Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla

Transkriptio

1 Paakkutaimien tautien integroitu torjunta metsätaimitarhoilla Arja Lilja1) ja Marja Poteri2) 1) Metla, Vantaa 2) Metla, Suonenjoki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Tausta Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi EU:ssa 2009 hyväksytty direktiivi (Komission päätös 2009/128/EC) korostaa tarvetta siirtyä kaikessa kasvituotannossa integroituun kasvinsuojeluun (IPM), jossa eri keinoja yhdistelemällä pyritään rajoittamaan kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta

3 Integroitu torjunta Monitorjunnaksikin nimetty integroitu torjunta perustuu ennaltaehkäisyyn, tarkkailuun, torjuntatarpeen määrittelyyn ja torjuntatoimenpiteen suorittamiseen tilanteeseen sopivalla menetelmällä mukaan lukien biologinen ja kemiallinen torjunta sekä kestävät lajikkeet Kasvinsuojelussa käytetään viljelymenetelmiä, jotka hyödyntävät tietoa olosuhteista, joissa tartunta ja leviäminen ovat mahdollisia Kasvustojen tarkkailun päämääränä on tuhoojien varhainen havaitseminen ja tunnistaminen sekä arvio siitä, milloin on taloudellisesti välttämätöntä turvautua kasvinsuojeluaineiden käyttöön

4 Tämän esityksen tarkoituksena on esitellä lyhyesti metsäpuiden tauteja, jotka uhkaavat taimituotantoa ottaen huomioon ne kasvatukseen liittyvät menetelmät, joilla mahdollista tautiriskiä voidaan vähentää

5 Yksi siemenkylvö siemenen laatu ja alkuperä Useat sienilajit tartuttavat kukintoja, käpyjä, urpuja tai terhoja haitaten siementen kehitystä tai niiden itämistä Siementen pinnalla aina sieniä Munasienet, virukset ja bakteerit Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

6 Taimipolte Maanalainen taimipolte, jonka seurauksena puutteellinen taimettuminen Maanpäällinen taimipolte, jossa varsi kuroutuu maanpinnasta ja taimi kaatuu Lähde: kasvualusta tai siemen Alternaria, Cylindrocarpon (Ilyonectria), Cylindrocladium, Fusarium, Trichothecium Pythium, Phytophthora Rhizoctonia Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

7 Kuusentalvikkiruoste (Chrysomyxa pirolata) muodostaa pikkukuromat ja helmi-itiöt kuusen käpysuomujen ulkopinnalle ja kesä- ja talvi-itiöt talvikkilajien (Pyrola spp., Orthilia secunda) lehtien alapinnalle Talvikkiruosteen itiöitä on löydetty myös itämättömien siementen sisältä Metla/ Arja Lilja

8 Tartunta siementen kypsymisvaiheessa Koivupikari (Ciboria betulae) Lepänpikari (C. alni) Tammenpikari (C. batschiana) Metla/ Arja Lilja Thomas Sieber

9 Taiminäive ja taimikoro (Sirococcus conigenus) Taudit ovat siemensyntyisiä Metla/ Arja Lilja Metla/ Marja Poteri Metla/ Katri Himanen

10 Taiminäive Itämisen jälkeen tartunnan saaneesta siemenestä syntynyt taimi vähitellen ruskettuu Yksittäiset taimet Ruskettuneeseen taimeen muodostuvat itiöpullot joko neulasiin tai varteen ja niissä syntyneet kuromaitiöt levittävät tautia eteenpäin vesipisaroissa terveiden taimien kasvussa oleviin osiin Metla/ Erkki Oksanen

11 Taiminäive - leviäminen 1) Ruskettuneeseen taimeen muodostuvat itiöt levittävät tautia eteenpäin kasvussa oleviin verson osiin Tartunnan saanut osa ruskettuu ja saattaa taipua 2) Ruskettuneeseen taimeen muodostuvat itiöt levittävät tautia eteenpäin kasvussa oleviin osiin Metla/ Erkki Oksanen Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja Metla/ Timo Kurkela

12 Taimikoro Kuromaitiöt voivat tarttua myös toisen vuoden taimiin vaurioalueille paleltuminen kuusensuopursuruoste Infektiokohtaan tulee koro, minkä vuoksi tauti on nimetty taimikoroksi Metla/ Marja Poteri

13 Siementen mukana tulleiden tautien torjunnassa huomioitava tartuntalähteet Käpyjen ja siementen keruu, prosessointi ja varastointi Uuden materiaalin lisäys vanhan joukkoon Monet sienisuvut kuten Alternaria, Aspergillus, Fusarium, Penicillium, Trichoderma, Rhizoctonia ja Trichothecium sekä munasienisuvut Pythium ja Phytophthora yleisiä maassa Vaurioituneet ja tuleentumattomat siemenet

14 Turve kasvualustana yleensä edistää terveyttä Hapanta estää useita sieniä kasvamasta Ei yleensä taudinaiheuttajia hyödyllisiä sädesieniä Sade - Haittana vettyminen Mahdollisia taudinaiheuttajia Ceratobasidium bicorne = yksitumainen Rhizoctonia sp. Phoma muscivora

15 Taimipoltteen torjunta Hyvälaatuinen siemen Nopea itäminen estää tartuntaa Ääriolosuhteet altistavat kuivuus märkyys kuumuus vähäinen valo

16 Phytophthora cactorum Vieraslaji löytyi ensi kerran mansikan (Fragaria x ananassa) tyvimätäisistä taimista 1990 Vuotta myöhemmin sama laji paljastui laikkujen aiheuttajaksi koivulla ja lepällä Tauti sai nimekseen puilla levälaikku Metla/ Arja Lilja

17 Metla/ Arja Lilja MTT/ Päivi Parikka Tyvi- ja nahkamätä MTT/ Päivi Parikka

18 Levälaikku Levälaikussa taudinkuva vaihtelee riippuen siitä, missä kasvuvaiheessa tauti tarttuu Alussa laikut lehdissä ja puutumattomassa varressa nuuduttavat taimen Myöhemmin taimi säilyy hengissä, mutta saattaa katketa runkolaikun kohdalta, jos laikku leviää rungon ympäri Loppukesästä, kuoren vahvistuttua, laikkuja ilmaantuu useimmiten rungon ja maan rajakohtaan, josta vesi haihtuu viimeisenä Tauti leviää parveiluitiöiden välityksellä, jotka uivat vedessä

19 Levälaikku Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja Tartunta on mahdollinen suoraan verson tai lehden pinnan läpi Lehtiarvet tai muut verson pintaan syntyvät vioitukset lisäävät kuitenkin tautiriskiä Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja Metla/ Marja Poteri

20 Phytophthora säilyy maassa olevassa orgaanisessa aineksessa pitkään, joten alueilla, missä tautia on esiintynyt, on suuri riski, että tautia ilmaantuu samalla paikalla uudestaan Tartuntaa edeltävät yleensä rankat sadekuurot, jolloin mikrobit kulkeutuvat taimien lehdille ja versoille maa- ja vesiroiskeiden mukana Myös kasteluvesi voi sisältää Phytophthora-mikrobeja Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

21 Havupuiden lahojuurisuus Lahojuurisuudessa taimien juuret tummuvat ja pahimmissa tapauksissa koko juuristo tuhoutuu aina juurenniskaan asti Ensimmäisenä oireena taimien latvat voivat nuutua kuumina päivinä Tautia esiintyy taimitarhalla laikuittain Sienet osittain samoja kuin taimipoltteessa

22 Havupuiden lahojuurisuus Neulasten kellertävyys kertoo myös vaikeudesta saada vajaalla juuristolla riittävästi ravinteita Lahojuurisuuteen viittaa myös se, että paakku hajoaa nostettaessa, koska juuristo ei pidä sitä kasassa Metla/ Arja Lilja

23 Havupuiden lahojuurisuus Yksitumaisen Rhizoctonian aiheuttama lahojuurisuus oli ongelma Suvullinen aste: Ceratobasidium bicorne Oireina kuusella ja männyllä: Juurten kasvun tyrehtyminen Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

24 Havupuiden lahojuurisuus Rhizoctonia infektoi juurten kärjet, jonka jälkeen juuret eivät enää kasva märkyys Seurannaisena muut sienet kuten Pythium Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

25 Rhizoctonia Kuolleisuus 2 v. istutuksen jälkeen Mänty 38 % Kuusi 93 % Metla/ Arja Lilja

26 Lahojuurisuuden torjunta Kohokasvatus Kastelu Hygienia kennostojen pesu kuumalla 80 C, 1 min kasvatusalueet orgaanisen aineen poisto Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

27 Harmaahome Botrytis cinerea Miltei kaikki kasvilajit alttiita, mikäli olosuhteet sienelle sopivat Aiheuttaa eniten taloudellisia menetyksiä Yleinen kuolleessa kasvimateriaalissa Kuollut ja kosteana pitkään pysyvä kasviaines toimii tartuntalähteenä Tuottaa paljon itiöitä Leviää rihmastona taimesta toiseen Varastopatogeeni

28 Harmaahome Tarttuu etupäässä nuoreen puutumattomaan solukkoon Sekä mustakuusen että kuusen on todettu olevan kestäviä kasvukauden lopussa Valonpuutteesta kärsivät alimmat neulaset saavat rusketuttuaan helposti harmaahometartunnan kuollut solukko kosteus

29 Harmaahome Botrytis cinerea Pitkälle kehitttyneessä infektiossa tauti on helppo tunnistaa harmaasta rihmastosta ja sille tyypillisistä kuromankannattamista Metla/ Raija-Liisa Petäistö

30 Harmaahome Alkuvaiheessa havupuilla näkyy pieniä ruskeita laikkuja neulasissa ja myöhemmin vioittuneet neulaset voivat karista tai katkeilla Tauti ilmenee taimen ruskettumisena ja kuusen taimilla latvaosan neulaset voivat karista kokonaan pois Metla/ Raija-Liisa Petäistö Metla/ Raija-Liisa Petäistö

31 Harmaahome Lehtipuilla harmaahome ruskettaa lehtiä ja myös versoon voi muodostua tummia laikkuja Pitkälle edennyt tartunta on helppo tunnistaa kasvien pinnalle levinneestä harmaasta rihmastosta ja kuromakannattamista, jotka näkyvät paljaalla silmällä Ajan kanssa mustia, kestoasteena toimivia rihmastopahkoja muodostuu kuolleisiin kasvinosiin Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja Metla/ Arja Lilja

32 Harmaahomeelle altistavia tekijöitä Tiheät taimikasvustot, joissa kosteus viipyy pitkään, ovat harmaahomeelle alttiita Taimien alaosan valonpuutteeseen kuolleissa neulasissa on tavallisesti harmaahometta, joka tuottaa kosteissa olosuhteissa itiöitä Kaikenlaiset vioitukset, kuten hallan, hyönteisten tai herbisidien aiheuttamat tai mekaanisten vauriot, lisäävät riskiä saada harmaahometartunta Kuivuus yhdistettynä valonpuutteeseen lisää myös riskiä

33 Harmaahome Perinteisesti on ajateltu, että tartunta alkaa varastoissa taimen alaosista ja leviää myöhemmin yläosiin, mutta kuusella pahimmat vauriot näkyvät latvoissa Metla/ Raija-Liisa Petäistö Itiöt itävät alhaisissakin lämpötiloissa, optimin ollessa 7-20 C Lämpötilan ollessa 6 C ja ilman suhteellisen kosteuden 80-90% vauriot suurimmat Ratkaisevaa pintakosteus Pakkasvarastot Nopea jäähtyminen Sulatusvaihe Metla/ Raija-Liisa Petäistö

34 Harmaahomeen torjunta Tartuntalähteiden poistaminen kuolleet ja sairaat kasvit Itiöiden itämisen ja rihmaston kasvun estäminen kasvustojen pitäminen kuivina kastelu aamuisin tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä veden poistaminen puomeilla

35 Harmaahomeen torjunta Altistavien tekijöiden välttäminen Vioitukset halla hyönteiset mekaaniset vauriot herbisidit Taimien elinvoimaisuutta alentavat tekijät valonpuute kuivuus liika märkyys lyhytpäiväkäsittely (stressi)

36 Lumihomeet, kevään yllättäjät Keväällä neulasten pinnalla voi nähdä harmahtavaa tai mustaa rihmastoa heti lumen sulamisen jälkeen tai kun lunta on vielä jäljellä Metla/ Raija-Liisa Petäistö Rihmasto häviää nopeasti ja neulaset ruskettuvat vähitellen muuttuen aikaa myöten harmaaksi Meillä esiintyy kolme lumen alla tuhojaan tekevää kotelosientä: Phacidium infestans, Herpotrichia juniperi ja Lophophacidium hyperborum

37 Havupuidenlumihome Phacidium infestans Metla/ Arja Lilja

38 Havupuidenlumihome Havupuut: Männyt (Pinus spp.), pihdat (Abies spp.), kuuset (Picea spp.) Metla/ Timo Kurkela Itiöt leviävät maahan karisseista, edellisvuonna tartunnan saaneista neulasista, joihin kesän aikana on muodostunut sienen koteloitiöpesäkkeitä Koteloitiöt tartuttavat elokuusta lähtien uusia neulasia siihen asti, kun maahan tulee pysyvä lumipeite Lumen alla sieni kasvaa neulasesta ja taimesta toiseen Metla/ Sakari Lilja Yhdestä pisteestä alkanut tartunta voi levitä noin 30 cm säteelle 38

39 METLA/ Raija-Liisa Petäistö METLA/ Raija-Liisa Petäistö

40 Havupuidenlumihome kuusi - pakkasvarasto METLA/ Raija-Liisa Petäistö METLA/ Raija-Liisa Petäistö

41 Mustalumihome Herpotrichia juniperi METLA/ Sakari Lilja

42 Mustalumihome METLA/ Timo Kurkela Rihmaston kimppuihin sitomat neulaset pysyvät toisiinsa sitoutuneena syksyyn asti Itiöt leviävät maahan karisseista edellisvuotisista sairaista neulasista, joihin kesän aikana on muodostunut sienen koteloitiöpesäkkeitä Pesäkkeissä syntyvät koteloitiöt tartuttavat elokuusta lähtien uusia neulasia siihen asti, kun maahan tulee pysyvä lumipeite Toisinaan sieni voi kasvaa lähellä nollaa olevissa lämpötiloissa myös ilman lumipeitettä, jos kosteutta on riittävästi Rihmasto jatkaa kasvuaan seuraavana vuotena lumen alla tartuttaen uusia neulasia ja taimia, mikäli sairaat yksilöt saavat jäädä paikalleen

43 Lumihomeille altistavat tekijät Sateinen loppukesä ja pakkasien puuttuminen ennen pysyvää lumentuloa, niin että lumi sataa routaantumattomaan maahan, parantaa sienen kasvuedellytyksiä Ensilumien sulaminen jatkaa usein itiötuotantoa Pitkään viipyvä ja paksu lumikerros pitää lämpötilan sopivana patogeenin kasvulle Varastoinnissa pakattavien taimien märkyys mahdollistaa itiöiden itämisen ja rihmaston kasvun Taimien alhainen fosforitaso lisää tartuntariskiä Taimien karaistumattomuus lisännee alttiutta

44 Lumihomeiden torjunta Lumihometartuntaa voi ehkäistä välttämällä painanteita ja muita alueita, joihin lunta kertyy enemmän ja sulaa hitaammin Pintakasvillisuuden pitäminen matalana taimitarhan ympäristössä, jossa isäntäkasveja, ehkäisee lumihomeille suotuisan kostean pienilmaston muodostumista puiden alaoksistoon Sairaiden osien poisto ympäristön puista METLA/ Arja Lilja

45 Lumihomeiden torjunta Lumihomeet kuuluvat niihin tauteihin, joita vastaan taimet on suojattava vuosittain Torjunta-aineruiskutus on tehtävä juuri ennen lumen tuloa ja mikäli lumi sulaa, käsittely on uusittava Havupuidenlumihometta vastaan tehty ruiskutus suojaa myös mustalumihomeelta

46 Versosurma - Gremmeniella abietina var. abietina Havupuut: männyt (Pinus spp.), kuuset (Picea spp.), pihdat (Abies spp.), lehtikuuset (Larix spp.) Heti lumen sulamisen jälkeen havupuiden taimet ovat vielä vihreitä, mutta sään lämmetessä neulasten väri muuttuu vihertävän harmaaksi ja neulasten tyvestä alkaen vähitellen ruskeaksi Sairaiden taimien neulaset ovat myös löyhemmässä kuin terveillä puilla Latvasilmu tuhoutuu

47 Vuoden ikäisillä männyn ja kuusen taimilla värin haaleus ja silmujen sekä latvan kuoleminen voivat jäädä ainoiksi oireiksi versosurmasta Kuusella neulasten ruskettuminen alkaa verson keskiosasta, männyllä sen sijaan latvasta Männyllä neulasten sateenvarjomainen asento on tyypillinen oire vanhemmilla taimilla Syksyisin ja keväällä tarhalla tavattavissa kuusen taimissa, joiden latva on kuollut voi olla versosurma METLA/ Arja Lilja METLA/ Raija-Liisa Petäistö METLA/ Arja Lilja

48 Versosurma kuusen latvoissa METLA/ Arja Lilja

49 Surmakan elinkierto kestää 2-3 vuotta. Suvuttomia kuromaitiöitä syntyy männyllä vuoden ja kuusella 2 vuoden kuluttua tartunnasta, mutta koteloitiöiden kehitys vie vähintään 2-3 vuotta METLA/ Timo Kurkela METLA/ Arja Lilja METLA/ Timo Kurkela

50 Versosurma Sienen itiöitä on ilmassa koko kasvukauden ajan ja kostealla säällä niiden määrä nousee Kuromaitiöt leviävät vesipisaroiden ja suvulliset koteloitiöt tuulen mukana Sekä itiöt että rihmasto voivat säilyä elävinä verson pinnalla useita kuukausia Itiöt eivät idä heti ja vasta taimien lepovaiheen aikana rihmasto pääsee kasvamaan verson elävään solukkoon METLA/ Arja Lilja

51 Versosurma - kuusi METLA/ Raija-Liisa Petäistö METLA/ Raija-Liisa Petäistö

52 Versosurma - lehtikuusi METLA/ Arja Lilja

53 Versosurmalle altistavat tekijät Sateinen ja viileä kasvukausi Kasvupaikkaa eteläisemmät alkuperät karaistuvat syksyllä paikallisia myöhemmin ja ovat siksi alttiimpia taudille - halla Runsas typpilannoitus lisää tautia Varjostus, kuten metsänreuna, heikentää kestävyyttä Notkelmat ja rinteiden alaosat ovat taudille altistavia kasvupaikkoja, koska kylmä ilma painuu niihin Lähistöllä kasvavat luontaiset männyt, ml. sembrat, voivat toimia tartuntalähteenä

54 Karisteet Neulaskaristeita aiheuttavat monet sienet ja kaikissa tapauksissa tartunnan saaneet neulaset karisevat ajan myötä Yleensä nämä kotelosieniin kuuluvat patogeenit esiintyvät kaikkialla siellä, missä niiden isäntäkasveja on tarjolla Taimitarhoilla taloudellisesti merkittäviä tauteja ovat ainakin männynkariste ja lehtikuusenkariste Harmaakariste haittaa pääasiassa männyn taimikoiden kasvua

55 Männynneulaskariste Lophodermium seditiosum Useimmat mäntylajit: mänty (Pinus sylvestris), mustamänty (P. nigra), vuorimänty (P. mugo var. mugo) ja punamänty (P. resinosa) Syksyllä neulasten pintaan tulee ensin pieniä kellertäviä ja myöhemmin ruskehtavia laikkuja Selvempi oire eli edellisvuotisten neulasten ruskettuminen tulee näkyviin vasta keväällä tai alkukesästä lämpötiloista riippuen Alhaisissa alle 0 C lämpötiloissa taimia säilytettäessä oireet tulevat näkyviin viiveellä METLA/ Timo Kurkela

56 Männynneulaskariste Elävinä säilyneet silmut lähtevät kasvuun, mutta ruskettuneet neulaset karisevat kesäkuun aikana METLA/ Arja Lilja

57 Männynkaristeelle altistavat tekijät Itiöt vapautuvat kesällä maahan karisseista ruskettuneista neulasista, joihin muodostuvat sienen itiöemät, kotelopalot Niissä syntyvät koteloitiöt leviävät loppukesällä ilmaan Sateet loppukesällä ja syksyllä edistävät itiöiden itämistä ja tartuntaa neulasten pinnalla Tarvitsee pitkän ja lämpimän kesän tuottaakseen itiöitä Itiöitä saattaa kulkeutua Baltiasta ja Etelä- Ruotsista, joissa tauti on yleisempi kuin meillä Torjuttava

58 Harmaakariste - Lophodermella sulcigena Männyn saman vuoden neulasten väri on alussa punaruskea myöhemmin harmaa Usein vain osa neulasista ruskettuu ja mustia, leveitä poikkivöitä voi nähdä vielä vihreissäkin neulasissa Neulasten kantaosa on vihreä Neulaset eivät varise samana vuotena Harvinainen taimitarhoilla Ei tarvetta torjua METLA/ Arja Lilja

59 Lehtikuusenkariste - Meria laricis Neulasten kellertyminen ja kariseminen Neulasten alapinnoille muodostuu riviin sienen itiöpesäkkeitä Lehtikuusenkariste ei tartu lehtikuusiin ensimmäisenä kasvukautena Toisen vuoden neulaset sen sijaan karisevat Tauti tarttuu kasvussa oleviin neulasiin Neulasensa ennenaikaisesti menettäneet taimet kuivuvat ja kuolevat METLA/ Risto Rikala

60 Lehtikuusenkariste Tautia voi aiheuttaa useampi sieni, joista kotelosieni Meria laricis lienee yleisin taimitarhoilla Pohjois-Suomessa lehtikuusenkaristetta on aiheuttanut ainakin luonnontaimilla Mycosphaerella laricina Tauti ei tartu taimiin ensimmäisenä kasvukautena jolloin se voidaan välttää kasvattamalla vain yksivuotiaita taimia Mikäli ympäristössä havaitaan tautia luonnossa, puiden hävittäminen saattaa vähentää tartuntariskiä

61 Ruostesienten aiheuttamat taudit (Uredinales) Useilla kasveilla oma ruostesienilajinsa Useimmat ruosteet vaihtavat isäntää Eivät kasva ilman isäntäkasvia biotrofeja Siemenet: Kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata) Kuusentalvikkiruoste (Crysomyxa pirolata) Havupuut: Männynversoruoste (Melampsora pinitorqua) Kuusensuopursuruoste (Crysomyxa ledi) Lehtipuut: Koivunruoste (Melampsoridium betulinum) Lepänruoste (M. hiratsukanum) Haapa ja poppelit: Melampsora populnea-lajiryhmä (M. laricis-tremulae, M. magnusiana, M. pinitorqua ja M. rostruppii)

62 Kuusentuomiruoste - Thekopsora areolata Kuusen uudet kasvaimet tummuvat ja verso voi taipua mutkalle kuolleen solukon kohdalta kesäheinäkuussa Taimen latva voi taipua tai se kuolee kokonaan, jolloin taimi tekee uuden latvan sivuversosta Tartunta tapahtuu tuulen mukana kulkeutuvilla kantaitiöillä, jotka vapautuvat sateisen sään aikana maassa talvehtineilta tuomen lehdiltä METLA/ Arja Lilja METLA/ Arja Lilja

63 Kuusentuomiruosteen torjunta Sienen toisina isäntinä toimivien tuomien hävitys lähialueilta vähentää tartuntariskiä Ruostesienien itiöt voivat kuitenkin lentää pitkiä matkoja, joten tartuntariski on aina olemassa Kasvustojen tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä edistää kuivumista ja estää itiöiden itämistä

64 Männynversoruoste Melampsora pinitorqua Tauti tarttuu männyn kasvussa oleviin versoihin tuulen mukana leviävillä kantaitiöillä, jotka vapautuvat maassa talvehtineilta haavan lehdiltä sateisten sääjaksojen jälkeen Tartunta on mahdollinen heinäkuun alkupuolelle asti Parin viikon kuluttua tartunnasta männyn versoihin syntyy helmi-itiöpesäke, josta leviävät helmi-itiöt tartuttavat uudestaan haavan lehtiä ja joissa syntyvä kesäitiöaste levittää tautia edelleen muihin haapoihin Seuraavaksi ennen lehtien varisemista syntyy taas talviitiöaste ja sienen yksivuotinen elinkierto isäntäkasvinvaihtoineen on valmis

65 Männynversoruoste Männyntaimien versoihin muodostuu keltaoranssia itiöpölyä tuottava alue, helmi-itiöpesäke Pienillä kylvötaimilla itiöpesäke ja siihen syntyvä koro tuhoaa kasvupisteen ja taimi kuolee METLA/ Arja Lilja

66 Männynversoruoste Toisen kasvukauden taimilla taudin seurauksena uusi vielä kasvussa oleva kasvain useimmiten kuivuu ja kuolee Vanhemmilla taimilla kasvain taipuu tartuntakohdasta, johon itiötuotannon lakattua jää koroja METLA/ Arja Lilja METLA/ Timo Kurkela

67 Männynversoruosteen torjunta Sienen toisena isäntänä toimivan haavan hävitys lähialueilta vähentää tartuntariskiä Kasvustojen tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä edistää kuivumista ja estää itiöiden itämistä

68 Kuusensuopursuruoste Chrysomyxa ledi Yksittäiset neulaset vaalenevat ja niihin ilmaantuu aluksi oransseja pilkkuja, jotka ovat sienen pikkukuromapesäkkeitä Heinä- elokuussa neulaseen muodostuu riviin sienen ulkonevat pussimaiset helmi-itiöpesäkkeet, joista helmi-itiöt purkautuvat vaalean keltaisena itiöpölynä Taimitarhataimilla neulanen Metla/ Erkki Oksanen kuivettuu paikalleen ja sen pinnalla voi näkyä helmiitiöpussin jäänteitä

69 Kuusensuopursuruosteen torjunnan tarve Sateinen alkukesä ja suopursua kasvavat alueet taimitarhojen ympärillä lisäävät tautiriskiä Aika, jolloin neulaset voivat saada tartunnan on suhteellisen lyhyt ja ellei samaan aikaan ole sateita, tautiriski on pieni Tautia ei tarvitse torjua Kasvustojen tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä edistää kuivumista ja estää itiöiden itämistä Suurin riski on siinä, kun tartunnan saaneet neulaset karisevat, että neulasarpiin pääse tarttumaan muita sieniä kuten taimikoron aiheuttaja Sirococcus conigenus

70 Koivunruoste - Melampsoridium betulinum Koivujen lehtien yläpinnoilla muodostuu yksittäisiä keltaisia laikkuja ja alapinnoille keltaista itiöpölyä Ruosteiset lehdet kellastuvat terveitä lehtiä aikaisemmin Tartunta tapahtuu yleensä ensin taimen alaosan lehtiin, joiden pinnalla kosteus pysyy pidempään Myöhemmin kasvukaudella koivunruoste tarttuu myös latvaosan lehtiin Ei tarvitse väli-isäntää

71 Metla/ Arja Lilja Koivunruoste Kesäkuun puolivälistä lähtien lehtien alapinnoille muodostuvat kesäitiöpesäkkeet, joista leviävät itiöt tartuttavat uusia lehtiä ja taimia syksyyn saakka Taudin ilmaantumisen ajankohta ja määrä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen säistä riippuen Metla/ Arja Lilja

72 Koivunruoste Ruosteiset taimet menettävät lehtensä terveitä aiemmin Ruoste heikentää versojen ja silmujen puutumista, jolloin ne ovat alttiita pakkaskuivumiselle Seuraavana keväänä silmut puhkeavat heikosti kasvuun, minkä vuoksi taimien istutuksen jälkeinen kasvu heikentyy tai taimet voivat kuolla

73 Koivunruoste heikentää taimia Metla/ Sakari Lilja Kuva: S L

74 Koivunruosteen torjunta Sateiset säät lisäävät ruostetautiriskiä ja varsinkin tällöin kasvustojen tarkkailu on tärkeää Tartunnan estämiseksi tehty kemiallinen torjunta on tehtävä, kun ensimmäiset merkit lisääntyvästä ruosteesta ovat näkyvissä Kasvustojen tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä edistää kuivumista ja estää itiöiden itämistä

75 Haavanmustaverso Venturia tremulae Tartuttaa kasvussa olevia versoja Sieni lisääntyy pääasiassa kuromaitiöidensä avulla, joiden leviäminen on runsainta alkukesällä Voi aiheuttaa myös mustia laikkuja lehtiin Kuromaitiötä syntyy nopeasti 3-5 päivän kuluttua tartunnasta Pollaccia radiosa Metla/ Arja Lilja

76 Koivunlehtilaikkusienet Lehtiin muodostuu vaaleita tai tummia laikkuja, joilla voi olla alussa vaaleampi tai kellertävä reunus Laikkuiset lehdet kellastuvat ennen aikojaan Asteroma sp., Gloeosporium sp. Discula sp. Taphrina betulae Marssonina betulae Pyrenopeziza

77 Koivunlehtilaikkusienet Marsonina Taphrina Metla/ Timo Kurkela Metla/ Timo Kurkela 77

78 Koivunlehtilaikkusienet Sienet talvehtivat maahan karisseissa lehdissä Alkukesällä itiöt leviävät sateisella säällä maahan karisseista koivun lehdistä tartuttaen kasvussa olevia lehtiä Mikäli lehtilaikkuja esiintyy joinain vuonna paljon, laikkuisten lehtien hävittäminen vähentää tartuntaa Kasvustojen tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä edistää kuivumista ja estää itiöiden itämistä Voivat haitata talvenkestävyyttä

79 Härmät Vaaleaa härmämäisestä kasvustoa lehtien pinnalla Sienen kotelopullot näkyvät lehdillä mustina pisteinä alueilla, joista tartunta on alkanut ja lehti alkaa kuivettua Alkukesällä härmä tarttuu pääasiassa suvullisilla itiöillä, jotka leviävät maassa talvehtineista lehdistä Kesän kuluessa härmän tartuttamissa lehdissä muodostuu runsaasti suvuttomia itiöitä, jotka levittävät tautia Metla/ Arja Lilja

80 Härmäsienilajeja Lepänhärmä (Phyllactinia suffulta var. alni ) Vaahteranhärmä (Sawadaea tulasnei) Pajunhärmä (Erysiphe adunca) Tammilla härmää aiheuttaa useampi laji: Erysiphe alphitoides, E. hypophylla, E. quercicola ja Phyllactinia guttata Ei varmuutta siitä, esiintyykö meillä kaikkia lajeja

81 Härmien torjunta Tartuntalähteiden poisto Obligatorinen loinen Tartunta vaatii 76-96% kosteuden, vaikka suvuttomat itiöt pystyvätkin itämään ilman ulkopuolista vettä Kasvustojen tuuletuksen parantaminen kasvustoja väljentämällä edistää kuivumista

82 Kiitokset Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute