Yhteisillä työmailla työnantajien on sovittava yhteistyössä töiden turvallisesta suorittamisesta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisillä työmailla työnantajien on sovittava yhteistyössä töiden turvallisesta suorittamisesta."

Transkriptio

1 Työturvallisuusohje STO 3/2009 Työturvallisuuskeskus TTK Sähköalojen työalatoimikunta Korvaa: Laatija: Jukka Tamminen Tietoliikenne Sähkön jakelu Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Työsuojelu sähköaloilla Verkostotyöt 1. Töiden suunnittelu Huolellinen suunnittelu sekä työohjeet varmistavat turvallisen ja tuloksellisen työskentelyn samoin kuin työn tuloksen käyttöturvallisuuden ja -varmuuden. Oikeat työkoneet, -välineet ja -tarvikkeet vähentävät tapaturmien vaaraa ja parantavat työtulosta. Ammattitaito ja riittävä opastus varmistavat työnaikaisen turvallisuuden ja takaavat hyvän ja työmenetelmäohjeiden mukaisen työtuloksen. Töiden oikea ajoitus vaikuttaa merkittävästi turvallisuuteen ja työtulokseen. On otettava huomioon vuoden- ja vuorokaudenaika, sää, ympäristö sekä toisten työryhmien työskentely, ja lisäksi on sovittava muiden työnantajien kanssa yhteistyöstä. Muutos- ja purkutyöt kohdistuvat vanhaan verkostoon, joten sen käytettävyys ja turvallisuus on varmistettava suunnittelulla. Vikojen korjaus on usein kiireellinen työ ja liittyy käytössä olevaan, joskus huonokuntoiseenkin verkostoon. Poikkeukselliset olosuhteet, kuten pimeys, sade, myrsky, väsymys, kiire tai yllättävät tilanteet, korostavat suunnittelun ja harkitun toiminnan tarvetta. Yrityksessä tulee olla kirjalliset toimintaohjeet poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Työympäristön ja työn suunnittelua on korostettu työturvallisuuslaissa. Laissa on myös annettu työntekijälle oikeus pidättäytyä vakavaa vaaraa aiheuttavasta työstä. Lisäksi työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Yhteisillä työmailla työnantajien on sovittava yhteistyössä töiden turvallisesta suorittamisesta. Tarkastukset Valmistuvalle verkostolle suoritetaan työnaikaisen valvonnan lisäksi käyttöönottotarkastus, jolla varmistutaan suunnitelmien toteutuminen sekä se, että verkosto on sitä koskevien määräysten mukainen. Määräaikaistarkastuksilla todetaan verkoston kunto ja se, että verkostoille on tehty kunnossapito-ohjelma ja sen mukaiset toimenpiteet kuten lahoisuustarkastuksia, joissa varmistetaan pylväiden kunto, upotussyvyys, harustuksen kunto ja muu turvallisuus. Sähkölinjoille tarkastuksia tehdään 5 6 vuoden välein. Yleisiä turvallisuusohjeita Linjan siirto- ja purkutöiden yhteydessä on aina olemassa pylvään kaatumisen vaara. Syynä voi olla joko puun lahoaminen tai pylvään liian pieni upotussyvyys. Rikkinäiset varusteet, kuten putoamissuojaimet tai pylväskengät, voivat aiheuttaa pylväästä putoamisen. Myös virheellinen työtapa tai -menetelmä voi aiheuttaa onnettomuuden.

2 Työssä on välttämätöntä noudattaa suurta varovaisuutta ja työstä erikseen annettavia turvallisuus- ja työmenetelmäohjeita. Kylmänä vuodenaikana pylvään jäätyminen voi aiheuttaa sen, että pylväskengän piikki ei pureudu puuhun riittävästi. Ukonilmalla pylvästyöskentely tai muu ilmajohdoilla työskentely on kielletty. Ajoneuvon lavalla olevan materiaalin ja työvälineiden tulee olla kiinnitettyinä ajon aikana. 2. Verkostojen rakentaminen Sähköverkostojen rakentamistyöt kuuluvat rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen alaisiin töihin, joten näissä töissä on otettava huomioon päätöksen velvoitteet verkostotyön laajuus ja työntekijämäärä huomioon ottaen. Töiden valmistuttua on tehtävä käyttöönottotarkastus ja siihen liittyvät mittaukset ja samalla varmistuttava laitteiden ja kojeiden toiminnoista valmistajien ohjeiden mukaisesti. Vähäisiä asennustöitä lukuun ottamatta tulee valmistuneille töille tehdä varmennustarkastus vähintään seuraavana kalenterivuonna. Silloin kun ilmajohtoja vedettään toisten suurjännitejohtojen läheisyyteen, on vedettävät johtimet maadoitettava työn ajaksi sekä kelojen vetopaikalla että riittävien välimatkojen päästä indusoituneiden ja influsoituvien jännitteiden torjumiseksi. Sekä kaapeleiden että johtimien vetämiseen ja kiristämiseen käytettävien koneiden ja laitteiden tulee kestää kaikki ne kuormitukset, joita työn aikana voi esiintyä. Tie- ja katualueilla työskentelyssä on työryhmän kokoonpanossa huomioitava tarve varoittaa työn aiheuttamasta vaarasta liikenteelle ja muille ulkopuolisille. Maakaapelitöissä muuntamoiden ja kaapelijakokaappien asennuksissa tulee ottaa huomioon, että keskeneräisissäkin töissä hoidetaan kaapeleiden sisäänvientien ja muidenkin ylimääräisten aukkojen tukkiminen niin, että eläimet tai muut ulkopuoliset eivät voi päästä kojeistojen sisään, etenkään jos kojeistoon on jo kytketty jännite. Myös jännitteestä varoittavien tarpeellisten merkintöjen on oltava paikoillaan heti, kun jännite kytketään kojeistoon. Johtojen ja pylväsrakenteiden purkutyöt vaativat työturvallisuuden kannalta erityistä huolellisuutta sekä työn suunnittelulta että toteuttajilta. Etukäteen on selvitettävä esim. määräaikaistarkastuksista johdon ja pylväiden kunto ja sen mukaisesti varattava tilapäiseen tuentaan ja harustukseen tarvittavat välineet. Myös toisten johtojen läheisyys on tarkistettava ja varauduttava tarvittaviin työmaadoituksiin. Pylvästykseltään erittäin huonokuntoinen johtotie voidaan usein kaataa sellaisenaan ennen johtimien ja kannattimien purkamista. Sähkölaitteiston haltijan tai sähköurakoitsijan valvonnassa voivat sähköalalla ammattitaidottomatkin urakoitsijat tai henkilöt tehdä seuraavia sähköverkostoihin kohdistuvia töitä: pylväskuoppien ja kaapeliojien kaivu pylväsperustusten tekeminen eristimien ja kannatusorsien kiinnittäminen pylväisiin ennen niiden pystytystä pylväiden pystytys Työturvallisuuskeskus TTK 2 (18)

3 kaapelien veto maahan, kanaaliin tai putkeen. Sen sijaan eristimien asentaminen pylväässä, johtimien veto ja kiinnittäminen eristimiin sekä riippukierrejohdon veto ja ripustus ovat sähköalan ammattihenkilöä vaativia toimenpiteitä. 3. Korjaus- ja huoltotyöt Sähkölaitteiston haltijan on laadittava verkoston ja sen osien huolto- ja kunnossapito-ohjelma. Ohjelmassa määritellään tarkastusten, mittausten, testien ja huoltojen tarve ottaen huomioon valmistajien kojeilleen antamat ohjeet sekä laitteiden käyttöön liittyvät rasitukset, kuten ulkoiset olosuhteet, käyttökertojen lukumäärä, oikosulkurasitukset, laitteen tai laitteiston ikä yms. tekijät. Lisäksi ohjelmassa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään, kun vika havaitaan. Korjaus- ja huoltotyöt on suunniteltava niin, että työ voidaan tehdä turvallisesti jännitteettömässä laitoksen tai verkoston osassa tai lähityönä erilaisia suojuksia käyttäen. Jos tämä ei ole mahdollista, on työ tehtävä jännitetyönä. Mikäli työ tehdään jännitteettömäksi tehdyssä laitteistossa, on huolehdittava siitä, että työlle varataan riittävästi aikaa turhan kiireen välttämiseksi. Kiire on useimmiten korjaus- ja kunnossapitotöiden suurin työturvallisuutta vaarantava tekijä. Saneeraus- ja purkutöissä pylväässä tapahtuva johtimien irrotus tai katkaisu on aina suunniteltava ennalta. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. köysivoimien vaikutuksen muutos ja mahdolliset lisätuenta- tai harustustoimenpiteet ainakin niissä pylväissä, joissa työskennellään. Pylväässä sattuvien onnettomuuksien varalta on järjestettävä loukkaantuneen alaslaskuun opastavia pelastamisharjoituksia riittävän usein. Myrskytuhot ja muut poikkeukselliset tilanteet Luonnonilmiöiden, lähinnä myrskytuhojen ja poikkeuksellisten lumikuormien aiheuttamat, yleensä yllättävät tilanteet ovat myös työturvallisuuden kannalta ongelmallisia. Töiden poikkeavuudesta huolimatta on työsuojelu- ja muita turvallisuusmääräyksiä noudatettava. Poikkeustilanteisiin tulee varautua ja antaa töihin osallistuville henkilöille ennalta tarvittavaa opetusta ja ohjausta ko. töissä esiintyvistä vaaratekijöistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää puiden raivaukseen ja sähkötyöturvallisuuteen johtokaduilla työskenneltäessä. Yksintyöskentelystä tulee laatia ohjeet, joista selviää mm. se, mitä töitä ei saa tehdä yksin (esim. myrskytuhometsien puiden korjuu). 4. Voimajohtotyöt Jakelutoimintaa harjoittavilla sähkölaitoksilla on 110 kv:n suurjännitteisten voimajohtojen määrä lisääntynyt. Verrattaessa 110 kv:n ja 20 kv:n johdon huolto- ja kunnossapitotöiden sähköturvallisuutta voidaan todeta, että turvallisuustoimenpiteet johdon jännitteettömäksi tekemisessä ja työmaadoittamisessa sekä merkitsemis- ja lukitsemiskäytännöissä ovat samat. Jännitteettömyyden toteamisessa 110 kv:n johdoilla pylväissä voidaan käyttää jännitteentoteajaa, jolla johtoon koskettamatta voidaan varmistua jännitteettömyydestä. 20 kv:n johtoon verrattuna turvallisuutta vaarantava tekijänä on 110 kv:n johdon huomattavasti suurempi latausjännitevaara, joka on hengenvaarallinen aina, kun 110 kv:n johdon rinnalla on toinen rinnakkainen 110 kv:n tai 400 kv:n johto. Siksi johtoa katkaistaessa ja työmaadoitettaessa on työmaadoitus tehtävä johdon kumpaankin päähän, jotta johtoon ei voi indusoitua vaarallista jännitettä. Työturvallisuuskeskus TTK 3 (18)

4 Työskentely 110 kv:n pylväissä Teräspylväisiin kiivetään joko pylvääseen asennettujen askeltappien avulla tai ristikkorakenteisissa pylväissä vinositeitä pitkin. Askeltapit on poistettu 2 metrin korkeuteen siten, että lapset eivät helposti pääse kiipeämään pylväisiin. Putoamisen estävän järjestelmän suunnittelu tulee ottaa huomioon silloin, kun pyritään kiipeämisen kannalta turvallisempaan pylväsrakenteeseen. Suojavaatetuksen kylmänsuojaominaisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska pylväässä työskenneltäessä puusto ja aluskasvillisuus eivät anna minkäänlaista tuulisuojaa. Työasennot pylvästyöskentelyssä ovat hankalia. Niinpä pylvässuunnittelussa tulee ottaa asennus- ja huoltotyöt huomioon mm. siten, että sijoitetaan taruntakahvoja ja turvavaijereita oikeisiin kohtiin. 5. Pylväiden kunto Lahoisuus Pylväiden lahoamisnopeudessa esiintyy suuria eroja, jotka johtuvat mm. kyllästysmenetelmistä, maan laadusta ja kuopan täytöstä. Kyllästämättömät pylväät lahoavat käyttökelvottomiksi tavallisesti noin kymmenessä vuodessa mm. maan laadun ja kuopan täytön mukaan. Kaikkien yli viisi vuotta vanhojen pylväiden lahoisuus on tarkistettava ennen pylvääseen nousua. Kreosoottikyllästeinen pylväs kestää tavallisesti vuotta, ja säännölliset tarkastukset (6 8 vuoden välein) aloitetaan yleensä vuoden kuluttua pystytyksestä. Pylväiden lahoaminen alkaa usein sisältä sydänpuun läheltä, ja paljastuu tarkastuskirveellä koputeltaessa ontosta äänestä ja kasvukairalla porattavasta näytteestä. Piikin avulla tutkitaan pinnasta joskus tavattava katkolaho. Linkki: Kreosootin terveysvaikutusten ehkäiseminen linjatyömailla Suolakyllästeinen pylväs kestää vuotta, ja säännölliset tarkastukset (6 8 vuoden välein) aloitetaan yleensä vuoden kuluttua pystytyksestä. Lahoaminen alkaa yleensä pinnasta, ja on havaittavissa tarkastuskirveellä koputeltaessa pehmeästä äänestä ja piikillä irrotettavista lastuista luvulla kyllästetyistä pylväistä on tavattu katkolahoa tarkastusten yhteydessä. Lahoisuustarkastukset ja merkinnät ovat turvallisen pylvästyöskentelyn tae. Muista aina tarkistaa pylvään lahoisuus esim. piikillä ennen pylvääseen nousua. Pylvään heiluttelu ei anna riittävää varmuutta. Pylvään lahoisuus voidaan tarkastaa puupiikin tai ruuvitaltan avulla maan rajasta tai hieman maan pinnan alapuolelta. Pylväiden kuntoa on tarkkailtava järjestelmällisesti. Pylväiden lahoisuus voidaan määritellä neljään luokkaan: 0 = uusi/terve, 1 = tarkastuksen alainen, 2 = osittain laho/keltainen nauha, 3 = laho/kaksi keltaista nauhaa. Tiedot rekisteröidään. Sellaiset pylväät, jotka koulutettu tarkastaja toteaa tiettyjen ohjearvojen perusteella lahoiksi (luokat 2 3), merkitään kunnon mukaan, yhdellä tai kahdella, Työturvallisuuskeskus TTK 4 (18)

5 pylvään ympäri kierretyllä keltaisella nauhalla, jotka kiinnitetään kahden metrin korkeudelle pylvään juuresta. Yhdellä keltaisella nauhalla merkittyyn pylvääseen voi kiivetä vasta, kun pylväs on tuettu kuormausnosturilla tai apuharuksilla. Kahdella keltaisella nauhalla merkittyyn pylvääseen ei saa kiivetä vaan on käytettävä henkilönostokoria. Upotussyvyys Upotussyvyyden tulee olla vähintään 1/7 pylvään koko pituudesta, kuitenkin vähintään 1,4 metriä. Pylvään upotussyvyys voi olla riittämätön esim. roudan noston tai maan kaivun vuoksi. Vihjeen tästä voi antaa pylvään kallistuminen, kivikasa pylvään juurella, routiva paikka, kallio, ojan kaivu, maan leikkaukset, pylvään merkintänaulan paikka tai poikkeuksellinen harustus. Jos pylväs on ojassa, on luultavaa, että oja on kaivettu pylvään pystytyksen jälkeen. Tällöin pylvään upotussyvyys on muuttunut. Ennen pylvääseen nousemista on varmistauduttava esim. merkintänaulasta, että pylväs on riittävän syvällä maassa. Merkintänaula on yleensä kyllästetyissä pylväissä 3 metrin päässä pylvään tyvestä eli n. 1,5 metrin korkeudella maan pinnasta. Jotta huomio kiinnittyisi tälle korkeudelle, myös muut pylväsmerkinnät kuten pylvään numero, kaapeliparitiedot jne. tulisi kiinnittää samalle korkeudelle. Jos merkintänaulaa ei löydy, ei johtoja saa irrottaa ellei upotussyvyys ole varmistettu tai pylväs tuettu muuten turvalliseksi. Vanhoista purettavista linjoista ei merkkinaulaa useinkaan löydy, ja silloin pylvään upotussyvyys on arvioitava muilla riittävän luotettavilla tavoilla. Harustus Haruksissa on käytettävä hyväksyttyjä tarkoitukseen valmistettuja tarvikkeita. Haruksia on asennettava riittävästi ja siten, että niihin ja pylväisiin kohdistuvat rasitukset eivät ylitä sallittuja arvoja. Maan alla olevat harusten osat voivat syöpyä. Eristämättömissä haruksissa mahdollinen harusvirta voi aiheuttaa syöpymistä. Jos harukset ovat pahoin syöpyneet, pylväs on tuettava ennen siihen nousemista ja harukset uusittava. Työturvallisuuskeskus TTK 5 (18)

6 Varoitusmerkkejä huonoista haruksista ovat syöpyneet tarvikkeet, kallistuneet pylväät, matalaan upotetut harusankkurit, ajoneuvojen kolhimat harukset, puuhun painuneet vaijerit, poikkeukselliset asennukset ja irralliset harukset. Muutos- ja purkutöissä on usein tarpeen irrottaa harus. Tällöin on hyvä muistaa, että harukset on asennettu tarpeen vuoksi, ja ennen niiden irrotusta on tarkoin harkittava muun tuennan tarve. Puutteellisesti harustettu pylväs on ehdottomasti tuettava tilapäisharustuksella tai muulla luotettavalla tavalla ennen siihen nousemista. Tuenta Huolellinen ja ohjeiden mukainen pylväiden pystytys on tärkein turvallisuustekijä pylvästyöskentelyssä. Pystytyksessä tulee noudattaa näitä töitä ja laitteita koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä niiden perusteella annettuja työmenetelmäohjeita. Kaivurilla pystytyksessä tulee muistaa tuenta kuopan täytön aikana sekä upotussyvyys, juurikivet ja kuopan huolellinen täyttö. Purku- ja muutostöissä on usein tarpeen tukea pylväs työn ajaksi tilapäisharustuksilla tai muulla luotettavalla tavalla. Lahot pylväät on tuettava ennen työskentelyä. Joissakin tilanteissa pylvään voi kaataa kaikkine rakenteineen, tai työssä voi käyttää henkilönostolaitteita. Matalaan pystytetty pylväs upotetaan uudelleen, varustetaan juurituella tai pysyvällä harustuksella. Pylvään kunnon tarkistus Ennen pylvääseen kiipeämistä pylvään kunto tulee tarkistaa silmämääräisesti ja selvittää lahoisuus maanrajasta tai vähän sen alapuolelta piikin (ruuvitaltan) avulla. On myös tarkistettava, että pylväs on riittävän hyvin tuettu, juurituet ehjät ja kalliopylvään kiinnitys asianmukaisessa kunnossa. Turvallinen työmenetelmä pylväslinjaa purettaessa on tukea pylväs esim. kuormausnosturilla tai traktorin kauhan avulla pylvääseen kiipeämisen ja johtojen irrottamisen ajaksi. Kiinnitysmenetelmän tulee olla turvallinen ja kiinnityskohdan pylvään painopisteen yläpuolella. Pylvääseen kohdistuvan voiman tulee suuntautua maahan päin, jotta pylvään alapää ei missään tilanteessa lähde liikkeelle. Johdot voidaan irrottaa pylväästä myös nostokorista käsin. Jos pylvästä tuetaan hankojen avulla, on muistettava, että johdot tukevat pylvästä linjan suunnassa, ellei niitä pureta. Näin ollen hangot sijoitetaan pylvään kahta puolta kohtisuoraan linjaa vastaan. Lisäksi on tarkistettava, ettei maansiirtotöiden yhteydessä pylvään ympärillä oleva maakerros ole vähentynyt siinä määrin, että siitä aiheutuu vaaraa. Jos vaarallisia puutteita havaitaan, ei pylvääseen saa kiivetä ennen kuin se on luotettavasti tuettu. Kalliopylväissä kalliosilmusten kunto on tarkistettava silmämääräisesti tai esim. lekalla lyömällä. Myös harustuksen kunto on tarkistettava. Työturvallisuuskeskus TTK 6 (18)

7 Pylvään tarkistuslista: lahoisuus upotussyvyys harukset ja tuet kalliokiinnitys nousujohdot ja johtimien aiheuttamat voimat muut pylvääseen kiinnitetyt laitteet ja merkinnät eläinten tai luonnonvoimien aiheuttamat vauriot. 6. Pylvästyöskentely Kiipeäminen Ukonilmalla pylvääseen kiipeäminen on kielletty. Pylväässä työskentelevä vie mukanaan tarvitsemansa työkalut ja tarvikkeet, ja vain ne, sillä mitään esineitä ei saa heittää pylvääseen eikä pylväästä alas. Työkalujen ja tarvikkeiden kuljettamiseen voidaan käyttää myös köyttä ja koria tai pussia, jolloin pylväässä olija nostaa ja laskee tarvikkeet köyden avulla. Virheellinen pylväsvyön käyttö on aiheuttanut useita vakavia tapaturmia. Tukivyö kiinnitetään huolellisesti vyötärölle. Uumavyön hihna pujotetaan kuvan mukaisesti. Pylväskengät kiinnitetään jalkoihin vasta pylvään lähellä. Turvakoukku irrotetaan tukivyön hihnalenkistä pylvään luona ja viedään pylvään taitse toiseen hihnalenkkiin. Kiipeämisen aikana tukihihnaa tai köyttä kannatetaan käsillä pylvään takaa ja tuetaan samalla vartalon asentoa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava pylvääseen kiipeämisessä: kannatettaessa toisella kädellä ylös vietävää tarviketta, kaapelia yms. kiivettäessä jäätyneeseen pylvääseen kiivettäessä apuharuksilla tms. tavalla lisätuettuun pylvääseen kiivettäessä nousukaapelipylvääseen (nousukaapelipylvääseen kiivetään kaapelien puolelta) kiivettäessä yhteiskäyttöpylvääseen. Silloin kun ohitetaan harus, tukipuu tai muu este, joudutaan tukihihna tai köysi irrottamaan ja siirtämään esteen toiselle puolelle. Este ohitetaan siten, ettei jouduta muuttamaan jalkojen asentoa silloin, kun hihna on auki. Tukivyössä tulisi olla apuhihna esteiden ohittamista varten. Apuhihnan varassa ei työskennellä. Lisäksi on varottava kaapeleiden ja laitteiden vaurioitumista. Jos pylväässä on useita esteitä, on syytä harkita nostokorin, -lavan, tikkaiden yms. turvallisempien apuvälineiden käyttöä. Työskentelyasento Kun on päästy työskentelykorkeudelle, pylväskenkien kaaret asetetaan siten, että molemmat jalat ovat samalla tasolla. Työskentely tapahtuu pylväsvyöhön nojaamalla, joten tukihihnan tai köyden pituus sovitetaan työn mukaisesti. Valjaita ja olkaimellista tai liivillistä tukivyötä käytettäessä työskentelyasento on parempi, koska paino jakautuu silloin ristiselän lisäksi myös muille kehonosille. Huom. Tukihihnan tai köyden varaan ei saa asettaa mitään työkaluja tai tarvikkeita. Verkostotöiden erityistapauksia Maakaapelin nousupylvääseen kiivetään kaapelin puolelta, ellei kaapeleita ole kiinnitetty kohokiinnikkeillä, koska tällöin voidaan parhaiten varoa kaapelia. Jäätyneeseen pylvääseen on kiivettävä erityisen varovaisesti. Pylväskenkien piikkien tulee olla riittävän terävät pystyäkseen jäätyneeseen puuhun. Joka askeleella on varmistauduttava siitä, että piikit pureutuvat kunnolla. Työturvallisuuskeskus TTK 7 (18)

8 Työskenneltäessä yhteiskäyttöpylväässä ei mikään kehon osa eikä työkalu tai tarvike saa ylittää keltaista varoitusnauhaa. Useimmat pylvästapaturmat sattuvat linjaa purettaessa. Pylväs kaatuu useimmiten sillä hetkellä, kun viimeinen johdin pylväästä katkaistaan tai irrotetaan. Pylväslinjoja purettaessa oikealla työmenetelmällä on ratkaiseva merkitys turvallisuuden kannalta. Työmenetelmän valinta riippuu pylväslinjan maasto- ja ympäristöolosuhteista sekä käytettävissä olevista työvälineistä. Pylvääseen kiipeäminen ja johtojen irrottaminen pylväästä on ehdottomasti kiellettyä, ellei pylvään pystyssä pysymistä ole varmistettu. Yhteiskäyttöpylväät Tietoliikenne- ja vahvavirtalaitteiden tai eri jännitetasoa olevien vahvavirtalaitteiden asentamista samoihin pylväisiin nimitetään pylväiden yhteiskäytöksi ja tällaista pylvästä yhteiskäyttöpylvääksi. Yhteiskäyttöpylvään omistavaa laitosta nimitetään omistajaksi ja käyttöoikeuden saajaa käyttäjäksi. Huonokuntoisista pylväistä on ilmoitettava pylvään omistajalle tai haltijalle. Jokaisen yhteiskäyttöpylväässä työskentelevän tehtäviin kuuluu varmistaa työnaikainen sähköturvallisuus. Työnantajan on huolehdittava siitä, että useamman henkilön työskennellessä yhdessä on aina yksiselitteisesti määritelty se, kuka toimii sähköturvallisuustoimien valvojana. Varoitusrengas ja sen asentaminen Jokainen sähkö- ja tietoliikennelaitteiden yhteiskäyttöpylväs, myös tilapäinen, tulee varustaa keltaisella vähintään 20 mm:n levyisellä, pylvään ympäri ulottuvalla muovirenkaalla (varoitusrengas). Lisäksi jokainen suurjännitepylväs tulee varustaa myös varoituskilvellä Varokaa hengenvaara. Varoitusrengas asennetaan vähintään 1,22 m suurjänniteavojohdon alimman jännitteisen osan alapuolelle vähintään 0,5 m pienjänniteavojohdon alimman johtimen eristinvarusteen alapuolelle suurjänniteriippukierrejohdon (SAMKA, SAXKA) tai pienjänniteriippujohdon alimman riippujohdon alapuolelle jätetään tilaa mahdollisesti myöhemmin asennettaville johdoille. Varoitusrenkaan etäisyyttä tarkistettaessa ei saa käyttää metallista tai muutakaan johtavaa ainetta olevaa mittaa, vaan etäisyys arvioidaan esim. silmämääräisesti. Tietoliikenneasentajien asentaessa tietoliikennekaapeleita tai myöhemmin pylväässä työskenneltäessä on otettava huomioon, ettei mikään kehon osa, tarvike tai työkalu saa nousta varoitusrenkaan yläpuolelle. Varoitusrenkaan kunnossapito ja vastuu siitä, että se on kiinnitetty, kuuluu käyttäjälle. Johtojen irrottaminen pylväästä Johtoja ei saa katkaista tukemattomasta pylväästä. Ehjänäkin pylväs saattaa katketa toispuolisen vedon takia. Irrotettua johtoa tai kaapelia ei saa heittää pylväästä alas, vaan se on laskettava maahan esim. köysien avulla. Irrottaessaan johtoja asentajan tulee olla pylvään toisella puolella ja hänen on varottava, ettei johto tartu esim. pylväskenkiin, tukivyöhön tai vaatteisiin. Jos purettavia kaapeleita on useampia, on irrotettava yksi kaapeli kerrallaan ja tuotava se maahan ennen seuraavan kaapelin irrottamista. Työturvallisuuskeskus TTK 8 (18)

9 Pylvään poisto kuormausnosturilla Kuormausnosturia saa käyttää vain koulutettu henkilö. Pylvään poistossa tulee olla vähintään kaksi työntekijää. Suojakypärää on ehdottomasti käytettävä. Liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja liikennejärjestelyt on toteutettava annettujen mukaisesti. Kuormausnosturin vintturia ei saa käyttää pylvään poistoon. Siihen on käytettävä erillistä nostoraksia. Nostoraksi asetetaan pylvään ympärille ja nostetaan pylväshangon avulla riittävän korkealle, niin että kiinnityskohta tulee painopisteen yläpuolelle. Rakseissa tulee olla lukittavat koukut, ja paikalla pysyminen tulee varmistaa. Raksit tulee tarkastaa vuosittain. Pylväs irrotetaan maasta heiluttamalla ja nostamalla nosturilla samanaikaisesti. Pylvään irrotessa on varottava heilautusliikkeitä. Nosturin käyttäjälle annetaan ohjeita riittävän kaukaa, jotta vaaraa pylvään irrotessa ei synny. Jos pylväässä on harus tai tukipuu, se on poistettava erittäin varovaisesti. Pylvästä on tarvittaessa tuettava kuormausnosturilla ennen haruksen irrottamista. Pylvään poisto traktorikaivurilla Työ tapahtuu pääpiirteissään samalla tavalla kuin kuormausnosturia käytettäessä. Pylväs kiinnitetään traktorin kauhaan joko kauhassa olevin puristuskynsin tai tätä tarkoitusta varten tehtyjä ketjuja käyttäen. Pylvään poisto pylväsnostimella tai katkaisemalla Pylväsnostinta käytetään silloin, kun pylvästä ei voida nostaa edellä mainituilla menetelmillä tai katkaisemalla. Kaato ja kaatosuunta on suunniteltava etukäteen ja tehtävä tarvittavat valmistelut. Kaatoalue on eristettävä. Nostin sijoitetaan vastakkaiselle puolelle pylvästä, kuin minne sen halutaan kaatuvan. Ennen kaatamista on tarkistettava, että pylväs ei kaatuessaan aiheuta vahinkoa. Pylvään kaatuessa on varottava erityisesti kimpoavaa tyveä ja siinä kiinni olevaa pylväsnostinta. Pylväs voidaan myös poistaa esim. moottorisahalla katkaisemalla. Moottorisahaa saa käyttää vain koulutettu henkilö. Kaatosuunta voidaan määrätä tarkemmin loveamalla pylväs kaatosuunnan puolelta. Toinen työntekijä sahaa pylvään poikki, ja toinen varmistaa pylvään kaatumisen haluttuun suuntaan pylväshangon avulla. 7. Pylväskorin käyttö Kori on tarkastettava aina ennen käyttöä. Havaituista vioista ja puutteista on ilmoitettava heti työnjohdolle. Vioittunutta koria ei saa käyttää, vaan se on vaihdettava kunnossa olevaan. Kori on tarkastettava vuosittain, ja siinä on oltava maininta seuraavan tarkastuksen ajankohdasta. Turvallisuusnäkökohdat Koria asennettaessa tai siinä työskenneltäessä käytetään aina suojakypärää. Koriin kiivetään tikkaita käyttäen, jos pylväässä on useita nousukaapeleita. Korissa saa työskennellä kerrallaan enintään kaksi henkilöä. Työntekijöiden ja tarvikkeiden yhteispaino ei saa ylittää koriin merkittyä sallittua arvoa. Kiinnitystai varmuusketjua tai karhulukkoa ei saa lämpökäsitellä eikä muutenkaan muokata. Työturvallisuuskeskus TTK 9 (18)

10 Korin pohjassa nostosilmukan vieressä oleva reikä on pidettävä avoimena, jotta työskentelyn aikana mahdollisesti vuotanut nestekaasu pääsee virtaamaan ulos. Korissa tulee olla turvakaaret. Koria ei saa pudottaa pylväästä, koska tällöin koriin voi syntyä piilohalkeamia tai muita vaurioita. Jos työkohteen alapuolella liikkuu muita henkilöitä, on vaaralliseksi katsottava alue eritettävä puomeilla, liikennemerkeillä yms. Kuormausnosturin käyttö verkostotöissä Lähes kaikissa linjaryhmien autoissa on nykyisin kuormausnosturi. Nosturia käytetään lastattaessa autoon pylväitä ja tarvikkeita sekä kuormaa purettaessa, linjan rakennus- ja purkutöissä ja henkilönostoissa. Kuormausnosturia saavat käyttää vain nosturin käyttöön koulutetut henkilöt. Väärä tai varomaton nosturin käyttö on vaaraksi sekä käyttäjälle itselleen että muille työpaikalla oleville. Siksi on tärkeää muistaa, että nostotyö on suunniteltava ennakolta auto on pysäköitävä siten, että se ei ole esteenä muulle liikenteelle autossa tulee käyttää keltaista kattovilkkua työskentelyalue on merkittävä liikennemerkeillä annettujen ohjeiden mukaisesti taakan siirto työryhmän yli samoin kuin kulkeminen riippuvan taakan alitse on kiellettyä jokaisen velvollisuutena on varoittaa heti havaitsemastaan vaarasta, joka kohdistuu ihmisiin, nostettavaan taakkaan, kuormausnosturiin, autoon tai kiinteisiin rakenteisiin kuormausnosturilla on nostettava siten, että nosturin käyttäjä voi valvoa puomin ja taakan liikkeitä valvovaan merkinantajaan nähden on vältettävä kahden samanaikaisen liikkeen käyttöä (esim. samanaikainen nosto ja kääntö) on noudatettava erityistä varovaisuutta työskenneltäessä sähköjohtojen läheisyydessä ja otettava huomioon suojaetäisyydet kuormausnosturia käytettäessä on jokaisen työhön osallistuvan käytettävä suojakypärää. Nostoon vaikuttavat tekijät Ennen nostoon ryhtymistä on selvitettävä esineen mitat, paino, laatu, suojausrakennelmat ja mahdolliset nostokohdat tai muut kiinnitysmahdollisuudet mihin auton voi ajaa noston ajaksi, miten sen voi tukea ja kuinka kaukaa on nostettava eli miten lähelle nosturia ja kohdetta taakka voidaan tai muuten kannattaa kuljettaa kohteen etäisyys nosturista ja noston lähtökohdasta sekä nostoa haittaavat esteet että tuettaessa nosturi tukijalkojen varaan maa on tukijalkojen alla tukeva ja tasainen; tarvittaessa on käytettävä tukijalan lisälevyä jalan maahan painumisen ja sivuttaisen liukumisen estämiseksi. Nosto on suoritettava siten, että paino jakautuu tukijaloille ja auton takapyörille ei koskaan niin, että taakan paino kohdistuu pääasiassa etupyörien varaan. Jos nosto joudutaan suorittamaan kaltevalta pinnalta, on auto sijoitettava siten, että auton perä tulee alamäkeen. Vierintäesteet on asennettava takapyörien taakse, auto laskettava niiden varaan, ja käsijarru vedettävä päälle. Tukijalat lasketaan alas vasta näiden toimenpiteiden jälkeen. Nostoissa on käytettävä nostotöihin tarkoitettuja työvälineitä. Ylikuormituksen välttämiseksi tulee käyttää vain tunnistettavia, hyväkuntoisia nostoapuvälineitä. Työturvallisuuskeskus TTK 10 (18)

11 8. Henkilönostot Taakan heilumisen estämiseksi on kaikki liikkeet suoritettava rauhallisesti. Kääntöä ei saa aloittaa, ennen kuin taakka on irti maasta. Taakkaa ei saa heijaamalla sijoittaa kohteeseensa, koska nosturi voi tällöin kaatua ja taakka irrota nostoraksista tai koukusta. Jos painava taakka on nostettava niin etäälle, että nosturi saattaa kaatua, on taakka laskettava mahdollisimman lähelle laskualustaa, jotta se vaaratilanteessa voidaan nopeasti saada alas, ja vasta sitten vietävä etäämmälle nosturista. Kuormausnosturilla voidaan suorittaa henkilönostoja käyttämällä standardin mukaista ja tarkoitukseen valmistettua nostokoria. Nosturin käyttäjän tulee olla työhön perehdytetty ja vähintään yhden vuoden ajan nostotöitä tehnyt henkilö. Nosturille ja korille tulee suorittaa vaaditut tarkastukset. Nostokorissa olevan työntekijän tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Hänen täytyy käyttää sellaista valjastyyppistä vyötä, jonka turvaköysi (tai tukihihna) kiinnitetään koriin. Korissa on oltava hätäpysäytin ja apuköysi alastuloa varten. Alaslaskulaitetta voidaan vaatia paikallisesti. Henkilönostimien käyttö vaatii aina käyttökoulutuksen. Lisäksi käyttäjällä on oltava työnantajan lupa nostimen käyttöön. Nostimia käytettäessä on kiinnitettävä huomiota tukijalkojen asettamiseen. 9. Käyttökoulutusta vaativat työkoneet ja ajoneuvot Verkonrakennustöissä käytetään usein sellaisia työkoneita ja -välineitä, joiden käyttö töiden turvallisen suorittamisen varmistamiseksi vaatii erillistä koulutusta. Tällaisia koneita ovat esim. pulttipistooli moottorisaha raivaussaha maakiila kaapelinvetolaite kelauskone kelankuljetusvaunu kuormausnosturi henkilönostin moottorikelkka työvene maastoajoneuvo timanttiporakone aggregaatti kaasulaitteet. Koulutuksesta on pidettävä rekisteriä ja varmistettava koulutuksen voimassaolo ennen koneiden ja välineiden luovuttamista käyttöön. Hyvä tapa on kirjata suoritetut kurssit ja pätevyydet koulutuskorttiin. Riittävän erikoiskoulutuksen puuttuessa on töissä syytä käyttää ammattitaitoisia aliurakoitsijoita. Tällaisia erikoistöitä voivat olla esim. metsurin työt. Työturvallisuuskeskus TTK 11 (18)

12 10. Johtoalueen raivaus Sähköjohtojen johtoalueen oksien karsinta on käyttötoimenpiteisiin verrattavaa huoltotyötä, jota tehdään jännitteisten osien läheisyydessä. Tässä työssä on noudatettava sähkötyöturvallisuudesta annettuja määräyksiä. Asianmukaisesti hyväksytty apuväline saa ulottua jännitteisten johdinten välittömään läheisyyteen edellyttäen, että työn suorittaa sähköalan ammattihenkilö. Yhteiskäyttöpylväiden johtoalueenraivauksista vastaa pylvään omistajalaitos, ja se huolehtii myös käyttäjän tarpeiden mukaisista raivauksista. Muutkin kuin sähköalan ammattihenkilöt voivat tehdä työt silloin, kun työskentely tapahtuu välittömän läheisyyden rajan ulkopuolella. Mikäli karsiminen suoritetaan välittömän läheisyyden rajan sisäpuolella, vaaditaan työn suorittajalta, että hän on sähköalan ammattihenkilö. Kun karsimistyö tapahtuu työn suorittajan pään yläpuolella olevassa tilassa, on työ suoritettava käyttäen ko. jännitteelle hyväksyttyjä välineitä. Johtoaukon avauksessa ja pensaiden sekä vesakkojen raivauksissa tulee käyttää ns. metsurin varustusta. Mahdollisten onnettomuuksien varalta tulee sähköjohtojen johtoaukkojen raivaustyöhön osallistujalla olla yhteydenpitoväline työnjohtoon tai käyttökeskukseen. Mikäli työtä suorittaa useampi henkilö kuuloja näköetäisyyden päässä toisistaan, on välitön avuntarve yleensä turvattu. Myrskytuhot ja muut poikkeukselliset tilanteet Luonnonilmiöiden, lähinnä myrskytuhojen ja poikkeuksellisten lumikuormien aiheuttamat, yleensä yllättävät tilanteet ovat myös työturvallisuuden kannalta ongelmallisia. Töiden poikkeavuudesta huolimatta on työsuojelu- ja muita turvallisuusmääräyksiä noudatettava. Poikkeustilanteisiin tulee varautua ja antaa töihin osallistuville henkilöille ennalta tarvittavaa opetusta ja ohjausta ko. töissä esiintyvistä vaaratekijöistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää puiden raivaukseen ja sähkötyöturvallisuuteen johtokaduilla työskenneltäessä. Yksintyöskentelystä tulee laatia ohjeet, joista selviää mm. se, mitä töitä ei saa tehdä yksin (esim. myrskytuhometsien puiden korjuu). 11. Kaapelikanavat ja kaivot Kanavakaapeleita vedettäessä ja kaapelikaivoissa työskenneltäessä on otettava huomioon erityisesti seuraavat turvallisuusnäkökohdat: Kaasuja varottava Kaapelikaivoihin voi päästä myrkyllisiä kaasuja kaasuputkistoista tai viemäreistä. Kaivoissa ja kaivannoissa on varottava myös työkoneiden pakokaasuja. Ennen kaivoon menoa on aina tehtävä kaasuntoteamistoimenpide tarkoitukseen sopivalla mittauslaitteella. Jos kaivoon mentäessä on havaittavissa kaasun hajua, tulee kaivo tuulettaa huolellisesti ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta pelastuslaitokselle. Työskentelyn kaivossa voi aloittaa vasta, kun kaasumyrkytys- tai räjähdysvaaraa ei ole. Kaapelikaivoihin ei saa viedä nestekaasupulloja, vaan pullo on jätettävä kaivon ulkopuolelle jalkakäytävälle tai autoon. Jos asentaja työskentelee kaivossa yksin, asentajatoverin tai työnjohdon on varmistauduttava riittävän usein, että työ kaivossa tapahtuu turvallisesti. Avonaista kaivoaukkoa ei saa jättää hetkeksikään suojaamatta, vaan se on suojattava kaivosuoja-aidalla. Tarvittaessa työskentelyalue on varustettava liikennemerkillä. Työturvallisuuskeskus TTK 12 (18)

13 Kun kaivossa työskennellään pitkäaikaisesti, esim. jatkettaessa kaapeleita, tulee huolehtia kaivon riittävästä tuuletuksesta ja lämmityksestä. Kaasulämmittimiä käytettäessä on riittävän tuuletuksen avulla varmistauduttava siitä, että happi ei lopu kaivosta työskentelyn aikana. Kaivotikkaiden liukuminen on estettävä. Kaapelikaivoissa käytettävien sähkölaitteiden on oltava suojaeristettyjä ja vikavirtasuojattuja. Kaapelinveto kanavaan Silloin kun vedetään kanavakaapeleita, tulee aina olla luotettava radiopuhelin- (VHF) tai puheyhteys vetolaitteen hoitajan ja syöttöpäässä työskentelevän asentajan välillä. Työskentelyalue on suojattava ja merkittävä ohjeiden mukaisesti. Vetovaijereiden ja -koukkujen on oltava ehjät ja turvallisuusmääräysten mukaiset. Vetokoneessa on oltava huoltokirja ja tarkastuspöytäkirja. Kun työskennellään ajoradalla, on käytettävä näkyvää suojavaatetusta tai heijastinliivejä (2. lk.). Vetoa ei saa aloittaa, ennen kuin kelalta ohjaava asentaja on antanut vetoluvan vetoryhmälle ja saanut lupaan vastauksen. Vedon aikana seurataan mittarista tai piirturista vetovoiman suuruutta. Sallittua maksimivetovoimaa ei saa ylittää. Jos vetovoima ylittää suositeltavan arvon ja lähestyy sallittua maksimivetovoimaa, veto on keskeytettävä. Vetovoiman kasvun syy on selvitettävä ja vika poistettava ennen työn alkamista. Ennen vedon aloittamista on varmistuttava siitä, että kaivossa olevat kiinnityssilmukat, joihin vetovaijeri kiinnitetään, ovat kunnossa. Kunto varmistetaan esim. työkalulla. Työn loputtua varmistaudutaan siitä, että kaapelikaivon kannet ovat paikallaan ja tarpeettomat liikennemerkit poistettu. 12. Jatkamistyöt Käsikäyttöisiä jatkospihtejä ei ole tarkoitettu suuriin jatkoksiin, vaan niissä tulee käyttää jatkamiskoneita. Työpaikan järjestelyihin ja työasentoihin tulee kiinnittää huomiota. Lämmön vaikutuksesta syntyvien rasva- tai muovikäryjen joutuminen hengitysvyöhykkeelle on estettävä riittävällä tuuletuksella. Lyijy- ja rasvakaapelitöiden jälkeen kädet on pestävä ennen ruokailua! Valokaapelin käyttö on yleistä yhdysverkoissa ja yleistyy myös tilaajaverkoissa. Valokaapelin asennus on kevyttä perinteisiin lyijy- ja muovikaapeleihin verrattuna. Valokaapeleiden jatkostyöt vaativat tarkkuutta ja puhtautta. Työpaikan järjestelyihin ja erityisesti työasentoihin on kiinnitettävä huomiota. On varottava lasikuitupalasten joutumista ihoon. Palaset on kuidun katkaisun jälkeen sijoitettava erilliseen, tukevaan, suljettavaan astiaan. Valokaapelin lasersädettä ei koskaan saa katsella. Tällaiset vaarakohteet on merkittävä varoitusmerkein tai -tarroin. Työturvallisuuskeskus TTK 13 (18)

14 13. Kaivutyöt Puhdistus- yms. aineista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet, ja niiden ohjeita on noudatettava. Kaivutyöt suorittaa usein aliurakoitsija. Turvallisuudesta yhteisillä työmailla sovitaan luvun 1 mukaisesti. Työn tilaajan tulee vastaanottotarkastaa kaivujen tuennat ennen kaapelitöiden aloittamista. Liikennejärjestelyt on toteutettava ohjeiden mukaisesti. Kaivutyö on tehtävä turvallisesti ottaen huomioon maan laatu, kaivannon syvyys, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä ja liikenteen tärinästä aiheutuvat vaaratekijät. Jos sortuma saattaa aiheuttaa tapaturman, on kaivannon seinämä kaivettava kaltevaksi, porrastettava tai tuettava. Erityistoimenpiteisiin on ryhdyttävä sateen, kuivumisen tai roudan sulamisen johdosta. Samoin on toimittava silloin, kun kaivetaan löysää maata tai 2,0 metriä syvempää, kapeaa kaivantoa tai kun kaivannon yhteydessä tai läheisyydessä suoritetaan tärinää aiheuttavaa työtä taikka kun kaivantoon vaikuttaa raskas ajoneuvoliikenne. Kun kaivutyötä tehdään rakennuksen alla tai vieressä on samoin ryhdyttävä ennalta riittäviin tukitoimenpiteisiin sortumisen estämiseksi. Räjäytystöitä saa suorittaa vain siihen koulutuksen saanut henkilö. 14. Vesistökaapelityöt Asennus- ja huoltotöissä joudutaan liikkumaan myös vesillä. Työveneenkuljettajan tulee suorittaa veneenkuljettajakurssi (Vesiliikenteen turvallisuus ja merenkulun säännöt) ja saada opastus työveneen käyttöön. Kaapelin lasku tulee suunnitella etukäteen ja varata riittävän vakaa alus ja tarvittavat turvallisuus- ja työvälineet työtehtävän suorittamiseen. Pohja sekä kaapelin nousu- ja laskupaikat rannassa tulee tutkia. Kaapelikela on laskun aikana joko auton lavalla tai kelapukkien varassa. Silloin kun kaapeli lasketaan ilmatyynyjen varaan, tulee muu vesiliikenne ottaa huomioon. Asennuksessa tarvittavien tyynyjen määrä riippuu kaapelin painosta ja pituudesta. Yhden tyynyn kantavuus on n. 20 kg. Tavallisin tyynyjen väli on kaapelin painon mukaan 3 8 metriä. Voimakkaassa sivutuulessa voidaan käyttää pitempääkin väliä. Silloin kaapeli ui syvemmällä ja tuuli vaikuttaa vähemmän. Muuta vesiliikennettä on varoitettava työkohteen läheisyydessä. Vesilain säännösten mukaan vesistöön tehdyn rakennelman omistaja on velvollinen pitämään rakennelman kunnossa niin, ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Kaikkien työntekijöiden tulee käyttää pelastusliivejä ja/tai pelastuspukuja. Moottoriveneessä tulee olla mukana veneenohjaajan käsikirja veneenkuljettajan käyttöön. Työturvallisuuskeskus TTK 14 (18)

15 15. Mastotyöt Mastotöiden turvallisuusohjeena voidaan käyttää TTK:n julkaisua Mastotyön työsuojeluohjeet Ohjeesta poikkeaminen edellyttää kirjallisia mastotöitä koskevia ohjeita näissä tapauksissa. Mastotyön edellytykset Mastotyöntekijän tulee olla 18 vuotta täyttänyt, sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemässä lääkärintarkastuksessa erityisesti mastotyöhön hyväksytty henkilö. Myös tilapäisesti mastossa käyvän henkilön terveydentilasta ja sopivuudesta on varmistuttava normaalin lääkärintarkastuksen yhteydessä. Mastotöitä ei saa tehdä sairaana, väsyneenä eikä lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Mastoon kiipeämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Mastotyöntekijällä tulee olla mastotöitä varten riittävä koulutus. Koulutuksen tulee kattaa varsinaisen mastotyön lisäksi myös työturvallisuus- ja ensiapukoulutus. Ukonilman aikana mastotyöskentely on kiellettyä. Jatkuvan sateen aikana mastotöitä tulee välttää. Työskenneltäessä kylmänä vuodenaikana on työntekijöille varattava riittävän lämpimät lämpöpuvut sekä lämmin taukotila maston läheisyyteen. Myös tuuliolosuhteet on otettava huomioon. Maston ollessa jäässä on mastotöitä vältettävä. Jos mastoon kertyneiden jäiden putoamisvaara on todennäköinen, ovat mastotyöt kiellettyjä. Liikkuminen maston läheisyydessä Työt ilman riittävän vahvojen rakenteiden tarjoamaa suojaa on kiellettyä. Vaaraalue on ympyrän muotoinen alue, jonka keskipiste on maston juurella ja säde vähintään 2/3 x maston korkeus. Näkö- tai kuuloyhteys Mastoryhmän esimiehen, mastossa työskentelevien ja vintturin ohjaajan välillä tulee olla hyvä näkyvyys. Jos näkö- tai kuuloyhteys heikkenee, on käytettävä luotettavaa radiopuhelinyhteyttä. Pimeällä on asennustöiden tekeminen kiellettyä, ellei riittävää valaistusta ole mahdollista järjestää. Ennen töiden aloittamista Ennen töihin ryhtymistä on varmistauduttava siitä, että masto on huollettu asianmukaisesti, maston maadoitusverkko on kunnossa ja masto on maadoitettu. On myös tarkistettava, että maston harusten kiinnitys on kunnossa. Lisäksi on erikseen tarkistettava masto-osien, antennikiinnittimien yms. eheys. Työhön osallistumattomia on varoitettava mastotöistä asianmukaisin varoituskilvin. Mastotyön ollessa käynnissä eivät sivulliset saa oleskella mastotyöpaikalla. Mastotöiden suunnittelu Mastojen pystytys-, purku- ja laiteasennustyöt sekä toistuvat huoltotyöt on suunniteltava ennalta ja annettava suunnitelma työtä suorittavalle mastotyöryhmälle. Mastokopissa tulee olla tiedot mastossa olevista laitteista ja niiden varoetäisyyksistä. Työturvallisuuskeskus TTK 15 (18)

16 Työnsuunnittelijan tulee sisällyttää työsuunnitelmaan tarvittavassa laajuudessa ainakin seuraavat seikat: Mastossa saa yleensä olla käynnissä vain yksi työvaihe kerrallaan. Laskennallisesti on varmistuttava siitä, että työn kohteena oleva mastotyyppi tai maston osa kestää vikaantumatta kulloisenkin määrän työntekijöitä. Mastotyöt on suoritettava riittävällä miesmäärällä, ja töissä tulee olla aina vähintään kaksi sellaista henkilöä, joilla on mastotyöskentelyä varten tarvittava koulutus. Mastoon kiipeäminen on kiellettyä kokonaisena pystytettävän maston pystytyksen yhteydessä, jos harukset on kiinnitetty puristustartuntavälineiden välityksellä. Liikkuminen ja työskentely mastossa Yli 6 metrin mastoissa tulee olla yleisten määräysten mukaiset tikkaat sekä kiinteät kiipeämisturvavälineet. Tikkaiksi hyväksytään myös mastorakenne, jos nousu on yhtä turvallista ja helppoa kuin tikkaita käytettäessä. Lepotasoja tulee olla 5 10 metrin välein. Tikkaisiin tulee asentaa selkäsuojukset, jos mastoon joudutaan nousemaan sen ollessa osittainkin jääkuoren peitossa tai sen kannattelema mastolaite vaatii rikkoutuessaan välitöntä huoltoa ja muulloinkin, jos siihen on erityistä syytä. Kiipeämisturvatarrain Jos mastotikkaisiin ei asenneta selkäsuojusta, niihin tulee asentaa liukukisko tai köysi (vaijeri) ja mastoon noustaessa on käytettävä asianmukaista kiipeämisturvatarrainta, joka on turvaköydellä yhdistettynä mastossa liikkuvaan turvavyöhön. Liukukiskon yläpäässä tulee olla este, joka estää tarraimen tahattoman irtipääsyn. Kiipeämistarraimen tulee olla kyseiseen käyttöön tarkoitettu, tyyppitarkastettu ja CE-merkitty. Tarraimen toiminta ja säätö on tarkistettava ennen käyttöä. Silloin kun kiipeämisturvatarraimen yhteydessä käytetään köyttä tai vaijeria, on erityisesti huolehdittava sen kunnosta ja lujuudesta. Jos köysi tai vaijeri on pitkähköjä aikoja käyttämättä, se on varastoitava kuivaan paikkaan. Mastotyössä käytettävät työkalut ja -välineet Mastotyössä on pyrittävä käyttämään teknisesti korkealuokkaisia, ergonomisesti hyvin muotoiltuja ja kevyitä käsityökaluja. Sähkökäyttöisten työkalujen suhteen on noudatettava voimassa olevia sähköturvallisuusmääräyksiä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota sähkölaitteiden, sähköjohtojen, eristysten, liitosten yms. kuntoon. Sähkötyökalujen johdot on tarkistettava silmämääräisesti ennen työn aloittamista. Paineilmatyökalut, porakoneet ja muut raskaat työkalut on varustettava putoamista vastaan varmuusnaruilla. Nostolaitteet ja nostoapuvälineet Nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden tulee olla kyseiseen käyttöön tarkoitettuja, riittävän lujarakenteisia ja CE-merkittyjä. Ne on suojattava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa käyttäjilleen eivätkä muille työmaalla oleville. Nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden käytössä sekä tarkastuksissa on noudatettava VNp:n 856/1998 (valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta) mukaisia ohjeita ja määräyksiä. Nostolaitteiden koukkujen tulee olla lukittavaa mallia. Työturvallisuuskeskus TTK 16 (18)

17 Taljat ja käsikäyttövintturit Taljoissa ja käsikäyttöisissä vinttureissa tulee olla merkintä suurimmasta sallitusta kuormasta sekä säppi, joka estää taakan vapaapudotuksen ja mahdollisuuksien mukaan kitkajarru. Silloin kun käsikäyttövinttureita käytetään suurimmalla sallitulla kuormalla, on tarvittavan käsivoiman oltava riittävä, esim kg, jotta havaitaan taakan takertuminen tms. Tarkastukset Työn tilaajan tulee vastaanottotarkastaa uudet mastot. Mastot ja niiden laitteet on huollettava ja tarkastettava huolto-ohjeen mukaisesti. Tarkastukset tehdään vuosittain. Tällöin on erityistä huomiota kiinnitettävä turvalaitteiden ja maston kulkuteiden mekaaniseen lujuuteen sekä korroosion vaikutukseen sekä laitteiden moitteettomaan kuntoon ja toimivuuteen. Tarkastukset suorittaa työnantajan nimeämä pätevä henkilö. Tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa ja pöytäkirja tulee olla nähtävänä mastokopissa. Linkki: Linkki: Mastotyön työturvallisuusohje 2013 (Työturvallisuuskeskus) Katto- ja seinätöiden työsuojeluohjeet (Työturvallisuuskeskus) 16. Vaaraa aiheuttavat verkostotyöt Töille tyypillisiä turvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita ovat mm.: liikennejärjestelyjen toteuttaminen ja työskentely liikenteen parissa työntekijöiden ja koneiden liikkuminen katu- ja tiealueilla, joilla on liikennettä kaivantotyöt katu- ja tiealueella syvät kaivantotyöt ja mahdolliset tukemiset vähäinenkin kaivaminen olemassa olevien kaapeleiden läheisyydessä (minimi suojaetäisyys 1,5 m) tukeminen (kaivanto, pylvästys, jne.) louhintatyöt, mahdolliset pohjavahvistustyöt nostotyöt masto-, seinä- ja kattotyöt tulityöt purkutyöt maarakentamiseen liittyvät ilmakaapelit pylväslinjat kaapeleiden siirrot; maa- ja ilmakaapelit työskentely sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasulinjan läheisyydessä työskentely rauta- ja raitioteiden läheisyydessä öljyjen, kaasujen, kemikaalien ja muiden haitallisten tai vaarallisten aineiden käyttö. Työturvallisuuskeskus TTK 17 (18)

18 17. Verkostourakan suoritusvaatimuksia Ennen rakennustyön aloittamista Toimittajan tulee selvittää kaapeleiden ym. johtojen ja laitteiden tarkka sijainti ja turvallisuusmääräykset ao. johdon tai laitteen haltijan kanssa, kuten: teleoperaattoreiden putkitukset, kaapelit, kanavat ja laitteet sähköyhtiöiden: kaapelit, johdot (suur- ja pienjännite), kaapelikanavat ja -kaivot, sähköpylväät ja -laitteet (vaaratekijät, varo-ohjeet) liikenteenohjauslaitteet liikennevalo-opasteet liikennemerkit ja portaalit, yms. kaukolämpökanavat maakaasujohdot ja kanavat vesi- ja viemärijohdot. Lisäksi on otettava huomioon yleiset turvallisuusvaatimukset ja ko. kunnan erityismääräykset ja ohjeet, kuten rakennusjärjestys. Toimittajan ja Tilaajan töissään käyttämän henkilöstön perusvaatimus on määritelty YSE :ssä. Henkilöiden, jotka osallistuvat työhön tai joihin työ voi vaikuttaa, pätevyysvaatimukset ja turvallisuusvastuut määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaan. Yleisiä vaatimuksia työturvallisuudesta ja henkilöiden vastuista on annettu julkaisussa Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2009 (Talentum Media Oy, toimittaneet Harri Hietala ja Keijo Kaivanto), joka sisältää seuraavat asiakirjat: Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2003 VNa 205/2009 VNp työssä käytettävien koneiden ja työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta VNp henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/93 Lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavissa julkaisuissa annetut ohjeet: Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Tieturva 1 ja 2 Spek / Suomeksi / Koulutus / Tieturvakoulutus Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu "Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella" 19/99. Kuntien sekä Tie- ja Ratahallinnon kaivu-/sijoitusluvissaan antamat erityisohjeet Tilaajan antamat ohjeet Työturvallisuuskeskus TTK 18 (18)

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA

KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 TURVALLISUUSASIAKIRJA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 31.1.2013 KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja/päätoteuttajan tehtävät

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA TYÖTURVALLISUUSOHJE STO 3/2016 13.4.2016 Korvaa: STO 3/2009 Työturvallisuuskeskus Sähköalojen työalatoimikunta Laatija: Jukka Tamminen Päivitetty: Jukka Tamminen, Jukka Mäntynen Tietoliikenne Sähkön jakelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

KATUVALAISTUSTYÖN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KATUVALAISTUSTYÖN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (8) SONKAJÄRVEN KUNTA Tekninen toimi kunnaninsinööri Jari Sihvonen Rutakontie 28 74300 SONKAJÄRVI KATUVALAISTUSTYÖN TURVALLISUUSASIAKIRJA 23.2.2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...4 1.1 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA KAJAANIN KAUPUNKI Ympäristötekninen toimiala Tilakeskus TURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖKOHDE: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt TURVALLISUUSASIAKIRJA: Menninkäisen päiväkodin liikennejärjestelyt, KAJAANI

Lisätiedot

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Lähtökohta? Rakennuskaivanto on välivaihe, jonka kustannukset halutaan minimoida Välivaiheen hinta 2 kuolemantapausta

Lisätiedot

PYLVÄSTYÖ OSA 2. Pylvään turvallisuuden varmistaminen ennen kiipeämistä

PYLVÄSTYÖ OSA 2. Pylvään turvallisuuden varmistaminen ennen kiipeämistä PYLVÄSTYÖ OSA 2 Pylvään turvallisuuden varmistaminen ennen kiipeämistä Alustus Pylvästyöskentely on väärin toteutettuna erittäin vaarallista. Tavallisimmin vaaratilanteita aiheuttavat huonokuntoiset pylväät,

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Turvallisuusasiakirja 1/7 TURVALLISUUSASIAKIRJA URAKKALASKENTA-ASIAKIRJA 16066-011L 16066-011V 16066-011K Turvallisuusasiakirja 2/7 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI

KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI 1 Yleistä Järvi-Suomen Energian (jäljempänä JSE) toimialueella on JSE:n hallinnoimia maahan asennettuja 110 kv maakaapeleita, keskijännite-

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KAIVAMISELLE KATU - TAI YLEISELLÄ ALUEELLA KEMPELEEN KUNTA / YMPÄRISTÖPALVELUT. Sadevesiviemäri

LUPAHAKEMUS KAIVAMISELLE KATU - TAI YLEISELLÄ ALUEELLA KEMPELEEN KUNTA / YMPÄRISTÖPALVELUT. Sadevesiviemäri LUPAHAKEMUS KAIVAMISELLE KATU TAI YLEISELLÄ ALUEELLA Luvan hakija Nimi ja osoite Luvan hakijan vastuuhenkilö KEMPELEEN KUNTA / YMPÄRISTÖPALVELUT Puhelin Vastuuhenkilön sähköpostiosoite Kohteen tiedot Työkohteen

Lisätiedot

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA

TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA URAKKAOHJELMAN LIITE Espoo Kaupunkitekniikka- liikelaitos 1130/02.08.00/2013 Rakentaminen 04.06.2013 TERÄSELEMENTTIAITOJEN JA -PORTTIEN ASENNUSURAKKA TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (7) Sisällysluettelo

Lisätiedot

PKS Sähkönsiirto Oy 2011

PKS Sähkönsiirto Oy 2011 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) PKS Sähkönsiirto Oy (PKSS) Eero Puoskari Antti Varis PKS Sähkönsiirto Oy 2011 Liikevaihto 44 milj. Investoinnit 15 milj. Sähkön siirto 1 160 milj. kwh Asiakkaita 87 000

Lisätiedot

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA

Liite 6. Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella TURVALLISUUSASIAKIRJA Liite 6 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä alueurakka-alueella 2016 2018 TURVALLISUUSASIAKIRJA 9.8.2016 2/7 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Porvoon kaupunki HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Turvallisuusasiakirja Vaahterakalliontie, Albert Edelfeltin rantatie, Hermanninsaarentie Sisällys 1. Yleistä 1 2. Rakennuskohde 1 3. Työssä esiintyvät vaaratekijät

Lisätiedot

GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT

GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT Tekninen keskus GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2(8) Sisältö 1. TAUSTAA 3 1.1 Lainsäädännön vaatimus 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 2 ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA

ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA 1 Elenia konserni Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Elenia Palvelut Oy Elenia Finance Oyj Elenia konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluita tarjoava emoyhtiö Elenia Oy

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

KAUHAJOEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KAUHAJOEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA KAUHAJOEN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA KATU- JA ULKOVALAISTUKSEN SANEERAUS 11.1.2017 2/8 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Sähköketjutalja DELTA 1000 kg / 230V

Sähköketjutalja DELTA 1000 kg / 230V Sähköketjutalja DELTA 1000 kg / 230V Käyttöohje (Model: DU902) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja Mini sähköketjutalja

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

24.10.2014 TURVALLISUUSASIAKIRJA ICT-VERKKOJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN TARVIKKEIDEN ASENNUS- JA YLLÄPITOTYÖT

24.10.2014 TURVALLISUUSASIAKIRJA ICT-VERKKOJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN TARVIKKEIDEN ASENNUS- JA YLLÄPITOTYÖT TURVALLISUUSASIAKIRJA ICT-VERKKOJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN TARVIKKEIDEN ASENNUS- JA YLLÄPITOTYÖT 1. YLEISTÄ Tässä asiakirjassa rakennuttajalla tarkoitetaan Karjaan Puhelin Oy:tä (jäljempänä KPOY). Urakoitsijalla

Lisätiedot

JÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN

JÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN JÄNNITETYÖOHJE ENSTON E-KSE KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

OHJE v1.1 Julkinen MAANRAKENNUSTYÖT JA TELEOPERAATTOREIDEN TIETOLIIKENNELAITTEET

OHJE v1.1 Julkinen MAANRAKENNUSTYÖT JA TELEOPERAATTOREIDEN TIETOLIIKENNELAITTEET OHJE v1.1 Julkinen MAANRAKENNUSTYÖT JA TELEOPERAATTOREIDEN TIETOLIIKENNELAITTEET 2 1. YLEISTÄ Tämä ohje on teleoperaattoreiden (dna, Elisa, Finnet ja Sonera) yhteistyössä laatima ja sen tarkoituksena on

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Maatilan pelastussuunnitelma

Maatilan pelastussuunnitelma Vaaratilanteiden arviointi on suoritettu (pvm) / / Säädös tai muu peruste Palavien nesteiden varastointi - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 - KTM päätös

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (8) TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA NURMIJÄRVI, KIRKONKYLÄN LIIKUNTAPUISTON MAANRAKENNUSURAKKA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 ERI OSAPUOLTEN TURVALLISUUSTEHTÄVÄT...

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen ketjuviputaljan käyttöönottoa. Sisällys 1. Esipuhe 2. Erittely 3. Turvallisuusohjeet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 23.3.2010 2/9 3/9 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68 LAUSUNTO 1 (3) Maankäyttö ja ympäristö / Heidi Oja 22.4.2015 AE-1 893-8-13 Kokkolan kaupunki Minna Torppa minna.torppa@kokkolaji Lausuntopyyntö 16.4.2015, RN:o 272-421-3-79 Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

TILAAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA BERNERIN HALLIN VESIKATTEEN UUSIMINEN TILAAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Laatija: Osmo Jauhiainen 1 (4) TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusasiakirja on

Lisätiedot

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET VO80281/ S / H - 1 - ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET Tuotekuvaus Yleistä huomioitavaa Tekniset tiedot Valaisin on tarkoitettu jatkuvatoimiseksi turvavalaisimeksi,

Lisätiedot

2. Pyydä tarvittaessa kaapelin sijainnin varmistamiseksi kaapelinäyttö Turku Energiasta.

2. Pyydä tarvittaessa kaapelin sijainnin varmistamiseksi kaapelinäyttö Turku Energiasta. 1.9.2011 HSa OHJEITA KAIVAJILLE 1. Selvitä kaapeleiden sijainti hyvissä ajoin etukäteen ja hanki ajan tasalla oleva kartta kaupungin johtokarttapalvelusta. Kartta saa olla enintään 2 viikkoa vanha. 2.

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI Tekninen keskus Pohjolankatu IISALMI. TURVALLISUUSASIAKIRJA Asfalttipäällystystöiden turvallisuusasiakirja 2017

IISALMEN KAUPUNKI Tekninen keskus Pohjolankatu IISALMI. TURVALLISUUSASIAKIRJA Asfalttipäällystystöiden turvallisuusasiakirja 2017 Pohjolankatu 14 74100 IISALMI Asfalttipäällystystöiden turvallisuusasiakirja 2017 2017 IISALMEN KAUPUNKI SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ...3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 1.2 Päätoteuttaja...3 1.3 Töiden

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja

Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja VNa 205/2009 KENTTÄPALVELUT OULU JA KOILLISMAA 2017 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: - Yleinen hätänumero 112 - Myrkytyskeskus (09) 471 977 (suora)

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Snappy Ladder 300 askelmatikas nousulla

Snappy Ladder 300 askelmatikas nousulla Snappy Ladder 300 askelmatikas nousulla NIMIKE: SNAPPY LADDER 300 EN 1004 3 4/4 XXCD CEN-nimike tälle ohjeelle EN 1298 IM en Rev-00 Tämä kokoamisohje on suunniteltu toimimaan vaihe-vaiheelta ohjeena varmistamaan

Lisätiedot

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm.

Vala hiekkakerroksen päälle ankkurointilaatta (2200x1800x150) mm. 10 ASENTAMINEN 10.1 Panospuhdistamon kuljetus ja käsittely Kuljetusherkkien laitteiden takia BioKem Panospuhdistamoa ja sen osia on käsiteltävä varoen. Sido panospuhdistamon osat kuljetuksen ajaksi siten,

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turvallisuusliite. Laitilan kaupunki. Kaukolankodin astianpesulinjastotilan saneeraus

Turvallisuusliite. Laitilan kaupunki. Kaukolankodin astianpesulinjastotilan saneeraus Turvallisuusliite Laitilan kaupunki Kaukolankodin astianpesulinjastotilan saneeraus HANKE 3/ 2017 1. Yleistä Nämä ohjeet koskevat kohteen suunnittelijoita, urakoitsijoita ja rakennuttajan edustajia. Sen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE SAHAUSPÖYTÄ. Malli: 010A

KÄYTTÖOHJE SAHAUSPÖYTÄ. Malli: 010A KÄYTTÖOHJE SAHAUSPÖYTÄ Malli: 010A Sisällysluettelo Tekniset tiedot... 2 Pakkauksen sisältö... 3 Turvaohjeet... 3 Kokoamisohje... 4 Osien esittely... 7 Pituuden säätö sivuttaistuen... 8 Korkeussäätö sivutuki...

Lisätiedot

Pornaisten koulukeskus Koulutie PORNAINEN. Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ

Pornaisten koulukeskus Koulutie PORNAINEN. Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ Pornaisten koulukeskus Koulutie 4 07170 PORNAINEN Pääilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton uusiminen TYÖTURVALLISUUSLIITE TYÖ 13028 10.12.2014 13028 G0 0013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä 1 1.1 Turvallisuusliitteen

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

ASENNUSOHJE H-LINE. KTHg ZMA0453FI 2012-12-01

ASENNUSOHJE H-LINE. KTHg ZMA0453FI 2012-12-01 ASENNUSOHJE H-LINE KTHg ZMA0453FI 2012-12-01 Toimitustiedot Tavaran tarkastus Tarkista, että kollien määrä täsmää kuormakirjan kanssa ja että pakkaus ja tavara ovat ehjät. Merkitse mahdolliset vauriot

Lisätiedot

KÄSITTELYOHJE /AV/01. FYOVD2PMU-kaapelit

KÄSITTELYOHJE /AV/01. FYOVD2PMU-kaapelit FYOVD2PMU-kaapelit Yleiset asennusohjeet Ohjeet kaapelikelan käsittelyyn löytyvät yleisohjeesta 20130515/AV/01 Kelan käsittely. FYOVD2PMU-kaapelit on suunniteltu kestämään aurausasennus suoraan maahan.

Lisätiedot

AP-SUURMUOTTI KÄYTTÖOHJE

AP-SUURMUOTTI KÄYTTÖOHJE AP-SUURMUOTTI KÄYTTÖOHJE AP-SUURMUOTTI Korotus Mantokasettimuoteilla haluttuun korkeuteen Turvaketju Telinekannatin Sähköohjauskeskus Tikkaat Säilytyskotelo kierrekiristintangoille muttereille Myrskyketju

Lisätiedot

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa?

Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? Mitä sähkötöiden johtajan pitää muistaa? SÄHKÖTURVALLISUUDEN OMA-ARVIOINTI Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden,

Lisätiedot

Sapa Korimanuaali - Korien käsittely

Sapa Korimanuaali - Korien käsittely Sapa Korimanuaali - Korien käsittely Datum 2010-12-10 Senast uppdaterad av Hans Björk Dokumentägare Fabrikschef Vetlanda Revisio 0 Dok. nr 3511 Sivu 1 (8) 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAJOITUKSET 3 2

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT

SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT ASENNUS- JA HUOLTO-OHJEEN KÄÄNNÖS SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT LAUHTEIDEN ÖLJYNEROTUSYKSIKÖILLE TOIMINTA 04/13 SEPREMIUM sarjan öljynerotusyksiköllä puhdistetaan paineilmajärjestelmän öljyä sisältäviä lauhteita

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

1. LAUSUNTOPYYNNÖT TOIMITTAESSA VOIMAJOHTOJEN LÄHEISYYDESSÄ

1. LAUSUNTOPYYNNÖT TOIMITTAESSA VOIMAJOHTOJEN LÄHEISYYDESSÄ 1 / 8 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tässä ohjeessa määritellään ne periaatteet, joita noudatetaan Lappeenrannan Energiaverkot Oy (LEV) ja Lappeenrannan Lämpövoiman (LAVO) suurjännitteisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TURVALLISUUS INFO 2015

TURVALLISUUS INFO 2015 TURVALLISUUS INFO 2015 Betonin pumppaus Pumppaus on helppoa ja nopeaa. Pumppaus sitoo valuun yleensä vähemmän työvoimaa kuin muut menetelmät, myös työhön käytettävä aika lyhenee huomattavasti, joten pumppaus

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sähköturvallisuuslain (1135/2016)

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE

KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE Kapasiteetti: 250, 500, 1000, 2000, 3000, 5000, 10000 ja 20000kg Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen käsiketjutaljan käyttöönottoa. 1. Ripusta talja yläkoukusta ja nosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA

TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA TYÖTURVALLISUUSOHJE STO 8/2016 13.4.2016 Korvaa: STO 8/2009 Työturvallisuuskeskus Sähköalojen työalatoimikunta Laatija: Jukka Tamminen Päivitys: Jukka Mäntynen, Jukka Tamminen Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot