arja suorsa-rannanmäki opettajan opas colour keys the piano a bc

Transkriptio

1 arja suorsa-rannanmäki opettajan opas colour keys the piano a bc

2 10 matkalla musiikkimaahan Olipa kerran Musiikkimaahan lähdetään pienen tarinan saattamana. Lisää juoneen omiasi ja anna mielikuvituksen lentää! Hyvää matkaa! 10 olipa kerran pikku-do Pikkuruisen avaruusraketin ovi oli avattu selkosen selälleen. Oven kynnyksellä seisoi tyytyväinen Pikku-do. Pikku-do oli laittanut rakettinsa sangen viihtyisäksi matkaa varten. Oli pehmeät nojatuolit, pöytä notkui ihania matkaeväitä ja matkakirjasto odotti lukijoitaan. Pikku-do oli hankkinut uudet, upeat musiikkilaitteet ja monta, monta jännittävää elokuvaa pitkän seikkailun varalle. Kaikki oli siis valmista. Pikku-do odotteli innoissaan ystäviään, jotka tuolta jo saapuivatkin kimpsuineen ja kampsuineen. Kun kaikki olivat asettuneet mukavasti paikoilleen, Pikku-do tarkisti vielä, että hänen aivan erityinen matkalaukkunsa oli varmasti mukana. Sitten Pikku-do antoi lähtökuulutuksen: Tervetuloa Musicairin lennolle numero 1 Musiikkimaahan. Toivotan kaikille hyvää matkaa! 2

3 11 auringon valtakunta Kierrettyään hyvän aikaa avaruudessa Pikku-do näki suuren keltaisen auringon hymyilevän ystävällisesti. Auringon ympärillä kierteli kauniita, erivärisiä planeettoja. Niinpä Pikku-do suuntasi rakettinsa kohti Auringon valtakuntaa, jota kutsutaan Aurinkokunnaksi. Nyt piti vain löytää se sinivihreä Maa-planeetta. Pikku-do nimittäin tiesi, että Musiikkimaa sijaitsee juuri siellä! 12 maapallo Hei, tuollahan se on! huudahtivat kaikki yhteen ääneen. Missähän se Musiikkimaa sitten onkaan? Kauanko vielä kestää, ennen kuin saavumme perille? 3

4 13 musiikkimaata näkyvissä! Laskeudumme hetken kuluttua Musiikkimaan lentokentälle. Olkaa hyvät ja kiinnittäkää turvavyönne! Ja ketkähän mahtoivatkaan olla vastaanottamassa Pikku-do:ta ja hänen ystäviään? 14 musiikkimaan asukkaat Musiikkimaan asukkaat ovat: Dino, Norsu, Karhu, Isä, Äiti, Lintu, Pilvet, Tähdet ja Aurinko. Mikäli ilmenee, etteivät termit Isä ja Äiti ole toimivia oppilaan kannalta, opettajan on hyvä pohtia muita nimivaihtoehtoja. Voidaan puhua vaikkapa mummista ja ukista, tädistä ja sedästä, rouvasta ja herrasta jne. 4

5 15 värinauha sekä musiikkimaan asukkaat koskettimistolla. Koskettimiston taakse asetetaan värinauha oktaavialojen hahmottamista varten. Kukin väri vastaa tiettyä oktaavialaa. Värinauha osoittaa eriväristen asukkaiden asuinpaikat koskettimistolla. Kullakin Musiikkimaan asukkaalla on oma värinsä sen mukaan, millä oktaavialalla ne asuvat. Asukkaiden värit ja oktaavialat vastaavat toisiaan seuraavasti: Dino Norsu Karhu Isä Äiti Lintu Pilvet Tähdet Aurinko lila harmaa vihreä punainen sininen keltainen vaal.sininen hopea (vaal.harmaa) kulta (oranssinkelt.) sub.kontra kontra suuri pieni 1-viivainen 2-viivainen 3-viivainen 4-viivainen 5-viivainen Esimerkiksi lintu voi laulaa ja soittaa kaikilla keltaisen alueen koskettimilla, niin valkoisilla kuin mustillakin. Tutki lapsen kanssa yhdessä erivärisiä oktaavialoja: kuka asuu vihreällä alueella, kuka vaaleansinisellä? Minkä värisiä tähdet ovat? Missä ne tuikkivat? Missä Dino asuu? Minkä värinen sen koti on? Kuka asuu punaisella alueella? Jne Tutustutaan sorminumeroihin. 5

6 ta 16 rytmitehtävät Tehtävät taputetaan, sanotaan rytminimillä eli tititoidaan ja soitetaan. Sivulle 24 asti harjoitukset soitetaan kädet erikseen. Rytmitehtävät soitetaan non legatossa. Katso sivu 60 ohjeineen. 16 ta Neljäsosanuotti ¼-nuottia kutsutaan nimellä ta. Se antaa perussykkeen kaikille tehtäville. Rytmitavujen kirjoittamisessa käytetään ns. piippukirjoitusta. Näiden merkkien piirtäminen on lapsille helppoa. ta-nuottien syke haetaan ensin ilman nuottikuvaa taputtaen tai kävelemällä taputuksen tahdissa. Myöhemmin opettaja antaa lähtömerkin sanomalla rytmikkäästi val-mis, jolloin yksi tavu vastaa ta-nuottia. Taputetaan ta-nuotteja kämmenet toisiaan vasten ja sanotaan samalla ta, ta jne. eli tititoidaan kunnes syke on löytynyt. Pianonsoittajan on hyvä harjoitella rytmejä myös taputtamalla kämmenillä syliin käsien koordinoinnin harjoituttamista varten. Näin valmistetaan itse soittamista. Jatketaan taputtamista nuottikuvaan katsoen ja pyritään sykkeen säilyttämiseen tehtävän aikana. Otetaan sanat mukaan: Di-no, Nor-su, Kar-hu, I-sä jne. Edelleen yksi tavu vastaa ta-nuottia. ta-nuottien opettelussa voidaan käyttää lasten kaksitavuisia nimiä, opettajan nimeä, kavereitten nimiä jne. Sana-assosiaatiot ovat käteviä kaikkien rytmien opettelussa. Jotta lapsen katse pysyisi nuoteissa ja rytmin syke ei häiriintyisi, opettajan on hyvä näyttää seuraavana vuorossa olevat nuotit eli ennakoida tuleva tilanne ja johdatella lapsi siihen joustavasti. Tavoitteena on, että oppilaat löytävät kehossaan selkeän pulssin tunteen ja tutustuvat ta-merkkiin. Käden asento Alusta alkaen lasta johdatellaan rentoon ja joustavaan käsivarren ja ranteen käyttöön. Luonteva käden asento löytyy helposti pudottamalla kädet syliin kämmenselkä alaspäin: sormet ovat pehmeästi kaarellaan ja ranteet sekä kyynärvarret lepäävät painollaan. Kämmeniä voi verrata 6

7 vaikkapa pehmoiseen linnunpesään tai kutsua soittopesäksi. Sitten pesä käännetään toisinpäin ja ihaillaan sen muotoa; rystysetkin ovat luontevasti näkyvissä. Soitetaan soittopesillä syliin ta-nuotteja ja annetaan käsivarsien ja ranteiden joustaa luontevasti. Istuma-asento Myös istuma-asentoa voidaan etsiä pienen leikin avulla tuolilla istuen: Kissa nukkuu selkä pyöreänä. Vähitellen se heräilee ja suoristaa selkänsä luontevan ryhdikkääksi. Pääkin kohoaa ylväästi niin, että se voi kannatella vaikka kruunua tai taikurin hattua! Hyvä ja vakaa istuma-asento edellyttää, että lapsella on vankka tuki jalkojen alla. Useimmiten pikkupianistit tarvitsevat jakkaran jalkojensa alle. Nyt tehtävä soitetaan. Niin sanottuja vääriä ääniä ei ole. Pyritään vain löytämään oikea väri eli se oktaaviala, jolta kukin asukas soittaa omat tanuottinsa. Harjoitus voidaan toteuttaa aluksi myös koko kämmenellä. Kun oktaavialat ovat löytyneet ja syke alkaa pysyä, voidaan tehtävää harjoitella seuraavasti: vk (vasen käsi) soittaa keskisormella alimmat rekisterit Dinosta Isään ja ok (oikea käsi) keskisormella rekisterit Äidistä ylöspäin. Keskisormella soittaminen auttaa käden tasapainon löytämistä. Alkuvaiheessa voi toki käyttää muitakin sormia; oleellista on, että lapsi oppii löytämään ta-nuotit merkityiltä oktaavialoilta ja pääsee kokemaan rytmin virtaavan sykkeen soittaessaan. 7

8 18 ti-ti Kahdeksasosanuotit ta-nuotin jälkeen mukaan tulevat ti-ti-nuotit. Yksi ti-nuotti vastaa yhtä 1/8-nuottia. ti-tinuotit yhdistetään ta-nuotteihin. Nekin opetellaan käyttämällä tititointia ja nimiassosiaatioita (esim. tui-ki tui-ki täh-ti = ti-ti ti-ti ta ta). Juna symbolisoi 140 km tunnissa kiitäviä ti-ti-nuotteja, auto taas 70 km tunnissa köröttäviä ta-nuotteja. ti - ti Tavallisen taputtamisen sijaan ti-ti- ja ta-nuotteja kannattaa taputtaa seuraavalla tavalla: nopeammat ja keveämmät ti-ti-nuotit taputetaan etu- ja keskisormella toisen käden kämmentä vasten, jolloin nopeiden nuottien taputtaminen käy ketterämmin kuin koko kämmentä käyttäen. ta-nuotit taputetaan tavalliseen tapaan. Näin harjoitellen rytmisäkeitten sisällä olevat vaihdot lyhyemmistä nuoteista pitempiin tulevat lapselle fyysisen kokemuksen kautta hyvin konkreettisiksi. Tehtävä taputetaan samalla tititoiden. ok:n ja vk:n stemmat voi jakaa oppilaitten kesken siten, että toiset taputtavat ja tititoivat linnun nuotteja ja toiset isän nuotteja. Harjoitus kannattaa soittaa sylissä : linnun tehtävä oikealla kädellä ja sitten isän tehtävä vasemmalla kädellä. Lopuksi soitetaan pianolla kädet erikseen ti-ti-nuotit kepeällä liikkeellä ja ta-nuotit joustaen. Soittotehtävänkin voi jakaa: toinen oppilas soittaa linnun stemman ja toinen isän stemman. 19 höpötys Hih-hih-hii! Hah-hah-Haa (Arja Suorsa-Rannanmäki) 19 nallen tassut Nalle tallustaa (Arja Suorsa-Rannanmäki) 8

9 (tau) 20 tau Neljäsosatauko Lapset toimivat mieluummin aktiivisesti kuin ovat paikallaan mitään tekemättä. Tauon aikana on hyvä tehdä jotain, joka samalla ilmentää hiljaisuutta. Kynttilän voi hiljaa puhaltaa sammuksiin ja auringon eteen menneen pilven pois auringon tieltä. Tauon aikana voi puhaltaa tai kuiskata hiljaa tau. Tititoidaan ja soitetaan. 21 ta-a Puolinuotti Puolinuottia taputettaessa kädet jäävät lyönnin jälkeen yhteen ja käsien annetaan joustaa niin, että lapsen on mahdollista tuntea ta-a-nuotin sisällään pitämät kaksi sykettä. Sanotaan ensimmäistä tavua painottaen ta-a. Puolinuotin kestoa havainnollistetaan laivan hitaalla liikkeellä ja nuotin sykettä kahdella aallolla. Tititoinnin jälkeen kappale soitetaan: ta-nuotit joustavasti ja ta-a-nuotit syvemmällä joustolla täyteen kestoonsa. ta-a oppilaan ja opettajan sivut Kirjassa on vapaita sivuja, joille oppilas voi kirjoittaa rytmejä ja pieniä sävelmiä. Opettajan on hyvä kannustaa lasta soittamaan omat nuottikirjoituksensa. Tarvittaessa opettaja opastaa lasta tehtävien kirjoittamisessa. Opettaja voi käyttää sivuja esimerkiksi selkiyttämään jotain opetettavaa asiaa. Sivut tarjoavat opettajalle myös tilaa kirjoittaa muita kuin aapisessa olevia lasten- ja kansanlauluja. Etenkin oman maan laulut ovat suositeltavaa lisäohjelmistoa. Mikään ei estä opettajaa laatimasta uusia kappaleita. 9

10 24 soitetaan kädet yhdessä Tästä lähtien kädet soittavat yhdessä, ensin unisonossa, sitten vuorotellen ja lopulta erilaisia stemmoja yhtä aikaa. Tästä eteenpäin käytetään myös kappaleiden lopussa olevaa kaksoispalkkia. Sitä voi kutsua esimerkiksi musiikkitalon päätyseinäksi. Käsien koordinaation vuoksi käsien yhteissoittotehtäviä on hyvä harjoitella ennen pianolla soittamista taputtaen rytmiä molemmilla käsillä syliin. Tätä harjoittelua voidaan kutsua esimerkiksi taika- tai leikkipianolla soittamiseksi. 25 eriväriset soittoparit Soitetaan eri värisillä oktaavialojen yhdistelmillä, jotta koskettimisto tulisi tutuksi koko laajuudeltaan. Oppilas voi kirjoittaa kuhunkin tyhjään soittoparitehtävään tuttuja rytmimerkkejä siten, että soittopareille tulee samanlaiset rytmit. Sitten omat rytmikappaleet soitetaan. Huom! Jatka tästä eteenpäin sitten, kun lapsi tuntee perusrytmit eli tunnistaa nuoteista rytmimerkit, osaa piirtää ja taputtaa ne. 26 kertauskaverit Kertausmerkki Tutustutaan kertausmerkkiin. Kuvassa uteliaat silmäparit seuraavat lähestyviä ta-nuotteja. Voidaan puhua vaikkapa kertauskavereista, jotka haluavat kuulla kappaleen uudelleen. Silmäpareja voidaan verrata kertausmerkin pisteisiin. Lapselle selvitetään kertausmerkin tehtävä: kun kappaleen lopussa on kertausmerkki, tehtävä soitetaan uudelleen. 10

11 solo tutti 28 soolo ja tutti Tähän asti kappaleet on soitettu joko kädet erikseen tai yhteen. Nyt tutustutaan soolo- ja tuttijaksoihin tehtävän sisällä. Samalla harjoitetaan käsien välistä koordinaatiota ja tarkastellaan kappaleen muotorakennetta. Jatkossa seuraavat kappaleet on sovitettu sisältämään sekä soolo- että tuttijaksoja. Muotorakenteen havainnollistamisesta lisää sivun 61 ohjeissa. 29 kepeä tanssi. elefantti ja dino. Soita kappaleet tanssillisesti! Opettajan on hyvä säestää ensimmäinen tehtävä kepeän valssin tapaan. Toinen kappale alkaa ta-nuotin koholla. Paino tulee ta-a-nuotille. On tärkeää, että opettaja tukee selkeästi soitollaan tehtävien kolmijakoista rytmin sykettä. forte piano 34 forte ja piano Tutustutaan forteen ja pianoon, crescendoon ja diminuendoon. On hyvin tarkoituksenmukaista, että lapsi saa taputtaessaan, laulaessaan ja soittaessaan eläytyä koko olemuksellaan dynamiikkaan ja sen vaihteluihin. Jotta dynaamiset vaihtelut tulisivat lapselle konkreettisiksi, niitä harjoitellaan omaa ääntä käyttäen esimerkiksi seuraavalla tavalla: taputetaan voimakkaasti ja aktiivisin liikkein ta-nuotteja ja sanotaan suurella äänellä for-te! Vastaavasti taputetaan ta-nuotteja salaperäisesti ja vähemmän aktiivisin liikkein ja sanotaan hiljaa pia-no. Käytä dynaamisia vaihteluita myös jatkossa ja merkitse ne nuotteihin! 11

12 crescendo diminuendo 35 crescendo ja diminuendo Myös crescendoon ja diminuendoon tutustutaan oman äänen kautta. Helpoimmin se käy tititoimalla ja yhtä aikaa taputtamalla esim. ti-ti ti-ti ta ta, jolloin ääni voimistuu koko ajan, ja samanlaisella rytmisäkeellä vastaten, jolloin ääni vastaavasti hiljenee. Sivun ensimmäinen tehtävä on hauska harjoitella seuraavasti: kappaleen rytmiä ja dynamiikkaa käyttäen sanotaan cres-cen-do ja di-mi-nu-en-do (ta ta ta ta ti-ti ti-ti ta-a). Näin lapsi saa kokea dynaamiset vaihtelut fyysisesti omassa kehossaan. Crescendoa ja diminuendoa voi kokeilla myös laulamalla esimerkiksi laulua Satu meni saunaan. Ensimmäistä säettä (sa-tu me-ni sau-naan) laulettaessa tehdään crescendo ja jälkimmäisessä (pa-ni lau-kun nau-laan) diminuendo. Lisäksi elämystä voi vahvistaa ottamalla kehon liikkeet mukaan harjoitukseen. Pidetään kämmenet vastakkain hartioiden korkeudella, käsivarret kehoa vasten. Aletaan laulaa hiljaa ensimmäistä säettä, jolloin käsivarret avautuvat portaattomasti crescendon aikana. Säkeen lopussa forten aikana käsivarret ovat auki kohtisuoraan sivuille. Toisen säkeen aikana kädet palaavat diminuendon myötä lähtöasentoon. Liikettä voi verrata vaikkapa harmonikan palkeitten edestakaiseen avaamiseen ja sulkemiseen. Nyt on hyvä soittamalla kerrata joitakin aikaisempia rytmiosaston tehtäviä dynamiikan harjoittamiseksi. Valitaan dynamiikka ja kirjoitetaan merkit nuotteihin. Sitten pienet rytmikappaleet taputetaan, tititoidaan ja soitetaan elävästi dynamiikkaa merkkien mukaan vaihdellen. Taputuksen, tititoinnin ja soiton aikana lapsi voi toteuttaa tehtävän dynamiikkaa myös omaa ääntään käyttäen. Muista dynamiikka myös jatkossa! 12

13 colour lift värihissillä ylös ja alas erivärisiin kerroksiin! Värihissin tarkoituksena on rohkaista lasta soittamaan koskettimiston koko laajuudella. Samalla harjoitellaan käsien siirtoa eri oktaavialoille sekä toistensa yli. Kuva hissistä tulee usein vastaan seuraavilla sivuilla. Se kehottaa siirtämään kappaleita myös muille kuin nuoteissa merkityille oktaavialoille. 38 hissi nousee! Soita kappale ensin ok:lla tai vk:lla (huomioi oikea- tai vasenkätisyys). Vaihda sitten kättä ja soita tehtävä uudelleen. Lopuksi soita karhun ja isän nuotit vk:lla ja äidin ja linnun nuotit ok:lla. 39 hissi laskee! Soita kappale ensin oikealla tai vasemmalla kädellä. Vaihda kättä ja soita tehtävä uudelleen. Lopuksi soita linnun ja äidin nuotit ok:lla ja isän ja karhun nuotit vk:lla. 13

14 40 41 kädet soittavat toistensa yli Sivulla 40 vk liikkuu ok:n yli ja soittaa punaiset ja keltaiset nuotit. ok pysyy omalla oktaavialallaan ja soittaa siniset nuotit. Sivulla 41 ok liikkuu vk:n yli ja soittaa keltaiset ja hopeanväriset nuotit. vk pysyy omalla oktaavialallaan ja soittaa vaaleansiniset nuotit. Anna oppilaan värittää rytmipartituurin alussa olevat oktaavialoja havainnollistavat viivat haluamillaan symboliväreillä. ta-nuotit kirjoitetaan vastaavilla väreillä. 46 musiikkimaassa lauletaan Musiikkimaalaiset laulavat yhdessä do-laulua. Norsu töräyttelee kärsällään komeita, matalia ääniä, karhu laulaa pehmeästi murahdellen. Isä laulaa matalammalta kuin äiti, lintu livertää kirkkaalla korkealla äänellä. Kuinka pilvi humisee? Entä tähdet? Mitä kuuluu tuikkivalta tähtitaivaalta? Kuka tietää millainen on auringon laulu? do:ta tervehditään do-käsimerkillä. käsimerkeistä Menetelmässä käytetään kutakin säveltä vastaavaa käsimerkkiä. Niitä käyttäen sävelten väliset suhteet tulevat konkreettisiksi. Käsimerkkejä käyttäen sävelmät solmisoidaan eli lauletaan solmisaationimillä. Ensimmäiseksi tutustutaan do-käsimerkkiin. do 14

15 47 nuottien koti ja do-avain Nuotit tarvitsevat oman kodin. Nuoteille aletaan rakentaa kerros kerrokselta omaa kotitaloa eli nuottiviivastoa. Kotiin pääsee do-avaimella. Tästä lähtien soitetaan pieniä kappaleita. Piippukirjoituksesta siirrytään käyttämään tavallisia nuotteja. œ œ 15

16 do c-do 48 do do:lla tarkoitetaan duurisävellajin toonikaa eli pohjasäveltä, c-duurissa c-do, d-duurissa d-do, e-duurissa e-do etc. Huom! do:n fiksaantumista c:ksi tulee ehdottomasti välttää! Siksi jo alussa käytetään kahta eri do:ta: c-do:ta ja d-do:ta, sillä tässä menetelmässä käytetään nimenomaan relatiivista solmisaatiota, johon käsite liikkuva do viittaa. Vältä väärinkäsityksen syntymistä alusta alkaen! c-do koskettimistolla Ennen nuottikuvaan siirtymistä do:hon tutustutaan ensin koskettimistolla. Sivulla havainnollistetaan do:n konkreettista sijaintia koskettimistolla. do-hahmolla on jalassaan flex-merkkiset hyppykengät, joilla se tarvittaessa hyppää uuteen kohteeseen koskettimistolla eli koskettimelle, joka edustaa käytettävän duurisävellajin toonikaa (c-duurissa kosketin c, d-duurissa kosketin d etc.). Ensin tutustutaan c-do:hon koskettimistolla. Etsitään pianosta kaikki c-koskettimet. 16

17 49 yhden viivan väriviivasto do-avaimen merkitys Aloitusasemat Aluksi käytetään yhden viivan väriviivastoa. do-avain osoittaa do:n asuinpaikan viivastolla. do asuu viivan alla tai viivalla riippuen siitä, käytetäänkö c-do:ta vai d-do:ta: c-do asuu viivan alla ja d-do asuu viivalla. Aluksi sävelmät ovat c- tai d-duurissa. Aloitusasemina käytetään linnun ja isän oktaavialueita (keltainen ja punainen oktaavialue). Viivaston alussa on lyhyt pätkä perinteistä viivastoa. Viivat on väritetty väriviivaston oktaavialojen mukaan. Myös g- ja f-avaimet ovat näkyvillä, jotta perinteinen nuottikuva painuisi oppilaan mieleen jo ennen kuin sitä aletaan varsinaisesti käyttää. Viivastolle kirjoitettujen nuottien lisäksi kappaleissa tarvittavien nuottien paikat on osoitettu koskettimistolla pienillä palloilla: do-kappaleissa c-do c-koskettimen kohdalle ja d-do d-koskettimen kohdalle. Samaan tapaan do-re-kappaleissa do on osoitettu c-duurissa c-koskettimen kohdalle ja re d-koskettimen kohdalle ja d-duurissa vastaavasti d-do d-koskettimen kohdalle ja re e-koskettimen kohdalle. do-re-sävelmistä lähtien kappaleissa tarvittavia ääniä vastaavat solmisaationimet näkyvät koskettimiston takana olevalla väriliuskalla. Fyysiselle väriliuskalle solmisaationimiä ei tule kirjoittaa. Solmisaationimiä voidaan kutsua laulunimiksi. Absoluuttisia nimiä voidaan aluksi kutsua koskettimien nimiksi. Koskettimien nimet on kirjoitettu koskettimiston alapuolelle. Koskettimien nimet tulevat tutuiksi myös transponoitaessa. Transponointia havainnollistetaan sivulta 64 alkaen. c-do viivastolla do-avain osoittaa c-do:n paikan viivan alle. Asian muistiinpainamista voi harjoittaa pienellä lorulla. Käytetään rytmiä ti-ti ti-ti ta ta ja kysytään: mis-sä a-suu c-do? Käytetään rytmiä ti-ti ta ta z ja vastataan: vii-van al-la. Lapsi voi kirjoittaa tienviittaan c-kirjaimella alkavia sanoja. &? œ œ 17

18 50 city maraton. london city. Laulut solmisoidaan käsimerkkiä käyttäen. Samalla käsi myös iskuttaa sykettä ranteesta lähtevällä liikkeellä. Kättä vaihdetaan stemman mukaan. Ennen soittoa stemmojen rytmit taputetaan syliin. Maratonin juoksijoita, tyttöä ja poikaa monta. (Arja Suorsa-Rannanmäki) Lontooseen, sinne matkaa teen! (Arja Suorsa-Rannanmäki) movable do 51 do vaeltaa koskettimistolla Movable do Kuvassa do vaeltaa koskettimistolla matkalaukkuineen. Kuva havainnollistaa do:n liikkuvuutta (movable do) ja johdattelee transponointiin. Kun lapsi on oppinut kappaleen ulkoa, hän voi soittaa sen korvakuulolta alkaen miltä tahansa koskettimelta. Katso lisää transponoinnista sivun 64 ohjeista. 18

19 do d-do 52 d-do koskettimistolla do on hypännyt flex-tossuillaan d-koskettimistolle. Etsitään pianosta kaikki d-koskettimet. 53 d-do viivastolla do-avaimen sakaroiden välissä olevalla viivalla on d-do:n paikka. Muistiloru: mis-sä a-suu d-do (ti-ti ti-ti ta ta)? Vastataan: viival-la (ta ta ta z)! Lapsi voi kirjoittaa tienviittaan d-kirjaimella alkavia sanoja. &? œ œ 19

20 54 dalmatialainen haukkuu! danielin ja danielan juoksukilpailu Ennen soittoa kappale lauletaan sanoilla, stemmojen rytmit taputetaan syliin ja sävelmä solmisoidaan. Tässä haukkuu Dalmatialainen! (Arja Suorsa-Rannanmäki) Juostaan kilpaa, juostaan kilpaa, huh, huh! (Arja Suorsa-Rannanmäki) do-kappaleet Kappaleiden stemmat taputetaan ja samalla tititoidaan. Sitten linnun ja isän stemmat ok:lle ja vk:lle taputetaan syliin. Lauletaan do-säveliä käsimerkkiä käyttäen. Samalla käsi myös iskuttaa sykettä ranteesta lähtevällä liikkeellä. Sitten kappale soitetaan: ti-ti-nuotit kepeästi, ta-nuotit joustavasti ja ta-a-nuotit syvemmällä joustolla täyteen kestoonsa. Soiton lisäksi kappaleita on hyvä laulaa sekä laulun sanoilla että solmisoiden myös soiton aikana. Sanat antavat sisältöä ja ovat etenkin alkuvaiheessa keskeisiä, kun soitettava ohjelmisto koostuu vain muutaman sävelen tehtävistä. Solmisoiminen soiton aikana harjaannuttaa kuuntelun ja sormien yhteistoimintaa. Jos soitettaessa tititoidaan, sekin kannattaa tehdä laulaen DO-RE re-käsimerkki Sävelaskelrappuset re c-do Tutustutaan re-säveleen. Opetellaan re-käsimerkki. Sävelten välistä suhdetta havainnollistetaan sävelaskelrappusin. Esitellään do-re-sävelten paikat koskettimistolla ja viivastolla c-do:ta käyttäen. Opettaja laulaa malliksi käsimerkkejä käyttäen do- ja re-säveliä, ja lapset seuraavat perässä. Opettaja laulattaa säveliä näyttäen niitä ensin rappusilta ja sitten viivastolta. Relatiivista solmisaatiota käyttäen sävelkorvaa harjoitutetaan laulamalla sävelmiä eri sävelkorkeuk- c-do silta. Uudelta sävelkorkeudelta aloitettaessa do:ta täytyy ensin virittää ennen sävelmän laulamista. Opettaja laulaa do:ta malliksi ja kokeilee jokaisen 20

21 oppilaan kanssa erikseen, löytyykö opettajalle ja oppilaalle yhteinen do. Opettaja mukautuu lapselle helppoon säveltasoon. Sitten do:ta kokeillaan kaikki yhdessä. Varsinkin alkuvaiheessa lapsen on vaikea kuulla omaa ääntään silloin, kun muut laulavat mukana. Yksin laulaen sävelpuhtaus löytyy joskus paremmin. On tärkeää löytää jokaiselle oppilaalle oma ja sopiva sävelkorkeus. Käsimerkeillä opettaja voi havainnollistaa harjoituksia siten, että hän käyttää käsimerkkejä pitäen kättään sananmukaisesti alhaalla silloin kun lauletaan matalalta, ylhäällä korkealta laulettaessa ja vastaavasti keskivartalon kohdalla, jos halutaan laulaa keskialueella. Lapset matkivat perässä. Tärkeintä on, että sävelmiä lauletaan elävästi eri nyanssein ja eri korkeuksilta kuitenkin niin, että korkeustaso on lapselle mahdollinen. do-re-sävelikön voi soittaa kädet erikseen tai yhteen. On hyvä antaa oppilaan etsiä ja soittaa eri oktaavialojen c-koskettimilta alkavia do-re-sävelikköjä. do-re-kappaleet soitetaan sormituksilla: ok sormet 2-3 ja vk sormet 3-2. Opettaja voi tarvittaessa valita jonkin muun sormituksen. d-do d-do d-do:ta käyttäen toimitaan kuten edellä. Sävelikön voi soittaa kädet erikseen tai yhteen. On hyvä antaa oppilaan etsiä ja soittaa eri oktaavialojen d-koskettimilta alkavia do-re-sävelikköjä. 58 äiti keittää kahvia nalle poimii marjoja Äiti keittää kahvia. (Arja Suorsa-Rannanmäki) Nalle poimii marjoja. (Jorma Ollaranta) 59 oppilaan sivu Vie Musiikkimaan asukkaat kotiin! Käytä värikyniä. 21

22 non legato 60 non legato. kissa ja pallo Non legato (ei sitoen) on alkuvaiheessa pianonsoiton keskeisin kosketustapa. Kuvan Non legato -kissa hypähtelee tassuillaan samalla tavalla notkeasti kuin non legatossa soittavat sormetkin. Non-legato soittoa voi verrata myös pallon pompotteluun. Tällainen soittotapa mahdollistaa käden pysymisen notkeana ja edistää samalla sormien eriytymistä. Liian aikaisin aloitettu legato-soitto saattaa jäykistää kättä. Opettaja soittaa malliksi jonkin kappaleen non legatossa. Usein lapsen oppimista vahvistaa se, kun opettaja antaa oppilaan käden levätä opettajan käden varassa ja näin tuntea oikean soittoliikkeen, jota lapsi voi matkia. Muista vapaa ranne ja käsivarsi. Artikulaatiosta: Samoja kappaleita voi soittaa monin eri artikuloinnein, ja siksi artikulaatiomerkintöjä ei ole kirjoitettu valmiiksi nuotteihin. Opettaja valitsee artikulaation harkintansa mukaan kullekin oppilaalle ja kappaleen luonteeseen sopivaksi ja kirjoittaa merkinnät nuottiin. On suositeltavaa kirjoittaa merkinnät vasta, kun oppilas hallitsee uuden kosketustavan käytännössä. Näin lapsi saa edetä oman konkreettisen kokemuksensa kautta abstraktin merkinnän sisäistämiseen. 22

23 61 mehiläinen ja nalle Mehiläinen ahertaa. Nalle-karhu tallustaa. Surinaa, murinaa. Nalle tahtoo hunajaa. (Jorma Ollaranta) Samanlainen vai erilainen? Vai melkein samanlainen? Muotorakenne: Muotorakenteiden tarkastelu saattaa joskus jäädä rytmien ja melodioitten varjoon pienten lasten opetuksessa. Sävelmien kuuntelemisen, taputtamisen, laulamisen ja soittamisen lisäksi kappaleen muotoa ja säkeiden vastaavuutta ja eroavuutta voidaan vertailla, visualisoida ja konkretisoida piirtämällä tai rakentamalla. Lasten ja opettajan keksimillä ja piirtämillä (taulu on oiva opetusväline) kuvilla voidaan kappaleen rakennetta avata lapselle helposti ja yksinkertaisesti: esimerkiksi Aurinko-laulussa (s. 63) on 4 säettä, joista kolme on samanlaisia ja yksi (toiseksi viimeinen säe) erilainen. Sovitaan samanlaisten säkeitten symbolihahmoksi esimerkiksi kissa ja erilaisen säkeen symboliksi koira. Näin saadaan Aurinko-laulun yksinkertainen muotorakenne: kissa-kissa-koira-kissa. Kun piirrokset ovat valmiina taululla, sävelmä lauletaan kuvia lukemalla. Joissakin sävelmissä esiintyy lähes vaan ei täsmälleen samanlaisia säkeitä. Säkeen kertautuessa sitä on voitu muokata jonkin verran vaikkapa rytmisesti kuten Molla-Maija-kappaleessa (katso s. 75). Tuossa sävelmässä on kuusi säettä: ensin kaksi keskenään samanlaista ja taas kaksi (3. ja 4. säe) keskenään samanlaista säettä. Viides säe on melkein samanlainen ensimmäisen ja toisen säkeen kanssa. Siinä on kuitenkin pieni rytminen muutos. Viimeinen säe on identtinen ensimmäisen ja toisen säkeen kanssa. Tutkitaan kappaleen muotorakennetta vaikkapa seuraavin kuvin: piirretään Molla-Maija kuvaamaan ensimmäistä säettä. Piirretään vielä toinen Molla- Maija symbolisoimaan toista säettä, joka on samanlainen kuin ensimmäinenkin säe. Kolmatta ja neljättä keskenään samanlaista säettä voisi kuvata kaksi poikaa. Viides säe on melkein samanlainen kuin ensimmäistä ja toista säettä symbolisoiva Molla-Maija: pientä eroa kuvaamaan Molla-Maijalle voisi piirtää vaikka rusetin päähän! Nopeasti ja kätevästi muotorakenteiden havainnollistaminen käy duplolegojen avulla: asetetaan jonoon kutakin säettä symbolisoiva lego ja kappaleen rakenne aukenee hetkessä. 23

24 legato Opasta lasta käyttämään dynaamisia vaihteluita ja merkitse valittu dynamiikka nuotteihin. Kun kappale sujuu, on aika käyttää värihissiä. 62 legato-kissa kävelee Non legato on oppilaalle jo tuttu soittotapa. Äänet soivat toisistaan erillään, ja sormet hypähtelevät koskettimilla ja nappaavat kunkin äänen vuorollaan. Nyt opettaja soittaa malliksi jonkin sävelmän legatossa. Oppilas kuuntelee tarkasti, eikä vielä katso, miten opettaja soittaa. Silmien kiinnipitäminen voi vielä herkistää kuuntelua. Miltä soitto kuulostaa? Soivatko äänet erikseen vai kuulostavatko ne siltä kuin ne olisivat kiinni toisissaan, sidottu yhteen? Yhtälailla legaton kuuntelua voi harjoitella laulamisen avulla. Laulaminen auttaa myös non legaton ja legaton selvittämisessä. Legatoa voi verrata kävelemiseen. Kävellessä jälkimmäinen jalka nousee vasta kun edellinen on jo astunut maahan. Tätä kannattaa kokeilla oppilaan kanssa ihan käytännössä. Soitettaessa legatossa sormia käytetään aivan kuin ne kävelisivät: toinen sormi nousee vasta, kun seuraava soittaa. Opetellaan legato-soittoa do-re-sävelin sekä legato-kaari ja sen merkitys. œ œ 63 aurinko Aurinko, aurinko, korkealla taivahalla loistaa jo. (Sinikka Larjavaara) Kokeillaan legatoa ta-nuoteista koostuvissa säkeissä. Jos oppilas pystyy soittamaan legatossa käsien jännittymättä, soitetaan ta-nuoteista muodostetut säkeet legatossa. Opettaja kirjoittaa legato-kaaren nuottiin. ti-ti:t soitetaan non legatossa. Mikäli oppilaalla ei ole vielä valmiuksia legato-soittoon, soitetaan kappale tuttuun tapaan non legatossa. Legatoa voi alkaa vähitellen viljellä jatkossa muissa kappaleissa opettajan harkinnan mukaan. Tutkitaan kappaleen muotorakennetta. Katso vinkkejä sivun 61 ohjeista. Käytä dynamiikkaa. 24

25 transposition do re mi fa so 64 transponointi do matkustaa Kuvan koskettimistolla do matkalaukkuineen matkustaa eri kohteisiin eli eri koskettimille. Transponointi alkaa ja do:na eli duurisävellajin toonikana (pohjasävelenä) voi toimia mikä tahansa sävel.liikkuvaa do:ta käyttäen kappaleet voidaan soittaa kaikissa sävellajeissa. Liikkuva do matkustaa ja aloittaa kappaleen erinimisiltä koskettimilta. Koskettimien nimiä kannattaa assosioida eri nimiin, jolloin do voi mennä esimerkiksi leikkimään koulukaverinsa Christianin luo, joka asuu c-rapussa (engl. Canada, Cecilia jne.). Sitten do matkustaa esimerkiksi d- koskettimelle Dalmatialaisen luo, Dorikselle kylään, Delfiiniä katsomaan (engl. Denmark, Dublin, David jne.). Toisin sanoen soitetaan d-duurissa. e:lle mentäessä matkustetaan esimerkiksi Evijärvelle, Englantiin, Eevan luo (engl. England, Edward, Emily, jne.). do hyppää f-koskettimelle tapaamaan Fannya (engl. France, Finland jne.). do:n kaveri Gabriel asuu kerrostalon g-rapussa (engl. Greece, Gibraltar jne.) A-rapussa asuvat Aino ja Aapo, joiden kanssa do matkustaa Afrikkaan (engl. America, Asia jne.). Kesälomalla do matkustaa Haitille (engl. Holland, Hawaii jne.). Koskettimien nimet on kirjoitettu koskettimien alapuolelle. Toisinaan nimet on jätetty pois, jotta lapset voivat täydentää sivuja kirjoittamalla nimet itse paikoilleen. Huom! Kuten nuottikuvassa, myöskään koskettimistolla do:n ei pidä antaa fiksaantua c:ksi. Kuten jo aiemmin todettiin, menetelmässä käytetään liikkuvaa do:ta. don matkalippu eli 25

26 transponointinauha Transponointinauhan käyttö Transponointia visuaalisesti havainnollistamaan voidaan käyttää matkalippua eli värinauhan päällä liikuteltavaa, kaikissa sävellajeissa toimivaa, läpinäkyvää transponointinauhaa. Transponointinauhaan on kirjoitettu solmisaationimet. Asettamalla duurinauhan do-kohdan tietyn koskettimen taakse saadaan kyseisen duurisävellajin solmisaationimet näkyviin oikeiden koskettimien kohdille. Näin voidaan kuuntelemisen lisäksi selkiyttää lapselle koskettimiston visuaalista olemusta eri sävelajien kohdalla, kun nauha näyttää kaikki sävellajissa tarvittavat koskettimet. Matkalippu auttaa lasta soittamaan ilman suurempaa kynnystä myös ns. vaikeissa sävellajeissa. Tämä taas on omiaan edistämään instrumentin hallintaa sekä auditiivisesti että visuaalisesti mutta myös kinesteettisesti, kun käsi totuttautuu soittamaan käyttäen useita erilaisia koskettimien kombinaatioita. Soitetaan do-re-kappaleita alkaen miltä tahansa koskettimelta. Kahden sävelen kappaleita kannatta soittaa vaihdellen esimerkiksi mustilla kaksosilla, valkoisilla koskettimilla ja myös valko-musta-pareilla ja toisinpäin. Näin klaviatuuri tulee tutuksi ja eri sävellajeissa soittaminen luontevaksi. Huom! Transponoidaan vain ulkoa opittuja kappaleita, jottei varsinainen nuotinluvun oppiminen häiriintyisi. Transponointi tapahtuu siis koskettimistolla ilman nuotteja. Nuoteista soitetaan siinä sävellajissa, johon kappale on kirjoitettu. Lapsi voi transponoida kappaleen sitten, kun hän hallitsee sen sujuvasti ulkoa. do re mi fa so 26