opiskelijakohtaisesti henkilökohtaisten valintojen kautta. n edistymistä seurataan ja tarvittaessa järjestetään tukitoimia. Opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintojensa suorittamiseen, laaditaan henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, joka sisältää myös HOPSin. HOJKSin laatimisesta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet erityisopetustiimin laatimassa erityisopetussuunnitelmassa Työssäoppimisen suunnitelma Työssäoppiminen tapahtuu Talotekniikan erilaisissa työtehtävissä tai muissa osaamista tukevissa tehtävissä. Oppilaitoksella on mahdollisuus tarjota kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja. Työssäoppimista on vähintään 36 osp ja se sijoittuu kahdelle opintovuodelle. Työpaikan hankkii pääsääntöisesti opiskelija, samalla koulutamme opiskelijoita itsenäiseen työnhakuun. Työssäoppiminen on valvottua oppimista, josta vastaa työpaikkaohjaaja sekä työssäoppimista ohjaava opettaja. Työssäoppimisen suunnitelma laaditaan työssäoppimispaikalla tapahtuvan opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Suunnitelma on opiskelijakohtainen ja se tehdään yhdessä työssäoppimispaikan työnohjaajan ja opiskelijan kanssa ennen työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen arviointi on oppimisen arviointia josta ei anneta erillistä arvosanaa Ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelma Näyttöjen toteutuksesta laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan näyttöjen olevan osa opetustapahtumaa. Näytöt suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijakohtaisesti ja yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Näytöt jakaantuvat koko opiskeluajalle kuitenkin painottuen kyseisen tutkinnon osan suoritusajankohtaan. Alustavat näyttösuunnitelmat ovat tutkinnon osien suunnitelmissa. Näyttöjen alustava suunnitelma on allekirjoituksineen liitteessä.

10 10 (96) 3 Ammatilliset tutkinnon osat Talotekniikan perustutkinto, ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja on kuvattu tutkinnon osittain. Opetussuunnitelmaa täydentävät tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmat, joissa on tarkemmin kuvattu mm. tutkinnon osan toteutustapa, oppimisympäristöt, hyödynnettävät oppimismenetelmät sekä osaamisen ohjaaminen. Talotekniikan alalla toimii pieniä putkiasennukseen/ilmanvaihtoon suuntautuvia yrityksiä. He asentavat myös pientaloihin lämmitys- ja vesijohtojärjestelmiä. Neuvottelukunnan kanssa sovittiin että ilmanvaihtoasentajille käytetään opetussuunnitelman tutkinnon osaa Siihen rakennetaan Tutkinnon osa 15 osp, putkiasennus. Putkiasennuksen osaamisalalla on liian laajoja osaamiskokonaisuuksia tähän tarkoitukseen. Ilmavaihtoasentajan osaamiseen kuuluu myös metallitekniikan, rakennustekniikan ja sähkötekniikan perusosaamista. Tästä syystä haluttiin neuvottelukunnan kanssa myös näitä osa-alueita opittavaksi. Neuvottelukunnan kanssa sovittiin että ilmanvaihtoasentajille käytetään opetussuunnitelman tutkinnon osaa vapaasti valittavasta valikosta kohta 4.1 ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia ja siihen rakennetaan Tutkinnon osa 15 osp, nimeltään Talotekniikan perusosaaminen. 3.1 Elinikäisen oppimisen avaintaidot KSAOn elinikäisen oppimisen avaintaidot on esitelty opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Alla on kuvattu miten elinikäisen oppimisen avaintaidot näkyvät ilmanvaihtoasentajan työssä. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.

11 11 (96) Kestävä kehitys tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja - ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.

12 12 (96) 3.2 Ammatilliset pakolliset tutkinnon osat Ohutlevytöissä toimiminen 10 osp (2.2.1) ILMANVAIHTOASENTAJA Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hankkia materiaalit laaditun luettelon mukaisesti käyttää turvallisesti ohutlevytöissä käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä suunnitella ja tehdä omassa työssään tarvittavia tavanomaisia ohutlevytöitä piirustuksien ja työselityksen avulla huomioida palo- ja työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä omiin työtehtäviinsä liittyviä hitsaustöitä toimia erilaisissa työyhteisöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla. TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa Ohutlevytöissä toimiminen tutkinnonosan aikana opitaan perusasiat ohutlevyjen käsittelystä sekä ohutlevykappaleiden valmistamisesta. Opitaan ammattialaan kuuluvien työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö tekemällä ohutlevytöiden eri harjoitteita. Opitaan erilaisien materiaalien käyttöä ja valitsemista, sekä laskemaan kustannuksia tuotteista asennuksineen. Opitaan lukemaan piirustuksia ja työohjeita. Aikataulutetaan omaa työtä ja vertaillaan erilaisia työtapoja ja tuottavuutta. Aluksi opetellaan ohutlevyjen käsittelyyn liittyvät turvallisuus asiat, materiaalit ja niiden mitat. Harjoitellaan levyyn mitoittamista, piirroittamista, leikkaamista ja itsearviointia. Tehdään perusasioihin liittyviä harjoitteita. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät perusasioihin. Perusasioiden jälkeen siirrytään erilaisiin ohutlevytyöharjoituksiin. Ensin käydään lävitse koneet ja laitteet joita harjoitteissa käytetään. Tämän jälkeen tehdään erilaisia ohutlevytyöharjoitteita. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät ko. asioihin. Ohutlevytöihin kuuluu myös MAG- ja hitsauksen osaaminen. Opetellaan ohutlevytöissä tarvittava MAG- hitsaustaito sekä MAG- hitsauskoneen toiminnat ja huollot. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät MAG- hitsauksiin ja laitteisiin. Opetusmenetelmät: Eri opetusmenetelmiä käytetään aina tarvittaessa uuden oppimiseen ja opitun vahvistamiseen. Opetusmenetelminä on kädentaitojen ja hahmottamisen harjaannuttaminen. Aiheisiin kuuluvat myös teoreettiset opinnot. Tietotekniikkaa apuna käyttäen teoreettisissa opinnoissa opitaan tarvittavat LVI-alan sovellutukset. Kirjalliset tuotteet kuuluvat opetusmenetelmiin kuten osien työpiirustukset ja työohjeet. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristöinä toimivat teorialuokat, tietokoneluokka, hitsaamo ja koulun työsali. Työssäoppiminen ei suoraan kuulu tämän tutkinnon osan opetusmenetelmiin. Kuitenkin toisten tutkinnon osien aikana työssäoppimisjaksoilla tulee usein esiin tämän tutkinnon osan aihealueita. Ohjaus ja tuki: n ohjaus kuuluu koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Suurin ohjauksen antaja on opettava opettaja jonka alaisuudessa opiskelu tapahtuu. Ohjausta on annettava aina kun opiskelija pyytää tai opettaja huomioi mahdollisen ohjaus- tai tukitarpeen. lle tehdään koulutuksen alussa henkilökohtainen opiskelu-

13 13 (96) suunnitelma (HOPS). Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Jos opiskelijan taidot/tiedot tai jokin muu asia joka estää normaalin opiskelurytmin voidaan hänen ja huoltajien kanssa neuvotella laajemmista tukitoimista (HOJKS). saa myös henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista opinto-ohjausta opinto-ohjaajalta sekä tarvittavaa henkilökohtaista tukea kuraattorilta ja terveydenhoitajalta. Tutkinnon osan osia perustyöt MAG- hitsaus Integroidut ja muut YTO jakson aikana Tutkinnon osa alkaa ja päättyy 1. opintovuotena joten integrointi onnistuu yhteisten pkollisten osien kautta. 1. äidinkieli (tiedonhankinta, töiden/ammattialan esittelyt) 2. englanti (työvälineet, tarvikkeet) 3. ruotsi (työvälineet, tarvikkeet) 4. tieto- ja viestintätekniikka (tiedon haku) 5. fysiikka, kemia (hitsaus huurut, aineiden käyttö- ja turvallisuusmääräykset) 6. matematiikka (geometria, mittayksiköiden kertaukset, mittauksiin perustuvat peruslaskutoimitukset) 7. työkyvyn ylläpitäminen (työergonomia) 8. ympäristöosaaminen (jätteiden lajittelu, kierrätys LVIalalla) Tutkinnon osan arviointi Oppimisen arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisessa työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. n itsearviointi sekä palautekeskustelut aina töiden valmistumisen yhteyksissä ja tarvittaessa myös työn aikana joissa kartoitetaan opiskelijan tiedolliset ja taidolliset kehittymiset ja niiden soveltaminen käytännössä. Itsearvioinnin harjoittelun kannalta tärkeä tutkinnonosa koska suoritus ensimmäisen lukuvuoden aikana. Suoritetaan usein vertaisarviointeja jolloin opiskelija näkee missä vaiheessa hänen osaamistasonsa on. Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmänjäsenenä. *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

14 14 (96) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Talotekniikan perustutkinto Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja Ammattiosaamisen näyttö Ohutlevytöissä toimiminen 10 osp Näyttö suoritetaan kahtena näyttönä tekee piirustusten ja työohjeen mukaisen ohutlevytyö kokonaisuuden johon sisältyy ohutlevyn mitoitus, piirroitus, leikkaus, taivutus sekä liitosmenetelmiä. Työhön sisältyy myös MAG- hitsausta. Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttöympäristö muu kuin työssäoppimispaikka Näyttöympäristönä koulun työsali tai muu näyttöön soveltuva paikka. Näyttö ensimmäisenä opintovuotena (ei työssäoppimista) Ohjaava opettaja Työelämän edustaja tai toinen opettaja Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta Näyttö sijoittuu ajankohtaa jolloin opiskelija on saanut tarvittavat tiedot ja taidot jotta hän pystyy suoriutumaan näytön tuomista haasteista.

15 15 (96) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: ohutlevytöissä toimiminen (2.2.1) 1. Työprosessin hallinta Oman työskentelyn ja ohutlevytöiden suunnittelu tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna tilanteeseen työmenetelmän, välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi Ohutlevytöiden taloudellinen ja laadukas toteuttaminen tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet oma-aloitteisesti selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan oma-aloitteisesti ja itsenäisesti toimii ohjattuna työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta tai tutkinnon suorittaja Ohutlevytöihin liittyvien työmenetelmien hallinta työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Ohutlevytöihin liittyvien työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjeistettuna käyttää ja huoltaa tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää materiaaleja ohjeistettuna huolellisesti ja taloudellisesti käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti hyödyntää materiaalien ominaisuuksia työssään Jätteiden lajittelu lajittelee jätteet opastettuna. lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta

16 16 (96) Ohutlevypiirustusten tulkitseminen Ohutlevytöihin liittyvien laitteiden ja materiaalien ominaisuuksien tunteminen Ohutlevytöihin liittyvien hitsausmenetelmien tunteminen tai tutkinnon suorittaja valitsee ja laskee ohjeistettuna ohutlevypiirustuksista työhön tarvittavan materiaalin tunnistaa ohutlevytöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja valitsee ohjeistettuna omaan työhönsä tarvittavan hitsausmenetelmän valitsee ja laskee ohutlevypiirustuksista työhön tarvittavan materiaalin valitsee ohutlevytöihin tarkoituksenmukaiset laitteet ja materiaalit valitsee omaan työhönsä tarvittavan hitsausmenetelmän. valitsee ja laskee ohutlevypiirustusten työhön tarvittavan materiaalin sekä käyttää materiaalia taloudellisesti valitsee ohutlevytöihin tarkoituksenmukaiset laitteet ja materiaalit sekä ottaa huomioon materiaalin fysikaaliset ominaisuudet valitsee omaan työhönsä tarvittavan hitsausmenetelmän ja vertailee eri hitsausmenetelmien soveltuvuutta. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työssään annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä laskee työajan materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita ei aiheuta häiriötä ja käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti vastaa toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä vialliset suojaimet ja työvälineet tarvittaessa vie ne huoltoon. laskee työajan materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia arvioi omaa työtään toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön laskee työajan materiaalimenekin ja toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja

17 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen 30 osp (2.1.2) Ilmanvaihtoasentaja Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon mukaisesti käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvät asennustyöt huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä ilmanvaihtoasentajan ammatinkuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla. voimassa oleva tulityö- ja turvallisuuskortti perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamisiin liittyvä koulutus TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa 17 (96) Ilmanvaihtojärjestelmien tutkinnonosan aikana opitaan perusasiat ilmanvaihtokanavien sekä laitteiden asentamista. Opitaan ammattialaan kuuluvien työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö tekemällä ilmanvaihtotekniikan eri harjoitteita. Opitaan erilaisien materiaalien käyttöä ja valitsemista, sekä laskemaan kustannuksia tuotteista asennuksineen. Opitaan lukemaan ilmanvaihtopiirustuksia, työselityksiä sekä ohjeita. Aikataulutetaan omaa työtä ja vertaillaan erilaisia työtapoja ja tuottavuutta. Aluksi opetellaan asennuksiin liittyvät perusasiat kuten; mitoitukset, katkaisut, haaroitukset, tiivistykset, kannakoinnit ja eri liitostavat. Kootaan perusasioihin liittyviä harjoitteita. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät perusasioihin. Perusasioiden jälkeen siirrytään erilaisiin asennusharjoituksiin joissa asennetaan erilaisia ja eri kokosia kanavakokonaisuuksia. Asennusten yhteydessä opetellaan kanavavarusteet ja päätelaitteet. Konehuoneasennukset suoritetaan harjoituskoneella. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät asennuksiin ja eri ilmanvaihtojärjestelmien toimintaan. Varsinaiset konehuoneasennukset suoritetaan työssäoppimisjaksoilla. Tehdään harjoituksia itsenäisesti käyttäen ohjeita ja malleja. Opitaan tarvittavien mittojen ottoa ja lasketaan tarvittavia mittoja asennuksia varten. Työssäoppimisjaksoilla opitaan työmaan moninaisia käytänteitä, opitun vahvistamista sekä uusien asioiden oppimista. Eritoten elinikäisen oppimisen avaintaidot nousevat esiin työssäoppimisen jaksoilla. Opetusmenetelmät: Eri opetusmenetelmiä käytetään aina tarvittaessa uuden oppimiseen ja opitun vahvistamiseen. Opetusmenetelminä on kädentaitojen harjaannuttaminen. Aiheisiin kuuluvat myös teoreettiset opinnot. Tietotekniikkaa apuna käyttäen teoreettisissa opinnoissa opitaan tarvittavat LVI-alan sovellutukset. Kirjalliset tuotteet kuuluvat opetusmenetelmiin kuten osien tuntemukset, työpiirustukset ja järjestelmäkaaviot. Työssäoppiminen on yksi tutkinnon osan suurista opetusmenetelmistä. Erilaisia kokeita pyritään vähentämään, osaaminen todetaan ammattiosaamisen näytöissä. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristöinä toimivat aluksi teorialuokat, tietokoneluokka ja koulun työsali. Jatkossa myös mahdolliset omat asennustyömaat toimivat oppimisympäristöinä. Suuri osa opinnoista viedään aitoon oppimisympäristöön työssäoppimisen muodossa. Ohjaus ja tuki: n ohjaus kuuluu koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Suurin ohjauksen antaja on opettava opettaja jonka alaisuudessa opiskelu tapahtuu. Ohjausta on

18 18 (96) annettava aina kun opiskelija pyytää tai opettaja huomioi mahdollisen ohjaus- tai tukitarpeen. lle tehdään koulutuksen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Jos opiskelijan taidot/tiedot tai jokin muu asia joka estää normaalin opiskelurytmin voidaan hänen ja huoltajien kanssa neuvotella laajemmista tukitoimista (HOJKS). saa myös henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista opinto-ohjausta opinto-ohjaajalta sekä tarvittavaa henkilökohtaista tukea kuraattorilta ja terveydenhoitajalta. Tutkinnon osan osia kanava-asennukset konehuoneasennukset järjestelmät työssäoppiminen Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisessa työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Integroidut ja muut YTO jakson aikana Tutkinnon osa alkaa 1. opintovuotena joten integrointi onnistuu yhteisten aineiden pakollisten ja valinnaisten osien kautta. 1. äidinkieli (kirjalliset raportit, tiedonhankinta, töiden/ammattialan esittelyt) 2. englanti (lyhyet raportit, työvälineet, tarvikkeet) 3. ruotsi (lyhyet raportit, työvälineet, tarvikkeet) 4. työelämätiedot ennen työssäoppimista, työsopimukset, työssäoppimispaikan haku ja to- jaksolla raportti työssäoppimispaikasta sekä työtehtävistä. 5. tieto- ja viestintätekniikka (tiedon haku, lvi-piirustukset, tuoteluettelot, järjestelmät) 6. fysiikka, kemia (aineiden käyttö- ja turvallisuusmääräykset) 7. matematiikka (geometria, mittayksiköiden kertaukset, mittauksiin perustuvat peruslaskutoimitukset) 8. yrittäjyys ja yritystoiminta (LVI-alan verkostot, perustamiskustannukset) 9. työkyvyn ylläpitäminen (työergonomia) 10. ympäristöosaaminen (jätteiden lajittelu, kierrätys LVIalalla) Oppimisen arviointi n itsearviointi sekä palautekeskustelut aina harjoitustöiden jälkeen tai tarvittaessa työn aikana joissa kartoitetaan opiskelijan tiedolliset ja taidolliset kehittymiset ja niiden soveltamiset käytännössä Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmänjäsenenä. Lisäksi työssäoppimimisen aikana arvioidaan opiskelijan kehittymistä ammatissaan ja pidetään tarvittaessa palautekeskustelut. *lle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Tätä tarkastellaan ja päivitetään tarvittaessa.

19 19 (96) TUTKINTOKOHTAINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Talotekniikan perustutkinto Ilmanvaihtoasennuksen osaamisala, ilmanvaihtoasentaja Ammattiosaamisen näyttö Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen 30 osp Näyttö pyritään suorittamaan yhtenä näyttönä asentaa piirustusten ja työselityksen mukaisen iv-asennuksen osakokonaisuuden esim. noin kolmanneksen pientalon iv- kanavistoista päätelaitteineen tai vastaavan kokoisen muun tilan ivasennuksen. Tai muita ilmanvaihtoasennuksia jotka toteuttavat tutkinnon osan tavoitteet ja osaamisen kriteerit. Näyttöympäristö ja arvioijat Näyttöympäristö ensisijaisesti työssäoppimispaikka, Arvioijina Työssäoppimista ohjaava työelämän edustaja Työssäoppimista ohjaava opettaja Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään: 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Näyttöympäristö muu kuin työssäoppimispaikka Ohjaavaopettaja Työelämän edustaja tai toinen opettaja 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön ajankohta Näyttö sijoittuu ajankohtaa jolloin opiskelija on saanut tarvittavat tiedot ja taidot jotta hän pystyy suoriutumaan näytön tuomista haasteista.

20 20 (96) ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT: ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen (2.2.2) 1. Työprosessin hallinta Oman työskentelyn ja ilmanvaihtojärjestelmien asennusten suunnittelu valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi Ilmanvaihtojärjestelmien asennusten taloudellinen ja laadukas toteuttaminen tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna tilanteeseen työmenetelmän, välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet oma-aloitteisesti toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan omaaloitteisesti ja itsenäisesti toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Ilmastointijärjestelmien asennuksiin liittyvien työmenetelmien hallinta sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin Ilmastointijärjestelmien asennuksiin liittyvien työvälineiden ja materiaalin hallinta tai tutkinnon suorittaja työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjeistettuna ohjeiden mukaisesti tunnistaa ilmanvaihtojärjestelmien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja. käyttää materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla lajittelee jätteet opastettuna. työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä valitsee ilmanvaihtojärjestelmien asennustöissä tarkoituksenmukaisesti käytettäviä laitteita ja materiaaleja. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti lajittelee jätteet ohjeiden mukaan. valitsee ilmanvaihtojärjestelmien asennustöissä tarkoituksenmukaisesti käytettäviä laitteita ja materiaaleja sekä ottaa huomioon materiaalin fysikaaliset ominaisuudet. hyödyntää materiaalien ominaisuuksia työssään pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta tai tutkinnon suorittaja

21 21 (96) Ilmanvaihtopiirustusten tulkitseminen valitsee ja laskee ohjeistettuna ilmanvaihtopiirustuksista työhön tarvittavan materiaalin valitsee ja laskee ilmanvaihtopiirustuksista työhön tarvittavan materiaalin valitsee ja laskee ilmanvaihtopiirustuksista työhön tarvittavan materiaalin sekä käyttää materiaalia taloudellisesti Ilmanvaihtojärjestelmien asennuksiin liittyvien materiaalien ominaisuuksien tunteminen tunnistaa ilmanvaihtojärjestelmien asennustöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja. valitsee ilmanvaihtojärjestelmien asennustöissä tarkoituksenmukaisesti käytettäviä laitteita ja materiaaleja. valitsee ilmanvaihtojärjestelmien asennustöissä tarkoituksenmukaisesti käytettäviä laitteita ja materiaaleja sekä ottaa huomioon materiaalin fysikaaliset ominaisuudet. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot tai tutkinnon suorittaja Terveys, turvallisuus ja toimintakyky asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työssään annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa suojaimien, työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä vialliset suojaimet ja työvälineet tarvittaessa vie ne huoltoon. arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Oppiminen ja ongelmanratkaisu laskee työajan materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti laskee työajan materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia laskee työajan materiaalimenekin ja toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta Ammattietiikka noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista ei aiheuta häiriötä ja käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja

22 22 (96) Kanavaosien valmistus 15 osp (2.2.3) Ilmanvaihtoasentajan Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan: tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hankkia materiaalit laaditun luettelon mukaisesti tehdä ja mitoittaa yksinkertaisia kanavaosia huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua toimia erilaisissa työyhteisöissä raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla. TUTKINNON TOTEUTUS KSAOssa Kanavanosien valmistus tutkinnonosan aikana opitaan perusasiat ilmanvaihdon kanavanosien valmistuksesta. Opitaan ammattialaan kuuluvien työvälineiden oikea ja turvallinen käyttö tekemällä eri harjoitteita ja työssäoppimalla. Opitaan erilaisien materiaalien käyttöä ja valitsemista, sekä laskemaan kustannuksia tuotteista asennuksineen. Opitaan mitoittamaan tarvittavat osat ja valmistamaan mitoituksen perusteella levityspiirustukset ja niistä muuntokappaleen. Aluksi opetellaan levitysopin perusteet ja helpohkojen kappaleiden levittäminen (piirtäminen). Tämän jälkeen levityspiirustusten pohjalta tehdään levystä levityksen mukainen osa. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät levitysoppiin ja osan valmistukseen. Oppimisen edetessä tehdään vaikeampien kappaleiden levityspiirustuksia ja niiden perusteella valmistetaan pellistä levitetyt osat. Mitataan työkohteesta tarvittavan osan mitat, valmistetaan mittojen perusteella tarvittavat levityspiirustukset ja niiden perusteella tehdään tarvittava osa. Näiden yhteydessä käydään teoreettiset asiat jotka liittyvät mitoituksiin, levityksiin ja osavalmistukseen. Tehdään harjoituksia itsenäisesti käyttäen ohjeita ja omatekemiä levityspiirustuksia. Työssäoppimisjaksolla opitaan työmaan moninaisia käytänteitä, jo opitun vahvistamista sekä uusien asioiden oppimista. Eritoten elinikäisen oppimisen avaintaidot nousevat esiin työssäoppimisen jaksoilla. Opetusmenetelmät: Eri opetusmenetelmiä käytetään aina tarvittaessa uuden oppimiseen ja opitun vahvistamiseen. Opetusmenetelminä on kädentaitojen harjaannuttaminen sekä hahmottaminen. Aiheisiin kuuluvat myös teoreettiset opinnot. Tietotekniikkaa apuna käyttäen teoreettisissa opinnoissa opitaan tarvittavat LVI-alan sovellutukset. Kirjalliset tuotteet kuuluvat opetusmenetelmiin kuten levityspiirustukset ja levityksissä tarvittavat ohjeet. Työssäoppiminen on yksi tutkinnon osan opetusmenetelmistä. Erilaisia teoreettisia kokeita pyritään vähentämään, osaaminen todetaan ammattiosaamisen näytöissä. Oppimisympäristöt: Oppimisympäristöinä toimivat teorialuokat, tietokoneluokka ja koulun työsali. Osa opinnoista viedään aitoon oppimisympäristöön työssäoppimisen muodossa. Ohjaus ja tuki: n ohjaus kuuluu koko oppilaitoksen henkilökunnalle. Suurin ohjauksen antaja on opettava opettaja jonka alaisuudessa opiskelu tapahtuu. Ohjausta on annettava aina kun opiskelija pyytää tai opettaja huomioi mahdollisen ohjaus- tai tukitarpeen. lle

23 23 (96) tehdään koulutuksen alussa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Suunnitelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Jos opiskelijan taidot/tiedot tai jokin muu asia joka estää normaalin opiskelurytmin voidaan hänen ja huoltajien kanssa neuvotella laajemmista tukitoimista (HOJKS). saa myös henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista opinto-ohjausta opinto-ohjaajalta sekä tarvittavaa henkilökohtaista tukea kuraattorilta ja terveydenhoitajalta. Tutkinnon osan osia levitysoppi kanavanosan valmistus työssäoppiminen Integroidut ja muut YTO jakson aikana Tutkinnon osa alkaa vasta 2. opintovuotena joten integrointi onnistuu yhteistenaineiden valinnaisten osien kautta. 1. äidinkieli ( tiedonhankinta) 2. työelämätiedot ennen työssäoppimista, työsopimukset, työssäoppimispaikan haku ja to- jaksolla raportti työssäoppimispaikasta sekä työtehtävistä. 3. tieto- ja viestintätekniikka (tiedon haku, levityspiirustukset) 4. fysiikka, kemia (aineiden käyttö- ja turvallisuusmääräykset) 5. matematiikka (geometria,trigonometria, mittayksiköiden kertaukset, mittauksiin perustuvat peruslaskutoimitukset) 6. yrittäjyys ja yritystoiminta (LVI-alan verkostot, perustamiskustannukset) 7. työkyvyn ylläpitäminen (työergonomia) 8. ympäristöosaaminen (jätteiden lajittelu, kierrätys LVIalalla) Tutkinnon osan arviointi tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla ammattialan ammattitaitovaatimusten mukaisessa työtehtävässä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Oppimisen arviointi n itsearviointi sekä palautekeskustelut aina levitysten ja harjoitustöiden jälkeen tai tarvittaessa työn aikana joissa kartoitetaan opiskelijan tiedolliset ja taidolliset kehittymiset ja niiden soveltamiset käytännössä. Tässä tutkinnon osassa on ohjaustoiminta haastavaa ja erittäin tärkeää opiskelijoiden oppimisen kannalta. Tutkinnon osan loppuvaiheessa arviointi painottuu hänen itsenäiseen työskentelyyn sekä toimintaan työryhmänjäsenenä. Lisäksi työssäoppimimisen aikana arvioidaan opiskelijan kehittymistä ammatissaan ja pidetään tarvittaessa palautekeskustelut.