Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys"

Transkriptio

1 Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys

2 Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Vesilaitosyhdistyksen organisaatio Edunvalvonta Yleistä Edustusvuosi Muille kuin jäsenille annetut lausunnot Edustukset Kehittäminen Yleistä Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Muut kehittämishankkeet Koulutus Vesihuoltopäivät Jäsenpalvelut Yleistä Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Viestintä Julkaisut Kunniamaininnat Numeroidut ansiomerkit Ansiomerkit Vesilaitosyhdistyksen stipendit Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase Jäsenkunta Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 26

3 1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toiminta vuonna 2013 oli tavanomaisen aktiivista ja ainakin minun mielestäni tuloksiltaan onnistunutta. Vesihuoltoalalla vuosi oli suhteellisen yllätyksetön, mutta tapahtumia ja pieniä muutoksia toki riitti kaiken vuotta. Toimialalla elettiin koko vuoden odottavissa tunnelmissa vesihuoltolainsäädännön muutosten suhteen. Muita alaa koskevia ja sivuavia lainsäädäntömuutoksia vuoden aikana sen sijaan valmisteltiin ja tuli voimaan useita. Yhdistyksen oma toiminta ja sen kehittäminen jatkui jo vuonna 2010 käynnistetyn strategiatyön linjausten mukaisesti. Vuoden 2013 aikana toimintaa arvioitiin erityisesti koulutustoiminnan osalta. Edunvalvonnan ja kehittämisen osalta jatkettiin aiemmin suunniteltuja strategisia toimenpiteitä. Jäsenpalvelujen ja viestinnän osalta kehittämistoimenpiteitä pohditaan tulevina vuosina. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 292. Jäsenmäärä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä kuntaliitosten myötä tapahtuneiden laitosten yhdistymisten takia. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 142. Yhteistoimintajäsenten määrässä tapahtui jonkin verran vähenemistä, mikä heijastanee viime vuosien tiukentunutta yleistä taloustilannetta. Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen oli siis edelleen käynnissä toimintavuoden päättyessä. Vuoden 2013 alkupuolella vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevat lakiehdotukset olivat lausuntokierroksella. Vuoden 2014 alussa niitä koskeva hallituksen esitys meni viimein eduskunnan käsittelyyn. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EUREAU:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa oli edelleen tiivistä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan uudistamista jatkettiin vuonna Kehittämisrahaston rahoittamiseen osallistuvat nykyisin kaikki yhdistyksen jäsenlaitokset. Kehittämishankkeet jaetaan nykyisin ns. laitoslähtöisiin hankkeisiin ja yleisen haun hankkeisiin. Vuonna 2012 tehdyn kehittämistarveselvityksen pohjalta selkeytettiin kehittämishankkeiden painopistealueita. Vuoden 2013 aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja oppaita ja ohjeita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hallinnointia pyritään parantamaan vuoden 2013 aikana käyttöön otetun uuden järjestörekisterin avulla. Siihen liittyvä hankehallintaosio otetaan käyttöön vuoden 2014 puolella. VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2013 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Koulutustoiminnan kehittämistä osana strategiatyön toimeenpanoa pohdittiin vuoden 2013 aikana. Tuloksena syntyi koulutustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille Oman koulutuksen ohella VVY oli aktiivisesti mukana jo kolmatta kertaa järjestetyssä vesihuoltoalan johtamisvalmiuksia kehittävässä VETO täydennyskoulutusohjelmassa. Valtakunnalliset Vesihuolto 2013 päivät ja Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely järjestettiin Jyväskylässä ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille mm. aktiivisen viestintäverkoston kautta. VVY osallistui syksyllä 2013 Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Vesihuol- lon merkitystä tuotiin yleisön tietoisuuteen uudella Hanaa!-tietoteoksella, jonka VVY julkaisi keväällä Yhdistyksen taloudellinen tulos muodostui hieman suunniteltua huonommaksi, mutta tase on edelleen vakaalla pohjalla. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3

4 2. Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2013 oli koko maassa harvinaisen lämmin. Vuosisadanta oli maan itäosasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella keskimääräinen tai sitä suurempi, mutta maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa sadetta kertyi tavallista vähemmän. Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin laaja-alaisia myrskyjä sattui kolme marrasjoulukuussa. Eino, Oskari ja Seija myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Vesivuosi 2013 oli vaihteleva. Kuiva kesä laski pohjaveden pintoja ja ne olivat loppukesästä pitkälle syksyyn saakka suuressa osassa maata cm ja maan pohjoisosissa cm alle keskiarvon. Vuoden lopussa pinnankorkeudet nousivat leudon sään vuoksi maan eteläja keskiosissa, mutta pohjoisessa pohjavedet jäivät 5 60 cm alle ajankohdan keskiarvon. Ilmastonmuutoksen tuomat äärevät sääolosuhteet haastavat vesihuoltotoiminnan. Tulvat, myrskyt ja pitkät kuivuusjaksot vaativat vesihuoltolaitoksilta huolellista varautumista. Pinta- ja pohjavesivarojen vaihteleva muodostuminen ja varastoituminen olivat vesihuollon vedenoton kannalta toisaalla erittäin haasteellisia. Paikoitellen poikkeuksellisen kuiva ja lämmin kesä kuivatti pohjavedet aiheuttaen joillekin vesihuoltolaitoksille niukkuutta raakavedensaannissa. Vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmistamiseen häiriöoloissa on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Vuonna 2013 valmistui vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin laatima opas vesihuollon sähkönsaannin varmistamisesta vesihuoltolaitoksille ja sähköverkkoyhtiöille. Taloudellinen tilanne Kansainvälinen talouden ilmapiiri on varsin epävarma ja vuonna 2013 Suomen talouden kehitys on ollut heikkoa. Suomen kansantalous mateli kuluvana vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutukset heijastuvat Suomen talouteen. Euroalueen näkymät ovat edelleen vaimeat. Suomen taloutta koettelee tällä hetkellä useita ongelmia. Pitkäaikaiset menestysalat paperi- ja elektroniikkateollisuus ovat murroksessa, ja samaan aikaan suhdannetilanne on Suomelle yleisemminkin epäedullinen. Julkinen sektori painii hiipuvien verotulojen ja väestön ikääntymisestä johtuvien kasvavien menojen keskellä. Suomessa kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna ja edessä on todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Nopeasti heikentynyt kuntatalous on pakottanut monet kunnat henkilöstösäästöihin. Vesihuoltolaitosten toimintaan kuntien säästötoimenpiteet vaikuttivat vain välillisesti, eikä laitostoiminnassa tai sen laajuudessa tapahtunut isoja muutoksia aiempaan verrattuna. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä 320 kuntaa. Kuntien lukumäärä on vähentynyt viime vuo- sina voimakkaasti kuntaliitosten myötä. Vuoden 2013 alussa toteutuneissa kuntaliitoksissa kuntien määrä väheni kuudellatoista. Vuoden 2014 alussa ei tapahdu yhtään kuntaliitosta. Hallituksen toive on, että sirpalemainen kuntakartta yhtenäistyisi ja maahan syntyisi isompia ja samalla myös taloudellisesti vankempia kuntia. Kunnat yhdistynevät jatkossakin yleensä vapaaehtoisesti vaikka pakkoliitosten mahdollisuus on puhuttanut kuluvana vuonna. Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä ja yhteisten toimintamallien muodostumisesta puhuttiin Suomen Kuntaliiton hankkeessa, johon myös Vesilaitosyhdistys osallistui. Yhteistyön pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi 2013 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -oppaan, jossa käsitellään muun muassa vesihuoltolaitoksen yhdistämisen toteuttamista ja sen menettelytapavaihtoehtoja. Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus vesitornin sortumisesta Jyväskylässä 2012 valmistui. Vesitorni sortui, koska sen säiliöosan alareunassa ollut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. Tutkintaselostuksesta ilmenee, että kyseessä oli niin sanottu viivästynyt vetymurtuma, joka on mahdollinen lujilla pysyvästi jännitetyillä teräksillä. Ilmiö ei ole rakennusalalla hyvin tunnettu. Suosituksena on, että vesitornien rakenteiden ja järjestelmien ikääntymisen hallintaan ja vikasietoisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vuonna

5 julkaistiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton ja Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä tuottama julkaisu RIL Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten laadintaa. Julkaisussa annetaan ohjeita rakenteiden eri kunnossapitoja korjaustavoille, sekä kantavien että täydentävien rakenteiden osalta. Vesisäiliöiden tärkeä rooli ja niiden pitkä elinkaari edellyttävät järjestelmien ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapitoa. Julkaisussa on huomioitu turvallisuuteen liittyviä seikkoja sekä linjattu ettei vesitorneissa eikä vesisäiliöissä tule olla muiden toimijoiden kuten operaattoreiden käytössä olevia tiloja tai laitteita. Infra-alan vakavien työtapaturmien ehkäiseminen Kaivantosortumat puhututtivat, eikä vakavilta tapaturmilta infra-alalla vältytty kuluvana vuonna. Rakennustöiden kaivantojen sortumat ovat aiheuttaneet vuosien varrella sekä loukkaantumisiin että kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Kaivantojen sortuminen aiheuttaa 1 3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa. Infra-alalla on sattunut 2000-luvulla noin 50 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joissa seitsemän on liittynyt kaivannon sortumiseen. Vuonna 2013 ilmestyi edellisenä vuonna päättyneen hankkeen tuotoksena Vaara vaanii kaivannossa opas. Vaara vaanii kaivannossa opas on tiivis ja käytännöllinen ohje joka sopii mitoiltaan työhaalareiden taskuun työmaalle. Oppaassa kerrotaan, miten rakennushankkeessa otetaan huomioon kaivannon turvallinen toteuttaminen. Siinä kuvataan myös tehtävät ja vastuunjako eri osapuolille hankkeen eri vaiheissa. Valtio tukee henkilöstön koulutusta vuonna 2014 Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset, joiden nojalla työnantajat voivat jatkossa saada taloudellista tukea henkilöstön kouluttamiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu vuosittain laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Enimmillään tukea voi saada kolmelle koulutuspäivälle työntekijää kohden vuodessa. Työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa (elinkeinoverolaki tai maatilatalouden tuloverolaki) tai koulutuskorvauksena (muut työnantajat). Laki koskee kaikkia työnantajia ja se tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttaminen on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat lausunnoille vuoden 2013 helmikuussa. Lausuntopalautteen jälkeen virkamiesvalmistelu jatkui loppuvuoden Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta annettiin eduskunnalle tammikuussa 2014, joten eduskunta käsittelee sitä kevätistuntokaudella Uusi vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulisivat esityksen mukaan voimaan syksyllä Keskeisiä vesihuoltolakiin esitettyjä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta voisi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädettäisiin vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa olisi myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttaisiin. Tämä perustuu hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyritään mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Kuntalain muutos tuli voimaan Muutoksen yhteydessä säädettiin mm. kuntien kilpailuneutraliteetista, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä sellaiset toimintansa, joita kunta hoitaa kilpailluilla markkinoilla. Vesihuolto on katsottu sellaiseksi luonnolliseksi monopolitoiminnaksi, jota ei näiden säännösten mukaan ole välttämätöntä yhtiöittää. Maantielakia muutettiin alkaen siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle helpottuu. Uutta osuuskuntalakia valmisteltiin vuonna 2013 ja se tuli voimaan Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi annettiin eduskunnalle joulukuussa Lain uudistuksen tavoitteena on mm. tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja ympäristölupien valvontaa. EU:n teollisuuspäästöjä koskevan direktiivin vaatimukset on myös tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollisuuspäästödirektiivin piiriin kuuluu nyt myös hyödynnettävän jätteen biologinen käsittely. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista tuli voimaan Siinä säädetään mm. biohajoavan orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Orgaanisia jätteitä, kuten puhdistamolietettä tai välpettä, ei voi enää vuoden 2016 alusta alkaen sijoittaa kaatopaikalle läjitykseen tai rakennekerroksiin. Uusi jäteasetus velvoittaa kaikki puhdistamolietteen tuottajat raportoimaan valvojille lietteen laatu- ja määrätiedot. Tiedot on toimitettava valvojille helmikuun 2014 loppuun mennessä. Rakennustuotteiden tuotehyväksyntää koskeva asetus tuli voimaan Tarkoituksena on, että rakennustuotteiden vertailu helpottuu, kun noin 80 prosentille rakennustuotteista tuli käyttöön pakollinen CE-merkintä. Uusi prioritettiainedirektiivi julkaistiin vuonna Prioriteettiaineiden listalle lisättiin uusia aineita ja ympäristönlaatunormeja päivitettiin. Uusi direktiivi talousveden radioaktiivisista aineista julkaistiin vuonna Direktiivin tarkoitus on suojella väestöä talousvedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta. Vuoden aikana ympäristöministeriössä sekä maaja metsätalousministeriössä valmisteltiin maataloutta koskevia säädöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan myös puhdistamolietteiden käyttöä koskeviin ehtoihin. Säädökset valmistuvat kuitenkin vasta vuoden 2014 kuluessa. Itämeren suojelukomission (HELCOM) ministerikokous tiukensi Itämereen tulevien ravinteiden päästökattoa ja maakohtaisia vähennystavoitteita. Tällä voi olla tulevaisuudessa tiukentavia vaikutuksia suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden lupakäsittelyyn. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä siirtoviemäri- ja vesihuoltohankkeisiin saatiin kuitenkin alkuperäiseen esitykseen verrattuna lisärahoitusta 1,6 milj. euroa. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Tiedonhallinnan kehittämishanke eteni vuoden 2013 aikana siten, että vuoden 2014 alkupuolella käynnistyy tietojärjestelmän toteutus. Uuden VEETI-järjestelmän suunnitellaan olevan käytössä viimeistään vuonna

6 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 1. Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Saapuvilla oli 38 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 127 ääntä 584 äänestä. 2. Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden 2013 vuosikokouksesta lähtien: Paavo Salmela, Pudasjärven Vesiosuuskunta, , puheenjohtaja Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy, Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. HALLITUS Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varapuheenjohtaja Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Esa Jokela, Kokkolan Vesi Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy Varajäsen Jouko Varis, Imatran Vesi Esko Jouhten, Muhoksen Vesihuolto Oy Jouko Grön, Loimaan Vesi Lasse Sampakoski, Lempäälän kunnan vesihuoltolaitos Esa Rauhala, Keminmaan Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Risto Saarinen, Porvoon vesi Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Esko Spets, Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka-liikelaitos, Vesihuolto Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy 6

7 4. Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. Jukka Piekkari, puheenjohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Markku Komulainen, varapuheenjohtaja, Limingan Vesihuolto Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Raili Äijälä, varajäsen, Ikaalisten Vesi Oy 5. Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja HTM, JHTT, Juha Koponen BDO Yhtiötarkastus Oy Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Tuija Räty, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 6. Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta. 6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti kuusi kokousta. Hallinto- ja talousryhmä käsitteli toimialaansa liittyvää säädösvalmistelua ja sen kannalta keskeisiä hankkeita. Ryhmä osallistui aktiivisesti mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi EUREAU:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Lisäksi ryhmässä seurattiin vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Ryhmä jatkoi sopimusmallien ja yleisten toimitusehtojen mallin päivittämistä, esitti oman toimialansa kehittämishankkeita ja seurasi niiden toteuttamista. Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi ja Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat - opas olivat merkittävimpiä ryhmän seuraamista hankkeista. Ryhmä keskusteli kokouksissaan myös yhdistyksen järjestämästä koulutuksesta ja viestinnästä. Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, puheenjohtaja Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi, (puheenjohtaja ja jäsen alkuvuosi) Marko Nurmikolu, Suomen Kuntaliitto (loppuvuosi) Juha Nurminen, Kajaanin Vesi (loppuvuosi) Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto (alkuvuosi) Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy Anneli Tiainen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista ja Euroopan komission esitystä talousveden radioaktiivisuutta käsitteleväksi direktiiviksi. Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus opas, Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen, WSP:n ja SSP:n web-sovelluksen kehittäminen ja Vesilaitosyhdistyksen UV- ja kloorausoppaiden päivitys olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Vesihuolto, puheenjohtaja Markku Kaksonen, Pietarsaaren Vesi, puheenjohtaja (alkuvuosi) Markku Lehtola, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi (loppuvuosi) Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy (loppuvuosi) Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy (alkuvuosi) Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.3. Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2013 aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja kommentoi toimialansa näkökulmasta ympäristönsuojelulain uudistusta, kunnan jätehuoltomääräysten luonnosta, maaseudun kehittämisohjelmaa, ympäristökorvausta, EU:n fosforikonsultaatiota, HELCOM asiakirjoja sekä vesienhoidon toimenpiteiden ohjeistusta. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen erityisesti aineiden tarkkailussa ja hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. Riitta Moisio, puheenjohtaja, Lappeenrannan Lämpövoima Oy Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Juha Menonen, Nokian kaupunki (alkuvuosi) Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi (loppuvuosi) Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen tulevia koulutuksia, niiden sisältöä ja aikataulutusta sekä koulutustoiminnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2013 oli koulutustyöryhmän ensimmäinen toimintavuosi hallituksen asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. Sen kuluessa valmisteltiin Vesilaitosyhdistyksen koulutustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jouni Lillman, LahtiAqua Oy Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys Anna-Maija Hallikas, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 7. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää kahdeksanhenkinen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kaksi kokousta. Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Pentti Janhunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7

8 Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Ilkka Mikkola, Porin Vesi Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 8. Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti seitsemänjäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos, puheenjohtaja Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Mats Blomberg, Porvoon vesi Toni Haapakoski, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Annika Rautanen, Kuopion Vesi Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 9. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, YT-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Toimistosihteeri Tarja Aarnio jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, YT-näyttelyn sihteeri Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, YT-näyttelyn näyttelypäällikkö Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat 8

9 4. Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EUREAU:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu valtion asettamien useiden työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 4.2 Edustusvuosi 2013 EUREAUN yleiskokous Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys Yleiskokous kokoontui vuoden 2013 aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EUREAU:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Vuoden 2012 aikana EUREAU:n organisaatiota muutettiin siten, että jatkossa hallituksen ja yleiskokouksen (General Assembly) roolit yhdistettiin. Vuoden 2013 aikana EUREAU:n toimielimien toimintaa virtaviivaistettiin edelleen strategiatyön pohjalta. EUREAUN komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa, joista syksyn kokous pidettiin Helsingissä. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi, juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista edistäväksi direktiiviksi. Muita komission seuraamia aiheita olivat biosidiasetuksen vaikutukset talousveden desinfiointikemikaaleihin, pohjavesidirektiivin liitteiden I ja II uudistaminen, prioriteettiainedirektiivin päivittäminen, liuskekaasun tuotannon vaikutukset vesivaroihin ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tuotehyväksyntä. Pohjoismaiden edustajat kokoontuivat kokousten yhteydessä keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin uudistaminen, kompostin ja mädätteen tuotteeksi määrittelyn kriteerit, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, Euroopan komission kuuleminen fosforin kestävästä käytöstä, lietedirektiivikonsultaatio, vaarallisen jätteen määritelmän uudistaminen sekä laajakaistojen asentamista koskevat säädökset. Lisäksi jätevesikomissi- 9

Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys. Toiminta. Vesilaitosyhdistys

Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys. Toiminta. Vesilaitosyhdistys Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys Toiminta 2015 Vesilaitosyhdistys Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 27. -28.1.2017 Tampere Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesiosuuskunnan mallisääntöjen uudistaminen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 29. 30.1.12.2016 Aulanko Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Ajankohtaista lainsäädännössä Vesihuoltolain

Lisätiedot

VVY:n strategia SISÄLTÖ

VVY:n strategia SISÄLTÖ Hyväksytty VVY:n hallituksessa 7.6.2016 VVY:n strategia 2016-2020 2.9.2016 1 Visio 2020 Toiminta-ajatus VVY:n arvot VVY:n ydintehtävät SISÄLTÖ Edunvalvonta (Yleistä Strategiset tavoitteet ja ) Kehittäminen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vesityökortti Oulu Kuopio Jyväskylä Kouvola Tampere Joensuu 17.5.

Vesityökortti Oulu Kuopio Jyväskylä Kouvola Tampere Joensuu 17.5. Vesilaitosyhdistys kouluttaa KEVÄT 2017 Vesityökortti Vesityökortti tulee olla kaikilla vesihuoltolaitoksella työskentelevillä, joiden työtehtävät voivat vaikuttaa talousveden laatuun. Vesityökortin saa

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 30.9.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen PKS neuvottelukunta päätti 12.2.2008, että pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (9) Aika 20.10.2016, klo 15:30-18:54 Paikka Tampereen Veden neuvotteluhuone Käsitellyt asiat 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 12 Pöytäkirjan tarkastus 13 Luottamushenkilön

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Sisällysluettelo Yleistä Vuosikokous Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry:n jäsenet Hallitus, toiminnantarkastaja ja hallituksen toiminta Kilpailutoiminta

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

1 kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen

1 kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen KESKI-UUDENMAAN NUORKAUPPAKAMARI RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry. Sen kotipaikka on Keravan kaupunki. Yhdistyksestä käytetään kansainvälisissä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä

SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä 22.10.2015 Paula Lindell Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY SSP yleisesti SSP = Sanitation

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 8 / 2015 Laatimispäivämäärä ( 6 )

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 8 / 2015 Laatimispäivämäärä ( 6 ) ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 8 / 2015 Hallitus Laatimispäivämäärä 18.11.2015 1 ( 6 ) KOKOUSAIKA Tiistai 24.11.2015 klo 13.00 Ennen kokousta klo 12 alkaen lounas Hotelli Pyhätunturilla KOKOUSPAIKKA

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Vesiyhdistyksen syysseminaari Helsinki 5.11.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinnan kokonaisuus Hulevesien hallinta

Lisätiedot