c, ' ?/??///. 6/, öt/ Viite: rakennussuojelu, Lyökin tunnusmajakka Pooki, Uusikaupunki, Pookinmaan saari, yhteinen maa-alue

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomi c, '?/??///. 6/, öt/ Diaarinumero VARELY/2035/2015 Liitteet 3 kpl Uudenkaupungin kaupunki uusikaudunkifesuusikaudunki. fi Viite: rakennussuojelu, Lyökin tunnusmajakka Pooki, Uusikaupunki, Pookinmaan saari, yhteinen maa-alue LAUSUNTOPYYNTÖ Varsinais-Suomen ELY-keskus on ottanut omasta aloitteestaan Lyökin pookin suojeluasian vireille rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisena asiana, koskien Lyökin tunnusmajakkarakennusta. ELY-keskus pyytää Uudenkaupungin kaupungin lausuntoa rakennussuojeluasiasta mennessä. Ylitarkastaja Ulla Riipinen LIITTEET Vireilletuloilmoitus Ote Maakuntamuseon Informaatioportaalista Museoviraston lausunto VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde Itsenäisyydenaukio 2, PL Turku vmw. ely-keskus. fi/varsinais-suomi kirjaamo. varsinais-suomi@ely-keskus. fi

2 VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristöjä luonnonvarat, alueiden käytön yksikkö PL TURKU Puh. vaihde VIREILLETULOILMOITUS Päivämäärä Diaarinumero VARELY/2035/2015 ASIA Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) mukaisen suojeluasian vireillepano Koska Uudenkaupungin kaupungin yhteisellä maa-alueella Pookinmaan saaressa sijaitseva Lyökin tunnusmajakka, pooki saattaa olla rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tarkoittama suojelukohde, Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa omasta aloitteestaan Lyökin pookin suojeluasian vireille rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisena asiana, koskien Lyökin tunnusmajakkarakennusta. Lyokin pookin omistaa Ulkosaariyhdistys ry, c/o Sakari Lindström, Reijonkarintie 170, Kustavi. Yhteisen maa-alueen, johon Pookinmaan saari kuuluu, omistaa j ärjestäytymaton osakaskunta, jonka osakkaat ovat: Tila , Suojeluhaamu Metsähallitus, PL 94, Vantaa Tila , VAPAAVUORI Osmo Kaasinen ja Kaarina Sotka Kiilinperäntie 31, Pyhämaa Tila , SOTKA Ilkka, Markus ja Rasmus Sotka, Kiilinperäntie 14, Pyhämaa Tila , LOHENKARI Arja Lainio, Rantatie 794, Reila Anja Mikola, Kettulantie 59, Reila Taina Pere, Kaukolantie 40, Laitila Aila Sotka, Luhdantie 56, Santtio Timo Sotka, Kauristie 2 A 2, Uusikaupunki Tila , K.IRKONKALLIO Hannu Sotka, Itälehdontie 31, Masku Mikko Sotka, Piirontanhua 36, Kalanti As Tapio Sotka. Karjalantie Uusikaupunki

3 Tila , ÄUÄNRANTA Marita Sotka, Siitamantie 745, Suinula Susanna Sotka, Kännöntie 3, Kauttua Tila , EGYPTINKORPI Eila Saarela, Kurulmantie 59, Pyhämaa Tila , Virranyhteiset Helvi Virtanen, Kirkkotie 2 A 7, Laitila Lyökin pookilla saattaa olla rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Pookinmaan saari on osa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristöä (RKY 2009) Lyökin tunnusmajakkaja luotsiasema. Alueen kohdekuvauksessa mainitaan mm: "Lyökin 1757 valmistunut pooki on Suomen vanhin tunnusmajakka ja mahdollisesti vanhin yhä olemassa oleva merimerkki. Lyökin pooki edustaa valikoimassa ajanjaksoa ennen kuin valtio otti merenkulun turvallisuudesta huolehtimisen hoitoonsa... Matalan kallion keskivaiheilla on kivestä rakennettu 16, 5 metriä korkea tylpän kartion muotoinen tunnusmajakka vuodelta Se on Orrengrundin ohella ainoa eteläisen Suomen lumusmajakka, jota ei hävitetty Suomen sodassa Se on myös yksi harvoista merimerkeislä, joka on säästynyt merimerkkien järjestelmällisellä tuhoamiselta myöhemmissäkin sodissa. Rakennuksen seinät on muurattu luonnonkivesiä ja saarelta louhituista graniitista. Tornin kupera yläosa on rakennettu tiilistä. Pookin ulkopinnalla on neljästä suorakaiteesta muodostuva punavalkoinen vinoruudukko. Lyökin pooki on lisäksi Haagin yleissopimuksen mukaisessa kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden luettelossa, jota ei ole vielä vahvistettu. Vakka-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) Lyökin pooki on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä rakennetun ympäristön aluekokonaisuutena sra 4410, johon sisältyy valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus sr Kohdekuvaus on: "Tunnusmajakka Pookinmaan saarella v. J Torni on 16, 5 m, rakennettu kivestä ja graniitista. Katto muurattu kivestä ja lyijygraniitista. Väri punavalkoinen. Tornissa poltettu merkkitulia. Saarella ei muita rak. Rakennusm. Robert Fithie. RKY " Lisäksi saari kuuluu Natura alueeseen sekä suojelualueisiin (S) ja sl 638 (Uudenkaupungin saaristo). Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on vahvistettu Yleiskaavassa Pookinmaan saari on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueella ei ole asemakaavaa. Yhteinen maa-alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä (diaari LOS L-l ).

4 Sovelletut oikeusohjeet Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) Alueiden käytön yksikön päällikkö Anna-Leena Seppälä Ylitarkastaja Kirsti Virkki JAKELU Vireilletuloilmoitus saantitodistuksin Ulkosaariyhdistys ry, c/o Sakari Lindström, Reijonkarintie 170, Kustavi Tiedoksi Museovirasto Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta Uudenkaupungin kaupungin tekninen lautakunta Maanmittauslaitos Varsinais-Suomen maakuntamuseo Ympäristöministeriö Metsähallitus Osmo Kaasinen ja Kaarina Sotka, Kiilinperäntie 31, Pyhämaa Ilkka, Markus ja Rasmus Sotka, Kiilinperäntie 14, Pyhämaa Arja Lainio, Rantatie 794, Reila Anja Mikola, Kettulantie 59, Reila Taina Pere, Kaukolantie 40, Laitila Aila Sotka, Luhdantie 56, Santtio Timo Sotka, Kauristie 2 A 2, Uusikaupunki Hannu Sotka, Itälehdontie 31, Masku Mikko Sotka, Piirontanhua 36, Kalanti As Tapio Sotka, K.arjalantie 14, Uusikaupunki Marita Sotka, Siitamantie 745, Suinula Susanna Sotka, Kännöntie 3, Kauttua Eila Saarela, Kurulmantie 59, Pyhämaa Helvi Virtanen, Kirkkotie 2 A 7, Laitila

5 Maa-alue-lyokin-pooki Uusikaupunki (895) Edväinen (477) T^.^ ^Mn 1/3 Maa-alue / Lyökin pooki IVdSI 001 Majakka Osoite: Pookinmaan saari Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Saari Historiallinen Muu/ei tietoa tila tyyppi; Asutushistoria: Vuonna 2000 Ulkosaariyhdistys ryösti Lyökin pookin Suomen valtiolta. Nykyään saaren omistavat Vieno Johannes Sotkan perilliset. Lähiympäristö; Lyökki (ruots. Lökö) eli Pookinmaa on kallioinen saari Uudenkaupungin Pyhämaan lounaispuolella Selkämerellä. Lyökki on yksi Uudenkaupungin edustan uloimmista saarista: se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä rannikolta. Pihapiiri: Saarella on vuonna 1757 valmistunut Suomen vanhin tunnusmajakka, Lyökin pooki. Saarella ei ole muita rakennuksia. Ympäristö on kallioinen ja puuton. Kulttuurihistorialliset arvot: Arvotus: Perustelu: Yhteenveto: Tarkistettu: Rakennushistoriallisesti arvokas Historiallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Valtakunnallinen Tunnusmajakka Pookinmaan saarella v Tomi on 16, 5 m, rakennettu kivestä ja graniitista. Katto muurattu kivestä ja lyijygraniitista. Väri punavalkoinen. Tomissa poltettu merkkitulia. Saarella ei muita rak. Rakennusm. Robert Fithie. RKY Tunnusmajakka Pookinmaan saarella v Torni on 16, 5 m, rakennettu kivestä ja graniitista. Katto muurattu kivestä ja lyijyg ra n litistä. Väri punavalkoinen. Tornissa poltettu merkkitulia. Saarella ei muita rak. Rakennusm. Robert Fithie. RKY Ei

6 Maa-alue-lyokin-pooki Muut tiedot Lähteet: Ulkosaariyhdistys ry:n verkkosivut: ulkosaari. com/(sivuilla käyty ) Wikipedia; Lyökki Uudenkaupungin kulttuurihistoriallisen museon inventointi 1989 Inventointitiedot Anniina Lehtokari, Uudenkaupungin täydennysinventointi Anniina Lehtokari, Uudenkaupungin täydennysinventointi 2/3

7 Maa-alue-lyokin-pooki Rakennus l Uusikaupunki (895) Majakka Edväinen (477) Inventointinumero: Rakennusvuosi: Muutosvuodet: Alkuperäinen käyttö: Perustus: Ru n ko: Vuoraus: Ulkoväri: Katto: Kate: Kunto: Purettu: Rakennushistoria: Erityispiirteet: Muu käyttö Luonnonkivi - laasti Kivi Sileä rappaus Puna-valkoinen Muu Muu Hyvä Ei Sosiaalihistoriallisesti arvokas 3/3 Maa-alue / Lyökin pooki Vuonna 2009 katto on saatu korjattua ja Ulkosaariyhcfistys ry:n toimesta. Tunnusmajakka valmistui kesällä li väriltään valkoinen kuten tavallinen kummeli; punavalkoruutuiseksi se maalattiin vuonna Torni on rakennettu kivistä ja saarelta louhitusta graniitista; sen katto on muurattu tiilistä ja päällystetty lyijylevyin. Katon malli on puolipyöreä. Pyöreän tornin tyven halkaisija on 6, 8 metriä ja huipun 3, 5 metriä. Tornissa on myös poltettu merkkitulia. Tornin sisällä on tikkaat sekä neljä välitasannetta.

8 i MUSEOVIRASTO Lausunto MV/25/ / (4) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pl TURKU Viite Asia VARELY/2035/2015 UUSIKAUPUNKI, Tunnusmajakka Lyökin pooki, rakennussuojeluasia Museovirasto on erityisistunnossaan päättänyt esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tunnusmajakka Lyökin pookin suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. SUOJELUESITYKSEN KOHDE JA VIREILLETULO Lyökin pooki sijaitsee Pookinmaan saaressa koillisella Selkämerellä Uudenkaupungin Pyhämaan edustalla noin viiden kilometrin päässä rannikolta yhteisellä maa-alueella Pookinmaan saaren yhteisen maa-alueen omistaa järjestäytymätön osakaskunta, jonka osakkaina ovat Metsähallitus ja seitsemän yksityistä tilaa. Pookirakennuksen omistaa Ulkosaariyhdistys ry. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus on ottanut omasta aloitteestaan vireille tunnusmajakka Lyökin pookin suojelemisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisena asiana. KOHTEEN KAAVA- JA SUOJELUTILANNE Lyökin pooki kuuluu valtioneuvoston vahvistamiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) kohteena Lyökin tunnusmajakka ja luotsiasema. Kohdekuvauksessa todetaan, että Lyökin pooki on mahdollisesti Suomen vanhin olemassa oleva merimerkki. Se edustaa merellisten rakennusperintökohteiden valikoimassa ajanjaksoa ennen kuin valtio otti huolehtiakseen merenkulun turvallisuudesta. Maakuntakaavassa (vahvistettu 2013) Lyökin tunnusmajakan ja luotsiaseman RKY-alue on osoitettu merkittävinä rakennetun ympäristön aluekokonaisuuksina sra 4410 ja sra Alueella on voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava (vahvistettu ), jossa Pookinmaan saari on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Pookinmaa kuuluu myös Natura 2000-alueeseen Uudenkaupungin saaristo. Yhteinen maa-alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä Pookinmaan saari kuuluu vuonna 2011 perustettuun Selkämeren kansallispuistoon, johon sisältyy kolme majakkaa ja kolme pookia. Metsähallituksen julkaisemassa selvityksessä Selkämeren helmet- Selkämeren kansallispuiston kehittämisen käsikirja todetaan, että majakat ja pookit ovat Selkämeren kansallispuiston merkittävimpiä yksittäisiä maisemallisia elementtejä. PL 913, Helsinki, kirjaamo@museovirasto. fi, puh , fatei , www. nba. fi

9 2(4) Lyökin pooki on huomioitu Museoviraston vuonna 2009 julkaisemassa inventoinnissa Meriväylien rakennusperintö. Raportissa todetaan, että Lyökin pooki on Suomen tärkeimpiä merenkulun rakennusperintökohteita ja että sillä on myös huomattavaa symboliarvoa paikallisen merenkulkuperinteen tunnuksena. Inventoinnin mukaan rakennusta ympäröivä merenkulun kulttuurimaisema on hyvin säilynyt ja tunnusmajakan alkuperäinen tehtävä on selvä. Purjehdusmerkkien historiassa tapahtunutta kehitystä kuvaavalla pookilla ei ole Suomessa rakennushistoriallista vastinetta. Lyökin pooki kuuluu Haagin yleissopimuksen mukaiseen kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden vielä vahvistamattomaan luetteloon. KOHTEEN KUVAUS JA HISTORIA Röökillä tarkoitetaan valotonta tunnusmajakkaa, jolla useimmiten merkittiin väylän alkua tai luotsiaseman sijaintia rannikon tuntumassa. Pookeja alettiin rakentaa 1600-luvun puolivälissä turvaamaan kaupunkeihin suuntautuvaa lisääntyvää rahtipurjehdusta. Laivat purjehtivat vain päivänvalossa, joten kalkitut merimerkit olivat riittävän näkyviä. Parhaimmillaan Suomen merialueilla oli käytössä noin neljäkymmentä pookia. Tunnusmajakat olivatkin purjelaivakauden tärkein merimerkkiryhmä. Pookien merkitys navigoinnissa hiipui 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessä. Lyökin pooki on Suomen vanhin säilynyt merimerkki. Nimi on suomenkielinen väännös ruotsinkielisestä LöfaS-nimestä, saarilla kasvavan ruoholaukan mukaan. Ennen kivistä tunnusmajakkaa kalliosaarella oli puinen majakka. Saari tunnettiin nimellä Bäklandet, suomeksi Pookinmaa tai Pookinkari. Seudulla oli vilkasta merenkulkua 1500-luvulta lähtien: pohjoiseen kulki Turun-Pohjanmaan väylä ja lännen suuntaan aukeni merireitti Ruotsiin. Puumajakan tilalle rakennettiin korkeampi kivimajakka opastamaan merenkulkijoita avomerellä saaristoreitille. Pookista noin neljä merimailia eteläkaakkoon sijaitsee Lyökin salmi, jossa mainitaan olleen luotsaustoimintaa jo 1730-luvulla. Kivinen Lyökin pooki on rakennettu vuosina Urakoitsijana toimi turkulainen laivanrakennusmestari Robert Fithie, joka oli myös vuonna 1753 valmistuneen Utön majakan muurausmestarina. Lyökin pooki on muodoltaan samanlainen kuin maamme vanhin majakka Utö, joka räjäytettiin Suomen sodassa vuonna Lyökki on Orregrundin ohella eteläisen Suomen ainoa tunnusmajakka, jota ei hävitetty Suomen sodan yhteydessä. Myöskään myöhemmät sotatoimet eivät tuhonneet pookia. Pookin korkeus merenpinnasta on yli 20 metriä. Itse majakkatornin korkeus on 16, 5 metriä. Majakkatorni on rakennettu pääosin saarelta louhitusta graniitista ja luonnonkivistä. Kartionmuotoisen tomin uiko- ja sisäseinät on muurattu luonnonkivistä ja seinien väli täytetty vaihtelevan kokoisella kiviaineksella. Museoviraston vuonna 2001 teettämien mittauspiirustusten mukaan tornin sisäseinät ovat suoraa lieriötä 12 metrin korkeuteen saakka ja kapenevat vasta sen jälkeen. Puolipyöreä katto on holvattu tiilistä ja päällystetty lyijypeltilevyin. Katon kunnostuksessa 2000-luvulla päädyttiin ratkaisuun säilyttää vanha, ilmeisesti alkuperäinen lyijypeltikatto ja sen rautakiinnikkeet. Uudet lyijypeltilevyt modernein metallikiinnikkein on kiinnitetty tiiviisti vanhan katon päälle. Sisäkatto on tuettu rautaristikolla. Ylimmän tasanteen korkeudella seinämissä on viisi eri ilmansuuntaan osoittavaa matalaa valoaukkoa. Nykyisin aukot on suojattu metalliverkolla. Torni on halkaisijaltaan tyvessä 6, 8 metriä ja huipulla 3, 5 metriä. Muurin paksuus tyvessä on 2, 5 metriä. Oviaukko alhaalla on holvattu. Metallinen, tummaksi maalattu ristikko-ovi on varustettu modernilla lukolla.

10 3(4) Ulkopinta on rapattu kalkkisementtilaastilla. Korjauksissa käytettiin 1980-luvulla koostumukseltaan alkuperäistä sementtipitoisempaa laastia ja 2000-luvulla jälleen huokoisempaa, kalkkipitoista laastia. Tomi oli aluksi kummelien tapaan kokovalkoinen, mutta maalattiin punavalkoiseksi ilmeisesti vuonna Tuolloin Lyökin pooki sai ensimmäistä kertaa Suomen majakoille harvinaisen ruutuvärityksen. Majakan havaittavuutta parantava punavalkoinen ruudutus oli aluksi vain itäsivulla. Koko majakan ympäri ruudut maalattiin vasta itsenäisyyden aikana. Värityksen jaotus on myöhemmin muuttunut, mutta koostuu edelleen neljästä punaisesta ja neljästä valkoisesta ruudusta. Nykyinen punaisen sävy on pookia varten luotu työkin punainen. Seinien sisäpinta on rapattu. Tornin sisällä on puiset tikkaat ja neljä puista välitasannetta. Tasanteita tukevat ristikkäiset, päädyistään seinien sisään muuratut noin kolmen metrin pituiset parrut. Arkistotietojen ja rantakallioon hakattujen merkintöjen perusteella Lyökin pookia on korjattu ainakin vuosina 1868, 1883 ja Korjaukset koskivat muurauksia ja rappausta sekä lyijykattoa. Vuonna 1935 pooki kunnostettiin valtion hätäaputyönä. Ulkoseinät rapattiin ja maalattiin sekä vahvistettiin sisäpuolen tasoja, portaita ja tukiparruja. Varhaisina vuosisatoina pookin huipulla poltettiin tarvittaessa merkkivalkeaa tai -lyhtyä, jolloin valo näkyi valoaukoista merelle. Vuonna 1956 Merenkulkulaitos asennutti ylätasanteelle AGA-merkkisen asetyleenivilkun, joka suunnattiin pohjoiseen. Lyökin asema linjaloistona päättyi 1970-luvulla, kun valaistus väyläosuudella lakkautettiin luvulla Lyökin pooki palveli peruskartoituksen kiintopisteenä, ja majakan ympärille rakennettiin tilapäinen kolmiomittaustorni. Puinen rakennelma oli paikoillaan 1980-luvulle saakka. Pookia kunnostettiin Merenkulkuhallituksen toimesta vuonna Lyijykatto suojattiin uusilla levyillä, mutta myrsky turmeli ne pian. Myös rappauspinta käsiteltiin uudestaan. Merenkulkulaitos luovutti 1990-luvun lopulla huonokuntoisen pookin kiinteistöyhtiö Kapiteelille. Ulkosaariyhdistys ry osti Lyökin pookin vuonna 2000 ja ryhtyi keräämään varoja rakennuksen kunnostamiseen. Korjaustyöhön vuosina sisältyi uuden lyijykaton asennus ja ulkorappauksen korjaus. Museovirasto on myöntänyt hankkeelle rakennusten entistämisavustusta. Lyökin pooki on edelleen käytössä virallisena linjamerkkinä väylällä 2305 Kajakulma - Rauman majakka. Ympäristö Lyökki on noin 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä matalaa katajapensaikkoa kasvava kalliosaari. Saarella ei ole muita rakennuksia tai laituria. Majakkasaarelle tyypillisesti saari on puuton ja melko matala. Selkämeren saaret ovat kohonneet merestä vasta viimeisen vuosituhannen kuluessa, joten saaristo on yleisprofiililtaan matalaa. Lyökin lähimmät saaret Iso Santakari, Vähä Santakari ja Arvaskivi kuuluvat myös Selkämeren kansallispuistoon. SUOJELUN EDELLYTYKSET Lyökin pooki on valtakunnallisesti merkittävää merenkulun kulttuuriperintöä. Pookilla on huomattava historiallinen arvo Suomen vanhimpana säilyneenä majakkarakennuksena. Alkuperäisessä hahmossaan säilynyt tunnusmajakka ilmentää merenkulun tärkeyttä ja merenkulkureittien turvaamisen merkitystä Suomen talous-ja liikennehistorialle usean vuosisadan ajalta. Sosiaalihistoriallisesti Lyökin pookin merkitys on vähäisempi kuin miehitetyillä majakkasaarilla, mutta tunnusmajakan rakentaminen ja ylläpito ulkosaaristossa kertovat rakennusosaamisen historiasta. Lyökin pookilla on ainutlaatuista rakennushistoriallista arvoa maamme vanhimpana säilyneenä majakkatornina. Hyvin säilynyt rakenne kuvaa autenttisesti kivestä muuratun

11 4(4) majakkarakennuksen tyyppiä 1700-luvulla. Ulkoväritys ja tomin valoaukot kertovat rakennusteknisistä ratkaisuista, joilla on pyritty kehittämään merimerkkien näkyvyyttä. Pookin maisemallinen arvo syntyy rakennusperinnön ja luonnonmaiseman vuoropuhelusta ulommassa saaristossa. Majakkasaarelle tyypillinen luonnonympäristö on piirteiltään hyvin säilynyt ja sen asema on tunnustettu luonnonsuojelualueena. Osana Selkämeren kansallispuistoa Lyökin pooki ilmentää majakkaympäristöjen pitkäaikaista vaikutusta saaristomaisemaan. Pookin säilymisen turvaamiseksi on tärkeää sovittaa yhteen luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön suojelun tavoitteet. Tämä edellyttää ympärivuotisen pääsyn mahdollistamista Pookinmaan saarelle majakkarakennuksen hoidosta vastaaville tahoille pookin välttämättömiä huolto- ja kunnostustöitä varten. EHDOTUS SUOJELUN KOHDENTAMISEKSI Suojelutarve kohdistuu rakennuksen ulkoasuun ja rakenteeseen sekä asemaan maisemassa. Ehdotus suojelumääräyksiksi 1. Lyökin pookin rakennusta ja majakkasaarta tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus-ja muutostöiden tulee perustua rakennuksen historian ja alkuperäistoteutuksen hyvään tuntemukseen. 2. Pookin kartiomainen rakennusrunko ja siihen kuuluvat yksityiskohdat tulee säilyttää. Rakennusrunkoon ei saa lisätä tai muuttaa olemassa olevia aukotuksia. Rakennusosia tulee korjata ja tarvittaessa uusia siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistoteutusta. Korjausmateriaaleina tulee käyttää koostumukseltaan olosuhteisiin sopivaa kalkkisementtilaastia ja kalkkipohjaista maalia ulkoseinissä ja riittävän paksua lyijypeltiä vesikatossa. Alkuperäinen lyijypeltikatto rautakiinnikkeineen tulee säilyttää. Ulkovärityksen on vastattava pookissa historiallisesti käytettyjä punaisen ja valkoisen sävyjä ja värijakoa. 3. Sisätilan avoin rakenne tulee säilyttää. Portaat ja välitasot tulee säilyttää puurakenteisina ja vanhoja rakenteita vastaavina. 4. Pookia ympäröivä maasto tulee pitää avoimena. Pookinmaan saarelle ei saa rakentaa pookin maisemallista asemaa heikentäviä uudisrakennuksia. 5. Korjaushankkeissa tulee asiantuntijana kuulla Museovirastoa. Pääjohtaja Intendentti Juhani Kostet Anna Lyyra-Seppänen Tiedoksi Varsinais-Suomen maakuntamuseo