AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 AUDIT-TESTI VÄLINE ALKOHOLIN RISKIKULUTUKSEN TUNNISTAMISEEN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ Mitra Korpela Hanne Väyrynen Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Korpela, Mitra ja Väyrynen, Hanne. AUDIT-testi väline alkoholin riskikulutuksen tunnistamiseen kirurgisessa hoitotyössä. Oulu 2009, 61 s., 7 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto; Sairaanhoitaja AMK Terveyden edistäminen kirurgisessa hoitotyössä sisältää hoidon ja kuntoutuksen lisäksi terveyden ylläpidon ja terveysriskien ehkäisemisen. Terveysriskejä aiheuttavaan alkoholin riskikulutukseen voidaan vaikuttaa varhaisella puuttumisella. Kasvava alkoholin suurkulutus ja alkoholihaitat edellyttävät sairaanhoitajilta alkoholin riskikuluttajan tunnistamista ja hoitoa sairastuvuuden, syrjäytymisen ja huonoosaisuuden ehkäisemiseksi. AUDIT-testin avulla alkoholin riskikulutuksen tunnistaminen on helppoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada tietoa AUDITin käyttöönottotilanteista, alkoholiin liittyvästä ohjauksesta sekä kirjaamisesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajilta, jotka toteuttivat AUDIT-testin potilaille välisenä aikana. Havaintoyksiköiksi muodostuivat AUDIT-testin käyttöönottotilanteet (N=43). Kyselylomakkeen perustana toimivat aikaisemmat AUDITin käyttöönottoon liittyvät tutkimukset. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 16.0 for Windowsohjelmalla. Aineiston tulokset on kuvattu frekvenssi- ja prosenttijakaumilla taulukoissa, kuvioissa ja tekstissä. Osastolla olevien potilaiden traumojen taustana on usein terveyttä uhkaava riskitekijä, kuten alkoholi. Käyttöönottotilanteissa kävi ilmi, että potilaan alkoholitottumuksia havainnoitiin enimmäkseen ulkoisen olemuksen ja fyysisten oireiden perusteella. Tulosten perusteella valmiudet ohjata potilasta alkoholinkäytön suhteen jatkohoitoon koettiin huonoksi tai valmiuksia ei osattu arvioida. Tuloksista kävi myös ilmi, että AUDIT-tulos tulisi merkitä selkeästi potilastietojärjestelmään ja sen rinnalla olisi hyvä tarjota muuta ohjausmateriaalia. Aiempien tutkimusten perusteella ja tämän tutkimuksen valossa voidaan tehdä suositus AUDITin käyttöönotosta Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgisella vuodeosastolla. ASIASANAT: AUDIT, alkoholin riskikulutus, suurkulutus, varhainen puuttuminen, kirurginen hoitotyö, terveyden edistäminen

3 ABSTRACT Korpela, Mitra and Väyrynen, Hanne. The AUDIT test, a method for recognizing risk consumption of alcohol at surgical nursing. Oulu 2009,61 p.,7 appendices. Language: Finnish. Diaconia- University of Applied Sciences, Diak Oulu. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse In addition to normal treatment and rehabilitation, the promotion of good health in surgical nursing also includes health maintenance and prevention of health risks. Early intervention can have an impact on harmful drinking which could cause health risks. Excessive alcohol consumption and harms of alcohol use require nurses to recognize and treat risk consumers of alcohol in order to prevent sickness and alienation. It is easy to recognize hazardous drinking with the help of the AUDIT test. The purpose of this thesis was to map the experiences of nurses about the situations regarding the introduction of the AUDIT test. The aim of this thesis was to get information of the factors related to the introduction of the AUDIT test, the execution of guidance and documentation of alcohol use on the surgical ward. The thesis was made as a quantitative study. The data for the study were collected with a questionnaire from the nurses of the surgical ward who carried out the test to patients between 21 st of January and 27 th of February The introduction situations of the AUDIT test formed the observational units (N=43). As a basis to the questionnaire were prior studies related to the AUDIT test. The data was analyzed with statistical methods using the SPSS 16.0 for Windows program. The results are depicted as percentages and frequencies in charts and patterns and also as plain text. Some kind of a risk factor, such as alcohol, is often in the background for the traumas of the patients on the ward. It was often found out in the introduction situations that the alcohol habits of the patients were often observed mostly on the appearance and physical symptoms of the patient. Based on the results the readiness of guiding the patient to follow-up treatment was seen as poor or the readiness could not be estimated at all. The results also indicated that the result of the AUDIT test should be clearly documented on the patients medical record and that the patient should be offered further guidance material Based on this and the prior studies, a recommendation of the use of AUDIT on the surgical ward of Oulu University Hospital can be made. KEYWORDS: AUDIT, risk consumption of alcohol, excessive alcohol consumption, early intervention, surgical nursing, promotion of health

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYS... 4 JOHDANTO ALKOHOLIN SUURKULUTUS JA TERVEYS Alkoholin suurkulutus Suomessa Alkoholipoliittisia ohjelmia Suomessa Alkoholin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Alkoholin riskikuluttajan tunnistaminen terveydenhuollossa VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen Suomessa AUDIT - väline varhaiseen puuttumiseen AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön menetelmä ja aineiston keruu Kyselylomakkeen laatiminen Hoitajien perehdytys Aineiston analysointi Opinnäytetyön eettisyys OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSTULOKSET AUDITin käyttöönottoon liittyvät tekijät kirurgisella vuodeosastolla Alkoholin käyttöön liittyvän ohjauksen toteuttaminen kirurgisella vuodeosastolla Alkoholin käyttöä koskevien tietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään... 34

5 8 POHDINTA Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset Luotettavuus Tutkimuksen merkitys ja ajankohtaisuus Suositus AUDIT- testin käytöstä kirurgisella vuodeosastolla LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Saatekirje Sairaanhoitajalle Liite 2: Saatekirje Potilaalle Liite 3: Kyselylomake Sairaanhoitajille Liite 4: AUDITtiin liittyviä tutkimuksia Suomessa Liite 5: Sopimus opinnäytetyöstä Liite 6: Tutkimuslupahakemus Liite 7: AUDIT... 59

6 JOHDANTO Arvion mukaan Suomessa on alkoholin suurkuluttajaa, joista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2006 alkoholista johtuvat syyt olivat työikäisten yleisin kuolinsyy. Epäterveelliset elämätavat ja alkoholin suurkulutus ovat useammin nähtävissä alemmissa sosiaalisissa asemissa. (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin & Palosuo 2007, 25; Tilastokeskus 2007.) Suomessa alkoholin suurkulutuksella on yhteiskunnallisia, kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, puhumattakaan yksilön ja perheen hyvinvoinnista. Terveyserot syntyvät siitä, että aineelliset, tiedolliset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimavarat eivät jakaudu kaikille tasaisesti. Varhaisella puuttumisella pyritään näiden terveyserojen kaventamiseen vaikuttamalla niihin ryhmiin, joilla on eniten terveysriskejä, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Terveyden edistäminen onnistuu vasta kun nähdään huono-osaisuuteen liittyvät riskit ja asenteet, sekä huolehditaan tasa-arvoisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006a; STM 2008a.) Kirurgisen vuodeosaston hoitajat haastetaan vastaamaan terveyden edistämisen haasteisiin, sillä potilaiden traumojen taustalla on usein terveyttä uhkaavia riskitekijöitä, esimerkiksi alkoholin suurkulutusta. Sairaanhoitajan on tunnettava päihteidenkäyttöön liittyvät oireet ja niiden hoitaminen sekä hallittava liitännäissairauksien hoito. Päihteidenkäyttäjä on tarvittaessa osattava ohjata jatkohoitoon kunnan-, yksityisen- tai kolmannen sektorin palveluihin. (Havio & Holmberg 2009.) Kirurgisen hoitotyön tarkoitus on sairauksien parantaminen, kärsimysten lievittäminen ja terveyden edistäminen, joten sairaanhoitajan on osattava hoitaa murtuneen jalan lisäksi myös taustalla olevaa riskikäyttäytymistä. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, 16 24; Pyykkö 2009.) Opinnäytetyön aihe valittiin päihdetyön ajankohtaisuuden ja merkittävyyden vuoksi. Useat tahot eri toimintaohjelmineen ovat tarttuneet kasvavaan päihdeongelmaan, eikä sairaanhoitajan merkitystä toimintaohjelmien ja varhaisen puuttumisen toteuttajana voida vähätellä. Moniammatillinen yhteistyö eri instanssien välillä on tarkoituksenmukaista.

7 7 AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on WHO:n (World Health Organisation) kehittämä yksinkertainen strukturoitu lomaketesti liiallisen alkoholinkäytön seulontaan. AUDITtia on testattu Suomen perusterveydenhuollon kentällä, mutta ei erikoissairaanhoidossa. AUDIT on luotettava ja tehokas menetelmä riskikulutuksen tunnistamisessa, mutta sen käyttöönotossa on ollut ongelmia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käyttöönottotilanteista. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa AUDIT- testin käyttöön liittyvistä tekijöistä, alkoholiin liittyvän ohjauksen toteutuksesta sekä kirjaamisesta kirurgisella vuodeosastolla. Tutkimustulosten avulla voidaan laatia suositus kirurgiselle vuodeosastolle AUDIT-testin käytöstä varhaisen puutumisen välineenä alkoholin riskikäytön vähentämiseksi. Opinnäytetyön hakusanoina käytimme: Alcohol, AUDIT, validation of AUDIT, miniintervention, brief intervention, mini-interventio, alkoholi ja terveydenhuolto, riskikulutus, suurkulutus, terveyden edistäminen, varhainen puuttuminen. Kirjallisuushakuja tehtiin Google ja Google scholar, Cochrane, Cinahl, Pubmed ja Ohtanen tietokannoista sekä Nelli-portaalista.

8 8 2 ALKOHOLIN SUURKULUTUS JA TERVEYS 2.1 Alkoholin suurkulutus Suomessa Suomessa liiallinen alkoholin käyttö on merkittävä terveysuhka. Alkoholin kulutus on Eurooppalaista keskitasoa, mutta runsas kertakulutus on keskeinen ongelma. Humalahakuisella juomisella on kansanterveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. (STM 2006a.) Arvion mukaan Suomessa on alkoholin suurkuluttajaa. Noin joka viides mies- ja joka neljästoista naispotilas on alkoholin suurkuluttaja. Suurin osa alkoholin suurkuluttajista on työikäisiä. Tilastokeskuksen mukaan alkoholista johtuvat syyt olivat työikäisten yleisin kuolinsyy vuonna (Tilastokeskus 2007.) Alkoholin suurkulutus ja muut epäterveelliset elintavat ovat yleisempiä alemmissa sosiaalisissa asemissa, kuin ylemmissä sosiaalisissa asemissa olevilla (Lahelma, Rahkonen, Koskinen, Martelin & Palosuo 2007, 25). Terveyserot syntyvät monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, sillä aineelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset voimavarat eivät jakaudu yhteiskunnassa tasan. Sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja voidaan vähentää yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä ja toimilla. (STM 2008a.) Alkoholin suurkulutus tarkoittaa riskikulutusrajan ylittymistä säännöllisessä alkoholin käytössä. Miesten riskikulutuksen rajana pidetään 24 annosta ja naisten 16 alkoholiannosta viikossa. Kertakäytön ylärajana on miehillä seitsemän annosta ja naisilla viisi. Yksi annos sisältää 12g alkoholia ja voi olla esimerkiksi yksi pullo olutta. Suomessa miesten riskiraja on 40 g/vrk ja naisilla 20 g/vrk, mutta jo 25 g vuorokausiannos lisää sairastumisvaaraa. (Käypä hoito 2005.) Matkustajatuonnin vapautumisesta aiheutuvat paineet alkoholiveron ja hintatason alentamiseen pahentavat alkoholiongelmaa Suomessa. Alkoholin kulutuksen kasvu ja alkoholin aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen lisääntyminen kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. (Käypä hoito 2005; STM 2001.) Alkoholin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat satoja miljoonia euroja ja näistä kustannuksista iso osa näkyy terveydenhuollon menoissa (Mellin, Vihmo & Österberg 2006, 3).

9 9 2.2 Alkoholipoliittisia ohjelmia Suomessa Alkoholipolitiikalla tarkoitetaan sellaisia julkisen vallan toimia, joilla pyritään ehkäisemään sosiaalisia, terveydellisiä sekä yhteiskunnallisia alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkoholipoliitisia keinoja ovat alkoholin verotuksen nostaminen, alkoholin mainonnan rajoittaminen, alkoholin vähittäismyynnin monopolisoiminen, alkoholijuomien myyntiaikojen rajoittaminen, rattijuopumuksen vastaisen työn tehostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen tehostaminen. Alkoholipolitiikan toimintatavoista merkittäviä tämän opinnäytetyön kannalta on varhaisen puutumisen vakiinnuttaminen pysyväksi toimintamalliksi sekä ehkäisevän päihdetyön tehostaminen. Ehkäisemällä alkoholihaittoja saavutetaan kustannussäästöjä sekä lisätään hyvinvointia. (STM 2008a.) Suomessa on useita ohjelmia, jotka pyrkivät alkoholinkäytön vähentämiseen. Vuonna 2004 aloitetut hankkeet vastaavat vero- ja tuontimuutoksista johtuvaan alkoholin kulutuksen kasvuun. Alkoholin suurkulutuksen ehkäisyä on tutkittu pitkään, mutta tieteellisestä näytöstä huolimatta toiminta on juurtunut terveydenhuoltoon toivottua hitaammin. Hankkeiden tavoitteina on alkoholin käytön kysymisen ja miniintervention juurtuminen osaksi terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa. (Aalto ym. 2008, 1.) Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma tavoittelee työ- ja toimintakyvyn, terveyden, sairastavuuden ja kuolleisuuden välisten erojen kaventamista eri sosioekonomisissa väestöryhmissä. Yksi terveellisten elintapojen tukemiseen liittyvä toimenpide koskee alkoholihaittojen vähentämistä. Alkoholiveron korotuksen lisäksi kuntien tulee järjestää päihdepalvelut osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sovittaa muut sosiaali- ja terveyspalvelut päihdepalvelujen kanssa saumattomasti yhteen. (STM 2008b, 17 18; ) Hallituksen vuonna 2003 käynnistämä alkoholiohjelma jatkuu vuosina Alkoholiohjelma tähtää alkoholihaittojen vähenemiseen ja ehkäisyyn. Sen erityisenä tavoitteena on vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille, vähentää alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia ongelmia sekä kääntää laskuun alkoholijuomien kokonaiskulutus. (STM 2008a.) Terveys 2015-

10 10 ohjelman tavoitteena on muun muassa alentaa nuorten työikäisten miesten vapaa-aikaan ja alkoholin käyttöön liittyvien väkivaltaisten kuolemien ja tapaturmien määrää (STM 2001). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE tavoittelee osallisuuden lisääntymistä ja syrjäytymisen vähenemistä, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntymistä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paranemista ja alueellisten erojen vähentymistä (STM 2009). 2.3 Alkoholin vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Pitkään jatkunut alkoholin käyttö vaikuttaa elintoimintoihin, psyykkiseen tasapainoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Alkoholi aiheuttaa ääreishermostovaurioita, mahavaivoja, maksasairauksia, kohonnutta verenpainetta, sydänlihassairauksia ja pikkuaivojen surkastumista. Suurkulutus kasvattaa aivoverenvuodon sekä useiden syöpien riskiä. Alkoholin suurkulutuksesta varhaisvaiheessa aiheutuvia fyysisiä haittoja voivat olla nopea, epäsäännöllinen sydämen syke, eteisvärinä, kohonnut verenpaine, lihastoiminnan liikavilkkaus ja hikoilu. (Käypä hoito 2005.) Alkoholi voi olla taustalla sukupuolielämän häiriöiden kohdalla (Seppä 2003, 60). Vuonna 2003 somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojakson 7482: n päädiagnoosin kuten murtuman taustalla, oli suora yhteys alkoholiin. Hoitopäiviä, joissa alkoholi oli taustalla, kertyi Sairauden taustalla vaikuttavan alkoholin aiheuttamia hoitojaksoja oli Vuonna 2003 alkoholin yhteyteen liittyviä somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksia on laskettu olevan 16,4 miljoonaa euroa. (Mellin, Vihmo & Österberg 2006, 13.) Alkoholin kertakulutusrajojen ylittäminen altistaa tapaturmille. Viikoittaisten riskirajojen ylitys kasvattaa riskiä saada fyysisiä ja psyykkisiä oireita, pahentaa sairauksia ja aiheuttaa alkoholiriippuvuutta. (Seppä 2003, 57.) Alkoholiriippuvuudelle eli alkoholismille on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista.

11 11 Alkoholismiin liittyy usein riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kasvanut ja vieroitusoireita ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä. Alkoholin aiheuttamat psyykkiset haitat ilmenevät ahdistuksena, levottomuutena ja masennuksena. (Huttunen 2008; Käypä hoito 2005.) Alkoholin käytön vaikutukset eivät ulotu pelkästään fyysisiin tai psyykkisiin oireisiin, vaan myös sosiaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin. Alkoholin liiallinen käyttö aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. (Holopainen 2003, 265.) Aikuisiän terveyskäyttäytyminen juontaa juurensa nykyisiä elinoloja ja sosiaalista asemaa edeltäviin elämänvaiheisiin yksilöä ja koko perhettä koskettaen. Huonoille sosiaalisille elinoloille altistuminen lapsuudessa tai niistä seuranneet elinolot aikuisuudessa voivat johtaa heikentyneeseen terveydentilaan ja terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen. Ongelma on laaja-alainen, sillä lapsuuden elinolot ja huonot sosiaaliset suhteet ennustavat nuorten aikuisten alkoholin suurkulutusta. (Kestilä 2008, 7-8; Niemelä 2008, 4.) 2.4 Alkoholin riskikuluttajan tunnistaminen terveydenhuollossa Vuonna 2007 julkaistussa Varhaisvaiheen päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa - alkoholin suurkulutus hoitotyön haasteena - tutkimuksessa selvitettiin miten hoitajat tunnistavat työssään alkoholin suurkuluttajan. Lisäksi selvitettiin, mitä menetelmiä ja työvälineitä hoitajat käytettävät ja mitä he tekevät kun alkoholin suurkuluttaja on tunnistettu. Tutkimustulosten mukaan alkoholin suurkulutusta arvioitiin muun muassa alkoholin hajun avulla ja ulkoisen habituksen perusteella. Tunnistamisessa käytettiin psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen voinnin havainnointia. Hoitajan kokemus ja vaisto auttoivat tunnistamaan alkoholin suurkuluttajan. Henkilökunnan mielestä tunnistamista vaikeuttivat muun muassa kohtaamistilanteen lyhyys, osaamisen puute sekä oman roolin epäselvyys. Tutkimukseen osallistuvat hoitajat tunnistivat suurkuluttajia pitkälti ulkoisten tunnusmerkkien avulla. Huonosti hoidettu ihottuma, turpeat korvasylkirauhaset, rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia saattavat olla varhaisvaiheen suurkuluttajan ulkoisia tunnusmerkkejä. Alkoholin riskikulutus ei kuitenkaan aina näy ulospäin varhaisessa vaiheessa. (Behm, Pietilä & Kankkunen 2007; Käypä hoito 2005.)

12 12 Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus voi olla paras suurkulutuksen mittari nuorilla työikäisillä vammapotilailla. Alkoholismidiagnoosi on todennäköinen, jos potilaan veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus on vastaanottotilanteessa yli 1, jos alkoholipitoisuudeksi todetaan yli 3 tai jos pitoisuus on ollut yli 1.5 ilman päihtymyksen merkkejä. Punasolujen keskitilavuus (MCV) seerumin glutamyylitransferaasi (GT) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) ovat merkkejä alkoholin suurkulutuksesta. MCV:n on todettu olevan suurentunut %: lla alkoholiongelmaisista, mutta varhaisessa vaiheessa suurkulutuksen toteamisessa MCV ei ole yhtä herkkä kuin GT tai CDT. Noin 70 %:ia suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin suurkulutuksella. CDT toteaa herkästi alkoholismin, mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa se on herkkyydeltään vain GT:n veroinen (noin 30 %: ia). CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholismin toteamisessa ja yhtä huonoja suurkulutuksen varhaisessa toteamisessa. Laboratoriokokeissa alkoholismi näkyy herkästi, mutta suurkulutuksen varhaisen vaiheen tunnistamisessa niiden merkitys on vähäinen. (Käypä hoito 2005.)

13 13 3 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN KIRURGISESSA HOITOTYÖSSÄ Voidaan olettaa, että kuten tehohoitopotilaiden, myös kirurgisten potilaiden sairauksien taustalta löytyy terveyden syntymistä, turvaamista ja ylläpitämistä uhkaavia riskitekijöitä. Potilaiden elintavat, valinnat, arjen olosuhteissa ja vuorovaikutuksessa tapahtuneet muutokset sekä syrjäytyminen voivat aiheuttaa näitä riskitekijöitä. Nämä tekijät aiheuttavat elintoimintoja uhkaavia sairauksia, altistavat mielenterveysongelmille ja erilaisille elämän kriiseille, lisäävät tapaturmariskiä ja itsetuhoista käyttäytymistä. (Pyykkö 2009.) Alkoholin käytön on todettu olevan merkittävästi altistava tekijä tapaturmille, ja varsinkin humalahakuinen juominen ja runsas kertajuominen lisäävät tapaturmien yleisyyttä. Noin puolet kaikista aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena ja lähes yhtä suurella määrällä vamman saaneista on päihdetaustaa. (Impinen, Lunetta & Lounamaa 2008; Kiiskinen, Vehko, Martikainen, Natunen & Aromaa 2008, 30; 37.) Kirurgisessa hoitotyössä toteutettu alkoholin käytön varhainen puuttuminen tarkoittaa ongelmiin puuttumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tai ennaltaehkäisevästi, ennen kuin ongelmat ovat suuria. Alkoholin varhaiseen riskikulutukseen puuttumisen tulisi olla näyttöön perustuvaa. Pelkkä hyväksi havaittu toimintamalli ei riitä, vaan on osattava etsiä parasta ja ajankohtaisinta, alkoholin riskikulutusta koskevaa tutkimustietoa ja pystyttävä arvioimaan sen soveltuvuutta ja merkitystä omassa työssä. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186; STM 2003, 14; 36, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Kirurgisen hoitotyön tarkoituksena on pyrkiä edistämään ihmisen terveyttä, parantamaan sairauksia ja lievittämään kärsimyksiä. Terveyden edistäminen kirurgisessa hoitotyössä sisältää hoidon ja kuntoutuksen lisäksi terveyden ylläpidon ja terveysriskien ehkäisyn. Varhaisella puuttumisella ja ohjauksella voidaan vaikuttaa terveysriskejä aiheuttaviin elämäntapoihin. (Hallila 1999, 12; Pyykkö 2009.) Laadukas ohjaus ei ole ainoastaan sairaudenhoitoa, vaan potilaan hoitamista kokonaisvaltaisesti. Ohjauksen tavoitteena on esimerkiksi tapaturman hoidon ja kuntoutuksen lisäksi asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen edistäminen sekä selviytymiskyvyn ja

14 14 elämänlaadun parantaminen. (Kääriäinen 2007, 109; 122.) Sairaanhoitajan ammatillisuuteen kuuluu omistautuminen väestön laadukkaalle terveyden edistämiselle, terveyshaittojen ehkäisemiselle sekä sairauksien hoidolle. Alkoholin käytön varhainen puuttuminen, alkoholihaittojen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus kuuluvat sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin. (Havio & Holmberg 2009.) Jokaisen sairaanhoitajan osaamiseen kuuluu näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttaminen.. (Ahonen, Karjalainen-Jurvelin, Ora-Hyytiäinen, Rajalahti & Saranto 2007, 186.)

15 15 4 VARHAINEN PUUTTUMINEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN 4.1 Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen Suomessa Alkoholiongelmien ehkäisyä, varhaista toteamista ja varhaista puuttumista terveydenhuollossa on tärkeää lisätä (STM 2008a). Alkoholin käytöstä pitäisi kysyä rutiininomaisesti ja sen tulisi olla osa asiakastyötä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Mikäli alkoholi otetaan puheeksi vain niiden kanssa, joita todennäköisimmin pidetään alkoholiongelmaisina, jää suurin osa liikaa juovista varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämisen ulottumattomiin. Monet reilusti riskikulutuksen rajan ylittävät olevat eivät ole tietoisia, että omat juomatottumukset ylittävät suurkulutuksen rajan. (Aalto 2001, 65 66; Babor, Higgins- Biddle, Saunders & Monteiro 2001, 14, 23.) Terveyden edistäminen on toiminnan ja osaamisen alue yhteiskuntapolitiikassamme, jossa pääarvona ja tavoitteena on väestön terveyden lisääminen ja terveyserojen kaventaminen. Terveyden edistäminen on siis yhteiskuntapolitiikkaa, jossa julkinen valta ja kansalaisjärjestöt sitoutuvat kaikessa toiminnassaan edistämään terveyttä. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 14; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008.) Runsas alkoholin käyttö on kansanterveydellinen uhka, jonka vuoksi tarvitaan alkoholin käytön varhaista puuttumista. Varhaista puuttumista voidaan toteuttaa mini-intervention avulla. Mini-interventio tässä opinnäytetyössä tarkoittaa keinoa, millä pyritään tunnistamaan potilaan runsas alkoholin käyttö jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja antamaan ohjausta siinä vaiheessa, kun alkoholin aiheuttamia haittoja ei vielä ilmene. Pääosa suomalaisesta väestöstä käyttää vuosittain perusterveydenhuollon palveluja. Terveyden edistämistä ajatellen alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja alkoholisairauksien ehkäisyä voidaan toteuttaa laajasti kysymällä jokaiselta aikuisasiakkaalta hänen alkoholin käytöstään. (Aalto ym. 2008, 13; 21.) Terveyden edistämistä ajatellen, alkoholin käyttöön puuttuminen varhaisessa vaiheessa ei ole kuitenkaan itsestään selvää tai helppoa. Työterveyslaitoksen tutkimustulosten johtopäätöksissä esitettiin, että vuoden 2003 kyselyssä, vajaalta puolelta vastaajista ei oltu kysytty lainkaan alkoholin käytöstä. Vuonna 2006 vajaa kolmannes vastaajista

16 16 kertoi, että alkoholin käyttöä ei oltu koskaan otettu puheeksi. Kumpanakin vuonna alkoholin käyttöä oli tiedusteltu noin neljänneltä vastaajista. Johtopäätöksistä käy myös ilmi, että neuvontamateriaali kiinnostaa asiakkaita. (Husman 2008, 4; 8.) Aallon (2001) laajan suomalaisessa perusterveydenhuollossa tekemän tutkimuksen mukaan pienimuotoisella neuvonnalla on yhtä hyvä vaikutus kuin mini-interventiolla. (Aalto 2001, 10.) 4.2 AUDIT - väline varhaiseen puuttumiseen AUDIT on Maailman terveysjärjestön (World Health Organisation, WHO) kehittämä yksinkertainen strukturoitu lomaketesti liiallisen ja haitallisen alkoholinkäytön sekä alkoholiriippuvuuden seulontaan ja tunnistamiseen. Varhaisen suurkulutuksen toteamiseksi AUDIT- testi on suositeltavin mittari (Duodecim 2006). AUDITin avulla alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen mahdollistuu ja alkoholin aiheuttavat haitat vähenevät. (Babor ym. 2001, 5.) AUDIT-testistä saadun pistemäärän virheellinenkään tulos ei johda kalliisiin tutkimuksiin, vaan lyhyeen keskusteluun alkoholin käytöstä (Kaarne 2008, 2535). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän mukaan strukturoidut kyselyt sopivat hyvin haastattelun tueksi, kun pyritään selvittämään alkoholiin liittyviä ongelmia (Käypä hoito 2005). AUDIT on lomake, joka sisältää kymmenen henkilökohtaista kysymystä koskien potilaan alkoholin käyttöä. AUDITin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan alkoholin kulutusta, alkoholin aiheuttamia haittoja ja riippuvuutta. Kyselylomakkeen kolme ensimmäistä kysymystä mittaavat juomistiheyttä, määrää ja runsaan juomisen tiheyttä. Kolme seuraavaa kysymystä selvittävät riippuvuusoireita, jotka ovat heikentynyt juomisen hallinta, juomisen merkityksen kasvu ja krapulajuominen. Neljä viimeistä kysymystä mittaavat runsaan kertakäytön haittoja, jotka ovat syyllisyys juomisesta, tajunnan menetys, alkoholiin liittyvät tapaturmat ja lähipiirin huolestuminen juomisesta. (Babor ym. 2001, )

17 17 AUDIT voidaan toteuttaa suullisesti haastattelemalla potilas tai antaa hänen itse täyttää AUDIT-testi. Haastattelutilanne mahdollistaa yksilöllisen palautteen antamisen sekä ohjauksen. Itse täytettynä lomakkeen voi täyttää useampi potilas samanaikaisesti. (Babor ym. 2001, 16.) AUDIT on osoittanut parhaimmaksi yhtenäiseksi mittariksi naisille, miehille, nuorille ja iäkkäille. Eniten tutkimusnäyttöä sen toimivuudesta on ollut työikäisten parissa. AUDITtia voidaan käyttää kymmenen, kolmen tai yhden kysymyksen versiona. Kymmenen kysymyksen AUDIT on näytönastekatsauksen mukaan näytön tasoa A, joka tarkoittaa sitä, että AUDITin taustalla on useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia samansuuntaisilla tuloksilla. Varhaisen suurkulutuksen havaitsemiseksi kymmenen kysymyksen AUDIT on toimivin malli, joka toimii parhaiten kokonaan täytettynä. Kymmenen kysymyksen AUDITissa kahdeksan pistettä saanut henkilö on jo riskikuluttaja. Miehille voidaan käyttää kolmea ensimmäistä kysymystä, jolloin riskikulutuksen raja on viisi pistettä. AUDITtia voi myös kiiretilanteessa käyttää kysymällä humalajuomista kartoittava kolmas kysymys, joka antaa jonkin verran lisätietoa alkoholin riskikäytöstä. Tuolloin riskikulutuksen raja on kolme pistettä. (Duodecim 2006; Käypä hoito 2004a; Käypä hoito 2004b; Käypä hoito 2005.) AUDIT-lomakkeen testauksen ja tutkimuksen jälkeen siitä on julkaistu yli 50 tutkimusta. AUDITtia on testattu perusterveydenhuollossa, ei niinkään erikoissairaanhoidon puolella. AUDITin käyttöönotossa on havaittu ongelmia. Ongelmat liittyvät usein työntekijöiden asenteisiin ja ennakkoluuloihin alkoholiongelmaisen auttamisen mahdottomuudesta. Seulontaohjelmat ja miniinterventiot saatetaan kokea hankaliksi ja tuloksettomiksi, jos ajatellaan, ettei alkoholiongelmaisia voida auttaa, elleivät he vajoa pohjalle tai hakeudu itse hoitoon raitistuakseen. Tämä rajaa ulkopuolelleen ne, jotka ovat riskikuluttajia ja tarvitsisivat asiaan puuttumista. (Babor ym. 2001, ) Heilala (2007) on tutkinut mini-intervention soveltuvuutta Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Hän selvitti miten sairaanhoitajat kokivat alkoholin miniintervention hyödyllisyyden yhteispäivystyksessä. Tutkimustuloksissa todettiin, että mini-interventio sopii hyvin sairaanhoitajan työvälineeksi päivystyksessä. Mini-

18 18 interventio vie hyvin vähän työaikaa ja sen voi tehdä potilaan muun haastattelun yhteydessä. Sairaanhoitajat kokivat mini-intervention toteuttamisen helpoksi ja potilaat suhtautuivat alkoholista kysymiseen positiivisesti. (Heilala 2007, 4; 47; 60.) Behm, Pietilä ja Kankkunen (2007) tutkivat erään suomalaisen kaupungin terveyskeskuksen avovastaanottojen, työterveyshuollon, neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien (N=56) suurkuluttajan tunnistamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. AUDIT-testi oli käytössä arvioinnin menetelmänä ja hoitajat pitivät Auditpa keskustelun herättäjänä ja yhteistyön välineenä. AUDIT- testi ei saanut pelkkää kiitosta vaan siihen suhtauduttiin kriittisesti, sillä kokemuksen ja seurantatietojen mukaan asiakkaiden alkoholin käyttö oli kohtuullista. Suurkulutuksen tunnistamisen jälkeen käytettyjä työvälineitä olivat puheeksi ottaminen, tietoisuuden lisääminen riskeistä, muutoksen suunnittelu ja asiakkaan oman vastuun korostaminen. Apuna käytettiin esimerkiksi kirjallista AUDIT-testiä ja annostaulukkoja. (Behm, Pietilä & Kankkunen 2007.) AUDIT- testi alkoholinkäytön varhaisen puuttumisen välineenä kirurgisessa hoitotyössä vaatii menetelmän arviointia. Terveydenhuollon menetelmillä tarkoitetaan kaikkia terveyttä ylläpitäviä ja suojelevia toimintatapoja ja järjestelmiä. Menetelmien arviointi tutkii näiden terveydenhuollon menetelmien kehittymisen, leviämisen ja käytön edellytyksiä sekä niistä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia, eettisiä ja taloudellisia vaikutuksia. AUDIT- testin tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta on runsaasti tutkimusnäyttöä. Pelkkä tutkimustieto ei kuitenkaan riitä, jos käytännöt pysyvät entisellään. Tiedon välittämisen tavoitteena on menetelmän arviointitiedon siirtyminen käytäntöön. AUDIT-testin suurin ongelma on ollut sen käyttöönotto. (Mäkelä, Kaila, Lampe & Teikari 2007, 11) 4.3 AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään Alkoholin käytön ja AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään on perusteltua, sillä kirjaamisen avulla muun muassa näyttöön perustuva hoitotyö tulee näkyväksi. Hoitotyön kirjaamisessa tulee näkyviin se, minkälaiseen tietoon hoitotyön päätökset perustuvat ja mitä hoitotyön keinoilla on saatu aikaan. Potilaan vamman tai sairauden

19 19 lisäksi on tärkeä kartoittaa potilaan elämäntilanne ja sairauden takana vaikuttavat muut asiat. Alkoholin käytöstä kysymättä jättäminen ja alkoholin käytön kirjaamatta jättäminen voi johtaa siihen, että potilaan moniammatillinen ja kokonaisvaltainen hoitotyö kärsii tai ei toteudu ollenkaan. Mitä tarkemmin hoitotyön tarpeet pystytään erottelemaan, sitä paremmin kyetään kehittämään hoitotyön auttamismenetelmiä ja osoittamaan hoitotyön vaikuttavuutta. Kirurgisessa hoitotyössä voi olla kaksi saman lääketieteellisen diagnoosin ja toimenpidenumeron omaavaa potilasta, mutta he voivat tulla tyystin erilaisista taustoista. Toisella potilaalla voi olla aktiivinen ja mielekäs elämä, toisen elämä voi olla täynnä huono-osaisuutta ja siitä johtuvaa alkoholin runsasta käyttöä. Heidän lääketieteellinen diagnoosinsa voi olla sama, mutta hoitotyön suunnitelma on eri. (Hallila 2005, 12; Hallila & Graeffe 2005, 62, 71; Pyykkö 2007, 68; Suhonen 2005, 42.) AUDITin kirjaaminen potilastietojärjestelmään on mahdollista tulevaisuudessa, sillä hoitotyön dokumentointi tulee saamaan Suomessa yhtenäisen luokituksen. Yhtenäisten luokitusten ja yhtenäisten tallennusmallien avulla saadaan kerättyä vertailukelpoista tietoa hoitotyön kuvaamiseksi ja laadun mittaamiseksi. Suomalaisen hoitotyön luokitus eli FinCC muodostuu hoidon tarveluokituksesta, toimintoluokituksesta ja hoidon tuloksen tilan luokituksesta. Hoitotyön kirjaaminen tapahtuu käyttämällä hoitotyön sisältöalueita eli komponentteja ja niiden pää- ja alaluokkia. FinCC: ssä terveysongelmat on määritelty hoitotyön sisältöalueittain tarkasti luokittelemalla joten ne ovat hyvin mitattavissa. (Junttila 2007, 6; Liljamo, Kaakinen & Ensio 2008, 4.) Alkoholin käyttö määritellään FinCC: ssä terveyskäyttäytymiseen ja tarkemmin terveyden edistämiseen liittyviin osatekijöihin. Potilaalla voi olla hoidon tarvetta aiheuttava ongelma päihteiden väärinkäytössä ja päihdekäyttäytymisen hallintaan liittyvässä päätöksenteossa. Hoitotyöllä kartoitetaan potilaan elintapoja, pyritään edistämään hoitoon sitoutumista ja terveyden edistämistä sekä annetaan niihin liittyvää ohjausta. (Liljamo, Kaakinen & Ensio 2008, 3; 19: 38.)

20 20 5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT- testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada tietoa AUDITin käyttöönottotilanteista, alkoholiin liittyvästä ohjauksesta sekä kirjaamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia suositus kirurgiselle vuodeosastolle AUDITin käytöstä varhaisen puuttumisen välineenä kirurgisessa hoitotyössä. Tutkimustehtävät Millaisia tekijöitä tulee huomioida AUDIT-testin käyttöönotossa kirurgisella vuodeosastolla? Miten alkoholin käyttöön liittyvä ohjaus on toteutettavissa kirurgisella vuodeosastolla? Miten alkoholin käyttöä koskevat tiedot tulisi kirjata potilastietojärjestelmään?

21 21 6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 6.1 Opinnäytetyön menetelmä ja aineiston keruu Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia AUDIT-testin käytöstä kirurgisen potilaan hoitotyössä. Tutkimus päätettiin tehdä määrällisenä kvantitatiivisena tutkimuksena. Tiedetään että AUDIT on validi mittari mutta käyttöönotossa on havaittu ongelmia. Käyttöönottotilanteita pystyttiin selvittämään parhaiten hoitajille suunnatun strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Näin saatiin laaja tutkimusaineisto lyhyessä ajassa. Tutkimuksen perusjoukon muodosti 44 kirurgisen vuodeosaston potilasta. Vapaaehtoiset sairaanhoitajat valikoivat potilaat tutkimukseen oman harkintansa mukaan. Tutkimuksen havaintoyksiköiksi muodostuivat toteutuneet AUDIT- testin käyttöönottotilanteet (N=43), joista yksi jäi pois epäluotettavuuden takia. Aineiston keruu tapahtui (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 184.) Sairaanhoitajat tekivät AUDIT- testin potilaalle haastattelemalla tai antamalla potilaan itse täyttää AUDIT-testi. AUDIT- testin jälkeen sairaanhoitajat vastasivat laatimaamme strukturoituun kyselylomakkeeseen. Strukturoitu kyselylomake tuottaa vastauksia, joita on helppo käsitellä ja analysoida tietokoneella. Kyselylomakkeella saatiin tietoa AUDIT- testin käyttöönottotilanteisiin liittyvistä kokemuksista. (Vilkka 2007, Hirsjärvi ym. 2007, 180; 190.) 6.2 Kyselylomakkeen laatiminen AUDIT-testi oli mahdollista ottaa käyttöön sellaisenaan. Opinnäytetyön aineiston keruuta varten ei ollut valmista sairaanhoitajille suunnattua kyselylomaketta, joten lomake laadittiin itse. Kysymykset pyrittiin laatimaan selkeiksi ja monimerkityksettömiksi. Lomaketta laatiessamme pidimme tärkeänä kysymysten määrää sekä lomakkeen täyttöön kuluvaa aikaa, jotta se ei muodostu esteeksi vastaajille. Kyselylomakkeeseen valittiin monivalintakysymyksiä, joista vastausvaihtoehto valitaan rastittamalla. Lomakkeeseen vastattiin valitsemalla yksi, kaksi tai useampi vastausvaihtoehto riippuen kysymyksestä. Kysymyksissä 4, 5 ja 11 oli mahdollisuus

22 22 vastata yhteen tai useampaan vastausvaihtoehtoon. Kysymyksissä 6-10 ja 13 15, sekä käytettiin vastausvaihtoehtoa En osaa sanoa, mikä ei pakota valitsemaan mitään annetuista vaihtoehdoista.. Kysymyksissä 4, 11 ja 16 esitettiin avoimet, tarkentavat kysymykset valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen, saadaksemme esiin vastauksia, joita emme ole osanneet etukäteen ajatella. Kysymyksessä 12, jossa kysyttiin potilaan saamaa AUDIT-pistemäärää, kirjattiin vastaus tyhjälle viivalle. Kysymyksissä 6-10, sekä käytettiin vastausvaihtoehtoa En osaa sanoa, mikä ei pakota valitsemaan mitään annetuista vaihtoehdoista. Tutkimuskirjallisuuden mukaan monet vastaajat käyttävät En osaa sanoa -vaihtoehtoa, jos sellainen on lomakkeessa. Monivalintakysymykset mahdollistavat vastausten mielekkään vertailun. Täsmällisiä asioita on kysyttävä yksinkertaisina kysymyksinä. Alkuun sijoitettiin yleisiä kysymyksiä AUDITista ja niiden jälkeen potilaskohtaisempia kysymyksiä sekä kysymyksiä kirjaamisesta. Loppuun sijoitettiin mielipidekysymyksiä AUDITin käyttöönottoon liittyen. Taustakysymyksiä kuten ikä tai koulutus ei kysytty, sillä kaikkien sairaanhoitajien tulisi hallita alkoholin käytön varhainen puuttuminen. (Havio & Holmberg 2009; Hirsjärvi ym. 2007, 190, 194, 198.) Lomakkeen kysymykset, sekä vastausvaihtoehdot laadittiin AUDITin käyttöä koskevien tutkimusten (LIITE 4) ja niistä saatujen tutkimustulosten sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden ja oppaiden pohjalta, sillä teoria on aina sovellettava juuri siihen kohteeseen, mitä ollaan tutkimassa (Vilkka 2007, 42). Kysymysten muotoilun tarkistamista ja korjaamista varten lomake oli arvioitavana kirurgisella vuodeosastolla sekä yhdellä hoitotyön asiantuntijalla, joka on tehnyt tutkimuksen mini-intervention soveltuvuudesta Oulun seudun yhteispäivystyksessä (Heilala 2007). Kyselylomaketta arvioitiin ja korjattiin vielä Oulun seudun ammattikorkeakouluun kuuluvan SPSSasiantuntijan kanssa, joka arvioi kyselylomakkeen sujuvuuden ja kysymysten loogisuuden ja ymmärrettävyyden. Kyselylomake sisälsi 18 kysymystä (LIITE 3), jotka oli jaoteltu potilaskohtaisiin kysymyksiin, kirjaamiseen liittyviin kysymyksiin ja käyttöönottoon liittyviin kysymyksiin. Tutkimuskysymyksiä varten mittarin kysymykset jaoteltiin taulukon 1 mukaisesti.

23 23 TAULUKKO 1 Tutkimustehtäviin vastaavat kyselylomakkeen kysymykset Tutkimustehtävät Kyselylomakkeen kysymykset 1. Millaisia tekijöitä tulee huomioida AUDIT-testin käyttöönotossa kirurgisella 1-5, 8, vuodeosastolla? 2. Miten alkoholin käyttöön liittyvä ohjaus on toteutettavissa kirurgisella 6-7, 9-12 vuodeosastolla? 3. Miten alkoholin käyttöä koskevat tiedot tulisi kirjata potilastietojärjestelmään? Hoitajien perehdytys Tutkimusten mukaan AUDIT- testin käyttöönotto vaatii suunnittelua, koulutusta, seurantaa ja palautetta, jotta sen toteuttaminen on tuloksellista. Koulutuksessa tulisi käydä läpi AUDITin merkitystä, edellytyksiä ja testilomakkeen käyttöä. Koulutuksen seurauksena sairaanhoitajat ymmärtävät AUDITin arvon ja ottavat sen mahdollisesti työvälineekseen. (Babor ym. 2001, 25.) Tätä opinnäytetyötä varten sairaanhoitajille annettiin perehdytystä alkoholin riskikäytöstä ja suurkulutuksesta, AUDIT- testistä sekä kyselylomakkeesta kolmen osastotunnin aikana. Perehdytyksessä käytiin läpi alkoholin aiheuttamia haittoja ja kansanterveydellisiä merkityksiä. Lisäksi esiteltiin alkoholipoliittisia ohjelmia, jotka tähtäävät muun muassa alkoholin riskikulutuksen vähentämiseen. Ohjausta annettiin AUDIT- testin täyttämiseen ja pisteiden laskuun sekä kyselylomakkeen täyttämiseen. Perehdytysten tavoitteina oli antaa tietoa AUDITin merkityksellisyydestä ja ajankohtaisuudesta ja sitä kautta motivoida henkilökuntaa osallistumaan AUDIT-testin käyttöönottotilanteisiin. Osastolle toimitettiin myös kirjallista materiaalia. Osastotunnilla antamamme perehdytyksen lisäksi kyselylomakkeisiin liitettiin saatekirje, jossa oli ohjeet kyselylomakkeeseen vastaamista varten kirjallisena. Perehdytyksiin osallistui osaston 24: sta sairaanhoitajasta noin puolet.

24 Aineiston analysointi Opinnäytetyön tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) 16.0 for Windows-ohjelmaa käyttäen. Palautetut kyselylomakkeet numeroitiin juoksevasti ennen taulukkoon syöttöä, tietojen tarkastamista ja mahdollista korjaamista varten. Havaintomatriisissa rivit muodostuivat havaintoyksiköistä eli AUDIT- testin käyttöönottotilanteista (N=43) ja sarakkeet muuttujista. Kysymyksistä 4, 5 ja 11 muodostettiin dummy - muuttujia. Dummy - muuttuja voi saada vain kaksi eri arvoa, jotka on koodattu nollaksi ja yhdeksi. Tyypillinen esimerkki dummy - muuttujasta on vastaajan sukupuoli, mutta tämän opinnäytetyön kohdalla sitä käytettiin kysymyksissä, joissa sai valita useita vastausvaihtoehtoja. Kukin vastausvaihtoehto sai arvon nolla ja yksi, joista valittiin yksi jos vastaaja oli valinnut sen vastausvaihtoehdon ja nolla jos vaihtoehtoa ei ollut valittu. (Borg, Paaso, Mattila & Sivonen.) Aineistosta laskettiin prosenttijakaumat ja frekvenssijakaumat. Muuttujien välisiä riippuvuuksia tutkittiin ristiintaulukoinnilla kysymysten 1 ja 3 välillä, sekä kysymysten 5 ja 2 välillä. 6.5 Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyölle anottiin lupa (LIITE 6) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja sen myönsi kirurgian hallinto ylihoitaja. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä (LIITE 5) tehtiin kirurgisen vuodeosaston osastonhoitajan kanssa. Sairaanhoitajien valikoituminen opinnäytetyön asiantuntijoiksi perustui vapaaehtoisuuteen, samoin AUDITin tekeminen potilaalle. Osallistuminen tulkittiin suostumiseksi. Saatekirjeissä korostettiin, että osallistuneiden sairaanhoitajien ja heidän potilaidensa nimettömyys säilyy, sillä tunnistetietoja emme pyytäneet missään vaiheessa. Sairaanhoitajilta saadut vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti ja ne olivat vain opinnäytetyön tekijöiden käytössä vastausten analysoinnin ajan. Kyselylomakkeet hävitettiin opinnäytetyön valmistuttua. Osallistuneet tietävät, että toimitamme osastolle valmistuneen opinnäytetyön. (Vilkka 2007, 91.)

25 25 Opinnäytetyöstä saadut tulokset esitettiin totuudenmukaisesti ja avoimesti. Tulokset on saatu puolueettomasti eikä opinnäytetyön tuloksia vääristelty eikä epäsopivia vastausvaihtoehtoja jätetty käyttämättä. (Vilkka 2007, 154.)

26 26 7 OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSTULOKSET 7.1 AUDITin käyttöönottoon liittyvät tekijät kirurgisella vuodeosastolla Yleisimmin potilaan riskikulutus tunnistettiin ulkoisesta olemuksesta (98 %) ja fyysisistä oireista (79 %). AUDIT-testin perusteella potilaan riskikulutuksen tunnisti vain noin joka seitsemäs (14 %). (KUVIO 1) KUVIO 1: Alkoholin riskikuluttajan tunnistamiseen liittyvät tekijät (n=43)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ HAARTMANIN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA

AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ HAARTMANIN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA AUDIT-TESTIN KÄYTTÖ HAARTMANIN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA Sasu Nylund ja Tommi Siikanen Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) 2 TIIVISTELMÄ Nylund,

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Valtakunnalliset Päihdepäivät XVII 15.-16.9.2010 Esitelmän sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taustaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot