Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys

Transkriptio

1 Toiminta 2013 Vesilaitosyhdistys

2 Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Vesilaitosyhdistyksen organisaatio Edunvalvonta Yleistä Edustusvuosi Muille kuin jäsenille annetut lausunnot Edustukset Kehittäminen Yleistä Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Muut kehittämishankkeet Koulutus Vesihuoltopäivät Jäsenpalvelut Yleistä Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Viestintä Julkaisut Kunniamaininnat Numeroidut ansiomerkit Ansiomerkit Vesilaitosyhdistyksen stipendit Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase Jäsenkunta Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 26

3 1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toiminta vuonna 2013 oli tavanomaisen aktiivista ja ainakin minun mielestäni tuloksiltaan onnistunutta. Vesihuoltoalalla vuosi oli suhteellisen yllätyksetön, mutta tapahtumia ja pieniä muutoksia toki riitti kaiken vuotta. Toimialalla elettiin koko vuoden odottavissa tunnelmissa vesihuoltolainsäädännön muutosten suhteen. Muita alaa koskevia ja sivuavia lainsäädäntömuutoksia vuoden aikana sen sijaan valmisteltiin ja tuli voimaan useita. Yhdistyksen oma toiminta ja sen kehittäminen jatkui jo vuonna 2010 käynnistetyn strategiatyön linjausten mukaisesti. Vuoden 2013 aikana toimintaa arvioitiin erityisesti koulutustoiminnan osalta. Edunvalvonnan ja kehittämisen osalta jatkettiin aiemmin suunniteltuja strategisia toimenpiteitä. Jäsenpalvelujen ja viestinnän osalta kehittämistoimenpiteitä pohditaan tulevina vuosina. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 292. Jäsenmäärä väheni hieman edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä kuntaliitosten myötä tapahtuneiden laitosten yhdistymisten takia. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 142. Yhteistoimintajäsenten määrässä tapahtui jonkin verran vähenemistä, mikä heijastanee viime vuosien tiukentunutta yleistä taloustilannetta. Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen oli siis edelleen käynnissä toimintavuoden päättyessä. Vuoden 2013 alkupuolella vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevat lakiehdotukset olivat lausuntokierroksella. Vuoden 2014 alussa niitä koskeva hallituksen esitys meni viimein eduskunnan käsittelyyn. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EUREAU:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa oli edelleen tiivistä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan uudistamista jatkettiin vuonna Kehittämisrahaston rahoittamiseen osallistuvat nykyisin kaikki yhdistyksen jäsenlaitokset. Kehittämishankkeet jaetaan nykyisin ns. laitoslähtöisiin hankkeisiin ja yleisen haun hankkeisiin. Vuonna 2012 tehdyn kehittämistarveselvityksen pohjalta selkeytettiin kehittämishankkeiden painopistealueita. Vuoden 2013 aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja oppaita ja ohjeita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hallinnointia pyritään parantamaan vuoden 2013 aikana käyttöön otetun uuden järjestörekisterin avulla. Siihen liittyvä hankehallintaosio otetaan käyttöön vuoden 2014 puolella. VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2013 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Koulutustoiminnan kehittämistä osana strategiatyön toimeenpanoa pohdittiin vuoden 2013 aikana. Tuloksena syntyi koulutustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille Oman koulutuksen ohella VVY oli aktiivisesti mukana jo kolmatta kertaa järjestetyssä vesihuoltoalan johtamisvalmiuksia kehittävässä VETO täydennyskoulutusohjelmassa. Valtakunnalliset Vesihuolto 2013 päivät ja Yhdyskuntatekniikka 2013 näyttely järjestettiin Jyväskylässä ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille mm. aktiivisen viestintäverkoston kautta. VVY osallistui syksyllä 2013 Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Vesihuol- lon merkitystä tuotiin yleisön tietoisuuteen uudella Hanaa!-tietoteoksella, jonka VVY julkaisi keväällä Yhdistyksen taloudellinen tulos muodostui hieman suunniteltua huonommaksi, mutta tase on edelleen vakaalla pohjalla. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3

4 2. Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2013 oli koko maassa harvinaisen lämmin. Vuosisadanta oli maan itäosasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella keskimääräinen tai sitä suurempi, mutta maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa sadetta kertyi tavallista vähemmän. Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin laaja-alaisia myrskyjä sattui kolme marrasjoulukuussa. Eino, Oskari ja Seija myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Vesivuosi 2013 oli vaihteleva. Kuiva kesä laski pohjaveden pintoja ja ne olivat loppukesästä pitkälle syksyyn saakka suuressa osassa maata cm ja maan pohjoisosissa cm alle keskiarvon. Vuoden lopussa pinnankorkeudet nousivat leudon sään vuoksi maan eteläja keskiosissa, mutta pohjoisessa pohjavedet jäivät 5 60 cm alle ajankohdan keskiarvon. Ilmastonmuutoksen tuomat äärevät sääolosuhteet haastavat vesihuoltotoiminnan. Tulvat, myrskyt ja pitkät kuivuusjaksot vaativat vesihuoltolaitoksilta huolellista varautumista. Pinta- ja pohjavesivarojen vaihteleva muodostuminen ja varastoituminen olivat vesihuollon vedenoton kannalta toisaalla erittäin haasteellisia. Paikoitellen poikkeuksellisen kuiva ja lämmin kesä kuivatti pohjavedet aiheuttaen joillekin vesihuoltolaitoksille niukkuutta raakavedensaannissa. Vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmistamiseen häiriöoloissa on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Vuonna 2013 valmistui vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin laatima opas vesihuollon sähkönsaannin varmistamisesta vesihuoltolaitoksille ja sähköverkkoyhtiöille. Taloudellinen tilanne Kansainvälinen talouden ilmapiiri on varsin epävarma ja vuonna 2013 Suomen talouden kehitys on ollut heikkoa. Suomen kansantalous mateli kuluvana vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutukset heijastuvat Suomen talouteen. Euroalueen näkymät ovat edelleen vaimeat. Suomen taloutta koettelee tällä hetkellä useita ongelmia. Pitkäaikaiset menestysalat paperi- ja elektroniikkateollisuus ovat murroksessa, ja samaan aikaan suhdannetilanne on Suomelle yleisemminkin epäedullinen. Julkinen sektori painii hiipuvien verotulojen ja väestön ikääntymisestä johtuvien kasvavien menojen keskellä. Suomessa kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna ja edessä on todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Nopeasti heikentynyt kuntatalous on pakottanut monet kunnat henkilöstösäästöihin. Vesihuoltolaitosten toimintaan kuntien säästötoimenpiteet vaikuttivat vain välillisesti, eikä laitostoiminnassa tai sen laajuudessa tapahtunut isoja muutoksia aiempaan verrattuna. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä 320 kuntaa. Kuntien lukumäärä on vähentynyt viime vuo- sina voimakkaasti kuntaliitosten myötä. Vuoden 2013 alussa toteutuneissa kuntaliitoksissa kuntien määrä väheni kuudellatoista. Vuoden 2014 alussa ei tapahdu yhtään kuntaliitosta. Hallituksen toive on, että sirpalemainen kuntakartta yhtenäistyisi ja maahan syntyisi isompia ja samalla myös taloudellisesti vankempia kuntia. Kunnat yhdistynevät jatkossakin yleensä vapaaehtoisesti vaikka pakkoliitosten mahdollisuus on puhuttanut kuluvana vuonna. Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä ja yhteisten toimintamallien muodostumisesta puhuttiin Suomen Kuntaliiton hankkeessa, johon myös Vesilaitosyhdistys osallistui. Yhteistyön pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi 2013 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -oppaan, jossa käsitellään muun muassa vesihuoltolaitoksen yhdistämisen toteuttamista ja sen menettelytapavaihtoehtoja. Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus vesitornin sortumisesta Jyväskylässä 2012 valmistui. Vesitorni sortui, koska sen säiliöosan alareunassa ollut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. Tutkintaselostuksesta ilmenee, että kyseessä oli niin sanottu viivästynyt vetymurtuma, joka on mahdollinen lujilla pysyvästi jännitetyillä teräksillä. Ilmiö ei ole rakennusalalla hyvin tunnettu. Suosituksena on, että vesitornien rakenteiden ja järjestelmien ikääntymisen hallintaan ja vikasietoisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vuonna

5 julkaistiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton ja Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä tuottama julkaisu RIL Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten laadintaa. Julkaisussa annetaan ohjeita rakenteiden eri kunnossapitoja korjaustavoille, sekä kantavien että täydentävien rakenteiden osalta. Vesisäiliöiden tärkeä rooli ja niiden pitkä elinkaari edellyttävät järjestelmien ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapitoa. Julkaisussa on huomioitu turvallisuuteen liittyviä seikkoja sekä linjattu ettei vesitorneissa eikä vesisäiliöissä tule olla muiden toimijoiden kuten operaattoreiden käytössä olevia tiloja tai laitteita. Infra-alan vakavien työtapaturmien ehkäiseminen Kaivantosortumat puhututtivat, eikä vakavilta tapaturmilta infra-alalla vältytty kuluvana vuonna. Rakennustöiden kaivantojen sortumat ovat aiheuttaneet vuosien varrella sekä loukkaantumisiin että kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Kaivantojen sortuminen aiheuttaa 1 3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa. Infra-alalla on sattunut 2000-luvulla noin 50 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joissa seitsemän on liittynyt kaivannon sortumiseen. Vuonna 2013 ilmestyi edellisenä vuonna päättyneen hankkeen tuotoksena Vaara vaanii kaivannossa opas. Vaara vaanii kaivannossa opas on tiivis ja käytännöllinen ohje joka sopii mitoiltaan työhaalareiden taskuun työmaalle. Oppaassa kerrotaan, miten rakennushankkeessa otetaan huomioon kaivannon turvallinen toteuttaminen. Siinä kuvataan myös tehtävät ja vastuunjako eri osapuolille hankkeen eri vaiheissa. Valtio tukee henkilöstön koulutusta vuonna 2014 Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset, joiden nojalla työnantajat voivat jatkossa saada taloudellista tukea henkilöstön kouluttamiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu vuosittain laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Enimmillään tukea voi saada kolmelle koulutuspäivälle työntekijää kohden vuodessa. Työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa (elinkeinoverolaki tai maatilatalouden tuloverolaki) tai koulutuskorvauksena (muut työnantajat). Laki koskee kaikkia työnantajia ja se tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttaminen on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat lausunnoille vuoden 2013 helmikuussa. Lausuntopalautteen jälkeen virkamiesvalmistelu jatkui loppuvuoden Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta annettiin eduskunnalle tammikuussa 2014, joten eduskunta käsittelee sitä kevätistuntokaudella Uusi vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulisivat esityksen mukaan voimaan syksyllä Keskeisiä vesihuoltolakiin esitettyjä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta voisi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädettäisiin vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa olisi myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttaisiin. Tämä perustuu hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyritään mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Kuntalain muutos tuli voimaan Muutoksen yhteydessä säädettiin mm. kuntien kilpailuneutraliteetista, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä sellaiset toimintansa, joita kunta hoitaa kilpailluilla markkinoilla. Vesihuolto on katsottu sellaiseksi luonnolliseksi monopolitoiminnaksi, jota ei näiden säännösten mukaan ole välttämätöntä yhtiöittää. Maantielakia muutettiin alkaen siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle helpottuu. Uutta osuuskuntalakia valmisteltiin vuonna 2013 ja se tuli voimaan Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi annettiin eduskunnalle joulukuussa Lain uudistuksen tavoitteena on mm. tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja ympäristölupien valvontaa. EU:n teollisuuspäästöjä koskevan direktiivin vaatimukset on myös tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollisuuspäästödirektiivin piiriin kuuluu nyt myös hyödynnettävän jätteen biologinen käsittely. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista tuli voimaan Siinä säädetään mm. biohajoavan orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Orgaanisia jätteitä, kuten puhdistamolietettä tai välpettä, ei voi enää vuoden 2016 alusta alkaen sijoittaa kaatopaikalle läjitykseen tai rakennekerroksiin. Uusi jäteasetus velvoittaa kaikki puhdistamolietteen tuottajat raportoimaan valvojille lietteen laatu- ja määrätiedot. Tiedot on toimitettava valvojille helmikuun 2014 loppuun mennessä. Rakennustuotteiden tuotehyväksyntää koskeva asetus tuli voimaan Tarkoituksena on, että rakennustuotteiden vertailu helpottuu, kun noin 80 prosentille rakennustuotteista tuli käyttöön pakollinen CE-merkintä. Uusi prioritettiainedirektiivi julkaistiin vuonna Prioriteettiaineiden listalle lisättiin uusia aineita ja ympäristönlaatunormeja päivitettiin. Uusi direktiivi talousveden radioaktiivisista aineista julkaistiin vuonna Direktiivin tarkoitus on suojella väestöä talousvedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta. Vuoden aikana ympäristöministeriössä sekä maaja metsätalousministeriössä valmisteltiin maataloutta koskevia säädöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan myös puhdistamolietteiden käyttöä koskeviin ehtoihin. Säädökset valmistuvat kuitenkin vasta vuoden 2014 kuluessa. Itämeren suojelukomission (HELCOM) ministerikokous tiukensi Itämereen tulevien ravinteiden päästökattoa ja maakohtaisia vähennystavoitteita. Tällä voi olla tulevaisuudessa tiukentavia vaikutuksia suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden lupakäsittelyyn. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä siirtoviemäri- ja vesihuoltohankkeisiin saatiin kuitenkin alkuperäiseen esitykseen verrattuna lisärahoitusta 1,6 milj. euroa. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Tiedonhallinnan kehittämishanke eteni vuoden 2013 aikana siten, että vuoden 2014 alkupuolella käynnistyy tietojärjestelmän toteutus. Uuden VEETI-järjestelmän suunnitellaan olevan käytössä viimeistään vuonna

6 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 1. Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Saapuvilla oli 38 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 127 ääntä 584 äänestä. 2. Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden 2013 vuosikokouksesta lähtien: Paavo Salmela, Pudasjärven Vesiosuuskunta, , puheenjohtaja Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy, Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. HALLITUS Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varapuheenjohtaja Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Esa Jokela, Kokkolan Vesi Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy Varajäsen Jouko Varis, Imatran Vesi Esko Jouhten, Muhoksen Vesihuolto Oy Jouko Grön, Loimaan Vesi Lasse Sampakoski, Lempäälän kunnan vesihuoltolaitos Esa Rauhala, Keminmaan Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Risto Saarinen, Porvoon vesi Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Esko Spets, Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka-liikelaitos, Vesihuolto Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy 6

7 4. Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. Jukka Piekkari, puheenjohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Markku Komulainen, varapuheenjohtaja, Limingan Vesihuolto Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Raili Äijälä, varajäsen, Ikaalisten Vesi Oy 5. Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja HTM, JHTT, Juha Koponen BDO Yhtiötarkastus Oy Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Tuija Räty, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 6. Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta. 6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti kuusi kokousta. Hallinto- ja talousryhmä käsitteli toimialaansa liittyvää säädösvalmistelua ja sen kannalta keskeisiä hankkeita. Ryhmä osallistui aktiivisesti mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi EUREAU:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Lisäksi ryhmässä seurattiin vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Ryhmä jatkoi sopimusmallien ja yleisten toimitusehtojen mallin päivittämistä, esitti oman toimialansa kehittämishankkeita ja seurasi niiden toteuttamista. Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi ja Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat - opas olivat merkittävimpiä ryhmän seuraamista hankkeista. Ryhmä keskusteli kokouksissaan myös yhdistyksen järjestämästä koulutuksesta ja viestinnästä. Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, puheenjohtaja Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi, (puheenjohtaja ja jäsen alkuvuosi) Marko Nurmikolu, Suomen Kuntaliitto (loppuvuosi) Juha Nurminen, Kajaanin Vesi (loppuvuosi) Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto (alkuvuosi) Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy Anneli Tiainen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista ja Euroopan komission esitystä talousveden radioaktiivisuutta käsitteleväksi direktiiviksi. Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus opas, Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen, WSP:n ja SSP:n web-sovelluksen kehittäminen ja Vesilaitosyhdistyksen UV- ja kloorausoppaiden päivitys olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Vesihuolto, puheenjohtaja Markku Kaksonen, Pietarsaaren Vesi, puheenjohtaja (alkuvuosi) Markku Lehtola, Kuopion Vesi Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi (loppuvuosi) Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy (loppuvuosi) Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy (alkuvuosi) Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.3. Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2013 aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja kommentoi toimialansa näkökulmasta ympäristönsuojelulain uudistusta, kunnan jätehuoltomääräysten luonnosta, maaseudun kehittämisohjelmaa, ympäristökorvausta, EU:n fosforikonsultaatiota, HELCOM asiakirjoja sekä vesienhoidon toimenpiteiden ohjeistusta. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen erityisesti aineiden tarkkailussa ja hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. Riitta Moisio, puheenjohtaja, Lappeenrannan Lämpövoima Oy Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Juha Menonen, Nokian kaupunki (alkuvuosi) Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi (loppuvuosi) Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 6.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen tulevia koulutuksia, niiden sisältöä ja aikataulutusta sekä koulutustoiminnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2013 oli koulutustyöryhmän ensimmäinen toimintavuosi hallituksen asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. Sen kuluessa valmisteltiin Vesilaitosyhdistyksen koulutustoiminnan kehittämissuunnitelma vuosille Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jouni Lillman, LahtiAqua Oy Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys Anna-Maija Hallikas, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 7. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää kahdeksanhenkinen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kaksi kokousta. Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Pentti Janhunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7

8 Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Ilkka Mikkola, Porin Vesi Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Riina Liikanen, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 8. Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti seitsemänjäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos, puheenjohtaja Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Mats Blomberg, Porvoon vesi Toni Haapakoski, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Annika Rautanen, Kuopion Vesi Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, Vesilaitosyhdistys 9. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, YT-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Toimistosihteeri Tarja Aarnio jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, YT-näyttelyn sihteeri Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, YT-näyttelyn näyttelypäällikkö Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat 8

9 4. Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EUREAU:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu valtion asettamien useiden työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 4.2 Edustusvuosi 2013 EUREAUN yleiskokous Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys Yleiskokous kokoontui vuoden 2013 aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EUREAU:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Vuoden 2012 aikana EUREAU:n organisaatiota muutettiin siten, että jatkossa hallituksen ja yleiskokouksen (General Assembly) roolit yhdistettiin. Vuoden 2013 aikana EUREAU:n toimielimien toimintaa virtaviivaistettiin edelleen strategiatyön pohjalta. EUREAUN komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa, joista syksyn kokous pidettiin Helsingissä. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi, juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista edistäväksi direktiiviksi. Muita komission seuraamia aiheita olivat biosidiasetuksen vaikutukset talousveden desinfiointikemikaaleihin, pohjavesidirektiivin liitteiden I ja II uudistaminen, prioriteettiainedirektiivin päivittäminen, liuskekaasun tuotannon vaikutukset vesivaroihin ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tuotehyväksyntä. Pohjoismaiden edustajat kokoontuivat kokousten yhteydessä keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin uudistaminen, kompostin ja mädätteen tuotteeksi määrittelyn kriteerit, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, Euroopan komission kuuleminen fosforin kestävästä käytöstä, lietedirektiivikonsultaatio, vaarallisen jätteen määritelmän uudistaminen sekä laajakaistojen asentamista koskevat säädökset. Lisäksi jätevesikomissi- 9