Lapsensa menettäneiden äitien kokemuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsensa menettäneiden äitien kokemuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla"

Transkriptio

1 Lapsensa menettäneiden äitien kokemuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Pro Gradu- tutkielma Huhtikuu 2008 Erja Paavilainen

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Hoitotieteen laitos PAAVILAINEN ERJA Lapsensa menettäneiden äitien kokemuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla Pro Gradu- tutkielma, 66 sivua, 5 liitesivua Ohjaajat: TtM, assistentti Anna Liisa Aho, THT, professori Marja-Terttu Tarkka Hoitotiede Huhtikuu 2008 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lapsensa menettäneiden äitien kokemuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla. Tutkimusaineisto koottiin neljän (N=4) lapsensa menettäneen äidin keskusteluista suljetulla, vain rekisteröidyille jäsenille tarkoitetulla keskustelupalstalla vuosina Tutkimuksen aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysia käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapsensa menettäneiden äitien kokema vertaistuki ilmeni keskustelupalstalla oman tarinan jakamisena, emotionaalisena tukemisena, tiedollisena tukemisena ja yhteisöllisyyteen tukemisena. Oman tarinan jakaminen oli lapsen kuolemaan liittyvien tapahtumisen kertomista ja jakamista. Emotionaalinen tukeminen liittyi suruun kuuluvien ahdistavien tunteiden ja tuntemusten jakamiseen sekä jaksamisen tukemiseen ja läsnäoloon surevan kanssa. Äidit antoivat toisilleen ja keskustelupalstan muille kirjoittajille myös kokemukseen perustuvaa tietoa sekä ohjasivat syvästä surusta kärsiviä vanhempia avun piiriin. Lapsensa menettänyt äiti sai vertaisyhteisöstä helposti vastakaikua omille kokemuksilleen ja surun tunteilleen. Keskustelupalstalla korostuikin kohtalotovereiden kesken vahva yhteisöllisyys, jota tuettiin uuden kirjoittajan lämpimänä vastaanottona, tukemalla äitejä vertaisyhteisön jäsenyyteen ja ylläpitämällä hyvää keskusteluilmapiiriä. Äidit kokivat vertaistuen olevan merkittävä apu surusta selviytymiselle. Vertaistuen merkitys ilmeni mahdollisuutena surra yhdessä ja mahdollisuutena kuulua saman kokeneiden vertaisyhteisöön. Äideillä oli keskustelupalstalla tilaisuus jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan sekä saada myötätuntoa ja tukea jaksamiseen. Äideillä oli myös tunne kuulumisesta vertaisyhteisöön, joka hyväksyi heidät omana itsenään. Tiivis yhteisö saattoi myös sitoa liikaa ja johtaa äidin surun pitkittymiseen. Tieto äitien omaehtoisesta vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla voisi terveydenhuollossa lisätä ymmärrystä lapsensa menettäneen äidin surun pitkäaikaisuudesta sekä auttaa terveydenhuollon henkilöstöä paremmin ohjaamaan surevia äitejä vertaistuen piiriin. Internetin vertaiskeskusteluista saatu tieto hyödyttää myös sururyhmien vetäjiä ottamaan paremmin huomioon äitien tarpeet ja tukemaan heidän jaksamistaan. Asiasanat: Vertaistuki, äidit, suru, Internet

3 ABSTRACT University of Tampere Department of Nursing Science PAAVILAINEN ERJA Experiences of mothers who have lost a child of peer support through an Internet discussion forum Master s thesis, 66 pages, 5 appendix pages Supervisors: Anna Liisa Aho, MNSc, Assistant, Marja-Terttu Tarkka, PhD, Professor Nursing Science April 2008 The purpose of this study is to describe the experiences of mothers who have lost a child of peer support in Internet discussion forum. The research data was collected from four (N=4) mothers who had lost a child through a closed Internet discussion forum intended for registered members only during the period The data for the study were analysed by inductive content analysis. The research findings showed that the experiences of peer support of mothers who had lost a child manifested themselves as sharing one s own story, emotional support, informational support and support through communality. Sharing one s own story took the form of recounting and sharing events pertaining to events. Emotional support was associated with sharing the oppressive feelings and sensations pertaining to grief and being present with the bereaved. The mothers also gave each other and other writers to the forum information based on experience and directed parents to where help was to be had. A mother who had lost a child easily got rapport for her own experiences and feelings of grief. Indeed, the discussion forum was characterised by a strong communality among those suffering the same fate and this was supported by a warm reception for a new writer, by supporting mothers to be members of the peer support community and maintaining a good discussion atmosphere. The mothers felt that the peer support was a significant help in coping with grief. The importance of peer support manifested itself as a chance to grieve together and a chance to belong to a peer community of those with the same experiences. The discussion forum enabled the mothers to share their experiences and feelings and to have sympathy and support for their coping. The mothers moreover had the feeling of belonging to a peer community which accepted them as themselves. The close community might also bind the mothers excessively and lead to grief being prolonged. Knowing about mothers own peer support in Internet discussion forums could increase the understanding in health care of the long duration of the grief of a mother who has lost a child and help the health care personnel to better direct grieving mothers into the sphere of peer support. Information obtained from the Internet peer support discussions also helps those leading grieving groups to better cater for the needs of mothers and to support their coping Key words: peer support, mothers, grief, Internet

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Suru Surun käsite Suru lapsen kuoleman jälkeen Surusta selviytyminen Selviytymisen käsite Surusta selviytyminen lapsen kuoleman jälkeen Vertaistuki Vertaistuen käsite Vertaistuki osana sosiaalista tukea Tutkimuksia vertaistuesta Tutkimuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla Yhteenvetoa tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodiset lähtökohdat Tutkimukseen osallistujat Tutkimusaineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Äitien kokemuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstalla Oman tarinan jakaminen Emotionaalinen tukeminen Tiedollinen tukeminen Yhteisöllisyyteen tukeminen Vertaistuen merkitys selviytymisessä äitien kokemana Mahdollisuus surra yhdessä Mahdollisuus kuulua vertaisyhteisöön Tulosten yhteenveto POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen tulosten tarkastelua Jatkotutkimusaiheita 61 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1. JOHDANTO Suomessa vuonna 2006 syntyi lasta. Samana vuonna imeväisikäisiä kuoli 167 ja alle kouluikäisiä lapsia 45 (Tilastokeskus 2006). Oman lapsen menettäminen on ihmiselämän varmasti järkyttävimpiä kokemuksia. Kuoleman kohdatessa vanhemmilta katoaa iloja toivo eikä heillä ole mahdollisuutta nähdä oman lapsen varttumista aikuiseksi. Ajan mittaan suru hellittää, vaikka kuoleman hetkellä luopuminen tuntuu tuskalliselta. Lapselle varattu kiintymys ja rakkaus tulevat osaksi surutyötä ja auttavat vanhempia toipumaan. Muistojen lämpö lohduttaa aikana, jona mikään muu ei tunnu auttavan. (Väisänen 1999.) Kuolemasta keskusteleminen ei nykyisessä yhteiskunnassa ole enää tabu, vaikka aihetta yritetäänkin edelleen välttää sen ahdistavuuden vuoksi. Ihmiselle on luontevaa hakea kuulijoita omalle tarinalleen ja saada vastakaikua tunteilleen kohtalotovereilta. Tarinoiden kertomisen merkitys toipumiselle on, että sama kertomus yhä uudelleen toistettuna on aina hieman erilainen. Tarinan avulla sureva voi luoda menetykselleen uusia merkityksiä, joiden kautta elämä jatkuu. Kertomus muuttaa ajan oloon muotoaan ja joissain vaiheessa sitä ei enää tarvita. Tarina on toiminut siirtymänä menetyksen ja toipumisen välissä. (Väisänen 1996.) Surutarinan kertominen vaatii ymmärtävän kuulijan ja keskustelukumppanin. Tukea lapsensa menettäneille vanhemmille tarjoavat terveydenhuollon ammattilaiset, kirkko ja erilaiset vapaaehtoisjärjestöt ja vertaistukijat, kuten esimerkiksi Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys KÄPY ry. (www.kapy.fi). Yksilötuen lisäksi tukea saa sururyhmästä, jossa vertaistuen avulla voi käydä läpi lapsen tai muun läheisen kuoleman aiheuttamia tunteita ja ahdistusta. Nykyinen tietotekniikka on helpottanut vertaistuen käytön mahdollisuuksia. Yhä useammin pitkienkin välimatkojen päässä asuvat voivat tavata kohtalotovereitaan Internetin välityksellä. Internetissä onkin tarjolla lisääntyvässä määrin keskustelupalstoja myös lapsensa menettäneille vanhemmille. Internetin laajentuneen käytön myötä on kehitetty palveluita, jotka mahdollistavat useiden ihmisten lähettämien ja yhteen koottujen tekstien lukemisen sekä niihin vastaamisen Internetin välityksellä. Nämä palvelut voidaan karkeasti jakaa synkronisiin ja asynkronisiin palveluihin. Synkronisissa palveluissa, esimerkiksi Chat, kommunikaatio perustuu

6 2 reaaliaikaisuuteen ja kirjoittajan on vastattava nopeasti ruudulla päivittyvään jatkuvaan keskusteluun. Asynkronisissa palveluissa aika viestin kirjoittamiseen ja sen lähettämiseen on pidempi. Asynkronisessa palvelussa voidaan myös lukea vuosiakin vanhoja viestejä ja liittää oma viesti halutuille paikalle keskustelussa. Englanninkielisessä tutkimuksessa newsgroup ja discussion group ja suomenkielisessä tutkimuksessa keskusteluryhmä ovat eniten käytettyjä nimityksiä asynkronisille keskustelupalveluille. (Arpo 2003, Arpo 2005.) Keskustelupalstat voivat olla julkisia tai vain yhdelle käyttäjäryhmälle tarkoitettuja, suljettuja palstoja, jotka vaativat rekisteröitymisen viestien kirjoittamista ja lukemista varten. Keskustelupalstat ovat syntyneet yleisön tarpeesta saada vertaistukea ja käytännön tietoa. Palvelu on usein helposti saavutettavissa ja keskustelukumppanit ovat vain hiiren painalluksen päässä. Yhdenvertaisuus ryhmissä toteutuu usein anonymiteetin takaamisen ja auktoriteettiaseman puuttumisen vuoksi. (Madara 1997.) Keskustelu muoto on puhekielenomaista ja usein myös lyhytjännitteistä ja rönsyilevää. Uusia keskustelunaiheita syntyy nopeasti ja viestiketjun sisällä siirrytään teemasta toiseen. Puheenvuorot voivat sävyltään olla myös hyvin suorasukaisia. (Piispa 2002.) Keskusteluryhmille on lisäksi ominaista oma kirjoittamisen käytäntö, keskustelukulttuuri ja tapa ilmaista tunteita erikoisella merkkikielellä (Arpo 2005, Räisänen 2007). Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksella tehdään suruun liittyvää perhetutkimusta, jonka tarkoitus on kuvata eri elämänvaiheissa olevan perheen surua ja selviytymistä. Tässä laajempaan laitoksen surututkimushankkeeseen liittyvässä osatutkimuksessa kuvataan lapsensa menettäneiden äitien saamaa ja antamaa vertaistukea Internetin suljetulla keskustelupalstalla, sekä vertaistuen merkitystä surusta selviytymisessä. Tutkimuksesta saatava tieto lisää terveydenhuollon henkilöstön ymmärtämystä äitien suruprosessista ja äitien tarvitsemasta tuesta raskaan elämänvaiheen aikana. Tutkimus antaa myös tietoa vertaistukijoille sururyhmiin, mitä ja minkälaisista asioista lapsensa menettäneet vanhemmat haluavat hakea vertaiskeskustelua. Lisäksi tietoa saadaan tukipalstan merkityksestä äitien selviytymiselle ja tietoa vertaistukiyhdistykselle tai muulle palstan ylläpitäjälle äitien keskustelunaiheista ja tarpeista.

7 3 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Suru Surun käsite Surun käsitteellä on monta merkitystä ja rinnakkaisia ilmauksia, jotka tekevät surusta vaikeasti määriteltävän ilmiön. Surua voidaan ensisijaisesti pitää elämään kuuluvana normaalina tunteena, joka auttaa ihmistä selviytymään läheisen menetyksestä (Laakso 2000). Suru on menetystä koskeva tunteiden ja ajatusten kokonaisuus, jonka sureva kokee sisällään. Suru voidaan määritellä intensiiviseksi emotionaaliseksi kärsimykseksi, jonka aiheuttajana ovat menetys, onnettomuus, epäonni tai turhautuminen. (Poijula 2002, 18-30, Erjanti & Paunonen-Ilmonen 2004, ) Sureva joutuu kokemaan voimakkaita tunteita, fyysisiä oireita ja sosiaalisen elämän muutoksia, joita hän ei aikaisemmin ole joutunut kohtaamaan (Poijula 2002, 40-67). Suru (grief) voidaan sanakirjan mukaan käsittää menetyksen aiheuttamaksi kärsimyksen tai mielipahan kokemukseksi (Nykysuomen sanakirja 1959, 361, New English Dictionay and Thesaurus 1994). Surua voidaan Poijulan (2002, 18-30, 40-67) mukaan kuvata myös psyykkisen energian muodoksi, jonka on luonut voimakas halu säilyttää maailma sellaisena kuin se on aikaisemminkin ollut. Toisaalta surevan on menetyksen jälkeen sopeuduttava muuttuvaan todellisuuteen. Suru käsittää kokonaisuuden, johon kuuluvat tunteiden, ajattelun, mielikuvituksen, sosiaalisuuden ja ruumiillisuuden muutokset ja muodot. Yksilön persoonallisuudesta ja tilanteesta riippuu miten suruenergian aiheuttamat muutokset koetaan. Kuolemaan liittyvää pelkoa ja ymmärryksen puutetta on yritetty aikaisemmin tarkastella kuvaamalla traumaattisesta kriisistä selviytymisen vaiheita ja mielen puolustusmenetelmiä ahdistavassa tilanteessa. Kübler- Ross (1970, ) kuvasi kuolevien reaktioita väistämättömän kohtalon edessä ja havaitsi omaisten surureaktioiden noudattavan samoja vaiheita. Kuoleman kohtaamisessa edetään Kübler- Rossin mukaan vaihe vaiheelta asian kieltämisestä väistämättömän hyväksymiseen tai maailmasta vetäytymiseen. Kriisistä selviytymisen vaiheita ja surevan käyttämiä sopeutumismenetelmiä kuvaa samaan tapaan myös Cullberg (1991, ).

8 4 Erjannin (1999) mukaan suruun kuuluu luopumista ja erilaisten tunnekokemusten vaihtelua, elimellisiä reaktioita ja järkyttävän kokemuksen kertaamista. Luopumisen avulla suru vähitellen murtuu ja sureva ottaa käyttöönsä erilaisia selviytymiseen tähtääviä strategioita muuttuneessa elämäntilanteessa. Suru ei Parkesin (1998) ja Stroeben ym. (2007) mukaan etene suoraviivaisesti, vaan surutyöhön kuuluu luonnollisena osana surun kohtaamiseen ja sen välttelemiseen liittyviä vaiheita. Hyvä selviytyminen läheisen kuoleman jälkeen ei kuitenkaan Stroeben ym. (2007) mukaan edellytä surutyön läpikäymistä. Yksilöllisen kokemuksen lisäksi suru voidaan käsittää myös ilmaistuna suruna, suremisena (mourning). Suru ilmaistaan muille esimerkiksi itkemällä, kuolleesta puhumalla ja muistoa vaalimalla tai pukeutumisella. (Poijula 2002, ) Surua ilmaistaan myös vallitsevan kulttuurin ja aikakauden mukaisesti. Kulttuuri antaa ihmiselle hyväksytyn tavan lähestyä omaisen kuoleman jälkeen kohtaavia ongelmia sekä ohjaa tunteiden ja kokemusten jakamista lähiyhteisössä. Surun ilmaisemista voidaan hillitä korostamalla itsekontrollia ja hiljaista kärsimistä sekä voimakkaiden tunteiden, esimerkiksi vihan, osoittamista säätelemällä. (Erjanti & Paunonen- Ilmonen 2004, ) Surusta pakenemista korostaa myös nykyajan tehokkuuteen pyrkivä elämäntyyli, joka vierastaa suruun liittyvää pitkää toipumisvaihetta (Poijula 2002, 35-36). Tässä tutkimuksessa surulla tarkoitetaan lapsen kuoleman aiheuttamaa negatiivista tunnetilaa, johon kuuluu intensiivistä emotionaalista kärsimystä, fyysisiä oireita ja sosiaalisen tilanteen muutoksia Suru lapsen kuoleman jälkeen Suru ja sen aiheuttama voimakas stressi voivat vaurioittaa myös terveyttä. Surevien omaisten riski sairastua sydäntauteihin, psykosomaattisiin sairauksiin ja psykiatrisiin sairauksiin on lisääntynyt (Parkes 1998). Surevat käyttivät enemmän lääkkeitä, valittavat enemmän ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä sekä joutuvat muita useammin turvautumaan sairaalahoitoon (Stroebe ym. 2007). Syvin suru lapsen kuoleman jälkeen kesti muutamista viikoista kuukausiin, jopa vuosia. Surun kokeminen oli yksilöllistä ja ilmeni fyysisinä ja psyykkisinä oireina ja tuntemuksina

9 5 sekä tavanomaisen sosiaalisen kanssakäymisen muutoksina. (Laakso 2000, Aho ym. 2006, Aho ym ) Väisäsen (1996) mukaan lapsen menettämisen liittyvään suruun kuuluu tuntemuksia, joita voi verrata psyykkisen trauman aiheuttamaan stressiin. Voimakkaat reaktiot ovat normaaleja ylivoimaiseksi käyneessä tilanteessa, mutta voivat pahentuessaan muuttua pitkäaikaisiksi ongelmiksi. Väisäsen (1996) tekemässä tutkimuksessa surevien äitien oireita olivat epätodelliset kuvitelmat, levottomuus, erilaiset somaattiset tuntemukset ja tyhjyyden tunne. Isien kokema suru oli myös syvää. Isät surivat yksin ja hiljaisuudessa sekä kärsivät fyysisistä vaivoista, joita he eivät tunnistaneet surun oireiksi. Li (2003) ja Agerbo (2005) havaitsivat, että lapsensa menettäneiden vanhempien kuolleisuus ja itsemurhariski oli suurempi kuin normaaliväestöllä, mutta Agerbon (2005) mukaan vanhemmuus suojasi naisia varhaiselta kuolemalta. Parisuhteessa puolisoiden tapa surra voi olla erilainen ja se voi perustua paitsi yksilöllisiin ominaisuuksiin myös yhteisössä hyväksyttäviin rooliodotuksiin. Isät halusivat lapsen kuoltua huolehtia puolisostaan, vaikka menetyksen aiheuttama suru saattoi olla syvä ja aiheuttaa jopa mielenterveydellisiä ongelmia ja itsetuhon ajatuksia (Laakso 2000, Aho ym. 2006). Isät myös herkästi pakenivat surua suuntautumalla nopeasti arkiseen toimintaan, harrastuksiin ja palaamalla työelämään tai osoittivat yhteisössään surua vähemmän näkyvästi (Vance ym. 2002, Aho ym. 2006). Mikäli vanhempien surureaktio oli kovin erilainen, niin perheen ilmapiiri oli altis konflikteille ja äidit kokivat jääneensä yksin surunsa kanssa (Laakso 2000, Vance ym. 2002, Glaser ym. 2007). Pitkään surun aiheuttamien psyykkisten ongelmien (ahdistuneisuus, masennus) kanssa painiskelevat äidit kokivat myös parisuhteensa huonoksi vielä kaksi ja puoli vuotta lapsen kuoleman jälkeen (Vance ym. 2002) Surusta selviytyminen Selviytymisen käsite Tavanomaiseen arkielämään kuuluu luonnollisena osana kuormitustekijöitä (stressors), jotka voivat olla joko stressiä aiheuttavia, neutraaleja tai jopa hyödyllisiä ja terveyttä edistäviä. Yksilön kyvyistä riippuu kuinka hyvin hän kykenee hallitsemaan ylivoimaiseksi käynyttä tilannetta. Kohtuullinen stressi voi olla terveyden ja hyvinvoinnin lähde, sen sijaan liian voimakas ja huonosti hallittu stressi saattaa johtaa elintoimintojen muutokseen tai

10 6 sairastumiseen. (Antonovsky 1980, 70-97, Korkeila 2006.) Stressi voidaan määritellä yksilön ja ympäristön suhteeksi, jonka yksilö on arvioinut olevan kuormittava tai ylittävän hänen voimavaransa ja vaarantavan hänen hyvinvointinsa. Tilanteen uhkaavuutta arvioidessaan yksilö luo ensin käsityksen tilanteen merkityksestä itselle, punnitsee erilaisia selviytymiskeinoja ja arvioi myöhemmin tilannetta uudelleen joko sisäisistä tai ulkoisista lähteistä saadun tiedon avulla. Ratkaisuvaihtoehtojen valintaan vaikuttaa myös yksilön kyky käyttää voimavarojaan täysimääräisesti hyväkseen. (Lazarus & Folkman 1984, ) Selviytymisen (coping) käsitteen avulla on pyritty kuvaamaan ihmisen sopeutumista ja kestämistä elämän vastoinkäymisissä. Selviytyminen voidaan määritellä jatkuvasti muuttuviksi, kognitiivisiksi käyttäytymispyrkimyksiksi, joiden avulla on tarkoitus suoriutua kuormittavasta tai ylivoimaiseksi käyneestä tilanteesta. (Lazarus & Folkman 1984, ) Selviytymiskeinot voivat olla ongelmakeskeisiä, kuten tiedon etsimistä tai vaihtoehtoisten ratkaisumallien harkintaa tai tunnekeskeisiä keinoja, joiden tavoitteena on muuttaa ongelmaan suhtautumista (Lazarus & Folkman 1984, , Barbee 1990, Jakobs ym. 1994). Selviytyminen voidaan myös määritellä yksilön haluksi muuttaa ympäristö paremmin itselleen sopivaksi, sen sijaan yksilön sisäistä muutosta voidaan nimittää myös tilanteeseen sopeutumiseksi (Cobb 1976). Selviytymiseen vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, esimerkiksi uskomukset ja sitoutuminen itselle tärkeisiin asioihin. Kulttuuriin sidotut uskomukset vaikuttavat todellisuuden hahmottamiseen ja tapahtumien merkitysten ymmärtämiseen. Uskomusten piileviä vaikutuksia tilanteen arviointiin voi kuitenkin olla vaikeata havaita. Eksistentiaaliset uskomukset, kuten luottamus Jumalaan, valavat kuitenkin toivoa vaikeissa tilanteissa. Voimakas sitoutuminen taas saattaa lisätä arvioitua uhan tunnetta, mutta ohjaa korjaavien toimien ja avun piiriin. Epävarma ja yllättävä tapahtuma koetaan erittäin stressaavana, sen sijaan tieto tapahtumahetkestä johtaa selviytymiskeinojen käyttöön ja stressin vähenemiseen. Pitkään kestävään stressaavaan tilanteeseen syntyy ajan mittaan myös adaptoitumista. (Lazarus & Folkman 1984, ) Hyvään selviytymiseen ovat yhteydessä vielä optimistinen ajattelu, sosiaalinen aktiivisuus, omien rajojen tunnistaminen ja kyky rentoutua (Korkeila 2006). Antonovskyn (1980, , ) mukaan hyvin selviytyvä yksilö on rationaalinen, joustava ja kaukonäköinen sekä kokee kuormittavat tekijät enemmänkin haasteena kuin

11 7 musertavana tunteena. Selviytymiseen liittyy läheisesti myös koherenssin tunne, joka merkitsee sopusointua sisäisen ja ulkoisen maailman kanssa sekä luottamusta siihen, että elämään liittyvät tapahtumat ovat ennustettavia ja etenevät siten kuin on odotettukin. Vahvan koherenssin tunteen omaava ei ole sokean luottavainen, vaan kykenee realistisesti ottamaan huomioon myös tapahtumien kulkuun vaikuttavat vastavoimat. Selviytymisellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan niitä toimintoja, joihin äidit turvautuvat kun he joutuvat kohtaamaan lapsen menetykseen liittyvää surua ja tämän raskaan elämänvaiheen vaatimuksia. Selviytymiskeinot voivat olla ongelmakeskeisiä, kuten tiedon tai toimintamallien hakemista tai tunnekeskeisiä keinoja, joiden avulla pyritään lievittämään suruun liittyvää kärsimystä Surusta selviytyminen lapsen kuoleman jälkeen Tutkimusten mukaan lapsen kuoleman aiheuttama suru oli voimakkainta ensimmäisinä viikkoina ja väheni ajan myötä (Laakso 2000, Arnold ym. 2005, Glaser ym. 2007). Surun kestoa oli vaikeata arvioida, mutta vanhemmat selviytyivät lapsen menetyksestä kuitenkin noin 2-6 vuoden kuluessa (Vance ym. 2002, Glaser ym. 2007). Suurin osa vanhemmista uskoi, että suru päättyy jossakin vaiheessa. Surun päättymiseen olivat yhteydessä lapsen kuolema ennen yhden vuoden ikää ja lapsella olleet synnynnäiset viat. (Arnold ym ) Yli vuoden ikäisenä kuollutta lasta surtiin kuitenkin enemmän, samoin jos perheessä oli ennestään useampia lapsia (Laakso 2000). Surusta selviytymiseen olivat yhteydessä myös vanhempien yksilölliset ominaisuudet. Isien ja äitien selviytymistä auttoi oma sisäinen vahvuus (Arnold ym. 2005). Isien selviytymistä tuki sopiva luonne kuten avoimuus, sitkeys ja suorasanaisuus, positiivinen elämänasenne sekä uskonnollisuus (Aho 2004, Aho ym. 2006). Surun kokemiseen ja persoonalliseen kasvuun oli yhteydessä myös äidin ikä. Iäkkäämmät äidit tunsivat enemmän surua ja nuoremmat äidit taas enemmän persoonallista kasvua surutyön yhteydessä. (Laakso 2000.) Ulkoisena voimavarana surusta selviytymisessä oli läheisiltä ja ympäristöstä saatu sosiaalinen tuki (Laakso 2000, Arnold ym. 2005, Aho ym. 2006). Sosiaalisen tuen parhaita lähteitä olivat puoliso, oma perhe ja läheiset ystävät (Laakso 2000, Arnold ym. 2005, Glaser ym. 2007). Tukea saatiin myös samassa elämäntilanteessa olevilta (Laakso 2000, Aho ym. 2007).

12 8 Vanhemmat selvisivät lapsen menetyksestä eri tavalla. Äideille oli luontevaa muistella lasta ja puhua kuolemasta muiden ihmisten, varsinkin saman kokeneiden kanssa. Perheen muilla lapsilla, työllä ja harrastuksilla oli myös merkitystä surusta toipumisessa. ( Laakso 2000.) Isät käyttivät Ahon ym. (2006) mukaan surutyössään erilaisia sekä tiedostettuja että tiedostamattomia keinoja. Keskeisenä selviytymiskeinona oli pakeneminen. Miehet kärsivät erilaisista fyysistä ja psyykkisistä vaivoista, mutta eivät aina havainneet tuntemustensa johtuvan surusta. Isät pyrkivätkin selviytymään välttävien surutyön keinojen avulla, kuten tukahduttamalla tunteitaan, välttämällä muistoja tai suuntaamalla mielenkiintonsa työhön ja toimintaan. Isillä oli myös taipumusta vetäytyä suremaan, itkemään ja pohtimaan kokemuksiaan yksinäisyyteen. Sosiaalinen tuki merkitsi isille vastavuoroista tuen saamista ja antamista. Puolison tuen lisäksi muiden saman kokeneiden tukea isät pitivät tärkeänä. Vanhempien toipumista auttoi Väisäsen (1996) mukaan aika, joka lievitti suruun kuuluvaa kipua ja tuskaa. Surutyöhön tarvittu aika oli kuitenkin yksilöllinen, yhteydessä perhetilanteeseen ja yksilön aikaisempiin menetyksen kokemuksiin. Surua lievittivät lisäksi aktiivinen elämäntapa ja erilaiset luovat toiminnat kuten kirjoittaminen ja musiikin kuuntelu. Vanhemmat kokivat mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan vaikuttaneen toipumiseen myönteisesti. Tarinan toistaminen loi omille kokemuksille uusia merkityksiä, jotka auttoivat surun läpikäymisessä. Lapsen menetystä helpotti myös uuden lapsen syntymä, joka ei kuitenkaan poistanut mielestä aikaisempia kokemuksia Vertaistuki Vertaistuen käsite Vertaistuen käsitettä voidaan lähestyä sanojen merkityksen kautta. Suomen kielen sanakirja (Nurmi ym. 1992, 730, ) ei tunne käsitettä vertaistuki, mutta käsitettä voidaan tarkastella sen osien avulla. Sanalla verta kuvataan vertaisuutta tai samanarvoisuutta ja sanalla vertainen jonkin veroista. Verrata verbin yhtenä merkityksenä on samanveroisena tai samankaltaisena pitäminen. Englanninkielisessä kirjallisuudessa vertaistuesta käytetään käsitettä peer- support. Käsitteessä peer merkitsee vertaista tai arvoasteikossa samanveroista (Hurme & Pesonen 1990, 711). Käsitteellä peer- group taas tarkoitetaan

13 9 samanikäisten, saman taustan, saman koulutuksen tai saman intressin omaavaa ihmisryhmää (New English Dictionary and Thesaurus 1994, 441). Tuki sanan kuvaannollisena merkityksenä on Suomen kielen sanakirjan (Nurmi ym. 1992, 730) mukaan henkilö tai henkilöryhmä, joka tukee, avustaa, kannattaa tai vahvistaa, esimeriksi Olla sairaan tukena. Englanninkielisessä kirjallisuudessa käsitteellä support ilmaistaan mm. tukemista, kannattamista, avustamista, voimien tai rohkaisun antamista sekä puolesta puhumista (Hurme & Pesonen 1990, 1005, New English Dictionary and Thesaurus 1994, 579). Vertaistukea varten on perutettu erilaisia oma-apuryhmiä, tukiryhmiä ja vertaisryhmiä. Ryhmät koostuvat henkilöistä, joilla on yhteinen ongelma tai jotka haluavat yhdessä yrittää löytää ratkaisun pulmalliseen elämäntilanteeseensa. (Nylund 1996.) Vertaistuki perustuu ajatukseen, että tietyssä elämäntilanteessa olevilla tai samoja asioita kokeneilla ihmisillä on käytännön asiantuntemusta, joka on ainutlaatuista eikä ole saavutettavissa muunlaisen perehtymisen kautta. Tuki perustuu vapaehtoisuuteen ja raja autettavan ja auttajan välillä on poistunut. Vertaisryhmässä kaikki jäsenet ovat aktiivisia osapuolia, tuki toteutuu ryhmästä itsestään käsin ja saa energiansa ryhmän jäsenistä löytyvistä voimista. Vertaistuki eroaakin muusta vapaaehtoisavusta juuri tämän vastavuoroisen avun antamisen suhteen. (Vuorinen 1995, Vuorinen 1997.) Saman kokeneiden tuki tarjoaa kriittisissä elämäntilanteissa kanavan ahdistavien tunteiden käsittelyyn kodin ulkopuolella ja voi näin parantaa tuen tarvitsijan suhteita omaisiin ja läheisiin (Ussher ym. 2006). Vertaistuen on todettu vähentävän myös terveyspalveluiden käyttöä (Tudiver ym. 1995) Vertaistuki osana sosiaalista tukea Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa yksilö käyttää sosiaalista verkostoaan tyydyttääkseen sekä emotionaalisen että materiaalisen tuen tarpeitaan (Kumpusalo 1991, Langford ym. 1997, Friedman ym. 2003, Kavanaugh ym. 2004). Sosiaalinen tuki voidaan määritellä myös muiden ihmisten tarjoamaksi avuksi, joka sisältää yleensä hyödyllisiä tietoja tai aineellista apua. Tuella voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. (Cohen & Syme 1985.) Sosiaalista tukea

14 10 tarvitaan kaikissa elämänvaiheissa antamaan välitöntä apua ja lieventämään stressin vaikutuksia (Kahn & Antonuzzi 1980). Housen (1981, 14-40) mukaan sosiaalinen tuki on vuorovaikutusta, joka sisältää useita osatekijöitä. Emotionaalisella tuella tarkoitetaan empatian, välittämisen, rakkauden ja luottamuksen osoittamista ja aineellisella tuella konkreettista apua tai puolesta tekemistä. Tiedollisen tuen tehtävänä on jakaa kokemusperäistä tietoa ja auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Arvioiva tuki taas tarkoittaa palautetta tai vahvistusta, jonka avulla on mahdollista verrata itseään muihin. Sosiaalisen tuen merkitys on Housen (1981, 27) ja Lazaruksen ja Folkmanin (1984, ) mukaan subjektiivinen. Hyvää tarkoittavilla apuja tukitoimilla on merkitystä yksilölle vain silloin, kun tuen saaja kokee tuen itselleen tärkeäksi. Vertaistuki sisältää edellä mainittuja sosiaalisen tuen ominaisuuksia. Vertaisten antama emotionaalinen tuki on usein hoivaa, rohkaisua kuuntelua ja vakuuttelua. Tiedollinen tukeminen on tietojen ja neuvojen antamista sekä palveluiden äärelle ohjaamista. Arvioivan tuen avulla omaa tilannetta voi verrata kohtalotovereiden kokemuksiin ja saada uskoa omalle selviytymiselle. (Kahn & Antonuzzi 1980, House 1981, 13-40, Langford ym. 1997, Dennis 2003.) Vertaistuki lievittää Dennisin (2003) mukaan myös elämän eri muutosvaiheisiin liittyvää stressiä. Tuki vaikuttaa suoraan saajan elämäntilanteeseen vähentämällä yksinäisyyden tunnetta, kohottamalla mielialaa ja motivaatiota sekä vaikuttamalla terveyskäyttäytymiseen. Tuen puskurivaikutus ilmenee, kun omaksutaan parempia selviytymiskeinoja. Tuen välittävä vaikutus taas näkyy onnistumisen elämysten aikaansaamana toimintakyvyn paranemisena. Vertaistuella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan lapsensa menettäneiden äitien toisilleen antamaa sosiaalista tukea. Vertaistuki perustuu ajatukseen, että samoja asioita kokeneilla ihmisillä on korvaamatonta käytännön asiantuntemusta, jota ei muulla tavalla voi hankkia. Äidit voivat näin ymmärtää muita lapsensa menettäneitä. Tuen avulla pyritään yhdessä ratkaisemaan tai lievittämään elämäntilanteeseen kuuluvaa kärsimystä ja ongelmia. Tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastavuoroisuuteen, raja auttajan ja autettavan välillä on hävinnyt.

15 Tutkimuksia vertaistuesta Vertaistukeen liittyvät tutkimukset voidaan Dennisin (2003) mukaan jaotella elämän muutosvaiheisiin (esim. äitiys ja suru) liittyviin tutkimuksiin, akuutteihin ja kroonisiin sairauksiin liittyviin tutkimuksiin ja terveyskäyttäytymistä edistäviin tutkimuksiin. Suruun liittyviä vertaistuen tutkimuksia on tehty vähän. Erityisesti lapsensa menettäneiden vanhempien vertaistuen tutkimuksia on hyvin vähän. Muutamissa surututkimuksissa tarkastellaan kuitenkin vertaistuen merkitystä surusta selviytymisessä. Hopmeyer ja Werk (1994) tutkivat itsemurhan tehneiden omaisten, syöpään kuolleiden omaisten ja leskeksi jääneiden ryhmissä saatua vertaistukea. Ryhmät olivat ammattilaisten tukemia, mutta vertaisten johtamia ja kooltaan 4-13 henkilöä. Ryhmien vetäjiin oltiin tyytyväisiä ja heitä pidettiin empaattisina ja asiansa osaavina. Ryhmien jäsenistä yli puolet (61 %) kertoi saaneensa tukea enemmän kuin oli itse sitä antanut ja hieman yli kolmannes (37 %) sai tukea yhtä paljon kuin oli antanut. Ryhmiin liityttiin, jotta voitaisiin jakaa kokemuksia vertaisten kanssa tai kuulla muiden kokemuksista. Leskeksi jääneiden ryhmässä korostettiin myös uusien ystävien saamista. Epämiellyttävintä oli, mikäli yksi jäsen hallitsi liikaa keskustelua. Liiallinen negatiivisuus, muista riippuvaisuus tai saman asian toistaminen koettiin myös ärsyttävänä. Naiset halusivat jakaa tunteita ja miehet ratkaista samanlaisia ongelmia, kuin itsellä oli. Laakso (2000) tarkasteli vertaistuen merkitystä tutkimuksessa, jossa tutkittiin äitien selviytymistä lapsen kuoleman jälkeen. Tutkimukseen osallistuneet äidit arvostivat saman kokeneiden kohtalotovereiden tukea, koska äidit ymmärsivät toisiaan ja saivat toinen toisiltaan hyviä neuvoja ja ohjeita. Äidit kertoivat saaneensa ryhmästä apua, mutta kokivat myös ahdistuneensa ryhmässä. Äitien mukaan muiden surusta selviytyneiden näkeminen loi uskoa myös omaan selviytymiseen. Ryhmään liittyvät kokemukset olivat yhteydessä äidin omaan surun vaiheeseen. Äidit, jotka odottivat uutta lasta, eivät enää kokeneet tarkoituksenmukaiseksi osallistua ryhmään. DiMarco ym. (2001) tutkivat synnytyksen yhteydessä lapsensa menettäneiden vanhempien tukiryhmästä saamaa tukea. Tukea saaneita ja tukea vaille jääneitä vanhempia verrattaessa tuen saamisella ei ollut yhteyttä surureaktion voimakkuuteen. Vanhempien surua helpotti kuitenkin mahdollisuus itkeä, tulla kuulluksi ja saada tukea kokemuksensa merkitykselle.

16 12 Kaikki ryhmään osallistuneet eivät kokeneet hyötyneensä tuesta. Erityisesti samassa elämäntilanteessa olevien surutarinoiden kuunteleminen koettiin raskaana. Pietilä (2002) tutki itsemurhan tehneiden omaisten kokemuksia vertaistuesta. Tutkimus tehtiin haastattelemalla sururyhmään osallistuneita omaisia, jotka olivat vainajan vanhempia tai aikuisia lapsia. Tutkittavat kertoivat kokeneensa tapahtuman johdosta yksinäisyyttä, koska ymmärtäväisiä kuulijoita lähiympäristössä oli vähän. Läheisen itsemurhaan liittyi myös tarvetta salata itsemurha. Puolet tutkittavista kertoi, että oman tarinan jakamisesta ja muiden tarinoiden kuuntelemisesta oli ollut apua surutyössä. Avoin keskustelu ryhmässä oli auttanut haastateltavia paremmin ymmärtämään itseään ja omia reaktioitaan sekä näkemään omat kokemukset uudella tavalla. Mahdollisuus avoimeen tunteiden purkamiseen koettiin myös tärkeänä. Haastateltavat ilmaisivat tyytyväisyytensä kuulumisestaan saman kokeneiden ryhmään, jossa ymmärrettiin heidän ajatuksiaan. Koettu avun saaminen aiheutti myös moraalista velvollisuutta auttaa muita. Aho ym. (2007) tarkastelivat lapsensa menettäneiden isien vertaistukea tutkimuksessa, jossa kuvattiin isien kokemaa sosiaalista tukea lapsen kuoleman jälkeen. Isien mielestä liittoutuminen saman kokeneiden kanssa oli ensiarvoisen tärkeätä ja vertaisilta saatu tuki koettiin yksinomaan positiivisena. Vertaisryhmä oli paikka, missä yhdessä sureminen ja samanlaisten kokemusten jakaminen oli mahdollista. Kokemusten jakaminen tapahtui tuntemuksista ja kokemuksista puhumalla sekä kuuntelemalla muita. Ryhmältä saatiin myös selviytymiskeinoja ja erilaisia lapsen kuolemaan liittyviä neuvoja ja tietoja. Isien surua lapsen kuoleman jälkeen tutkineen Ahon (2004) mukaan kokemusten vertailu isien ryhmässä auttoi havaitsemaan, että vertaiset kamppailevat samojen tuntemusten ja asioiden kanssa. Vertaisryhmässä koettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka ilmeni myös sanattomana yhteisymmärryksenä isien kesken. Vertaistukea isät kertovat saaneensa yhdistysten ja seurakuntien järjestämissä tukiryhmissä sekä lapsensa menettäneiden keskustelupalstalla Internetissä.

17 Tutkimuksia vertaistuesta Internetin keskustelupalstoilla Internetissä on useita sekä suljettuja että avoimia keskustelupalstoja, joiden tarkoitus on antaa vertaistukea samassa elämäntilanteessa oleville tai saman sairauden tai terveysongelman kanssa kamppaileville. Suruun ja kuolemaan liittyvän vertaistuen tutkiminen Internetin keskustelupalstalla on ollut varsin vähäistä. Capitulo (2004) tutki lapsensa menettäneiden äitien surukeskusteluun liittyvää kulttuuria Internetin kansainvälisellä (Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Aasia ja Australia) keskustelupalstalla. Tutkimuksessa analysoitiin etnografisella menetelmällä äidin ja yhden isoäidin vuosina käymät keskustelut (N=447). Keskeinen kategoria oli jaettu metamorfoosi. Jäsenet olivat omaksuneet oman virtuuaalisen identiteetin enkelin äiti (mommy of an angel) ja ryhmän jäsenyys lunastettiin kertomalla oman lapsen kuolemaan liittyvä tarina. Muut äidit vastasivat tulijalle omilla kokemuksillaan. Ryhmässä emotionaalista tukea tarjottiin myötäelämällä, uskonnollisten merkitysten kautta ja lähettämällä muille ryhmän jäsenille lohtua ja läheisyyttä kuvaavia symboleja ja merkkejä, esimerkiksi halaamista kuvaavaa ((((Hugs))), tai tietokoneen näppäimistöllä luotuja kuvia ja hymiöitä. Ryhmäläiset vaalivat yhdessä myös kuolleiden lasten muistoa esimerkiksi valokuvien avulla ja jakoivat neuvoja perheenjäsenten surureaktioihin suhtautumisessa ja juhlapyhistä selviytymisessä. Muiden tunteita kunnioitettiin varottamalla alkaneesta uudesta raskaudesta esimerkiksi lisäämällä omaan nimimerkkiin kirjaimet PG (pregnancy), jotta viestin avaamista ja lukemista voisivat halukkaat välttää. Hollander (2001) tutki itsemurhan tehneen lapsen vanhemmille ja muille omaisille tarkoitetun Internetin keskustelupalstan keskusteluja (N= ) sekä haastatteli kahta keskusteluun osallistunutta. Lisäksi tutkija analysoi paikkakunnalla järjestetyn vanhempien (N=25) sururyhmän yhtä istuntoa. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin sisällön analyysin avulla. Surevat vanhemmat ja muut omaiset kokivat oman lähiyhteisön suhtautuneen sureviin torjuvasti. Vainajan omaiset joutuivat arkielämässä esittämään hyvin selviytyvää ja salaamaan surunsa, koska itsemurhasta keskusteleminen ei ollut sosiaalisesti sopivaa. Itsemurhaan liittyvä leimautuminen ja ympäristön ymmärtämättömät asenteet saivat surevat liittymään ryhmään ja keskustelupalstalle. Surevat kokivat vertaistuen tarjoavan suojan omalle surutyölle ja pakopaikan ympäristön torjuvilta asenteilta. Saman kokeneet auttoivat surutyön läpikäymisessä. Keskustelupalstalle saattoi kirjoittaa haluamastaan asiasta tulematta

18 14 torjutuksi. Dialogin avulla tapahtui koostumista ja merkityksen löytämistä menetykselle. Osallistujat kokivat myös kasvaneensa nöyremmiksi ja hyväksymään elämän epämääräisyyttä. Bacon ym. (2000) tutkivat kokemuksia vertaistuesta internetin keskustelupalstalla, joka oli perustettu leskeksi jääneille naisille. Aineiston kerääminen suoritettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin keskustelupalstalle kirjoittaneelle 24 naiselle. Kyselyyn vastasi 21 naista. Vastaajat olivat iältään vuotiaita ja lukiotasoisen koulutuksen suorittaneita. Vertaisryhmään liittymisen syynä oli halu tavata saman kokeneita ja saada emotionaalista tukea ihmisiltä, jotka kykenevät ymmärtämään heitä. Kirjoittajat ilmaisivat myös halunsa auttaa muita saman kokeneita. Vertaistuki merkitsi äideille yksinäisyyden tunteen vähentymistä ja apua surun kanssa selviytymiseen. Saman kokeneiden tuki ja mahdollisuus ilmaista asioitaan kirjallisesti kaikessa rauhassa koettiin myös tärkeänä. Keskustelupalstan käyttöä haittasi teknisen osaamisen vähäisyys, muutamat naiset vierastivat fyysisen kontaktin puutetta, kirjoitusten väärin ymmärtämistä ja ajan kulumista tietokoneen ääressä. Coulson ym. (2007) tutkivat Huntingtonin taudista kärsivien vertaistukea Internetin keskustelupalstalla. Keskustelupalstalle lähetetyistä viesteistä suurin osa sisälsi sairautta koskevaan tietoon ja keskustelupalstan yhteisöllisyyteen liittyviä ilmaisuja. Viidennes viesteistä kuvasi emotionaalista tukea, kuten empaattista ja vastavuoroista tunteiden jakamista sekä läheisyyden osoittamista ja rohkaisemista. Viesteissä ilmaistiin lisäksi arvostustukea, jonka avulla saatiin vahvistusta omille ajatuksille. Myös Laskerin ym. (2005) tutkimuksessa autoimmuunia maksakirroosia kärsivien henkilöiden vertaistuen ilmaukset keskustelupalstalla olivat samansuuntaisia. Lähetetyissä viesteissä oli eniten sairauden hoitoa koskevaa tiedollista tukea. Keskustelijat saivat myös emotionaalista tukea mm. sairauden aiheuttaman stigman vuoksi. Uudemmat kirjoittajat hakivat enemmän tietotukea, mutta pidempään keskustelupalstalle kirjoitelleet olivat aktiivisimpia. Meier ym. (2007) tutkivat vertaistukea syöpään liittyvillä keskustelupalstoilla. Keskustelijat antoivat toisilleen emotionaalista ja tiedollista tukea. Emotionaalista tukea osoitettiin tunteita jakamalla, empatiaa osoittamalla, rohkaisemalla, rukoilemalla ja antamalla arvostusta. Tiedollinen tukeminen käsitti sairauksiin ja niiden hoitoon liittyvän tiedon antamisen. Viestit

19 15 sisälsivät tarinoita omasta elämäntilanteesta ja sairaudesta ja keskustelijoiden arvioitiin antaneen enemmän tukea kuin itse saivat. Rimer ym. (2005) tutkivat syöpään liittyville keskustelupalstoille kirjoittavien henkilöiden taustatietoja ja syitä keskustelupalstalle liittymiseen. Useimmat kirjoittajat olivat yli 50- vuotiaita ja kesiasteen koulutuksen suorittaneita. Syynä keskustelupalstalle liittymiseen olivat tiedon ja tuen saaminen, saman kokeneiden kohtaaminen ja kokemusten vertaileminen. Kolmannes keskustelijoista halusi lisäksi olla avuksi muille Yhteenvetoa tutkimuksen teoreettisista lähtökohdista Lapsen menettämisen aiheuttama suru on voimakkaasti äidin elämään vaikuttava prosessi ja siihen liittyvä stressi voi vaurioittaa terveyttä (Väisänen 1996). Lapsen menettäminen saattaa lisätä myös vanhempien kuolleisuutta (Li 2003, Agerbo 2005). Syvin suru kestää muutamista kuukausista jopa vuosiin, mutta surun kokeminen on hyvin yksilöllistä (Laakso 2000, Arnold ym. 2005, Aho ym. 2006). Suru ei ole kuitenkaan sairaus, vaan elämän kulkuun liittyvä normaali asia, jota ei nuorena aikuisena yleensä tule vielä pohtineeksi varsinkin kun nykymaailma tehokkuuden nimissä suosii kuoleman piilottamista tai nopeaa surusta selviytymistä. Tutkimusten mukaan suru ja surutyö on kuitenkin tervehdyttävä prosessi, josta selviytymiseen ihminen tarvitsee muiden ihmisten tukea (Laakso 2000, Aho 2004, Arnold ym. 2005, Glaser ym. 2007). Saman kokeneiden antamalla vertaistuella on tärkeä osa surusta selviytymisessä. Tuen yksi keskeisimpiä piirteitä on kokemusten jakaminen kohtalotovereiden kanssa. (Hopmeyer & Werk 1994, DiMarco ym. 2001, Hollander 2001, Pietilä 2002, Capitulo 2004, Rimer ym. 2005, Aho ym ) Toisten kokemuksia kuuntelemalla sureva voi nähdä henkilökohtaisen tilanteensa uudessa valossa ja saada lohtua ja uskoa omaan selviytymiseen (Laakso 2000, DiMarco ym. 2001, Pietilä 2002, Aho 2004).

20 16 Raskasta elämäntilannetta helpottaa myös mahdollisuus purkaa ja jakaa ahdistaviksi koettuja tunteita (Bacon ym. 2000, DiMarco ym. 2001, Pietilä 2002, Lasker ym. 2005, Coulson ym. 2007, Aho ym. 2007, Meier ym. 2007). Vertaisilta menetyksen kokeneet saavat lisäksi käytännön neuvoja, ohjeita ja selviytymiskeinoja surun ja kuoleman kohtaamiseen (Laakso 2000, Lasker ym. 2005, Rimer ym. 2005, Aho ym. 2007, Coulson ym. 2007, Meier ym. 2007). Vertaistuen myönteisiin ominaisuuksiin kuuluu myös voimakas yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta korostava piirre (Hopmeyer & Werk 1994, Bacon ym. 2000, Hollander 2001, Pietilä 2002, Aho 2004). Yhteisöllisyys saman kokeneiden parissa on myötätuntoista ja lievittää yksinäisyyttä (Bacon ym. 2000, Pietilä 2002). Tuki on luonteeltaan vastavuoroista ja tukea saaneella on tarve olla avuksi myös muille saman kokeneille (Pietilä 2002, Rimer ym. 2005). Vertaistuen kielteisiin ominaisuuksiin kuuluu surutarinoiden jakamiseen liittyvä raskaus ja ahdistavuus (Laakso 2000, DiMarco ym. 2001). Fyysinen läsnäolo tuntuu epämiellyttävältä, mikäli ryhmän jäsen on liiallisen riippuvainen muista, dominoi tilannetta tai toistaa jatkuvasti samaa asiaa (Hopmeyer & Werk 1994). Internetin keskustelupalstalla fyysisen läheisyyden puuttuminen taas voidaan kokea tämän tukimuodon kielteisenä piirteenä (Bacon ym. 2000). Vertaistukea lapsen menetystä surevat äidit voivat saada erilaisten yhdistysten ja seurakuntien sururyhmistä. Tekniikan kehitys on luonut vertaistuen saamiselle nykyisin myös täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Internetin keskustelupalstalla vertaistukea voidaan antaa ja saada riippumatta maantieteellisistä etäisyyksistä tai vuorokaudenajoista.

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähellä loppuun asti vapaaehtoinen vanhuksen tukena elämän loppuvaiheessa Eino Heikkilä & Miia Pulkkinen Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuksen aiheet Kuoleman kohtaaminen vanhuudessa Suru ja luopuminen

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Vanhempien kokemukset ryhmävertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen PRO GRADU

Vanhempien kokemukset ryhmävertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen PRO GRADU Vanhempien kokemukset ryhmävertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen PRO GRADU Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Hoitotiede Pro gradu -tutkielma Joulukuu 2012 Elina Botha TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kirjoja surusta ja leskeydestä (omakohtaisia kertomuksia ja teoriaa)

Kirjoja surusta ja leskeydestä (omakohtaisia kertomuksia ja teoriaa) Kirjoja surusta ja leskeydestä (omakohtaisia kertomuksia ja teoriaa) AHERN, Cecelia P.S. Rakastan sinua 2011 AHO, Sulo Surun puhuteltavana: omakohtaisia kokemuksia surusta 1995 ALA-KAPEE, Pirjo Auringonpilkkuja

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät Ulla-Maija Rantalaiho Terveyden edistämisen kehittämisp mispäivät Pohjanrannassa 12.1. 2010 13.1. 2010 14.1.2010 1 Esityksen rakenne 1. Ryhmä yhteisö sosiaalinen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot