Tornator Oy TASEKIRJA

Transkriptio

1 Tornator Oy TASEKIRJA

2 Tornator Oy:n toimintakertomus 2008 Yleistä Tornator Timberland konserniin kuuluivat emoyhtiön lisäksi Tornator Timberland Estonia Oü (100,0 %), SC Tornator SRL (100,0 %) ja Oituz Private Forest District SRL (100,0%). Liikevaihto ja tulos Tornator Timberland konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IFRS) mukaisesti. Konsernin liikevaihto oli 76,8 miljoonaa euroa (63,5 v.2007). Pääosa liikevaihdosta muodostui puunmyyntituloista 85 % (82 %). Liikevaihto sisältää maa-alueiden ja tonttien myyntituottoja 11,0 miljoonaa euroa (10,8). Liikevaihdon kasvua selittää lähinnä puun luovutuskertymän merkittävä nousu (v.2007 =1,65. milj. m3, v.2008=2,02 milj.m3). Liiketoiminnan muut tuotot 2,2 milj. euroa (2,6) muodostuivat pääosin maa-alueiden vuokratuotoista. Liikevoittoa kertyi 38,4 miljoonaa euroa (219,9) ja tilikauden voitto oli 11,5 miljoonaa euroa (151,0). Vuonna 2008 liikevoittoon ja tulokseen vaikuttava biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli noin -18 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2007 oli poikkeuksellisen suuri noin 170 miljoonaa euroa. Konsernin tunnusluvut on laskettu ilman biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutoksen vaikutusta. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 7,1% (7,0 %) sekä sidotun oman pääoman tuotto 31,1 % (31,5 %). Emoyhtiön Tornator Oy:n liikevaihto oli 76,8 miljoonaa euroa (52,6). Emoyhtiön tilikauden tulos oli 27,2 miljoonaa euroa (-8,7). Virossa toimivan Tornator Timberland Estonia Oü:n liikevaihto oli 760 euroa ja tilikauden tappio -69,8 tuhatta euroa. Romanian konserniyhtiön SC Tornator SRL:n luvut on yhdistetty konsernin lukuihin alkaen. Yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa vuonna 2008, sen tilikauden tulos oli 376,0 tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Huhtikuussa Tornator Oy sopi uudesta 100 miljoonan euron pankkilainafasiliteetista konsernin olemassa olevien rahoittajien kanssa. Fasiliteetti on tarkoitettu uusien metsämaiden hankkimiseen ETA alueella. Toukokuussa perustettiin Romaniaan tytäryhtiö SC Tornator SRL. Yhtiö hankki vuoden aikana yhteensä lähes 12 tuhatta hehtaaria metsämaata Romaniassa. Hankinnoista osa rahoitettiin nostamalla uutta pankkilainaa 36 miljoonaa euroa. Myös Viron tytäryhtiö lisäsi metsäomaisuuttaan noin kolmella tuhannella hehtaarilla. Joulukuussa SC Tornator SRL osti romanialaisen metsänhoitoyhtiön, Oituz Private Forest District SRL, osakekannan. Yhtiön 16 työntekijää tulevat hoitamaan Tornatorin metsänhoitoon liittyvät käytännön asiat Romaniassa. Konsernin metsäomaisuuden käyvän arvon laskentamalli päivitettiin, ja uusi arvostusluku Tornatorin metsävaroille on noin 921 miljoonaa euroa (890) sisältäen puuston ja maapohjan. Luvussa on mukana uusien metsähankintojen vaikutus. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Konsernilla ei ole tilikauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia.

3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Huolimatta yleisen taloustilanteen synkistä näkymistä puun kysynnän ennustetaan pysyvän kohtalaisella tasolla vuonna Kotimaisen puun kysyntää vahvistaa ulkomailta tuotavan puuraaka-aineen vähentyminen. Vuonna 2008 heikentynyt hintataso noussee loppuvuodesta puunjalostusteollisuuden puuvarastojen pienenemisen aiheuttaman kysynnän kasvun kautta. Konserni tulee myymään ja luovuttamaan hakkuusuunnitteen mukaisen määrän (1,9 milj.m3) puutavaraa asiakkaille. Mahdollinen riskitekijä puunluovutuksille on huonot sääolosuhteet ja metsäteollisuuden tuotannon rajoitukset. Metsämaan myyntiä tullaan entisestään vähentämään kohdistaen myynnit vain hyvin erillään oleviin palstoihin ja erikoistarkoituksiin luovutettaviin alueisiin. Lomarakennuspaikkakysynnän ennakoidaan heikentyvän talouden epävarmuustekijöiden johdosta. Konserni jatkaa edelleen hyvän metsänhoidon suositusten mukaisia panostuksia metsien hoitoon ja mm. metsien terveys- ja kasvatuslannoituksiin. Metsänhoitoon käytettävien panostusten kokonaisrahamäärä ei kuitenkaan nouse. Konsernin rahoitusriskeistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4. Tutkimus- ja kehitystoiminta Strategisesti tärkeimpiä kehittämishankkeita oli "Uuden metsäsuunnittelujärjestelmän kehittäminen". Lisäksi konsernissa panostettiin uusien metsänhoitosuositusten käytännön soveltamiseen sekä energiapuun talteenoton kehittämiseen. Henkilöstö Henkilöstössä työntekijöiden määrä on kasvanut hieman kausivakinaisten metsureiden rekrytoinnin myötä. Normaalin palkkauksen lisäksi yhtiöllä on käytössä tulostavoitteisiin perustuva palkitsemismekanismi. Tulospalkkioita maksettiin vuodelta 2008 keskimäärin 5,4 %. Vuosi Henkilöstön määrä keskim. tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot MEUR 7,1 MEUR 6,6 MEUR 6,3 MEUR 5,6 Ympäristö Yhtiöllä on ympäristöohjelma, jonka tavoitteet ja toteutuma tarkistetaan yhtiössä vuosittain. Puitteet yhtiön ympäristöasioiden hallinnalle tuovat metsä- ja ympäristölainsäädäntö sekä PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) järjestelmä. Yhtiön Suomen metsät on sertifioitu PEFC:n mukaisesti. Sertifiointikriteerien noudattamista auditoidaan vuosittain ulkopuolisen arvioijan toimesta. Yhtiö noudattaa metsätaloustoiminnassaan Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion julkaisemia Hyvän metsänhoidon suosituksia.

4 Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin hallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka: Hallituksen jäsenet: Kalevi Hemilä Puheenjohtaja 2006 Etera, toimitusjohtaja 2006 Mikko Koivusalo Jäsen 2006 Varma, sijoitusjohtaja, pääomamarkkinat 2005 Pekka Korhonen Jäsen 2002 OP-Eläkekassa ja OP-Eläkesäätiö, toimitusjohtaja 1995 Hannu Ryöppönen Jäsen 2006 Stora Enso Oyj, talousjohtaja, varatoimitusjohtaja 2005 Esko Torsti Jäsen 2003 Ilmarinen, johtaja 2006 Varajäsen: Hannu Tarkkonen Risto Autio Magnus Backström Jyrki Kurkinen Jorma Tammenaho Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Kalevi Hemilä. Toimitusjohtajana on toiminut Arto J. Huurinainen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa valittiin tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy. Tilikauden tuloksen käsittely Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,87 euroa, josta tilikauden tulos on ,25 euroa. Tornator Oy:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus päättää voitonjakokelpoisten varojen käytöstä seuraavasti: - Osinkona jaetaan maksimissaan 1,00 euroa/osake eli ,00 euroa. - Jakamatta jäävä osuus jätetään yhtiön omaan pääomaan - Osingonjakopäivästä päättää hallitus huomioiden mahdolliset yhtiön maksukykyyn vaikuttavat seikat

5 Sisältö A. Konsernitilinpäätös Yleisiä tietoja Yhteenveto merkittävimmistä laadintaperiaatteista Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 8 Tytäryritykset... 8 Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen... 8 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet... 9 Aineettomat hyödykkeet Arvonalentumiset Biologiset hyödykkeet Vuokrasopimukset Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvelat Vieraanpääoman kulut Rahoitusvarojen arvonalentuminen Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Rahavarat Osakepääoma Osingot Tuloverot Työsuhde-etuudet Eläkevastuut Ostovelat Tuloutus Liikevoitto Korot ja osingot Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen Rahoitusriskien hallinta Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Aineettomat käyttöomaisuushyödykket Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Johdannaiset Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Rahavarat Osakepääoma ja ylikurssirahasto Laskennalliset verosaamiset ja -velat Rahoitusvelat Eläkevelvoitteet Ostovelat ja muut velat Liikevaihdon jakautuminen Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset

6 24 Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja kulut Tuloverot Osingot Lähipiiritapahtumat Tytäryhtiöt Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset Muut omasta puolesta annetut vakuudet Oikeudenkäynnit Rahoitusvarojen ja velkojen luokittelu Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot Yrityshankinnat..41 B. Emoyhtiön tilinpäätös 2

7 Konsernitase 000 euroa Liite VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 6 285,8 394,2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet , ,0 Biologiset hyödykkeet , ,5 Johdannaiset 9 0, ,3 Myytävissä olevat rahoitusvarat 12 2,7 2, , ,7 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus ,2 413,9 Myyntisaamiset ja muut saamiset ,5 689,2 Myytävissä olevat rahoitusvarat , ,7 Muut saamiset 17 6,0 0,0 Rahavarat , , , ,8 Varat yhteensä , ,4 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma , ,0 Muu oma pääoma , , , ,6 Oma pääoma yhteensä , ,6 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat , ,9 Rahoitusvelat , ,5 Johdannaiset ,4 0,0 Muut velat 17 0,0 101,0 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,4 Lyhytaikaiset velat Rahoitusvelat , ,1 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 2 352,7 0,0 Ostovelat ja muut velat , ,4 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,5 Velat yhteensä , ,8 Oma pääoma ja velat yhteensä , ,4 Liitetiedot sivuilla 7 42 ovat olennainen osa tilinpäätöstä 3

8 Konsernituloslaskelma 000 euroa Liite Liikevaihto , ,1 Liiketoiminnan muut tuotot , ,8 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos ,7-818,4 Materiaalit ja palvelut , ,0 Henkilöstökulut , ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,0-939,5 Liiketoiminnan muut kulut , ,4 Muut velat muutos ,0 28,0 Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos ja hakkuut , ,0 Liikevoitto , ,6 Rahoitustuotot ,0 650,4 Rahoituskulut , ,5 Johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutos , ,3 Rahoituskulut (netto) , ,8 Voitto ennen veroja , ,8 Tuloverot ,8-7,4 Laskennallisten verojen muutos , ,1 Tilikauden voitto , ,3 Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille , ,3 Liitetiedot sivuilla 7 42 ovat olennainen osa tilinpäätöstä Om pääoman muutoslaskelma 4

9 Oma pääoma (liite 14) Käyvän arvon rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä , ,2 0, , , ,6 Oma pääoma (liite 14) , ,2 0, , , ,6 Suoraan omaan pääomaan kirjatut voitot/tappiot rahavirran suojauksesta (liite 9) , ,4 Rahavirran suojauksesta kirjatut lask. Verot (liite 15) 5 217, ,8 Muuntoero (liite 14) , ,5 (liite 14) Vararahasto Myytävissä olevat sijoitukset (liite 12) , ,7 Sijoitusten käyvän arvon muutoksesta kirjatut lask. Verot (liite 15) 284,9 284,9 Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot ,4 Tilikauden voitto , ,6 Vuonna 2008 kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 0,0 0, , , , ,4 Osingonjako (liite 14) , ,0 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 000 euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoero Oma pääoma , , , , , ,2 000 euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääomrahasto Ylikurssi- Muuntoero Käyvän arvon Kertyneet Oma pääoma rahasto voittovarat yhteensä Oma pääoma (liite 14) , ,2 0, , ,8 Oma pääoma (liite 14) , ,2 0, , ,8 Suoraan omaan pääomaan kirjatut voitot/tappiot rahavirran suojauksesta (liite 9) 3 706, ,0 Rahavirran suojauksesta kirjatut lask. Verot (liite 15) -963,6-963,6 Myytävissä olevat sijoitukset (liite 12) 246,0 246,0 Sijoitusten käyvän arvon muutoksesta kirjatut lask. Verot (liite 15) -64,0-64,0 Suoraan omaan pääomaan kirjatut nettotulot 2 924,5 Tilikauden voitto , ,3 Vuonna 2007 kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 0,0 0, , , ,8 Osingonjako (liite 14) , ,0 Oma pääoma , , , , ,6 5

10 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 000 euroa Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto , ,3 Oikaisut: Verot 4 091, ,5 Poistot 917,0 939,4 Muut maksutapahtumaa sisältämättömät tuotot ja kulut* , ,6 Korkotuotot -933,0-650,3 Korkokulut , ,8 Käyttöpääoman muutokset Myynti- ja muiden saamisten vähennys (+)/lisäys (-) 130,6 608,7 Vaihto-omaisuuden vähennys (+)/lisäys (-) 882,7 818,0 Osto- ja muiden velkojen vähennys (-)/lisäys (+) -942, ,0 Käyttöpääoman muutos 70, ,7 Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta , ,0 855,1 638, ,5 640, , ,2 Investointien rahavirrat Yrityshankinnat (liite 36) -0, ,0 Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin (liite 8) ,3 0,0 Investoinnit metsämaapohjaan (liite 7) ,4 0,0 (liite 7) Investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin , ,5 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot 0,0 10,0 Investoinnit korkorahastoihin (liite 12) 1 810, ,7 Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat rahoituslainojen nostot (liite 4) rahoituslainojen takaisinmaksut Emoyhtiön omistajille maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen (vähennys)/lisäys (liite 14) , , , , , , , , , , , ,3 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa (liite 13) , , , ,1 * täsmäytyslaskelma Biologisten hyödykkeiden arvonmuutos , ,0 Muut erät 497, ,4 Muutos rahoituslaskelmassa , ,6 Liitetiedot sivuilla 7 42 ovat olennainen osa tilinpäätöstä 6

11 1 Yleisiä tietoja Tornator Oy (aikaisemmin Tornator Timberland Oy) on suomalainen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Konsernin kotipaikka on Imatra ja sen pääkonttorin osoite on Napinkuja 3 C Imatra, Suomi, josta myös kopio konsernitilinpäätöksestä on saatavissa. Tornator Oy on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Konserni tarjoaa myös metsänhoitopalveluja, myy maa-alueita virkistyskäyttöön sekä ostaa metsätiloja. Vuoden 2008 lopussa Konsernin omistuksessa oli noin 611,000 hehtaarin metsäomaisuus (594,000). Tornator Oy:n päämarkkina-alue on Suomi, mutta Konserni hankki vuoden 2008 aikana metsäomaisuutta myös Romaniasta ja Virosta. Tornator Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksella on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tai muuttaa vielä tilinpäätöstä. 2 Yhteenveto merkittävimmistä laadintaperiaatteista Konsernia koskevan taloudellisen informaation laadinnassa noudatetut merkittävimmät laadintaperiaatteet on selostettu alla. Näitä laskentaperiaatteita on sovellettu kaikkina esitettyinä vuosina. Laatimisperusta Konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, biologisia hyödykkeitä sekä johdannaissopimuksia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei toisin ole esitetty. Yhtiön toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen arvioiden ja oletusten käyttämistä. Näiden oletusten ja arvioiden käyttäminen vaikuttaa tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon tapahtumista ja siten lopulliset

12 toteutuvat tulokset voivat erota tehdyistä arvioista. Osa-alueet, jotka ovat edellyttäneet suuremman harkinnan käyttöä ja osa-alueet, joissa harkinnalla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty liitetiedossa 4. 3 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisällytetään yritykset, joista konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy yritykselle ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan omaan tuloslaskelmaan. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin laadintaperiaatteita. Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Tornator Oy:n ja sen 100% omistamien tytäryhtiöiden SC Tornator SRL ja Tornator Timberland Estonia Oü taloudellisen informaation. SC Tornator SRL on perustettu yhtiö, ja se on yhdistelty konsernitilinpäätökseen lähtien. Konserniin kuului vielä vuoden 2008 alussa irlantilainen tytäryhtiö Tornator Finance plc, mutta yhtiöllä ei ollut toimintaa tilikauden aikana ja se lakkautettiin keväällä Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen (a) Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös esitetään Euro-valuutassa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. (b) Liiketapahtumat ja saldot Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muutetaan toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin tai, jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kursseihin. Kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaanrahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin on kysymys ehdot täyttävistä rahavirran tai nettosijoituksen suojauksista, jolloin ne kirjataan omaan pääomaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman erässä rahoitustuotot tai -kulut. Kaikki muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelman 8

13 erässä muut liiketoiminnan tappiot (-)/voitot netto. Ulkomaanrahan määräisten, myytävissä oleviksi luokiteltujen monetaaristen arvopapereiden käyvän arvon muutokset jaotellaan arvopaperin jaksotetun hankintamenon muutoksista johtuviin kurssieroihin ja muihin kirjanpitoarvon muutoksiin. Jaksotetun hankintamenon muutoksiin liittyvät kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti, ja muut kirjanpitoarvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Kurssierot ei-monetaarisista varoista ja veloista, kuten käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista osakkeista, merkitään tuloslaskelmaan osana käyvän arvon muutoksesta johtuvaa voittoa tai tappiota. Kurssierot myytävissä oleviksi luokiteltavista eimonetaarisista osakkeista kirjataan omaan pääomaan myytävissä olevien sijoitusten rahastoon. (c) Konserniyhtiöt Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyhtiöiden (joista mikään ei toimi hyperinflaatiomaassa) tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti: (a) kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan kyseisen tilinpäätöspäivän kurssiin; (b) kunkin tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät muunnetaan kauden keskikursseihin (tai liiketoimien toteutumispäivien kursseihin, jos keskikurssia käyttämällä ei päästä kohtuullisen lähelle samaa tulosta); ja (c) kaikki tästä syntyvät kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään, omaan pääomaan kirjatut kurssierot merkitään tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja käypiin arvoihin pääsemiseksi tehtyjä oikaisuja käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on 9

14 todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne ovat toteutuneet. Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset pitoajat tarkistetaan vähintään vuosittain tilinpäätöspäivänä. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa: Rakennukset Koneet ja kalusto Maa-alueet Tiet ja ojat 7-20 vuotta 3-5 vuotta ei poistoja 10 vuotta Aineettomat hyödykkeet Konsernin aineettomat hyödykkeet ovat ATK-ohjelmia. ATK-ohjelmistot arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kirjatuilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Ne poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa 5-10 vuoden aikana. Arvonalentumiset Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa 10

15 rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Biologiset hyödykkeet IAS 41 Maatalous standardi edellyttää, että biologiset hyödykkeet, kuten konsernin osalta kasvava puusto, on kirjattava taseeseen markkina-arvoonsa. Konsernin metsät on kirjattu käypään arvoon vähennettynä arvioidulla myyntiin liittyvillä menoilla, mikä perustuu siihen oletukseen, että näiden hyödykkeiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä. Konsernin metsäomaisuuden arvo perustuu diskontattujen kassavirtojen malliin. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien toimintojen tulevaisuuden kassavirtojen pohjalta eli kestävän metsänhoidon perusteella ja kasvupotentiaali huomioon ottaen. Ennustettuun puun kasvuun perustuvan pitkän aikavälin hakkuusuunnitelman mukaiset vuosittaiset hakkuut kerrotaan vastaavalle ajalle laaditulla ennusteella puulaji- ja hakkuutapakohtaisista hinnoista. Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan tuottavan metsäalueen yhden kasvukauden hakkuiden nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut varaukset. Fyysisesti maaperässä kiinni oleva biologinen hyödyke arvostetaan erillään maa-alueesta. Hankittaessa biologisia hyödykkeitä, ne arvostetaan hankintamenoon, joka vastaa käypää arvoa. Vuokrasopimukset Konserni vuokralleottaja Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konserni vuokralleantaja Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Yhtiön vuokralleantamat omaisuuserät ovat maaalueita ja niistä ei tehdä poistoja. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokraajan kuluessa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät ostokulut arvonlisäveroilla vähennettynä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. Vaihto-omaisuus sisältää taimet ja siemenet. konserni siirtää vaihto-omaisuuteen ne maaalueet, joihin on vahvistettu rakennuskaava ja maa-alueet ovat ulkoisella myyntilistalla. 11

16 Myyntisaamiset Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen korkokannan menetelmää ja vähennettynä luottotappiovarauksella. Luottotappiovaraus kirjataan silloin, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että konserni ei pysty keräämään saamisiaan alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Luottotappiovarauksen määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus ja se vastaa odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvoa. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Myös johdannaiset ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä, ellei niitä ole määritetty suojauksiksi. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja. Ryhmän erät ovat arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun 12

17 kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Vieraanpääoman kulut Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävissä määrin ja konsernin määrittelemän ajanjakson ajan, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääomanehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistunut arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys tai maksujen laiminlyönti ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden 13

18 johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutokset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa tuloslaskelmassa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne, ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi, suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon sisältyvään suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Konsernin soveltaessa rahavirran suojausta vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiltä suojaamiseen, suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelman korkokuluja oikaisemaan.. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu korkovirta toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvät arvot on esitetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän maturiteetti on yli 12 kuukautta, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Rahavarat Rahavarat kirjataan taseeseen käypään arvoon. Rahavirtalaskelmassa rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, rahasta pankkitileillä sekä vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Osakepääoma Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi aiheutuvat verolla vähennetyt kustannukset kirjataan omaan pääomaan pienentämään liikkeeseen laskusta saatua vastiketta. Osingot Osingonjakovelka konsernin osakkeenomistajille kirjataan kaudelle, jolla yhtiökokous on osingon hyväksynyt. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta 14

19 ja laskennallisesta verosta. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai jonka hyväksytystä määrästä on ilmoitettu. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Työsuhde-etuudet Eläkevastuut Konsernin eläkejärjestelyt on pääasiassa luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjainen eläkejärjestelyssä konserni maksaa kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli maksujen saajataholla ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia eläke-etuuksia. Maksupohjaisessa järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot. Syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta. 15

20 Ostovelat Ostovelat on alun perin arvostettu käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Tuloutus Konsernin liikevaihto muodostuu hakkuuoikeuksien, tonttien ja metsäpalstojen sekä metsänhoitopalveluiden myynnistä. Kirjattavan tuoton määrä muodostuu myydystä tavarasta tai palvelusta saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella vähennettynä arvonlisäveroilla sekä paljous- ja muilla alennuksilla. Hakkuuoikeuksien myynti: Myydystä hakkuuoikeudesta kirjautuu liikevaihtoa, kun hakkuuoikeuden perusteella tehdyn hakkuun mittaustodistus on allekirjoitettu eli asiakas on kaatanut puut ostamaltaan hakkuuoikeusalueelta. Tonttien ja metsäpalstojen myynti: Tuotot tonttien ja metsäpalstojen myynnistä kirjataan, kun konserni on peruuttamattomasti myynyt asiakkaalle nämä oikeudet, saatavien perintä on luotettavasti varmistettu ja myyjälle ei jää merkittäviä oikeuksien tai palstojen omistukseen liittyviä riskejä ja etuja eikä liikkeenjohdollista roolia tai tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin omaisuuseriin. Muut palvelut: Palveluiden myynti kirjataan tuotoksi sille tilikaudelle, jolla palvelu suoritetaan. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Korot ja osingot Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Segmenttiraportointi 16

21 Tornator ei julkista segmenttiraporttia, koska konsernin arvopaperit eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien. Uusien tai muutettujen IFRS -standardien ja IFRIC tulkintojen soveltaminen IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka tulevat voimaan vuonna 2009 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja ja tulkintoja ennenaikaisesti ja ottaa ne käyttöön tulevina tilikausina. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2009 seuraavat standardit ja tulkinnat*: - IAS 1 (uudistettu), Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin muutoksen tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja muun muassa erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät muutokset esitetään laajassa tuloslaskelmassa. Konserni tulee jatkossa todennäköisesti esittämään sekä tuloslaskelman että laajan tuloslaskelman. - IAS 23 (uudistettu), Vieraan pääoman menot. Standardin muutos edellyttää ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Näiden menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Standardin muutos ei muuta konsernin soveltamia laatimisperiaatteita eikä sillä näin ollen ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. - IAS 32 (muutos), Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 (Muutos), Tilinpäätöksen esittäminen Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät eräiden lunastusvelvoitteisten instrumenttien sekä eräiden rahoitusinstrumenttien, joiden perusteella yhteisön tulee ainoastaan selvitystilan yhteydessä luovuttaa tasasuhteinen osuus yhteisön nettovarallisuudesta luokittelemista omaksi pääomaksi. Tällä standardien muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. - IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardin muutos selventää, että ainoastaan palvelun suorittamista koskevat ehdot ja tulokseen perustuvat ehdot ovat oikeuden syntymisehtoja. Kaikki muut piirteet tulee sisällyttää myöntämispäivän käypään arvoon eivätkä ne vaikuta siihen myönnettyjen etuuksien määrään, johon odotetaan syntyvän oikeus tai arvostukseen myöntämispäivän jälkeen. Muutos määrittelee myös sen, että kaikki peruutukset käsitellään samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä yhtiö itse vai muu taho. Standardin muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. 17

22 - IFRS 8, Toiminnalliset segmentit. Standardi korvaa IAS 14 -standardin. Sen mukaan segmenttitietojen esittämisessä on käytettävä johdon lähestymistapaa, jolloin tiedot esitetään samalla tavalla kuin sisäisessä raportoinnissa. Ei kosketa konsernia. - IFRIC 11, IFRS 2 Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet. Tulkinta selventää omia osakkeita tai konserniyhtiöitä koskevien liiketoimien käsittelyä emoyhtiön ja konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä ohjeistamalla näiden luokittelua omana pääomana maksettaviin tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Tällä tulkinnalla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. - IFRIC 13, Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin perustuen. IFRIC 13 tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, sillä konserniyhtiöillä ei ole kanta-asiakasohjelmia. - IFRIC 14, IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Tällä ei ole olennaista merkitystä konsernille. - IFRIC 15, Kiinteistöjen rakentamissopimukset. Tulkinta selventää käsitelläänkö kiinteistöjen rakentamissopimuksia IAS 11 Pitkäaikaishankkeet vai IAS 18 Tuotot -standardin mukaisesti ja milloin tällaisia rakennusprojekteja voidaan osatulouttaa. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ** - IFRIC 16, Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation. IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään. Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ** IASB julkaisi toukokuussa 2008 parannuksia 34 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Konserni johto arvioi, ettei muutoksilla ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Seuraavilla vuonna 2009 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*: - IFRS 1 (muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 (muutos), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. IFRS-tilinpäätöksen ensilaatijat saavat muutetun standardin mukaan käyttää erillistilinpäätöksissään joko käypää arvoa tai 18

23 aiemman tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa oletushankintamenona määritellessään tytäryrityksiin, yhteisessä määräysvallassa oleviin yksikköihin ja osakkuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten alkuperäistä hankintamenoa. Muutoksen seurauksena IAS 27:stä myös poistetaan hankintamenoon perustuvan kirjaamisen määritelmä ja siihen lisätään vaatimus osinkojen esittämisestä tuottoina sijoittajayrityksen erillistilinpäätöksessä. Standardin muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, eivätkä konsernin tytäryhtiöt sovella IFRS-standardeja erillistilinpäätöksissään. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkistamat standardit ja tulkinnan: - IFRS 3 (Uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ** - IAS 27 (Uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ** - IAS 39 (Muutos), Financial instruments: Recognition and measurement Eligible Hedged Items. Sen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaussuhteeseen. Tällä standardimuutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ** - IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot (ja siihen liittyvä muutos IFRS 1:een Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ). Muutos kuuluu IASB:n toukokuussa 2008 julkaisemiin vuosittaisiin parannuksiin. Siinä selvennetään, että jos osittaista luovutusta koskeva suunnitelma johtaa määräysvallan menettämiseen, tytäryrityksen kaikki varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, ja lopetetun toiminnon määritelmän mukaisten kriteerien täyttyessä esitetään asiaankuuluvat tiedot. Tästä aiheutuu IFRS 1:een muutos, jonka mukaan näitä muutoksia sovelletaan IFRS-standardeihin siirtymispäivästä alkaen. Konsernin johto on selvittämässä standardin muutoksen vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. ** - IFRIC 17, Distributions of Non-cash Assets to Owners. Tulkinta selventää kuinka varojen jakaminen arvostetaan tilanteessa, jossa yhtiö jakaa muuta varallisuutta kuin 19