Katri Lehtonen Piharakenteluleikki. 52 sivua + 2 liitettä Lehtori Anita Alhstrand

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katri Lehtonen Piharakenteluleikki. 52 sivua + 2 liitettä 6.1.2014. Lehtori Anita Alhstrand"

Transkriptio

1 Katri Lehtonen Piharakenteluleikki Psykomotorinen näkökulma päiväkodin pihatoimintaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Erikoistumisopinnot Psykomotoriikka toimintakyvyn tukena Kehittämistyö Päivämäärä

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Katri Lehtonen Piharakenteluleikki 52 sivua + 2 liitettä Tutkinto Koulutusohjelma Erikoistumisopinnot Suuntautumisvaihtoehto Psykomotoriikka toimintakyvyn tukena Ohjaaja(t) Lehtori Marja Kannelsuo Lehtori Anita Alhstrand Kehittämistyön tarkoituksena oli päiväkoti Toivon pihatoiminnan monipuolistaminen, sillä mielekkään tekemisen puutteen on todettu lisäävän levottomuutta. Pihatoimintaa monipuolistettiin lapsille annetun rakennusmateriaalin avulla. Materiaali koostui rakennustyömaan jätelavalta saaduista rakentamiseen tarvittavista rakennuselementeistä, käytetyistä auton renkaista ja muovisista laatikoista. Tästä johtuen kehittämistyön kustannukset olivat erittäin kohtuulliset. Toiminnassa havainnoitiin lasten psykomotorisia kokemuksia. Kasvattajien ohjausta tulkittiin kyselystä saatujen vastausten sekä pihahavaintojen kautta. Lasten rakenteluun osallistuminen oli vapaaehtoista ja siitä kehitettiin pihalle yksi toimintamuoto muun toiminnan oheen. Lasten rakentelusta löytyi lähes poikkeuksetta leikki. Piharakenteluleikissä lapset toimivat paljon yhdessä ja joutuivat sopimaan asioita rakentelun lomassa. Lasten kuvittelu- ja roolileikkien määrä lisääntyi pihalla. Monimuotoinen siirrettävä materiaali antoi lapsille mahdollisuuden määrittää esineiden tarkoitus leikeissään. Lapset käyttivät paljon mielikuvitusta ja luovuutta rakentelussa. Uudenlaisen materiaalin kanssa lapset harjoittivat runsaasti tasapainoaan ja lasten yläkehon käyttö lisääntyi, sillä erilaisia nostoja ja kantamista esiintyi paljon rakentelussa. Lasten kinat vähenivät jonkin verran ja riskien hallinta parani rakentelussa. Kasvattajien ohjaustavassa korostui hieman turvallisuuden näkökulma. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja erilaiset lait painottavat vahvasti tätä näkökulmaa. Kasvattajien pihavalvonta muuttui aktiivisemmaksi, sillä lasten rakennellessa uudenlaisen materiaalin kanssa kasvattajat seurasivat ja valvoivat rakentelua intensiivisemmin ja olivat lasten saatavilla. Ohjaustavasta löytyi sekä kasvattaja- että lapsilähtöisyyttä. Piharakenteluleikkiä voi suositella kaikkien päiväkotien ja leikkipuistojen pihoille, sillä rakentelemisessa käytettyjä materiaaleja oli helppo hankkia. Avainsanat päiväkodin piha, leikki, liikunta, psykomotoriikka, ohjaus

3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kehittämistyön tarkoitus ja tavoitteet 2 3 Psykomotoriikka 2 4 Päiväkodin piha ympäristönä Ympäristökäsitteen kolme ulottuvuutta Päiväkodin piha-alue Päiväkodin piha liikkumisen ja leikin mahdollistavana ympäristönä 6 5 Liikkuminen - liikunta Liikunnan vaikutus lapsen psykomotoriseen kehitykseen Minän, minäkäsityksen ja itsetunnon muokkautuminen Havaintokyvyn kehitys Kognitiivinen kehitys Sosiaalinen kehitys Motorinen kehitys Liikuntarakentelupaikka 15 6 Leikki Leikin olemus Leikin kehitys 18 7 Ohjaajan menettelytavat 20 8 Piharakenteluleikki Päiväkoti Toivon piha-alue Arkimateriaalia haalimaan ja tietoa henkilökunnalle Piharakenteluleikin toteutus Lasten psykomotoriset kokemukset Kasvattajien kokemuksia - kyselyn tulokset Kasvattajan ohjaamistapa pihalla Lapsen rooli pihalla Kasvattajien kokemukset piharakenteluleikin haasteellisuudesta ja sen jatkosta 39

4 9 Pohdinta 42 Lähteet Liitteet Liite 1. Kirje vanhemmille Liite 2. Kysely päiväkodin kasvattajille piharakenteluleikistä

5 1 1 Johdanto Jo useamman vuosikymmenen ajan on oltu huolissaan lasten ulkoliikunnan ja leikkien, sekä luonnossa liikkumisen vähäisyydestä. Tämä heikentää lapsen kykyä aistia ympäristöään. Leikkivästä ja liikkuvasta lapsesta on tullut yhä enemmän istuva lapsi. Aikaa vietetään yhä enemmän erilaisten mediapäätteiden ääressä, mistä johtuen lapsilla on vaarana vieraantua omasta kehostaan, sillä omalla toiminnalla hankittavat erilaiset tunto- ja tasapainokokemukset jäävät vähäisiksi. (Zimmer 2001: 17 18; Karvonen Siren- Tiusanen Vuorinen 2003: 14; Koljonen 2005:78; Koljonen 2011: 251.) Lisäksi lasten luonnolliset lähiympäristöt ovat kaventuneet, sillä vanhemmat pelkäävät niiden riskejä. Tästä johtuen päiväkodin pihatoiminnalla nähdään olevan suuri merkitys lasten ulkoliikunnan ja leikin monipuolistajana. (Lapsuus pihalla 2: 7-8; Zimmer 2001: 17.) Valitettavan usein päiväkotien pihat ovat kehnosti suunniteltu lasten kaipaaman toiminnan - liikunnan ja leikin, näkökulmasta. Mielekkään tekemisen puute aiheuttaa lapsissa keskittymättömyyttä ja levottomuutta (Kalliala - Tahkokallio 2004: 19). Tämän havaitsin itsekin valvoessani lasten pihaulkoilua kevään 2013 aikana. Varsinkin 5-6 vuoden ikäiset pojat kahinoivat useaan otteeseen ulkoilun aikana. Nähtyäni erikoitumisopintojen luennoilla videon liikuntapaikkarakentelusta totesin, että siinä on idea kehittämistyöhöni. Päiväkotimme pihatoimintaa aletaan monipuolistaa piharakentelun avulla. Lisäksi olen havainnut aiemmin, että päiväkodin kasvattajilla tuntuisi olevan intoa kehittää päiväkodin toimintaympäristöä. Sisätiloissa on tehty jo pieniä tekoja liikuntaa lisäävästi. Ympäröivä luontokin on myös hyvin hyödynnetty lasten liikunnan ja kokemusten monipuolistajana, sillä päiväkodistamme tehdään paljon retkiä lähimetsään (ks. Päiväkoti Toivon varhaiskasvatussuunnitelma 2009: 13; Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005: 23). Kehittämistyössäni havainnoin lasten piharakentelua psykomotoristen kokemusten kautta. Lisäksi halusin tuoda näkyville kasvattajien ohjaamistapaa. Tässä työssä teoriaperusta muodostuu päiväkodin pihaympäristöstä, lapsen liikkumisesta ja leikistä sekä ohjaamisesta. Psykomotoriikasta on pieni taustoittava alustus luvussa 3, muuten näkö-

6 2 kulma nivoutuu muun teoriaperustan sisälle. Tuloksien johtopäätökset tuodaan esille suoraan piharakenteluleikki kappaleessa(7.) Työssä on mukana paljon valokuvia, sillä ne antavat kuvan siitä mitä piharakenteluleikki voi olla. 2 Kehittämistyön tarkoitus ja tavoitteet Tämän kehittämistyön tarkoitus on päiväkoti Toivon pihatoiminnan monipuolistaminen lapsille annetulla rakentelumateriaalilla. Tavoitteena on tarkastella lasten rakentelua psykomotoristen kokemusten kautta sekä kuvata kasvattajien ohjaamistapaa pihalla. 3 Psykomotoriikka Psykomotoriikka on poikkitieteellinen ala, jonka juuret ovat ja 1960-lukujen Keski-Euroopassa. Se on saanut vaikutteita lääke-, kasvatus- ja liikuntatieteestä, sekä sosiologiasta, psykologiasta ja erityispedagogiikasta. Saksalaisen psykomotoriikan suuntauksen perustaja on E. J. Kiphard. Hän kehitti kuntoutuksen ja kasvatuksen käyttöön psykomotorisen harjoitteluhoidon käyttäytymis- ja oppimishäiriöisille lapsille. (Koljonen 2005:74.) Psykomotoriikan ihmiskuva on humanistinen, jossa korostuu ihmisen itsenäisyys ja autonomia. Itsenäisyydestään huolimatta ihminen on aina vuorovaikutuksessa sosiaaliseen yhteisöön kuten perheeseen ja ystäviin. Ihminen nähdään aktiivisena ja toimivana, ympäristöään tutkivana ja siitä tietoa hankkivana, sekä luovuuttaan kehittävänä yksilönä. Tämä itsensä toteuttaminen mahdollistuu, kun perustarpeet turvallisuus ja rakkaus on tyydytetty ja yksilö saa tukea ympäristöltään. Näkökulmassa korostuu ihmisen kokonaisvaltaisuus. Keho ja mieli, tunne ja järki ovat osallisina kaikessa toiminnassa. (Zimmer 2011: ) Psykomotorisen lähestymistavan tarkoituksena on ihmisen koko persoonallisuuden tukemien liikuntakokemusten avulla. Psykomotorinen tukemisen tavoite on edistää yksilön omatoimisuutta ryhmässä tapahtuvan toiminnan avulla.( Zimmer 2011: ) Keskeistä on, että kaikilla on mahdollisuus liikunnan iloon ja elämyksiin. ( Koljonen

7 3 2005: 75.) Psykomotoristen kokemusten tavoitteena ei ole tietty liike tai taito, keskeisenä nähdään liikkuva, toimiva ja luova lapsi.( Zimmer 2001: 150.) Suomalainen psykomotoriikkaan on saatu eniten vaikutteita saksalaisesta suuntauksesta. Ensimmäinen kosketus saatiin 1970-luvulla Kiphardin luennoidessa Suomessa. Tunnetummaksi lähestymistapa alkoi tulla 1990-luvulla, kun tunnetut eurooppalaisen psykomotoriikan teorian ja käytännön kehittelijät Zimmer, Ficher, Passolt ja Miedzinski kävivät täällä kouluttamassa. Psykomotoriikkaa on tehnyt Suomessa tunnetuksi Suomen Psykomotoriikkayhdistys. Se järjestää omia koulutuksia ja tekee koulutusyhteistyötä koulujen, päiväkotien ja järjestöjen kanssa. Metropolia ammattikorkeakoulussa aloitettiin vuonna 2008 psykomotoriikka toimintakyvyn opinnot, joiden avulla saadaan psykomotorinen lähestymistapa yhä useamman ammattiryhmän tietoisuuteen ja käyttöön. ( Koljonen 2011: ) Psykomotorinen lähestymistapa avautuu lisää kehittämistyön muussa teoriaperustassa. 4 Päiväkodin piha ympäristönä Päiväkodin piha on siihen tarkoitukseen tietoisesti suunniteltu ympäristö, jota voidaan tarkastella erilaisten ympäristökäsitteiden ja toiminnallisuuden kautta. Tässä luvussa paneudutaan näihin käsityksiin. Kuva 1. Lasten rakentamat portaat

8 4 4.1 Ympäristökäsitteen kolme ulottuvuutta Raittila on analysoinut ympäristökäsitettä väitöskirjassaan Lasten ja kaupunkiympäristön vuorovaikutuksesta useiden muiden tutkimusten avulla. Kaikkiin ympäristöihin sisältyy samanaikaisesti kolme erilaista ympäristöä. Tutuin ja helpoimmin käsitettävä ympäristö on fyysinen ympäristö. Se on ihmisen ulkopuolella, käsin kosketeltava, aistittava ja mitattavissa oleva materiaalinen ympäristö. Päiväkodin pihalla fyysisyyttä edustavat esimerkiksi erilaiset pihan pintamateriaalit, pihakäytävät, leikkitelineet ja istutukset. Kun ihminen havainnoi, tulkitsee ja nimeää ympäristöään, liittäen siihen samalla inhimillisiä merkityksiä, kuten tunteita, muistoja, tietoja, toiveita ja pelkoja, syntyy yksilöllisesti tulkittu ympäristö.( Raittila 2010: 60.) Henkilökohtaisesti tulkitusta ympäristöstä ei voi esittää sellaisia objektiivisia faktoja, joita fyysisestä ympäristöstä voi esittää mittaustulosten myötä. Pihaa ympäröivä 120 cm korkea aita voi tuntua aikuisesta pieneltä, mutta lapsen mielestä suurelta. Sama fyysinen ympäristö tuottaa siten ihmisen tiedoista, kokemuksesta ja tulkinnasta johtuen erilaisen merkityssisällön. Jokaisen tietyssä ympäristössä elävän ihmisen näkemys elämisympäristöstä on tärkeä. Tämä on tärkeä ymmärtää kun luodaan oppimisympäristöjä lapsille varhaiskasvatuksessa. ( Raittila 2010: 60.) Kuva 2. Portaat portaissa. Kolmas ympäristö tarkoittaa yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti määriteltyä tilaa, johon sisältyy kulttuurilliset merkitykset, poliittiset päätökset, säännöt ja arvot. Päiväkodin kohdalla esimerkiksi talouspolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu, sosiaali- ja perhepolitiikka vaikuttavat siihen, millaiseksi päiväkoti ja sen piha rakentuu ja millainen fyysinen ilme niillä voi olla. Päiväkodin aitaan liittyvän esimerkkiin palaten, kolmas ympäristö voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turvallisuussäädösten mukaan aidan korkeus on määritelty hyvinkin tarkasti. Toinen esimerkki aitaan liittyen näkyy siinä, että eri aikakausina rakennettujen päiväkotien aitojen mallit ovat erilaisia. Kiinteiden pihaleikkivälineiden malleissa näkyy myös eri aikakausien ulkonäkö- ja suunnittelupainotukset. (Raittila 2010: ) Päiväkodin pihan kolmatta ympäristöä tarkastellaan lisää seuraavassa alaluvussa.

9 5 4.2 Päiväkodin piha-alue Päiväkotien pihojen mitoitus tapahtuu kaavoituksen yhteydessä. Käytössä oleva päiväkotien suunnitteluohje edellyttää, että piha-alueen koko on noin 20 m2 lasta kohden. Jos päiväkodin tontti liittyy välittömästi puistoon tai viheralueeseen, voidaan maastoalue ja liikuntaleikeille tarkoitettu leikkialue varata tältä puistoalueelta ja siten piha-alue voidaan jättää pienemmäksi. Aina on kuitenkin osoitettava pieni lähileikkialue rakennuksen välittömässä läheisyydessä; vähintään 5 m2/hoitopaikka.(valtakunnallinen selvitys lasten liikuntaolosuhteista 2009: 12; Lapsuus pihalla 2004: 12.) Kuva 3. Materiaalit pihalla. Päiväkotitonttia valittaessa tulee kiinnittää huomiota tontin pinta-alan riittävyyden lisäksi siihen, että tontti saa tarpeeksi auringonvaloa, se on kuiva ja riittävästi tuulelta suojattu, se ei sijaitse pohjoisrinteellä tai kylmässä laakson syvänteessä, siellä ei esiinny meluhaittoja eikä ilman epäpuhtauksia ja liikuntaesteisten lasten pääsy sekä liikkuminen tontilla on otettu huomioon. (Saarsalmi 2008: ) Pihan tulee olla riittävästi valaistu, joskin siellä tulee olla myös varjopaikkoja liiallisen auringon paisteen varalle. Pihan pintamateriaali ei saa pölytä ja istutetun kasvillisuuden tulee olla myrkytöntä. Piha-alueen tulee olla aidattu ja porttien lasten hankalasti avattavissa. Leikkivälineiden tulee olla sovittujen standardien mukaiset. (Ohjeita päivähoitotilojen suunnitteluun 2013: 3,5; Saarsalmi, 2008: 69 72; Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista 2009:12 ) Päiväkotien piha suunnitellaan ja toteutetaan edellä mainituin edellytyksin arkkitehdin toimesta ja siihen otetaan mahdollisesti mukaan päivähoidon henkilökuntaa. Voidaan todeta, että päiväkodin piha usein jää vähäisemmälle huomiolle kuin talo. Näin ei saisi olla, kun ottaa huomioon ulkotilan merkityksen erityisesti Suomessa, jossa perinteisesti on arvostettu ulkoilua ja liikuntaa ja jossa lapset hyvin suuren osan päiväkodissa oloajastaan viettävät pihalla. (Lapsuus pihalla 2004:17.) Zimmer (2001)toteaa, että pihat ovat hyvin usein varustettu saman kaavan mukaan hiekkalaatikolla, kiipeilytelineellä, liukumäellä (Zimmer 2001:170). Nuoren Suomen

10 6 2009:18.) Kuva 4. Rakenteluaarteita. tekemässä kyselyssä kolmen kärkeen kiinteissä pihavälineissä sijoittuivat hiekkalaatikko, keinu ja kiipeilyteline. Lisäksi pihoilta yleisesti löytyy jonkinlainen pallopelialue ja liikkumisen soveltuvia luonnonelementtejä, kuten kumpareita, metsä/puusaarekkeita. (Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista Palosaaren ja Saarsalmen tutkimuksessa(2006) sekä päiväkotien henkilökunta että vanhemmat arvioivat pihojen virikkeellisyyden lasten tarpeisiin nähden huonoiksi. Kaivattiin lisää vihreyttä ja luonnonmateriaaleja, jota voi käyttää rakenteluun.( Palosaari Saarsalmi 2006: 37.) Päiväkotipihoja koskevissa yleisissä suunnitteluohjeissa keskiöön nousee leikkialueille ja niiden välineille asetetut erilaiset turvallisuusvaatimukset (Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista 2009:12.) Turvallisuudesta tinkimättä on alettu painottaa enemmän riskien hallintaa. Nykyinen uusittu EU-turvasuositus mainitsee riskien kuuluvan leikkipaikkoihin ja siellä pienille riskeille altistuminen on tarpeellista, koska tämä tyydyttää ihmisen perustarvetta ja antaa lapsille mahdollisuuden kohdata ja oppia riskeistä seuraamuksineen innostavassa, haastavassa ja valvotussa ympäristössä. Pyritään siihen, että tarjotaan lapsille riittävästi haasteita, kuitenkin suojellen heitä vakavilta loukkaantumisilta. (Lapsuus pihalla 2: ) Lapsuus pihalla 2 -työryhmä esitti raportissaan 2010, että uudistettaessa Helsingin päiväkotien suunnitteluohjetta siinä tulee olla luvut riskien hallinnasta ja ulkoleikkialueiden suunnittelijoita tutustutetaan riskienhallinnan periaatteisiin (Lapsuus pihalla 2: 12 13). 4.3 Päiväkodin piha liikkumisen ja leikin mahdollistavana ympäristönä Pihan tulee olla riittävän haasteellinen liikkumaan ja leikkimään motivoiva, sillä Lapset ulkoilevat piha-alueella 2,5-4 tuntia päivittäin ja se on lapsen keskeisin päivittäisen liikunnan mahdollistaja. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005: 23; Valtakunnallinen selvitys lasten liikuntaolosuhteista 2009: 28.) Lapsilla tulee olla mahdollisuus käyttää vapaasti erilaisia välineitä myös omaehtoisen liikkumisen ja leikin aikana. ( Varhais-

11 7 kasvatussuunnitelman perusteet 2005: 23.) Valitettavan usein päiväkodin pihalla päällimmäisiä vaatimuksia ovat turvallisuus ja valvottavuus sekä leikkivälineiden hienous. Toissijaiseksi jää mahdollisuus seikkailu-, rakentelu ja mielikuvitusleikkeihin. (Lapsuus pihalla 2004: 7.) Zimmer (2001) toteaa, että pihavarustuksesta puuttuvat siirrettävät ja muunnettavat välineet, jolloin lapsilta uupuu mahdollisuus määritellä esineiden tarkoitus leikeissään. (Zimmer 2001:170). Kalliala ja Tahkokallio (2004) lisäävät edelliseen sen, että pihoilta puuttuu majanrakennustarvikkeita tai kotileikkivälineistöä, joita sinne voisi haalia vähitellen. (Kalliala - Tahkokallio 2004: 19.) On hyvä muistaa, että samanlaisia tai vastaavia välineitä tulee leikissä olla riittävästi, jotta turhilta ristiriidoilta leikissä vältytään (Helenius - Mäntynen 2001: 148 ). Rikas muunneltava leikkiympäristö sitouttaa lasta. Kun leikkiympäristön rakentamiseen, ylläpitämiseen ja uudistamiseen paneudutaan, elämä lasten kanssa tulee helpommaksi ja mielekkäämmäksi. Kun ympäristö kutsuu leikkiin, lapset löytävät paikkansa. (Kalliala - Tahkokallio 2004: 19.) Liikkumisen näkökulmasta pihalla lapsen tulee saada mahdollisuus monipuolisesti harjaannuttaa motorisa perustaitojaan (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005:27). Pihan tulee olla riittävän suuri, lasten omaehtoiseen liikuntaan tarkoitettuja välineitä tulee olla riittävästi ja pihalla tulee olla erilaisia luonnon elementtejä esimerkiksi tasapainoilun harjoittamiseen. Lisäksi turvallisuuteen liittyvien säädösten ja niiden pohjalta muodostuvien asenteiden tulisi mahdollistaa lasten reipas fyysinen aktiivisuus pihalla. Valitettavan usealla pihalla nämä seikat ovat puutteelliset ja päiväkodin pihaalueita ei voida pitää liikunnallisesti kovinkaan monipuolisina. (Valtakunnallinen selvitys lasten liikuntaolosuhteista 2009: 24, 29.) Piha muodostaa yhden osa-alueen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimisympäristöä, jossa lapsella tulee olla mahdollisuus turvallisesti myönteisessä ilmapiirissä toimimiseen, kokeilemiseen, vuorovaikutuksen ja itsensä ilmaisemiseen. (Varhaiskasvatus suunnitelman perusteet 2005: 17 18; Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010: ) Vaikka oppimisympäristö nähdään yhtenä kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtana se tärkeydestään huolimatta jää hyvin suppealle huomiolle kunnallisissa ja päiväkotikohtaisissa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmissa, sillä valtakunnalliset suunnitelmat eivät pysty erittelemään kasvatusympäristöä laajasti. Suunnitelmia

12 8 toteuttavat päiväkodin aikuiset, joilla on käsitys siitä millainen toiminta on mahdollista ja sallittua päiväkodinpiha-nimisessä oppimisympäristössä. ( Raittila 2010: 62.) Heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia irrallisia materiaaleja ja tavaroita pihalle hankitaan. Raittila (2010) toteaa, että lasten kokemuksia päiväkodin fyysisestä oppimisympäristöstä on tutkittu vähän. Oppimisympäristöjä muokatessa tulisi lasten näkemykset ja mielipiteet ottaa enemmän huomioon, jotta niistä tulisi lasten näkemysten mukaan kiinnostavia. (Raittila 2010: ) Kuva 5. Materiaalia ja rakennelmaa 5 Liikkuminen - liikunta Ihminen on olennaisesti riippuvainen liikkumisesta, se on elämään kuuluva ilmiö. Liikunnallinen kehitys alkaa jo kohdussa. Liikkuminen ei tarkoita liikuntaa ainoastaan urheilullisessa mielessä, sillä käsite sisältää monenlaisia asioita, kuten käveleminen ja syöminen. Jopa tunteetkin käynnistävät sisäisiä liikkeitä ja kehon ollessa täysin paikoillaan, se on kuitenkin liikkeessä sydämen lyönneissä, verenkierossa tai hengittämisessä. ( Zimmer 2001: 14.) Lapsilla on sisäsyntyinen tarve liikkua pienestä pitäen. Lapselle liikkuminen on edellytys normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Kuormittaessaan kehoaan lapsen lihasvoima ja luusto kehittyvät ja vahvistuvat. Jotta lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistö pääsee kehittymään, tarvitsee lapsen liikkua useita kertoja päivässä hengästymiseen saakka. ( Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005: 10.) Tätä suomalaisessa päivähoidossa ei ole tarpeeksi huomioitu (Kokljuschkin 2001:7). Tässä luvussa kerrotaan liikkumisen vaikutuksesta lapsen psykomotoriseen kehitykseen ja kuvataan psykomotorinen liikuntarakentelupaikka.

13 9 5.1 Liikunnan vaikutus lapsen psykomotoriseen kehitykseen Lapsen kehittymien on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa yhdistyvät motorinen, kehollinen ja psyykkinen ulottuvuus eli jokainen ihminen voidaan nähdä näiden kolmen osa-alueen psykomotorisena kokonaisuutena. ( Zimmer 2001: 21; Zimmer 2011:19.) Lapsen kehitystä pyritään edistämään liikkumisella ja tavoitteena on saavuttaa hänen koko persoona, psykomotorinen ykseys (Zimmer 2001:148). Kokonaisvaltaisuus korostuu erityisesti lapsen toiminnassa. Lapsi ottaa aistihavainnot vastaan koko kehollaan. Hän ilmaisee tunteensa, fyysiset jännitteet ja erilaiset liikuntakokemukset joko liikkeellä, huonovointisuudella tai fyysisenä irtonaisuutena ja rentoutena. (Zimmer 2001: 21.) Seuraavaksi tarkastellaan liikunnallisten kokemusten monipuolisia yhteyksiä ja vaikutusta lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon rakentumiseen, havaintokyvyn-, älylliseen -, sosiaalisen ja motorisen kehitykseen Minän, minäkäsityksen ja itsetunnon muokkautuminen Ihmisen persoonallisuuden ydin on hänen minänsä, johon vaikuttavat hänen kokemuksensa, havaintonsa ja tekonsa. Minä kulkee aina ihmisen mukana ja sen tiedostaminen vaihtelee eri tilanteissa. Minä jakautuu subjektiiviseen ja objektiiviseen minään. Subjektiivinen lähiminä on jotakin minussa ja koko käyttäytymisessäni ja sitä on vaikea arvioida. Objektiivista etäminää voi arvioida itsensä ulkopuolelta, esimerkiksi muistellen omaa toimintaa tietyssä tilanteessa. Minällä tarkoitetaan ihmisen todellisia, joskus tiedostamattomia ja torjuttujakin ominaisuuksia. ( Aho 1997: ) Pienellä vauvalla ei ole vielä tietoisuutta minästään. Minän rakentumisen pohja luodaan lapsen ensimmäisten elinvuosien fyysisissä kokemuksissa. Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan syntymiselle. Lapsi luo kuvan omasta minästään kehonsa ja eri aistijärjestelmien kautta saamiensa kokemusten avulla. Lapsi muokkaa käsitystään ruumiinrakenteestaan, kehonsa ääriviivoista, äänestään ja sijainnistaan tilassa. Lapsen kehokokemukset ovat aina minän kokemuksia, sillä keho toimii ympäristön ja minän yhdyssiteenä. Hyvän kehonkuvan syntyminen on yksi keskeinen tekijä myönteisen minäkuvan kehittymiselle. (Zimmer 2001: 22 23; Zimmer 2011: 56.) Kun lapsi huomaa voivansa tietoisesti vaikuttaa ympäristöön esimerkiksi hoitajaansa oman toi-

14 10 mintansa kautta, on hänen itsensä tiedostaminen muuttunut fyysisestä psyykkiseksi. ( Aho 1997: 25.) Minäkäsitys on ihmisen kokonaisnäkemys itsestään, ominaisuuksistaan, kyvyistään ja niiden arvioinnista ja arvostuksesta, kehittyy sen mukaan minkälaisia kokemuksia, havaintoja ja palautteita yksilö on saanut vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. ( Zimmer 2011: 46 47; Aho 1997: 18. ) Pienillä lapsilla minäkäsityksen kehittyminen on voimakkaasti sidoksissa fyysis-motoriseen kehitykseen (Aho 1997: 33; Zimmer 2001:24). Lapsi saa kokemuksen omasta osaamisestaan tai osaamattomuudestaan liikunnallisessa toiminnassa, kuten esineiden käsittelyssä tai liikunnallisten tehtävien suorittamisessa. Hän yhdistää toimintansa tuloksen omaan osaamiseensa ja luo siten käsityksen omista kyvyistään, joihin vaikuttaa myös lapsen arvostus omaa suoritusta Kuva 6. Minun pieni majani. kohtaan sekä suorituksen vertaaminen toisten lasten suorituksiin. (Zimmer 2001: ) Kun lapsi pystyy arvioimaan itseään, vertailemaan itseään muihin ja kokemaan menestymisiä tai epäonnistumisia tunnetasolla, hänen minäkäsityksensä ja itsetuntonsa kehitys on alkanut.( Aho 1997: 25.) Minäkäsityksen ja itsetunnon kehittymisen ajankohta lapsen kehityksessä nähdään eri tutkijoiden mukaan eri tavoin. Jotkut painottavat varhaisia kokemuksia, toiset taas 6-13 ikävuosia, jolloin lapsen havainto-, arviointi ja päättelykyvyt ovat kehittyneet riittävästi. Nähdäänpä asia kumminpäin vaan, merkityksellistä on perustan luomisessa vauvan ja vanhemman hyväksyvä ja rakastava tunnesuhde. ( Aho 1997: 25.) Psykomotoriikassa painottuvat lapsen varhaiset fyysismotoriset kokemukset ja sosiaalinen vuorovaikutus minäkäsityksen muokkautumisessa. Myönteinen ja realistinen minäkäsitys luo puolestaan edellytyksiä terveen itsetunnon kehittymiselle. Itsetunto kuvaa sitä kuinka paljon hyviä ominaisuuksia ihminen itsessään näkee. Se on ihmisen yksilöllinen tunne, eikä se riipu siitä arvostavatko muut häntä. Se määrittää ihmisen suhtautumista itseensä ja kertoo tiedostaako hän itsensä, tunteeko hän itsensä ja arvostaako itseään. Itsetunnon tärkein prosessi on itsensä arvostaminen eli minkälaiseksi yksilö kokee arvonsa ja merkityksensä. Ihmisellä todetaan

15 11 olevan hyvä itsetunto kun hän tiedostaa olemassa olonsa, havaiten samalla vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka myös sitten hyväksyy. Käsitys on aina enemmän positiivinen eli ihminen arvostaa itseään ja on tyytyväinen itseensä. ( Aho 1997: 20.) Lapsen itselleen antamalla negatiivisella palautteella on taipumus yleistyä käsittämään koko persoonaa; minusta ei ole mihinkään. (Zimmer 2001:25; Sinkkonen 2008:173.) Tällöin lapsi esimerkiksi siirtää fyysisten suoritusten negatiiviset kokemukset muille alueille. Hän saattaa alkaa vetäytymään pois myös ryhmän muusta toiminnasta.( Zimmer 2001: ) Vastaavasti lapsen luoma positiivinen käsitys itsestään yleistyy samalla tavalla. Olen hyvä juoksemaan, joten olen myös hyvä lukemaan tai minulla on kavereita kun osaan juosta niin hyvin. (ks. Aho 1997: ) Kasvattaja ja hänen keinonsa on merkittävässä asemassa lapsen minäkäsityksen muokkautumisessa Havaintokyvyn kehitys Lapsi hankkii tietoa ympäristöstään havaintosuoritustensa avulla. Jokainen uusi tilanne on ensin havaittava eri aistien avulla, sitten havainto välittyy keskushermostoon ja tämän seurauksena syntyy mielekäs motorinen toiminta tai reaktio. Havainnoimisella siis käsitetään erilaisten aistiärsykkeiden vastaanottamista eri aistien kautta ja näiden ärsykkeiden käsittelyä. Kun lapsi osaa yhdistellä oikein aistikokemuksiaan, hän luo hyvän pohjan kaikelle oppimiselle. Vaikka suurimmalla osalla ihmisiä on jo syntyessään tarvittava havainnointikyky, kaipaa se kuitenkin harjaannuttamista, jotta voidaan sopeuttaa taitoja uusiin tilanteisiin ja haasteisiin. Havaintokyvyn kehityksen perustan luo aistikokemukset, jotka saadaan lähiaistiärsykkeistä eli taktiillisista (tunto) ja vestibulaarisista (tasapaino) kokemuksista. Tuntoaisti jakautuu kosketus-, värinä-, lämpö-, kylmä- ja kipuaistiin sekä asento- ja liikeaistiin. Nämä ovat havaintokehityksen ensimmäiset aistit, joiden kautta saamme tietoa omasta kehostamme ja sen suhteesta maan vetovoimaan. Näiden jälkeen kehittyvät kaukoaistien kuulon ja näön- erittely. ( Zimmer 2001: 54 55; Sandström 2013:4.) Eri aistien kautta tuleva tieto sytyttää aivot, hermoradat ja mielen.( Airas - Brummer 2003:163.) Tarkoin harkitussa mielihyvää tuottavissa liikuntakokemuksissa ja leikeissä, lapsi harjoittelee kokonaisvaltaisesti eri aistijärjestelmiään, olematta siitä edes tietoinen. (Zimmer 2001:56.) Pienet lapset seuraavat toisia ihmisiä ja tapahtumia mielellään sivusta.

16 12 Leikkiä seuraavaa lasta ei saa häiritä, sillä se on lapselle havainto- ja oppimiskokemus. (Jakkula 2008:39.) Kuva 7. Kaksi tyttöä rakentaa autoa ja kaksi seuraa sivusta mitä on tekeillä Kognitiivinen kehitys Hyvä havaintomotoristen taitojen hallinta luo pohjan kognitiiviselle kehitykselle (Sandström 2013:2). Lapsen kognitiivinen kehitys alkaa hänen aisti- ja kehokokemustensa ja välittömien tekojensa kautta. Tutkimalla ja kokeilemalla erilaisia materiaaleja, lapsi oppii ymmärtämään ympäristönsä lainalaisuuksia ja niiden ominaispiirteitä. Ajatteleminen tapahtuu aluksi lapsen aktiivisessa toiminnassa, hänen käsitellessään käytännössä ympäristönsä esineitä. Lapsen käytännön tason tilanteiden hallinta johtaa lopulta niiden hallintaan myös teoriassa. Uusien asioiden oppiminen edellyttää siis lapsen omaa toimintaa ja toiminnan kautta tapahtuvaa oivaltamista; tiedot eivät siirry lapseen pelkästään kielen avulla. (Zimmer 2001: 33 34; Siren-Tiusanen 2003: 89.) Runsaat ja monipuoliset fysikaalisten ilmiöiden, kuten painovoiman, tasapainon ja vauhdin kokemukset, ovat sidoksissa lapsen omaan tekemiseen. Näitä materiaalisia kokemuksia lapsi hankkii perusliikuntamuotojen, kuten keinumisen, liukumisen, kiipeämisen tasapainoilemisen avulla. Muunnellessaan liikunta- ja leikkitilanteita, lapset oppivat huomaamaan näiden fysikaalisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. (Zimmer 2001:34.)

17 Sosiaalinen kehitys Lapsen sosiaalisen kehityksen perusta luodaan jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiselämässä muiden kanssa. (Hakkarainen 2008:15; Zimmer 2001:31.) Sosiaalinen vuorovaikutus muuttuu laadullisesti lapsuuden aikana välittömästä emotionaalisesta kontaktista yhteiseksi toiminnaksi ja puhevuorovaikutukseksi (Hakkarainen 2008:15). Kuva 8. Mitähän tytöt ovat sopimassa? Leikki-iässä opitut käyttäytymismallit säilyvät läpi elämän ja niiden avulla lapsi kasvaa sosiaaliseen ympäristöönsä. Liikuntaleikeissä ja liikunnallisessa ryhmätoiminnassa lapset oppivat toinen toisiltaan, auttavat toisiaan, huomioivat toisiaan, sopeutuvat toistensa kykyihin, oppivat sääntöjä, luovat kontakteja toisiinsa ja tekevät yhteistyötä. On hyvä muistaa, että jotkut liikuntaleikit sisältävät paljon kilpailuhenkeä, joissa toisten huomioon ottaminen ja suvaitsevaisuus eivät toteudu niin, että lapsen sosiaaliset taidot kohenisivat. Kasvattaja voi leikkien valinnalla vaikuttaa positiivisesti ryhmän lasten sisäisiin sosiaalisiin suhteisiin. ( Zimmer 2001:31.) Psykomotoriikka painottaa ryhmässä tapahtuvaa toimimista. Se vaatii lapselta paljon turhautumisen sietoa ja valmiutta hyväksyä aikuisen huomion jakautumista useille lapsille. Lapsilla on usein vaikeuksia päivittäisissä sosiaalisissa tilanteissa ja ryhmä edistää siinä käytettyjen taitojen, kuten arjessa tarvittavien sääntöjen ja toisen huomioonottamisen siirtovaikutusta lapsen arkeen. (Zimmer 2011:143.) Kuva 9. Tytöt rakentavat, suunnittelevat ja testaavat. Kuva 10. Tytöt sopivat asioita rakentelun lomassa

18 14 Kuva 11. Tytöt tasapainoilevat radallaan Motorinen kehitys Lapsen motorista kehitystä kuvataan dynaamisten systeemin teorian kautta. Se kuvaa motorisen kehityksen prosessinomaisuutta, johon vaikuttaa biologiset ja ympäristötekijät. Teorian mukaan motorinen kehitys muotoutuu jatkuvasti uudelleen, jolloin uuteen kehitykseen sisältyy jotakin aiemmasta kehityksestä ja uusi kehitys luo pohjaa taas uudelle kehitykselle. Motorinen kehitys noudattaa määrättyä hierarkiaa, jolloin aiemmin opitut taidot ovat edellytys uusille taidoille. Esimerkiksi kävelyn oppiminen edellyttää ryömimisen, konttaamisen ja pystyasennon hallintaa. Teoria pyrkii kuvaamaan, että liikkumiskyvyt (esimerkiksi tarttumaote, kävely tai puheen oppiminen) tukevat lapsen psyykkistä kehitystä. Motoristen taitojen oppiminen edellyttää lapsen omaa tutkimista, löytämistä ja keksimistä. ( Karvonen ym. 2003: 36 37,41; ks. Zimmer 2001: ) Liikkeen syntyyn tarvitaan hermostollisten käskyjen kulkua elimistössä hermoverkkoja pitkin lihaksiin. Hermoston kulkuyhteydet kehittyvät sitä paremmiksi mitä enemmän ja monipuolisemmin sitä käytetään. Koska hermoverkot ovat hyvin muovautuvia varhaislapsuudessa, tulee kasvattajan huolehtia monipuolisen hermoverkon kehittymisestä. Lapsen perusliikuntataitojen opetteleminen; kävely, juoksu, hyppääminen, pallon heitto- ja kiinniotto, potkut ja lyöminen, takaa hermoverkkojen kehittymisen.( Asanti & Sääkslahti, ) Näitä motorisia perustaitoja lapsi tarvitsee jokapäiväisessä elämisessä ja siinä selviytymisessä. Motoriset perustaitojen kehittymisessä lapsi oppii ensin taidosta alkeismallin. Tässä vaiheessa lapsi kiinnittää kaiken huomionsa kehon liikuttamiseen. Runsaalla ja monipuolisella liikkumisella alkeismalli alkaa muuntua ja lapsi

19 15 saavuttaa perusmallin vaiheen. Tällöin lapsen ei enää tarvitse miettiä liikkumistaan, vaan hän voi esimerkiksi seurata muuntuvia maaston muotoja ja sopeuttaa liikkumisensa siihen. Jotta taidot saavuttavat automatisoituneen vaiheen, tarvitsee lapsi runsaasti liikuntaa ja toistoja erilaissa ympäristöissä päivittäin. Tällä ihanne liikkeen tasolla lapsi voi siirtää huomion ympäristön havainnoimiseen. Hyvien motoristen perustaitojen on todettu vähentävän lasten tapaturmia. ( Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005:13 14,26.) 5.2 Liikuntarakentelupaikka Liikuntarakentelupaikka idea on lähtöisin Saksasta. Professorit Gerd Landau ja Klaus Miedsinski kehittivät 1990 luvulla menetelmän, jossa rakenteluvälineistön avulla lapsilla on mahdollisuus kehitellä leikki-ideoitaan. Samalla heidän motoriset valmiudet saavat harjoitusta ja tukea. Rakenteluvälineistöjä on nykyisin ympäri Saksaa lastentarhoissa ja kouluissa. Niiden käyttöön liittyvää tutkimusta ja kehittelyä tehdään psykomotorisen liikuntakasvatukseen erikoistuneen professori Klaus Ficherin johdolla Kölnin yliopistossa. Vakuutusyhtiöt ovat olleet rahoittamassa välineistöjä, sillä tutkimusten mukaan rakenteluleikkeihin osallistuneiden lasten tapaturmaalttius on vähentynyt. ( Lapsuus pihalla 2: ) Kuva 12. Saksalainen liikuntapaikkarakenteluun kehitetty materiaali. <http://www.hagedorn-spiel.de/bilder/lamagicaspielplatz2.jpg Liikuntarakentelupaikan välineistö muodostuu pääosin valmiiksi siihen kehitellystä laatikko- ja lautasarjasta. (ks. kuva 12 ). Siihen voidaan yhdistää erilaisia rakennuselementtejä ja esineitä; vanerilevyjä, autonrenkaita, lautoja, putkia jne. Liikuntarakentelupaikka muuntuu käyttäjiensä mukaan joka kerta erilaiseksi. Se pyrkii antamaan lapsille rakenteluleikin mahdollisuuden suuremmilla esineillä ja isomman mittakaavan liikkeillä. Niin syntyy liikuntaympäristöjä, jotka haastavat lapsia liikkumaan ja mahdollistavat samalla lasten monipuolisien leikin. Välineistön avulla innostetaan lapsia yhdessä rakenteluun, jossa he voivat auttaa ja tulla autetuksi. (Lapsuus pihalla 2: ) Liikuntapaikkarakenteluvälineistöä käyttää tarkkaan rajattu lapsiryhmä, jota valvoo lasten liikuntataidot tunteva aikuinen. Hän tarkkaillee, että välineet eivät ylitä liikaa

20 16 lasten kykyjä, jolloin ei synny kohtuuttomia vaaratilanteita. On muistettava, että liikuntaturvallisuutta voi oppia vain oman aktiivisen toiminnan ja riskitilanteiden hallinnan kautta. Aikuisen tehtävä on pysyä liikuntapaikkarakentelussa taka-alalla. Heidän tulee olla käytettävissä ja tunnistaa avun tarve. Suorien ohjeiden ja liikuntatehtävien antamista tulee välttää. Ohjaamisen tulee tapahtua epäsuorasti materiaalien valinnan kautta. ( Lapsuus pihalla 2: ) Lapsuus pihalla 2 hankkeessa tarkasteltiin lasten liikkumisen ja leikin mahdollisuutta sekä turvallisuutta ulkoleikkialuilla. Hankkeeseen liittyi yhtenä osana kuinka päiväkodille varta vasten kierrätysmateriaalista edullisesti suunniteltu ja valmistettu välineistö lasten ulkoliikuntaa varten. Kehitetty materiaali soveltui hyvin lasten käyttöön ja työryhmä esitti, että jatkossa kootaan edullinen liikuntarakenteluvälineistön starttipaketti ohjeineen päiväkotien tilattavaksi. ( Lapsuus pihalla 2: 3-4,32; Haaja 2010:2.) 6 Leikki Leikki on aktiivista toimintaa, ja sen ajatellaan olevan ominaista nimenomaan lapsille. Leikkiä voi yksin, erikseen, vertaisryhmässä tai aikuisen kanssa. Tässä luvussa tarkastellaan leikin olemusta ja kehitystä. 6.1 Leikin olemus Lastentarha-aatteen alulle panija Fröbel ( ) tunnisti jo 1800-luvulla leikin merkityksen ja arvon se on lapsen inhimillisen toiminnan korkein muoto ja lapsen elämän ydintä. Leikki ei ole mitätöntä ajankulua vaan jatkuvaa oppimista. Sen avulla lapsi oppii luomaan suhteet itseensä ja muihin. Leikkitäyteinen lapsuus on avuksi syvälliselle ja laajalle koko elämän kestävälle oppimistaitojen kehittymiselle. (Kyrönlampi- Kylmänen, 2010:88; Bruce 2004:13; ks. Zimmer 2001:69.) Vaikka leikkiä on tutkittu paljon, jää käsitteen määrittely usein epätarkaksi ja vaille yleistä hyväksyntää, sillä leikin kriteerit ja painotukset vaihtelevat tutkijan mukaan. Toistuvasti kuitenkin mainitaan määritelmien yhteydessä sen olevan vapaaehtoista,

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: Lapset tuovat leikin mukanaan tullessaan päiväkotiin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot