Anneli Juntto: Miltä ohjelma kuullostaa? Asuntopolitiikan dosentti, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari, Säätytalo 27.9.

Transkriptio

1 Anneli Juntto: Miltä ohjelma kuullostaa? Asuntopolitiikan dosentti, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari, Säätytalo

2 Kommentit: hyvältä yhdellä sanalla -saavutus! Esim. mielen hyvinvointiohjelma tärkeä (Eloisa Ikä). Vastaavaa tarvittaisiin liikkumispuolella, liikkuminen paitsi tuottaa iloa, parantaa toimintakykyä ja muistiakin (julkiset ja yksityiset palvelut) Vaihtoehtojen ja tarjoaminen ja ikääntyneiden erilaisten tarpeiden ja mieltymysten tunnistaminen ohjelman vahvuuksia Samoin vahva ote kuntatasolla ja erilaisten yhteistyökumppaneitten RAY ym. löytyminen

3 Silti muistettava Kun hyvä ohjelma on saatu aikaan, miten se etenee ja toteutetaan Ikä-Aske ohjelman seurantatapa, miten ja kuka seuraa, millä tasolla? Kunnallinen autonomia versus ohjelmat Rahoituksen riittävyys suhteessa laajaan kohdejoukkoon: ikääntyviin ihmisiin ja samoin rapistuvaan asuntokantaan. Kun kyse merkittävästä väestöryhmästä, riittävätkö rahoituspanokset ja pysytäänkö esim. hissiavustus- ja korjausavustustavoitteissa. Hissittömissä vähintään kolmikerroksissa taloissa asuntoja on lähes ? Ovatko Ageing in Place -tavoitteet liian kunnianhimoiset? Miten asukkaan ja iäkkään kuuleminen ja vaikuttaminen asuin/hoitoympäristöönsä toteutetaan? Kuinka tutkimuksella voidaan tuoda esiin myönteisiä kokemuksia ja kehittämistarpeita, asukaskokemusta?

4 Ikääntyvien asumisen haasteita Onko varaa? - yleinen asumisen ongelma Asumisessa käyttö- ja korjauskulut kasvavat, korjausvelka ja korjauspommi uhkaavat etenkin ikääntyviä Ikääntyvillä eläkkeet rapautuvat, etenkin pitkäikäisimmillä. Jos ansioiden kehitys on nopeaa, syntyy kaksi standardia Vanhusköyhyys Toiminnallisuus Lähiöiden hyvä kehitys tärkeä, moni ikääntyvä asuu niissä Palvelut ja hoiva. Jos Suomi ei ole palveluyhteiskunta, mistä saadaan palvelut, muualla Euroopassa kaikenlaista kiinteistö, korjaus yms. palvelua enemmän Etnisyys ikääntymisessä tulevaisuuden asia

5 Ikäspesifejä ratkaisuja vähemmistö Ikääntyneet toimivat enimmäkseen samoilla asuntomarkkinoilla ja asuinympäristöissä kuin muutkin, Esiin tulleet huonosti toteutuvat asumisen laatutekijät: muunneltavuus, valinnan mahdollisuudet, tekniset valmiudet, yhteisöllinen asuminen, lähipalvelut Näin on yleensäkin suomalaisessa asumisessa, asukas kärsii vaihtoehdottomuudesta Kiinnostava ajatus monikotisuudesta ja periodiasumisesta. Irrotettavat, siirrettävät asuntomoduulit

6 Kotona, välimuodoissa vai laitoksessa onko tarjonta tasapainossa tarpeisiin nähden? Mitä ikäpyramidin huippu edellyttää asunto- ja palvelutuotannolta ja kaupunkisuunnittelulta? Aging in Place toistettu teema, Ruotsi edelläkävijämaa, paljon palveluasuntopaikkoja suljettu Cecila Henning Jönköping kysyy, onko Ageing in place mennyt liian pitkälle Ruotsissa: At a certain point old people want to go to residential care units because they feel insecure and lonely Kuvioissa kaikkein ikääntyneimpien osuuden kasvu ja laitos- /palveluasumispaikkojen tavoitekäyrät menevät ristiin Oikeus laitokseen tai turva-asumiseen Sosiaalipolitiikan laajenee jälkiteollisessa vaiheessa kattamaan myös ei aineellista elämänhallinnan tukea. Tehdään nuorisososiaalityötä, entä ikääntyneiden tuki. Valtaosa ei tätä toki tarvitse.

7 Ikääntyneillä naisilla pienituloisuusriski suurempi (pienituloisuuden rajana käytetty laskennallista 60% mediaanitulosta) 2011 Pienituloisuusaste% Pienituloisia henkilöitä 65 vuotta täyttäneet 18, Naiset 23, Miehet 11, Koko väestö 13, (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto) Jos tilastotaulussa olisi tieto 75+ tai 85+ ryhmistä, köyhyys olisi yleisempää. Eläkejärjestelmän muutokset näkyvät, kun eläkkeellä ollaan kauan, myös naisten pidempi elinikä lisää ikänaisten köyhyyttä

8 Asuntosuunnittelu perustuu keskiarvokäyttäjään - ei ota huomioon ikääntymisen prosesseja Perustana on usein tavoiltaan ja toimintakyvyltään keskimääräinen kansalainen ja nuorehko käyttäjä asuinalueiden suunnittelu lähtee terveen autoilevan miehen tarpeista heitä suunnittelijatkin enimmäkseen ovat. Eliniän pidentyessä hyväkuntoisten ikääntyneiden ns. kolmasikäisten joukko kasvaa, mutta samoin myös etenkin vanhimmissa ryhmissä huonokuntoisten ja muistisairaiden. Vaikka moni kolmasikäinen on nuorekas, silti ikääntyminen fyysisenä prosessina muuttaa meitä asujina ja asuinympäristön käyttäjinä. Toimintakyky ja ympäristön havainnointi tai reaktionopeus ei pysy samana Riittävää tutkimusta ei ole asunto- ja asuinaluesuunnittelua varten, mitä nämä fysiologiset muutokset ovat ja kuinka ne konkreettisesti heijastuvat ympäristön käyttöön ja sen havainnointiin. Ikääntymisen tuomat muutokset ovat hitaita, usein salakavalia, pitkän ajan kuluessa tapahtuvia ja kärjistyvät toimintakyvyn romahdettua.

9 Ikääntyneillä samat asumistoiveet kuin muillakin Ikääntyneille kohtuulliset asumiskustannukset vielä tärkeämpiä kuin muille (Juntto 2007) Parempaa asumistasoa, Suomessa vielä jälkeenjääneisyyttä, riittävä tila, Asunnon helppohoitoisuutta ja hyvää kuntoa Kauppapalvelut ja hyvät liikenneyhteydet Luonnonläheisyys, luontoelämykset, elvyttävyys, kuinka turvataan tehostetussa palvelu- tai laitosasumisessa Viihtyisyys, omaksi tekeminen, Mahdollisuus muokata ympäristöään Identiteetti Yksityisyys ja yhteisyys Turvallisuus Vaihtoehtoja ja omaa päätösvaltaa Mielekästä toimintaa Hyvää elämää Asumista ja myös palveluita ja laitoksia toteutetaan tuotannon ehdoilla, tuottaja haluaa suurta, asukas pienimuotoista ja hallittavaa ympäristöä. Etenkin heikkokuntoiselta ikääntyvältä asukkaalta puuttuu valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa Suuret järjestelmät päättävät, asukkaalle jää vain arjen taktiikka, tilan käyttö (Michel de Certeau 1984). Tuotannon (palvelut, rakentaminen) normatiivinen strategia, vallitseeko se jatkossakin?

10 Omat tulevaisuusverstaat ikääntyneille Saksan malliin Aiheina asumisen arjen parantaminen asuinalueella. Kuinka ikääntyneet voivat osallistua kunta- ja yhdyskuntasuunnitteluun niin ettei suunnittelijajohtoisesti etsitä vanhojen parasta vaan kysytään heiltä/meiltä kohteilta Ikääntyneiden kiintiöt suunnittelussa? Entä kun kuntien määrä vähenee, mille tasolle seurantaa ja ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia järjestetään?