Käräjätuomari Minnimari Saari. Kihlakunnansyyttäjä Anja Rantanen-Lahti

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen käräjäoikeus Os. 2. osasto Tuomio Annettu kansliassa / Asianumero R 14/ (8) Puheenjohtaja Syyttäjä Vastaaja Asia Vireille Käräjätuomari Minnimari Saari Kihlakunnansyyttäjä Anja Rantanen-Lahti Olli Ilari Punta Luonnonsuojelurikos Syyttäjän rangaistusvaatimus Syyttäjän muu vaatimus Muut asiassa esitetyt vaatimukset 1. Luonnonsuojelurikos 8420/R/ /13 Rikoslaki 48 luku 5 Luonnonsuojelulaki 49 Luontodirektiivi (92/43/ETY) 12 artikla Luontodirektiivin liite IV (a) Raisio Raision kaupungin kaupunginpuutarhuri Punta on törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti hävittänyt luonnonsuojelulaissa suojeltavaksi säädetyn tai määrätyn luontoon kuuluvan kohteen siten, että hän on antanut luvan kaataa puita, joista kaksi on ollut liito-oravan pesäpuita ja kuusi pesäpuiksi soveltuvia puita. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin (muun muassa liito-orava) kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaupungin talouspäällikkönä toiminut Ilanti on kysynyt toukokuussa 2013 Somersojan alueella olevien puiden kaatamisesta Punnalta, lähettänyt Punnalle kesäkuussa sähköpostiviestin kysyen puiden kaatamisesta ja lähettänyt lisäksi kartan alueesta ja kysynyt asiasta vielä elokuussa. Punta on antanut luvan kaataa puut, vaikka Punnan olisi pitänyt huomata, että Ilannin kysymä kaatoalue on liito-oravien aluetta tai hänen olisi ainakin tullut selvittää asiaa tarkemmin, mikäli kaatoalue jäi hänelle epäselväksi. Punnan antaman luvan perusteella Somersojan hiihtoladun varrelta on kaadettu kaksi liito-oravan pesäpuuta ja kuusi lähellä olevaa puuta. Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 1 Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle asian käsittelystä mahdollisesti aiheutuvat todistelukustannukset. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1

2 Muu vaatimus 2 (8) Olli Punta on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa Suomen valtion korvaamaan Punnan oikeudenkäyntikulut korkolain 4.1 :n mukaisine viivästyskorkoineen. Vastaus Olli Punta on pyytänyt, että käräjäoikeus hylkää syytteen ja velvoittaa Suomen valtion korvaamaan Punnan oikeudenkäyntikulut korkolain 4.1 :n mukaisine viivästyskorkoineen, jotka alkavat kertyä siitä, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden tuomion antamisesta. Mikäli Punnan katsottaisiin syyllistyneen rikokseen, hän on pyytänyt toissijaisesti, että käräjäoikeus jättää rangaistuksen tuomitsematta rikoslain 6 luvun 12 :n 1 kohdan nojalla. Olli Punta on kiistänyt syytteen luonnonsuojelurikoksesta, koska hän ei ole toiminut asiassa rikoslain 48 luku 5 1 momentin edellyttämin tavoin törkeän huolimattomasti. Lisäksi syytteen mukaisen teon merkitys on ollut luonnonsuojelun kannalta vähäinen (RL 48 luku 5 4 momentti). Rikoslain 3 luvun 7 :n 2 momentin mukaan huolimattomuuden törkeysaste arvioidaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Oikeuskirjallisuudessa huolimattomuus on vakiintuneesti jaettu teon ja tekijän huolimattomuuteen. Nyt käsillä olevassa luonnonsuojelurikoksessa teon ei voida katsoa olevan törkeän huolimaton, koska kyse on vain muutaman puun kaatamisesta Somersojan hiihtoladun varrelta. Teko on voinut ainoastaan vähäisissä määrin vaarantaa liito-oravan elinympäristön. Törkeä huolimattomuus edellyttäisi, että teko olisi aiheuttanut suurta vahingon vaaraa rikostunnusmerkistön suojeluobjektille, tässä tapauksessa liito-oravalle. Myöskään tekijän huolimattomuus ei ole törkeää, koska Punta ei ole ottanut tietoista riskiä antaessaan luvan kaataa puita. Hän ei myöskään ole suhtautunut välinpitämättömästi tekoon ja sen seurauksiin. Kaatolupaa haettaessa Punnalle on toimitettu asiaan liittyviä tietoja sähköpostitse ja lisäksi todistelutarkoituksessa kuultava Esa Ilanti on keskustellut Punnan kanssa asiasta, mutta näistä tiedoista huolimatta Punta on erehtynyt puiden kaatamispaikasta. Hän on olettanut kaatamispaikan sijaitsevan asemakaavan ja siten myös kaavaan merkityn liito-oravan suojelualueen ulkopuolella. Lisäksi huolimattomuuden astetta arvioitaessa voidaan ottaa lieventävänä seikkana huomioon se, että puiden kaatamisen syynä on ollut ladunkäyttäjien turvallisuuden parantaminen. Punnan teon tarkoitus ei ollut vahingoittaa liito-oravaa tai sen elinolosuhteita eikä tarkoitus muutoinkaan ole ollut moitittava. Punnan huolimattomuudeksi voidaan lukea se, että hän ei ole selvittänyt vielä tarkemmin puiden kaatamispaikkaa, vaan on toiminut luvan antaessaan väärinymmärryksen varassa. Kyseessä on ollut kuitenkin korkeintaan ns. tavallinen huolimattomuus, joka ei ole luonnonsuojelurikoksena rangaistavaa. Tosiasiatapahtumista ei ole riitaa, vaan siitä, täyttääkö teko oikeudellisesti arvioituna luonnonsuojelurikoksen tunnusmerkistön. Teonkuvaus vastaa sitä,

3 3 (8) mitä on tapahtunut. Riitaisissa seikoissa on kyse lähinnä huolimattomuusarviosta ja luonnossuojelulain 48 luvun 5 :n 4 momentin täyttymisestä, mikä ei vastaajan mukaan täyty. Kyse ei ole olennaisesta teosta. Todistelu Henkilötodistelu 1. Vastaaja Olli Ilari Punta todistelutarkoituksessa 2. Esa Tapani Ilanti todistelutarkoituksessa 3. Todistaja Tapio Kalevi Aalto 4. Todistaja Kaisa Mustajärvi Kirjalliset todisteet 1. Muistio maastokäynnistä Somersojan liito-oravakohteella Kartta 3. Valokuvat 4. Maa- ja metsätalousministeriön ohje 5. Raision kaupungin asemakaavan selostus 6. Valokuvat 7. Sähköpostiviesti liitteineen 8. Kartta 9. ELY-keskuksen muistio maastokäynnistä Kartta 11. FT, ekologi Kaisa Mustajärven muistio 12. Ote Raision Somersojan asemakaavasta 1:2000 Tuomion perustelut Hylätyt syytteet Syyte luonnonsuojelurikoksesta hylätään. Perustelut Onko vastaaja menetellyt asiassa törkeän huolimattomasti? Punta on myöntänyt syytteen teonkuvauksen muuten oikeaksi, mutta hän on kiistänyt menetelleensä törkeän huolimattomasti. Punnan käsityksen mukaan kysymys on korkeintaan ollut huolimattomuudesta, joka ei ole rikoslain 48 luvun 5 :n nojalla rangaistavaa. Toissijaisesti, jos Punnan katsottaisiin toimineen törkeän huolimattomasti, kysymys on kuitenkin rikoslain 48 luvun 5 :n 4 momentin tarkoittama luonnonsuojelun kannalta vähäinen teko, jota ei voida pitää luonnonsuojelurikoksena. Asiassa ei näin ollen ole riitaa tosiseikoista, vaan ainoastaan siitä, miten asiaa on rikosoikeudellisesti arvioita. Ensin on ratkaistava, onko Punnan menettely ollut törkeän huolimatonta vai huolimatonta. Olli Punta on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän oli antanut suullisesti luvan kaataa puut, koska oli erehtynyt puiden sijainnista. Punnan mukaan hän ei olisi antanut lupaa, jos olisi tiennyt puiden olevan asemakaava-alueella. Punta saa kaupunginpuutarhurina antaa luvan asemakaava-alueella 2-3 puun kaatamiseen. Asemakaava-alueen ulkopuolella

4 4 (8) hänellä on valtuus antaa lupa useamman puun kaatamiseen. Punta on osoittanut kirjallisena todisteena esitetystä karttaliitteestä (todiste 8), missä hän oli luullut puiden sijainneen. Punnan mukaan hän oli erehtynyt sijainnista, koska hän ei tuntenut hiihtoladun reittiä, vaan hän oletti, että latu seuraa vaelluspolkua. Punta oli luullut puiden sijainneen noin 50 metrin päästä siitä, missä ne olivat oikeasti sijainneet. Punnan mukaan Raision kaupungin talouspäällikkö Esa Ilanti oli kysynyt häneltä toukokuussa 2013, voiko Somersojan hiihtoladun varrelta kaataa muutamia puita. Punta ei ollut tarkemmin kysellyt puiden sijaintia, vaan hän oli antanut luvan puiden kaatamiseen. Punta oli saanut asiasta sähköpostia Ilannilta vielä kesäkuussa 2013, mutta hän ei ollut avannut sähköpostin liitteenä olevaa karttaa ennen kuin puut oli kaadettu. Ilanti oli vielä elokuussa 2013 työpaikkaruokalassa tiedustellut puiden kaatamisesta, johon Punta oli vastannut myöntävästi. Punnan mukaan tavallinen menettely puunkaatoasioissa on se, että hän antaa puhelimitse luvan, jos asia on selvä. Jos tapaus ei ole selvä, Punta on käynyt paikan päällä katsomassa puiden sijainnin ennen luvan antamista tai epäämistä. Tässä tapauksessa Punta ei ollut käynyt paikanpäällä Somersojalla, koska puut olivat sijainneet metsässä ja kysymys oli ollut muutaman puun kaatamisesta siinä tarkoituksessa, että hiihtolatua saadaan parannettua. Esa Ilanti on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän toimii Raision kaupungin sivistystoimen talouspäällikkönä ja hän oli keväällä 2013 sijaistanut liikunta- ja nuorisotoimenjohtajaa. Raision Rinkka oli ollut yhteydessä Ilantiin ja tuonut ilmi, että Somersojan ladun varrelta pitäisi karsia puita, koska ladun varressa olevat puut varjostavat latua ja siihen ei sada tarpeeksi lunta. Näin ollen ladusta tulee keväisin vaarallinen hiihtäjille. Puunkaatoasiat eivät normaalisti kuulu Ilannin omaan viranhoitoon. Ilanti oli ollut yhteydessä liikuntapaikkojen hoitaja Veikko Hietaseen ja he olivat käyneet paikanpäällä. Ilanti oli kuvannut ja merkinnyt paikan karttaliitteeseen. Ilanti oli ollut toukokuussa 2013 yhteydessä kaupunginpuutarhuri Puntaan ja kertonut, että Somersojan ladun varressa olevia puita pitäisi karsia, jotta lumi pääsisi satamaan paremmin ladulle. Ilanti oli kysynyt lupaa puiden kaatoon. Tässä yhteydessä ei ollut keskusteltu puiden tarkasta sijainnista. Ilanti ei muista, oliko Punta ottanut tuolloin mitään kantaa puiden kaatamiseen. Ilanti oli lähettänyt kesäkuun loppupuolella Punnalle sähköpostia, jonka liitteenä oli ollut kartta, mihin oli merkitty kaadettavaksi suunniteltujen puiden sijainti. Punta ei ollut vastannut sähköpostiin. Ilanti oli tavannut Punnan työpaikkaruokalassa elokuussa 2013, jolloin Ilanti oli tiedustellut Punnan kantaa puiden kaatamiseen. Tuolloin oli juteltu ainoastaan siitä, että puut ovat Somersojan/Pähkinämäen alueella. Tarkemmin paikasta ei keskusteltu. Myöskään ei keskusteltu puiden tarkasta määrästä, mutta mittakaavana oli muutama puu, ei kymmeniä puita. Punta oli tuolloin antanut luvan puiden kaatamiseen. Todistajana kuultu Ely-keskuksen tarkastaja Tapio Aalto on kertonut, että hän oli marraskuussa 2013 tehnyt maastokäynnin Somersojalle. Aalto oli havainnut, että ladun vierestä oli kaadettu kahdeksan puuta, joista kaksi oli haapapuita, viisi kuusipuuta ja yksi koivu. Kaadetuista puista haavat olivat liito-oravien kolopuita. Muiden puiden osalta on ollut vaikeaa sanoa, onko nämä puut olleet merkityksellisiä liito-oravien kannalta. Nämä puut ovat lähinnä voineet toimia kolopuiden suojapuina tai liito-oravien levähdyspuina. Ladun reunoille oli jäänyt edelleen puita, joten liito-oravat ovat voineet edelleen ylittää ladun. Aallon mukaan kaavaan oli merkitty alue liito-oravien suojelualueeksi eikä kaupunki voi antaa tällöin lupaa puiden kaatamiseen. Myöskään Ely-keskus ei olisi todennäköisesti antanut lupaa puiden

5 5 (8) kaatamiseen, koska luontodirektiivi on näissä asioissa tiukka. Todennäköisimmin latulinjaa olisi pitänyt muuttaa kuin kaataa liito-oravien kolopuita tai suojapuita alueelta. Arvioidessa aiheutettua vahinkoa Aalto on todennut, että ladun varrella ja sitä ympäröivässä metsässä on edelleen tallella ja jäljellä kolopuita ja että korvaavilla toimenpiteillä kuten pöntöillä voidaan saattaa liito-oravien pesintäolosuhteet kuntoon. Todistajana kuultu ympäristön hoitoon ja ekologiaan erikoistunut filosofian tohtori Kaisa Mustajärvi on kertonut, että hän on Raision kaupungin tilauksesta tehnyt muistion (kirjallinen todiste 11) siitä, mitkä ovat liito-oravien elinympäristön tila Somersojalla puiden kaatamisen jälkeen. Mustajärven mukaan puiden kaatamisen jälkeenkin elinympäristö kaadettujen kolopuiden ympärillä on liito-oraville erittäin soveltuva. Alueella on pesimiseen mahdollisesti soveltuvia kolopuita 9 kappaletta, joissa on yhteensä 15 koloa. Liito-oravalla on alueella edelleen hyvät pesintämahdollisuudet kolojen lukumäärän perusteella. Elinympäristön laadun ja oravien esiintymisen perusteella alueella on suojakuusia ja todennäköisesti myös risupesiä. Havaintojen perusteella liito-orava edelleen esiintyy alueella. Liito-oravien elinympäristön koko ei ole puiden kaatamisen takia pienentynyt eivätkä kulkuyhteydet ole heikentyneet. Rikoslain 3 luvun 7 :n mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan ( tuottamus ). Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä ( törkeä tuottamus ), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet. Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista. Oikeuskirjallisuudessa (Jussi Tapani Matti Tolvanen: Rikosoikeuden yleinen osa, Vastuuoppi, 2013 s. 277) on katsottu, että törkeän huolimattomuuden käsillä olo ratkaistaan normatiivisella kokonaisarvioinnilla, jossa otetaan huomioon yhtäältä sääntöjen rikkomisen aste ja toisaalta tekijän huolimattomuus. Huolellisuusvelvoitteen rikkomisen aste ja tekijän huolimattomuus liittyvät yhteen sikälikin, että hyvin huolimaton teko indikoi usein tekijän tavallista suurempaa huolimattomuutta. Joka tapauksessa sääntöjen rikkomisen asteen kuin tekijän huolimattomuudenkin on ylitettävä tietty minimitaso. Asiassa on selvitetty, että Punnan antaman luvan perusteella Raision Somersojan hiihtoladun varrelta on kaadettu kaksi liito-oravan kolopuuta ja kuusi kolopuiden lähellä olevaa muuta puuta. Puut on kaadettu alueelta, jossa on asemakaava ja johon kaavaan on merkitty, että se on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jossa ei saa heikentää liito-oravien elinolosuhteita. Punnan mukaan asiassa on ollut väärinymmärrys siitä, mistä alueesta on kyse, kun puiden kaatoon kysyttiin lupaa. Hän on käsittänyt kaatoalueen 50 metriä edemmäs, missä ei ole asemakaavaa eikä liito-oravien suojelumerkintää. Asiassa ei ole väitettykään, että Punnan olisi pitänyt tietää ulkomuistista Raision kaupungin alueella olevat asemakaavamerkinnät. Myöskään kysymys ei ole siitä, etteikö normaalitapauksessa Punnan viranhoitoon kuulu puiden kaatolupien antaminen. Kysymys on siitä, onko hän menetellyt törkeän huolimattomasti sen suhteen, että hän ei ole selvittänyt puiden sijaintia tarkemmin lupaa kysyneeltä taholta, kartoista tai maastokäynnillä. Törkeän huolimattomuuden puolesta puhuu se, että virkamiehellä on virkaansa liittyvä velvollisuus

6 6 (8) selvittää asioita huolellisesti ennen luvan antamista. Toisaalta puiden kaatamista on tiedusteltu hiihtoladun turvallisuuden parantamiseksi ja tämä latu on sijainnut metsässä. Punta ei kertomansa mukaan ole avannut sähköpostiliitettä, jossa on ollut alueesta kuva. Asiassa on todettava, että vaikka liite olisi avattu, se ei yksiselitteisesti osoittanut alueen olevan asemakaava-aluetta, koska kysymys on ollut ilmavalokuvasta, jonka alareunassa on ollut pieni yleinen kartta, josta ei ilmene kaavamerkintöjä eikä puiden tarkkaa sijaintia. Näin ollen sähköpostiliitteen merkitys on ollut lähinnä se, että sen perusteella Punnan olisi pitänyt selvittää asiaa lisää. Törkeää huolimattomuutta vastaan puhuu myös se henkilötodistelussa ilmi tullut seikka, että selvissä tapauksissa puiden kaatoon voidaan antaa kaupungilta lupa ilman paikanpäällä käymistä, joka osoittaa, että läheskään kaikissa puunkaatotapauksissa ei käydä viran puolesta maastossa. Ottaen huomioon asiassa esitetty henkilötodistelu ja kirjalliset todisteet, käräjäoikeus katsoo, että Punta on menetellyt asiassa huolimattomasti, kun hän ei ole tarkemmin selvittänyt kaadettavaksi pyydettyjen puiden tarkkaa sijaintia, mutta kysymys ei ole ollut törkeästä huolimattomuudesta. Näin ollen Puntaan kohdistettu syyte luonnonsuojelurikoksesta on hylättävä. Oikeudenkäyntikulut Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a :n mukaan jos syyttäjän syyte tai muu vaatimus hylätään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä, valtio on vastaajan vaatimuksesta velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Punnan oikeudenkäyntikuluja avustajan työtuntien osalta, jotka pääkäsittely mukaan lukien ovat 12 tuntia á 60 euroa eli 720 euroa, on pidettävä kohtuullisina. Sen sijaan todistaja Mustajärven maastokäynnistä ja muistion laatimisesta sekä hänen kuulemisestaan oikeudessa syntyneitä euron kuluja voidaan pitää kohtuullisena vain osittain. Näin siksi, että rikosoikeudellisesti asian tärkein kysymys on koskenut teon ja tekijän huolellisuuden arviointia, jonka selvittämiseksi edellä mainittu selvitys ja todistajan kuuleminen ei ole ollut tarpeen. Näistä kuluista hyväksytään kohtuullisena oikeudenkäyntikuluina 300 euroa. Valtio on velvollinen korvaamaan Punnan oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi katsottavat 1020 euroa.

7 Varsinais-Suomen käräjäoikeus Os. 2. osasto Tuomiolauselma / Asianumero R 14/ (8) Vastaaja Hylätty syyte Olli Ilari Punta, K 1. Luonnonsuojelurikos Muut lausunnot Valtio velvoitetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a :n nojalla suorittamaan Punnan oikeudenkäyntikulut euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen alkaen.

8 Muutoksenhaku 8 (8) Annettiin muutoksenhakuohje. Lainvoimaisuus Tuomio ei ole lainvoimainen Allekirjoitus Käräjätuomari Minnimari Saari