SOSIAALITURVA. Alkoholi on ykköspäihde huumehoito vie rahat Vertaistukea verkossa Sosiaalipalvelut Firenzessä ja Helsingissä 12/02.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Alkoholi on ykköspäihde huumehoito vie rahat Vertaistukea verkossa Sosiaalipalvelut Firenzessä ja Helsingissä 12/02."

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 90 vuotta 12/02 Alkoholi on ykköspäihde huumehoito vie rahat Vertaistukea verkossa Sosiaalipalvelut Firenzessä ja Helsingissä

2 Pääkirjoitus 20. elokuuta 2002 ENNÄTYKSIÄ JA VIRTUAALISTA VERTAISTUKEA Me suomalaiset olemme ennätysten kansaa. Viime vuonna rikoimme alkoholinkulutuksessa edellisen oman ennätyksemme, joka oli 90- luvulta. Alkoholinkäyttömme on humalahakuista, ja tässä lajissa päihitämme kirkkaasti useimmat muut kansat. Jonkin sortin ennätys on sekin, että alkoholiongelma on suurin yksittäisen kemiallisen aineen aiheuttama terveysongelma suomalaisessa työelämässä. Suomalaisesta aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Eniten alkoholia käytetään pääkaupunkiseudulla, jossa aikuisväestöstä raittiita on vain kuusi prosenttia. Tilastoista kiinnostuneet voivat tutkia päihdetilastollista vuosikirjaa 2001, josta näkyy, miten paljon alkoholia ja huumeita kulutetaan eri kunnissa, ja miten päihdepalveluita käytetään. Stakesin tuorein sosiaali- ja terveyspalvelukatsaus kertoo, että myös päihdepalvelujen kulutus on lisääntynyt viimevuosina. Alkoholin haitat tulevat kuntien maksettaviksi lisääntyvinä sosiaali- ja terveysmenoina. Kuntia palvelevan A- klinikkasäätiön päihdepalvelut puolestaan ovat kasvaneen peräti kolmanneksella viidessä vuodessa. Monella lomalaisellakin janoputki jää päälle, ja päihdepalveluissa on ruuhkaa, nyt kun työt ja koulut taas alkavat. Alkoholi on edelleen ykköspäihde, vaikka huumeongelmat näkyvät enemmän tiedotusvälineissä. Päihdehuollon asiantuntijat pelkäävät, että vilkas keskustelu huumeongelmasta vinouttaa tilannetta, ja vie resursseja alkoholihoidosta huumehoitoon. Huumehoidossa uudet lääkkeelliset vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidot ovat suosittuja mutta kalliita. Näihin hoitoihin todella pyritään ja jonotetaan, toisin kuin perinteiseen alkoholistien hoitoon. Lääkkeettömät hoitomuodot ovat siinä sivussa jäämässä varjoon. Huumausaineiden käyttäjien hoitoon pääsyä helpotettiin toukokuussa parilla uudella asetuksella, ja tuloaan tekee myös suuri periaatteellinen uudistus, jossa päihdeongelmaisille tarjottaisiin sopimushoitoa rangaistuksen sijaan. Lakiesitys on ollut kesällä lausuntokierroksella. Tämä uusi sopimushoito on pitkä askel päihdehuollossa. Päihdepalvelut ovat viime vuosina myös sähköistyneet; mikäli kynnys hoitopalveluiden käyttöön tuntuu liian korkealta, niin päihdeongelmia voi työstää nimettömänä netissä. Vinkkejä löytyy muun muassa A-klinikkasäätiön ylläpitämiltä sivuilta, jotka tarjoavat jopa virtuaalista vertaistukea. Suomalainen alkoholipolitiikka elää murroksessa, ja kunnat hiovat toimintastrategioita. Kesäkuussa Alkoholipolitiikka työryhmä päätyi linjauksissaan korostamaan turvaa ja sosiaalista vastuuta etenkin yksilön oman vastuuntunnon kehittämistä. Arja Jokinen-Virta SOSIAALITURVA 12/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2002 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , vuotta Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimitussihteeri Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Minna Nieminen p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi 6 kk 30 Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 (25 mk)/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,32 (19,74 mk) palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 12/2002

3 Tässä numerossa Päihdehuollon hoitoväki pelkää, että yhteiskunnallisen keskustelun paineessa siirretään liiaksi resursseja alkoholihoidoista huumehoidon puolelle,toteaaa-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto. S. 4. ARJA JOKINEN-VIRTA Klaari Helsinki tekee ehkäisevää päihdetyötä nuorten hyväksi. Nuorten hyvinvoinnin ja turvallisen kasvun takaaminen, yhteisvastuu ja verkostot ovat Klaarin tunnuksia. S. 10. OLEG HARTSENKO Firenzen ja Helsingin yhteisenä haasteena on vanheneva väestö. Molemmat kaupungit tarvitsevat uusia käytäntöjä vanhusten kotihoidon tukemiseksi. S. 26. SARI TOIVIAINEN 2 Ennätyksiä ja virtuaalista vertaistukea Arja Jokinen-Virta 4 Alkoholi on yhä ykköspäihde Arja Jokinen-Virta 6 Stakes kartoitti psykososiaaliset hoitomenetelmät päihdehoidossa Anneli Pienimäki 8 Helsingin Liikennelaitoksella päihdeongelmiin puututaan yhteisvoimin Risto Kyröläinen 10 Klaari Helsinki -hanke on ehkäisevää päihdetyötä Ilkka Niemi 13 Päihdepalvelujen käyttö kasvaa Arja Jokinen-Virta 14 Verkkopalvelu Päihdelinkkiin uusia osioita Arja Jokinen-Virta 15 Juomarit jakavat vertaistukea verkossa Heikki Ollikainen 17 Kolumni Salatieto Unto Matinlompolo 18 Huumeiden tarjonta lisääntynyt ja kauppa ammatillistunut Pekka Lith 20 Kirjallisuutta Hajanainen huumetyökirja Juha Santala 21 Uutisia 22 Menetelmä lasten sosiaalisten taitojen kehittämiseen Merja Heimonen & Jyrki Muhonen & Pirkko-Liisa Rauhala & Susanna Santamäki 24 Uutisia 25 Pajoilta tähyillään suuntaa Kirsti Laakso 26 Firenzen sosiaaliaarteita nuuskimassa Sari Toiviainen 29 Lastenkoti keskellä sademetsää: Casa Guatemala Erja Ekholm, Pate Nikulainen 31 Sanoin kuvatut kuvin sanotut 32 Ennakkopäätöksiä Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 13/02 postitetaan lukijoille 4.syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 28.elokuuta SOSIAALITURVA 12/2002 3

4 Alkoholi on yhä ykköspäihde Päihdehuollon hoitoväki pelkää, että yhteiskunnallisen keskustelun paineessa siirretään liiaksi resursseja alkoholihoidoista huumehoidon puolelle, toteaa A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto. ANTERO AALTONEN A-klinikkasäätiön päihdepalvelujen määrä on kasvanut noin kolmanneksella viimeisten viiden vuoden aikana. Päihdepalvelujen määrä lisääntyy kilvan päihteiden käytön kasvun kanssa lamasta ja leikkauksista huolimatta. Säätiö on suuri päihdepalvelujen tuottaja, ja sillä on noin 130 kuntakumppania, jotka ostavat palveluja.toimintayksiköiden asiakaskäyntimäärät avohoidossa lisääntyivät viimeisen viisivuotiskauden aikana noin kolmanneksen, ja laitosyksiköiden hoitovuorokausiin kirjattiin noin neljänneksen kasvu, kertoo toimitusjohtaja, dosentti Lasse Murto. Kasvu sijoittuu lama-aikaan, jolloin palveluja yleisesti leikattiin. Vaikka päihdehuolto oli yksi voimakkaimpien säästöleikkausten kohteista, leikkaukset eivät kuitenkaan kohdistuneet A-klinikkasäätiön toimintoihin. Säätiön päihdepalveluiden lisääntyminen liittyi ensisijaisesti huumehoitopalveluihin, sillä kunnat tarvitsivat lisää palveluita kasvaviin huumeongelmiin. Eniten kasvoi Vinkkitoiminta, eli terveysneuvonta suonensisäisiä huumeita käyttäville. Lisäksi kasvoivat erilaiset korvaushoitoon keskittyvät yksiköt, mutta myös perinteiset päihdehuollon palvelut, esimerkiksi nuorille tarkoitetut stoppariyksiköt. Meillä on luotettavia yhteistyökumppaneita, eikä kuntien ja säätiön yhteisellä sopimuksella tuotettuja palveluja sittenkään leikattu, Murto jatkaa. Alkoholi on perussyy hoitoon hakeutumiselle Alkoholi on Suomessa edelleen ykköspäihde, seuraavana tulevat alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö, ja vasta kaukana näiden jälkeen tulevat huumeet. Huumeiden käyttö on edelleen vain muutaman prosentin luokkaa, vaikka huumeongelmista puhutaan paljon. Päihdehuollon erityispalveluissa toimiva hoitoväki pelkää, että yhteiskunnallinen keskustelu vääristää tilannetta siten, että resurssit siirtyvät alkoholiongelman hoidosta liiaksi huumeongelman puolelle. Huumeongelma poikkeaa alkoholiongelmasta jonkin verran. Hoidossa käytetään enemmän lääkkeellisiä hoitoja ja huumehoidon psykososiaalinen tuki pitempään jatkuvana ja intensiivisempänä tulee kalliimmiksi kuin perinteinen alkoholistien hoito. Jälkimmäisessä lääkehoidon osuus on pieni tai sitä ei ole lainkaan, Murto korostaa. Lääkehoito on korostunut A-klinikkasäätiön kokemusten mukaan huumeongelma on medikalisoinut päihdehoitoa, sillä huumeongelmaiset itse ja heidän läheisensä korostavat, suorastaan vaativat, lääkehoitoa. Lääkehoitoa pidetään välttämättömänä, vaikka on olemassa myös hyvin toimivia, lääkkeettömiä hoitomalleja. Yhteiskunnallisessa keskustelussa lääkkeettömille hoidoille ei ole juuri tilaa. Huumeriippuvaiset narkomaanit haluavat itse usein lääkkeellisen hoidon. Se on heille luontevaa, koska aineilla on keskeinen asema heidän elämässään.yksi korvaushoitolääkkeistä, Subutex, on kaikkein käytetyimpiä aineita myös huumeena. Järvenpään sosiaalisairaalan huumeasiakkaiden keskuudessa eräs käytetyimmistä aineista on Subutex, kertoo Murto. Kun tätä hoitomuotoa aloitettiin, niin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä esiteltiin merkittävä yhteiskuntapoliittinen kannanotto. Klaus Mäkelä ja Kari Poikolainen varoittivat, että korvaushoidon kynnystä ei saa laskea liian alas, koska samalla joudutaan laskemaan ylläpitohoidon kynnystä, ja yhteiskunnan taloudelliset edellytykset antaa näitä hoitoja loppuvat nopeasti. Korvaushoidosta ylläpitohoitoon Huumeriippuvaiset ovat ehdottomasti hoidon tarpeessa, ja heihin on satsattava. A-klinikkasäätiö haluaa korostaa, että kor- 4 SOSIAALITURVA 12/2002

5 vaushoitoon liittyy aina psykososiaalinen tuki. Säätiö ei anna pelkkää korvaushoitolääkitystä. Tutkijat varoittivat myös rahanpuutteesta kansainvälisiin kokemuksiin vedoten: kun säästetään psykososiaalisessa tuessa, niin silloin jäljelle jää pelkkä lääkehoito, mikä hämärtää korvaushoidon tavoitetta, lääkkeettömyyttä ja aineettomuutta, Murto sanoo. Jos hoidon kokonaisvaltaisuudesta leikataan, on vaarana, että huumeongelmaisista tulee pysyviä korvaushoidon käyttäjiä, ja vähitellen ylläpitohoidon käyttäjiä. Tällöin luovutaan korvaushoidon alkuperäisistä tavoitteista, ja meille tulee iso ja kallis ylläpitohoitoa saava narkomaanien ryhmä, Murto selventää tilannetta ja kysyy: Kuinka suurelle ryhmälle yhteiskunnalla on varaa antaa tätä hoitoa? Esimerkiksi Helsinki on suurissa vaikeuksissa, sillä jonossa on arviolta tuhat hoitoon hakeutujaa, ja tähän hoitoon todella hakeudutaan aktiivisesti. Säätiö on mukana antamassa kaikkia edellä mainittuja hoitoja, mutta käymme jatkuvaa keskustelua siitä, ovatko hoitopainotuksemme oikeat. Säätiö ei liputa yhtä mallia Säätiön lähtökohtana on, että päihdepalvelujärjestelmän täytyy olla monipuolinen ja erilaisia vaihtoehtoja sisältävä, eikä ole olemassa yhtä oikeaa hoitoa. Murto korostaa, että monipuolisuus ja moniarvoisuus ovat keskeisiä lähtökohtia myös Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän, Päivytin huumepoliittisessa ohjelmassa. Ohjelma ei liputa minkään yksittäisen mallin puolesta. Valtakunnallisessa toiminnassa on ollut mukana yhden mallin edustajatahoja, mutta he ovat joutuneet hyväksymään sen, että on monta muutakin mallia, ja ne ovat monelle ihan hyviä hoitovaihtoehtoja. Asiat on nähtävä yhteiskunnallisissa yhteyksissään. On olemassa enemmän kuin yksi totuus: joku hoitomalli toimii joillakin, ja joku toinen taas ei toimi. Ohjelmassa lähdetään siitä, että ehkäisyn osalta huumepolitiikan tulee perustua käytön minimointiin ja haittojen ehkäisyyn. On hyväksyttävä, että huumeongelma on olemassa ja ongelmaisilla on oikeus saada tukea ja palveluita kärsimysten lieventämiseen. Suomessa asia on ollut vaikea hyväksyä, ja Suomi onkin kulkenut jälkijunassa. Kun esimerkiksi säätiöllä jaamme huumeiden käyttäjille puhtaita ruiskuja, niin emme viestitä sitä, että huumeiden käyttö on hyväksyttävää. Me olemme realisteja, näemme käytön riskit huumeiden käyttäjille ja ympäristölle, ja haluamme vähentää niitä, Murto sanoo. "Päihdeongelmaisten oman kokemuksen ääni on saatava kuuluviin auttamistyössä", toteaa Lasse Murto. Peruspalveluihin osaamista ja asennekasvatusta Yhteiskunnan peruspalveluilla pitää olla tietoa huumeongelmasta, osaamista sen käsittelyyn ja asennetta tarjota aidosti apua. Peruspalvelut pitäisi saada vastuullisesti mukaan huumeongelman kohtaamiseen ja varhaiseen puuttumiseen, Murto toteaa. Myös tutkimukseen on saatava voimavaroja riittävästi. Erityispiirteet vaativat käyttäjiin kohdennettua tutkimusta, ja tutkimusresursseja pitää saada myös hoito-organisaatioiden käyttöön. Selviytymiskokemukset kuntoutuksen käyttöön Huumeongelmasta selviytyneiden kokemukset ovat tärkeitä tiedonlähteitä kuntoutustyössä ja ehkäisevässä toiminnassa. A-klinikkasäätiöllä on uusia hankkeita, joilla halutaan saada enemmän tietoa huumeidenkäyttäjien arjesta. Tietoa kerätään muun muassa haastattelemalla toipuneita. Esimerkkinä Murto mainitsee Helsingin Viitta-hankkeen, joka on etsivää sosiaalityötä narkomaanien parissa. Työntekijät liikkuvat kentällä ja keräävät tietoa suoraan käyttäjiltä heidän elinalueiltaan. Oman kokemuksen politiikka Lasse Murto korostaa oman kokemuksen merkitystä ammatillisen tiedon rinnalla: Jotta yhteiskunta selviää tulevaisuudessa myös päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa, niin sen pitää antaa auttamisjärjestelmissään nykyistä enemmän tilaa niille, joilla on oma kokemus ongelmasta selviytymisestä. Ammatti-ihmisten, maallikoiden ja asiasta oman kokemuksen omaavien henkilöiden pitäisi tulevaisuudessa muodostaa kokonaisuus. Nämä toimijat yhdessä luovat tieto- ja kokemuspohjan, jolle auttamistyö on hyvä rakentaa. Ammattilaiset ja teoreetikot eivät koskaan kykene yksinään rakentaman sellaisia ARJA JOKINEN-VIRTA tuen järjestelmiä, jotka ottavat huomioon yksilölliset erot. Siksi ammattilaisten olisi nöyrryttävä ottamaan mukaan oman kokemuksen omaavia ihmisiä tasavertaisina rinnalleen. Samaa nöyrtymistä edellytetään myös oman kokemuksen omaavilta. Oppikirjaksi asiaan Murto suosittelee Susanna Hyvärin väitöskirjaa Vallattomuudesta vastuuseen. Kokemuksen politiikan sankaritarinoita. Kirjassa muutamat tunnetut kansalaiset kertovat oman elämäntarinansa sekä selviytymistarinansa. Uusia ongelma-alueita: päihdeäidit ja asunnottomat Erityisryhmistä Päivytin huumepoliittisessa ohjelmassa nostetaan esiin muun muassa päihdeäidit. Valtion budjetissa on tähän hankkeeseen korvamerkittyä rahaa. Ensi- ja turvakotien liitto on saanut erityisrahaa perustaa päihdeäideille ensi- ja turvakoteja. Toinen ajan ongelma on kasvava asunnottomien ryhmä. Asunnottomuus on Suomessa taas nousemassa suureksi ongelmaksi, ja tämä näkyy etenkin päihdeongelmaisten kohdalla. Ensisuoja-asunnot märkä- ja kuivapää asuntoloihin Päihdehuollon ensisuojajärjestelmä purettiin aikoinaan, kun katsottiin, että ensisuojaasunnot ovat ala-arvoisia. Tilalle tuli päiväkeskuksia ja erilaisia palveluasumusratkaisuja. Nyt ollaan uudelleen samanlaisissa ongelmissa ja keskustellaan siitä, tarvitaanko sellaisia asumisjärjestelyitä, joissa otetaan huomioon myös juomisvaihe. Asumisratkaisuissa pitäisi ymmärtää se, että päihdeongelmaisen elämäntilanteeseen kuuluu se, että välillä ryypätään ja välillä ollaan kuivilla. Tukijärjestelmän pitäisi olla sellainen, että se ei heitä tipahtajaa kokonaan ulos systeemistä. Pitäisi olla luontevaa siirtymistä tukitasolta toiselle, Murto sanoo. On ymmärrettävää, että märkinä ja kuivina kausina ei voida asua samoissa ympäristöissä. Toisaalta ei ole oikein, että omalle asumistasolleen joutuu aina kapuamaan pohjalta, alusta alkaen. Järjestelmien pitäisi olla joustavampia. Murron mielestä palvelujärjestelmien pitäisi hyväksyä yksilölliset erot paremmin. Palvelujärjestelmistä tulisi kitkeä pois ylemmyydentuntoista elämän normittamisvimmaa: Ihmiset ovat erilaisia, emmekä voi pakottaa heitä kaikkia elämään samoilla normeilla. Erilaisuutta tulisi sietää enemmän, Murto toteaa. Arja Jokinen-Virta SOSIAALITURVA 12/2002 5

6 Anneli Pienimäki Stakes kartoitti psykososiaaliset hoitomenetelmät päihdehoidossa: Alkoholi- ja huumeongelman psykososiaalinen Erilaisten päihdeongelmien psykososiaalisissa hoidoissa ei Suomessa ole juuri eroa, vaan kaikkia eri päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia hoidetaan suunnilleen samoin menetelmin. Stakesin terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö FinOHTA ja Alkoholi- ja huumetutkimusryhmä suorittivat kyselyn, jossa selvitettiin erilaisten psykososiaalisten menetelmien käyttöä päihdehoitolaitoksissa. Kyselyn pohjana oli Ruotsin sosiaalihallituksen vastaava kysely, jota oli sovellettu suomalaiseen käytäntöön. Kartoitus tehtiin vuoden 2000 lopulla, ja siihen osallistui parisensataa päihdehuollon erityispalveluyksikköä. Tukiterapiaa ja akupunktiota Eniten päihdehoitopaikat tarjoavat asiakkailleen yleistä supportiivista terapiaa/tukea. Yleistä tukea ja terapiaa tarjoaa 87 prosenttia päihdehoitopaikoista vähintään yli kymmenelle prosenttille asiakkaistaan (Taulukko s. 7). Toiseksi yleisin menetelmä on retkahduksen ehkäisy, jota ilmoitti käyttävänsä 75 prosenttia hoitopaikoista. Sosiaalisen tuen hyödyntäminen (verkostotoiminta) ja sosiaalisten taitojen opettelu (sosiaalisista tilanteista selviytyminen) jakavat kolmannen sijan, ja niitä käyttää 69 prosenttia päihdehoitopaikoista. Seuraavalta sijalta löytyvät sekä ratkaisukeskeinen terapia/-menetelmä että huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta. Vaihtoehtoisista hoitomuodoista esimerkiksi akupunktio on hyvin suosittua. Sitä käyttää 47 prosenttia kaikista hoitopaikoista ja laitoshoitopaikoista peräti 59 prosenttia. Kymmenen käytetyimmän menetelmän joukossa suurin osa on yleisluontoisia, epäspesifejä menetelmiä. Spesifeillä menetelmillä tarkoitetaan tässä tiettyyn teoreettiseen viitekehykseen pohjautuvia menetelmiä. Spesifeissä menetelmissä tai terapiasuuntauksissa on selkeä kolmen kärki: ratkaisukeskeinen menetelmä (68 %), motivoiva haastattelu (57 %) ja kognitiivinen terapia (53 %). Narkomaani ja alkoholisti tulevat niin erilaisista käyttäjäkulttuureista, että he eivät sovi saman hoitopöydän äären, vaikka hoitomenetelmissä ei suuria eroja olisikaan. Pitäisikö huume- tai muita päihdeongelmia hoitaa erilaisin menetelmin? Mitään kovin selkeää ja varmaa tieteellistä näyttöä menetelmien erilaisesta tehokkuudesta eri päihdeongelmiin ei ole olemassa. Useiden päihdetyöntekijöiden näkemysten mukaan samat menetelmät kyllä soveltuvat eri ongelmien hoitoon, mutta narkomaanit ja alkoholistit eivät aina välttämättä sovi yhteisen pöydän ääreen. Nuoren narkomaanin voi olla vaikea samaistua keskiikäiseen alkoholistiin ja päinvastoin. Narkomaanien ja alkoholistien käyttökulttuurit ja taustatekijätkin ovat usein erilaisia. Menetelmät erilaisia avo- ja laitoshoidossa Avohoidon ja laitoshoidon välillä oli jonkin verran eroja käytettyjen menetelmien ja ennen kaikkea käyttömäärien suhteen, eli kuinka usein yksikkö ilmoitti käyttävänsä jotakin tiettyä menetelmää. Kun käytön kriteerinä on, että menetelmää käytetään yli 10 prosentille asiakkaista, niin silloin näyttäisi siltä, että avohoitopaikoissa käytetään enemmän spesifejä menetelmiä. Esimerkiksi ratkaisukeskeistä menetelmää käyttää avohoitopaikoista 75 prosenttia ja laitoshoitopaikoista 58 prosenttia, motivoivaa haastattelua avohoidossa 68 prosenttia ja laitoshoidossa 44 prosenttia, kognitiivista terapiaa 63 prosenttia avohoitopaikoista ja 38 prosenttia laitoshoitopaikoista. Nämä erot kuitenkin tasoittuvat, kun käytön kriteerinä on, että menetelmää käytetään yli puolelle asiakkaista. Laitoksissa ryhmäterapiaa Laitoshoidon puolella menetelmien käyttö näyttäisi siis olevan tasaisempaa koko asiakaskunnalle. Tämä johtunee siitä, että laitoksissa annetaan usein ryhmäterapiaa, jolloin kaikki asiakkaat saavat samantyyppisen psykososiaalisen hoidon. Avohoidon puolella taas käytetty terapiamuoto saattaa luonnollisesti vaihdella enemmän hoitoa antavan terapeutin ja hänen saamansa koulutuksen mukaan, koska kyseessä useimmiten on yksilöterapia. Osa menetelmistä voi lisäksi olla sellaisia, että ne soveltuvat paremmin laitosolosuhteissa toteutettaviksi, kuten yhteisöhoito, itsestä huolehtimisen taitojen opettelu ja rentoutus. Menetelmien vaikuttavuus Psykoterapioiden tehokkuutta voidaan tarkastella kahden mallin, medikaalisen tai kontekstuaalisen, näkökulmasta. Medikaa- EEVA MEHTO 6 SOSIAALITURVA 12/2002

7 hoito on samankaltaista linen malli haluaa kehitettävän spesifejä terapiasisältöjä, joiden tehokkuus todennetaan satunnaistetuilla tutkimuksilla. Tämä johtaisi terapiamuotojen standardoimiseen ja hoitomanuaalien kehittämiseen. Kontekstuaalinen malli taas korostaa yleisiä tekijöitä, kuten asiakkaan ja terapeutin työskentelysuhdetta, terapeutin ominaisuuksia ja toimintatapaa sekä osapuolten sitoutuneisuuden merkitystä.tämän näkemyksen mukaan tietyn psykoterapiamenetelmän spesifin sisällön merkitys on vähäinen. Tutkimusten mukaan kontekstuaalinen malli näyttäisi osuvan enemmän oikeaan. Eri psykoterapiamuotojen tuloksissa ei ole oleellisia eroja eikä terapian spesifien sisältöjen vaikutuksesta ole selkeää näyttöä.viime syksynä julkaistun ruotsalaisen SBU:n raportin mukaan spesifit menetelmät olisivat hieman tehokkaampia päihdeongelmien hoidossa kuin pelkkä yleisluontoinen tuki. Spesifien menetelmien välillä on kuitenkin erittäin vaikea löytää tilastollisia eroja vaikuttavuudessa. Menetelmä Prosentuaalinen osuus yksiköistä, jotka käyttävät menetelmää vähintään 10 prosentille asiakkaista *) 1. Yleinen supportiivinen terapia/tuki Retkahduksen ehkäisy Sosiaalisen tuen hyödyntäminen 69 Sosiaalisten taitojen opettelu Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta 68 Ratkaisukeskeinen terapia/menetelmä Palveluohjaus Motivoiva haastattelu Kognitiivinen terapia Perhetyö Akupunktio Itsestä huolehtimisen taitojen opettelu 41 Asiakkaan ja hoitajan suhde tärkein Hoitotuloksen kannalta asiakkaan ja hoitajan välinen työskentelysuhde on keskeinen asia. Päihdeongelmien hoidossa sillä on todettu olevan vaikutusta myös hoidon jatkuvuuteen. Terapeutin vuorovaikutukselliset ominaisuudet, kuten empatia, aitous, asiakkaan kunnioittaminen, konkreettisuus sekä terapiasuhteen vuorovaikutuksen laatu olivat Pekka Saarnion (2001) tutkimuksen mukaan olennaisesti hoidon jatkuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mitä paremmiksi terapeutin vuorovaikutukselliset ominaisuudet arvioitiin, sitä harvemmin hoito keskeytyi, ja sitä korkeampi oli asiakkaan antama vuorovaikutusarvio heidän suhteestaan. Bruce Wampoldin (2001) näkemyksen mukaan psykoterapiamenetelmän vaikutukset terapian tuloksellisuudessa ovat vain kahdeksan prosentin luokkaa, kun taas hoitosuhteen ja osapuolten sitoutuneisuuden vaikutus on 70 prosenttia. Selittämättömiksi eroiksi, esimerkiksi asiakkaiden keskinäisiksi eroiksi katsottiin 22 prosenttia. Luvut kuvastanevat ainakin näiden eri tekijöiden suhteellista vaikutusta ja painoarvoa terapian tuloksellisuuteen. Hyvä hoitosuhde päihittää menetelmän Päihdehoidossakaan ratkaisevaa ei siis välttämättä ole se, mitä menetelmää käytetään, vaan miten sitä käytetään. Terapeutin tai hoitotyötä tekevän henkilön sitoutuneisuus ja suhtautuminen asiakkaaseen ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä. Mikäli päihdehoitotyötä tekevän ja hänen asiakkaansa välille kehittyy hyvä työskentelysuhde (engl. working alliance eli liittolaisuus), niin asiakkaan hoidossa pysyminen on paljon todennäköisempää. Työskentelysuhteen tukena on kuitenkin hyvä olla johonkin teoreettiseen viitekehykseen PÄIHDEHUOLLON KÄYTTÄMÄT MENETELMÄT SUURUUSJÄRJESTYKSESSÄ, KUN MENETELMÄÄ KÄYTETÄÄN VÄHINTÄÄN YLI 10 PROSENTILLE ASIAKKAISTA 11. AA/NA ryhmät 39 Yhteisöhoito Perheterapia 35 Rentoutus ja stressin hallinta Systeemiteoreettinen malli Muut itsehoitoryhmät (kuin AA/NA) NLP (neurolingvistinen prosessointi) Huumeneuvonta (drug counseling) Kuvataideterapia 9 Musiikkiterapia Community Reinforcement Approach CRA (yhteisövahvistusohjelma) 6 Psykodynaaminen terapia Transaktioanalyyttinen malli 4 Hahmoterapia Draamaterapia/psykodraama 3 Myllyhoito 3 Vihjealtistus 3 *) Kyselylomakkeen vaihtoehdot ei käytetä lainkaan ja vaihtoehdot käytetään alle 10 prosentille potilaista on laskettu yhteen ja tulkittu, että tällöin menetelmää ei käytetä. Käytöksi laskettu, jos menetelmää käytetään vähintään 10 prosentille asiakkaista. Opas päihdehoitopaikoista Kyselyn perusteella kootut yksikkökohtaiset tiedot päihdehoitoyksiköistä ja niiden käyttämistä menetelmistä on julkaistu Stakesin Oppaita-sarjassa nimellä Päihteiden ongelmakäytön hoito vuonna 2001 opas hoitopaikoista ja niissä käytetyistä menetelmistä.siinä esitellään jokainen päihdehoitoyksikkö, johon kysely lähetettiin, heidän yhteystietonsa sekä käytössään olevat menetelmät ja niiden käyttömäärät. Opas ei sisällä tässä esitetyn kaltaisia yhteenvetoja käytetyistä menetelmistä, vaan ainoastaan yksikkökohtaiset tiedot. Tietoja hoitopaikoista löytyy myös Stakesin Ehkäisevän päihdetyön internetsivuilta osoitteesta pohjaava menetelmä. Muita merkittäviä tekijöitä ovat asiakkaan ikä, sosiaalinen stabiliteetti (kuten onko henkilö parisuhteessa, käykö säännöllisesti töissä jne.), hoitohistoria sekä muutosmotivaatio. Muutosmotivaatioon tosin pystytään vaikuttamaan myös hoidossa. Asiakkaan sosiaaliset suhteet ovat ratkaisevan tärkeitä, erityisesti siinä, tukevatko ne päihteidenkäyttöä vai päihteettömyyttä. Päihteettömyyteen pyrkiminen on erittäin vaikeaa, jos asiakkaan sosiaaliset suhteet koostuvat pelkästään muista päihteidenkäyttäjistä, ja hän pitää heihin aktiivisesti yhteyttä. Päihdehoito on palapeli, joka koostuu monenlaisista osatekijöistä. Hoitotyössä käytetty psykososiaalinen menetelmä on yksi näistä. Asiakkaan henkilökohtainen elämäntilanne, kuten asunnottomuus tai työttömyys sekä edellä kuvatut seikat ovat myös merkittäviä tekijöitä. Hoitotyötä tekevän henkilön ominaisuuksista on keskusteltu vähemmän, mutta tässä palapelissä ne muodostavat tärkeän hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavan tekijän. LÄHTEITÄ: Kaukonen,Olavi:Päihdekuntoutuksen vaikuttavuus, teoksessa Aalto A.-M. ym. Kannattaako kuntoutus? Raportteja 267. Stakes Pienimäki, Anneli: Päihdehoidon menetelmien kartoitus. Alkoholi ja huumeet 2000 tilastoraportti. Stakes 4/2001. Saarnio, Pekka:Mitkä tekijät vaikuttavat terapiasuhteen keskeyttämiseen avopäihdehoidossa? Yhteiskuntapolitiikka 66, 2001:3. SBU Statens beredning för medicinsk utvärdering: Behandling av alkohol- och narkotikaproblem en evidensbaserad kunskapssammanställning, volym I-II, Stockholm Wampold Bruce:The great psychotherapy debate. Models, methods and findings. New Jersey, Lawrence Erlbaum Kirjoittaja toimii suunnittelijana Stakesissa. SOSIAALITURVA 12/2002 7

8 Helsingin kaupungin liikennelaitoksella päihdeongelma ei ole sen suurempi kuin muillakaan työpaikoilla. Mutta HKL:n työntekijöillä on virkapuku, ja jos joku töppää virka-asu päällään, se on sama asia kuin poliisi töppäisi virantoimituksessaan ja siihen meillä ei ole varaa, päihdeasiamies Hannu Kärkkäinen korostaa. Helsingin Liikennelaitoksella päihdeongelmiin puututaan työnantajien ja työntekijöiden yhteisvoimin RISTO KYRÖLÄINEN Helsingin Liikennelaitos on kehittänyt oman hoitomallin päihdeongelman tunnistamiseksi ja ongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Mallissa työnantaja, työsuojelu, ay-liike, tukihenkilöt ja työterveysasema ovat yhdistäneet voimansa ja toimivat yhteistyössä. vaitiolovelvollisuus piti päihdeongelmaisen lähellä toimivat tahot toisistaan erillään ja ongelman kanssa pai- Aiemmin niva pystyi pyörittämään niitä mielin määrin. Ongelmaan pystytään puuttumaan vasta sitten, kun kaikki työpaikan osapuolet tietävät missä mennään, sanoo uutta hoitomallia omalta osaltaan puuhannut HKL:n päihdeasiamies Hannu Kärkkäinen.Mallia kehitetään jatkuvasti, jotta tunnistettaisiin myös mahdollinen huumeongelma. HKL:n päihdetyötä alettiin kehittää kuutisen vuotta sitten, jolloin HKL:n koulutuspäällikkö kutsui koolle joukon luottamusmiehiä tavoitteenaan käynnistää ehkäisevä päihdetyö HKL:ssä lähinnä Myllyhoitoyhdistyksen mallin mukaan. Malli perustuu ryhmätyöhön, missä joukko ihmisiä keskustelee päihdeongelmaisen kanssa ja havahduttaa hänet näkemään oman tilanteensa. Mutta HKL on työpaikka, missä työntekijöitä on pelkästään bussiliikenteessä noin 900 ja tämän päälle tulevat vielä muut yksiköt.työntekijät työskentelevät eri aikoihin eri vuoroissa ja ovat hajallaan ympäri Helsinkiä, jolloin Myllyhoitoyhdistyksen markkinoima ryhmätyö ei toimi. Vaitiolovelvollisuus yhteistyön esteenä Muitakin pulmia riitti. Vaikka HKL:llä oli aktiivisesti toimiva tukihenkilöverkosto, törmättiin heti vaitiolovelvollisuuteen: työnantajalla ei ole oikeutta saati velvollisuutta antaa havaitsemistaan päihdepulmista mitään tietoa tukihenkilöille. Näin tukihenkilöt jäivät pelkiksi palloiksi, jotka pyörivät toisten jaloissa. He yrittivät keskustella asioista, mutta ongelmien ratkaisut eivät edenneet, koska yhteistyö työantajan kanssa ei toiminut, Kärkkäinen analysoi. Lisänä ratkaistavien ongelmien joukkoon 8 SOSIAALITURVA 12/2002

9 tuli perinteinen vastakkainasettelu: ammattiyhdistysliike vastaan työnantajat. Kärkkäisen mielestä riitapukareiden piti kuitenkin yhdistää voimansa, koska kyse on yhteisestä edusta. Ongelmakäytöstä valtavat kustannukset Kärkkäinen perustelee kantaansa Myllyhoitoyhdistyksen tekemällä arviolla päihdehaittojen kustannuksista työpaikoilla. Laskelmassa on otettu esimerkkitapaukseksi noin 1000 henkilön työpaikka. On arvioitu, että päihdeongelma aiheuttaa yhtä ihmistä kohden 30 prosentin työtehon menetyksen poissaoloina, sairaskuluina tai onnettomuuksina. Markkoina se merkitsee työnantajalle markkaa vuodessa. Jos arvioidaan, että työntekijöistä noin 10 prosentille alkoholin käyttö tuottaa ongelmia, kaikkien ongelmakäyttäjien työtehon menetyksestä koituisi työnantajalle kuuden miljoonan markan kustannukset vuodessa. Siten päihdeongelma on kaikkea muuta kuin yksityisasia, jos se heijastuu jollakin tavalla työhön. Uuden mallin perustana avoin ja kiinteä yhteistyö Uutta hoitomallia pähkäillessä Kärkkäisen mieleen juontui ensin ajatus yhdestä päihdeasiamiehestä, joka toimisi välittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sitten silmien eteen avautui karu todellisuus: kumpikaan osapuoli ei antaisi päihdeasiamiehelle mitään tietoja. Tästä Kärkkäinen päätyi ajatukseen, että tarvitaan kaksi päihdeasiamiestä, jotka toimivat yhdessä: toinen olisi työntekijöiden ja toinen työnantajan edustaja. Jotta päihdeongelman toteaminen ja mahdollinen hoitoonohjaus todella toimisivat neuvoteltiin kuvioon mukaan vielä työsuojeluvaltuutetut, tukihenkilöt, ay-liikkeen edustajat, työnantaja ja työterveyshuolto. Uudessa hoitomallissa kaikki nämä osapuolet toimivat yhteistyössä. Aste asteelta tiukentuva hoitoonohjausjärjestelmä HKL:lla rakennettiin aste asteelta tiukentuva hoitoonohjausjärjestelmä, jossa ovat mukana kaikki alkavan päihdeongelman kanssa painiskelevan lähellä elävät henkilöt. Kun päihdeasiamies havaitsee merkkejä ongelmakäytöstä, hän voi keskustella asiasta asianomaisen kanssa kaverina kahden kesken. Hän on keskusteluista vaitiolovelvollinen. Jos tilanne kuitenkin jatkuu entisellään eikä puhuttelusta ole hyötyä, jokainen taho on velvollinen viemään asian eteenpäin. Puhuttelua seuraa niin sanottu puheeksi ottokeskustelu päihdeongelmaisen kanssa. HKL:n bussiliikennepuolella on tällä hetkellä kaksi päihdeasiamiestä; työntekijöitä edustaa Hannu Kärkkäinen ja työnantajalla on oma päihdeasiamies. Tämän lisäksi bussiliikennepuolella on neljä virallisesti nimettyä tukihenkilöä. Metroliikennepuolella on kaksi päihdeasiamiestä Sen tekevät aina työntekijäin ja työnantajan päihdeasiamiehet yhdessä. Siitä kirjoitetaan virallinen kaavake, jonka allekirjoittavat oikeaksi niin työntekijä kuin päihdeasiamiehet. Kaikki tukihenkilötyössä mukana olevat ovat vaitiolovelvollisia ulkopuolisia kohtaan asioiden käsittelyssä. Kaavakkeesta toimitetaan kopio työnantajalle, työsuojeluvaltuutetulle, oman liiton RISTO KYRÖLÄINEN RISTO KYRÖLÄINEN RISTO KYRÖLÄINEN pääluottamusmiehelle, oman yksikön tukihenkilölle ja työterveysasemalle. Puhutetulle annetaan kaksi viikkoa aikaa ottaa yhteyttä työterveysasemaan. Vastuu juomisesta päihdeongelmaiselle itselleen Työterveysasema tekee henkilön tilanteesta oman arvionsa, mutta ei anna siitä tietoja eteenpäin mihinkään suuntaan. Joka tapauksessa työterveysasemalle on välitetty tieto, että kyse on jostakin muusta kuin vatsataudista tai mummon kuolemasta. Tällä tavoin laitetaan kuriin se pallottelu, mitä päihdeongelmainen on aiemmin harrastanut esimerkiksi työterveysaseman ja työnantajan kustannuksella. Juoppo on ollut pelimies ja kaikki muut palloja, joita hän on pompotellut mielin määrin, Kärkkäinen toteaa. Viimeinen vaihtoehto: suostu hoitoon tai lähde talosta Jos päihdeongelmasta alkaa näkyä jo vakavampia oireita, käydään päihdeongelmaisen kanssa toinen puheeksi ottokeskustelu. Hänelle ehdotetaan jo mahdollista kuntoutusta ja tehdään selväksi, että ilman kuntoutusta työantajalla on oikeus purkaa työsuhde. Tutkija Jorma Niemelä on käyttänyt tällaista ajatusta: Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tarkoituksenmukaista hoitoa, kantaa itse vastuu elämästään ja aidosti suostua tai olla suostumatta hoitoon. Tämä on aika kova pykälä. Kaikki on täysin vapaaehtoista. Viime kädessä asian voi kiteyttää niin, että ihmisellä, jolle päihteistä on tullut ongelma, on valta itse päättää, haluaako hän säilyttää työpaikkansa vai ottaa tai saada lopputilin, Kärkkäinen sanoo. Raikuleista potkua päihteettömään elämään Onnistuneen hoitoonohjaustyön tavoitteena on turvata myös hoidosta palaavan tukitoiminta eli päihteiden tilalle olisi löydettävä terveitä harrastuksia. Sama pätee niihin ihmisiin, joilla on vaara sairastua päihdeongelmaan. Tätä varten HKL:n työntekijät ovat perustaneet Hannu Kärkkäisen puheenjohtajana luotsaaman Raikulit-nimisen yhdistyksen, jonka tavoitteena on kehittää henkilöstön päihteetöntä vapaa-ajan toimintaa. Yhdistys järjestää tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia HKL:n henkilökunnalle. Raikuleiden internet kotisivut löytyvät osoitteesta www. saunalahti.fi/raikulit. Risto Kyröläinen SOSIAALITURVA 12/2002 9

10 Ilkka Niemi Varhaisen puuttumisen merkitys : Klaari Helsinki -hanke on ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista OLEG HARTSENKO Tämä kuva syntyi Klaari Helsingin tapahtumassa "Vanhemmat valtaavat Vanhan". Nuoret taiteilijat kuvittivat tapahtuman kulkua. Klaari Helsinki on hanke nuorille. Klaarin tunnuksia ovat nuorten hyvinvoinnin ja turvallisen kasvun takaaminen, yhteisvastuu ja verkostot.hyvin toimivia varhaisen puuttumisen menetelmiä ovat rohkeuskoulutus ja niin sanottu Vallilan malli. Perinteinen ehkäisevä päihdetyö näkyy usein yksittäisinä hankkeina ja kampanjoina, joiden tarkoituksena on yksilön elämänhallinnan vahvistaminen. Helsingin kaupungin päihdeasiaintoimiston ehkäisevän yksikön hanke, Klaari Helsinki, on sen sijaan kehittänyt yhteisöllistä verkostotyötä nuorten päihteiden käytön ehkäisemisesksi. Usean tahon yhteistoimintaa Klaarin toiminnasta vastaavat Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys-, opetus- ja liikuntavirasto, nuoriso- ja kulttuuriasiainkeskus, poliisi sekä Helsingin seurakunnat. Lisäksi toiminnassa on mukana lukuisia järjestöjä sekä muita yhteistyökumppaneita. Klaari käynnistyi Helsingin pohjoisessa suurpiirissä vuonna 1994 Klaari Pohjoinen nimisenä, ja se oli osa nuorten ehkäisevän päihdetyön kehittämisohjelmaa. Silloin syntyi ajatus kutsua säännöllisesti koolle ne ammattihenkilöt, jotka tekevät työtä siellä missä nuoret liikkuvat. Paikalle kutsuttiin henkilöstöä koulusta, nuorisotalolta, seurakunnasta, poliisista sekä järjestöistä. Klaari Helsinki pysyväksi? Kokemukset yhteistoiminnasta ovat olleet niin rohkaisevia, että toiminta laajeni vuonna 2000 koko kaupungin alueelle. Hanke on kolmivuotinen ja se päättyy vuoden 2002 lopussa. Suunnitteilla on nyt toiminnan vakinaistaminen osaksi Helsingin kaupungin ehkäisevää päihdetyötä. Paikallisuus ja monet toimijat Ennusteiden mukaan ehkäisevän päihdetyön toiminta ja vastuu siirtyvät yhä enemmän paikalliselle tasolle. Kansalaisyhteiskunnan merkitys viranomaistoimijoiden rinnalla kasvaa. Saini Mustalampi, Leena Warsell ja Markku Soikkeli ovat artikkelissaan Ehkäisevä päihdetyö mitä se on? esittäneet yhtenä keskeisenä tulevaisuuden haasteena Paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja vastuun jakautumisen.tällä tarkoitetaan paikallistason verkostotyön kehittämistä, jossa korostuu monitoimijuus.yhteisömalleissa vastuu jakautuu entistä tasaisemmin eri toimijoiden kuten vanhempien, nuorten, viranomaisten, paikallisten järjestöjen, päättäjien ja tiedotusvälineiden kesken. Klaarin projektipäällikkö Tarja Sinnemäki Vanhemmat valtaavat Vanhan - Klaarin nuorisotapahtumassa keväällä Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla. Klaari Helsinki -hanke Klaarin keskeisenä työvälineenä on suunnittelijoiden ja Helsingin seitsemän suurpiirin aluekoordinaattorien yhteistyö. Koordinaattoreilla on tärkeä rooli aluetyöryhmien toiminnan ja koulutuksen järjestämisessä. Alueellisen ammattihenkilöstön osaaminen hyödyttää kaikkia osapuolia, kun ratkotaan ongelmia ja tehdään alueellisia suunnitelmia. Koordinaattorin työ on vuorovaikutusta hyvin monien tahojen kanssa. Koordinaattorin on tärkeää tuntea eri hallinnonalojen toimintatavat ja erilaiset ammatilliset kulttuurit. Helsingin koillisessa suurpiirissä työskentelevän aluekoordinaattori Tuomas Tenkasen mielestä tämä on se lisäarvo ja osaaminen, mitä Klaari alueille tuo. Koordinaattori toimii paikallisen verkoston luo- OLEG HARTSENKO 10 SOSIAALITURVA 12/2002

11 Klaarissa on monen tahon toimintaa jana ja ylläpitäjänä eli saattaa yhteen alueen eri toimijat. Koordinointi luo nuorten päihdetyössä ehkäisevän työn edellytyksiä.toiminta voi kohdistua myös riskitilanteisiin tai riskiryhmiin. Klaarissa toimivat projektipäällikkö ja suunnittelijoita sekä seitsemän aluekoordinaattoria, ruotsinkielisen työn koordinaattori, toisen asteen oppilaitosten koordinaattori ja vanhempaintoiminnan koordinaattori. Ammattihenkilöstö kokoontuu säännöllisesti poikkihallinnollisissa aluetyöryhmissä, kouluttautuu, tekee yhteisiä strategioita, suunnittelee ja toteuttaa alueellista ehkäisevää päihdetyötä sekä sopii yhteisistä pelisäännöistä. Klaarin koordinaattori osallistuu neuvotteluihin, suunnittelee, kutsuu koolle, järjestää, kerää tietoa ja tiedottaa. Vanhemmat toimivat aktiivisesti mukana. Vanhempainyhdistysten toimintamahdollisuuksia lisätään.vanhempainiltoja suunnitellaan, järjestetään ja toteutetaan yhteistoiminnassa koulujen ja muiden tahojen kanssa. Klaari järjestää koulutusta vanhemmille Toimiva perhe - kursseista katupartiokoulutukseen. Nuorille järjestetään kursseja ja koulutustapahtumia. Esimerkkeinä muun muassa päihdevalistus- ja seksuaalivalistustapahtumat, tukioppilaskoulutus ja leirit. Klaari tekee kouluissa yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton tukioppilastoiminnan ja kaupungin opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen Hesan Nuorten Ääni kampanjan kanssa. Koulut ja oppilaitokset ovat ydinroolissa. Koulujen yhdysopettajat ovat ehkäisevän työn tärkeä tiedotuskanava, ja yhdysopettajajärjestelmää kehitetään yhdessä opetusviraston kanssa. Klaari edistää koulujen päihdetoimintamallien laadintaa. Toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat tärkeä työkenttä. Klaari tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä hyödyntää harjoittelijoiden työpanosta toiminnassaan. Klaari pyrkii vahvistamaan koulutuksen ja näiden laitosten Rohkeuskoulutuskartta on tärkeä väline Klaarin työssä, toteavat Klaarin itäisen ja kaakkoisen suurpiirin aluekoordinaattorit Heli Hartikainen ja Teija Kuitunen. ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Järjestöt ovat tukena. Klaari tekee yhteistyötä sellaisten järjestöjen kanssa, joiden toiminnassa on keskeistä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Yhteistyöjärjestöihin kuuluvat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Väestöliitto ja Nuorten Keskus. Rohkeuskoulutus on varhaisen puuttumisen oppimista Miten sitten toimia ajoissa? Yksi lupaava varhaisen puuttumisen malli on rohkeuskoulutus, joka on käynnistynyt Helsingin itäisessä suurpiirissä. Kontulan aluepoliisi Pentti Tarvosen aloitteesta syntynyt rohkeuskoulutus lähti liikkeelle ajatuksesta, että kaikilla kouluilla ei ole valmiuksia puuttua tarpeeksi jämäkästi erilaisiin ongelmiin. Tästä syystä osa rikosilmoitusta tai lastensuojeluilmoitusta vaativista tilanteista jää hoitamatta. OLEG HARTSENKO Klaari on ollut mukana käynnistämässä rohkeuskoulutusta Rohkenenko puuttua, osaanko toimia? Helsingin itäisen suurpiirin peruskouluissa vuonna Rohkeuskoulutuskartta Koulutuksen tavoitteena on varustaa niin opettajat kuin koulun muu henkilökunta välineillä ja valmiuksilla, jotta nämä voisivat puuttua varhaisessa vaiheessa tilanteisiin, joissa koulutyötä haittaavat kiusaaminen, väkivalta tai päihteet. Koulutuksessa käydään läpi rajanvetoa siitä, millaiset tapaukset ovat koulun sisäisiä, ja mitkä tapaukset edellyttävät yhteistyötä ja/tai ilmoitusta muille viranomaisille, lähinnä lastensuojelulle tai poliisille. Lisäksi pohditaan koulun henkilöstön velvollisuuksia, vastuuta ja oikeuksia niin viranomaisina kuin myös aikuisina ihmisinä.tilaisuuksien luentorunkona toimi rohkeuskoulutus-kartta, jossa kuvataan käytännön esimerkein ongelmatilanteita, sitä kenelle asian hoitaminen kuuluu, mitä toimenpiteitä se edellyttää, ja kenelle asiasta pitää ilmoittaa, kertoo itäisen suurpiirin aluekoordinaattorina toimiva Heli Hartikainen. Hartikaisen mukaan koulutushanke onnistui vähintäänkin tyydyttävästi. Koulujen antama palaute on ollut hyvin myönteistä. Opettajat kokivat saaneensa aimo annoksen lisätietoutta ja rohkeutta sekä tietoa siitä, keneen ottaa yhteyttä erilaisissa ongelmatilanteissa. Monelle koulutuksessa mukana olleelle oli yllätys, että koulun ulkopuolella toimi verkosto, johon voi ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa tarvittaessa. Rohkeuskoulusta myös päiväkoteihin Rohkeuskoulutusmallia aletaan soveltaa nyt Helsingin itäisessä suurpiirissä lasten päivähoitoon. Rohkeuskoulutus laajenee Helsingin muihinkin suurpiireihin. Helsingin koillisen suurpiirin kouluissa aloitetaan tulevana syksynä rohkeuskoulutus. Aluekoordinaattori Tuomas Tenkasen mukaan koulut ovat lähteneet innolla hankkeeseen mukaan. SOSIAALITURVA 12/

12 Vallilan ammattikoulu selvisi kriisistä voittajana Helsingin Vallilan kouluyhteisön kriisi on käytännön esimerkki varhaisen puuttumisen merkityksestä. Koulu joutui muutama vuosi sitten keskelle kriisiä ja mediapyöritystä. Kriisin aikana se joutui laatimaan itselleen selviytymismallin. Vuonna 1996 paljastui Vallilan ammattikoulussa laajamittainen oppilaiden huumeidenkäyttö ja huumeiden myynti. Media lähinnä iltapäivälehdistö reagoi tapaukseen niin, että koulu sai pitkäksi ajaksi huumekoulun leiman. Koulun terveydenhuolto oli ilmaisut huolestumisensa oppilaiden päihteiden käytöstä jo kauan ennen tapauksen tulemista julkisuuteen. Koulun johto halusi ummistaa silmänsä ja kieltää koko ongelman. Vasta julkisuuden myötä koulun henkilöstölle paljastui, että koulussa oli käyttäjien lisäksi huumausaineita kaupanneita opiskelijoita. Opettajille, joiden opiskelijat olivat sekaantuneet huumekuvioihin, tieto oli erityisen häkellyttävä. Ongelman tunnistamatta jääminen oli ymmärrettävää, sillä useimmille kouluyhteisön jäsenille huumeet olivat hyvin outo alue. Hyvin harvoilla oli mitään koulutusta tai valmennusta huumeisiin liittyvissä asioissa. Jo huumeiden käytön näkeminen ja tunnistaminen oli vaikeaa.yhteisön jäsenillä ei ollut myöskään mitään valmista toimintamallia paljastuneessa kriisissä, kertoo koulun terveydenhoitaja Hilkka Kulmala, joka tuolloin oli mukana tilanteessa. Hän on nykyisin toisen asteen oppilaitosten Klaari koordinaattori. Kulmalan mielestä vielä nykyisinkin osa kouluista varjelee koulun mainetta ja kieltää päihdeongelmat. "Vallilan malli", Vallilan ammattioppilaitoksen yhteisöprosessin kuvaus Tämä on vaarallista silmien ummistamista; ongelmat tulee tunnistaa, niistä on voitava puhua ja niihin pitää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Kulmala painottaa. Lisäksi Kulmala peräänkuuluttaa yhteistä vastuuta koulun päihdeongelmista: Vastuu kuuluu koko henkilökunnalle ei vain esimerkiksi kouluterveydenhuollolle. jatkuva arviointi Havainnot Päihdetyö- Koulun Opettajien, Koulutus Yksilötyö päihde- ryhmän toiminta- vanhempien, koko henkilökunta ongelman perusta- ohjeiden oppilaskunnan/ vanhemmat, esiinty- minen ja/tai laatiminen oppilaiden oppilaat misestä päihdetyön sitouttaminen koulussa tehostaminen koulun arvoihin sääntöihin, toimintaohjeisiin Hoitoonohjaus Poissaolojen seuranta ja selvittely Yhteistyöverkoston hyödyntäminen Niemi, K. & Kulmala, H Vallilan malli Vallilan ammattioppilaitoksen yhteisöprosessia kuvaa kuvio, joka tunnetaan nimellä Vallilan malli. Vallilan ammattioppilaitoksen henkilökunta joutui opettelemaan päihdetyötä kantapään kautta, mutta selvisi kriisistään voittajana. Kriisi kääntyi Kulmalan mukaan yhteiseksi voimavaraksi. Koulun päihdetyö käynnistyi tuolloin, ja malli on jäänyt pysyväksi osaksi yhteisön toimintaa. Asioita lähestytään nykyisin monen eri toimijan näkökulmasta. Huumekysymykset eivät enää samalla tavalla pelota kuin alussa, ja niihin liittyvät kysymykset osataan ratkaista kerros kerrokselta, vaihe vaiheelta. Ilkka Niemi toimii informaatikkona Helsingin kaupungin päihdeasiaintoimiston ehkäisevän työn yksikössä. ANTERO AALTONEN LÄHTEET: Havio,Marja Liisa, Niemi, Ilkka, Sinnemäki,Tarja:Lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi voi tehdä paljon, Klaari Helsinki panostaa verkostotyöhön,tiimi, päihdehuollon erikoislehti 3-4 / 2002, A-klinikkasäätiö. Hukkanen,Veli, Borg-Penttilä, Kati, Hartikainen, Heli: Rohkeuskoulutusta opettajille Itä-Helsingissä! työpaperi, Jaatinen, Jaana et al.: Huumeet ja kouluyhteisö : Konstruktionistinen tapaustutkimus. Stakes, tutkimuksia 91, Mustalampi,Saini,Warsell, Leena, Soikkeli, Markku: Ehkäisevä päihdetyö, mitä se on? Kirjassa Suomi ja huumeet. Irti huumeista ry. et. al., Niemi,Kirsti, Kulmala, Hilkka:Vallilan ammattioppilaitoksen päihdeprojektin raportti : Koulun päihdetyö terveydenhuollon ja koulun yhteinen asia. Helsingin kaupungin terveysviraston monisteita 1999:5. 12 SOSIAALITURVA 12/2002

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2002: Päihdepalveluiden käyttö kasvaa Suomessa päihteiden käyttö kasvaa koko ajan, ja samalla myös päihteiden haittavaikutukset ovat lisääntyneet.tämä puolestaan näkyy päihdepalvelujen kasvavana tarpeena, kertoo Stakesin uusin palvelukatsaus. Päihteiden käyttö ja haitat kasvavat, ja päihdepalvelujen tarve lisääntyy, toteaa Stakesin tutkija Yrjö Nuorvala. Kuntien tueksi palveluiden järjestämisessä kehitellään nyt laatusuosituksia, jotka tukevat päättäjiä ja hoitotyöntekijöitä kuntien päihdepalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Laatusuosituksia valmistelee Stakesissa laajapohjainen asiantuntijaryhmä. Kulutuksen huipputaso on ylitetty Alkoholin kulutus ylitti vuonna 2001 jo vuoden 1990 huipputason, joka on 9,2 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Alkoholin aiheuttamat haitat ovat olleet moninkertaiset muihin päihteisiin verrattuna, ja kulutuksen noustessa kielteiset seuraukset myös lisääntyvät. Ennen vuotta 2001 alkoholin kulutus oli usean vuoden ajan pysynyt melko tasaisena. Huumausaineainetilanne vaikeutui 1990-luvulla. Havaintoa tukevat kaikki tilastolähteet: huumausainetakavarikkojen määrä ja hoitotilastot sekä erilaiset väestöön kohdistuneet kysely- ja muut tutkimukset. Huumausaineiden käytön yleisyyden kehitystä on tosin vaikea ennustaa, mutta todennäköisesti jo nykyisestä käytöstä aiheutuvat haitat kasvavat viiveellä lähiaikoina. Päihdepalveluiden käyttö kasvaa Alkoholin, lääkkeiden, huumausaineiden ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö on näkynyt myös palvelujärjestelmässä. Vuonna 1999 suoritetussa yhden vuorokauden kattavassa päihdetapauslaskennassa todettiin asiointia kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tämä on 14 prosenttia enemmän kuin vuoden 1995 laskennassa. Myös eri tilastot osoittavat palvelujen käytön kasvua. Huumausaineiden käyttäjien palvelut ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet, kun uudenlaisia yksiköitä on perustettu. Suurimpiin kaupunkeihin on tullut matalan kynnyksen terveysneuvontapisteitä puhtaiden pistosvälineiden vaihto-ohjelmineen. Opioidiriippuvaisten lääkkeellisten vieroitus-, korvausja ylläpitohoitojen määrä on kasvanut. Päihdehuollossa on siirrytty kontrollipoliittisesta painotuksesta hoidollisempaan haittojen vähentämiseen, jossa tavoite ei aina enää ole asiakkaan huumeiden käytön lopettaminen. Myös alkoholiongelmien ehkäisyssä ratkaisuja etsitään hoitopalveluista. Alkoholiongelma on jäänyt huumeiden varjoon Opiodiriippuvaisten lääkkeelliset hoidot, niiden sisällöt ja järjestämistavat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Vaarana on, että jos resurssit ohjautuvat yhä enemmän vain huumeiden käyttäjien hoitoon, alkoholistien hoito ja kuntoutus jää syrjään. Arja Jokinen-Virta Päihdehuollossa on siirrytty kontrollipolitiikasta hoidollisempaan suuntaan eli haittojen vähentämiseen", toteaa Stakesin tutkija Yrjö Nuorvala. Pirkanmaan erityisopetuksen verkostohanke ESR Psyykkisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ma Holiday Club,Tampereen Kylpylä klo 9-15 (aloituskahvi klo 8.30) Kouluttajana vt. erikoislääkäri, psykologi Klaus Ranta Tampereen kaupungin nuorisopsykiatrian työryhmästä. Peruskoulun päättävän nuoren kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehitystilanne ja sen variaatiot Mikä kontaktissa on normaalia / poikkeavaa Emotionaalisesti tai ulospäin oireileva nuori Muut häiriöt Tapausesimerkkejä työskentelyotteesta Koulutus on ilmainen, matka- ja ruokailukuluista osallistujat vastaavat itse. Ilmoittautuminen mennessä: Jaana Kivinummi puh tai Lounasvaraukset (15 ) ja erikoisruokavaliot ilmoittautumisen yhteydessä. Tervetuloa! Hoikan opisto Hoikantie 15, KARKKU, puh. (03) SOSIAALITURVA 12/ ARJA JOKINEN-VIRTA

14 Verkkopalvelu Päihdelinkkiin uusia osioita: Kotikanava, Foreigner Info ja Päijät-Hämeen Päihdelinkki A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkki on kasvanut. Uutuuksia ovat perheen vanhemmille suunnattu Kotikanava, maahanmuuttajien Foreigner Info sekä Päijät-Hämeen maakuntalinkki. Päihdelinkki toimii seitsemättä vuotta, ja se on Suomen laajin suurelle yleisölle suunnattu nettipalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Sivuilla käy kuukausittain lähes kävijää, kertoo säätiön tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi. Kotikanava: päihdepalvelu perheen vanhemmille Päihteet vaikuttavat monin tavoin perheiden hyvinvointiin. A-klinikkasäätiön Päihdelinkkiin on avattu Kotikanava, josta saa tietoa ja välineitä pohtia omaa päihteidenkäyttöään ja vanhemmuuttaan. Kotikanavalle on kerätty tietoa vanhemmuudesta, aikuisten rooleista perheessä, seksuaalisuudesta, raskaudesta, pikkulapsivaiheesta ja näitä asioita tarkastellaan suhteessa päihteisiin. Kotikanava tuo esiin miesten ja naisten omat lähtökohdat. Äitiyttä ja päihteitä pohditaan naisten näkökulmista, mutta palvelussa on myös mieserityinen aineisto. Miehen elämää -osio on toteutettu yhdessä Miessakkien kanssa. Osio koostuu tietoartikkeleista, internetin miessivustojen esittelyistä, miesten omista kokemuksista ja keskustelupalstasta. Kotikanava on ikkuna suomalaisten perheiden elämään. Perheiden arkea ja teoriaa tutkaillaan. Sivuja varten on haastateltu kolmea erilaista, tavallista perhettä ja pohdittu perheen päihteidenkäyttötottumuksia, asenteita ja ongelmatilanteita. Perhejuhlaosio tarjoaa tietoa kodin arkisten juhlien järjestämiseksi ja ystävien kutsumiseksi. Aineisto pohtii myös päihteiden käyttöä osana juhlakulttuuriamme. Kotikanava ojentaa myös kättä pidempää eli interaktiivisia välineitä perheen päihdekysymysten pohtimiseen. Päihdelinkin testit linkitetään osaksi sivustoa. Kotikanava tarjoaa myös kaksi keskustelukanavaa: Tänään kotona ja Urhot. Urhot keskustelevat miehen arjesta. Tänään kotona on yleisempi keskustelualue, jonne kaikki mummosta kummin kaimaan ovat tervetulleita. Maahanmuuttajille oma palvelu Uuteen maahan ja kulttuuriin siirtyminen voi olla vaikea ja stressaava tilanne, kun otetaan huomioon mahdollisista kulttuurieroista ja kielitaidosta syntyvät ongelmat. Henkilökohtaiset ja perhehuolet, kuten päihdeongelmat, voivat mutkistaa tilannetta entisestään. Maahanmuuttajille Päihdelinkissä on avattu uusi osio otsikolla For Foreigners. Se löytyy nettiosoitteesta ( Foreigner Info). Osio on luotu ulkomaalaisen näkökulmasta ja se on ensimmäinen laatuaan suomalaisessa päihdehuoltojärjestelmässä. Se on suunnattu erityisesti niille Suomessa asuville, joilla on vaikeuksia suomen kielen kanssa. Palvelu sisältää niin englanninkuin venäjänkielisiäkin osia. Sivuston tarkoituksena on auttaa ulkomaalaisia saamaan yhteys auttaviin palveluihin, ja se toimii myös tietolähteenä eisuomenkielisille asukkaille. Sivustolla on artikkeleita, tietoa päihdehuollon palveluista, oma apu -testejä ja interaktiivinen neuvontapalvelu. Tieto siitä, miten vaikkapa A-klinikalle tilataan aika, voi olla suomalaiselle yleistietoa, mutta maahanmuuttaja saattaa olla tilanteessa neuvoton. Sivuston tavoitteena on avata uusia ovia niille, joille Suomen ympäristö, sosiaalipalvelut, päihdekulttuuri ja viestintätavat ovat uusia. Päijät-Hämeen Päihdelinkki maakunnan päihdesivut Päijät-Hämeeseen on syntynyt oma alueellinen päihdesivusto. Päijät-Hämeen Päihdelinkin tarkoitus on kuvata koko maakunnan päihdepalvelut niin asiakkaan kuin hoitohenkilökunnan tarpeiden kannalta. Päijät-Hämeen Päihdelinkki löytyy nettiosoitteesta Paikallinen Päihdelinkki tarjoaa helppotajuisen linkkilistan päihdealan asioihin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Sivujen sisältö on kuitenkin laadittu paikallisia tarpeita ajatellen.tarkoitus on saada sivuille myös alueen ajankohtaiset tapahtumat ja kehityshankkeet. Päijät-Hämeen Päihdelinkki on osa A-klinikkasäätiön valtakunnallista Virtuaaliklinikkaprojektia, jota rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Arja Jokinen-Virta 14 SOSIAALITURVA 12/2002

15 Heikki Ollikainen Juomarit jakavat vertaistukea verkossa Me Vähentäjät on keskusteluryhmä, joka toimii A-klinikkasäätiön verkkopalvelussa (www.paihdelinkki.fi).tarjolla on kirjan verran asiaa juomisen lopettamisesta ja vähentämisestä.viesteissä kuuluu omakohtainen kokemus. Päihdetyö on ottanut Internet-ajan Suomessa uuden askeleen. Me vähentäjissä keskeiset keskustelun aiheet ovat, mitä alkoholismi on sekä kannanotot AA:han. AA:sta ollaan monta mieltä; sanansa sanovat hienovaraisemmat AA:laiset kyselijät ja kuuntelijat, mutta myös suoranaiset uskonsoturit.toista puolta edustavat sitten ne, jotka päättäväisesti kannattavat muita toipumisen keinoja, ja luonnollisesti väliin jää kirjoittajia, jotka eivät lainkaan ota kantaa tähän asiaan. Päihdelinkin AA-kerho? Yhdeltä osin Me Vähentäjiä voisi melkein sanoa Päihdelinkin avoimeksi AA-kerhoksi, mutta sellainen tärkeä varaus on tehtävä, että äänessä eivät ole ainoastaan juomisensa lopettamisessa onnistuneet. Me Vähentäjät -keskustelualue tarjoaa toisenlaisen ja täydentävän näkökulman oman avun lähteeksi. Siinä asialla ovat sellaiset alkoholinkäyttäjät, joilla juominen on väliin katkolla, väliin jatkuu. Aktivistienkin joukossa on näitä osa-aikaisia AA:laisia. Verkkokeskustelun voimana voikin pitää sitä, että lopullista tai väliaikaistakaan ratkaisua ei ole tehty samassa mielessä kuin kirjallisissa oma-apuoppaissa. Näyttää siltä, että verkkokeskusteluissa on esillä muutoksen motivaation ristiriitaisuus hyvin monimuotoisena.tosin tähän liittyy myös riskejä, koska lopettamisen ja juomisen sääntelyn yritykset eivät aina ole niin menestyksellisiä kuin oma-apuoppaissa kuvataan. Toisaalta tämä epävarmuus ja sumea logiikka tekee niistä uskottavampia ja läheisempiä juomisensa muuttamista vasta harkitseville. Keskustelualue Me Vähentäjät toimii voimavarana ja lähteenä sekä juomisensa muuttamisen harkitsijalle että muuttajalle. Tähän mennessä pääpaino on ollut lopettamisen käytännöllisissä pulmissa ja ratkaisuissa, mielitekojen työstämisessä, lääkkeiden käytön kokemuksissa sekä suosituksissa hakeutua ammattiavun piiriin. Monen äänen kuoro Ensimmäisen toimintavuoden aikana keskusteluun osallistui noin 170 eri nimimerkkiä, ja keskustelua seurasi viikossa toista sataa ja kuukaudessa noin eri lukijaa. Jos vertaa käyttäjälukuja arvioihin suomalaisten suurkuluttajien määrästä, huomaa heti, että ollaan promilleluokassa. Kuitenkin kokeiluna tällainen verkkokeskustelu kerää juuri oikeanlaisia osanottajia kaikille avoimessa verkossa. Lisäksi kokeilu vahvistaa sen, että periaatteessa tämäkin uusi työmuoto toimii. Tämän alueen keskustelijat ovat aikuisia ja viestien sävy on sen mukainen. Lähes kaikki ikänsä maininneet puheenvuorojen käyttäjät ovat kolmissa kymmenissä. Monet viesteistä ovat pitkiä kirjeitä ja punnittua puhetta. Naisia ja miehiä kirjoittajissa näyttää olevan suunnilleen yhtä paljon. Ei se alkoholi kuningas ole, me olemme kuninkaita ja kuningattaria, kirjoittaa yksi keskustelija ja toinen taas arvioi: Ikuiselta tuntuvaa taistelua tämä viinan kanssa pelehtiminen on. Monen mielestä juuri tämä moniäänisyys tekee keskustelusta kiinnostavan ja antoisan. Intiimejä tunnustuksia virtuaalisessa kahvilassa Kirjoittajan kannalta keskustelualuetta voi verrata päiväkirjaan, jolle tehdään intiimejä tunnustuksia. Arvattavasti moni päiväkirjan pitäjä kuitenkin kirjoittaa tekstinsä jonkun muunkin kuin itsensä luettavaksi, ja puheenvuoroista huomaa, että kirjoittajat ovat yleisön olemassaolosta tietoisia. Me Vähentäjät on sisällöltään ja keskustelun sävyltään hyvin toisenlainen alue kuin Päihdelinkin huumekeskustelun alue Sauna. Alkoholikeskustelun aktiivisimpia kirjoittajia yhdistää kielteinen tai ainakin varauksellinen suhtautuminen alkoholiin, aineesta on päästävä irti kokonaan, tai ainakin sen käyttöä on rajoitettava. Monella keskustelijoista on kokemusta päihdehuollosta ja -hoidoista. Yhdeltä osin Me Vähentäjiä voikin luonnehtia A-klinikan virtuaaliseksi asiakaskahvilaksi tai toimintakeskukseksi, jossa alkoholista eroon pyrkivät hakevat tukea toisistaan. Sosiaalisena muotona Me Vähentäjien ensimmäinen vuosi oli päihdehoitoja kokeneiden, varsin haitallisesti alkoholia käyttävien tai käyttäneiden ja osaksi toipuvien alkoholistien virtuaalisen yhteisön rakentamista. Viestinnällisesti ajatellen Me Vähentäjät on kerännyt tämän tärkeän asiakasryhmän katsomuksia yhteen, ikään kuin varastoinut sitä tietämystä, jossa risteytyvät maallikkoajattelun SOSIAALITURVA 12/

16 käsitykset, ja toisaalta päihdehuollon professionaaliset käsitykset alkoholismista. Vuosi sitten tiukimpia kantoja kirvoittanut keskustelu käytiin aiheesta kannabistako alkoholiongelmiin, tänä kesänä on eniten kiistelty siitä, löytyykö raittiuteen muitakin teitä kuin AA. Verkkokeskusteluille tyypillisen läimimisen (flaming) lisäksi nämäkin viestiketjut kantavat sisällään myös aitoa pohdintaa ja vuorovaikutusta. Mielestäni Me Vähentäjien erityinen ansio piilee siinä, että keskustelijat tuottavat ja vieläpä säilyvässä muodossa sitä puhetta, joka lihallisessa elämässä hukkuu kapakoiden humuun tai jää kodin seinien sisälle tai ammattiauttajan tietoon. Kirjan verran asiaa Me Vähentäjissä käytyjen keskustelujen aiheita on jo yli 130, ja erillisten viestien määrä on jo lähes Jos aineiston laajuutta kuvaa perinteisemmillä mitoilla, A4-paperiarkeiksi printattuina sivuja on runsaat 500, eli hyvinkin tukevan kirjan verran asiaa alkoholinkäytön eri puolista. Jos taas vertaa, minkä verran Suomessa julkaistaan nimen omaan alkoholinkäyttöä käsitteleviä kirjoja, huomaa, että vuosittain ilmestyy yksi tai kaksi tunnustuksellista teosta aiheesta, kuinka pääsin irti alkoholista. Silloin tällöin asialla ovat enemmän tai vähemmän tunnetut julkisuuden henkilöt. Toisaalta ammattiauttajien kirjoittamia niksikirjoja, juomisen itsehallinnan oppaita oli pitkään se yksi ja ensimmäinen: Anja Koski-Jänneksen Kuinka paljon on paljon? (Otava). Sen ensimmäiset painokset tulivat jo 1980-luvulla. Toisena ilmestyi Timo Kaupin Jos ottaminen ottaa päähän miten vähennän tai lopetan itse (Otava) vuonna 1993.Tuorein, pienempimuotoinen kirja on vuodelta 2000, Suomen elämäntapaliiton kustantama Hauskasti ja hallitusti alkoholinkäyttö on taitolaji. Kirjat löytää varmimmin kirjastosta ja viimeisimmän myös kustantajalta (www.suomenelamantapaliitto.fi). Perinteiseen kirjaan verrattuna verkkokeskustelu elää jatkuvasti. Asialla ovat juomisen vaivat omissa nahoissaan kärsineet, joista toiset ovat jo pitkällä toipumisen tiellä, toiset vasta aloittelemassa. Me Vähentäjien keskustelussa kuuluu myös juomisen ja siitä irti pyrkimisen ristiriitaisuus, aivan kuin saman ihmisen sisällä olisi kaksi, eri tavoin toimivaa ihmistä. Parissa puheenvuorossa perustellaankin uuden nimimerkin omaksumista sillä, että nyt on äänessä tuo juova toinen. Kenties tällainen omien, eri suuntaan vetävien pyrkimysten purkaminen kirjoituksena ruudulle onkin eheytymisen alku? Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön kehittämisyksikössä. Tietoa, neuvontaa, keskustelua ja vertaistukea Suomalaisia päihdelinkkejä internetissä A-klinikkasäätiön ylläpitämässä päihdelinkissä voi osallistua keskusteluihin, vastata erilaisiin testeihin ja kysyä neuvoa nimettömästi asiantuntijoilta. Oma-apu tarjoaa välineitä päihteidenkäytön hallintaan. Valistus kokoaa lasten ja nuorten vanhemmille tietoa ja keinoja päihdeasioiden käsittelyyn. Päihdelinkissä voi tutustua myös usein esitettyihin kysymyksiin vastauksineen. Päihdelinkin tietopankissa on noin 140 tietoiskua. Apua-infon sivusto on 15 suomalaisen järjestön ylläpitämä. Sen tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja ammattitiedon löytyminen vaivattomasti yhdestä helppokäyttöisestä lähteestä. Niin ammattilaisilla kuin apua hakevilla on mahdollisuus hakea tietoa, neuvoa ja keskustella mielenterveydestä, perheestä ja lapsista, perheväkivallasta sekä päihteistä ja riippuvuuksista. Terveyden edistämisen keskus on ehkäisevän päihdetyön keskusjärjestö. Sen sivut sisältävät ehkäisevän päihdetyön hankerekisterin ja pdf-muodossa tulostettavia julkaisuja esim. päihde- ja terveysbarometrin, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden yhteystiedot sisältävän Selvis kalenterin ja ehkäisevän päihdetyön materiaalihakuoppaan. Sivut ovat Terveyden edistämisen keskuksen ylläpitämät ja liittyvät sen vuonna 2001 aloittamaan huumekampanjaan. Kokototuus.com sivut tarjoavat faktatietoa eri päihteistä, puolitotuus.com sivut taas avoimen keskustelupalstan päihdekeskustelulle. Stakesin ehkäisevän päihdetyön yksikön ylläpitämät sivut on suunnattu ammattilaisten käyttöön. Sivut sisältävät tietoa eri kuntien päihdestrategioista, hankkeista hoitopaikoista. Lisäksi sivut sisältävät muun muassa tietoa tulevista tapahtumista esimerkiksi koulutuksesta, sekä päihdealaan liittyvästä lainsäädännöstä ja tutkimuksesta. Näistä aiheista Me Vähentäjissä on keskusteltu: Apua vierestä seuraavalle Alkoholista johtuvaa masennusta? Hyvät neuvot kalliit! Tuurijuoppoudesta Neuvoja läheisille Minäkö alkoholisti? Kokemusta naltreksonista? Vapaus pullon hengestä Duuniputken jälkeen Elämä pirstaleina Loputon ylä- ja alamäki Onko tämä elämää? Saa auttaa! Voimaton tipattomaan Umpikujako? Parisuhde katkolle? Raittiin raivo ja suru Miten selvitä? EEVA MEHTO 16 SOSIAALITURVA 12/2002

17 UUTISIA Kolumni TIEDONKULKU ERI ELÄKEJÄRJESTELMIEN VÄLILLÄ TEHOSTUU Hallitus on esittänyt muutoksia tiedonkulkuun eri eläkejärjestelmien ja Kelan sosiaalietuuksien kesken. Hallitus teki asiasta lakiesitykset elokuun alussa. Uusi lainsäädäntö yhdenmukaistaa tietojen vaihtoa yksityisten alojen, valtion ja kunnallisen eläkejärjestelmän välillä. Säännöksiä tietojen antamisesta ja luovuttamisesta muutetaan joustavammiksi. Kansaneläkelaitoksen etuuslakeihin on lisätty säännökset siitä, että yhtä etuutta varten saatuja tietoja voidaan käyttää toisen etuuden käsittelyssä. Kansaneläkelaitos voi saada tietoja myös rahalaitoksilta käsitellessään sellaisia etuuksia, joissa rahalaitoksen antamilla tiedoilla on merkitystä. Lainsäädäntöön otetaan myös säännökset tietojen luovuttamisesta viranomaisille sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi sekä rikosten syytteeseenpanoa varten. Lakimuutosten tavoitteena on, että tiedonkulku eri sosiaaliturvaetuuksia myöntävien viranomaisten välillä paranisi niin, että eläke- ja sosiaaliturvan toimeenpano olisi mahdollisimman joustavaa ja että päätöksiä tekevien käytettävissä olisivat kaikki tarvittavat tiedot. Sosiaaliturvaa koskevat vakuutusjärjestelmät muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden järjestelmän maksamat etuudet vaikuttavat toisen järjestelmän etuuksiin ja vastuuseen. Sosiaalietuuksien maksamisesta vastaavat osin viranomaiset ja julkiset laitokset, osin yksityiset vakuutus- ja eläkelaitokset. Näillä tahoilla ei nykyään ole aina riittävää tietoa toistensa maksamista etuuksista ja maksuperusteista. Tietojen saamisen helpottuminen ehkäisee myös sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Kansaneläkelaitos ja työeläkelaitokset voivat jatkossa antaa tietoja sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten osalta sekä rikosten syytteeseenpanoa varten. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1. lokakuuta UUSIIN TEHTÄVIIN Heinolan kaupungin sosiaalityöntekijäksi 4 hakijasta sosiaalihuoltaja Riitta Torniainen Pertunmaalta. Hämeenlinnaan PIKAS- SOS Oy -sosiaalialan osaamiskeskukseen Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa erikoissuunnittelijaksi 5 hakijasta YTM, päihdehuollon johtaja Matti Mäkelä Porista. Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kuntouttavan sosiaalityöntekijäksi 13 hakijasta YTM Eija Venäläinen Turun kaupungin sosiaalitoimesta. Kokkolan kaupungin perusturvakeskuksen sosiaalityöntekijöiksi 12 hakijasta kasvatustieteiden maisteri Anu Maunula Kokkolasta ja sosionomi Siv Asplund Kokkolasta. Kouvolan kaupungin sosiaaliviraston sosiaalityöntekijäksi 18 hakijasta YTM Katja Saukalahti Helsingistä. Oriveden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavaksi sosiaalityöntekijäksi 2 hakijasta kasvatustieteiden maisteri Sirpa Mustonen Kangasalta. Oulaisten kaupungin sosiaalityöntekijäksi 11 hakijasta sosionomi Titta Perälä Iisalmesta. Punkalaitumen perusturvatoimen koulukuraattoriksi 2 hakijasta sosiaalityöntekijä Maria Holmroos Äetsästä. Unto Matinlompolo Salatieto Salaisuus on asia, jota ei kerrota muille.tai korkeintaan kerrotaan luotettaville henkilöille, joita ihmisellä on aina muutamia. Ja näillä muutamilla on kaikilla muutamia luotettavia henkilöitä, joilla taas on omia luotettavia henkilöitä ja näillä taas omansa. Ja jos asia kerrotaan salaisuutena, on informaationopeus yleensä parempi kuin virallisella tiedolla.virallinen tieto on kuivaa, eikä siihen voi juuri vaikuttaa. Salaisuuteen sen sijaan voi lisätä omia toiveita, pelkoja ja luuloja. Tai paremminkin: niitä tulee lisättyä, tarkoittipa sitä tai ei. Virallinen tiedonkulku sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarkkaan säännelty. Jopa niin tarkkaan, että se toimii usein asiakasta tai potilasta vastaan. Positiivisesti ajateltuna se on kuitenkin keskimäärin päämiehensä puolella. Onneksi sairaalan tiedostot perheestäni vuotivat tärkeimmille tahoille, sillä pankki ilmoitti tallettaneensa vastasyntyneen vauvamme tilille 20 mk ja purkkiruokatehdas lähetti syöttövinkkejä, joista molemmista eduista tuli tieto kotiin jo ennen synnytysprosessin osapuolten kotiutumista. Salassapito ei ilmeisesti koske vauva-asioita, sillä syntyminen ja synnyttäminen eivät ole sairauksia tai vammoja eikä vauva ole synnynnäisestä avuttomuudestaan huolimatta varsinainen potilas. Viime vuonna osui kohdalleni työtapaus, jossa 14-vuotias tyttö oli viety ambulanssilla keskussairaalaan tajuttomana eri lääkkeiden ja alkoholin sekakäytöstä. Tytön kaverit olivat kertoneet sairaanhoitohenkilökunnalle tytön nimen, osoitteen ja puhelinnumeron kotiin ja vielä varmuudeksi kirjoittaneet ne paperille. Vanhemmat olivat etsineet lastaan poliisin avulla ympäri kaupunkia mitä erilaisimmista paikoista. Sairaalaan he soittivat vasta aamulla, koska olivat olettaneet, että jos lapsi olisi siellä, niin sieltä ilmoitettaisiin. Sieltä vastattiinkin vaisusti, että hän on täällä kirurgisena potilaana. Diagnoosi johtui kuljetuksen aikana otsaan tulleesta pienestä naarmusta. Järkyttyneiden vanhempien perätessä ilmoittamattomuutta he kuulemma ottivat huomioon potilaan oman tahdon, mikä se sitten tajuttomalla lapsipotilaalla lienee ollutkin. Muutamaa vuotta aikaisemmin työskentelin samassa sairaalassa, osittain juuri ensiavussa. Eräänä aamuna sinne tuotiin ikämies, joka oli löydetty pökertyneenä metsäpolulta.tilastaan johtuen tämä ei kyennyt kertomaan kuka on eikä mukana ollut mitään asiaa valaisevaa dokumenttia. Se käynnisti sairaalassa ison prosessin, sillä läheisten oli ehdottomasti saatava heti tietää ukon tilanne löytymispaikkoineen ja muineen.tajunnan taso lienee ollut sama kuin mainitsemallani lapsella. Mitä jos ukko olisikin ollut käymässä vaikka vieraan rouvan aamukahveilla polun päässä? Olisiko hän siinä tapauksessa nauttinut hänestä annetuista tiedoista? Erään pohjoisen pienen paikkakunnan kolme julkijuopointa miestä saivat AA:n kautta raittiusherätyksen. He päättivät perustaa kerhon kotikuntaansa. Nimettömät alkoholistit he käänsivät epähuomiossa Tuntemattomiksi alkoholisteiksi. Heidän kokoonnuttuaan ensimmäiseen istuntoonsa, aprikoi yksi heistä: On se merkillistä, että kaikkien tuntemista juopoista tulee näin kätevästi tuntemattomia alkoholisteja... SOSIAALITURVA 12/

18 Pekka Lith. Huumeiden tarjonta lisääntynyt ja kauppa ammatillistunut Huumeiden katukaupan laskennallinen arvo Suomessa on noin miljoonaa euroa. Näin laaja huumeiden salakuljetus ja kauppa edellyttävät tehokasta organisaatiota peiteyrityksineen, minkä vuoksi huumekauppa on siirtynyt järjestäytyneen rikollisuuden hallintaan. Huumeita käytetään eniten etelän suurissa kaupungeissa. Etenkin Helsinki on toiminut maassamme huumekäyttökulttuurin suunnannäyttäjänä (taulukko 1). Huumausaineiden on väitetty levinneen pääkaupunkiseudulta ja muista suurista kaupungeista koko maahan. Tutkimusten mukaan huumausaineet ovat levinneet kuitenkin vain yli asukkaan paikkakunnille, joissa on riittävästi kysyntää. Huumeet yleistyneet naisten ja nuorten keskuudessa Vallitsevin huumausaine on kannabis. Miehet käyttävät kannabista ja muita huumeita enemmän kuin naiset, joskin naisten osuus käyttäjistä on kasvanut 1990-luvulla. Samalla aiempaa nuoremmat ikäluokat ovat altistuneet huumeiden käytölle (taulukko 2).Vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan 11 prosenttia suomalaisista miehistä oli kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana. Vastaava luku oli naisilla 7 prosenttia. Kannabista kokeilleiden määrä on Suomessa noin Amfetamiinin käyttäjiä on ja heroiinin käyttäjien määräksi on arvioitu , joista naisia on prosenttia. Ekstaasin, LSD:n ja kokaiinin käyttäjien määrästä ei ole vastaavanlaisia arvioita. Käyttäjien määrän lisääntymisestä huolimatta huumeiden käyttö on valtaosalle väestöstä melko tuntematonta. Vuonna 2000 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain neljännes suomalaisista ilmoitti henkilökohtaisesti tuntevansa huumeita käyttäviä ihmisiä (taulukko 3). Vuoden 2000 kyselytutkimuksesta myös ilmenee, että huumeiden käytön yleistyminen olisi mahdollisesti saavuttanut jonkinlaisen kyllästymispisteensä. Kulutuksen kasvu on taittunut erityisesti pääkaupunkiseudulla, joka on toiminut Suomessa huumeisiin liittyvän kulttuurin suunnannäyttäjänä. Huumeet ovat tuontitavaraa Suomessa huumeet ovat tuontitavaraa, sillä kotimainen huumetuotanto on ollut lähes olematonta. Viro on tullut luvulla merkittäväksi synteettisten huumeiden valmistus- ja kauttakulkumaaksi Hollannin rinnalle. Erityisesti amfetamiini ja suurin osa ekstaasista tuodaan Suomen markkinoille Virosta. Hasis kuljetaan maahamme Espanjasta muiden EU-maiden tai Viron kautta. Heroiini on tuotu Suomeen pääasiassa Afganistanista. Sen salakuljetusreitti kulkee Pietarin alueelta suoraan itärajan yli taikka Viron kautta. Syyskuun 2001 terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja sitä seuranneet sotilaalliset operaatiot Afganistanissa ovat vähentäneet heroiinin tarjontaa ja sen huumepitoisuutta Suomen markkinoilla. Heroiinia on arveltu korvattavan kokaiinilla, synteettisillä superhuumeilla ja lääkkeillä. Huumekauppa osa järjestäytynyttä rikollisuutta 1990-luvulle saakka Suomen huumausainekauppa oli melko tiukasti kotimaisissa käsissä, eikä huumausainemarkkinoilla esiintynyt järjestäytyneitä, markkinaosuuksia keskenään jakavia ryhmittymiä. Huumausainerikolliset olivat lähinnä yhden tai korkeintaan muutaman henkilön ympärille kerääntynyt joukko, joka toimitti Keski-Euroopasta hasista, amfetamiinia ja heroiinia maamme markkinoille. Keskusrikospoliisin mukaan huumausaineen salakuljetusyritykset ovat olleet viime vuosina aiempaa ammattimaisempia ja järjestäytyneimpiä. Toiminta on muuttunut kansainväliseksi ja rikollisryhmät kykenevät tuomaan nopeasti Suomeen kaikkia kysyttyjä huumausaineita luvulla huumausaineiden salakuljetus ja välitys on siirtynyt virolaisten ja venäläisten rikollisryhmien käsiin, jotka ovat syrjäyttäneet markkinoilta hollantilaiset. Rikospoliisin mukaan virolaisryhmillä on keskeinen asema hasiksen maahantuonnissa, jota he hoitavat Espanjan aurinkoranta tukikohtanaan. Virolaiset rikollisryhmät hoitavat tehokkaalla koneistollaan huumeiden välityksen myös Latinalaisesta Amerikasta Venäjälle, ja heillä on erinomaiset valmiudet toimittaa aineita Suomeen luvulla toimintaansa ovat lisänneet myös iranilaiset ja irakilaiset ryhmittymät. Huumerikollisuus lisääntynyt Vuosina huumausainerikosten määrä on lisääntynyt maassamme miltei 60 prosenttia. Kaikkiaan keskusrikospoliisin tietoon tuli huumerikosta vuonna 2001, joista törkeitä oli 860. Huumerikoksia ovat huumeen laiton valmistaminen, maahantuonti ja maastavienti, levittäminen, hallussapito ja käyttö. Tyypillisiä rikoksia ovat kannabiksen ja amfetamiinin hallussapito ja käyttö. Keskusrikospoliisin mukaan vuonna 2001 tehtiin lähes huumetakavarikkoa. (taulukko 4). Vuosina hasiksen takavarikot ovat kak- Taulukko 1. Kannabiskokeilut alueittain 1992, 1998, 2000, prosenttia miehistä ja naisista. Alue 1992, % 1998, % 2000, % Pääkaupunkiseutu 10,8 19,6 16,3 Muu Etelä-Suomi 3,3 9,0 10,6 Itä-Suomi 3,8 4,5 2,9 Länsi-Suomi 2,3 6,6 5,7 Pohjois-Suomi 1,4 5,6 5,1 Lähteet: Juomatapatutkimus 1992; Huumekysely 1998; Juomatapatutkimus Taulukko 2. Kannabiskokeilut ikäryhmittäin 1992, 1998 ja 2000, prosenttia miehistä ja naisista. Ikäryhmä 1992, % 1998, % 2000, % ,2 15,7 12, ,1 20,3 18, ,3 22,7 17, ,5 11,3 17, ,6 11,4 9, ,0 7,2 8, ,0 1,4 2,6 Lähteet: Juomatapatutkimus 1992; Huumekysely 1998; Juomatapatutkimus SOSIAALITURVA 12/2002

19 Taulukko 3. Huumeiden käyttäjien tunteminen Suomessa ikäryhmittäin vuonna Ikäryhmä Tuntee huumeiden käyttäjän, % , , , , , , , ,6 Yhteensä 24,7 Lähde: Juomatapatutkimus sinkertaistuneet. Amfetamiinin ja heroiinin takavarikot ovat lisääntyneet yli kaksinkertaiseksi ja ekstaasin seitsemänkertaiseksi. Osa takavarikkojen määrän kasvusta selittyy kuitenkin viranomaisten huumausainevalvonnan tehostumisella. Huumeiden tarjonnan kasvua voidaan tarkastella myös kansalaisten henkilökohtaisesti kohtaaman huumausainetarjonnan näkökulmasta. Vuonna 1998 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan noin 28 prosentille miehistä ja 16 prosentille naisista oli tarjottu joskus elämänsä aikana huumetta. Miesten osuudet ovat kasvaneet 10 prosenttiyksiköllä ja naisten 5 prosenttiyksiköllä vuodesta Virosta on tullut 90-luvulla paitsi suomalaisten suosittu matkailukohde myös huumeiden kauttakulkumaa. Sen kautta tulee niin heroiini Afganistanista kuin hasis Espanjasta. Se on syrjäyttänyt myös Hollannin synteettisten huumeiden valmistus- ja kauttakulkumaana. Huumekauppa nostaa bruttokansantuotetta? Vuonna 2001 huumekaupan laskennallinen arvo oli arviolta miljoonaa euroa. Laskelmien taustalla olevat huumeiden määrätiedot perustuvat rikospoliisin ja tullin takavarikkoihin, jotka edustavat rikospoliisin mukaan noin 5-10 prosenttia markkinoilla myydystä huumausaineesta. Keskimääräiset hintatiedot kuvaavat poliisitutkimuksissa ilmitulleita katukauppahintoja. Huumeiden kauppa ja valmistus nostavat bruttokansantuotetta. SNA:n (System of National Accounts) mukaan kaikki laillinen ja laiton tuotannollinen toiminta tulisi sisällyttää kansantalouden tilinpitoon.voimmekin kuvitella tilannetta kehitysmaissa, joissa huumeiden tuotannolla on suuri merkitys. Tämä kuvastaa myös sitä, että bkt:a ei voi pitää kaikissa olosuhteissa hyvinvoinnin mittarina! Huumekauppa ja rahanpesu liittyvät toisiinsa Rikospoliisin mukaan laillista liiketoimintaa on käytetty huumekaupan kulissina. Samalla huumekaupasta hankitun rahan pesu on yleistynyt näkyvässä liiketoiminnassa. Huumausainekaupan siirtyminen ammattimaisesti toimiville rikollisjärjestöille on merkinnyt, että pestävän rikoshyödyn voidaan laskea olevan varovaisen arvion mukaan useita kymmeniä miljoonia euroja. Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtiin yhteensä ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista vuonna Monet pankeilta tulleet ilmoitukset liittyvät pitkään käyttämättömänä olleiden tilien aktivoitumiseen ja pankille tuntemattomien henkilöiden yhteydenottoihin varojen tallettamiseksi. Poliisin esitutkintaan siirtämistä epäilyttävistä liiketoimista huumausainerikosten osuus oli yli kolmannes vuonna Tuomioiden määrä kasvanut rajusti Vuonna 2000 alioikeuksissa annettiin noin sellaista tuomiota, joissa eräänä rikoksena Taulukko 4.Huumausaineiden takavarikot Hasis Amfetamiini Heroiini Ekstaasi Kokaiini Yhteensä Lähde: Keskusrikospoliisin tilastot. oli huumausainerikos. Näistä oli sellaisia, joissa huumausainerikos oli tuomion päärikos. Vaikka ulkomaalaisten osuus huumerikollisuudesta on kasvanut viime vuosina, törkeistä huumausainerikoksista epäillyistä henkilöistä oli suomalaisia edelleen 78 prosenttia ja ulkomaalaisia 22 prosenttia vuonna Alueellisesti huumausainerikokset ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Huumeet nostavat myös varkausrikoksia. Huumeiden käyttäjät eivät useinkaan kykene säännölliseen työhön, jolloin huumeostot rahoitetaan varastetun tavaran kaupalla. Poliisitutkimuksissa esiin tulleet katukauppahinnat antavat myös käsityksen huumeiden korkeasta hintatasosta. Huumerikoksista annetut tuomiot ovat muuhun rikollisuuteen verrattuna kovia, törkeistä huumausrikoksista annetut rangaistukset ovat usein pitkiä vankeustuomioita. Kovatkaan vankeusrangaistukset eivät kuitenkaan säikytä järjestäytynyttä rikollisuutta. Suhteellisen pieneen kiinnijäämisriskiin ja mihin tahansa lailliseen liiketoimintaan verrattuna huumekaupan katteet ovat erittäin korkeat. Kirjoittaja on yksityinen tutkija, joka työskentelee omistamassaan suunnittelutoimistossa Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith. LÄHTEITÄ: Hirvonen, Markku:Viranomaisyhteistyön kehittämistä koskeva selvityshankkeen väliraportti,valtiovarainministeriö työryhmämuistioita 5/1999, Helsinki Keskusrikospoliisi:Huumerikostilastot; Keskusrikospoliisi. Rahanpesun selvittelykeskus, vuosikertomus 2001,Vantaa Lith, Pekka:Laittomat tavara- ja palveluhyödykkeet Suomen kansantalouden tilinpidossa, Helsinki Yhteiskuntapolitiikka-lehti 3/2001: Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. SOSIAALITURVA 12/

20 KIRJALLISUUTTA Hajanainen huumetyökirja Kirjassa on erinomaisia kirjoituksia, mutta miksi ne on koottu yksiin kansiin? Huumetyö.Toim. Ritva Piisi. Tammi. Helsinki Kirjan esipuheessa huumetyö määritellään niin laajasti, että sen mukaan kirja sopii kaikille yleisesti ja erityisesti ei kenellekään. Vaikka useat kirjan kirjoituksista ovat erinomaisesti kirjoitettuja ja asiallisia, ne kärsivät selvän toimituksellisen näkökulman puuttumisesta. Myös lukija on ajoittain hukassa, koska ei tavallaan tiedä kuka puhuu ja mistä viitekehyksestä, vaikka kirjoittajien työtehtävä ja koulutus kirjoitusten lopusta löytyvätkin. Mielestäni sopivampi nimi kirjalle olisi Näkökulmia huumeiden käyttöön ja huumetyöhön. 20 SOSIAALITURVA 12/2002 Huumetyöhön tarvitaan täsmäkoulutusta Kirjan nimi Huumetyö yhdessä sen kanssa, että kirjan takakannessa mainitaan sen soveltuvan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille sai minut olettamaan, että teoksessa keskityttäisiin huumeita käyttävien ihmisten kanssa työskentelevien tiedon tarpeisiin. Käyttäjien määrän lisääntyessä palvelujärjestelmä tarvitsee laajaa asenteellista ja tiedollista täsmäkoulutusta. Sekä organisaatioiden että työntekijöiden on muutettava toimintatapaansa ja suhtautumista huumeita käyttäviin ihmisiin. Kaivattaisiin tietoa ja ymmärrystä huumausaineita käyttävien kohtaamisen erityispiirteistä, uusista hoito- ja kuntoutusmuodoista, huumeproblematiikkaan keskittyvistä erityispalveluista, etsivästä päihdetyöstä, perhetyöstä ja erilaisista teoreettisista näkökulmista moniammatillisen huumetyön tekemiseen. Näihin tarpeisiin kirja ei mielestäni vastaa eikä se sitä tosin lupaakaan tekevänsä. Päihdetyöstä on olemassa erinomainen Ritva Saarelaisen, Eija Stengårdin ja Anne Vuori-Kemilän kirjoittama oppikirja Mielenterveys- ja päihdetyö: yhteistyötä ja kumppanuutta (WSOY 2000). Kannanotot rivien välissä Kirja koostuu pääosin Stakesin ja erilaisten evankelis-luterilaisen kirkon toimijoiden asiantuntija-artikkeleista, joista eräät ovat kiistatta alan johtavia suomalaisia asiantuntijoita. Kirjoituksista ei yleensä oteta poliittis-ideologista kantaa mihinkään ajankohtaiseen huumekiistakysymykseen. Esimerkiksi metadonihoidoista, huumausaineiden laillistamisesta, injektioneulojen jakamisesta ja niiden turvallisen käytön opettamisesta tai siitä onko huumeiden väärinkäyttö ymmärrettävä riippuvuutena tai sairautena vai molempina. Liberaalit ja myyttejä rikkovat kannanotot löytyvät rivien välistä. Kirjoitukset ovat pääosin hyvän tieteellisen tavan mukaisia, tulkinnoissa varovaisuutta noudattavia asintuntijatekstejä. Niissä käsitellään huumepolitiikkaa, huumeongelman erilaisia kulttuurisia tulkintoja, valistusta, huumeidenkäytön erilaisia sosiaalisia kehyksiä, huumetestausta, palvelujärjestelmää, rikosoikeudellisia toimenpiteitä ja huumetyötä vankiloissa. Osassa kirjoituksista ei mielestäni täysin edistetä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen huumetyön kannalta olennaisen tiedon tai ymmärryksen levittämistä. Ristiriitainen huumepolitiikkamme Stakesin suunnittelijan Markku Soikkelin kaksi kirjoitusta käsittelevät huumepolitiikkaa ja valistusta. Ensimmäisessä kirjoituksessa kuvataan ja eritellään erilaisia virallisia asiakirjaaineistoja, yleissopimuksia, komiteamietintöjä ja toimikuntien raportteja. Eri dokumenttien näkökulmia ja suosituksia ei systemaattisesti vertailla, mutta sen sijaan tarjotaan kokoavia tulkintoja Suomen ja kansainvälisen huumausainepolitiikan kehityksestä ja suuntautumisesta. Suomen osalta kiintoisaa on virallisen valtakunnallisen tason (huumausainepoliittisen toimikunnan mietintö 1997) rajoittavan huumepolitiikan ja paikallisen ja alueellisen tason haittojenvähentämislinjan rinnakkainen olemassaolo. Virallisesti rikosoikeudellisten keinojen ensisijaisuudesta ja kieltävästä peruslinjasta ei haluta luopua, mutta käytännössä ollaan pragmaattisia ja perustetaan matalan kynnyksen injektiovälineiden vaihtopaikkoja sekä aktiivisesti kehitetään erilaisia korvaushoidon muotoja. Ongelmat meillä ovat vielä vähäisiä verrattuna esimerkiksi Englantiin, jossa vakavasti harkitaan heroiinin laillistamista (The Guardian ) ja reseptien kirjoittamisoikeutta lääkäreille, mikä Sveitsin, Saksan ja Alankomaiden lääkäreille on jo suotu.tämä nimetään rationaaliseksi huumepolitiikaksi. Näin huumeongelman tulkinta siirtyy näppärästi rikosoikeudellisesta terveydenhuollolliseksi lääkeavuksi. Edelleen haluaisin tuoda esille, että virallisen Suomen instituutioista löytyy myös eroavia tulkintoja huumausainepolitiikan kulmakivistä. Kun huumausainepoliittisen toimikunnan mietinnössä 1997 torjutaan kovien ja mietojen huumausaineiden erottaminen toisistaan, niin nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietinnössä 2000 sitä suorastaan edellytetään ehkäisevän työn tehostamiseksi. Kyse on huumausaineproblematiikan moniulotteisuuden tunnustamisesta ja kohdespesifistä ehkäisevän työn räätälöimisestä. Valistus on viestinnällistä ehkäisyä Toisessa kirjoituksessa Markku Soikkeli valistaa valistuksesta erittäin monipuolisesti ja asiantuntevasti.valistus määritellään viestinnän keinoin tapahtuvaksi ehkäisyksi. Kirjoituksessa uskotaan paikallisen moniammatillisen ja monitoimijaverkoston valistusyhteistyöhön. Valistusskeptikoille on syytä muistuttaa, että on kokemusta siitä, että valistuksella voidaan vaikuttaa suotuisasti väestön elämäntapoihin ja terveyskäyttäytymiseen.yhtä itsestään selvää on, että myös moralisoivaa ja manipuloivaa valistusta tehdään liiankin kanssa.tämän arvioimiseksi Soikkeli tarjoaa oivat kriteerit. Kirjoituksessa esitellään erilaisia valistuksen malleja ja taustateorioita. Eräs niistä on itseuskomusmalli, jossa tavoitteena on saada nuoret uskomaan itseensä ja suoriutumiseensa. Sen sijaan että onnistumisen kokemukset edistäisivät päihteettömyyttä, luottamus omiin kykyihin saattaa johtaa uskomukseen selviytyä myös huumeiden addiktiivisista vaikutuksista.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot