Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys"

Transkriptio

1 Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys

2 Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Vesilaitosyhdistyksen organisaatio Edunvalvonta Yleistä Edustusvuosi Muille kuin jäsenille annetut lausunnot Edustukset Kehittäminen Yleistä Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Muut kehittämishankkeet Koulutus Vesihuoltopäivät Jäsenpalvelut Yleistä Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Viestintä Julkaisut Kunniamaininnat Numeroidut ansiomerkit Ansiomerkit Vesilaitosyhdistyksen stipendit Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase Jäsenkunta Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 26

3 1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toiminta vuonna 2013 oli tavanomaisen aktiivista ja ainakin minun mielestäni tuloksiltaan onnistunutta. Vesihuoltoalalla vuosi oli suhteellisen yllätyksetön, mutta tapahtumia ja pieniä muutoksia toki riitti kaiken vuotta. Toimialalla elettiin koko vuoden odottavissa tunnelmissa vesihuoltolainsäädännön muutosten suhteen. Muita alaa koskevia ja sivuavia lainsäädäntömuutoksia vuoden aikana sen sijaan valmisteltiin ja tuli voimaan useita. Yhdistyksen oma toiminta ja sen kehittäminen jatkui jo vuonna 2010 käynnistetyn strategiatyön linjausten mukaisesti. Vuoden 2013 aikana toimintaa arvioitiin erityisesti koulutustoiminnan osalta. Edunvalvonnan ja kehittämisen osalta jatkettiin aiemmin suunniteltuja strategisia toimenpiteitä. Jäsenpalvelujen ja viestinnän osalta kehittämistoimenpiteitä pohditaan tulevina vuosina. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 292. Jäsenmäärä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä kuntaliitosten myötä tapahtuneiden laitosten yhdistymisten takia. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 142. Yhteistoimintajäsenten määrässä tapahtui jonkin verran vähenemistä, mikä heijastanee viime vuosien tiukentunutta yleistä taloustilannetta. Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen oli siis edelleen käynnissä toimintavuoden päättyessä. Vuoden 2013 alkupuolella vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevat lakiehdotukset olivat lausuntokierroksella. Vuoden 2014 alussa niitä koskeva hallituksen esitys meni viimein eduskunnan käsittelyyn. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EUREAU:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa oli edelleen tiivistä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan uudistamista jatkettiin vuonna Kehittämisrahaston rahoittamiseen osallistuvat nykyisin kaikki yhdistyksen jäsenlaitokset. Kehittämishankkeet jaetaan nykyisin ns. laitoslähtöisiin hankkeisiin ja yleisen haun hankkeisiin. Vuonna 2012 tehdyn kehittämistarveselvityksen pohjalta selkeytettiin kehittämishankkeiden painopistealueita. Vuoden 2013 aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja oppaita ja ohjeita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hallinnointia pyritään parantamaan vuoden 2013 aikana käyttöön otetun uuden järjestörekisterin avulla. Siihen liittyvä hankehallintaosio otetaan käyttöön vuoden 2014 puolella. VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2013 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Koulutustoiminnan kehittämistä osana strategiatyön toimeenpanoa pohdittiin vuoden 2013 aikana. Tuloksena syntyi koulutustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille Oman koulutuksen ohella VVY oli aktiivisesti mukana jo kolmatta kertaa järjestetyssä vesihuoltoalan johtamisvalmiuksia kehittävässä VETO täydennyskoulutusohjelmassa. Valtakunnalliset Vesihuolto 2013 päivät ja Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely järjestettiin Jyväskylässä ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille mm. aktiivisen viestintäverkoston kautta. VVY osallistui syksyllä 2013 Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Vesihuol- lon merkitystä tuotiin yleisön tietoisuuteen uudella Hanaa!-tietoteoksella, jonka VVY julkaisi keväällä Yhdistyksen taloudellinen tulos muodostui hieman suunniteltua huonommaksi, mutta tase on edelleen vakaalla pohjalla. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3

4 2. Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2013 oli koko maassa harvinaisen lämmin. Vuosisadanta oli maan itäosasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella keskimääräinen tai sitä suurempi, mutta maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa sadetta kertyi tavallista vähemmän. Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin laaja-alaisia myrskyjä sattui kolme marrasjoulukuussa. Eino, Oskari ja Seija myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Vesivuosi 2013 oli vaihteleva. Kuiva kesä laski pohjaveden pintoja ja ne olivat loppukesästä pitkälle syksyyn saakka suuressa osassa maata cm ja maan pohjoisosissa cm alle keskiarvon. Vuoden lopussa pinnankorkeudet nousivat leudon sään vuoksi maan eteläja keskiosissa, mutta pohjoisessa pohjavedet jäivät 5 60 cm alle ajankohdan keskiarvon. Ilmastonmuutoksen tuomat äärevät sääolosuhteet haastavat vesihuoltotoiminnan. Tulvat, myrskyt ja pitkät kuivuusjaksot vaativat vesihuoltolaitoksilta huolellista varautumista. Pinta- ja pohjavesivarojen vaihteleva muodostuminen ja varastoituminen olivat vesihuollon vedenoton kannalta toisaalla erittäin haasteellisia. Paikoitellen poikkeuksellisen kuiva ja lämmin kesä kuivatti pohjavedet aiheuttaen joillekin vesihuoltolaitoksille niukkuutta raakavedensaannissa. Vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmistamiseen häiriöoloissa on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Vuonna 2013 valmistui vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin laatima opas vesihuollon sähkönsaannin varmistamisesta vesihuoltolaitoksille ja sähköverkkoyhtiöille. Taloudellinen tilanne Kansainvälinen talouden ilmapiiri on varsin epävarma ja vuonna 2013 Suomen talouden kehitys on ollut heikkoa. Suomen kansantalous mateli kuluvana vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutukset heijastuvat Suomen talouteen. Euroalueen näkymät ovat edelleen vaimeat. Suomen taloutta koettelee tällä hetkellä useita ongelmia. Pitkäaikaiset menestysalat paperi- ja elektroniikkateollisuus ovat murroksessa, ja samaan aikaan suhdannetilanne on Suomelle yleisemminkin epäedullinen. Julkinen sektori painii hiipuvien verotulojen ja väestön ikääntymisestä johtuvien kasvavien menojen keskellä. Suomessa kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna ja edessä on todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Nopeasti heikentynyt kuntatalous on pakottanut monet kunnat henkilöstösäästöihin. Vesihuoltolaitosten toimintaan kuntien säästötoimenpiteet vaikuttivat vain välillisesti, eikä laitostoiminnassa tai sen laajuudessa tapahtunut isoja muutoksia aiempaan verrattuna. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä 320 kuntaa. Kuntien lukumäärä on vähentynyt viime vuo- sina voimakkaasti kuntaliitosten myötä. Vuoden 2013 alussa toteutuneissa kuntaliitoksissa kuntien määrä väheni kuudellatoista. Vuoden 2014 alussa ei tapahdu yhtään kuntaliitosta. Hallituksen toive on, että sirpalemainen kuntakartta yhtenäistyisi ja maahan syntyisi isompia ja samalla myös taloudellisesti vankempia kuntia. Kunnat yhdistynevät jatkossakin yleensä vapaaehtoisesti vaikka pakkoliitosten mahdollisuus on puhuttanut kuluvana vuonna. Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä ja yhteisten toimintamallien muodostumisesta puhuttiin Suomen Kuntaliiton hankkeessa, johon myös Vesilaitosyhdistys osallistui. Yhteistyön pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi 2013 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -oppaan, jossa käsitellään muun muassa vesihuoltolaitoksen yhdistämisen toteuttamista ja sen menettelytapavaihtoehtoja. Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus vesitornin sortumisesta Jyväskylässä 2012 valmistui. Vesitorni sortui, koska sen säiliöosan alareunassa ollut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. Tutkintaselostuksesta ilmenee, että kyseessä oli niin sanottu viivästynyt vetymurtuma, joka on mahdollinen lujilla pysyvästi jännitetyillä teräksillä. Ilmiö ei ole rakennusalalla hyvin tunnettu. Suosituksena on, että vesitornien rakenteiden ja järjestelmien ikääntymisen hallintaan ja vikasietoisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vuonna

5 julkaistiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton ja Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä tuottama julkaisu RIL Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten laadintaa. Julkaisussa annetaan ohjeita rakenteiden eri kunnossapitoja korjaustavoille, sekä kantavien että täydentävien rakenteiden osalta. Vesisäiliöiden tärkeä rooli ja niiden pitkä elinkaari edellyttävät järjestelmien ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapitoa. Julkaisussa on huomioitu turvallisuuteen liittyviä seikkoja sekä linjattu ettei vesitorneissa eikä vesisäiliöissä tule olla muiden toimijoiden kuten operaattoreiden käytössä olevia tiloja tai laitteita. Infra-alan vakavien työtapaturmien ehkäiseminen Kaivantosortumat puhututtivat, eikä vakavilta tapaturmilta infra-alalla vältytty kuluvana vuonna. Rakennustöiden kaivantojen sortumat ovat aiheuttaneet vuosien varrella sekä loukkaantumisiin että kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Kaivantojen sortuminen aiheuttaa 1 3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa. Infra-alalla on sattunut 2000-luvulla noin 50 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joissa seitsemän on liittynyt kaivannon sortumiseen. Vuonna 2013 ilmestyi edellisenä vuonna päättyneen hankkeen tuotoksena Vaara vaanii kaivannossa opas. Vaara vaanii kaivannossa opas on tiivis ja käytännöllinen ohje joka sopii mitoiltaan työhaalareiden taskuun työmaalle. Oppaassa kerrotaan, miten rakennushankkeessa otetaan huomioon kaivannon turvallinen toteuttaminen. Siinä kuvataan myös tehtävät ja vastuunjako eri osapuolille hankkeen eri vaiheissa. Valtio tukee henkilöstön koulutusta vuonna 2014 Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset, joiden nojalla työnantajat voivat jatkossa saada taloudellista tukea henkilöstön kouluttamiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu vuosittain laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Enimmillään tukea voi saada kolmelle koulutuspäivälle työntekijää kohden vuodessa. Työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa (elinkeinoverolaki tai maatilatalouden tuloverolaki) tai koulutuskorvauksena (muut työnantajat). Laki koskee kaikkia työnantajia ja se tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttaminen on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat lausunnoille vuoden 2013 helmikuussa. Lausuntopalautteen jälkeen virkamiesvalmistelu jatkui loppuvuoden Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta annettiin eduskunnalle tammikuussa 2014, joten eduskunta käsittelee sitä kevätistuntokaudella Uusi vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulisivat esityksen mukaan voimaan syksyllä Keskeisiä vesihuoltolakiin esitettyjä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta voisi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädettäisiin vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa olisi myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttaisiin. Tämä perustuu hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyritään mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Kuntalain muutos tuli voimaan Muutoksen yhteydessä säädettiin mm. kuntien kilpailuneutraliteetista, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä sellaiset toimintansa, joita kunta hoitaa kilpailluilla markkinoilla. Vesihuolto on katsottu sellaiseksi luonnolliseksi monopolitoiminnaksi, jota ei näiden säännösten mukaan ole välttämätöntä yhtiöittää. Maantielakia muutettiin alkaen siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle helpottuu. Uutta osuuskuntalakia valmisteltiin vuonna 2013 ja se tuli voimaan Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi annettiin eduskunnalle joulukuussa Lain uudistuksen tavoitteena on mm. tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja ympäristölupien valvontaa. EU:n teollisuuspäästöjä koskevan direktiivin vaatimukset on myös tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollisuuspäästödirektiivin piiriin kuuluu nyt myös hyödynnettävän jätteen biologinen käsittely. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista tuli voimaan Siinä säädetään mm. biohajoavan orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Orgaanisia jätteitä, kuten puhdistamolietettä tai välpettä, ei voi enää vuoden 2016 alusta alkaen sijoittaa kaatopaikalle läjitykseen tai rakennekerroksiin. Uusi jäteasetus velvoittaa kaikki puhdistamolietteen tuottajat raportoimaan valvojille lietteen laatu- ja määrätiedot. Tiedot on toimitettava valvojille helmikuun 2014 loppuun mennessä. Rakennustuotteiden tuotehyväksyntää koskeva asetus tuli voimaan Tarkoituksena on, että rakennustuotteiden vertailu helpottuu, kun noin 80 prosentille rakennustuotteista tuli käyttöön pakollinen CE-merkintä. Uusi prioritettiainedirektiivi julkaistiin vuonna Prioriteettiaineiden listalle lisättiin uusia aineita ja ympäristönlaatunormeja päivitettiin. Uusi direktiivi talousveden radioaktiivisista aineista julkaistiin vuonna Direktiivin tarkoitus on suojella väestöä talousvedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta. Vuoden aikana ympäristöministeriössä sekä maaja metsätalousministeriössä valmisteltiin maataloutta koskevia säädöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan myös puhdistamolietteiden käyttöä koskeviin ehtoihin. Säädökset valmistuvat kuitenkin vasta vuoden 2014 kuluessa. Itämeren suojelukomission (HELCOM) ministerikokous tiukensi Itämereen tulevien ravinteiden päästökattoa ja maakohtaisia vähennystavoitteita. Tällä voi olla tulevaisuudessa tiukentavia vaikutuksia suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden lupakäsittelyyn. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä siirtoviemäri- ja vesihuoltohankkeisiin saatiin kuitenkin alkuperäiseen esitykseen verrattuna lisärahoitusta 1,6 milj. euroa. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Tiedonhallinnan kehittämishanke eteni vuoden 2013 aikana siten, että vuoden 2014 alkupuolella käynnistyy tietojärjestelmän toteutus. Uuden VEETI-järjestelmän suunnitellaan olevan käytössä viimeistään vuonna

6 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 1. Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Saapuvilla oli 38 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 127 ääntä 584 äänestä. 2. Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden 2013 vuosikokouksesta lähtien: Paavo Salmela, Pudasjärven Vesiosuuskunta, , puheenjohtaja Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy, Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. HALLITUS Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varapuheenjohtaja Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Esa Jokela, Kokkolan Vesi Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy Varajäsen Jouko Varis, Imatran Vesi Esko Jouhten, Muhoksen Vesihuolto Oy Jouko Grön, Loimaan Vesi Lasse Sampakoski, Lempäälän kunnan vesihuoltolaitos Esa Rauhala, Keminmaan Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Risto Saarinen, Porvoon vesi Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Esko Spets, Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka-liikelaitos, Vesihuolto Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy 6

7 4. Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. Jukka Piekkari, puheenjohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Markku Komulainen, varapuheenjohtaja, Limingan Vesihuolto Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Raili Äijälä, varajäsen, Ikaalisten Vesi Oy 5. Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja HTM, JHTT, Juha Koponen BDO Yhtiötarkastus Oy Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Tuija Räty, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 6. Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta. 6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti kuusi kokousta. Hallinto- ja talousryhmä käsitteli toimialaansa liittyvää säädösvalmistelua ja sen kannalta keskeisiä hankkeita. Ryhmä osallistui aktiivisesti mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi EUREAU:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Lisäksi ryhmässä seurattiin vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Ryhmä jatkoi sopimusmallien ja yleisten toimitusehtojen mallin päivittämistä, esitti oman toimialansa kehittämishankkeita ja seurasi niiden toteuttamista. Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi ja Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat - opas olivat merkittävimpiä ryhmän seuraamista hankkeista. Ryhmä keskusteli kokouksissaan myös yhdistyksen järjestämästä koulutuksesta ja viestinnästä. Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, puheenjohtaja Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi, (puheenjohtaja ja jäsen alkuvuosi) Marko Nurmikolu, Suomen Kuntaliitto (loppuvuosi) Juha Nurminen, Kajaanin Vesi (loppuvuosi) Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto (alkuvuosi) Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy Anneli Tiainen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista ja Euroopan komission esitystä talousveden radioaktiivisuutta käsitteleväksi direktiiviksi. Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus opas, Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen, WSP:n ja SSP:n web-sovelluksen kehittäminen ja Vesilaitosyhdistyksen UV- ja kloorausoppaiden päivitys olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Vesihuolto, puheenjohtaja Markku Kaksonen, Pietarsaaren Vesi, puheenjohtaja (alkuvuosi) Markku Lehtola, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi (loppuvuosi) Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy (loppuvuosi) Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy (alkuvuosi) Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.3. Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2013 aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja kommentoi toimialansa näkökulmasta ympäristönsuojelulain uudistusta, kunnan jätehuoltomääräysten luonnosta, maaseudun kehittämisohjelmaa, ympäristökorvausta, EU:n fosforikonsultaatiota, HELCOM asiakirjoja sekä vesienhoidon toimenpiteiden ohjeistusta. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen erityisesti aineiden tarkkailussa ja hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. Riitta Moisio, puheenjohtaja, Lappeenrannan Lämpövoima Oy Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Juha Menonen, Nokian kaupunki (alkuvuosi) Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi (loppuvuosi) Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen tulevia koulutuksia, niiden sisältöä ja aikataulutusta sekä koulutustoiminnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2013 oli koulutustyöryhmän ensimmäinen toimintavuosi hallituksen asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. Sen kuluessa valmisteltiin Vesilaitosyhdistyksen koulutustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jouni Lillman, LahtiAqua Oy Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys Anna-Maija Hallikas, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 7. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää kahdeksanhenkinen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kaksi kokousta. Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Pentti Janhunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7

8 Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Ilkka Mikkola, Porin Vesi Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 8. Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti seitsemänjäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos, puheenjohtaja Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Mats Blomberg, Porvoon vesi Toni Haapakoski, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Annika Rautanen, Kuopion Vesi Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 9. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, YT-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Toimistosihteeri Tarja Aarnio jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, YT-näyttelyn sihteeri Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, YT-näyttelyn näyttelypäällikkö Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat 8

9 4. Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EUREAU:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu valtion asettamien useiden työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 4.2 Edustusvuosi 2013 EUREAUN yleiskokous Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys Yleiskokous kokoontui vuoden 2013 aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EUREAU:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Vuoden 2012 aikana EUREAU:n organisaatiota muutettiin siten, että jatkossa hallituksen ja yleiskokouksen (General Assembly) roolit yhdistettiin. Vuoden 2013 aikana EUREAU:n toimielimien toimintaa virtaviivaistettiin edelleen strategiatyön pohjalta. EUREAUN komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa, joista syksyn kokous pidettiin Helsingissä. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi, juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista edistäväksi direktiiviksi. Muita komission seuraamia aiheita olivat biosidiasetuksen vaikutukset talousveden desinfiointikemikaaleihin, pohjavesidirektiivin liitteiden I ja II uudistaminen, prioriteettiainedirektiivin päivittäminen, liuskekaasun tuotannon vaikutukset vesivaroihin ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tuotehyväksyntä. Pohjoismaiden edustajat kokoontuivat kokousten yhteydessä keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin uudistaminen, kompostin ja mädätteen tuotteeksi määrittelyn kriteerit, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, Euroopan komission kuuleminen fosforin kestävästä käytöstä, lietedirektiivikonsultaatio, vaarallisen jätteen määritelmän uudistaminen sekä laajakaistojen asentamista koskevat säädökset. Lisäksi jätevesikomissi- 9

Radisson Blu Royal Hotelli, Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki

Radisson Blu Royal Hotelli, Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki VVY VUOSIKOKOUS 1/2015, pöytäkirja 1 V U O S I K O K O U S Aika: torstai 16.4.2015 klo 13.00 PÖYTÄKIRJA 1/2015 17.4.2015 1 (4) Paikka: Radisson Blu Royal Hotelli, Runeberginkatu 2, 00100 Helsinki 1 Kokouksen

Lisätiedot

Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys

Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys VVY on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. VVY valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan

Lisätiedot

Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys. Toiminta. Vesilaitosyhdistys

Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys. Toiminta. Vesilaitosyhdistys Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys Toiminta 2015 Vesilaitosyhdistys Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Vesilaitosyhdistys koulut K E V Ä T taa 2014

Vesilaitosyhdistys koulut K E V Ä T taa 2014 KEVÄT Vesilaitosyhdistys kouluttaa 2014 1 Vesihuoltopäivät 2014 Alueellinen Vesihuoltopäivä ja -näyttely... 7...20.3. Vesihuolto 2014... 7...3. 4.6. Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät ja -näyttely... 7...19.

Lisätiedot

Edunvalvonta - EU-direktiivit ja normit - Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset - Vesihuoltopooli - Vaikuttaminen alan tutkimustoimintaan

Edunvalvonta - EU-direktiivit ja normit - Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset - Vesihuoltopooli - Vaikuttaminen alan tutkimustoimintaan Vesilaitosyhdistys kouluttaa SYKSY 2015 Sisällysluettelo 3 Yhteystiedot 4 Yleistä koulutuksesta 5 Alennukset osallistumismaksuista 6 Tilauskoulutukset 7 Vesihuoltopäivät syksyllä 2015 8 Vesityökorttikoulutus

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Tiistai 27.11.2012 Vesi-loppuseminaari, Water - Innovation and Business Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi? Riina Liikanen Vesihuoltoinsinööri, TkT 26.11.2012 1

Lisätiedot

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 2/2014. Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vuosi 2013 vesihuoltoalalla

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 2/2014. Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 2/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Katsaus päättyneen vuoden tapahtumiin vesihuoltoalalla. Kirjoitusta voivat jäsenlaitokset hyödyntää soveltuvin

Lisätiedot

S Y K S Y 2014 Vesilaitosyhdistys kouluttaa

S Y K S Y 2014 Vesilaitosyhdistys kouluttaa SYKSY 2014 Vesilaitosyhdistys kouluttaa 1 Yhteystiedot... 4 Yleistä koulutuksesta... 5 Alennukset osallistumismaksuista...6 Vesihuoltopäivät syksyllä 2014 Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät ja näyttely...

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Joka päivä on vesipäivä facebooksivu

Joka päivä on vesipäivä facebooksivu Vesilaitosyhdistys kouluttaa KEVÄT 2016 Joka päivä on vesipäivä facebooksivu Seuraa Joka päivä on vesipäivä -facebooksivua ja osallistu keskusteluun vesihuollosta. Sivua päivittävät Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Edunvalvonta - EU-direktiivit ja normit - Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset - Vesihuoltopooli - Vaikuttaminen alan tutkimustoimintaan

Edunvalvonta - EU-direktiivit ja normit - Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset - Vesihuoltopooli - Vaikuttaminen alan tutkimustoimintaan Vesilaitosyhdistys kouluttaa KEVÄT 2015 Sisällysluettelo 3 Yhteystiedot 4 Yleistä koulutuksesta 5 Alennukset osallistumismaksuista 6 Tilauskoulutukset 7 Vesihuoltopäivät keväällä 2015 8 Vesityökorttikoulutus

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

VVY:n uutiskirje 9/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä!

VVY:n uutiskirje 9/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä! VVY:n uutiskirje 9/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä! VVY:n uutisia Vesihuolto 2013 Call for Papers - kutsu luennoimaan Vesihuolto 2013-päivät järjestetään Jyväskylän

Lisätiedot

VVY:n uutiskirje 10/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä!

VVY:n uutiskirje 10/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä! VVY:n uutiskirje 10/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä! VVY:n koulutukset Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 29.11.2012 Helsingissä Lainsäädäntöpäivässä paneudutaan

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Vesilaitosyhdistyksen uutisia

Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 6/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Hanaa! tietoteos erittäin edullisesti kuukauden ajan Vesilaitosyhdistyksen toimisto muuttaa Pasilassa uusiin tiloihin. Myymme muuttoa

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Vesihuollon historiaa

Vesihuollon historiaa Vesihuollon historiaa Ensimmäinen maaseudun yhteinen vesijohto otettiin käyttöön Ilmajoella 1872 Ensimmäiset vesiosuuskunnat 1900-luvun alussa Toiminta vilkkainta Pohjanmaalla Ensimmäinen vesiosuuskunta

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan

Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Kyselyn tulokset vuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyjen vaikutuksista Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 13.11.2012

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Vesiyhdistyksen syysseminaari Helsinki 5.11.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinnan kokonaisuus Hulevesien hallinta

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Hyödyn saaminen uudesta järjestelmästä edellyttää, että rekisterissä on ajantasaiset tiedot jäsenistä.

Hyödyn saaminen uudesta järjestelmästä edellyttää, että rekisterissä on ajantasaiset tiedot jäsenistä. Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 4/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia VVY:n uusi toimistosihteeri Saija Repo VVY:n toimistosihteerin Tarja Aarnion siirryttyä maaliskuussa toisen työnantajan palvelukseen,

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot vvy@vvy.fi

Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot vvy@vvy.fi Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 9/2013 Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot vvy@vvy.fi Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vesihuollon

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

GBC Suomi ry - Green Building Council Finland (FIGBC) 1/5

GBC Suomi ry - Green Building Council Finland (FIGBC) 1/5 GBC Suomi ry - Green Building Council Finland (FIGBC) 1/5 Säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on GBC Suomi ry, epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Call for Papers kutsu luennoimaan

Call for Papers kutsu luennoimaan Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 11/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Talousvesiasetuksen muutos voimaan syyskuussa Aihetta käsittelevä Vesilaitosyhdistyksen jäsenkirje 5/2014 lähetettiin varsinaisille

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot