AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ Mitra Korpela Hanne Väyrynen Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Korpela, Mitra ja Väyrynen, Hanne. AUDIT-testi väline alkoholin riskikulutuksen tunnistamiseen kirurgisessa hoitotyössä. Oulu 2009, 61 s., 7 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto; Sairaanhoitaja AMK Terveyden edistäminen kirurgisessa hoitotyössä sisältää hoidon ja kuntoutuksen lisäksi terveyden ylläpidon ja terveysriskien ehkäisemisen. Terveysriskejä aiheuttavaan alkoholin riskikulutukseen voidaan vaikuttaa varhaisella puuttumisella. Kasvava alkoholin suurkulutus ja alkoholihaitat edellyttävät sairaanhoitajilta alkoholin riskikuluttajan tunnistamista ja hoitoa sairastuvuuden, syrjäytymisen ja huonoosaisuuden ehkäisemiseksi. AUDIT-testin avulla alkoholin riskikulutuksen tunnistaminen on helppoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada tietoa AUDITin käyttöönottotilanteista, alkoholiin liittyvästä ohjauksesta sekä kirjaamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajilta, jotka toteuttivat AUDIT-testin potilaille välisenä aikana. Havaintoyksiköiksi muodostuivat AUDIT-testin käyttöönottotilanteet (N=43). Kyselylomakkeen perustana toimivat aikaisemmat AUDITin käyttöönottoon liittyvät tutkimukset. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 16.0 for Windowsohjelmalla. Aineiston tulokset on kuvattu frekvenssi- ja prosenttijakaumilla taulukoissa, kuvioissa ja tekstissä. Osastolla olevien potilaiden traumojen taustana on usein terveyttä uhkaava riskitekijä, kuten alkoholi. Käyttöönottotilanteissa kävi ilmi, että potilaan alkoholitottumuksia havainnoitiin enimmäkseen ulkoisen olemuksen ja fyysisten oireiden perusteella. Tulosten perusteella valmiudet ohjata potilasta alkoholinkäytön suhteen jatkohoitoon koettiin huonoksi tai valmiuksia ei osattu arvioida. Tuloksista kävi myös ilmi, että AUDIT-tulos tulisi merkitä selkeästi potilastietojärjestelmään ja sen rinnalla olisi hyvä tarjota muuta ohjausmateriaalia. Aiempien tutkimusten perusteella ja tämän tutkimuksen valossa voidaan tehdä suositus AUDITin käyttöönotosta Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgisella vuodeosastolla. ASIASANAT: AUDIT, alkoholin riskikulutus, suurkulutus, varhainen puuttuminen, kirurginen hoitotyö, terveyden edistäminen

3 ABSTRACT Korpela, Mitra and Väyrynen, Hanne. The AUDIT test, a method for recognizing risk consumption of alcohol at surgical nursing. Oulu 2009,61 p.,7 appendices. Language: Finnish. Diaconia- University of Applied Sciences, Diak Oulu. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse In addition to normal treatment and rehabilitation, the promotion of good health in surgical nursing also includes health maintenance and prevention of health risks. Early intervention can have an impact on harmful drinking which could cause health risks. Excessive alcohol consumption and harms of alcohol use require nurses to recognize and treat risk consumers of alcohol in order to prevent sickness and alienation. It is easy to recognize hazardous drinking with the help of the AUDIT test. The purpose of this thesis was to map the experiences of nurses about the situations regarding the introduction of the AUDIT test. The aim of this thesis was to get information of the factors related to the introduction of the AUDIT test, the execution of guidance and documentation of alcohol use on the surgical ward. The thesis was made as a quantitative study. The data for the study were collected with a questionnaire from the nurses of the surgical ward who carried out the test to patients between 21 st of January and 27 th of February The introduction situations of the AUDIT test formed the observational units (N=43). As a basis to the questionnaire were prior studies related to the AUDIT test. The data was analyzed with statistical methods using the SPSS 16.0 for Windows program. The results are depicted as percentages and frequencies in charts and patterns and also as plain text. Some kind of a risk factor, such as alcohol, is often in the background for the traumas of the patients on the ward. It was often found out in the introduction situations that the alcohol habits of the patients were often observed mostly on the appearance and physical symptoms of the patient. Based on the results the readiness of guiding the patient to follow-up treatment was seen as poor or the readiness could not be estimated at all. The results also indicated that the result of the AUDIT test should be clearly documented on the patients medical record and that the patient should be offered further guidance material Based on this and the prior studies, a recommendation of the use of AUDIT on the surgical ward of Oulu University Hospital can be made. KEYWORDS: AUDIT, risk consumption of alcohol, excessive alcohol consumption, early intervention, surgical nursing, promotion of health

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYS... 4 JOHDANTO ALKOHOLIN SUURKULUTUS JA TERVEYS Alkoholin suurkulutus Suomessa Alkoholipoliittisia ohjelmia Suomessa Alkoholin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Alkoholin riskikuluttajan tunnistaminen terveydenhuollossa VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen Suomessa AUDIT - väline varhaiseen puuttumiseen AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön menetelmä ja aineiston keruu Kyselylomakkeen laatiminen Hoitajien perehdytys Aineiston analysointi Opinnäytetyön eettisyys OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSTULOKSET AUDITin käyttöönottoon liittyvät tekijät kirurgisella vuodeosastolla Alkoholin käyttöön liittyvän ohjauksen toteuttaminen kirurgisella vuodeosastolla Alkoholin käyttöä koskevien tietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään... 34

5 8 POHDINTA Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset Luotettavuus Tutkimuksen merkitys ja ajankohtaisuus Suositus AUDIT- testin käytöstä kirurgisella vuodeosastolla LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Saatekirje Sairaanhoitajalle Liite 2: Saatekirje Potilaalle Liite 3: Kyselylomake Sairaanhoitajille Liite 4: AUDITtiin liittyviä tutkimuksia Suomessa Liite 5: Sopimus opinnäytetyöstä Liite 6: Tutkimuslupahakemus Liite 7: AUDIT... 59

6 JOHDANTO Arvion mukaan Suomessa on alkoholin suurkuluttajaa, joista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2006 alkoholista johtuvat syyt olivat työikäisten yleisin kuolinsyy. Epäterveelliset elämätavat ja alkoholin suurkulutus ovat useammin nähtävissä alemmissa sosiaalisissa asemissa. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin & Palosuo 2007, 25; Tilastokeskus 2007.) Suomessa alkoholin suurkulutuksella on yhteiskunnallisia, kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, puhumattakaan yksilön ja perheen hyvinvoinnista. Terveyserot syntyvät siitä, että aineelliset, tiedolliset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimavarat eivät jakaudu kaikille tasaisesti. Varhaisella puuttumisella pyritään näiden terveyserojen kaventamiseen vaikuttamalla niihin ryhmiin, joilla on eniten terveysriskejä, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Terveyden edistäminen onnistuu vasta kun nähdään huono-osaisuuteen liittyvät riskit ja asenteet, sekä huolehditaan tasa-arvoisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a; STM 2008a.) Kirurgisen vuodeosaston hoitajat haastetaan vastaamaan terveyden edistämisen haasteisiin, sillä potilaiden traumojen taustalla on usein terveyttä uhkaavia riskitekijöitä, esimerkiksi alkoholin suurkulutusta. Sairaanhoitajan on tunnettava päihteidenkäyttöön liittyvät oireet ja niiden hoitaminen sekä hallittava liitännäissairauksien hoito. Päihteidenkäyttäjä on tarvittaessa osattava ohjata jatkohoitoon kunnan-, yksityisen- tai kolmannen sektorin palveluihin. (Havio & Holmberg 2009.) Kirurgisen hoitotyön tarkoitus on sairauksien parantaminen, kärsimysten lievittäminen ja terveyden edistäminen, joten sairaanhoitajan on osattava hoitaa murtuneen jalan lisäksi myös taustalla olevaa riskikäyttäytymistä. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, 16 24; Pyykkö 2009.) Opinnäytetyön aihe valittiin päihdetyön ajankohtaisuuden ja merkittävyyden vuoksi. Useat tahot eri toimintaohjelmineen ovat tarttuneet kasvavaan päihdeongelmaan, eikä sairaanhoitajan merkitystä toimintaohjelmien ja varhaisen puuttumisen toteuttajana voida vähätellä. Moniammatillinen yhteistyö eri instanssien välillä on tarkoituksenmukaista.

7 7 AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on WHO:n (World Health Organisation) kehittämä yksinkertainen strukturoitu lomaketesti liiallisen alkoholinkäytön seulontaan. AUDITtia on testattu Suomen perusterveydenhuollon kentällä, mutta ei erikoissairaanhoidossa. AUDIT on luotettava ja tehokas menetelmä riskikulutuksen tunnistamisessa, mutta sen käyttöönotossa on ollut ongelmia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käyttöönottotilanteista. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa AUDIT- testin käyttöön liittyvistä tekijöistä, alkoholiin liittyvän ohjauksen toteutuksesta sekä kirjaamisesta kirurgisella vuodeosastolla. Tutkimustulosten avulla voidaan laatia suositus kirurgiselle vuodeosastolle AUDIT-testin käytöstä varhaisen puutumisen välineenä alkoholin riskikäytön vähentämiseksi. Opinnäytetyön hakusanoina käytimme: Alcohol, AUDIT, validation of AUDIT, miniintervention, brief intervention, mini-interventio, alkoholi ja terveydenhuolto, riskikulutus, suurkulutus, terveyden edistäminen, varhainen puuttuminen. Kirjallisuushakuja tehtiin Google ja Google scholar, Cochrane, Cinahl, Pubmed ja Ohtanen tietokannoista sekä Nelli-portaalista.

8 8 2 ALKOHOLIN SUURKULUTUS JA TERVEYS 2.1 Alkoholin suurkulutus Suomessa Suomessa liiallinen alkoholin käyttö on merkittävä terveysuhka. Alkoholin kulutus on Eurooppalaista keskitasoa, mutta runsas kertakulutus on keskeinen ongelma. Humalahakuisella juomisella on kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. (STM 2006a.) Arvion mukaan Suomessa on alkoholin suurkuluttajaa. Noin joka viides mies- ja joka neljästoista naispotilas on alkoholin suurkuluttaja. Suurin osa alkoholin suurkuluttajista on työikäisiä. Tilastokeskuksen mukaan alkoholista johtuvat syyt olivat työikäisten yleisin kuolinsyy vuonna (Tilastokeskus 2007.) Alkoholin suurkulutus ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä alemmissa sosiaalisissa asemissa, kuin ylemmissä sosiaalisissa asemissa olevilla (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin & Palosuo 2007, 25). Terveyserot syntyvät monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, sillä aineelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset voimavarat eivät jakaudu yhteiskunnassa tasan. Sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja voidaan vähentää yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä ja toimilla. (STM 2008a.) Alkoholin suurkulutus tarkoittaa riskikulutusrajan ylittymistä säännöllisessä alkoholin käytössä. Miesten riskikulutuksen rajana pidetään 24 annosta ja naisten 16 alkoholiannosta viikossa. Kertakäytön ylärajana on miehillä seitsemän annosta ja naisilla viisi. Yksi annos sisältää 12g alkoholia ja voi olla esimerkiksi yksi pullo olutta. Suomessa miesten riskiraja on 40 g/vrk ja naisilla 20 g/vrk, mutta jo 25 g vuorokausiannos lisää sairastumisvaaraa. (Käypä hoito 2005.) Matkustajatuonnin vapautumisesta aiheutuvat paineet alkoholiveron ja hintatason alentamiseen pahentavat alkoholiongelmaa Suomessa. Alkoholin kulutuksen kasvu ja alkoholin aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen lisääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. (Käypä hoito 2005; STM 2001.) Alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat satoja miljoonia euroja ja näistä kustannuksista iso osa näkyy terveydenhuollon menoissa (Mellin, Vihmo & Österberg 2006, 3).

9 9 2.2 Alkoholipoliittisia ohjelmia Suomessa Alkoholipolitiikalla tarkoitetaan sellaisia julkisen vallan toimia, joilla pyritään ehkäisemään sosiaalisia, terveydellisiä sekä yhteiskunnallisia alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkoholipoliitisia keinoja ovat alkoholin verotuksen nostaminen, alkoholin mainonnan rajoittaminen, alkoholin vähittäismyynnin monopolisoiminen, alkoholijuomien myyntiaikojen rajoittaminen, rattijuopumuksen vastaisen työn tehostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen tehostaminen. Alkoholipolitiikan toimintatavoista merkittäviä tämän opinnäytetyön kannalta on varhaisen puutumisen vakiinnuttaminen pysyväksi toimintamalliksi sekä ehkäisevän päihdetyön tehostaminen. Ehkäisemällä alkoholihaittoja saavutetaan kustannussäästöjä sekä lisätään hyvinvointia. (STM 2008a.) Suomessa on useita ohjelmia, jotka pyrkivät alkoholinkäytön vähentämiseen. Vuonna 2004 aloitetut hankkeet vastaavat vero- ja tuontimuutoksista johtuvaan alkoholin kulutuksen kasvuun. Alkoholin suurkulutuksen ehkäisyä on tutkittu pitkään, mutta tieteellisestä näytöstä huolimatta toiminta on juurtunut terveydenhuoltoon toivottua hitaammin. Hankkeiden tavoitteina on alkoholin käytön kysymisen ja miniintervention juurtuminen osaksi terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa. (Aalto ym. 2008, 1.) Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma tavoittelee työ- ja toimintakyvyn, terveyden, sairastavuuden ja kuolleisuuden välisten erojen kaventamista eri sosioekonomisissa väestöryhmissä. Yksi terveellisten elintapojen tukemiseen liittyvä toimenpide koskee alkoholihaittojen vähentämistä. Alkoholiveron korotuksen lisäksi kuntien tulee järjestää päihdepalvelut osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sovittaa muut sosiaali- ja terveyspalvelut päihdepalvelujen kanssa saumattomasti yhteen. (STM 2008b, 17 18; ) Hallituksen vuonna 2003 käynnistämä alkoholiohjelma jatkuu vuosina Alkoholiohjelma tähtää alkoholihaittojen vähenemiseen ja ehkäisyyn. Sen erityisenä tavoitteena on vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille, vähentää alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia ongelmia sekä kääntää laskuun alkoholijuomien kokonaiskulutus. (STM 2008a.) Terveys 2015-

10 10 ohjelman tavoitteena on muun muassa alentaa nuorten työikäisten miesten vapaa-aikaan ja alkoholin käyttöön liittyvien väkivaltaisten kuolemien ja tapaturmien määrää (STM 2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE tavoittelee osallisuuden lisääntymistä ja syrjäytymisen vähenemistä, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymistä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paranemista ja alueellisten erojen vähentymistä (STM 2009). 2.3 Alkoholin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Pitkään jatkunut alkoholin käyttö vaikuttaa elintoimintoihin, psyykkiseen tasapainoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Alkoholi aiheuttaa ääreishermostovaurioita, mahavaivoja, maksasairauksia, kohonnutta verenpainetta, sydänlihassairauksia ja pikkuaivojen surkastumista. Suurkulutus kasvattaa aivoverenvuodon sekä useiden syöpien riskiä. Alkoholin suurkulutuksesta varhaisvaiheessa aiheutuvia fyysisiä haittoja voivat olla nopea, epäsäännöllinen sydämen syke, eteisvärinä, kohonnut verenpaine, lihastoiminnan liikavilkkaus ja hikoilu. (Käypä hoito 2005.) Alkoholi voi olla taustalla sukupuolielämän häiriöiden kohdalla (Seppä 2003, 60). Vuonna 2003 somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojakson 7482: n päädiagnoosin kuten murtuman taustalla, oli suora yhteys alkoholiin. Hoitopäiviä, joissa alkoholi oli taustalla, kertyi Sairauden taustalla vaikuttavan alkoholin aiheuttamia hoitojaksoja oli Vuonna 2003 alkoholin yhteyteen liittyviä somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksia on laskettu olevan 16,4 miljoonaa euroa. (Mellin, Vihmo & Österberg 2006, 13.) Alkoholin kertakulutusrajojen ylittäminen altistaa tapaturmille. Viikoittaisten riskirajojen ylitys kasvattaa riskiä saada fyysisiä ja psyykkisiä oireita, pahentaa sairauksia ja aiheuttaa alkoholiriippuvuutta. (Seppä 2003, 57.) Alkoholiriippuvuudelle eli alkoholismille on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista.

11 11 Alkoholismiin liittyy usein riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kasvanut ja vieroitusoireita ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä. Alkoholin aiheuttamat psyykkiset haitat ilmenevät ahdistuksena, levottomuutena ja masennuksena. (Huttunen 2008; Käypä hoito 2005.) Alkoholin käytön vaikutukset eivät ulotu pelkästään fyysisiin tai psyykkisiin oireisiin, vaan myös sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Alkoholin liiallinen käyttö aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. (Holopainen 2003, 265.) Aikuisiän terveyskäyttäytyminen juontaa juurensa nykyisiä elinoloja ja sosiaalista asemaa edeltäviin elämänvaiheisiin yksilöä ja koko perhettä koskettaen. Huonoille sosiaalisille elinoloille altistuminen lapsuudessa tai niistä seuranneet elinolot aikuisuudessa voivat johtaa heikentyneeseen terveydentilaan ja terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen. Ongelma on laaja-alainen, sillä lapsuuden elinolot ja huonot sosiaaliset suhteet ennustavat nuorten aikuisten alkoholin suurkulutusta. (Kestilä 2008, 7-8; Niemelä 2008, 4.) 2.4 Alkoholin riskikuluttajan tunnistaminen terveydenhuollossa Vuonna 2007 julkaistussa Varhaisvaiheen päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa - alkoholin suurkulutus hoitotyön haasteena - tutkimuksessa selvitettiin miten hoitajat tunnistavat työssään alkoholin suurkuluttajan. Lisäksi selvitettiin, mitä menetelmiä ja työvälineitä hoitajat käytettävät ja mitä he tekevät kun alkoholin suurkuluttaja on tunnistettu. Tutkimustulosten mukaan alkoholin suurkulutusta arvioitiin muun muassa alkoholin hajun avulla ja ulkoisen habituksen perusteella. Tunnistamisessa käytettiin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen voinnin havainnointia. Hoitajan kokemus ja vaisto auttoivat tunnistamaan alkoholin suurkuluttajan. Henkilökunnan mielestä tunnistamista vaikeuttivat muun muassa kohtaamistilanteen lyhyys, osaamisen puute sekä oman roolin epäselvyys. Tutkimukseen osallistuvat hoitajat tunnistivat suurkuluttajia pitkälti ulkoisten tunnusmerkkien avulla. Huonosti hoidettu ihottuma, turpeat korvasylkirauhaset, rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia saattavat olla varhaisvaiheen suurkuluttajan ulkoisia tunnusmerkkejä. Alkoholin riskikulutus ei kuitenkaan aina näy ulospäin varhaisessa vaiheessa. (Behm, Pietilä & Kankkunen 2007; Käypä hoito 2005.)

12 12 Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus voi olla paras suurkulutuksen mittari nuorilla työikäisillä vammapotilailla. Alkoholismidiagnoosi on todennäköinen, jos potilaan veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus on vastaanottotilanteessa yli 1, jos alkoholipitoisuudeksi todetaan yli 3 tai jos pitoisuus on ollut yli 1.5 ilman päihtymyksen merkkejä. Punasolujen keskitilavuus (MCV) seerumin glutamyylitransferaasi (GT) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) ovat merkkejä alkoholin suurkulutuksesta. MCV:n on todettu olevan suurentunut %: lla alkoholiongelmaisista, mutta varhaisessa vaiheessa suurkulutuksen toteamisessa MCV ei ole yhtä herkkä kuin GT tai CDT. Noin 70 %:ia suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella. CDT toteaa herkästi alkoholismin, mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on herkkyydeltään vain GT:n veroinen (noin 30 %: ia). CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholismin toteamisessa ja yhtä huonoja suurkulutuksen varhaisessa toteamisessa. Laboratoriokokeissa alkoholismi näkyy herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisen vaiheen tunnistamisessa niiden merkitys on vähäinen. (Käypä hoito 2005.)

13 13 3 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ Voidaan olettaa, että kuten tehohoitopotilaiden, myös kirurgisten potilaiden sairauksien taustalta löytyy terveyden syntymistä, turvaamista ja ylläpitämistä uhkaavia riskitekijöitä. Potilaiden elintavat, valinnat, arjen olosuhteissa ja vuorovaikutuksessa tapahtuneet muutokset sekä syrjäytyminen voivat aiheuttaa näitä riskitekijöitä. Nämä tekijät aiheuttavat elintoimintoja uhkaavia sairauksia, altistavat mielenterveysongelmille ja erilaisille elämän kriiseille, lisäävät tapaturmariskiä ja itsetuhoista käyttäytymistä. (Pyykkö 2009.) Alkoholin käytön on todettu olevan merkittävästi altistava tekijä tapaturmille, ja varsinkin humalahakuinen juominen ja runsas kertajuominen lisäävät tapaturmien yleisyyttä. Noin puolet kaikista aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena ja lähes yhtä suurella määrällä vamman saaneista on päihdetaustaa. (Impinen, Lunetta & Lounamaa 2008; Kiiskinen, Vehko, Martikainen, Natunen & Aromaa 2008, 30; 37.) Kirurgisessa hoitotyössä toteutettu alkoholin käytön varhainen puuttuminen tarkoittaa ongelmiin puuttumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ongelmat ovat suuria. Alkoholin varhaiseen riskikulutukseen puuttumisen tulisi olla näyttöön perustuvaa. Pelkkä hyväksi havaittu toimintamalli ei riitä, vaan on osattava etsiä parasta ja ajankohtaisinta, alkoholin riskikulutusta koskevaa tutkimustietoa ja pystyttävä arvioimaan sen soveltuvuutta ja merkitystä omassa työssä. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186; STM 2003, 14; 36, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Kirurgisen hoitotyön tarkoituksena on pyrkiä edistämään ihmisen terveyttä, parantamaan sairauksia ja lievittämään kärsimyksiä. Terveyden edistäminen kirurgisessa hoitotyössä sisältää hoidon ja kuntoutuksen lisäksi terveyden ylläpidon ja terveysriskien ehkäisyn. Varhaisella puuttumisella ja ohjauksella voidaan vaikuttaa terveysriskejä aiheuttaviin elämäntapoihin. (Hallila 1999, 12; Pyykkö 2009.) Laadukas ohjaus ei ole ainoastaan sairaudenhoitoa, vaan potilaan hoitamista kokonaisvaltaisesti. Ohjauksen tavoitteena on esimerkiksi tapaturman hoidon ja kuntoutuksen lisäksi asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen edistäminen sekä selviytymiskyvyn ja

14 14 elämänlaadun parantaminen. (Kääriäinen 2007, 109; 122.) Sairaanhoitajan ammatillisuuteen kuuluu omistautuminen väestön laadukkaalle terveyden edistämiselle, terveyshaittojen ehkäisemiselle sekä sairauksien hoidolle. Alkoholin käytön varhainen puuttuminen, alkoholihaittojen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus kuuluvat sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin. (Havio & Holmberg 2009.) Jokaisen sairaanhoitajan osaamiseen kuuluu näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen.. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186.)

15 15 4 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN 4.1 Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen Suomessa Alkoholiongelmien ehkäisyä, varhaista toteamista ja varhaista puuttumista terveydenhuollossa on tärkeää lisätä (STM 2008a). Alkoholin käytöstä pitäisi kysyä rutiininomaisesti ja sen tulisi olla osa asiakastyötä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Mikäli alkoholi otetaan puheeksi vain niiden kanssa, joita todennäköisimmin pidetään alkoholiongelmaisina, jää suurin osa liikaa juovista varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämisen ulottumattomiin. Monet reilusti riskikulutuksen rajan ylittävät olevat eivät ole tietoisia, että omat juomatottumukset ylittävät suurkulutuksen rajan. (Aalto 2001, 65 66; Babor, Higgins- Biddle, Saunders & Monteiro 2001, 14, 23.) Terveyden edistäminen on toiminnan ja osaamisen alue yhteiskuntapolitiikassamme, jossa pääarvona ja tavoitteena on väestön terveyden lisääminen ja terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistäminen on siis yhteiskuntapolitiikkaa, jossa julkinen valta ja kansalaisjärjestöt sitoutuvat kaikessa toiminnassaan edistämään terveyttä. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 14; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008.) Runsas alkoholin käyttö on kansanterveydellinen uhka, jonka vuoksi tarvitaan alkoholin käytön varhaista puuttumista. Varhaista puuttumista voidaan toteuttaa mini-intervention avulla. Mini-interventio tässä opinnäytetyössä tarkoittaa keinoa, millä pyritään tunnistamaan potilaan runsas alkoholin käyttö jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja antamaan ohjausta siinä vaiheessa, kun alkoholin aiheuttamia haittoja ei vielä ilmene. Pääosa suomalaisesta väestöstä käyttää vuosittain perusterveydenhuollon palveluja. Terveyden edistämistä ajatellen alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja alkoholisairauksien ehkäisyä voidaan toteuttaa laajasti kysymällä jokaiselta aikuisasiakkaalta hänen alkoholin käytöstään. (Aalto ym. 2008, 13; 21.) Terveyden edistämistä ajatellen, alkoholin käyttöön puuttuminen varhaisessa vaiheessa ei ole kuitenkaan itsestään selvää tai helppoa. Työterveyslaitoksen tutkimustulosten johtopäätöksissä esitettiin, että vuoden 2003 kyselyssä, vajaalta puolelta vastaajista ei oltu kysytty lainkaan alkoholin käytöstä. Vuonna 2006 vajaa kolmannes vastaajista

16 16 kertoi, että alkoholin käyttöä ei oltu koskaan otettu puheeksi. Kumpanakin vuonna alkoholin käyttöä oli tiedusteltu noin neljänneltä vastaajista. Johtopäätöksistä käy myös ilmi, että neuvontamateriaali kiinnostaa asiakkaita. (Husman 2008, 4; 8.) Aallon (2001) laajan suomalaisessa perusterveydenhuollossa tekemän tutkimuksen mukaan pienimuotoisella neuvonnalla on yhtä hyvä vaikutus kuin mini-interventiolla. (Aalto 2001, 10.) 4.2 AUDIT - väline varhaiseen puuttumiseen AUDIT on Maailman terveysjärjestön (World Health Organisation, WHO) kehittämä yksinkertainen strukturoitu lomaketesti liiallisen ja haitallisen alkoholinkäytön sekä alkoholiriippuvuuden seulontaan ja tunnistamiseen. Varhaisen suurkulutuksen toteamiseksi AUDIT- testi on suositeltavin mittari (Duodecim 2006). AUDITin avulla alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen mahdollistuu ja alkoholin aiheuttavat haitat vähenevät. (Babor ym. 2001, 5.) AUDIT-testistä saadun pistemäärän virheellinenkään tulos ei johda kalliisiin tutkimuksiin, vaan lyhyeen keskusteluun alkoholin käytöstä (Kaarne 2008, 2535). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän mukaan strukturoidut kyselyt sopivat hyvin haastattelun tueksi, kun pyritään selvittämään alkoholiin liittyviä ongelmia (Käypä hoito 2005). AUDIT on lomake, joka sisältää kymmenen henkilökohtaista kysymystä koskien potilaan alkoholin käyttöä. AUDITin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan alkoholin kulutusta, alkoholin aiheuttamia haittoja ja riippuvuutta. Kyselylomakkeen kolme ensimmäistä kysymystä mittaavat juomistiheyttä, määrää ja runsaan juomisen tiheyttä. Kolme seuraavaa kysymystä selvittävät riippuvuusoireita, jotka ovat heikentynyt juomisen hallinta, juomisen merkityksen kasvu ja krapulajuominen. Neljä viimeistä kysymystä mittaavat runsaan kertakäytön haittoja, jotka ovat syyllisyys juomisesta, tajunnan menetys, alkoholiin liittyvät tapaturmat ja lähipiirin huolestuminen juomisesta. (Babor ym. 2001, )

17 17 AUDIT voidaan toteuttaa suullisesti haastattelemalla potilas tai antaa hänen itse täyttää AUDIT-testi. Haastattelutilanne mahdollistaa yksilöllisen palautteen antamisen sekä ohjauksen. Itse täytettynä lomakkeen voi täyttää useampi potilas samanaikaisesti. (Babor ym. 2001, 16.) AUDIT on osoittanut parhaimmaksi yhtenäiseksi mittariksi naisille, miehille, nuorille ja iäkkäille. Eniten tutkimusnäyttöä sen toimivuudesta on ollut työikäisten parissa. AUDITtia voidaan käyttää kymmenen, kolmen tai yhden kysymyksen versiona. Kymmenen kysymyksen AUDIT on näytönastekatsauksen mukaan näytön tasoa A, joka tarkoittaa sitä, että AUDITin taustalla on useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia samansuuntaisilla tuloksilla. Varhaisen suurkulutuksen havaitsemiseksi kymmenen kysymyksen AUDIT on toimivin malli, joka toimii parhaiten kokonaan täytettynä. Kymmenen kysymyksen AUDITissa kahdeksan pistettä saanut henkilö on jo riskikuluttaja. Miehille voidaan käyttää kolmea ensimmäistä kysymystä, jolloin riskikulutuksen raja on viisi pistettä. AUDITtia voi myös kiiretilanteessa käyttää kysymällä humalajuomista kartoittava kolmas kysymys, joka antaa jonkin verran lisätietoa alkoholin riskikäytöstä. Tuolloin riskikulutuksen raja on kolme pistettä. (Duodecim 2006; Käypä hoito 2004a; Käypä hoito 2004b; Käypä hoito 2005.) AUDIT-lomakkeen testauksen ja tutkimuksen jälkeen siitä on julkaistu yli 50 tutkimusta. AUDITtia on testattu perusterveydenhuollossa, ei niinkään erikoissairaanhoidon puolella. AUDITin käyttöönotossa on havaittu ongelmia. Ongelmat liittyvät usein työntekijöiden asenteisiin ja ennakkoluuloihin alkoholiongelmaisen auttamisen mahdottomuudesta. Seulontaohjelmat ja miniinterventiot saatetaan kokea hankaliksi ja tuloksettomiksi, jos ajatellaan, ettei alkoholiongelmaisia voida auttaa, elleivät he vajoa pohjalle tai hakeudu itse hoitoon raitistuakseen. Tämä rajaa ulkopuolelleen ne, jotka ovat riskikuluttajia ja tarvitsisivat asiaan puuttumista. (Babor ym. 2001, ) Heilala (2007) on tutkinut mini-intervention soveltuvuutta Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Hän selvitti miten sairaanhoitajat kokivat alkoholin miniintervention hyödyllisyyden yhteispäivystyksessä. Tutkimustuloksissa todettiin, että mini-interventio sopii hyvin sairaanhoitajan työvälineeksi päivystyksessä. Mini-

18 18 interventio vie hyvin vähän työaikaa ja sen voi tehdä potilaan muun haastattelun yhteydessä. Sairaanhoitajat kokivat mini-intervention toteuttamisen helpoksi ja potilaat suhtautuivat alkoholista kysymiseen positiivisesti. (Heilala 2007, 4; 47; 60.) Behm, Pietilä ja Kankkunen (2007) tutkivat erään suomalaisen kaupungin terveyskeskuksen avovastaanottojen, työterveyshuollon, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien (N=56) suurkuluttajan tunnistamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. AUDIT-testi oli käytössä arvioinnin menetelmänä ja hoitajat pitivät Auditpa keskustelun herättäjänä ja yhteistyön välineenä. AUDIT- testi ei saanut pelkkää kiitosta vaan siihen suhtauduttiin kriittisesti, sillä kokemuksen ja seurantatietojen mukaan asiakkaiden alkoholin käyttö oli kohtuullista. Suurkulutuksen tunnistamisen jälkeen käytettyjä työvälineitä olivat puheeksi ottaminen, tietoisuuden lisääminen riskeistä, muutoksen suunnittelu ja asiakkaan oman vastuun korostaminen. Apuna käytettiin esimerkiksi kirjallista AUDIT-testiä ja annostaulukkoja. (Behm, Pietilä & Kankkunen 2007.) AUDIT- testi alkoholinkäytön varhaisen puuttumisen välineenä kirurgisessa hoitotyössä vaatii menetelmän arviointia. Terveydenhuollon menetelmillä tarkoitetaan kaikkia terveyttä ylläpitäviä ja suojelevia toimintatapoja ja järjestelmiä. Menetelmien arviointi tutkii näiden terveydenhuollon menetelmien kehittymisen, leviämisen ja käytön edellytyksiä sekä niistä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia, eettisiä ja taloudellisia vaikutuksia. AUDIT- testin tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta on runsaasti tutkimusnäyttöä. Pelkkä tutkimustieto ei kuitenkaan riitä, jos käytännöt pysyvät entisellään. Tiedon välittämisen tavoitteena on menetelmän arviointitiedon siirtyminen käytäntöön. AUDIT-testin suurin ongelma on ollut sen käyttöönotto. (Mäkelä, Kaila, Lampe & Teikari 2007, 11) 4.3 AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään Alkoholin käytön ja AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään on perusteltua, sillä kirjaamisen avulla muun muassa näyttöön perustuva hoitotyö tulee näkyväksi. Hoitotyön kirjaamisessa tulee näkyviin se, minkälaiseen tietoon hoitotyön päätökset perustuvat ja mitä hoitotyön keinoilla on saatu aikaan. Potilaan vamman tai sairauden

19 19 lisäksi on tärkeä kartoittaa potilaan elämäntilanne ja sairauden takana vaikuttavat muut asiat. Alkoholin käytöstä kysymättä jättäminen ja alkoholin käytön kirjaamatta jättäminen voi johtaa siihen, että potilaan moniammatillinen ja kokonaisvaltainen hoitotyö kärsii tai ei toteudu ollenkaan. Mitä tarkemmin hoitotyön tarpeet pystytään erottelemaan, sitä paremmin kyetään kehittämään hoitotyön auttamismenetelmiä ja osoittamaan hoitotyön vaikuttavuutta. Kirurgisessa hoitotyössä voi olla kaksi saman lääketieteellisen diagnoosin ja toimenpidenumeron omaavaa potilasta, mutta he voivat tulla tyystin erilaisista taustoista. Toisella potilaalla voi olla aktiivinen ja mielekäs elämä, toisen elämä voi olla täynnä huono-osaisuutta ja siitä johtuvaa alkoholin runsasta käyttöä. Heidän lääketieteellinen diagnoosinsa voi olla sama, mutta hoitotyön suunnitelma on eri. (Hallila 2005, 12; Hallila & Graeffe 2005, 62, 71; Pyykkö 2007, 68; Suhonen 2005, 42.) AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään on mahdollista tulevaisuudessa, sillä hoitotyön dokumentointi tulee saamaan Suomessa yhtenäisen luokituksen. Yhtenäisten luokitusten ja yhtenäisten tallennusmallien avulla saadaan kerättyä vertailukelpoista tietoa hoitotyön kuvaamiseksi ja laadun mittaamiseksi. Suomalaisen hoitotyön luokitus eli FinCC muodostuu hoidon tarveluokituksesta, toimintoluokituksesta ja hoidon tuloksen tilan luokituksesta. Hoitotyön kirjaaminen tapahtuu käyttämällä hoitotyön sisältöalueita eli komponentteja ja niiden pää- ja alaluokkia. FinCC: ssä terveysongelmat on määritelty hoitotyön sisältöalueittain tarkasti luokittelemalla joten ne ovat hyvin mitattavissa. (Junttila 2007, 6; Liljamo, Kaakinen & Ensio 2008, 4.) Alkoholin käyttö määritellään FinCC: ssä terveyskäyttäytymiseen ja tarkemmin terveyden edistämiseen liittyviin osatekijöihin. Potilaalla voi olla hoidon tarvetta aiheuttava ongelma päihteiden väärinkäytössä ja päihdekäyttäytymisen hallintaan liittyvässä päätöksenteossa. Hoitotyöllä kartoitetaan potilaan elintapoja, pyritään edistämään hoitoon sitoutumista ja terveyden edistämistä sekä annetaan niihin liittyvää ohjausta. (Liljamo, Kaakinen & Ensio 2008, 3; 19: 38.)

20 20 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT- testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada tietoa AUDITin käyttöönottotilanteista, alkoholiin liittyvästä ohjauksesta sekä kirjaamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia suositus kirurgiselle vuodeosastolle AUDITin käytöstä varhaisen puuttumisen välineenä kirurgisessa hoitotyössä. Tutkimustehtävät Millaisia tekijöitä tulee huomioida AUDIT-testin käyttöönotossa kirurgisella vuodeosastolla? Miten alkoholin käyttöön liittyvä ohjaus on toteutettavissa kirurgisella vuodeosastolla? Miten alkoholin käyttöä koskevat tiedot tulisi kirjata potilastietojärjestelmään?

21 21 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 6.1 Opinnäytetyön menetelmä ja aineiston keruu Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Tutkimus päätettiin tehdä määrällisenä kvantitatiivisena tutkimuksena. Tiedetään että AUDIT on validi mittari mutta käyttöönotossa on havaittu ongelmia. Käyttöönottotilanteita pystyttiin selvittämään parhaiten hoitajille suunnatun strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Näin saatiin laaja tutkimusaineisto lyhyessä ajassa. Tutkimuksen perusjoukon muodosti 44 kirurgisen vuodeosaston potilasta. Vapaaehtoiset sairaanhoitajat valikoivat potilaat tutkimukseen oman harkintansa mukaan. Tutkimuksen havaintoyksiköiksi muodostuivat toteutuneet AUDIT- testin käyttöönottotilanteet (N=43), joista yksi jäi pois epäluotettavuuden takia. Aineiston keruu tapahtui (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 184.) Sairaanhoitajat tekivät AUDIT- testin potilaalle haastattelemalla tai antamalla potilaan itse täyttää AUDIT-testi. AUDIT- testin jälkeen sairaanhoitajat vastasivat laatimaamme strukturoituun kyselylomakkeeseen. Strukturoitu kyselylomake tuottaa vastauksia, joita on helppo käsitellä ja analysoida tietokoneella. Kyselylomakkeella saatiin tietoa AUDIT- testin käyttöönottotilanteisiin liittyvistä kokemuksista. (Vilkka 2007, Hirsjärvi ym. 2007, 180; 190.) 6.2 Kyselylomakkeen laatiminen AUDIT-testi oli mahdollista ottaa käyttöön sellaisenaan. Opinnäytetyön aineiston keruuta varten ei ollut valmista sairaanhoitajille suunnattua kyselylomaketta, joten lomake laadittiin itse. Kysymykset pyrittiin laatimaan selkeiksi ja monimerkityksettömiksi. Lomaketta laatiessamme pidimme tärkeänä kysymysten määrää sekä lomakkeen täyttöön kuluvaa aikaa, jotta se ei muodostu esteeksi vastaajille. Kyselylomakkeeseen valittiin monivalintakysymyksiä, joista vastausvaihtoehto valitaan rastittamalla. Lomakkeeseen vastattiin valitsemalla yksi, kaksi tai useampi vastausvaihtoehto riippuen kysymyksestä. Kysymyksissä 4, 5 ja 11 oli mahdollisuus

22 22 vastata yhteen tai useampaan vastausvaihtoehtoon. Kysymyksissä 6-10 ja 13 15, sekä käytettiin vastausvaihtoehtoa En osaa sanoa, mikä ei pakota valitsemaan mitään annetuista vaihtoehdoista.. Kysymyksissä 4, 11 ja 16 esitettiin avoimet, tarkentavat kysymykset valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen, saadaksemme esiin vastauksia, joita emme ole osanneet etukäteen ajatella. Kysymyksessä 12, jossa kysyttiin potilaan saamaa AUDIT-pistemäärää, kirjattiin vastaus tyhjälle viivalle. Kysymyksissä 6-10, sekä käytettiin vastausvaihtoehtoa En osaa sanoa, mikä ei pakota valitsemaan mitään annetuista vaihtoehdoista. Tutkimuskirjallisuuden mukaan monet vastaajat käyttävät En osaa sanoa -vaihtoehtoa, jos sellainen on lomakkeessa. Monivalintakysymykset mahdollistavat vastausten mielekkään vertailun. Täsmällisiä asioita on kysyttävä yksinkertaisina kysymyksinä. Alkuun sijoitettiin yleisiä kysymyksiä AUDITista ja niiden jälkeen potilaskohtaisempia kysymyksiä sekä kysymyksiä kirjaamisesta. Loppuun sijoitettiin mielipidekysymyksiä AUDITin käyttöönottoon liittyen. Taustakysymyksiä kuten ikä tai koulutus ei kysytty, sillä kaikkien sairaanhoitajien tulisi hallita alkoholin käytön varhainen puuttuminen. (Havio & Holmberg 2009; Hirsjärvi ym. 2007, 190, 194, 198.) Lomakkeen kysymykset, sekä vastausvaihtoehdot laadittiin AUDITin käyttöä koskevien tutkimusten (LIITE 4) ja niistä saatujen tutkimustulosten sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden ja oppaiden pohjalta, sillä teoria on aina sovellettava juuri siihen kohteeseen, mitä ollaan tutkimassa (Vilkka 2007, 42). Kysymysten muotoilun tarkistamista ja korjaamista varten lomake oli arvioitavana kirurgisella vuodeosastolla sekä yhdellä hoitotyön asiantuntijalla, joka on tehnyt tutkimuksen mini-intervention soveltuvuudesta Oulun seudun yhteispäivystyksessä (Heilala 2007). Kyselylomaketta arvioitiin ja korjattiin vielä Oulun seudun ammattikorkeakouluun kuuluvan SPSSasiantuntijan kanssa, joka arvioi kyselylomakkeen sujuvuuden ja kysymysten loogisuuden ja ymmärrettävyyden. Kyselylomake sisälsi 18 kysymystä (LIITE 3), jotka oli jaoteltu potilaskohtaisiin kysymyksiin, kirjaamiseen liittyviin kysymyksiin ja käyttöönottoon liittyviin kysymyksiin. Tutkimuskysymyksiä varten mittarin kysymykset jaoteltiin taulukon 1 mukaisesti.

23 23 TAULUKKO 1 Tutkimustehtäviin vastaavat kyselylomakkeen kysymykset Tutkimustehtävät Kyselylomakkeen kysymykset 1. Millaisia tekijöitä tulee huomioida AUDIT-testin käyttöönotossa kirurgisella 1-5, 8, vuodeosastolla? 2. Miten alkoholin käyttöön liittyvä ohjaus on toteutettavissa kirurgisella 6-7, 9-12 vuodeosastolla? 3. Miten alkoholin käyttöä koskevat tiedot tulisi kirjata potilastietojärjestelmään? Hoitajien perehdytys Tutkimusten mukaan AUDIT- testin käyttöönotto vaatii suunnittelua, koulutusta, seurantaa ja palautetta, jotta sen toteuttaminen on tuloksellista. Koulutuksessa tulisi käydä läpi AUDITin merkitystä, edellytyksiä ja testilomakkeen käyttöä. Koulutuksen seurauksena sairaanhoitajat ymmärtävät AUDITin arvon ja ottavat sen mahdollisesti työvälineekseen. (Babor ym. 2001, 25.) Tätä opinnäytetyötä varten sairaanhoitajille annettiin perehdytystä alkoholin riskikäytöstä ja suurkulutuksesta, AUDIT- testistä sekä kyselylomakkeesta kolmen osastotunnin aikana. Perehdytyksessä käytiin läpi alkoholin aiheuttamia haittoja ja kansanterveydellisiä merkityksiä. Lisäksi esiteltiin alkoholipoliittisia ohjelmia, jotka tähtäävät muun muassa alkoholin riskikulutuksen vähentämiseen. Ohjausta annettiin AUDIT- testin täyttämiseen ja pisteiden laskuun sekä kyselylomakkeen täyttämiseen. Perehdytysten tavoitteina oli antaa tietoa AUDITin merkityksellisyydestä ja ajankohtaisuudesta ja sitä kautta motivoida henkilökuntaa osallistumaan AUDIT-testin käyttöönottotilanteisiin. Osastolle toimitettiin myös kirjallista materiaalia. Osastotunnilla antamamme perehdytyksen lisäksi kyselylomakkeisiin liitettiin saatekirje, jossa oli ohjeet kyselylomakkeeseen vastaamista varten kirjallisena. Perehdytyksiin osallistui osaston 24: sta sairaanhoitajasta noin puolet.

24 Aineiston analysointi Opinnäytetyön tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) 16.0 for Windows-ohjelmaa käyttäen. Palautetut kyselylomakkeet numeroitiin juoksevasti ennen taulukkoon syöttöä, tietojen tarkastamista ja mahdollista korjaamista varten. Havaintomatriisissa rivit muodostuivat havaintoyksiköistä eli AUDIT- testin käyttöönottotilanteista (N=43) ja sarakkeet muuttujista. Kysymyksistä 4, 5 ja 11 muodostettiin dummy - muuttujia. Dummy - muuttuja voi saada vain kaksi eri arvoa, jotka on koodattu nollaksi ja yhdeksi. Tyypillinen esimerkki dummy - muuttujasta on vastaajan sukupuoli, mutta tämän opinnäytetyön kohdalla sitä käytettiin kysymyksissä, joissa sai valita useita vastausvaihtoehtoja. Kukin vastausvaihtoehto sai arvon nolla ja yksi, joista valittiin yksi jos vastaaja oli valinnut sen vastausvaihtoehdon ja nolla jos vaihtoehtoa ei ollut valittu. (Borg, Paaso, Mattila & Sivonen.) Aineistosta laskettiin prosenttijakaumat ja frekvenssijakaumat. Muuttujien välisiä riippuvuuksia tutkittiin ristiintaulukoinnilla kysymysten 1 ja 3 välillä, sekä kysymysten 5 ja 2 välillä. 6.5 Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyölle anottiin lupa (LIITE 6) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja sen myönsi kirurgian hallinto ylihoitaja. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä (LIITE 5) tehtiin kirurgisen vuodeosaston osastonhoitajan kanssa. Sairaanhoitajien valikoituminen opinnäytetyön asiantuntijoiksi perustui vapaaehtoisuuteen, samoin AUDITin tekeminen potilaalle. Osallistuminen tulkittiin suostumiseksi. Saatekirjeissä korostettiin, että osallistuneiden sairaanhoitajien ja heidän potilaidensa nimettömyys säilyy, sillä tunnistetietoja emme pyytäneet missään vaiheessa. Sairaanhoitajilta saadut vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti ja ne olivat vain opinnäytetyön tekijöiden käytössä vastausten analysoinnin ajan. Kyselylomakkeet hävitettiin opinnäytetyön valmistuttua. Osallistuneet tietävät, että toimitamme osastolle valmistuneen opinnäytetyön. (Vilkka 2007, 91.)

25 25 Opinnäytetyöstä saadut tulokset esitettiin totuudenmukaisesti ja avoimesti. Tulokset on saatu puolueettomasti eikä opinnäytetyön tuloksia vääristelty eikä epäsopivia vastausvaihtoehtoja jätetty käyttämättä. (Vilkka 2007, 154.)

26 26 7 OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSTULOKSET 7.1 AUDITin käyttöönottoon liittyvät tekijät kirurgisella vuodeosastolla Yleisimmin potilaan riskikulutus tunnistettiin ulkoisesta olemuksesta (98 %) ja fyysisistä oireista (79 %). AUDIT-testin perusteella potilaan riskikulutuksen tunnisti vain noin joka seitsemäs (14 %). (KUVIO 1) KUVIO 1: Alkoholin riskikuluttajan tunnistamiseen liittyvät tekijät (n=43)

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston periaatepäätös Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1408-X Painosmäärä:

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Valtakunnalliset Päihdepäivät XVII 15.-16.9.2010 Esitelmän sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taustaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot