ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-1

Transkriptio

1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-1 Muutos PL 186, VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0) , Faksi 358 (0) LENTOSÄÄNNÖT Ilmailuhallinto on antanut ja julkaissut lentosääntöjen muutokset ilmailulain (1242/2005) 3 :n nojalla. Ilmailumääräyksellä OPS M1-1, , julkaistujen lentosääntöjen voimaantulon jälkeen tapahtuneet kansainvälisten lentosääntöjen muutokset sisältyvät nyt julkaistaviin lentosääntöihin. Muutokset (osoitettu määräyksessä pystyviivoin) tulevat voimaan , jolloin tämä määräys kumoaa ilmailumääräyksen OPS M1-1, Sisällysluettelo 1 Luku MÄÄRITELMÄT Luku LENTOSÄÄNTÖJEN SOVELTAMINEN Lentosääntöjen alueellinen soveltaminen Lentosääntöjen noudattaminen Vastuu lentosääntöjen noudattamisesta Ilma-aluksen päällikön valtuudet Suorituskyvyn heikentyminen psykoaktiivisten aineiden käytön tai muun syyn johdosta Luku YLEISET SÄÄNNÖT Ihmisten ja omaisuuden suojeleminen Yhteentörmäysten välttäminen Lentosuunnitelmat Merkit Aika Lennonjohtopalvelu Laiton puuttuminen ilma-aluksen kulkuun Puuttuminen siviili-ilma-aluksen lentoon tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten Ilmatilaluokat VMC-minimit Lennot äänen nopeudella ja ääntä nopeammin Luku NÄKÖLENTOSÄÄNNÖT Näkösääolosuhteet VFR-lennot lähialueella ja lähiliikennevyöhykkeellä VFR-lennot yöllä VFR-lennot lentopinnan 195 yläpuolella Minimilentokorkeudet Matkalentokorkeudet Lennonjohtopalvelu VFR-lennoille Yhteydenpito VFR-lennon muuttaminen IFR-lennoksi Luku MITTARILENTOSÄÄNNÖT Kaikkia IFR-lentoja koskevat säännöt Valvotussa ilmatilassa suoritettavia IFR-lentoja koskevat säännöt Valvotun ilmatilan ulkopuolella suoritettavia IFR-lentoja koskevat säännöt 25 6 Luku MERKIT Hätä-, pakkotila- ja pikamerkit Ilma-aluksen lentoon puututtaessa käytettävät näkömerkit Näkömerkit ilma-aluksen varoittamiseksi siitä, että se lentää ilman lupaa rajoitus-, kielto- tai vaara-alueella tai on saapumassa tällaiselle alueelle Merkit lähiliikenteelle Opastusmerkit Luku PUUTTUMINEN SIVIILI-ILMA-ALUKSEN LENTOON TUNNISTAMISTA JA MAHDOLLISIA JATKOTOIMENPITEITÄ VARTEN Valtioita velvoittavat periaatteet Tunnistettavan ilma-aluksen toiminta LU /06

2 2/46 OPS M1-1, Radioyhteys Ilma-aluksen lentoon puututtaessa käytettävät näkömerkit Luku MATKALENTOKORKEUDET Luku MIEHITTÄMÄTTÖMÄT VAPAAT ILMAPALLOT Miehittämättömien vapaiden ilmapallojen luokitus Yleiset toimintasäännöt Käyttörajoitukset ja varustevaatimukset Lennon päättäminen Lennosta ilmoittaminen Sijaintitietojen tallentaminen ja ilmoittaminen Luku SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET...44 Liite ATS-ilmatilaluokat ja VMC-minimit LUKU MÄÄRITELMÄT Huom. Näissä lentosäännöissä käytetään sanaa "palvelu" merkitsemään toimintaa tai annettuja palveluja ja sanaa "elin" merkitsemään palveluja antavaa toimintayksikköä Aava meri (High seas) Kaikki ne meren osat, jotka eivät kuulu minkään valtion aluemereen tai sisäisiin aluevesiin. ADS-järjestely (ADS agreement) ADS-ilmoitussuunnitelma, jolla määrätään ADS-ilmoitusehdot (ATS-elimen vaatimat tiedot ja ADS-ilmoitusten toistuvuus, joista on sovittava ennen ADS:n käyttöä). Huom. Maa-aseman ja ilma-aluksen välinen järjestely toteutetaan ADS-toimintaehtojen avulla. ADS-toimintaehdot (ADS contract) Keino, jolla maajärjestelmän ja ilma-aluksen välinen ADS-järjestely toteutetaan. ADS-toimintaehdoissa määrätään, missä tilanteissa ADS-ilmoituksia on annettava ja mitä tietoa niiden on sisällettävä. Huom. ADS-toimintaehdot on yleisnimitys, joka tarkoittaa tapahtumaperusteisia, pyyntöperusteisia tai aikaperusteisia ADS-toimintaehtoja tai hätätoimintaa. ADS-ilmoitusten tietoja voidaan siirtää maajärjestelmien välillä. Aluelennonjohto (Area control centre) Elin, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua johdetuille lennoille sen toimivaltaan kuuluvilla lennonjohtoalueilla. Aluelennonjohtopalvelu (Area control service) Lennonjohtopalvelu johdetuille lennoille lennonjohtoalueilla. Arvioitu kokonaislentoaika (Total estimated elapsed time) IFR-lennoilla arvioitu tarvittava aika lentoonlähdöstä ilma-aluksen saapumiseen sen suunnistuslaitteiden avulla määritellyn kohdan yläpuolelle, josta mittarilähestymismenetelmä on tarkoitettu aloitettavaksi, tai, mikäli määrälentopaikan yhteydessä ei ole suunnistuslaitetta, saapumiseen määrälentopaikan yläpuolelle. VFR-lennoilla arvioitu tarvittava aika lentoonlähdöstä saapumiseen määrälentopaikan yläpuolelle. Arvioitu liikkeellelähtöaika (Estimated offblock time) Arvioitu aika, jolloin ilma-alus aloittaa lähtöön liittyvän liikkumisen. Arvioitu saapumisaika (Estimated time of arrival) IFR-lennoilla aika, jolloin ilmaaluksen arvioidaan saapuvan siihen suunnistuslaitteiden avulla määriteltyyn nimettyyn kohtaan, josta mittarilähestymismenetelmä on tarkoitettu aloitettavaksi, tai, jos lentopaikalla ei ole suunnistuslaitteita, aika, jolloin ilma-alus saapuu lentopaikan yläpuolelle. VFR-lennoilla aika, jolloin ilmaaluksen arvioidaan saapuvan lentopaikan yläpuolelle. Asemataso (Apron) Määrätty maalentopaikan osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten matkustajien, postin tai rahdin lastausta tai purkamista sekä ilma-alusten tankkausta, paikoitusta tai huoltoa varten. Asianomainen ATS-viranomainen (Appropriate ATS-authority) Ilmailuviranomainen, jonka on asettanut kyseisessä ilmatilassa annettavasta ilmaliikennepalvelusta vas-taava valtio. Huom. Tässä tarkoitettu ATS-viranomainen on Suomessa Ilmailuhallinto. Asianomainen viranomainen (Appropriate authority) a) aavan meren yläpuolella tapahtuvat lennot: ilma-aluksen rekisteröintivaltion toimivaltainen viranomainen; b) muut kuin aavan meren yläpuolella tapahtuvat lennot:

3 OPS M1-1, /46 sen valtion toimivaltainen viranomainen, jolla on laillinen itsemääräämisoikeus ylilennettävällä alueella. ATS-reitti (ATS route) Määritelty reitti, jonka tarkoituksena on liikennevirran ohjaaminen tarvittavien ilmaliikennepalvelujen antamiseksi. Huom.1Käsitettä ATS-reitti käytetään tarkoittamaan lentoväylää, neuvontareittiä, valvottua tai valvomatonta reittiä, tulotai lähtöreittiä jne. Huom.2ATS-reitti on määritelty tiedoin, jotka sisältävät ATS-reittitunnuksen, lentosuunnan kohti merkitseviä pisteitä (reittipisteitä) tai niiltä poispäin, merkitsevien pisteiden välisen etäisyyden sekä ilmoittautumisvaatimukset ja Ilmailuhallinnon määrittämän alimman turvallisen lentokorkeuden merenpinnasta. Automatiikkaan perustuva valvonta, ADS (Automatic dependent surveillance) Valvontamenetelmä, jossa ilmaalus ilmoittaa tiedonsiirtoyhteyden kautta automaattisesti ilma-aluksen omista suunnistus- ja paikannuslaitteista saadut tiedot mukaan luettuna tunnuksensa, paikkansa ja sen ylitysajan sekä muita tarvittavia tietoja. Erityis-VFR-lento (Special VFR flight) VFR-lento, jonka lennonjohto on selvittänyt suoritettavaksi lähialueella näkösääolosuhteita huonommissa sääolosuhteissa. Esitetty lentosuunnitelma (Filed flight plan) Lentosuunnitelma ilman myöhempiä muutoksia sellaisena kuin ohjaaja tai määrätty edustaja on sen esittänyt ATSelimelle. Helikopteri (Helicopter) Ilmaa raskaampi ilma-alus, joka saa pääasiallisen nostovoimansa lennon aikana yhteen tai useampaan pystysuoralla tai lähes pystysuoralla akselilla olevaan moottorikäyttöiseen roottoriin vaikuttavista ilman reaktioista. Hälytyspalvelu (Alerting service) Palvelu, jonka tarkoituksena on ilmoittaa asianomaisille organisaatioille etsintä- ja pelastustarpeessa olevista ilmaaluksista ja auttaa näitä organisaatioita tarpeen mukaan. IFR (Instrument Flight Rules) Mittarilentosäännöistä käytetty lyhenne. IFR-lento (IFR flight) Mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettu lento. Ilma-alus (Aircraft) Laite, joka saa nostovoimansa ilman reaktioista lukuunottamatta ilman reaktiota maan tai veden pintaa vastaan. Ilma-aluksen päällikkö (Pilot-in-command) Lentotoiminnan harjoittajan, yksityislentotoiminnassa ilma-aluksen omistajan määräämä ohjaaja, jolla on ylin käskyvalta ilma-aluksessa ja vastuu lennon turvallisuudesta. Ilmailukäsikirja, AIP (Aeronautical Information Publication) Valtion tai sen valtuuttaman julkaisema käsikirja, joka sisältää ilmaliikenteelle tärkeitä pysyväisluonteisia tietoja. Ilmaliikenne (Air traffic) Kaikki lentävät tai lentopaikan liikennealueella liikkuvat ilma-alukset. Huom. Ilma-aluksen katsotaan liikkuvan, kun se rullaa tai sitä hinataan tai se on tilapäisesti pysähtynyt rullauksen tai hinauksen aikana. Ilmaliikennepalvelu, ATS (Air traffic service) Lentotiedotus-, hälytys-, ilmaliikenteen neuvonta- tai lennonjohtopalvelua (alue-, lähestymis- tai lähilennonjohtopalvelu) tarkoittava yleisnimitys. Ilmaliikennepalveluelin, ATS-elin (Air traffic services unit) Lennonjohtoelintä, lentotiedotuskeskusta tai ilmaliikennepalvelutoimistoa tarkoittava yleisnimitys. Huom. ATS-elimiin luetaan myös lentopaikan lentotiedotuselin (AFIS-elin). Ilmaliikennepalveluilmatilat, ATS-ilmatilat (Air traffic services airspaces) Rajoiltaan määrätyt aakkosin osoitetut ilmatilat, joissa voidaan suorittaa määrätyn tyyppisiä lentoja ja joissa annettavat ilmaliikennepalvelut ja noudatettavat toimintasäännöt on määrätty. Huom. ATS-ilmatilat on luokiteltu luokkiin A, B, C, D, E, F, G+ ja G. Ilmaliikennepalvelutoimisto, ATS-toimisto (Air traffic services reporting office) Elin, joka on perustettu vastaanottamaan ilmaliikennepalvelua koskevia ilmoituksia sekä ennen lentoonlähtöä esitettyjä lentosuunnitelmia. Huom. ATS-toimisto voidaan perustaa erilliseksi elimeksi tai jonkin jo olemassa olevan ilmaliiken-ne- tai ilmailutiedotuspalveluelimen yhteyteen. Ilmaliikenteen neuvontapalvelu (Air traffic advisory service) Palvelu, jota annetaan neuvontailmatilassa varmistamaan porrastus IFR-

4 4/46 OPS M1-1, lentosuunnitelman mukaan lentävien ilma-alusten välillä siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Ilmarullaus (Air-taxiing) Helikopterin tai muun pystysuoraan lentoon lähtevän ja laskevan ilmaaluksen liikkuminen lentopaikan pinnan yläpuolella, tavallisesti korkeudella, jolla on havaittavissa maavaikutus, ja tavallisesti pienemmällä maanopeudella kuin 37 km/t (20 solmua). Huom. Todellinen korkeus voi vaihdella ja joidenkin helikopterien voi olla tarpeen käyttää ilmarullaukseen suurempaa korkeutta kuin 8 m (25 jalkaa) maanpinnasta maavaikutuksen aiheuttaman pyörteisyyden vähentämiseksi tai riittävän vapaan tilan saamiseksi riippuvaa kuormaa varten. Ilmoittautumispaikka (Reporting point) Määrätty maantieteellinen paikka, johon nähden ilma-aluksen sijainti voidaan ilmoittaa. IMC (Instrument meteorogical conditions) Mittarisääolosuhteista käytetty lyhenne. Johdettu lento (Controlled flight) Lennonjohtoselvityksen alainen lento. Kenttäalue (Movement area) Lentopaikan osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen ja johon sisältyy liikennealue ja asemataso(t). Kieltoalue (Prohibited area) Valtakunnan maa-alueen tai aluevesien yläpuolella oleva rajoiltaan määrätty ilmatilan osa, jossa ilma-alusten lentäminen on kielletty. Kiitotie (Runway) Maalentopaikalle määritetty suorakaiteen muotoinen alue, joka on kunnostettu ilma-alusten laskua ja lentoonlähtöä varten. Kiitotieodotuspaikka (Runway-holding position) Kiitotien esterajoituspinnan tai ILS-/MLS-järjestelmän kriittisen alueen/ herkkyysalueen suojaamiseen tarkoitettu nimetty paikka, jossa rullaavien ilmaalusten tai ajoneuvojen on pysähdyttävä ja odotettava, ellei lähilennonjohto toisin hyväksy. Huom. Radiopuhelinliikenteessä käytetään kiitotieodotuspaikan osoittamiseen sanontaa odotuspaikka Korkeus (Height) Pinnan, pisteen tai pisteeksi katsottavan kohteen pystysuora etäisyys määritetystä vertailutasosta. Korkeus merenpinnasta (Altitude) Pinnan, pisteen tai pisteeksi katsottavan kohteen pystysuora etäisyys keskimääräisestä merenpinnasta (MSL). Laskettu lähestymisaika (Expected approach time) Aika, jolloin lennonjohto arvioi saapuvan ilma-aluksen jättävän viivytyksen jälkeen odotusrastin suorittaakseen lähestymisen loppuun laskua varten. Huom. Todellinen odotusrastin jättöaika riippuu lähestymisselvityksestä. Laskualue (Landing area) Kenttäalueen osa, joka on tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöä ja laskua varten. Laskukierros (Aerodrome traffic circuit) Määrätty kuvio, jonka muotoista lentorataa ilma-aluksen on noudatettava lentopaikan läheisyydessä. Lennonjohtajan ja ohjaajan tiedonsiirtoyhteydet, CPDLC (Controller-pilot data link communications) Lennonjohtajan ja ohjaajan välisen yhteydenpidon menetelmä, jossa viestintään käytetään tiedonsiirtoa. Lennonjohtoalue (Control area) Valvottu ilmatila maan tai veden pinnan yläpuolella olevasta määräkorkeudesta ylöspäin. Lennonjohtoelin (Air traffic control unit) Alue-, lähestymis- tai lähilennonjohtoa tarkoittava yleisnimitys. Lennonjohtopalvelu (Air traffic control service) Palvelu, jonka tarkoituksena on a) estää yhteentörmäykset: 1. ilma-alusten välillä sekä 2. liikennealueella olevien ilma-alusten ja esteiden välillä ja b) ilmaliikenteen jouduttaminen ja järjestyksen ylläpitäminen sen kulussa. Lennonjohtoselvitys (Air traffic control clearence) Ilma-alukselle annettu lupa liikkua lennonjohtoelimen määrittelemin ehdoin. Huom.1 Käytännöllisyyden vuoksi lyhennetään sana "lennonjohtoselvitys" sopivissa yhteyksissä usein sanaksi "selvitys". Huom.2 Lyhennettyä sanaa "selvitys" voi edeltää sana "rullaus", "lentoonlähtö", "reitti", "lähestymis" tai "lasku" osoittamaan tiettyä lennon vaihetta, johon selvitys liittyy.

5 OPS M1-1, /46 Lentokone (Aeroplane) Moottorin voimalla kulkeva ilmaa raskaampi ilma-alus, joka saa pääasiallisen nostovoimansa kunkin lentotilan aikana kiinteinä pysyviin ilma-aluksen pintoihin vaikuttavista aerodynaamisista reaktioista. Lentokorkeus (Level) Yleisnimitys, joka tarkoittaa lennolla olevan ilma-aluksen asemaa pystysuunnassa ilmaistuna joko korkeutena määritellystä vertailutasosta, korkeutena merenpinnasta tai lentopintana. Lentonäkyvyys (Flight visibility) Näkyvyys ilma-aluksen ohjaamosta eteenpäin lennon aikana. Lentopaikan lentotiedotuselin, AFIS-elin (AFIS unit) Elin, joka on perustettu antamaan valvomattomalla lentopaikalla lentopaikan lentotiedotus- ja hälytys-palvelua. Lentopaikan lentotiedotuspalvelu, AFIS (Aerodrome flight information service) Palvelu, jonka tarkoituksena on antaa valvomattomalla lentopaikalla toimiville ilma-aluksille lentoturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja. Lentopaikka (Aerodrome) Määrätty maa- tai vesialue (rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen), joka on kokonaan tai osittain järjestetty ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Lentopalveluksen pysyväiskäskyt, LPK Ilmavoimien komentajan vahvistama säännös- ja määräyskokoelma sotilasilmailua varten. Lentopinta (Flight level) Ilmakehän vakiopainepinta, joka on määritetty ilmanpainearvon 1013,2 hehtopascalia (hpa) suhteen ja eroteltu muista tällaisista pinnoista tietyin paineeroin. Huom.1Standardi-ilmakehän mukaan kalibroitu painekorkeusmittari näyttää: a) korkeuden merenpinnasta, kun se on asetettu QNH-arvon mukaan; b) korkeuden vertailutasosta, kun se on asetettu QFE-arvon mukaan; c) lentopintoja, kun se on asetettu paineen 1013,2 hpa mukaan. Huom.2Edellä olevassa huomautuksessa mainitut "korkeus merenpinnasta" ja "korkeus" tarkoittavat korkeusmittarin näyttämiä, eivät geometrisia korkeuksia. Lentosuunnitelma (Flight plan) Ilma-aluksen aiotusta lennosta tai lennon osasta ATS-elimille annettu eritelty ilmoitus. Lentosuunta (Track) Ilma-aluksen lentoradan maanpinnalla oleva projektio, jonka suunta tavallisesti ilmaistaan asteina pohjoisesta lukien (maantieteellisenä, magneettisena tai grid-suuntana). Lentotiedotusalue (Flight information region) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lentotiedotus- ja hälytyspalvelua. Lentotiedotuskeskus (Flight information centre) Elin, joka on perustettu antamaan lentotiedotus- ja hälytyspalvelua. Lentotiedotuspalvelu, FIS (Flight information service) Palvelu, jonka tarkoituksena on antaa lentojen turvallista ja tehokasta suorittamista varten hyödyllisiä neuvoja ja tietoja. Lentotiedotusvyöhyke (Flight information zone) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lentopaikan lentotiedotuspalvelua (AFIS). Huom. Lentotiedotusvyöhyke on valvomatonta ilmatilaa. Lentotiedotusvyöhykkeen ATS-ilmatilaluokka on Suomessa G+. Lentoväylä (Airway) Käytävän muotoiseksi perustettu lennonjohtoalue tai sen osa. Liikennealue (Manoeuvring area) Ilma-alusten lentoonlähtöön, laskuun ja rullaukseen tarkoitettu lentopaikan osa lukuunottamatta asema-tasoja. Liikenneilmoitus (Traffic information) ATS-elimen antama ilmoitus, jonka tarkoitus on kiinnittää ohjaajan huomio muuhun tiedossa olevaan tai havaittuun, ilma-aluksen tai sen aikoman reitin läheisyydessä mahdollisesti olevaan ilmaliikenteeseen ja auttaa ohjaajaa välttämään yhteentörmäys. Liikenteen väistöneuvot (Traffic avoidance advice) ATS-elimen antamat neuvot, jotka auttavat ohjaajaa välttämään yhteentörmäyksen ja määrittelevät menettelyn. Lähestymisalue (Terminal control area) Yhden tai useamman suurehkon lentopaikan läheisyyteen tavallisesti ATSreittien yhtymäkohtaan perustettu lennonjohtoalue.

6 6/46 OPS M1-1, Lähestymislennonjohto (Approach control unit) Elin, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua yhdelle tai useammalle lentopaikalle saapuville tai yhdeltä tai useammalta lentopaikalta lähteville johdetuille lennoille. Lähestymislennonjohtopalvelu (Approach control service) Lennonjohtopalvelu saapuvia tai lähteviä johdettuja lentoja varten. Lähialue (Control zone) Valvottu ilmatila, joka ulottuu maan tai veden pinnasta määrättyyn ylärajaan saakka. Lähilennonjohto (Aerodrome control tower) Elin, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua lähiliikenteelle. Lähilennonjohtopalvelu (Aerodrome control service) Lennonjohtopalvelu lähiliikennettä varten. Lähiliikenne (Aerodrome traffic) Kaikki liikenne lentopaikan liikennealueella sekä kaikki lentopaikan läheisyydessä lentävät ilma-alukset. Huom. Ilma-aluksen katsotaan olevan lentopaikan läheisyydessä, kun se lentää laskukierroksessa, on saapumassa siihen tai poistumassa siitä. Lähiliikennevyöhyke (Aerodrome traffic zone) Rajoiltaan määrätty ilmatila, joka on perustettu lentopaikan ympärille lähiliikenteen suojaamiseksi. Matkalentokorkeus (Cruising level) Lentokorkeus, jolla merkittävä osa lennosta suoritetaan. Matkanousu (Cruise climb) Lentokoneen noudattama matkalentotekniikka, jota noudatettaessa lentokorkeus lisääntyy sitä mukaa kuin lentokoneen massa pienenee. Merkinantopaikka (Signal area) Lentopaikan osa, jolle maamerkit asetetaan. Merkitsevä piste (Significant point) Määrätty maantieteellinen paikka, jota käytetään ATS-reittiä tai ilma-aluksen lentorataa määriteltäessä sekä muihin suunnistus- ja ATS-tarkoituksiin. Miehittämätön vapaa ilmapallo (Unmanned free balloon) Moottoroimaton, miehittämätön, ilmaa kevyempi ja vapaasti lentävä ilmaalus. Mittarilähestymismenetelmä (Instrument approach procedure) Ennalta määrätty mittareiden avulla suoritettava lentoliikkeiden sarja, jota noudatettaessa säilyvät määritetyt estevarat ja joka alkaa alkulähestymisrastilta tai määritellyn lähestymisreitin alusta ja jatkuu kohtaan, josta lasku voidaan suorittaa, ja tämän jälkeen, ellei laskua suoriteta, sellaiseen asemaan, jossa sovelletaan odotus- tai reittiestevarakriteeriä. Mittarilähestymismenetelmät luokitellaan seuraavasti: EI-TARKKUUSLÄHESTYMINEN, NPA (Nonprecision approach procedure). Mittarilähestymimenetelmä, joka perustuu sivusuuntaopastukseen ilman pystysuuntaopastusta. PYSTYOPASTETTU LÄHESTYMINEN, APV (Approach procedure with vertical guidance). Mittarilähestymismenetelmä, joka perustuu sekä sivu- että pystysuuntaopastukseen, mutta ei täytä tarkkuuslähestymisen vaatimuksia. TARKKUUSLÄHESTYMINEN, PA (Precision approach procedure). Mittarilähestymismenetelmä, joka perustuu tarkkaan sivu- ja pystysuuntaopastukseen. Minimit määräytyvät toiminnan kategorian mukaan. Huom. Sivu- ja pystysuuntaopastuksella tarkoitetaan opastusta, joka saadaan a) maassa olevalta suunnistuslaitteelta tai b) laskimen tuottamana suunnistustietona. Mittarisääolosuhteet (Instrument meteorological conditions) Sääolosuhteet, joiden vallitessa näkyvyyttä, etäisyyttä pilvestä tai pilvikorkeutta ilmaiseva arvo on pienempi kuin näkösääolosuhteita varten määrätty vähimmäisarvo (VMC-minimi). Huom. Näkösääolosuhteille määrätyt vähimmäisarvot on esitetty kohdassa Neuvontailmatila (Advisory airspace) Rajoiltaan määrätty ilmatila tai määritelty reitti, jolla on saatavissa ilmaliikenteen neuvontapalvelua. Neuvontareitti (Advisory route) Määritelty reitti, jolla on saatavissa ilmaliikenteen neuvontapalvelua. Näkyvyys (Visibility) Suurempi seuraavista vaihtoehtoisista etäisyyksistä: a) suurin etäisyys, jolta riittävän kokoinen lähellä maata oleva musta kohde voidaan nähdä ja tunnistaa, kun havainto tehdään valoisaa taustaa vasten

7 OPS M1-1, /46 b) suurin etäisyys, jolta voimakkuudeltaan noin 1000 kandelan valot voidaan nähdä ja tunnistaa valaisematonta taustaa vasten. Huom. 1 Nämä kaksi etäisyyttä poikkeavat toisistaan, kun ilmassa olevat näkyvyyteen vaikuttavat tekijät eivät muutu (ilman vaimenemiskerroin pysyy samana), ja jälkimmäinen (b) vaihtelee taustan valoisuuden mukaan. Edellinen (a) on sama kuin käsitteen "meteorologinen näkyvyys (MOR) tarkoittama etäisyys. Huom. 2 Tämä määritelmä soveltuu näkyvyydestä tehtyihin paikallisiin tavanomaisiin ja erikoishavaintoihin, vallitsevasta ja miniminäkyvyydestä METAR- ja SPECI -sanomissa ilmoitettuihin havaintoihin sekä havaintoihin, jotka on tehty näkyvyydestä maassa. Näkyvyys maassa (Ground visibility) Valtuutetun havainnoitsijan tai automaattisen järjestelmän ilmoittama näkyvyys lentopaikalla. Näkösääolosuhteet (Visual meteorological conditions) Sääolosuhteet, joiden vallitessa näkyvyyttä, etäisyyttä pilvestä ja pilvikorkeutta ilmaisevat arvot ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin määrätyt vähimmäisarvot (VMC-minimit). Huom. Näkösääolosuhteille määrätyt vähimmäisarvot on esitetty kohdassa Ohjaamomiehistön jäsen (Flight crew member) Miehistön jäsen, jolla on lupakirja ja joka suorittaa lennon edellyttämiä ilma-aluksen käyttämiseen olennaisesti kuuluvia tehtäviä lentotyöjakson aikana. Ohjaussuunta (Heading) Suunta, johon ilma-aluksen pituusakseli osoittaa ilmaistuna tavallisesti asteina pohjoisesta lukien (maantieteellisenä, magneettisena, kompassi- tai gridsuuntana). Painekorkeus (Pressure altitude) Ilmanpaine ilmaistuna merenpinnasta mitattuna korkeutena, joka vastaa tätä painetta standardi-ilmakehässä. Standardi-ilmakehä on määritelty siviili-ilmailun kansainvälisen yleissopimuksen liitteessä 8 (Annex 8). Pilven alaraja (Cloud base) Alimman pilven alarajan pystysuora etäisyys maasta tai vedestä. Pilvikorkeus (Ceiling) 6000 metrin ( jalan) korkeuden alapuolella olevan alimman, enemmän kuin puoli taivasta peittävän pilvikerroksen alarajan pystysuora etäisyys maasta tai vedestä. Psykoaktiiviset aineet (Psychoactive substances) Alkoholi, opioidit, kannabinoidit, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet, kokaiini, muut piristeet, aistiharhoja aiheuttavat aineet ja haihtuvat liuottimet. Kahvi ja tupakka eivät kuulu näihin aineisiin. Psykoaktiivisten aineiden ongelmakäyttö (Problematic use of substances) Ilmailuhenkilöstön yhden tai useamman psykoaktiivisen aineen käyttö tavalla, joka: a) aiheuttaa suoranaista vaaraa käyttäjälleen tai vaarantaa toisten hengen, terveyden tai hyvinvoinnin, ja / tai b) aiheuttaa tai lisää ammatillisia, sosiaalisia, henkisiä tai terveydellisiä ongelmia tai häiriöitä. Pysäytysvalorivi (Stop bar) Rullaustien poikki kulkeva punainen valorivi. Radiopuhelinliikenne (Radiotelephony) Radioyhteydenpitotapa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu puheviestintään. Rajoitusalue (Restricted area) Valtakunnan maa-alueen tai aluevesien yläpuolella oleva rajoiltaan määrätty ilmatilan osa, jossa ilma-alusten lentämistä on rajoitettu erityisin määräyksin. Rullaus (Taxiing) Ilma-aluksen liikkuminen lentopaikan pinnalla omaa voimalaitettaan käyttäen lukuunottamatta lentoonlähtöä ja laskua. Rullaustie (Taxiway) Maalentopaikalle ilma-alusten rullausta varten määritelty kulkutie, jonka tarkoituksena on luoda yhteys lentopaikan eri osien välille. Käsitteeseen sisältyvät myös: a) Ilma-alusten seisontapaikan rullauskaista (Aircraft stand taxilane) Asematason osa, joka on määritelty rullaustieksi ja tarkoitettu ainoastaan kulkemiseen ilma-alusten seisontapaikoille; b) Asematason rullaustie (Apron taxiway) Rullaustiejärjestelmän osa, joka sijaitsee asematasolla ja on tarkoitettu rullaamiseen asematason poikki; c) Pikapoistumistie (Rapid exit taxiway)

8 8/46 OPS M1-1, Rullaustie, joka liittyy kiitotiehen terävässä kulmassa ja on suunniteltu sallimaan laskevien ilma-alusten kääntymisen pois kiitotieltä suuremmilla nopeuksilla kuin muuta rullaustietä käyttäen on mahdollista ja siten minimoimaan kiitotien käyttöajan. Selvitysraja (Clearance limit) Paikka, johon saakka ilma-alukselle on annettu lennonjohtoselvitys. Siirtokorkeus (Transition altitude) Merenpinnasta laskettu korkeus, jolla tai jonka alapuolella ilma-aluksen asema pystysuunnassa määritetään keskimääräisestä merenpinnasta laskettujen korkeuksien avulla. Sotilasilmailu (Military aviation) Sotilasilma-aluksilla tai muilla ilma-aluksilla harjoitettava ilmaliikenne, joka palvelee yksinomaan puolustusvoimien tarkoituksia. Sotilaslennonjohtoalue, MIL CTA (Military control area) Sotilasilmailun vuoksi perustettu pysyvä tai tilapäinen valvottu ilmatila. Taitolento (Acrobatic flight) Ilma-aluksella tarkoituksellisesti suoritetut lentoliikkeet, jotka käsittävät lentoasennon äkillisen muutoksen, lentämisen epätavallisessa asennossa tai nopeuden epätavallisen muutoksen. Tiedonsiirtoyhteydet (Data link communications) Yhteydenpitotapa, jossa viestintään käytetään tiedonsiirtoa. Toistuvaislentosuunnitelma (Repetitive flight plan) Usein toistuvien säännöllisesti suoritettavien ja perustiedoiltaan samanlaisten yksittäisten lentojen sarjaa varten esitetty lentosuunnitelma, jonka lentotoiminnan harjoittaja toimittaa ATS-elinten säilytettäväksi ja toistuvasti käytettäväksi. Turvallisuuteen välittömästi vaikuttava henkilöstö (Safety-sensitive personnel) Henkilöt, jotka velvollisuuksiaan ja tehtäviään väärin hoitaessaan voivat vaarantaa lentoturvallisuuden. Tällaisilla henkilöillä ei tarkoiteta pelkästään ilma-aluksen miehistöä ja huoltohenkilöstöä tai lennonjohtajia. Tutkavektorointi (Radar vectoring) Suunnistusavun antaminen ilmaaluksille tutkan käyttöön perustuvina tarkkaan määrättyinä ohjaussuuntina. Vaara-alue (Danger area) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa voi määräaikoina tapahtua lennolla oleville ilma-aluksille vaarallista toimintaa. Vaihtokohta (Change-over point) Kohta, jossa VHF-monisuuntamajakoiden (VOR) avulla määritetyllä ATSreitin osalla lentävän ilma-aluksen odotetaan vaihtavan ensisijaiseksi suuntalähteekseen takana olevan laitteen tilalle seuraavana edessä olevan laitteen. Huom. Vaihtokohta on tarkoitettu lähetteen parhaan mahdollisen voimakkuuden ja laadun tasapainon säilyttämiseksi laitteiden välillä kaikilla käytettävillä lentokorkeuksilla sekä yhteisen suuntalähteen varmistamiseksi kaikille ilma-aluksille, jotka lentävät reittiosuuden samalla osalla. Valvottu ilmatila (Controlled airspace) Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa annetaan lennonjohtopalvelua ilmatilaluokituksen mukaisesti. Huom. Valvottu ilmatila on yleisnimitys, joka tarkoittaa ATS-ilmatilaluokkia A, B, C, D ja E. Valvottu lentopaikka (Controlled aerodrome) Lentopaikka, jolla annetaan lennonjohtopalvelua lähiliikenteelle. Huom. Käsite "valvottu lentopaikka" tarkoittaa, että lennonjohtopalvelua annetaan lähiliikenteelle, mutta ei välttämättä merkitse sitä, että lentopaikalla on lähialue. Varalentopaikka (Alternate aerodrome) Lentopaikka, jonne ilma-alus voi lentää, kun lennon jatkaminen tai lasku aiotulle laskupaikalle ei enää ole mahdollinen tai suositeltava. Varalentopaikkoihin kuuluvat seuraavat: Lähtövaralentopaikka (Take-off alternate) Varalentopaikka, jolle ilma-alus voi laskea, jos lasku tulee välttämättömäksi pian lentoonlähdön jälkeen eikä lasku lähtölentopaikalle ole mahdollinen. Reittivaralentopaikka (En-route alternate) Lentopaikka, jolle ilma-alus voi laskea jouduttuaan reitillä poikkeus- tai hätätilanteeseen. ETOPS-reittivaralentopaikka (ETOPS en-route alternate) Sopiva ja tarkoituksenmukainen varalentopaikka, jolle lentokone voi ETOPS-toiminnassa laskea, kun moottori on pysähtynyt reitillä tai on jouduttu lennon tällä osuudella muunlaiseen poikkeus- tai hätätilanteeseen. Määrävaralentopaikka (Destination alternate) Varalentopaikka, jolle ilma-alus voi jatkaa lentoaan, jos lasku aiotulle lentopaikalle ei ole mahdollinen tai suositeltava.

9 OPS M1-1, /46 Huom. Lähtölentopaikka voi myös olla kyseisen lennon reitti- tai määrävaralentopaikka. VFR (Visual flight rules) Näkölentosäännöistä käytetty lyhenne. VFR-lento (VFR flight) Näkölentosääntöjen mukaisesti suoritettu lento. VMC (Visual meteorological conditions) Näkösääolosuhteista käytetty lyhenne. Voimassa oleva lentosuunnitelma (Current flight plan) Lentosuunnitelma lennonjohtoselvitysten mahdollisesti aiheuttamine muutoksineen. Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä, ACAS (Airborne collision avoidance system) Toisiotutkavastaimen (SSR-transponderin) vastausmerkinantoja hyväksi käyttävä maassa olevista laitteista riippumaton ilma-aluksen järjestelmä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa ohjaajalle mahdollisuudesta törmätä yhteen toisiotutkavastaimella varustettujen ilma-alusten kanssa tai antaa toimintaohjeita törmäyksen välttämiseksi. Yö (Night) Auringon laskun ja nousun välinen aika silloin, kun valaisematonta kohdetta (savupiippua, mastoa tms.) ei selvästi voida erottaa 8 km etäisyydeltä. Epävarmoissa tapauksissa katsotaan yön vallitsevan. 2 LUKU LENTOSÄÄNTÖJEN SO- VELTAMINEN 2.1 Lentosääntöjen alueellinen soveltaminen Ilmailussa Suomen alueella on noudatettava näitä lentosääntöjä. Huom. Sotilasilmailun osalta ks. lisäksi sotilasilmailuasetus Ilmailussa suomalaisella ilma-aluksella vieraan valtion alueella on noudatettava kansainvälisiä lentosääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa sanotun valtion säännösten ja määräysten kanssa Ilmailussa suomalaisella ilma-aluksella alueella, joka ei kuulu millekään valtiolle, on noudatettava kansainvälisiä lentosääntöjä. 2.2 Lentosääntöjen noudattaminen Ilma-aluksen käytössä on sekä lennolla että maassa lentopaikan kenttäalueella noudatettava yleisiä sääntöjä sekä lennon aikana niiden lisäksi joko: a) näkölentosääntöjä tai b) mittarilentosääntöjä. Huom.1 Tiedot sekä näkölentosääntöjen että mittarilentosääntöjen mukaan toimiville ilma-aluksille ATS-ilmatilojen kahdeksassa eri luokassa annettavista palveluista sisältyvät luvun 3 kohtaan 3.9. Huom.2 Ohjaaja voi valintansa mukaan lentää mittarilentosääntöjen mukaisesti myös näkösääolosuhteissa tai asianomainen ATS-viranomainen voi vaatia hänen menettelevän siten. 2.3 Vastuu lentosääntöjen noudattamisesta Ilma-aluksen päällikön vastuu Ilma-aluksen päällikkö on vastuussa siitä, että ilma-alusta käytettäessä noudatetaan lentosääntöjä riippumatta siitä, ohjaako hän ilma-alusta itse. Päällikkö voi poiketa näistä säännöistä silloin, kun se turvallisuuden vuoksi on ehdottoman välttämätöntä Lennon valmistelu Ilma-aluksen päällikön on ennen lennon aloittamista perehdyttävä kaikkiin saatavissa oleviin aiottua lentoa koskeviin tietoihin. Valmistellessaan lentoa pois lentopaikan läheisyydestä tai IFR-lentoa, hänen on huolellisesti tutkittava saatavissa olevat uusimmat säätiedotteet ja -ennusteet sekä otettava huomioon polttoaineen tarve ja vaihtoehtoinen toiminta siltä varalta, ettei lentoa voida suorittaa suunnitelman mukaisesti. 2.4 Ilma-aluksen päällikön valtuudet Ilmailulain mukaan ilma-aluksen päälliköllä on ylin käskyvalta ilma-aluksessa siten kuin laissa tarkemmin säädetään (ilmailulaki, 1242/2005, 61 ). 2.5 Suorituskyvyn heikentyminen psykoaktiivisten aineiden käytön tai muun syyn johdosta Ilmailulain mukaan tehtävää ilma-aluksessa, ilmailuun käytettävässä liitimessä tai muussa laitteessa taikka lentoturvallisuuteen vaikuttavaa tehtävää maaorganisaatiossa ei saa suorittaa se, jonka veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut tai joka on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta

10 10/46 OPS M1-1, niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä. Edellä tarkoitettua tehtävää ei saa hoitaa myöskään henkilö, joka sairauden tai väsymyksen johdosta tai muusta sellaisesta syystä ei voi hoitaa tehtävää lentoturvallisuutta vaarantamatta. Mitä edellä säädetään, koskee myös lennon valmisteluun välittömästi liittyviä toimenpiteitä. Sotilasilmailuviranomainen määrää tarvittaessa toiminnan vaativuuden sitä edellyttäessä sotilasilmailussa sovellettavista tiukemmista vaatimuksista kuin edellä tarkoitetuissa lainkohdissa säädetään (ilmailulaki, 1242/2005, 167 ) Henkilö, jonka toiminta välittömästi vaikuttaa lentoturvallisuuteen (turvallisuuteen välittömästi vaikuttava henkilöstö), ei saa hoitaa tehtäviään minkään suorituskykyä heikentävän psykoaktiivisen aineen vaikutuksen alaisena. Tällaisella henkilöllä ei saa esiintyä minkäänlaista psykoaktiivisten aineiden ongelmakäyttöä. 3 LUKU YLEISET SÄÄNNÖT 3.1 Ihmisten ja omaisuuden suojeleminen Ilma-aluksen huolimaton tai vastuuton käyttäminen Ilma-alusta ei saa käyttää huolimattomasti tai vastuuttomasti niin, että toisten henki, terveys tai omaisuus vaarantuu Minimilentokorkeudet Siviili-ilma-alus ei saa muulloin kuin lentoonlähdön tai laskun vaatiessa tai Ilmailuhallinnon luvan salliessa lentää asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon ylä-puolella, ellei se käytä sellaista lentokorkeutta, että se voi hätätilanteessa suorittaa laskun aiheuttamatta kohtuutonta vaaraa maassa tai vedessä oleville ihmisille tai omaisuudelle. Sotilasilmailussa noudatetaan ilmavoimien komentajan vahvistamia minimilentokorkeuksia. Huom. Kohdassa 4.5 on esitetty minimilentokorkeudet VFR-lentoja ja kohdassa IFR-lentoja varten Matkalentokorkeudet Matkalentokorkeudet, joilla lento tai osa siitä suoritetaan, on määritettävä: a) lentopintoina, kun lento suoritetaan alimmalla käyttökelpoisella lentopinnalla (LUF) tai sen ylä-puolella tai, soveltuvissa tapauksissa, kun lento suoritetaan siirtokorkeuden yläpuolella; b) korkeuksina merenpinnasta, kun lento suoritetaan alimman käyttökelpoisen lentopinnan (LUF) alapuolella tai, soveltuvissa tapauksissa, kun lento suoritetaan siirtokorkeudella tai sen alapuolella; c) sotilasilmailussa myös korkeuksina määritetystä vertailutasosta, kun lento suoritetaan alimman käyttökelpoisen lentopinnan (LUF) alapuolella tai, soveltuvissa tapauksissa, kun lento suoritetaan siirtokorkeudella tai sen alapuolella. Huom. Lentopintajärjestelmä on esitetty luvussa Esineiden tai aineiden pudottaminen tai levittäminen Lennolla olevasta ilma-aluksesta ei saa ilman Ilmailuhallinnon lupaa pudottaa tai levittää mitään, mikä voi aiheuttaa vahinkoa, sairautta tai terveydellistä haittaa. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Pudotuksessa tai levityksessä on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen ohjeet ja saatava pudotustai levityslupa lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen Hinaus Ilma-alus ei saa hinata toista ilma-alusta eikä muuta esinettä ilman Ilmailuhallinnon lupaa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita Ilmailuhallinnon antamien määräysten mukaisesti tapahtuviin purjelentokoneiden tai liitimien hinauslentoihin. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Hinauksessa on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen ohjeet ja saatava selvitys lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen Laskuvarjohypyt Laskuvarjohyppyjä ei saa suorittaa paitsi Ilmailuhallinnon määräämillä ehdoilla tai hätätilanteessa. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Laskuvarjo-hyppytoiminnassa on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen ohjeet ja saatava hyppylupa lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen Taitolento Taitolentoa ei saa suorittaa asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. Taitolennossa on otettava huomioon asianomaisen ATS-elimen

11 OPS M1-1, /46 ohjeet ja saatava selvitys lennonjohtoelimeltä ilmatilan vaatiessa lennolle selvityksen Muodostelmalennot Ilma-alukset eivät saa suorittaa muodostelmalentoa muutoin kuin lentoon osallistuvien ilma-alusten päälliköiden yhdessä ennalta suunnitteleman järjestelyn mukaisesti. Valvotussa ilmatilassa tapahtuvilla muodostelmalennoilla on lisäksi noudatettava seuraavia ehtoja: a) Muodostelma suunnistaa ja ilmoittaa paikkansa kuten yksi ilma-alus. b) Muodostelman johtaja ja mukana lentävien muiden ilma-alusten päälliköt vastaavat muodostelmaan kuuluvien ilma-alusten yhteentörmäysten välttämisestä. Tämä vastuu on olemassa myös siirtymävaiheissa ilma-alusten liikehtiessä päästäkseen tarpeelliselle etäisyydelle muodostelman muista ilma-aluksista sekä muodostelmaa koottaessa ja hajotettaessa. c) Kunkin ilma-aluksen on pysyttävä enintään 1 km (0,5 NM) sivuttais- ja pitkittäisetäisyydellä ja enintään 30 m (100 jalan) pystyetäisyydellä muodostelman johtajasta Miehittämättömät vapaat ilmapallot Miehittämätöntä vapaata ilmapalloa on käytettävä siten, että ihmisille, omaisuudelle tai toisille ilma-aluksille aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa. Käytössä on noudatettava luvun 9 määräyksiä Kielto- ja rajoitusalueet Ilma-alus ei saa lentää kielto- tai rajoitusalueella, josta on asianmukaisesti julkaistu yksityiskohtaiset tiedot, muutoin kuin asetuksessa määrätyillä ehdoilla. 3.2 Yhteentörmäysten välttäminen Mikään näistä säännöistä ei vapauta ilmaaluksen päällikköä velvollisuudesta toimia siten, että yhteentörmäys varmimmin vältetään. ACAS-laitteen antamiin toimintaohjeisiin perustuvat väistötoimenpiteet voivat myös olla varmin keino välttää yhteentörmäys. Huom. 1 Yhteentörmäysvaaran havaitsemiseksi on tärkeätä, että ilma-aluksessa ei päästetä tarkkaavaisuutta heikkenemään lennon aikana, lennon laadusta tai ilmatilan luokituksesta riippumatta, eikä lentopaikan kenttäalueella liikuttaessa. Huom.2 ACAS-järjestelmän käytössä noudatettavat menettelytavat on esitetty ICAO:n julkaisun PANS-OPS (Doc 8168) niteen I osan VIII luvussa 3. Huom.3 Vaatimukset ilma-aluksen varustamisesta ACAS -laitteilla on esitetty yleissopimuksen liitteen 6 (Annex 6) osien I ja II luvussa Toiminta toisen ilma-aluksen läheisyydessä Ilma-alus ei saa toimia niin lähellä toista ilmaalusta, että syntyy yhteentörmäysvaara. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä Väistämissäännöt Ilma-aluksen, jolla on väistämissääntöjen mukaan etuoikeus, on säilytettävä ohjaussuuntansa ja nopeutensa Ilma-aluksen, joka seuraavien sääntöjen mukaan on velvollinen väistämään, on vältettävä ohittamasta toista ylä- tai alapuolelta tai editse, ellei se ohita riittävän etäältä ja ota huomioon ilma-aluksen jättöpyörteiden vaikutusta Vastakkaiset lentosuunnat. Kahden ilma-aluksen lähestyessä toisiaan vastakkaisista tai lähes vastakkaisista suunnista siten, että yhteentörmäysvaara on olemassa, kummankin on muutettava ohjaussuuntaansa oikealle Leikkaavat lentosuunnat. Kahden samalla tai lähes samalla lentokorkeudella lentävän ilma-aluksen lähestyessä toisiaan leikkaavista lentosuunnista, on sen ilma-aluksen, jolla on toinen ilma-alus oikealla puolellaan, väistettävä tätä, kuitenkin niin, että a) moottorin voimalla kulkevien ilmaa raskaampien ilma-alusten on väistettävä ilmalaivoja, purje-lentokoneita ja ilmapalloja; b) ilmalaivojen on väistettävä purjelentokoneita ja ilmapalloja; c) purjelentokoneiden on väistettävä ilmapalloja ja d) moottorin voimalla kulkevien ilma-alusten on väistettävä ilma-aluksia, joiden havaitaan hinaavan toisia ilma-aluksia tai esineitä. Huom. Liitimet rinnastetaan purjelentokoneisiin. Tämä koskee myös moottorin voimalla kulkevia liitimiä Saavuttaminen. Saavuttavaksi ilmaalukseksi katsotaan ilma-alus, joka lähestyy toista takaapäin suunnasta, mikä muodostaa pienemmän kuin 70 asteen kulman toisen ilma-aluksen pituusakselin kautta kulkevan symmetriatason kanssa. Lähestyvä ilma-alus on silloin sellaisessa asemassa toiseen nähden, että lähestyvästä ei

12 12/46 OPS M1-1, yöllä voitaisi nähdä toisen ilma-aluksen vasemman- eikä oikeanpuoleista purjehdusvaloa. Saavutettavalla ilma-aluksella on etuoikeus ja saavuttavan ilma-aluksen on, riippumatta siitä, onko se itse nousussa, liu ussa tai vaakalennossa, väistettävä toista ilma-alusta muuttamalla ohjaussuuntaansa oikealle. Mikään tämän jälkeen tapahtuva näiden kahden ilma-aluksen keskinäisen aseman muutos ei vapauta saavuttavaa ilma-alusta väistämisvelvollisuudesta ennen kuin se on kokonaan ohittanut toisen ja on riittävän etäällä siitä Lasku Lennolla olevan tai maassa tai vedessä liikkuvan ilma-aluksen on väistettävä ilma-alusta, joka suorittaa laskua tai lähestymisen loppuvaiheita laskua varten Kahden tai useamman ilmaa raskaamman ilma-aluksen lähestyessä lentopaikkaa laskua varten on ylempänä olevan ilma-aluksen väistettävä alempana olevaa ilma-alusta. Alempana oleva ilma-alus ei kuitenkaan saa lentää lähestymisen loppuvaiheita suorittavan ilma-aluksen eteen tai sen ohi. Moottorin voimalla kulkevan ilmaa raskaamman ilma-aluksen on kuitenkin väistettävä purjelentokoneita Pakkolasku. Ilma-aluksen on väistettävä toista ilma-alusta, jonka se tietää suorittavan pakkolaskua Lentoonlähtö. Lentopaikan liikennealueella rullaavan ilma-aluksen on väistettävä lentoon lähtevää tai lentoonlähtöä aloittavaa ilma-alusta Ilma-alusten liikkuminen maassa Mikäli kaksi lentopaikan kenttäalueella rullaavaa ilma-alusta ovat vaarassa törmätä yhteen, on noudatettava seuraavia sääntöjä: a) kun kaksi ilma-alusta lähestyy toisiaan vastakkaisista tai lähes vastakkaisista suunnista, kummankin on pysähdyttävä tai, milloin mahdollista, muutettava suuntaansa oikealle pysyäkseen riittävän etäällä toisesta; b) kun kaksi ilma-alusta lähestyy toisiaan leikkaavista suunnista, on sen, jolla on toinen oikealla puolellaan, väistettävä tätä; c) toista ilma-alusta saavuttavan ilma-aluksen on väistettävä saavutettavaa ja pysyttävä riittävän etäällä siitä. Huom. Saavuttavan ilma-aluksen määritelmä on esitetty kohdassa Liikennealueella rullaavan ilmaaluksen on pysähdyttävä ja odotettava jokaisella kiitotieodotuspaikalla. Ilma-alus saa kuitenkin rullata pysähtymättä lennonjohtoselvityksen mukaiselle selvitysrajalle saakka. Huom.1 Kiitotieodotuspaikkojen merkinnät ja asiaan liittyvät merkit on esitetty yleissopimuksen liitteen 14 (Annex 14) osassa I. Huom.2 Ilma-alus saa rullata pysähtymättä, kun se on saanut AFIS-elimeltä tiedot rullausta varten eikä muuta liikennettä vaaranneta Liikennealueella rullaavan ilmaaluksen on pysähdyttävä ja odotettava jokaisen pysäytysvalorivin luona, jonka valot on sytytetty, ja se saa jatkaa matkaansa lennonjohtoselvityksen mukaisesti, kun valot on sammutettu Ilma-alusten valot Huom.1 Kohdan vaatimusten mukaisten lentokoneen valojen ominaisuudet on määritelty yleissopimuksen liitteessä 8 (Annex 8). Lentokoneen purjehdusvalojen määrittelyt on esitetty liitteen 6 (Annex 6) osien I ja II liitteissä. Lentokoneiden valojen yksityiskohtaiset tekniset määrittelyt on esitetty ICAO:n julkaisun "Airworthiness Manual" (Doc 9760) niteen II osan A luvussa 4 ja helikopterien valojen vastaavat määrittelyt saman julkaisun osan A luvussa 5. Huom.2 Kohtien c) ja a) yhteydessä katsotaan ilma-aluksen liikkuvan, kun se rullaa tai sitä hinataan tai se on tilapäisesti pysähtynyt rullauksen tai hinauksen aikana. Huom.3 Vedessä olevien ilma-alusten valoista on määrätty kohdassa Huom.4 Kuumailmapallojen valoista määrätään erikseen Ellei kohdasta muuta johdu, kaikkien lennolla olevien ilma-alusten on käytettävä auringon-laskun ja nousun välisenä aikana tai Ilmailuhallinnon mahdollisesti määräämänä minä tahansa muuna aikana a) varoitusvaloja, jotka on tarkoitettu kiinnittämään huomion ilma-alukseen ja b) purjehdusvaloja, jotka on tarkoitettu osoittamaan ilma-aluksen lentorataa havaitsijaan nähden, käyttämättä muita valoja, jos niitä voidaan helposti erehtyä pitämään tällaisina valoina. Huom.1 Edellä sanotuissa tapauksissa käytettävät purjehdusvalot on esitetty kuvassa 3-1.

13 OPS M1-1, /46 Kuva ) punainen lentokoneen horisontaalitason ylä- ja alapuolelle suunnattu valo, joka näkyy esteettömästi 110 asteen kulmassa suoraan edestä vasemmalle; 2) vihreä lentokoneen horisontaalitason ylä- ja alapuolelle suunnattu valo, joka näkyy esteettömästi 110 asteen kulmassa suoraan edestä oikealle ja 3) valkoinen lentokoneen horisontaalitason ylä- ja alapuolelle taaksepäin suunnattu valo, joka näkyy esteettömästi 140 asteen kulmassa puoliksi oikealle ja vasemmalle. Lentokoneen horisontaalitasolla tarkoitetaan edellä sitä tasoa, joka kulkee lentokoneen pituusakselin kautta ja on kohtisuorassa lentokoneen symmetriatasoa vastaan Huom.2 Muita tarkoituksia varten asennettuja valoja, kuten laskuvalonheittimiä ja ilma-aluksen valaisemiseen tarkoitettuja valonheittimiä, voidaan käyttää ICAO:n julkaisussa "Airworthiness Manual" (Doc9760) määriteltyjen varoitusvalojen lisäksi parantamaan ilma-aluksen havaittavuutta Ellei kohdasta muuta johdu, auringonlaskun ja nousun välisenä aikana tai Ilmailuhallinnon määräämänä minä tahansa muuna aikana a) kaikkien lentopaikan kenttäalueella liikkuvien ilma-alusten on käytettävä purjehdusvaloja, jotka on tarkoitettu osoittamaan ilma-aluksen liikerataa havaitsijaan nähden, käyttämättä muita valoja, jos niitä voidaan helposti erehtyä pitämään tällaisina valoina; b) kaikkien lentopaikan kenttäalueella olevien ilma-alusten on käytettävä valoja, jotka osoittavat niiden rakenteiden ulottuvuudet, elleivät ilma-alukset seiso paikallaan ja ole muutoin riittävästi valaistuja; c) kaikkien lentopaikan kenttäalueella liikkuvien ilma-alusten on käytettävä valoja, jotka on tarkoitettu kiinnittämään huomion ilma-alukseen ja d) kaikkien lentopaikan kenttäalueella olevien ilma-alusten, joiden moottorit ovat käynnissä, on käytettävä tämän seikan ilmaisevia valoja. Huom. Ilma-aluksessa sopivasti sijaitsevat kohdassa b) tarkoitetut purjehdusvalot täyttävät myös kohdan b) vaatimukset. Kohdan a) vaatimusten täyttämiseksi asennetut punaiset varoitusvalot voivat täyttää myös kohtien c) ja d) vaatimukset, mikäli ne eivät aiheuta havaitsijoille haitallista häikäisyä Ellei kohdasta muuta johdu, kaikkien lennolla olevien ilma-alusten, joissa on toimintakuntoiset varoitusvalot kohdan a) vaatimuksen täyttämiseksi, on käytettävä tällaisia valoja myös muulloin kuin kohdassa määrättynä aikana Ellei kohdasta muuta johdu, kaikkien ilma-alusten, a) jotka liikkuvat lentopaikan kenttäalueella ja ovat varustettuja toimintakuntoisilla varoitusvaloilla kohdan c) vaatimuksen täyttämiseksi tai b) jotka ovat lentopaikan kenttäalueella ja ovat varustettuja toimintakuntoisilla kohdan d) vaatimuksen täyttämiseen tarkoitetuilla valoilla, on käytettävä näitä valoja myös muulloin kuin kohdassa määrättynä aikana Ohjaaja saa sammuttaa tai himmentää mitkä tahansa vilkkuvat valot, jotka on asennettu kohtien , , ja vaatimusten täyttämiseksi, jos ne a) haittaavat tai todennäköisesti haittaavat tehtävien tyydyttävää suorittamista tai b) aiheuttavat tai todennäköisesti aiheuttavat ulkopuoliselle havaitsijalle haitallista häikäisyä. Sotilasilmailussa osastolennoilla, olosuhteiden vaatiessa, saa osa lento-osaston ilma-aluksista sammuttaa tai himmentää myös kiinteät valot Jäljitellyt mittarilennot Ilma-alus ei saa lentää jäljitellyissä mittarilento-olosuhteissa, a) ellei ilma-alukseen ole asennettu täydellisiä kaksoisohjaimia ja b) ellei toisella ohjaajan istuimella ole varmistusohjaajana toimivaa vaatimukset täyttävää ohjaajaa. Varmistusohjaajalla on oltava riittävä mahdollisuus nähdä eteenpäin ja ilma-aluksen kummallekin

14 14/46 OPS M1-1, puolelle tai ilma-aluksessa on oltava varmistusohjaajaan yhteyttä pitävä tehtävään kykenevä tähystäjä siten sijoittuneena, että hänen näkökenttänsä täydentää riittävästi varmistusohjaajan näkökenttää Toiminta lentopaikalla ja sen läheisyydessä Liikkuessaan lentopaikalla tai sen läheisyydessä ilma-aluksen on, riippumatta siitä, onko se lähiliikennevyöhykkeellä, a) tarkkailtava muuta lähiliikennettä yhteentörmäysten välttämiseksi; b) mukauduttava muiden ilma-alusten toimintaan tai pysyttävä erossa siitä; c) suoritettava kaikki kaarrot vasemmalle lähestyessään laskua varten ja lentoonlähdön jälkeen, ellei ole toisin määrätty sekä d) suoritettava lasku ja lentoonlähtö vastatuuleen, ellei turvallisuussyistä tai kiitotiejärjestelyn tai muun liikenteen takia muuta suuntaa ole pidettävä parempana. Huom.1 Katso kohta Huom.2 Lähiliikennevyöhykkeellä saattaa olla voimassa lisämääräyksiä. Huom.3 Ellei ole toisin määrätty, AFISlentopaikalla voidaan kaartaa oikealle lentoonlähdön jälkeen ja lähestyttäessä laskua varten, jos muuta ilmaliikennettä ei vaaranneta ja aikeesta kaartaa oikealle ilmoitetaan AFIS-elimelle Toiminta vedessä Huom. Kohdan määräysten lisäksi voivat tiettyihin tapauksiin soveltua vesialueilla tapahtuvien yhteentörmäysten estämiseksi julkaistut säännöt Kun kaksi ilma-alusta tai ilma-alus ja alus lähestyy toisiaan ja on olemassa yhteentörmäysvaara, ilma-aluksen on liikkuessaan otettava tarkasti huomioon olosuhteet sekä toisen ilma-aluksen tai aluksen rajoitukset Leikkaavat kulkusuunnat. Ilmaaluksen, jolla on toinen ilma-alus tai alus oikealla puolellaan, on väistettävä ja pysyttävä riittävän etäällä toisesta Vastakkaiset kulkusuunnat. Ilmaaluksen, joka lähestyy toista ilma-alusta tai alusta vastakkaisesta tai lähes vastakkaisesta suunnasta, on muutettava ohjaussuuntaansa oikealle ja pysyttävä riittävän etäällä toisesta Saavuttaminen. Toista ilma-alusta tai alusta saavuttavan ilma-aluksen on väistettävä ja muutettava ohjaussuuntaansa sekä pysyttävä riittävän etäällä toisesta Lasku ja lentoonlähtö. Veteen laskevan tai vedestä lentoon lähtevän ilma-aluksen on mahdollisuuksiensa mukaan pysyttävä riittävän etäällä kaikista aluksista ja vältettävä haittaamasta niiden kulkua Vedessä olevan ilma-aluksen valot. Auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana tai merenkulkuviranomaisen määräämänä muuna aikana auringonlaskun ja -nousun välillä on kaikkien vedessä olevien ilma-alusten, mikäli mahdollista, käytettävä valoja, jotka vaaditaan kansainvälisissä merellä tapahtuvien yhteentörmäysten estämiseksi julkaistuissa säännöissä (tarkistettu vuonna 1972). Ellei tällaisten valojen käyttö ole mahdollista, ilma-alusten on käytettävä ominaisuuksiltaan ja sijoitukseltaan mahdollisimman samanlaisia valoja kuin edellä tarkoitetuissa säännöissä vaaditaan. Huom. Vedessä olevissa lentokoneissa käytettävien valojen määrittelyt on esitetty siviili-ilmailun kansainvälisen yleissopimuksen liitteen 6 (Annex 6) osien I ja II liitteissä. 3.3 Lentosuunnitelmat Lentosuunnitelman esittäminen ATS-elimille aiotusta lennosta tai sen osasta annettavat tiedot on esitettävä lentosuunnitelman muodossa Lentosuunnitelma on esitettävä ennen a) jokaista lentoa tai lennon osaa, jolle annetaan lennonjohtopalvelua; b) jokaista valvotun ilmatilan ulkopuolella suoritettavaa IFR-lentoa, yöllä suoritettavaa VFR-matkalentoa tai lentotiedotusvyöhykkeellä suoritettavaa lentoa; c) jokaista määrätyillä alueilla tai reiteillä suoritettavaa lentoa tai lennon osaa Ilmailuhallinnon niin vaatiessa lentotiedotuspalvelun, hälytyspalvelun sekä etsintäja pelastuspalvelun helpottamiseksi; d) jokaista määrätyillä alueilla tai reiteillä suoritettavaa lentoa tai lennon osaa Ilmailuhallinnon niin vaatiessa asianomaisten sotilastoimielinten tai naapurivaltioiden ATS-elinten kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi ja mahdollisten tunnistustoimenpiteiden välttämiseksi; ja e) jokaista lentoa valtakunnanrajan yli. Huom. Käsitteellä "lentosuunnitelma" tarkoitetaan joko kaikkia lentosuunnitelman kuvauksen (ks. kohta 3.3.2) mukaisia ja koko lentoreitin kattavia tietoja tai pelkästään niitä tietoja, jotka ovat tarpeen selvityksen saamiseksi lennon osaa, kuten lentoväylän poikki lentämistä tai valvotulla lentopaikalla tapahtuvaa lentoonlähtöä tai laskua, varten.

15 OPS M1-1, / Lentosuunnitelma on esitettävä ennen lähtöä tai lennon aikana asianomaiselle ATS-elimelle, ellei ole esitetty toistuvaislentosuunnitelmaa Ellei Ilmailuhallinto ole toisin määrännyt, sellaista lentoa varten, jolle annetaan lennonjohtopalvelua tai ilmaliikenteen neuvontapalvelua, on esitettävä lentosuunnitelma vähintään 60 minuuttia ennen lähtöä tai, jos lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, niin hyvissä ajoin, että asianomainen ATS-elin saa sen vähintään 10 minuuttia ennen ilmaaluksen laskettua saapumista a) kohtaan, jossa se aikoo tulla lennonjohtoalueelle tai neuvontailmatilaan tai b) kohtaan, jossa se aikoo lentää lentoväylän tai neuvontareitin poikki Lentosuunnitelman sisältö Lentosuunnitelmaan on sisällyttävä seuraavat tiedot: - Ilma-aluksen tunnus - Lentosäännöt ja lennon laatu - Ilma-alusten lukumäärä ja tyyppi (tyypit) sekä pyörrevanaluokka - Laitteet - Lähtölentopaikka (ks. huom.1) - Arvioitu liikkeellelähtöaika (ks. huom.2) - Matkalentonopeus(nopeudet) - Matkalentokorkeus(korkeudet) - Noudatettava reitti, ei kuitenkaan vakiolähtö- ja tuloreittejä - Määrälentopaikka ja laskettu kokonaislentoaika - Varalentopaikka(paikat) IFR-lennoista - Polttoainemäärän mukainen toiminta-aika - Ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärä - Hätä- ja henkiinjäämisvarusteet - Ilma-aluksen päällikön nimi - Muut tiedot siten kuin Ilmailuhallinto määrää. Huom.1 Kun lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, tässä kohdassa tarkoitettuna tietona ilmoitetaan, mistä on tarvittaessa saatavissa lisätietoja lennosta. Huom.2 Kun lentosuunnitelma esitetään lennon aikana, tässä kohdassa tarkoitettuna tietona ilmoitetaan saapumisaika sen reitin ensimmäiseen kohtaan, jota lentosuunnitelma koskee. Huom.3 Käsitteellä "lentopaikka" tarkoitetaan lentosuunnitelmassa lentopaikkojen ohella myös muita paikkoja, joita tietyn tyyppiset ilma-alukset, esimerkiksi helikopterit tai ilmapallot, voivat käyttää Lentosuunnitelman täyttäminen Riippumatta siitä, mitä tarkoitusta varten lentosuunnitelma esitetään, siinä on oltava soveltuvin osin tiedot kohtaan "Varalentopaikka(paikat)" saakka, tämä mukaan luettuna, koko reitistä tai reitin siitä osasta, jota varten lentosuunnitelma esitetään Lentosuunnitelmassa on lisäksi oltava soveltuvin osin tiedot kaikista muista kohdista silloin, kun Ilmailuhallinto on niin määrännyt tai kun lentosuunnitelman esittäjä muutoin pitää sitä tarpeellisena Lentosuunnitelmaan, joka esitetään Suomen valtakunnan rajan yli tapahtuvaa lentoa varten, on sisällyttävä tiedot koko lennosta aiottuun laskupaikkaan asti Lentosuunnitelman muutokset Kaikki kohdassa tarkoitetut muutokset IFR-lentoa tai lennonjohtoselvitystä edellyttävää VFR-lentoa varten esitettyyn lentosuunnitelmaan on ilmoitettava mahdollisimman pian asianomaiselle ATS-elimelle. Muista VFR-lennoista on ilmoitettava lentosuunnitelman merkittävät muutokset mahdollisimman pian asianomaiselle ATS-elimelle. Huom.1 Jos ennen lentoa annetut tiedot polttoainemäärän mukaisesta toimintaajasta tai ilma-aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärästä eivät pidä lähtöhetkellä paikkaansa, nämä poikkeamat on katsottava lentosuunnitelman merkittäviksi muutoksiksi ja siten ilmoitettava. Huom.2 Toistuvaislentosuunnitelmien muutosten esittämismenettely on esitetty ICAO:n julkaisussa PANS-ATM (Doc 4444) Lentosuunnitelman päättäminen Ellei Ilmailuhallinto ole toisin määrännyt, jokaisesta lennosta, josta on esitetty lentosuunnitelma koko lentoa varten tai jäljellä olevaa määrälentopaikalle päättyvää lennon osaa varten, on tehtävä saapumisilmoitus mahdollisimman pian laskun jälkeen saapumislentopaikan asianomaiselle ATS-elimelle. Huom. Saapumisilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa laskun jälkeen, kun lentopaikalla annetaan ATS-palvelua ja radiopuhelinliikenteestä tai annetuista valomerkeistä ilmenee, että lasku on havaittu Lentosuunnitelma, joka on esitetty vain muuta kuin jäljellä olevaa määrälentopaikalle päättyvää lennon osaa varten, on päätettävä tekemällä ilmoitus asianomaiselle ATS-elimelle Kun saapumislentopaikalla ei ole ATSelintä, saapumisilmoitus on, jos se vaaditaan (ks. kohta ), tehtävä mahdollisimman pian laskun jälkeen ja nopeimmalla käytettävissä olevalla tavalla lähimmälle soveliaalle ATS-elimelle. ATS-elin, jolle saapumisilmoitus annetaan, on ilmoitettava lentosuunnitel-

16 16/46 OPS M1-1, massa. Jos saapumisilmoituksen ei voida odottaa tulevan asianomaiselle ATS-elimelle 30 minuutin kuluessa lasketusta saapumisajasta, lentosuunnitelmassa on ilmoitettava ajan-kohta, jolloin saapumisilmoitus on viimeistään odotettavissa Kun saapumislentopaikan viestitysmahdollisuuksien tiedetään olevan riittämättömät eikä saapumisilmoitusta voida toimittaa laskun jälkeen muullakaan tavoin, ilmaaluksen on, mikäli mahdollista, lähetettävä välittömästi ennen laskua saapumisilmoitusta vastaava sanoma asianomaiselle ATS-elimelle joko suoraan tai toisen ATS-elimen välityksellä, jos saapumisilmoitus vaaditaan (ks. kohta ) Ilma-alusten tekemiin saapumisilmoituksiin on sisällyttävä seuraavat tiedot: a) ilma-aluksen tunnus; b) lähtölentopaikka; c) määrälentopaikka (vain, mikäli se ei ole sama kuin saapumislentopaikka); d) saapumislentopaikka; e) saapumisaika. Huom. Aina kun saapumisilmoitus vaaditaan, näiden määräysten noudattamatta jättäminen voi häiritä vakavasti ilmaliikennepalvelua sekä aiheuttaa huomattavia kuluja tarpeettoman etsintä- ja pelastustoiminnan vuoksi. 3.4 Merkit Havaitessaan tai vastaanottaessaan minkä tahansa luvussa 6 esitetyn merkin ilma-aluksen on toimittava siten kuin luvussa 6 sanottu merkin selitys edellyttää Luvun 6 merkeillä on niitä käytettäessä luvussa 6 sanottu merkitys. Niitä saa käyttää vain tähän tarkoitukseen eikä muita merkkejä, joita voitaisiin erehtyä pitämään tällaisina merkkeinä, saa käyttää Merkinantajan on antaessaan ilmaalukselle opastusmerkkejä käytettävä luvun 6 kohdan 6.5 mukaisia merkkejä ja annettava ne selvästi ja täsmällisellä tavalla Opastusmerkkejä saa ilma-alukselle antaa vain henkilö, joka on saanut asiamukaisen koulutuksen ja täyttää vaatimukset ja jonka asianomainen viranomainen on hyväksynyt merkinantajan tehtäviin. Huom. Katso myös 10 luku, siirtymäsäännökset Merkinantajan on käytettävä selvästi erottuvaa fluoresoivaa tunnusliiviä, jotta ohjaamomiehistö voi tunnistaa hänet opastusmerkkejä antavaksi henkilöksi Kaikkien maassa toimivien henkilöiden, jotka antavat merkkejä päivällä, on käytettävä päivänvalossa fluoresoivia sauvoja, pöytätennismailoja tai käsineitä. Yöllä ja huonon näkyvyyden vallitessa on käytettävä valaistuja sauvoja. 3.5 Aika Ajan ilmaisemiseen on käytettävä koordinoitua maailmanaikaa (Co-ordinated universal time, UTC) ja se on ilmoitettava keskiyöllä alkavan 24-tuntisen vuorokauden tunteina ja minuutteina sekä tarvittaessa sekunteina Aika on tarkistettava ennen johdetun lennon aloittamista ja tarvittaessa lennon aikana. Huom. Tarkistettu aika saadaan tavallisesti ATS-elimeltä Jos aikatietoa käytetään tiedonsiirtoyhteyteen perustuvaan viestintään, UTC-aika on ilmoitettava yhden sekunnin tarkkuudella. 3.6 Lennonjohtopalvelu Lennonjohtoselvitykset Lennonjohtoselvitys on saatava ennen johdetun lennon tai lennon johdetun osan aloittamista. Selvitystä on pyydettävä esitettyyn lentosuunnitelmaan perustuen. Huom.1 Lentosuunnitelma voi myös kattaa vain osan lennosta sen mukaan kuin on tarpeen lennon, sen osuuden tai ilmaaluksen muun sellaisen liikkumisen kuvaamiseksi, joka on lennonjohtoselvityksen alainen. Selvitys saattaa myös kattaa vain osan voimassa olevasta lentosuunnitelmasta, kuten ilmoitettuun selvitysrajaan päättyvän osuuden lennosta tai erikseen sanotun liikkumisen, esimerkiksi lentoonlähdön, laskun tai rullauksen. Huom.2 Mikäli lennonjohtoselvitys ei tyydytä ilma-aluksen päällikköä, hän voi pyytää selvityksen muutosta ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan Mikäli ilma-alus on pyytänyt selvitystä, johon sisältyy etuoikeus, sen on annettava selitys etuoikeuden tarpeellisuudesta, jos asianomainen lennonjohtoelin sitä pyytää Mahdollinen uudelleen selvittäminen lennon aikana. Mikäli ennen lähtöä on odotettavissa, että lennon aikana voidaan päättää lentämisestä toiselle määrälentopaikalle riippuen polttoainemäärän mukaisesta toimintaajasta ja mahdollisuudesta saada uusi selvitys lennon aikana, asianomaisille lennonjohtoelimille on ilmoitettava tästä lisäämällä lentosuunnitelmaan tiedot toisesta reitistä alkaen siitä paikasta, josta lähtien se poikkeaa al-

17 OPS M1-1, /46 kuperäisestä reitistä, ja uudesta määrälentopaikasta. Huom. Tämän määräyksen tarkoituksena on helpottaa uudelleen selvittämistä toiselle tavallisesti lentosuunnitelmassa esitettyä kauempana olevalle määrälentopaikalle Valvotulla lentopaikalla toimiva ilmaalus ei saa liikkua liikennealueella ilman lähilennonjohdon selvitystä ja sen on noudatettava kaikkia tämän elimen antamia ohjeita Lentosuunnitelman noudattaminen Ellei kohdista ja muuta johdu, ilma-aluksen on noudatettava johdettua lentoa tai lennon johdettua osaa varten esitettyä voimassa olevaa lentosuunnitelmaa paitsi, jos siihen on pyydetty muutos ja saatu selvitys asianomaiselta lennonjohtoelimeltä tai syntyy välittömiä toimenpiteitä vaativa vaaratilanne. Vaaratilanteesta, tehdyistä toimenpiteistä ja siitä, että niihin on ryhdytty vaaratilanteen vuoksi, on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle niin pian kuin mahdollista Ellei asianomainen lennonjohtoelin muuta hyväksy tai määrää, johdetuilla lennoilla on siinä määrin kuin mahdollista a) lennettäessä perustetulla ATS-reitillä noudatettava tämän reitin määritettyä keskilinjaa tai b) lennettäessä millä tahansa muulla reitillä noudatettava sen määritykseen käytettävien suunnistuslaitteiden tai pisteiden välistä suoraa reittiä VHF-monisuuntamajakoiden (VOR) avulla määritettyä reittiosuutta lentävän ilma-aluksen on vaihdettava ensisijaiseksi suuntalähteekseen ilma-aluksen takana olevan laitteen tilalle edessä oleva laite vaihtokohdassa tai niin lähellä sitä kuin se käytännössä on mahdollista, mikäli vaihtokohta on määrätty. Kohdan vaatimuksia on kuitenkin pidettävä määräävinä Poikkeaminen kohdan vaatimuksista on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle Tahattomat muutokset. Mikäli johdetulla lennolla poiketaan voimassa olevasta lentosuunnitelmasta tahattomasti, on meneteltävä seuraavasti: a) Poikkeaminen reitiltä: Jos ilma-alus on poikennut reitiltä, ohjaussuuntaa on viipymättä muutettava niin, että ilma-alus pääsee takaisin reitille niin pian kuin mahdollista. b) Todellisen ilmanopeuden muutos: Jos keskimääräinen todellinen ilmanopeus poikkeaa tai sen odotetaan poikkeavan matkalentokorkeudella ilmoittautumispaikkojen välillä ±5% tai enemmän lentosuunnitelmassa ilmoitetusta todellisesta ilmanopeudesta, asiasta on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle. c) Lasketun ajan muutos: Jos sen ajan, jolloin ilma-aluksen lasketaan saapuvan seuraavalle käytettävissä olevalle ilmoittautumispaikalle, lentotiedotusalueen rajalle tai määrälentopaikalle (riippuen siitä, mille näistä se saapuu ensimmäiseksi), havaitaan poikkeavan ilmaliikennepalvelulle ilmoitetusta vastaavasta ajasta enemmän kuin 3 minuuttia, tarkistettu aika on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista asianomaiselle ATS-elimelle Kun on olemassa ADS-järjestely, ilmaliikennepalveluelimelle on lisäksi ilmoitettava automaattisesti tiedonsiirtoyhteyden avulla muutoksista, jotka ylittävät tapahtumaperusteisten ADS-toimintaehtojen mukaiset raja-arvot Tarkoitukselliset muutokset. Pyydettäessä muutosta lentosuunnitelmaan on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) Matkalentokorkeuden muutos: Ilma-aluksen tunnus, pyydetty uusi matkalentokorkeus ja matka-lentonopeus tällä lentokorkeudella sekä tarvittaessa tarkistetut ajat, jolloin ilma-aluksen lasketaan saapuvan seuraaville lentotiedotusalueiden rajoille. b) Reitin muutos: 1) Määräpaikka muuttumaton: Ilmaaluksen tunnus, lentosäännöt, uuden reitin määritys ja asiaankuuluvat lentosuunnitelman tiedot siitä paikasta lähtien, josta reittiä on tarkoitus muuttaa, tarkistetut lasketut ajat sekä muut asiaankuuluvat tiedot. 2) Määräpaikka muuttunut: Ilma-aluksen tunnus, lentosäännöt, muuttuneen reitin kuvaus muuttuneelle määräpaikalle asti ja asiaankuuluvat lentosuunnitelman tiedot siitä paikasta lähtien, josta reittiä pyydetään muutettavaksi, tarkistetut lasketut ajat, varalentopaikka(paikat) sekä muut asiaankuuluvat tiedot Sään muuttuminen näkösääolosuhteita huonommaksi. Kun ilmenee, että lentoa ei voida jatkaa voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisesti alittamatta VMC-minimejä, lennonjohtoselvitystä edellyttävällä VFR-lennolla on a) pyydettävä selvitykseen sellaista muutosta, että ilma-alus voi selvityksen mukaisesti jatkaa lentoa näkösääolosuhteissa määräpaikkaan tai varalentopaikalle tai

18 18/46 OPS M1-1, poistua ilmatilasta, jossa vaaditaan lennonjohtoselvitys; tai b) ellei kohdassa a) tarkoitettua selvitystä voida saada, jatkettava lentoa näkösääolosuhteissa, ryhdyttävä toimenpiteisiin kyseisestä ilmatilasta poistumiseksi tai lähimmälle sopivalle lentopaikalle laskemiseksi ja ilmoitettava tehdyistä toimenpiteistä lennonjohtoelimelle; tai c) lennettäessä lähialueella pyydettävä selvitystä erityis-vfr-lentoa varten; tai d) pyydettävä selvitystä mittarilentosääntöjen mukaista lentoa varten Paikkailmoitukset Johdetulla lennolla on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle niin pian kuin mahdollista kunkin määrätyn pakollisen ilmoittautumispaikan ylitysaika ja lentokorkeus yhdessä muiden vaadittujen tietojen kanssa, ellei Ilmailuhallinto tai sen määräämien ehtojen mukaisesti toimiva asianomainen ATS-elin ole myöntänyt poikkeusta tästä vaatimuksesta. Paikkailmoitus on annettava samalla tavoin muidenkin ilmoittautumispaikkojen ylityksen yhteydessä, kun asianomainen ATSelin sitä pyytää. Ellei ilmoittautumispaikkoja ole määrätty, paikkailmoitukset on annettava Ilmailuhallinnon tai asianomaisen ATS-elimen määräämin väliajoin Kun johdetulla lennolla annetaan paikkatieto asianomaiselle ilmaliikennepalveluelimelle tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen, paikkailmoituksiin on käytettävä puheyhteyttä vain pyynnöstä Lennonjohtopalvelun päättyminen Kun johdettu lento lakkaa olemasta lennonjohtopalvelun alainen, asiasta on heti ilmoitettava asian-omaiselle lennonjohtoelimelle paitsi silloin, kun ilma-alus on laskenut valvotulle lentopaikalle Yhteydenpito Johdettua lentoa suorittavan ilmaaluksen on kuunneltava jatkuvasti asianmukaisella yhteydenpito-kanavalla tapahtuvaa ilma-alusten ja maa-aseman välistä puheviestintää ja tarvittaessa aikaansaatava kaksipuolinen yhteys asianomaiseen lennonjohtoelimeen. Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa asianomaisen lennonjohtoelimen luvalla, kun kyseessä on a) valvotun lentopaikan lähiliikenteessä oleva ilma-alus; tai b) päivällä lähialueelle laskuaikeissa saapuva tai lentoonlähdön jälkeen lähialueelta suoraan poistuva ilma-alus; tai c) sotilastoimielimen johtama ilmavoimien tai rajavartiolaitoksen suorittama lento. Huom. Ilma-alukselle asetettu vaatimus kuunnella ilma-aluksen ja maa-aseman välistä puheviestintää on voimassa silloinkin, kun lennonjohtajan ja ohjaajan tiedonsiirtoyhteydet (CPDLC) ovat olemassa Yhteyden katkeaminen. Jos yhteyden katkeaminen estää kohdan määräysten noudattamisen, ilma-aluksen on toimittava julkaistujen menetelmien sekä alla sanottujen määräysten soveltuvien kohtien mukaisesti. Valvotun lentopaikan lähiliikenteessä olevan ilma-aluksen on lisäksi seurattava näkömerkeillä mahdollisesti annettavia ohjeita. Huom. Edellä tarkoitetut yhteyden katkeamisen varalta julkaistut menetelmät on esitetty Ilmailun VHF-radiopuhelinliikenne -oppaassa Näkösääolosuhteissa lentävän ilmaaluksen on a) valittava koodi 7600; b) jatkettava lentoa näkösääolosuhteissa; c) laskettava lähimmälle sopivalle lentopaikalle; ja d) ilmoitettava saapumisestaan nopeimmalla mahdollisella tavalla asianomaiselle lennonjohto- tai AFIS-elimelle Jos ilma-alus lentää mittarisääolosuhteissa tai sellaiset sääolosuhteet vallitsevat, ettei näytä mahdolliselta suorittaa lentoa loppuun kohdan mukaisesti, ilmaaluksen on a) valittava koodi 7600, b) säilytettävä 7 minuuttia viimeksi määrättyä nopeutta ja lentokorkeutta tai noudatettava minimilentokorkeutta, jos se on ylempi. Tämän ajan katsotaan alkavan, 1) kun ilma-alus on reitillä, jolla ei ole pakollisia ilmoittautumispaikkoja, tai sen on käsketty jättää pois paikkailmoitukset, i) ajankohtana, jolloin se saavuttaa viimeksi määrätyn lentokorkeuden tai minimilentokorkeuden tai ii) ajankohtana, jolloin se valitsee koodin 7600; myöhäisempi näistä ajankohdista on määräävä; tai 2) kun ilma-alus on reitillä, jolla on pakollisia ilmoittautumispaikkoja eikä sitä ole käsketty jättämään pois paikkailmoituksia, i) ajankohtana, jolloin se saavuttaa viimeksi määrätyn lentokorkeuden tai minimilentokorkeuden, tai

19 OPS M1-1, /46 ii) ohjaajan viimeksi arvioimana pakolliselle ilmoittautumispaikalle saapumisen ajankohtana tai iii) ajankohtana, jolloin ilma-alus jättää ilmoittamatta pakollisen ilmoittautumispaikan ylityksen; myöhäisin näistä ajankohdista on määräävä. c) sen jälkeen noudatettava esitetyn lentosuunnitelman mukaisia lentokorkeuksia ja nopeuksia, Huom. Lentokorkeudella ja nopeudella tarkoitetaan niitä tietoja, jotka on annettu esitetyssä lentosuunnitelmassa. d) tutkavektoroinnin aikana tai, kun ilmaalus lentää aluesuunnistuslaitteita (RNAV) käyttäen voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisen reitin rinnakkaissuuntaa eikä paluuta takaisin voimassa olevan lentosuunnitelman mukaiselle reitille ole määrätty, palattava voimassa olevan lentosuunnitelman mukaiselle reitille mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään seuraavassa merkitsevässä pisteessä, ottaen huomioon voimassa olevan minimilentokorkeuden; Huom. Lennettävällä reitillä tai ajalla, jolloin korkeuden vähennys määrälentopaikkaa varten aloitetaan, tarkoitetaan voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisia tietoja. e) jatkettava lentoa voimassa olevan lentosuunnitelman mukaista reittiä noudattaen määrälentopaikkaa varten tarkoitetun soveliaan suunnistuslaitteen yläpuolelle ja, mikäli alla olevan kohdan f) mukainen menettely niin vaatii, odotettava tämän laitteen yläpuolella ennen laskeutumisen aloittamista; f) aloitettava laskeutuminen kohdassa e) tarkoitetulta suunnistuslaitteelta viimeksi saatuna ja kuitattuna laskettuna lähestymisaikana tai siitä mahdollisimman vähän poikkeavana aikana tai, jollei laskettua lähestymisaikaa ole saatu ja kuitattu, voimassa olevan lentosuunnitelman mukaisena laskettuna saapumisaikana tai siitä mahdollisimman vähän poikkeavana aikana; g) suoritettava loppuun normaali mittarilähestymismenetelmä, jota on määrätty noudatettavan kyseistä suunnistuslaitetta käytettäessä; h) laskettava, mikäli mahdollista 30 minuutin kuluessa kohdassa f) tarkoitetusta lasketusta saapumisajasta tai viimeksi saadusta ja kuitatusta lasketusta lähestymisajasta, myöhempänä näistä ajankohdista. Huom.1 Lennonjohtopalvelun antaminen muille kyseisessä ilmatilassa suoritettaville lennoille perustuu siihen oletukseen, että ilma-alus, jonka yhteys on katkennut, noudattaa kohdan sääntöjä. Huom.2 Katso myös kohta Huom.3 Toisiotutkavastaimella (SSR-transponderilla) varustetun ilma-aluksen on radioyhteyden katkeamisen todettuaan valittava moodi A ja koodi Mikäli toisiotutkavastain on varustettu moodilla C, sitä on käytettävä jatkuvasti, ellei lennonjohtoelin toisin määrää. Huom.4 Kohdan määräyksiä vastaavat säännöt ovat voimassa niiden Euroopan valtioiden alueella, jotka ovat ottaneet käyttöön pienennetyn korkeusporrastusminimin (EUR RVSM-alue). Nämä määräykset poikkeavat kansainvälisistä lentosäännöistä (ICAO, Annex 2, Rules of the Air ). 3.7 Laiton puuttuminen ilma-aluksen kulkuun Ilma-aluksen, jonka kulkuun on puututtu laittomasti, on pyrittävä ilmoittamaan asianomaiselle ATS-elimelle tapauksesta ja siihen liittyvistä mistä tahansa merkittävistä seikoista sekä kaikista olosuhteiden pakosta johtuvista poikkeamista voimassa olevaan lentosuunnitelmaan nähden, jotta ATS-elin voisi antaa ilma-alukselle etuoikeuden ja saada muille ilma-aluksille aiheutuvat häiriöt mahdollisimman vähäisiksi. Huom. Toisiotutkavastaimella (SSR-transponderilla) varustettu ilma-alus voi ilmoittaa laittomasta puuttumisesta ilma-aluksen kulkuun valitsemalla moodi A ja koodi Mikäli toisiotutka-vastain on varustettu moodilla C, sitä on käytettävä jatkuvasti, ellei lennonjohtoelin toisin määrää. 3.8 Puuttuminen siviili-ilma-aluksen lentoon tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten Siviili-ilma-aluksen lentoon puututtaessa on toimittava Ilmailuhallinnon asiaankuuluvien määräysten ja hallinnollisten ohjeiden mukaan Siviili-ilma-aluksen, jonka lentoon on puututtu, päällikön on noudatettava luvun 7 kohtien 7.2 ja 7.3 määräyksiä tulkitsemalla luvun 7 kohdassa 7.4 määriteltyjä näkömerkkejä ja toimimalla niiden mukaisesti. Huom. Ks. myös kohtia ja 3.4.

20 20/46 OPS M1-1, Ilmatilaluokat ATS-ilmatilojen luokittelu Valvottu ilmatila Luokka A IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan keskenään. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Ei sallittu. Luokka B IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR- ja VFR-lentoihin. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR- ja VFR-lentoihin. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. Luokka C IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR- ja VFR-lentoihin. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin. Liikenneilmoitukset annetaan VFRlennoista. (Liikenteen väistöneuvoja annetaan pyynnöstä, ks. huom.1.) Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. Luokka D IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin. Liikenneilmoitukset annetaan VFRlennoista. (Liikenteen väistöneuvoja annetaan pyynnöstä, ks. huom.1.) Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Liikenneilmoitukset annetaan IFR- ja VFR-lennoista. (Liikenteen väistöneuvoja annetaan pyynnöstä, ks. huom.1.) Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. Luokka E IFR-lennot: Lennot ovat lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitys vaaditaan. Lennot porrastetaan IFR-lentoihin. Liikenneilmoitukset annetaan VFRlennoista siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Liikenneilmoitukset annetaan IFR- ja VFR-lennoista siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Ei radioyhteysvaatimuksia. Valvomaton ilmatila Luokka F IFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita.

21 OPS M1-1, /46 Lennot porrastetaan IFR-lentoihin siinä määrin kuin se on käytännöllistä. Ilmaliikenteen neuvontapalvelua annetaan niille ilma-aluksille, jotka ovat päättäneet sitä käyttää. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Ei radioyhteysvaatimuksia. Luokka G+ IFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentopaikan lentotiedotuspalvelua annetaan. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentopaikan lentotiedotuspalvelua annetaan. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan. Luokka G IFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys ao. ATS-elimeen vaaditaan (ks. huom.2). VFR-lennot: Lennot eivät ole lennonjohtopalvelun alaisia. Lennonjohtoselvitystä ei vaadita. Lentotiedotuspalvelua annetaan pyynnöstä. Ei radioyhteysvaatimuksia. Huom.1 Liikenteen väistöneuvoja annetaan Ilmailuhallinnon erikseen määräämillä alueilla. Huom.2 Jatkuva kaksipuolinen radioyhteys vaaditaan Ilmailuhallinnon erikseen määräämän korkeuden yläpuolella ATS-ilmatilojen yhtyminen Kahden tai useamman ATS-ilmatilan peittäessä toisiaan rajoittavampi on määräävä. Kahden ilmatilaluokan välisellä rajalla vähemmän rajoittava on määräävä. Tässä yhteydessä noudatetaan seuraavaa järjestystä: A, B, C, D, E, F, G+ ja G, luokan A ollessa rajoittavin ja luokan G vähiten rajoittava Nopeuksien rajoittaminen Ilma-alukset eivät saa ylittää mittarinopeutta 460 km/t (250 solmua) lentopinnan 3050 m (FL 100) alapuolella: a) IFR-lennoilla ilmatilaluokissa D, E, F, G+ ja G; b) VFR-lennoilla ilmatilaluokissa C, D, E, F, G+ ja G. Ilma-alukset eivät saa ylittää VFR-lennolla mittarinopeutta 260 km/t (140 solmua) ilmatilaluokissa F, G+ ja G lentonäkyvyyden ollessa vähemmän kuin 5 km lentokorkeudella, joka on enintään 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maan tai veden pinnasta riippuen siitä, kumpi on ylempänä. Sotilasilmailussa on noudatettava ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä nopeuksien rajoittamisesta.

22 22/46 OPS M1-1, VMC-minimit (ks. kohta 4.1) Lentokorkeus Lentopinnalla 3050m (FL100) ja sen yläpuolella Ilmatilaluokka A** B C D E F G+ G Lentopinnan 3050 m (FL100) alapuolella, kun lentokorkeus on suu- E F G+ G A** B C D rempi kuin ylempi seuraavista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta. Lentokorkeuden ollessa enintään ylempi seuraavista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta. A** B C D E F G+ G Lentonäkyvyys Etäisyys pilvestä 8 km Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) 5 km Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) 5 km Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) 5 km 1.5 km (IAS maks. 140 solmua)* Selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä. * Helikopterilennot ovat sallittuja lentonäkyvyyden ollessa alle 1500 m päivällä ja vähintään 3000 m yöllä. Tällöin on lennot suoritettava sellaisella nopeudella, että ohjaajalla on tarpeeksi aikaa havaita muu liikenne tai esteet pystyäkseen väistämään ne. ** Vaikka VMC-minimit on määrätty myös ilmatilaluokkaa A varten, VFR-lento ei ole sallittu ilmatilaluokassa A. ILMATILALUOKAT A, B, C, D ja E: Lentonäkyvyys: Lentopinnalla 3050 metriä (FL 100) ja sen yläpuolella: 8 km Lentopinnan 3050 metriä (FL 100) alapuolella: 5 km Etäisyys pilvestä: Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa)

23 OPS M1-1, /46 ILMATILALUOKAT F, G+ ja G: Lentonäkyvyys: Lentopinnalla 3050 metriä (FL 100) ja sen yläpuolella: 8 km Lentopinnan 3050 metriä (FL 100) alapuolella silloin, kun korkeus on suurempi kuin ylempi seuraavista korkeuksista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta: 5 km Lentokorkeuden ollessa enintään ylempi seuraavista korkeuksista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta: 5 km; tai 1,5 km, kun mittarinopeus on enintään 260 km/t (140 solmua)*. Etäisyys pilvestä: Lentokorkeuden ollessa suurempi kuin ylempi seuraavista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta: Vaakasuoraan: 1500 m Pystysuoraan: 300 m (1000 jalkaa) Lentokorkeuden ollessa enintään ylempi seuraavista korkeuksista: 900 m (3000 jalkaa) keskimääräisestä merenpinnasta tai 300 m (1000 jalkaa) maastosta: Selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä. * Helikopterilennot ovat sallittuja mittarinopeuden ollessa 260 km/t (140 solmua) tai pienempi, kun lentonäkyvyys on alle 1500 m päivällä ja vähintään 3000 m yöllä. Tällöin on lennot suoritettava sellaisella nopeudella, että ohjaajalla on tarpeeksi aikaa havaita muu liikenne tai esteet pystyäkseen väistämään ne Lennot äänen nopeudella ja ääntä nopeammin Suomen alueella saadaan siviili-ilmaaluksella lentää äänen nopeudella ja ääntä nopeammin vain Ilmailuhallinnon erikseen antamalla luvalla. Lupa voidaan antaa vain, mikäli tällaisten lentojen ei katsota olevan vaaraksi tai vahingoksi yleisen tai yksityisen edun kannalta Sotilasilmailussa noudatetaan ilmavoimien komentajan vahvistamia määräyksiä. 4 LUKU NÄKÖLENTOSÄÄNNÖT 4.1 Näkösääolosuhteet VFR-lennot on suoritettava olosuhteissa, joissa näkyvyys ja etäisyys pilvistä ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin kohdassa 3.10 on määrätty. Edellä sanotut vaatimukset eivät kuitenkaan koske erityis-vfr-lentoja. 4.2 VFR-lennot lähialueella ja lähiliikennevyöhykkeellä VFR-lentoja ei saa suorittaa lähialueella tai lähiliikennevyöhykkeellä päivällä: a) kun pilvikorkeus on vähemmän kuin 450 m (1500 jalkaa); tai b) kun näkyvyys maassa on vähemmän kuin 5 km, ellei lennonjohtoelimeltä ole saatu sitä varten selvitystä (erityis-vfr-selvitys). Erityis-VFR-lennoilla näkyvyyden maassa on oltava vähintään 1,5 km päivällä ja vähintään

24 24/46 OPS M1-1, km yöllä, sekä pilvisyyden sellainen, että voidaan lentää selvästi erossa pilvistä noudattaen minimilentokorkeuksia. Huom.1 Helikopterilennoilla vaadittavasta vähimmäisnäkyvyydestä määrätään erikseen. Huom.2 Erityis-VFR-lennot porrastetaan IFR-lentoihin ja muihin erityis-vfr-lentoihin. 4.3 VFR-lennot yöllä VFR-lentoja ei saa suorittaa yöllä: a) lähialueen ulkopuolella huolimatta ilmatilaluokasta, ellei lentonäkyvyys ole vähintään 8 km, paitsi kohdassa 4.3 c) mainitussa tapauksessa; b) ilman Ilmailuhallinnon erityistä lupaa, paitsi kohdissa 4.2 ja 4.3 c) tarkoitetuissa tapauksissa, ellei pilven alarajan korkeus reitillä tai kyseisellä alueella ole vähintään 600 m (2000 jalkaa); c) valvomattoman lentopaikan laskukierroksessa, ellei lentonäkyvyys ole vähintään 3 km ja pilvisyys sellainen, että voidaan lentää selvästi erossa pilvistä noudattaen minimilentokorkeuksia ja pitäen lentopaikka näkyvissä. Huom.1 Helikopterilennoilla vaadittavasta vähimmäisnäkyvyydestä ja pilven alarajasta määrätään erikseen. Huom.2 Suomen valtion ilma-aluksilta vaadittavasta vähimmäisnäkyvyydestä ja pilven alarajasta määrätään erikseen. 4.4 VFR-lennot lentopinnan 195 yläpuolella Ellei Ilmailuhallinto ole muuta hyväksynyt, VFR-lentoja ei saa suorittaa lentopinnan 195 yläpuolella. 4.5 Minimilentokorkeudet VFR-lentoja ei saa suorittaa: a) asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien tai ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella alempana kuin 300 m (1000 jalan) korkeudella ilma-aluksesta 600 m säteellä olevan korkeimman esteen yläpuolella; b) muulla kuin kohdassa 4.5 a) tarkoitetuissa tapauksissa päivällä alempana kuin 150 m (500 jalan) ja yöllä alempana kuin 300 m (1000 jalan) korkeudella maan tai veden pinnasta. Edellä sanottu ei kuitenkaan ole voimassa silloin, kun lentoonlähtö tai lasku edellyttää alempana lentämistä tai milloin Ilmailuhallinto on muuta hyväksynyt tai määrännyt. Huom.1 Ks. myös kohta Huom.2 Helikopterilennoilla noudatettavasta minimilentokorkeudesta määrätään erikseen. 4.6 Matkalentokorkeudet VFR-matkalentojen vaakalento-osalla lennettäessä lentokorkeudella 1500 m (5000 jalkaa) merenpinnasta tai 900 m (3000 jalkaa) maan tai veden pinnasta, riippuen siitä, kumpi on ylempänä, sekä tämän korkeuden yläpuolella on noudatettava luvun 8 taulukon "Matkalentokorkeudet" kohdan "VFR-lennot" mukaisia lentosuuntien edellyttämiä lentopintoja. Ilmatilaluokissa B tai C on noudatettava em. taulukon kohdan "IFR-lennot" mukaisia lentosuuntien edellyttämiä lentopintoja. Tämä määräys ei kuitenkaan koske lentoja moottorittomilla ilma-aluksilla eikä ole voimassa silloin, kun lennonjohtoselvityksessä toisin osoitetaan tai Ilmailuhallinto on muuta määrännyt. 4.7 Lennonjohtopalvelu VFR-lennoille VFR-lennoilla on noudatettava kohdan 3.6 määräyksiä: a) ilmatilaluokissa B, C ja D; b) valvotun lentopaikan lähiliikenteessä; tai c) kun kyseessä on erityis-vfr-lento. 4.8 Yhteydenpito VFR-lennoilla Ilmailuhallinnon kohdan c) tai d) mukaisesti erikseen määräämillä alueilla tai reiteillä on kuunneltava jatkuvasti asianmukaisella yhteydenpitokanavalla tapahtuvaa ilma-alusten ja maa-aseman välistä puheviestintää ja tarvittaessa annettava paikkailmoitus lentotiedotuspalvelua antavalle ATS-elimelle. Tämä vaatimus ei koske sotilastoimielimen määräämiä ilmavoimien tai rajavartiolaitoksen suorittamia lentoja. 4.9 VFR-lennon muuttaminen IFRlennoksi Näkölentosääntöjen mukaan lentävän ilmaaluksen, joka haluaa siirtyä noudattamaan mittarilento-sääntöjä, on: a) mikäli lentosuunnitelma on esitetty, ilmoitettava tarpeelliset muutokset voimassa olevaan lento-suunnitelmaan ja saatava tarvittaessa selvitys tai selvityksen muutos; tai b) esitettävä lentosuunnitelma asianomaiselle ATS-elimelle ja saatava selvitys ennen IFR-lennon aloittamista valvotussa ilmatilassa.

25 OPS M1-1, /46 5 LUKU MITTARILENTOSÄÄN- NÖT 5.1 Kaikkia IFR-lentoja koskevat säännöt Ilma-aluksen varustus Ilma-alus on oltava varustettu sellaisin mittarein ja suunnistuslaittein, jotka ovat lennettävällä reitillä tarpeen Minimilentokorkeudet IFR-lento on suoritettava lentokorkeudella, joka ei alita Ilmailuhallinnon määräämää minimilentokorkeutta. Ellei tällaista minimilentokorkeutta ole määrätty, IFR-lento on suoritettava lentokorkeudella, joka on vähintään 300 m (1000 jalkaa) ilma-aluksen arvioidusta sijainnista 8 km säteellä olevan korkeimman esteen yläpuolella. Edellä sanottu ei kuitenkaan ole voimassa silloin, kun lentoonlähtö tai lasku edellyttää alempana lentämistä tai milloin Ilmailuhallinto on muuta hyväksynyt. Huom.1 Ilma-aluksen arvioitu sijainti on riippuvainen siitä suunnistustarkkuudesta, mikä vastaavalla reittiosuudella on maassa ja ilma-aluksessa käytettävissä olevin suunnistuslaittein saavutettavissa. Huom.2 Ks. myös kohta IFR-lennon muuttaminen VFR-lennoksi Mittarilentosääntöjen mukaan lentävän ilma-aluksen, joka on päättänyt siirtyä noudattamaan näkölentosääntöjä on ilmoitettava asianomaiselle ATS-elimelle nimenomaan lopettavansa IFR-lennon ja lisäksi sen on ilmoitettava voimassa olevaan lentosuunnitelmaan tehtävät muutokset Mittarilentosääntöjen mukaan lentävä ilma-alus ei saa lentäessään näkösääolosuhteissa tai kohdatessaan tällaiset olosuhteet lopettaa IFR-lentoaan, jollei ole ennakoitavissa ja tarkoituksena, että lentoa jatketaan kohtuullinen aika keskeytymättä näkösääolosuhteissa. 5.2 Valvotussa ilmatilassa suoritettavia IFR-lentoja koskevat säännöt IFR-lennoilla valvotussa ilmatilassa on noudatettava kohdassa 3.6 annettuja määräyksiä Matkalentokorkeutena IFR-matkalennoilla valvotussa ilmatilassa on noudatettava luvun 8 taulukon "Matkalentokorkeudet" kohdan "IFR-lennot" mukaisia lentokorkeuksia. Edellä sanottu on myös voimassa valittaessa kahta lentokorkeutta, joiden välillä, tai lentokorkeutta, jonka yläpuolella ilma-aluksella on lupa käyttää matkanousutekniikkaa. Edellä määrättyä lentokorkeuksien riippuvuutta lentosuunnasta ei sovelleta, mikäli lennonjohtoselvityksessä toisin osoitetaan tai Ilmailukäsikirjassa (AIP) muuta esitetään. 5.3 Valvotun ilmatilan ulkopuolella suoritettavia IFR-lentoja koskevat säännöt Matkalentokorkeudet Matkalentokorkeutena IFR-lennoilla valvotun ilmatilan ulkopuolella on noudatettava luvun 8 taulukon "Matkalentokorkeudet" kohdan "IFR-lennot" mukaisia lentokorkeuksia, paitsi 900 m (3000 jalan) korkeudella keskimääräisestä merenpinnasta tai alempana suoritettavilla lennoilla. Huom. Tästä määräyksestä huolimatta ilma-alus saa käyttää matkanousutekniikkaa lentäessään ääntä nopeammin Yhteydenpito IFR-lennoilla valvotun ilmatilan ulkopuolella Ilmailuhallinnon kohdan c) tai d) mukaisesti erikseen määräämillä alueilla tai reiteillä on kuunneltava jatkuvasti asianmukaisella yhteydenpito-kanavalla tapahtuvaa ilma-alusten ja maa-aseman välistä puheviestintää ja tarvittaessa aikaansaatava kaksipuolinen yhteys lentotiedotuspalvelua antavaan ATS-elimeen. Tämä vaatimus ei koske sotilastoimielimen määräämiä ilmavoimien tai rajavartiolaitoksen suorittamia lentoja Paikkailmoitukset Valvotun ilmatilan ulkopuolella suoritettavilla IFR-lennoilla on annettava paikkailmoitus silloin, kun Ilmailuhallinto edellyttää asianmukaisella yhteydenpitokanavalla tapahtuvan ilma-alusten ja maa-aseman välisen puheviestinnän jatkuvaa kuuntelua ja kaksipuolisen yhteyden aikaansaamista lento-tiedotuspalvelua antavaan ATS-elimeen tarvittaessa. Paikkailmoitus on annettava siten kuin kohdassa on määrätty johdettuja lentoja varten. Huom. Ilma-aluksen, joka on päättänyt käyttää ilmaliikenteen neuvontapalvelua lentäessään IFR-lentoa neuvontailmatilaksi määrätyssä ilmatilassa, odotetaan noudattavan kohdan 3.6 määräyksiä, paitsi, että lentosuunnitelma ja sen muutokset eivät edellytä selvityksiä ja että kaksipuolista yhteyttä ylläpidetään ilmaliikenteen neuvontapalvelua antavaan elimeen.

26 26/46 OPS M1-1, LUKU MERKIT Huom. Katso lisäksi kohtaa Hätä-, pakkotila- ja pikamerkit Huom.1 Mikään seuraavista määräyksistä ei estä hädässä olevaa ilma-alusta käyttämästä mitä keinoja tahansa kiinnittääkseen huomion puoleensa, ilmaistakseen paikkansa ja saadakseen apua. Huom.2 Hätä- ja pikamerkkien viestitysmenetelmät on esitetty yksityiskohtaisesti Ilmailun VHF-radiopuhelinliikenne -oppaassa. Huom.3 Etsintä- ja pelastuspalvelun näkömerkit on esitetty Ilmailukäsikirjassa (AIP) Hätämerkit Seuraavat merkit yhdessä tai erikseen tarkoittavat, että vakava ja välitön vaara uhkaa ja pyydetään pikaista apua: a) radiosähkötyksellä tai muulla viestitysmenetelmällä annettu merkkiryhmä SOS ( Morse-järjestelmän mukaan); b) radiopuhelimitse sana MAYDAY; c) tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen lähetetty hätäsanoma, joka merkitsee samaa kuin sana MAYDAY; d) yksitellen lyhyin väliajoin ammutut punaiset raketit tai valoammukset; e) punainen laskuvarjosoihtu Pakkotilamerkit Seuraavat merkit yhdessä tai jokainen erikseen tarkoittavat, että ilma-alus haluaa ilmoittaa vaikeuksista, jotka pakottavat sen laskemaan, tarvitsematta kuitenkaan välitöntä apua: a) laskuvalonheitinten toistuva sytyttäminen ja sammuttaminen; tai b) purjehdusvalojen toistuva sytyttäminen ja sammuttaminen tavalla, joka selvästi erottuu vilkkuvista purjehdusvaloista Pikamerkit Seuraavat merkit yhdessä tai erikseen tarkoittavat, että ilma-aluksella on lähetettävänä erittäin kiireellinen sanoma, joka koskee aluksen, ilma-aluksen, muun kulkuvälineen, niissä mukana olevan tai muualla havaitun henkilön turvallisuutta: a) radiosähkötyksellä tai muulla viestitysmenetelmällä annettu merkkiryhmä XXX; b) radiopuhelimitse sanat PAN, PAN. c) tiedonsiirtoyhteyttä käyttäen lähetetty pikasanoma, joka merkitsee samaa kuin sanat PAN PAN. 6.2 Ilma-aluksen lentoon puututtaessa käytettävät näkömerkit Ilma-aluksen lentoon puututtaessa käytettävät näkömerkit on esitetty luvussa Näkömerkit ilma-aluksen varoittamiseksi siitä, että se lentää ilman lupaa rajoitus-, kieltotai vaara-alueella tai on saapumassa tällaiselle alueelle Päivällä ja yöllä sarja noin 10 sekunnin väliajoin laukaistuja valoammuksia, jotka räjähtäessään sinkoavat punaisia ja vihreitä valoja tai tähtiä, ilmoittavat ilma-alukselle, että se lentää rajoitus-, kielto- tai vaara-alueella tai on saapumassa tällaiselle alueelle ja että sen on ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.

27 OPS M1-1, / Merkit lähiliikenteelle Valomerkit Ohjeet Ilma-alusta kohti suunnattu valomerkki Lennolla olevalle ilmaalukselle Maassa olevalle ilmaalukselle Jatkuva vihreä valo Selvä laskuun Selvä lentoonlähtöön Jatkuva punainen valo Anna tietä toiselle ilma-alukselle Pysähdy ja jatka lentoa laskukierroksessa Vihreä vilkkuvalo Palaa laskua varten *) Selvä rullaamaan Punainen vilkkuvalo Lentopaikka vaarallinen, älä laske Rullaa pois käytössä olevalta laskualueelta Valkoinen vilkkuvalo Laske tälle lentopaikalle ja rullaa asematasolle * Palaa lähtökohtaasi Punainen valoammus ** Huolimatta aikaisemmista ohjeista älä laske toistaiseksi *) Lupa laskua ja rullausta varten annetaan erikseen. **) Ei suunnata suoraan kohti ilma-alusta

28 28/46 OPS M1-1, Ilma-aluksen kuittaus a) Lennolla 1) Päivällä: - vaaputtaminen Huom. Ilma-aluksen ei odoteta antavan tätä merkkiä lähestymislennon perus- tai loppuosalla. 2) Yöllä: - laskuvalonheitinten vilkutus kahdesti tai, mikäli laskuvalonheittimiä ei ole, purjehdusvalojen vilkutus kahdesti. b) Maassa 1) Päivällä: - siivekkeiden tai sivuperäsimen liikuttelu. 2) Yöllä: - laskuvalonheitinten vilkutus kahdesti tai, mikäli laskuvalonheittimiä ei ole, purjehdusvalojen vilkutus kahdesti Maamerkit Laskukielto Merkinantopaikalle vaakasuoraan asetettu punainen neliö, jossa on keltainen vinoristi, tarkoittaa, että laskeminen on kielletty ja että kielto saattaa olla pitkäaikainen. Kuva 6-4 b) Merkinantopaikalle vaakasuoraan asetettu samanlainen valkoinen käsipunnuksen muotoinen merkki kuin kohdassa a), mutta kummassakin ympyränmuotoisessa osassa on musta juova kohtisuoraan vartta vastaan, tarkoittaa, että ilmaalus saa laskussa ja lentoonlähdössä käyttää vain kiitoteitä, mutta muun liikehtimisen saa suorittaa myös kiito- ja rullausteiden ulkopuolella. Kuva Suljetut kiito- ja rullaustiet Kiito- tai rullausteille tai niiden osille vaakasuoraan asetetut yksiväriset selvästi alustastaan erottuvat valkoiset tai keltaiset ristit tarkoittavat, että niillä merkitty osa liikennealueesta on ilma-aluksille käyttökelvoton. Kuva Erityisen varovaisuuden noudattaminen lähestymisessä ja laskussa Merkinantopaikalle vaakasuoraan asetettu punainen neliö, jossa on yksi keltainen vinojuova, tarkoittaa, että liikennealueen huonon kunnon vuoksi tai muusta syystä on noudatettava erityistä varo-vaisuutta sekä lähestyttäessä laskua varten että laskussa. Kuva Kiito- ja rullausteiden käyttö a) Merkinantopaikalle vaakasuoraan asetettu valkoinen käsipunnuksen muotoinen merkki tarkoittaa, että ilma-aluksen on laskussa, lentoonlähdössä ja rullauksessa käytettävä vain kiito- ja rullausteitä. Kuva Lentoonlähtö- ja laskusuunta a) Vaakasuoraan asetettu valkoinen tai oranssinvärinen "tuuli - T" osoittaa suunnan, johon ilma-alusten on suoritettava lentoonlähdöt ja laskut; lentoonlähtö- ja laskusuunta on T:n varren suuntainen sen poikkiviivaa kohti. Huom. Tuuli-T on sitä yöllä käytettäessä joko valaistu tai reunustettu valkoisin valoin.

29 OPS M1-1, /46 Kuva 6-7 b) Lennonjohtotorniin tai sen lähistölle pystysuoraan asetettu kaksinumeroinen luku ilmoittaa liikennealueella olevalle ilmaalukselle magneettisen lentoonlähtösuunnan pyöristettynä lähimpään kymmeneen asteeseen. Kuva Oikeanpuoleinen liikenne Oikealle osoittava selvästi näkyvä nuoli asetettuna merkinantopaikalle tai vaakasuoraan käytössä olevan kiitotien päähän tarkoittaa, että kaarrot ennen laskua ja lentoonlähdön jälkeen on suoritettava oikealle. Kuva Ilmaliikennepalveluelin Pystysuoraan asetettu musta C-kirjain keltaisella pohjalla ilmoittaa ilmaliikennepalvelutoimiston sijainnin. Kuva Purjelentotoiminta Merkinantopaikalle vaakasuoraan asetettu valkoinen kaksoisristi tarkoittaa, että lentopaikkaa käytetään purjelentotoimintaan ja että purjelentoja suoritetaan parhaillaan. a) kiinteäsiipisen ilma-aluksen vasemmalle puolelle siten, että ohjaaja näkee hänet parhaiten; b) helikopterin eteen sellaiseen paikkaan, josta ohjaaja näkee hänet parhaiten. Merkinantaja voi tarvittaessa käyttää käsissään valoja havaittavuuden parantamiseksi. Huom.2 Kaikki opastusmerkit tarkoittavat samaa riippumatta siitä, annetaanko ne pelkästään käsin vai käytetäänkö apuna ympyränmuotoisia opastimia, valaistuja sauvoja tms. Huom.3 Ilma-aluksen moottorit on numeroitu oikealta vasemmalle ilma-alukseen päin kääntyneestä merkinantajasta katsottuna (ts. moottori nro 1 on uloimpana vasemmalla ohjaamosta katsottuna). Huom.4 Tähdellä varustetut opastusmerkit on tarkoitettu leijuvalle helikopterille Huom.5 Päivällä voidaan sauvojen asemesta käyttää myös päivänvalossa fluoresoivia pöytätennismailoja tai käsineitä. Huom.6 Merkinantajalla tarkoitetaan myös opastajaa Ennen seuraavien merkkien käyttämistä merkinantajan on varmistuttava siitä, että alue, jolle ilma-alusta opastetaan on vapaa esteistä, joihin ilma-alus voisi törmätä noudattaessaan kohdan määräyksiä. Huom. Monien ilma-alusten rakenne on sellainen, ettei siivenkärkien, moottoreiden ja muiden ääripisteiden liikerata ole ohjaamosta nähtävissä koneen liikkuessa maassa. 1. Siivenkärkiopas Kohota oikea käsi pään yläpuolelle ja pidä kädessä ylöspäin osoittavaa sauvaa. Osoita vasemmassa kädessä olevalla sauvalla alaspäin ja liikuta kättä kohti vartaloa. Huom. Tätä merkkiä käyttää ilma-aluksen siivenkärjen luona oleva merkinantaja osoittaakseen ohjaajalle, opastajalle tai työntäjälle, että ilma-alus voi kulkea esteettömästi pysäköintipaikalle tai sieltä pois. Kuva Opastusmerkit Merkinantajalta ilma-alukselle Huom.1 Merkinantaja antaa merkit ilmaalusta kohti kääntyneenä ja sijoittuneena:

30 30/46 OPS M1-1, Portin osoittaminen Ojenna käsivarret täysin suoriksi eteenpäin, pidä käsissä ylöspäin osoittavia sauvoja ja vie käsivarret suorina pään yläpuolelle kädellä samanlainen merkki kuin näytettäessä merkkiä Suoraan eteenpäin. Mitä nopeampi kädenliike, sitä jyrkempi käännös. 3. Jatka seuraavan merkinantajan luo tai lennonjohdon ohjeiden mukaisesti Osoita molemmilla käsivarsilla ylöspäin, siirrä käsivarret vartalon sivuille, ojenna ne ulospäin ja osoita sitten sauvoilla seuraavan merkinantajan tai rullausalueen suuntaan. 5 b) Käänny oikealle (ohjaajasta katsottuna) Ojenna vasen käsivarsi ja sauva sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta ja anna oikealla kädellä samanlainen merkki kuin näytettäessä merkkiä Suoraan eteenpäin. Mitä nopeampi kädenliike, sitä jyrkempi käännös. 4. Suoraan eteenpäin Ojenna käsivarret sivulle, koukista ne kyynärpäästä ja liikuta sauvoja ylösalas rinnan ja pään korkeuden välillä. 6 a) Tavallinen pysähtyminen Ojenna käsivarret ja käsissä olevat sauvat suoraan sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta ja kohota käsivarret hitaasti pään korkeuden yläpuolelle niin, että sauvat menevät ristikkäin. 5 a) Käänny vasemmalle (ohjaajasta katsottuna) Ojenna oikea käsivarsi ja sauva sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta ja anna vasemmalla 6 b) Hätäpysähtyminen Ojenna käsivarret ja sauvat nopeasti pään korkeudelle niin, että sauvat menevät ristikkäin.

31 OPS M1-1, /46 7 a) Kytke jarrut Kohota käsi hieman olkapään korkeuden yläpuolelle ja pidä kämmentä avoinna. Pidä katseyhteyttä ohjaamomiehistöön ja sulje käsi nyrkiksi. Älä liiku ennenkuin ohjaamomiehistö on kuitannut merkin näyttämällä pystyasennossa olevaa peukaloa. 8 b) Pyöräpukit poistettu Ojenna käsivarret suoriksi pään yläpuolelle, osoita sauvoilla ulospäin ja liikauta käsiä terävällä liikkeellä sauvojen osoittamaan suuntaan. Älä poista pukkeja ennen kuin ohjaamomiehistö on antanut siihen luvan. 7 b) Päästä jarrut Kohota käsi hieman olkapään korkeuden yläpuolelle ja pidä kämmentä suljettuna nyrkiksi. Pidä katseyhteyttä ohjaamomiehistöön ja avaa nyrkki. Älä liiku ennenkuin ohjaamomiehistö on kuitannut merkin näyttämällä pystyasennossa olevaa peukaloa. 9. Käynnistä moottori (t) Kohota oikea käsivarsi pään korkeudelle, osoita sauvalla ylöspäin ja tee kädellä ympyränmuotoista liikettä. Kohota samanaikaisesti vasen käsivarsi pään korkeuden yläpuolelle ja osoita käynnistettävää moottoria. 8 a) Pyöräpukit asetettu Ojenna käsivarret suoriksi pään yläpuolelle, osoita sauvoilla sisäänpäin ja liikauta sauvoja terävällä liikkeellä niin, että ne osuvat toisiinsa. Varmistu ohjaamomiehistön kuittauksesta. 10. Pysäytä moottorit Ojenna käsivarsi ja sauva sivuttain vartalon etupuolelle olkapäiden korkeudelle, vie käsi ja sauva vasemmalle olkapäälle ja vedä sitten sauva oikealle olkapäälle kaulan editse.

32 32/46 OPS M1-1, Hidasta kulkuasi Ojenna käsivarret sivulle ja liikuta niitä alaspäin läpyttävin kädenliikkein ja heiluta sauvaa ylös alas rinnan ja polven korkeuden välillä. 14 a) Käänny peruuttaessasi (pyrstö oikealle) Osoita vasemmalla käsivarrella ja sauvalla alas ja vie oikea käsivarsi toistuvasti pystyasennosta eteenpäin osoittavaan vaakasuoraan asentoon. 12. Vähennä moottorin (moottorien) tehoa osoitetulla puolella Pidä kädet alhaalla ja sauvat maata kohti ja heiluta oikeaa tai vasenta sauvaa ylös alas merkiksi siitä, että vastaavasti vasemman tai oikean puolen moottorin (moottorien) tehoa on vähennettävä. 14 b) Käänny peruuttaessasi (pyrstö vasemmalle) Osoita oikealla käsivarrella ja sauvalla alas ja vie vasen käsivarsi toistuvasti pystyasennosta eteenpäin osoittavaan vaakasuoraan asentoon. 13. Suoraan taaksepäin Pidä käsivarsia rinnan korkeudella ja pyöritä käsiä eteenpäin. Pysäyttääksesi taaksepäin suuntautuvan liikkeen käytä merkkiä 6a) tai 6b). 15. Myönteinen vastaus/kaikki selvää Kohota oikea käsivarsi pään korkeudelle ja osoita sauvalla ylöspäin tai näytä kättä pitäen peukaloa pystyasennossa. Pidä vasen käsivarsi sivulla polven korkeudella. Huom. Tätä merkkiä käytetään myös teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitoon.

33 OPS M1-1, / Leiju * Ojenna käsivarret ja sauvat täysin suoriksi sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta. 19 a). Siirry sivusuuntaan vasemmalle (ohjaajan näkökulmasta) * Ojenna oikea käsivarsi sivulle vaakasuoraan 90 asteen kulmaan vartalosta. Liikuta toista käsivartta samaan suuntaan lakaisuliikettä muistuttavalla tavalla. 17. Nouse * Ojenna käsivarret ja sauvat täysin suoriksi sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta, pidä kämmenet ylöspäin ja liikuta käsiä toistuvasti ylös. Liikkeen nopeus ilmaisee nousunopeuden. 19 b). Siirry sivusuuntaan oikealle (ohjaajan näkökulmasta) * Ojenna vasen käsivarsi sivulle vaakasuoraan 90 asteen kulmaan vartalosta. Liikuta toista käsivartta samaan suuntaan lakaisuliikettä muistuttavalla tavalla. 18. Vajoa * Ojenna käsivarret ja sauvat täysin suoriksi sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta, pidä kämmenet alaspäin ja liikuta käsiä toistuvasti alas. Liikkeen nopeus ilmaisee laskeutumisnopeuden. 20. Laske * Pidä käsivarret ja sauvat vartalon edessä ristissä alaspäin osoittaen.

34 34/46 OPS M1-1, Tulipalo Liikuta oikean käden sauvaa viuhtovalla liikkeellä olkapään ja polven korkeuden välillä ja osoita samanaikaisesti vasemman käden sauvalla palokohtaa. 24. Älä koske ohjaimiin (teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitomerkki) Ojenna oikea käsivarsi pään korkeuden yläpuolelle ja sulje käsi nyrkiksi tai pidä sauvaa vaakasuorassa asennossa. Pidä vasenta käsivartta sivulla polven korkeudella. 22. Odota paikallasi/odota Ojenna käsivarret ja sauvat sivulle alaspäin 45 asteen kulmaan vartalosta. Pysy paikallasi siihen asti, kunnes ilma-alus saa jatkaa liikkumista. 25. Kytke ulkoinen voimanlähde (teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitomerkki) Ojenna käsivarret pään yläpuolelle, pidä vasemman käden kämmen avattuna ja vaakasuorassa ja vie oikean käden sormenpäät kohtisuoraan kosketuksiin vasemman käden kämmenen kanssa (niin, että muodostuu T ). Yöllä voidaan käyttää myös valaistuja sauvoja T-kuvion muodostamiseen pään yläpuolelle. 23. Ilma-aluksen lähettäminen matkaan Tee oikealla kädellä tai sauvalla tavanomainen sotilastervehdys lähettääksesi ilma-aluksen matkaan. Pidä katseyhteyttä ohjaamomiehistöön, kunnes ilma-alus on lähtenyt rullaamaan. 26. Irrota ulkoinen voimanlähde (teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitomerkki) Ojenna käsivarret pään yläpuolelle, pidä vasemman käden kämmen avattuna ja vaakasuorassa ja oikean käden sormenpäät kohti-

35 OPS M1-1, /46 suorassa kosketuksessa vasemman käden kämmeneen (niin, että muodostuu T ). Vedä sitten oikea käsi irti vasemmasta. Älä irrota ulkoista voimanlähdettä ilman ohjaamomiehistön lupaa. Yöllä voidaan käyttää myös valaistuja sauvoja T-kuvion muodostamiseen pään yläpuolelle. Pidä oikeaa käsivartta sivulla ja vasenta käsivartta koholla pään korkeuden yläpuolella 45 asteen kulmassa vartalosta. Liikuta oikeaa käsivartta lakaisuliikettä muistuttavalla tavalla kohti vasenta olkapäätä. Huom. Tämä merkki on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa silloin, kun ilmaaluksessa on sisäänvedettävät portaat sen etuosassa. 27. Kielteinen vastaus (teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitomerkki) Pidä oikea käsivarsi suoraan sivulla olkapään korkeudella 90 asteen kulmassa vartalosta ja osoita sauvalla tai peukalolla alas. Pidä vasen käsi sivulla polven korkeudella. 28. Käytettävä puhelinyhteyttä (teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitomerkki) Ojenna molemmat käsivarret sivulle 90 asteen kulmaan vartalosta ja peitä sitten molemmat korvat käsillä. 29. Portaiden avaaminen/sulkeminen (teknisen ja palvelutehtävissä toimivan henkilöstön yhteydenpitomerkki) Ilma-aluksen ohjaajalta merkinantajalle Huom.1 Seuraavat merkit on tarkoitettu ilma-aluksen ohjaajan annettavaksi ohjaamosta käsillä, joiden tulee olla selvästi merkinantajan näkyvissä ja tarvittaessa valaistut merkinantojen havaitsemisen helpottamiseksi. Huom.2 Ilma-aluksen moottorit on numeroitu oikealta vasemmalle ilma-alukseen päin kääntyneestä merkinantajasta katsottuna (ts. moottori nro 1 on uloimpana vasemmalla ohjaamosta katsottuna). 1. Jarrut Huom. Jarrutuksen ja jarrujen päästämisen tulee tapahtua vastaavasti samalla hetkellä, kun käsi puristetaan nyrkkiin tai sormet ojennetaan suoriksi. a) Jarrutan: Kyynärvarsi kohotetaan vaakasuoraan kasvojen eteen sormet suoriksi ojennettuina, sitten käsi puristetaan nyrkkiin. b) Päästän jarrut: Kyynärvarsi kohotetaan vaakasuoraan kasvojen eteen käsi nyrkissä, sitten sormet ojennetaan suoriksi. 2. Pyöräpukit a) Aseta pyöräpukit: Kädet eteen ojennettuina kämmenet ulospäin, sitten kädet vedetään ristikkäin kasvojen eteen. b) Poista pyöräpukit: Kädet ristikkäin kasvojen edessä kämmenet ulospäin, sitten ojennetaan kädet eteen.