REISJÄRVEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS KUNTALAIN JA KIRJANPITOLAIN MUKAAN

Transkriptio

1 REISJÄRVEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS KUNTALAIN JA KIRJANPITOLAIN MUKAAN Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 :n kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Maksuperusteiset kirjaukset on, kunnan verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuskirjauksia sekä vähäisiä liiketapahtumia koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava sellaisia kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2005 tilikauden tulos oli edellisvuoden tapaan raskaasti alijäämäinen, vaikkakin edellisvuoteen verrattuna lievää kehitystä parempaan oli nähtävissä. Vuosikate kuten tilikauden alijäämäkin olivat yli edellisvuotta paremmat. Saatu yli euron harkinnanvarainen rahoitusavustus luonnollisesti osaltaan paransi talouden tunnuslukuja. Erikoissairaanhoidon kustannukset rasittivat taloutta edelleenkin poikkeuksellisen paljon, mutta merkit suunnasta parempaan olivat olemassa. Valtionhallinnon määräämä hoitotakuu lisäsi po. kustannuksia entisestään. Seutuyhteistyössä saavutettiin jälleen edistysaskel, kun loppuvuodesta Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven valtuustot hyväksyivät sopimuksen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyöstä. Yhteistoiminta aloitettiin Reisjärven kunnan isännyydessä vuoden 2006 alussa. Ympäristöpalveluiden vastuualueen esimieheksi valittiin Jorma Turunen Reisjärveltä. Teknisen toimen tilapalveluiden yhteistyötä selvitettiin kuluneen vuoden aikana perusteellisesti Heikki Salonsaaren johdolla. Kuluneena vuonna kehittämisresurssit kohdennettiin suurelta osin Susisaaren alueelle. Kunta rakensi loma-asuntoalueelle kunnallistekniikan ja hankki omistukseensa Susisaaren ja Kumpuniemen ranta-alueiden vesijättömaat. Tonttikauppa lähtikin suotuisasti käyntiin heti vuodenvaihteen jälkeen. Samoihin aikoihin käynnistettiin kokeiluluontoisesti Euron tontti- kampanja asuntotonttikaupan piristämiseksi. Asemakaavamuutos kirkonkylän pohjoisella alueella sekä kaavamuutos ja laajennus Kumpuniemen alueella saatettiin vireille loppuvuodesta. Elinkeinotoimen ja hallinnon kehittämiseen palkattiin lisäresursseja kuluneen vuoden elokuun alussa, jolloin kehitysjohtaja Tarja Ojala otti tehtävät vastaan. Kuntien palvelurakenneuudistuksen aluevaihe käynnistyi loppuvuodesta 2005 ja päättyi kuluvan vuoden alussa. Kunnille esitetyissä lausuntopyynnöissä on ollut esillä lähinnä kolme mallia kuntien organisoitumiseksi lähitulevaisuudessa; aluekuntamalli, peruskuntamalli sekä piirimalli. Pekka Leppänen kunnanjohtaja

3 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Bruttokansantuotteen määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan 2,1 % vuonna Kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna keskimäärin vajaan prosentin. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat edelleen melko vähäiset muun muassa kireän hintakilpailun ja maltillisen tulosopimuksen johdosta. Työttömyysaste aleni viime vuonna ja se oli keskimäärin 8,4 %. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan yhteenlasketut vuosikatteet olivat noin miljoonaa euroa vuonna Vuosikate aleni edellisestä vuodesta jonkin verran, mutta luku tarkentunee lopullisten tilinpäätösten valmistuttua vuoden 2004 tasolle. Kokonaisuutena vuosikatteet eivät riittäneet kattamaan poistoja. Manner- Suomessa negatiivisen vuosikatteen kuntia oli viime vuonna 139 eli suurin piirtein saman verran kuin vuonna Vuoden 2004 marraskuussa solmittu tulopoliittinen sopimus ja aiemmin tehty kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan ansiotasoa sopimuskautena yhteensä seitsemän prosenttia. Kunta-alan palkkasumman kehitys riippuu ansiotason ohella henkilökunnan lukumäärän ja työpanoksen kehityksestä. Henkilökunnan lukumäärää ovat kasvattaneet lisääntyvät velvoitteet sekä palvelutarpeen kasvu. Paineet henkilökunnan lukumäärän lisäämiseen ovat merkittävät erityisesti sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon aloilla. Kuntien heikko rahoitustilanne hillinnee kuitenkin jossain määrin henkilökunnan lukumäärän lisäämistä. Vuonna 2005 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi 4½ % eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Palkkasumman kehitykseen vaikutti osaltaan kuntien toteuttaman hoitotakuun edellyttämä palvelutarpeen kasvu. Kuntien verotulojen tilitykset lisääntyivät 4,2 % vuonna Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 3,6 %. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta kohosi kymmenisen prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2005 talouden kehitys oli niin tilikauden tuloksen kuin vuosikatteenkin osalta edellisvuoden tapaan pahasti alijäämäinen. Siitä huolimatta parannusta niin tilikauden tulokseen kuin vuosikatteeseenkin tuli yli euroa. Vuonna 2004 vuosikate oli euroa negatiivinen, kun se kuluneena vuonna jäi negatiiviseksi. Tilikauden tulos parani hieman vuoden 2004 tappiollisesta euron tasosta euron alijäämään. Tilikauden heikkoon tulokseen vaikutti edelleen keskeisesti erikoissairaanhoidon menojen korkea taso. Pitkäaikaisen velan määrä kasvoi 9 miljoonasta eurosta 10,1 miljoonaan euroon. Merkittävimmät investoinnit kuluneena vuonna olivat Susisaaren aluerakentaminen, työkeskuksen saneerauksen loppuunsaattaminen, Petäjämäen ulkoilukeskuksen rakentamisen loppuunsaattaminen Leppälahden ja Kangaskylän koulujen korjaustyöt sekä Reviiri II:n peruskorjaustyöt. Kunnan toimintaa sävytti seudullisen yhteistyön kehittäminen eri hallinnonalojen suunnitelmien ja selvitysten muodossa. Seutuyhteistyössä edettiin, kun loppuvuodesta Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven valtuustot hyväksyivät sopimuksen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyöstä. HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallitus esittää, että tilikauden alijäämä ,83 euroa siirretään oman pääoman eriin kohtaan tilikauden yli-/alijäämä.

4 SIJAINTI, HALLINNOLLINEN ASEMA JA VÄESTÖ Reisjärven kunta sijaitsee Oulun läänin etelälaidalla niin, että läntisenä rajanaapurina on Lestijärvi ja eteläisenä rajanaapurina Kinnula ja Pihtipudas. Muina rajanaapureina ovat pohjoispuolella Sievi ja itäpuolella Haapajärvi. Muista Keski-Pohjanmaan kunnista poiketen Reisjärvellä on lukuisia kauniita järviä ja maasto on kumpuilevaa ja mäkistä. Reisjärvi sijaitsee maantieteellisesti Keski-Pohjanmaan tasaisen jokilaakson ja Keski-- Suomen järvialueen vaihettumisvyöhykkeellä. REISJÄRVEN HALLINNOLLINEN ASEMA Reisjärvi kuuluu: Oulun lääniin Haapajärven kihlakuntaan Oulun ja Kainuun verovirastoon/jokilaaksojen verotoimistoon Nivalan-Haapajärven vakuutuspiiriin Nivalan-Haapajärven seutukuntaan Keski-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiriin Kalajokilaakson maanmittaustoimistoon Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen Pohjois-Pohjanmaan liittoon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin Oulun sotilaslääniin REISJÄRVEN VÄESTÖ Vuosi Väestö Vuosi Väestö TYÖLLINEN TYÖVOIMA Yhteensä 1135 henkilöä Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 28,9 % 28,9 % Teollisuus ja rakennustoiminta 22,5 % 22,2 % Kauppa, liikenne ja palvelut 41,6 % 43,6 % Muut 7,0 % 6,2 % ATV -% 36,5 % 36,5 %

5 HALLINTOTOIMEN TEHTÄVÄALUE TARKASTUSTOIMI VALTUUSTO KUNNANHALLITUS ELINKEINOTOIMI Yleishallinnon piiriin kuuluvat sellaiset kunnalle kuuluvat tehtävät, jotka liittyvät kunnan yleisten toimintaedellytysten luomiseen ja ylläpitoon ja joiden kustannuksista kunta yleensä vastaa kokonaan itse sekä elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Kunnanvirastossa mm. hallintotoimi huolehtii yleishallinnon tehtävistä. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toimintayksikkö Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEEN- SÄ TARKASTUSTOIMI Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Tarkastuslautakunnan jäsenet: Pentti Törmänen, pja Markku Ilola, vpja Raija Aalto, jäsen JHTT tilintarkastaja Pentti Malinen, Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy Tarkastuslautakunnan tavoitteet on määritelty kuntalaissa ja Reisjärven kunnan hallintosäännössä. Niiden mukaan lautakunnan keskeisenä tehtävänä on arvioida, onko kuntaa johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kunnan tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi. Asetettujen tavoitteiden toteamiseksi tarkastuslautakunta on käynyt läpi seuraavat asiat: - haastatellut toiminnoista vastaavia johtavia ja tilivelvollisia viranhaltijoita, - selvittänyt asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, niiden perusteella asetetut tehtäväalueittaiset tulostavoitteet ja niiden toteutumisen ja raportoinnin, - tutustunut keskeisiin toimintoihin, - selvittänyt kehittämistoiminnat ja investointisuunnitelmat sekä niiden toteuttamisen ja rahoituksen, - tarkastanut kunnanhallituksen toimintakertomukseen sisältyvän selvityksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta, - selvittänyt, mitä on tehty edellisten vuosien tarkastusten perusteella, - laatinut yhteenvetona tarkastuksen tuloksista valtuustolle arviointikertomuksen.

6 VALTUUSTO Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Se päättää mm. talousarviosta, tuloveroprosentista, kiinteistöverosta sekä kuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta. Valtuusto perustaa ja täyttää myös tärkeimmät virat ja valitsee luottamushenkilöt. Reisjärven valtuustossa v oli 21 jäsentä ja se kokoontui valtuuston varsinaiseen kokoukseen 8 kertaa ja valtuuston iltakouluun 4 kertaa. Valtuusto teki toimintavuoden aikana 119 päätöstä. Vuonna 2004 kunnanvaltuusto teki 95 päätöstä. Valtuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2005 Ilkka Niskanen, I-varapuheenjohtajana Anna-Liisa Leppälä ja II-varapuheenjohtajana Esa Hirvinen. KANSALLINEN KOKOOMUS Kesänen Maria Kokkoniemi Teemu Paavola Jussi Änäkkälä Tapio SUOMEN SOSIAALI- DEMOKRAATTINEN PUOLUE Hirvinen Esa SUOMEN KESKUSTA Anttila Osmo Halonen Jyrki Ilola Markku Leppälä Anna-Liisa Luotoniemi Erkki Mattila Marjatta Muuttola Markus Niskanen Ilkka Nyman Teuvo Paananen Eero Paavola Kaarlo Parkkila Kimmo Puurula Kauko Suorsa Asmo Törmänen Pentti VASEMMISTO- LIITTO Kukkola Asko VALTUUSTON TOIMINTA VUONNA Valtuusto perusti kehitysjohtajan määräaikaisen viran Valtuusto päätti asettaa Susisaaren loma-asuntotontit myyntiin Valtuusto valitsi Tarja Ojalan kehitysjohtajan määräaikaiseen virkaan Valtuusto vahvisti vuoden 2006 tuloveroprosentiksi 20 % Valtuusto hyväksyi Reisjärven kunnan ja Reisjärven jakokunnan välisen kauppakirjan koskien Susisaaren ja Kumpuniemen alueella rantaviivaan rajautuvaa jakokunnan omistamaa määräalaa tilasta 876:2: Valtuusto hyväksyi sopimuksen Haapajärven kaupungin, Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan yhteistyöstä sekä perusti ympäristöpalveluiden lautakunnan alkaen Valtuusto perusti kolme ympäristötarkastajan virkaa ja muutti Reisjärven viranhaltijan virkanimikkeen ympäristötarkastajaksi alkaen.

7 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa ja hallintoa, valmistella kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia kunnanvaltuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua sekä edustaa ja tekee kunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus valvoo valtuuston ja lautakuntien päätösten laillisuutta. Asiat kunnanhallitukselle esittelee kunnanjohtaja. Vuonna 2005 kunnanhallitus kokoontui varsinaiseen kokoukseen 14 kertaa ja teki toimintavuoden aikana 202 päätöstä. Vuonna 2004 kunnanhallitus teki 181 päätöstä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2005 Jyrki Halonen, I-varapuheenjohtajana Teuvo Nyman sekä II-varapuheenjohtajana Petra Jämsä. VARSINAINEN JÄSEN Halonen Jyrki, KESK Nyman Teuvo, KESK Jämsä Petra, KOK Kukkola Seija, VAS Lindberg Hilkka, KESK Mattila Marjatta, KESK Muuttola Markus, KESK HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Puurula Jari Ojala Kalevi Paalavuo Marko Järvelä Eila Kauppinen Marianne Ainasoja Hilkka Mäntypuro Kauko KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTA VUONNA Kunnanhallitus päätti ostaa Kiinteistö Oy Reisjärven Petäjälinnan osakkeet nro:t euron kauppasummalla Kunnanhallitus hyväksyi Soneran tarjouksen laajakaistaverkon laajentamisesta Kangaskylään ja Levonperälle Kunnanhallitus hyväksyi Reisjärven kunnan ja Nihak Oy:n välisen sopimuksen palvelujen tuottamisesta ja työnjaosta Kunnanhallitus päätti ryhtyä laatimaan asemakaavan muutosta ja laajennusta kirkonkylän pohjoiselle alueelle sekä Kumpuniemen alueelle Kunnanhallitus päätti toteuttaa päättyvän kampanjan, jolla se tarjoaa kunnan omistamia Savolanmäen, Pappilan alueen ja Viljamäen alueen omakotirakennuspaikkoja myytäväksi yhden euron kappalehinnalla Kunnanhallitus hyväksyi puitesopimuksen Vattenfall ympäristörahasta.

8 ELINKEINOTOIMEN TEHTÄVÄALUE Nivala-Haapajärven seutukunnan yhteisen elinkeinojen kehittämisyhtiön, NIHAK Oy:n, toiminta käynnistyi vuoden 2005 alussa. Elinkeinoyhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja ja neljä elinkeinoasiamiestä, joiden toimipisteet löytyvät läheltä asiakasta omasta kunnasta. Reisjärven kuntaan palkattiin kehitysjohtaja , jonka toimenkuvasta puolet on elinkeinoasiamiehen tehtäviä. NIHAK Oy:n tavoitteena on edesauttaa alueen kuntien yhteistyötä elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja vahvistamisessa tasapuolisesti kaikissa seutukunnan kunnissa. NIHAK Oy on laatinut oman seutukunnan elinkeinopoliittisen vision vuodelle 2010 ja strategian, miten toimia vuosina , jotta visio toteutuisi. Vision toteuttamisen painopistealueita Reisjärvellä ovat biolääketiede, metalli, puuteollisuus, muovi, matkailu (esim. Posliinikesän, Petäjämäen ja Peuranpolun hyödyntäminen) ja pienkaivostoiminta. Tärkeää on kehittää alueella jo toimivia yrityksiä sekä edesauttaa uusien kilpailukykyisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Elinkeinotoimen sektorilla merkittävää oli, että BBS Oy aloitti poronluuta raaka-aineenaan hyödyntävän lääkeainetehtaan rakennustyöt entisen meijerin tiloissa Reisjärvellä. Hankkeen työllistävä vaikutus tuotannon käynnistyttyä on merkittävä. Matkailun kehittämisessä painopistealueita ovat Posliinikesä-tapahtuma, Petäjämäki sekä Peuranpolku. Susisaaresta halutaan tehdä viihtyisä ja miellyttävä ympärivuotinen lomailupaikka, joten kesän 2005 aikana alueelle rakennettiin tiestö-, vesi-, viemäri- ja sähköverkko. Alueella on myös valmius tietoliikenneverkon rakentamiseen. Loma-asuntotonttien myynti alkoi loppukesällä Yritystoimintaa kehitetään myös erilaisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi Työtä posliinasta leader-esiselvityshanke kartoittaa matkailu- ja palveluyrittäjien kiinnostusta Posliinikesätapahtuman kehittämiseen ja etsii uusia toteuttamiskelpoisia ideoita, jotta posliinin ympärille voitaisiin luoda uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Hanke alkoi loppuvuonna 2005 ja jatkuu vuoden 2006 heinäkuun loppuun. Leader-rahoitettu Petäjämäki tunnetuksi hanke päättyi. Hankkeen aikana toteutettiin Petäjämäen ja Reisjärven matkailupalvelujen markkinointia ja tuotteistusta sekä valmennettiin ja koulutettiin matkailualan yrittäjiä ja organisoitiin yhteisiä markkinointikampanjoita. Koulutuksesta mainittakoon henkilökohtainen myynti- ja markkinointityö, hygieniapassikurssit ja erilaiset ohjelmapalvelujen tuotteistamiskoulutukset. Suomen Ladun kanssa järjestettiin koulutusviikonloppu helmikuussa. Kädentaitajien kanssa suunniteltiin ja toteutettiin kesämyymälän perustaminen ja suunniteltiin yrittäjien omien töiden markkinointia. Mukana oltiin Matka Messuilla Helsingissä, Posliinikesässä ja Köyhän Markkinoilla. Hanke toteutti myös Reisjärven oman matkailupalvelujen esite-hinnaston, yrittäjien kotisivuja sekä kuva- ja markkinointimateriaalia yritysten omaa ja kuntamarkkinointia varten. Petäjämäki-hanke oli mukana Keski-Pohjanmaan maakuntaviestien järjestelyissä tammikuussa Reisjärvellä. NIHAK Oy:n yrityshautomotoiminta alkoi marraskuussa. Uutta yrityshautomossa on, että yrittäjä voi olla mukana hautomotoiminnassa sijaitseepa yritys Nivalassa, Haapajärvellä, Pyhäjärvellä tai Reisjärvellä.Yrityshautomo palvelee alkavaa yrittäjää, jonka liikeidealla on kasvu- ja menestymismahdollisuudet. Kunnanhallitus hoitaa elinkeinotoimikunnan tehtäviä.

9 REISJÄRVEN SUURIMPIA TYÖNANTAJIA Yritys Työvoima 2005/2006 Reisjärven kunta 314 Elecster Oyj 57 Reisjärven Kristillinen Opisto 27 Antti Kangas Oy/Pohjolan Turistiauto Oy 13 Reisjärven seurakunta 10 Peura Talot Oy 10 Honkaperä Forest Oy 9 Reisjärven Osuuspankki 9 S-Market + Agri Market 9 Steel-Prisma-Metallit Oy 9 Kalajokilaakson Mhy 8 Reisjärven Palvelukoti 7 KK-Market Reisjärvi 6 Reisjärven Apteekki 5 Reisjärven Vanhustenkotiyhdistys ry 5

10 YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ REISJÄRVELLÄ Toimialaluokka A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Kaikki yhteensä Muutos Lähde: Yritysluettelo

11 YRITYSTYÖPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ REISJÄRVELLÄ Toimialaluokka A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Sähkö-, kaasu ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Kaikki yhteensä TYÖPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ REISJÄRVELLÄ Toimialaluokka Alkutuotanto Teollisuus Palvelut Yhteensä Muutos Lähde: Yritysluettelo

12 TALOUDELLISIA MITTAREITA/ 3106 asukasta (suluissa edellisen vuoden vastaava luku) HALLINTOTOIMI Kunnanvaltuusto Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 3,16 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,74 ja yksikkökustannus 9,79 /asukas (7,82 /asukas). Kunnanhallitus Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 39,46 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,81 ja yksikkökustannus 35,84 /asukas (53,99 /asukas). Hallintotoimi Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 77,34 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,78 ja yksikkökustannus 76,74 /asukas (60,67 /asukas). Henkilöstöhallinto Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 7,89 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,06 ja yksikkökustannus 13,36 /asukas (10,45 /asukas). Muu yleishallinto Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 12,63 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,03 ja yksikkökustannus 35,60 /asukas (30,89 /asukas). Toimikunnat Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 1,58 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on 0 ja yksikkökustannus 0 /asukas (0,65 /asuakas). Työllisyystyöt Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 18,94 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,00 ja yksikkökustannus 7,10 /asukas (7,63 /asukas).

13 Verotus Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 20,52 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,59 ja yksikkökustannus 19,61 /asukas (20,20 /asukas). Joukkoliikenne Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 6,31 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,41 ja yksikkökustannus 4,36 /asukas (6,78 /asukas). Velkaneuvonta Toteutuneet nettokustannukset on 888,20 ja yksikkökustannus 0,29 /asukas (0,23 /asukas). ELINKEINOTOIMI Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 49,87 /asukas. Toteutuneet nettokustannukset on ,00 ja yksikkökustannus 46,14 /asukas (11,44 /asukas). TILINTARKASTUS Vuoden 2005 talousarvion nettomeno oli ja yksikkökustannus 4,73 /asukas. Toteutuneet nettomenot on 8.217,91 ja yksikkökustannus 2,65 /asukas (2,88 /asukas).

14 YMPÄRISTÖTOIMEN TEHTÄVÄALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTOIMI Ympäristölautakunta aloitti toimintansa vuoden 1993 alusta. Ympäristölautakunnan alaisuuteen kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu sekä ympäristöterveydenhuolto yksilön elinympäristöön kohdistuvan terveydenhuollon ja siihen liittyvän toiminnan osalta. Pelastustoimen hoidosta on vastannut Jokilaaksojen pelastuslaitos vuoden 2004 alusta Ympäristölautakunnan tehtävät määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslaista, maa-aineslaista, laista kuntien ympäristöhallinnosta, ympäristöterveydenhuoltoa koskevista erityislaeista sekä näiden nojalla annetuista säännöksistä ja kunnan hallintosäännöstä. Ympäristölautakunnan alaisten viranhaltijoiden ratkaisuvallasta on säädetty ympäristölautakunnan ohjesäännössä. Ympäristölautakunta pyrkii edistämään ympäristöön sopeutuvaa rakentamista, rakentamisen laatua ja luonnonympäristön huomioonottamista sen tilaan ja arvoihin liittyvissä toiminnoissa sekä huolehtii yksilöön kohdistuvasta ympäristöterveydenhuollosta. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toiminta- yksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEEN SÄ Ympäristölautakunnan alainen toiminta vuonna RAKENNUSVALVONTA 1.1 Myönnetyt rakennusluvat ja muut luvat Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 47 kpl ja toimenpidelupia 1 kpl. Luvat käsittivät yhteensä 48 rakennuksen rakentamista. Kaikki luvat 48 kpl olivat rakennustarkastajan myöntämiä. Rakennusjärjestyksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä toteutettiin yhteensä 16 rakennushanketta. Nämä hankkeet ovat sellaisia, jotka eivät edellytä rakennusjärjestyksen mukaisesti lupakäsittelyä. Uusien omakotitalojen lupia myönnettiin kaksi, joista toinen sijoittui asemakaava-alueelle ja toinen haja-asutusalueelle.

15 Uusia asuntoja rakennushankkeet sisälsivät 2 kpl. Uusien loma-asuntojen rakennuslupia myönnettiin 5 ja saunoja 12. Rakennusten purkamisilmoituksia rakennustarkastaja käsitteli 2 kpl. Molemmat kohteet sijoittuivat asemakaava-alueelle. Maisematyölupaa haettiin yhteen kohteeseen. Hakija muutti toimenpidettä käsittelyn aikana siten, että asia voitiin ratkaista ilmoituksena. Rakennustarkastaja hyväksyi asemakaava-alueella useita vähäisiä puiden kaatotöitä ilman maisematyölupakäsittelyä. Rakennuslupamaksuissa päästiin lähes täsmälleen budjetoituun tasoon eli lupamaksuja kertyi Kokonaisuutena rakennusvalvonnan nettobudjetti alittui n päätyen loppusummaan Valmistuneet rakennukset Valmistuneita rakennushankkeita kirjattiin yhteensä 31 kappaletta. Uusia omakotitaloja valmistui vuonna kpl, joista yksi sijoittui asemakaava-alueelle ja kolme haja-asutusalueelle. Uusia asuntoja valmistui yhteensä 4 kpl. Rakennuksen valmistumisajankohdaksi katsotaan väestörekisterikeskuksen edellyttämän tilastoinnin mukaisesti rakennuksen käyttöönottovaihe. Rakennuttajien katselmuspyyntöjen laiminlyöntien vuoksi rakennusten valmis- tumistiedoissa esiintyy jatkuvasti virheellisyyttä. Rakennuttajille on tiedotettu selkeästi katselmuspyyntövelvoitteesta rakennus- lupapäätöksen yhteydessä. Rakennusvalvonnassa on ollut käynnissä normaalin valvontatyön ohessa keskeneräisten rakennuskohteiden selvitystyö. Työ edellyttää katselmusten suorittamista (ei riitä pelkkä kirjaaminen toimistossa) ja se vie näin ollen huomattavasti aikaa. Keskeneräisten kohteiden osalta, joissa rakentamisaika taikka rakentamisen aloittamisaika on kulumassa umpeen, on rakennusluvan haltijalle lähetetty tiedustelukirje valmiustilanteesta. Katselmukset on suoritettu pyydettyjen kohteiden osalta. Vuoden 2005 keskeneräisten rakennuskohteiden katselmuksia suoritettiin 17 kpl. Rakennusvaihetiedustelu suoritettiin kirjeellä tai puhelimella 5 kohteessa. 1.3 Katselmustoiminta Rakennustarkastaja suoritti vuoden aikana rakennustarkastukseen liittyviä katselmuksia yht. 156 kpl, korjausavustuksiin liittyviä katselmuksia 20 sekä lausuntoihin ja arviointeihin liittyviä katselmuksia tehtiin 10 kpl. Palopäällikkö on suorittanut 20 erillistä hormikatselmusta. Palopäällikön ja rakennusvalvonnan välinen yhteistyö on voitu säilyttää ennallaan pelastustoimen alueellistamisesta huolimatta.

16 Maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta katselmustoimintaan mukaan tulleita aloituskokouksia pidettiin vuoden aikana 11 kpl. Aloituskokous on edellytetty rakennusluvassa omakotitalojen, karjarakennusten, varuste- ja rakennetasoltaan asuinrakennuksia vastaavien loma-asuntojen ja näitä vaativimpien uudisrakennushankkeiden sekä merkittävien peruskorjausten osalta. Aloituskokous on toiminut hyvin rakentamisen ohjausvälineenä rakentamisen aloitusvaiheessa. Omakotitalon rakentajille jaettiin edelleen aloituskokouksessa Pientalotyömaan valvonta julkaisu, missä käydään seikkaperäisesti läpi talon rakennuttaminen. Julkaisu sisältää samalla rakennustyössä edellytetyn työmaan tarkistuslistan. Lisäksi jaettiin kopio julkaisusta Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa Ympäristöopas Muu toiminta Vuoden aikana ympäristölautakunta antoi myönteisen päätöksen yhteen poikkeamislupahakemukseen, joka koski entisen kirjastorakennuksen muuttamista pysyväksi asunnoksi. Lisäksi lautakunta antoi lausunnon neljään poikkeamislupahakemukseen. Kaksi hakemuksista koski rakentamista rantavyöhykkeelle, missä ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa. Yhdessä tapauksessa haettiin poikkeamislupaa saada rakentaa rantaosayleiskaavaalueella kohtaan, mihin rakennusoikeutta ei ole kaavassa osoitettu ja yhdessä kohteessa rakennus sijoittui osittain yleisen tien suoja-alueelle. Rakennusvalvonnan seutukunnallisen yhteistyön kehittämistyö oli lähes keskeytyksissä vuoden 2005 ajan. Yhteistyön kehittämistä oli tarkoitus jatkaa ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyön käynnistyttyä. Rakennustarkastaja osallistui Nivala/Haapajärvi seutukunnan edustajana Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksiin Oulussa kaksi kertaa. Rakennustarkastaja osallistui seuraaviin koulutustilaisuuksiin: Jätevesiseminaariin Haapajärvellä Maaseuturakentamisen investointipäivä Oulussa 29.9., järjestäjänä TE-keskus Valtakunnalliset rakennusvalvontapäivät Kuopiossa / Efeko Oy Toimistonhoitaja Marja-Leena Haapakoski osallistui rakennusvalvontaohjelman käyttäjäpäiville Lappajärvellä Maa-ainesvalvonta Uusia maa-aineslupia ympäristölautakunta myönsi vuoden 2005 aikana neljä. Kahden ottamisalueen osalta käsiteltiin maa-aineslupaehtojen muutosta. Kysymyksessä oli lopullisten maisemointitöiden määräajan jatkaminen. Vuoden 2005 lopussa voimassaolevia maa-aineslupia Reisjärven kunnan alueella oli 17 kpl, joiden osalta kunnalla on maa-aineslain mukaiset vakuudet. Maa-aineskatselmuksia suoritettiin 32 kpl.

17 1.6 Korjausneuvonta Korjausneuvonta on toteutettu osana rakennustarkastusta. Rakennustarkastaja on vastannut tehtävien hoidosta rakennustarkastajan tehtävien ohessa. Korjausavustuskohteisiin liittyviä katselmuksia rakennustarkastaja suoritti 20. Asuntojen ja asuinrakennusten korjaukseen tarkoitettuja avustuksia haettiin Reisjärvellä 9 kohteeseen. Valtion asuntorahasto järjesti syksyllä 2005 lisähaun, jonka hakuaika päättyi Hakijoitten määrää rajoittaa alhaiset tulorajat sekä varallisuutta koskevat ehdot. Ns. energia-avustuksia ja erillistä jätevesijärjestelmän kunnostusavustusta ei haettu ollenkaan. Energia-avustuksien hakemista rajoittaa oleellisesti se, että kiinteistössä täytyy olla vähintään kolme asuntoa. Kunnalle osoitettiin myöntämisvaltuutta Kunnalla ei ollut enää oikeutta käyttää aikaisempien vuosien käyttämättä jääneitä tai peruuntuneita valtuuksia. Kunta myönsi avustusta kahdeksalle hakijalle yhteensä Kuluttajaneuvonta Kuluttajaneuvonnan järjestämiseksi kunnissa on säädetty laki, joka tuli voimaan Laissa kunnat velvoitetaan antamaan kuluttajaneuvontaa kuntalaisille. Kunnassa kuluttajaneuvonnasta vastaa kunnanhallitus tai kunnanvaltuuston määräämä muu viranomainen. Kunnanvaltuusto on määrännyt kuluttajaneuvonnasta vastaavaksi viranomaiseksi lukien ympäristölautakunnan ja tehtävät hoitaa toimistonhoitaja Marja-Leena Haapakoski. Kuluttajaneuvonnan tehtävät: Kuluttajaneuvonnan tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen. Käytännössä toiminta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: yleinen kuluttajavalistus henkilökohtainen neuvonta kuluttajan avustaminen valitustilanteessa kuluttajaneuvontaan liittyvät seurantatehtävät kuluttajaviranomaisten avustaminen Vuonna 2005 yhteydenottoja kuluttajaneuvonta-asioissa oli 27, jotka voidaan jakaa seuraavasti: Valituksia 24 kpl ja tiedusteluja 3. Valituksia kuluttajavalituslautakuntaan ei tehty yhtään kappaletta, vaan tapauksissa pyrittiin neuvottelemalla pääsemään sovintoratkaisuihin.

18 2. YMPÄRISTÖNSUOJELU Kunnalle kuuluvia ympäristönsuojelun lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. ympäristönsuojelulain, jätelain, vesilain, maastoliikennelain, vesiliikennelain, ulkoilulain, luonnonsuojelulain, maa-aineslain ja vesihuoltolain mukaiset tehtävät. Ympäristönsuojelun tehtävistä vastasi terveystarkastaja ja vesistöjen kunnostukseen sekä maa-aineslupiin liittyvistä asioista rakennustarkastaja. Vuodelle 2005 suunnitellut järvien kunnostustoimenpiteet olivat tehostettu hoitokalastus ja järvien ilmastus. Tehostettua hoitokalastusta jatkettiin edelleen siten, että pääpaino oli Vuohta- ja Reisjärvessä. Kalaa saatiin yhteensä kg, mikä on kolmanneksi suurin kalasaalis kahdeksan vuoden hoitokalastusjakson aikana. Saalismäärä jakautui lähes puoliksi katiskapyynnille ja nuottaukselle. Hoitokalastuksen käytännön toteutuksesta vastasi kalastuskunta. Hoitokalastuksen kustannukset olivat n , josta kunta maksoi Ennakkosuunnitelmasta poiketen järvien ilmastusta ei toteutettu talvella Vesinäytteistä saadut happitilanteet olivat järvissä niin pitkälle talvea hyvät, että ilmastuksen käynnistämisestä päätettiin luopua. Kalastuskunta valmisti talven aikana kaksi ilmastinta, joka mahdollistaa jatkossa kolmen järven ilmastuksen, jos ympäristökeskuksen ilmastin on edelleen käytössä. Vedenlaadun seurantanäytteet otti ympäristökeskus. Vuoden 2005 vedenlaatu ei poikennut oleellisesti edellisistä vuosista lukuun ottamatta heinäkuussa Reisjärvessä esiintynyttä lyhytaikaista leväesiintymää. Valtakunnalliseen leväseurantaan osallistuttiin välisenä aikana. Vanhojen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittyjen toimintojen ympäristöluvan tarveharkintaa ei pystytty toteuttamaan toimintasuunnitelman mukaisesti, koska seudulliseen yhteistyöselvitykseen meni odotettua enemmän terveystarkastajan työaikaa. Em. toiminnoista on käsittelemättä vielä 60, joista eläintenpitoon liittyviä toimintoja on 53. Käsittelyä jatketaan vuoden 2006 aikana. Käsittelyn viivästyminen ei aiheuta haittaa ko. toiminnanharjoittajille. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi Reis-, Vuohta- ja Kiljanjärven säännöstelyä koskevan päätöksensä Ko. päätökseen on haettu muutosta. Myös ympäristölautakunta antoi oman vastineensa Vaasan hallintooikeudelle edellä mainitusta ympäristölupaviraston päätöksestä. Ympäristölautakunta myönsi kolme ympäristölupaa sekä aloitti kunnan ympäristönsuojelumääräysten valmistelun. Terveystarkastaja antoi 27 lausuntoa, joista 23 liittyi rakennuslupahakemuksiin ja käsitteli 7 lannan tilapäiseen varastointiin liittyvistä ilmoituksista. Tavoitteisiin päästiin edellä mainittua vanhojen toimintojen lupaharkintaa lukuun ottamatta.

19 3. PELASTUSTOIMI Pelastustoimen hoidosta on vuoden 2004 alusta lähtien vastannut Jokilaaksojen pelastuslaitos. Reisjärven kunnan kustannukset pelastustoimen hoidosta Jokilaaksojen pe- lastuslaitokselle v 2005 olivat ,09 sekä lisäksi Jokilaaksojen pelas- tuslaitoksen johtokunnan päätöksen mukaisten turvallisuuspuutteiden korjaus- ten aiheuttamat kustannukset Reisjärven paloaseman osalta ,51 euroa. 4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Keskeisimpiä tehtäväalueita ovat terveydensuojelulain (mm. talous- ja uimavesi, asuin-, elintarvike- ja kokoontumis- ym. huoneistot/sisäilman laatu, erilaisten huoneistojen ja laitosten hyväksyminen ), tupakkalain (mainonta, myynti ja tupakointi yleisissä tiloissa), elintarvikelain (myynti, tarjoilu ja omavalvonta), kemikaalilain, eläinsuojelulain sekä tuoteturvallisuuslain (käyttö- ja kulutustavarat ja kuluttajapalvelut) mukaiset tehtävät. Edellä mainittujen tehtävien hoidosta vastasi terveystarkastaja. Terveydensuojelun sektorilla painopiste suunnattiin talous- ja uimaveden laadun valvontaan sekä asuin- ja muiden huoneistojen (TsL 13 ) tarkastuksiin ja niihin liittyviin mittauksiin (rakennekosteus, mikrobit, ilmanvaihto ym.). Terveystarkastaja teki kolme TsL 15 :n mukaista huoneiston hyväksymispäätöstä ja tarkasti 6 vedenottamoa sekä 4 asuinhuoneistoa. Terveystarkastaja antoi 6 terveydensuojelulain mukaisiin kohteisiin liittyvää lausuntoa sekä otti 15 talousvesi- ja 20 uimavesinäytettä. Elintarvikevalvonnan puolella myynti-, tarjoilu- ja valmistuspaikkojen tarkastuksia oli 25. Tarjoilu- ja myyntipaikoista otettiin16 elintarvikenäytettä. Elintarvikevalvontaan käytettiin noin 16 henkilötyöpäivää, mikä on edellisvuotta hieman vähemmän. Alueellisen yhteistyön käynnistämiseen liittyvät selvitykset veivät myös elintarvikevalvontaan suunniteltua työaikaa. Kokonaistyöaikaan lasketaan varsinaisen tarkastuksen lisäksi mm. koulutus, neuvonta, omavalvonnan kehittäminen sekä hyväksymispäätöksiin, raportointiin ym. liittyvien asiakirjojen laadintaan käytetty aika. Terveystarkastaja järjesti neljä hygieniakoulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 42 henkilöä. Reisjärvellä on hygieniaosaamistestin suorittanut vuoden 2005 loppuun mennessä 177 henkilöä. Tuoteturvallisuusvalvontaan käytettiin noin 7 henkilötyöpäivää, johon sisältyy kaksi koulutustilaisuutta. Reisjärvi osallistui valtakunnalliseen kuntosalien tarkastusprojektiin. Terveystarkastaja osallistui kahteen eläinsuojelutarkastukseen yhdessä kunnaneläinlääkärin kanssa.

20 Terveystarkastaja osallistui kahdeksaan ympäristöterveydenhuollon koulutustilaisuuteen / työkokoukseen, joihin käytettiin 10 henkilötyöpäivää. Terveystarkastaja vastasi myös Lestijärven ympäristöterveysvalvonnan tehtävistä. Vuoden 2004 alussa käynnistynyt ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan alueellinen yhteistyöselvitys (YTAKE -projektit) valmistui huhtikuussa Reisjärven, Haapajärven ja Pyhäjärven välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin joulukuussa Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveysvalvonnan yhteistyö käynnistyi vuoden 2006 alusta Reisjärven kunnan hallinnoimassa ympäristöpalveluiden valvontayksikössä. Ympäristöterveydenhuollon tulostavoitteet täyttyivät lähes kaikilta osin.