Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys"

Transkriptio

1 Toiminta 2012 Vesilaitosyhdistys

2 VVY on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. VVY valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan edunvalvontajärjestö ja suunnannäyttäjä. Joustava palvelumme vastaa jäsenistön tarpeita. Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 1. Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2012 vesihuoltoalalla Vesilaitosyhdistyksen organisaatio Edunvalvonta Yleistä Edustusvuosi Muille kuin jäsenille annetut lausunnot Edustukset Kehittäminen Yleistä Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Muut kehittämishankkeet Koulutus Vesihuoltopäivät Jäsenpalvelut Yleistä Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Viestintä Julkaisut Kunniamaininnat Numeroidut ansiomerkit Ansiomerkit VVY:n stipendit Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase Jäsenkunta Yhdyskuntatekniikka-näyttely... 26

3 1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toimintavuosi 2012 oli työntäyteinen ja mielestäni tuloksiltaan onnistunut. Vesihuoltoalalla ei vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia, mutta pienin askelin mentiin eteenpäin. Yhdistyksen oman toiminnan kehittäminen jatkui vuonna 2010 käynnistetyn strategiatyön linjausten mukaisesti. Vuoden 2012 aikana toimintaa arvioitiin ja uudistettiin erityisesti edunvalvonnan ja kehittämistoiminnan alueilla. Seuraavina vuosina käymme vastaavalla tavalla muiden ydintehtävien kimppuun. Yhdistyksen toiminnassa on strategiatyön myötä kirkastunut ajatus siitä, että kaikki ydintoimintomme (edunvalvonta, kehittäminen, koulutus, jäsenpalvelut ja viestintä) ovat toisiaan kiinteästi tukeva kokonaisuus. Tämän muistaminen arkipäivän toiminnassa tuo linjakkuutta ja tehokkuutta toimintaamme tulevaisuudessa. Toimiston henkilökunnan resurssit ja ajankäyttö ovat alati koetuksella, minkä vuoksi toisinaan joudumme tekemään vaikeitakin valintoja keskittyessämme olennaisiin tehtäviimme. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2012 lopussa oli 301. Jäsenmäärä nousi pienen tauon jälkeen yli 300, mutta vuodenvaihteen kuntaliitosten jälkeen se jälleen pieneni. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä kasvoi samoin edelleen ja oli vuoden lopussa 159. Yhteistoimintajäsenten määrä on kokonaisuutena ollut jatkuvasti kasvussa, mikä lienee heijastusta vesihuoltolaitosten ja ulkopuolisten palvelujen tarjoajien yhteistyön jatkuvasta lisääntymisestä. minnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen oli edelleen käynnissä toimintavuoden päättyessä. Vuoden 2013 alkupuolella lakiehdotukset viimein tulivat lausuntokierrokselle. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EUREAU:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa tiivistyi entisestään. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan uudistamista jatkettiin vuonna Kehittämisrahaston rahoittamiseen osallistuvat nykyisin kaikki yhdistyksen jäsenlaitokset. Kehittämishankkeet jaetaan nykyisin ns. laitoslähtöisiin hankkeisiin ja yleisen haun hankkeisiin. Sisältöuudistuksen pohjaksi tehtiin vuonna 2012 kehittämistarveselvitys, jonka pohjalta muun muassa lähivuosien kehittämisen painopistealueet hahmottuivat. Ensimmäiset laitoslähtöiset kehittämishankkeet saatiin käyntiin vuoden 2012 aikana. Kehittämis- ja jäsenpalvelu- Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja yhdessä jäsenpalveluiden kanssa työmäärältään merkittävin osa-alue toityön tuloksena laadittiin ja uusittiin useita ohjeita ja oppaita laitosten käyttöön. VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2012 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Oman koulutuksen ohella VVY oli muun muassa myötävaikuttamassa vesihuoltoalan johtamisvalmiuksia kehittävän VETO -täydennyskoulutusohjelman käynnistymiseen jo kolmannen kerran. Valtakunnalliset Vesihuolto päivät järjestettiin Oulussa ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. VVY, Kuntaliitto ja ympäristöministeriö allekirjoittivat vesiensuojelun vapaaehtoisen suositussopimuksen tammikuussa Yhteistyö Kuntaliiton kanssa edunvalvonnassa oli muutenkin tiivistä. Siitä esimerkkinä on yhteinen esitteemme Elämme puhtaasti vedestä, joka suunnattiin ensisijaisesti uusille kuntapäättäjille. VVY osallistui syksyllä 2012 myös Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Vesihuollon merkitystä tuodaan yleisön tietoisuuteen myös uudella Hanaa!-tietoteoksella, jonka VVY julkaisee vuonna Yhdistyksen taloudellinen tulos jäi satunnaisten kulujen takia jonkin verran suunniteltua heikommaksi, mutta tase on edelleen vakaalla pohjalla. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3

4 Vuosi 2012 vesihuoltoalalla Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen sateinen. Vuoden sademäärä oli yleisesti % keskimääräistä suurempi. Vuosisadanta oli maan etelä- ja keskiosasta Etelä-Lappiin mm ja Keski- ja Pohjois-Lapissa mm. Erityisesti maan itäosassa ja Kainuussa satoi erittäin paljon. Pinta- ja pohjavesivarojen muodostumisen ja varastoitumisen kannalta sateinen vuosi oli hyväksi, mutta vesihuollon kannalta toisaalta erittäin haasteellinen. Runsaat tulvat aiheuttivat haasteita sekä pintavesien johtamiselle että vesilaitosten veden laadulle. Runsaita kevättulvia oli Lapissa toukokuussa, kesätulvia Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa elokuussa, syystulvia Pohjanmaalla ja Satakunnassa lokakuussa. Lokakuinen tulva saartoi laajoja alueita ja aiheutti useiden miljoonien vahingot. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on viime vuosina kiinnitetty vesihuoltoalalla lisääntyvää huomiota. Vuonna 2012 valmistui Kuntaliiton julkaisuna hulevesiopas, jossa on otettu huomioon kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan ratkaisujen tarve ja toteuttaminen maankäytön suunnittelusta olemassa olevien rakenteiden käyttöön ja kunnossapitoon. Oppaan laadinnassa oli mukana kuntien, vesihuoltolaitosten, tutkijoiden, viranomaisten ja alalla toimivien yritysten edustajia. Taloudellinen tilanne Vuosi 2012 ei valitettavasti ole ollut yleisen taloudellisen tilanteen osalta sen valoisampi kuin edellinenkään, mieluummin päinvastoin. Vakavat taloudelliset vaikeudet koettelivat maailman, Euroopan ja Suomen taloutta edelleen kovalla kädellä. Suomi ponnisteli muiden euromaiden mukana, jotta muun muassa Kreikan totaalinen taloudellinen romahdus saataisiin estettyä ja syöksykierteen eteneminen muihin vaikeuksissa oleviin euromaihin pysäytettyä. Pahin kierre saatiinkin hallintaan, mutta uhka monien euromaiden romahtamisesta ei liene vieläkään ohi. Suomessa kuntatalous ei osoittanut ainakaan selviä elpymisen merkkejä, vaan tilanne jatkui vaikeana. Kuntavaalivuonna keskustelu kuntien taloudesta ja kuntien kyvystä selvitä peruspalveluvelvoitteistaan kävi vilkkaana. Vesihuoltopalvelut eivät tärkeydestään huolimatta kovin usein näissä keskusteluissa esiintyneet. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Kuntien lukumäärässä ei tapahtunut vuoden 2012 aikana muutoksia, mutta vuoden 2013 alkaessa tapahtui useita kuntaliitoksia. Kuntien lukumäärä vuoden 2012 alkaessa oli 336, mutta vuoden 2013 alkaessa 320 eli kuntia oli 16 vähemmän. Merkittävimpiä oli Oulun seudun kuntaliitos, jossa yhteensä viisi kuntaa muodosti uuden Oulun vuoden 2013 alkaessa. Hallitusohjelman mukaisesti maamme kuntarakenteeseen on muutaman vuoden aikajänteellä odotettavissa rajuja muutoksia. Kuntauudistuksessa kaavaillaan kuntien lukumäärän vähenemistä kuntaliitosten myötä jopa selvästi alle sadan. Koska kuntaliitoksia ei vuonna 2012 tapahtunut, vesihuoltolaitosten yhdistymisiä ei suuressa määrin tapahtunut ennen kuin vasta vuoden 2013 alussa. Osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten määrän jopa lisääntyessä laitosten kokonaismäärä maassamme todennäköisesti silti jopa kasvoi vuoden 2012 aikana. Joidenkin yhdistymisten ohella muutamassa kunnassa organisoitiin vesihuoltolaitoksia uudelleen, pääosin yhtiömuotoon. 4

5 Monessa kunnassa oli vireillä tai mietinnässä energialaitoksen ja vesihuoltolaitoksen yhdistäminen. VVY esitti näkemyksiään ns. monialatoimijaorganisaatioihin liittyvistä varauksistaan mm. erillisessä kannanotossaan sekä erityisesti uusille kuntapäättäjille suunnatussa, Kuntaliiton kanssa yhdessä laaditussa Elämme puhtaasti vedestä -esitteessä. Vesihuollon toimintavarmuus ja riskienhallinta Toimintavarmuuden ylläpito ja kehittäminen on tärkeää, jotta vesihuoltolaitokset pystyvät pitämään yllä yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät palvelunsa kaikissa tilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä toimiva vesihuoltopooli, jonka toimistona VVY toimii, tekee osaltaan merkittävää työtä vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi erityisesti erityistilanteiden näkökulmasta. Vesihuoltopoolin toiminnan piirissä olevat, huoltovarmuuskriittisiksi luokitellut vesihuoltolaitokset saivat vuonna 2012 toisen kerran tehtäväkseen Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-portaalissa oman jatkuvuudenhallinnan tason ja kehittymisen arviointimenettelyksi tarkoitetun kypsyysanalyysin. Vuonna 2012 analyysiin vastasi 13 vesihuoltolaitosta. Kypsyysanalyysin lisäksi portaalissa on tietoa varautumisesta. Marraskuun Antti-myrsky aiheutti paikallisia sähkönjakelun katkoksia ja vaikutti paikoin vesihuoltolaitosten toimintaan. Sähkön toimitusjärjestelmän varmuus ei parannu hetkessä ja äärevöityvä ilmasto tulee lisäämään sähkön toimitushäiriöitä aiheuttavia myrskyjä. Vesihuoltolaitosten on siis jatkossakin varauduttava sähkönsaantihäiriöihin ja myös omalla toiminnallaan varmistettava järjestelmänsä toimivuus ja vesihuoltopalveluiden jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Sähköyhtiöitä on syytä informoida vesihuollon sähkönsaannin kannalta kriittisistä kohteista, jotta ne osataan huomioida sähköverkon korjausten ja sen toimintavarmuuden parantamisen yhteydessä. Vesihuoltopooli järjesti vuonna 2012 useita yhteistilaisuuksia Voimatalouspoolin kanssa koskien vesihuoltolaitosten sähköntoimitusvarmuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma WSP (Water Safety Plan), jonka tavoitteena on varmistaa Suomessa turvallinen talousvesi kaikissa tilanteissa. WSP-valmistelu käynnistyi vuonna 2012 ja työtä varten muodostettiin useita työryhmiä. Tavoitteena on kehittää muun muassa isommille vesilaitoksille soveltuva verkkopohjainen WSP-työkalu ja pienemmille laitoksille soveltuva WSP-malli. Myös jätevesipuolelle kehitetään vastaavanlainen SSP-konsepti (Sanitation Safety Plan). Vesihuoltopalvelujen toimintavarmuus ja häiriöttömyys riippuu suurelta osin vesihuoltoverkostojen toiminnasta. Vesihuoltoverkostojen ja -laitosten ikääntyminen ja uhka vesihuoltopalvelujen toimintavarmuuden heikkenemisestä huolestuttaa. Vesihuollon infrastruktuurin heikentynyt tila tiedostetaan laitoksilla hyvin ja saneerausinvestoinnit ovat monilla laitoksilla viime vuosina kasvaneet. Investointitarve on silti moninkertainen nykyiseen saneeraustasoon verrattuna. Vesihuoltolain uudistamisessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että laitosten tulee olla selvillä verkostojensa kunnosta ja suunnitella verkostosaneerauksia systemaattisesti. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön uudistus on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2012 valmistelu eteni edelleen virkamiestyönä ja eräiden erillisselvitysten muodossa. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat lausunnoille vuoden 2013 helmikuussa. On odotettavissa, että lausuntokäsittelyn jälkeen hallituksen esitys menee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden 2013 kuluessa. Uusi vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulisivat siten voimaan aikaisintaan vuonna Talousveden laatuvaatimuksia ja valvontatutkimuksia koskevan talousvesiasetuksen uudistaminen eteni siten, että asetusehdotus oli lausunnoilla syksyllä Asetuksessa täsmennettäisiin muun muassa säädöksiä talousveden laadun turvaamiseksi tarkoitettujen erityistilannesuunnitelmien laatimisesta. Vesihuoltolaitoksilla on huoli siitä, että varautumiseen ja erityistilannesuunnitteluun liittyvät säädökset ovat jatkossa selkeitä eikä määräyksissä ole päällekkäisyyksiä tai epäselvyyksiä. Asetusehdotuksessa on myös velvoite kuuden tunnin desinfiointivalmiuteen raakaveden tai talousveden mikrobiologisen saastumisen epäilytilanteessa. Uusi jätelaki ja jäteasetus tulivat voimaan Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena oli ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uudistuksen yhteydessä tehtiin joitain muutoksia puhdistamolietettä koskeviin säädöksiin sekä edellytettiin siirtoasiakirjoja sako- ja umpikaivolietteille, mikä edellyttää toimenpiteitä myös vastaanottavilla puhdistamoilla. Vuoden 2013 aikana jätelain nojalla tullaan säätämään orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta. Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmistelivat vuoden 2012 aikana valtakunnallisen viemäröintiohjelman. Ohjelma luo puitteet ja linjaukset valtion tuen suuntaamiseksi vuoteen 2016 ulottuvalle vesienhoidon suunnittelukaudelle ja hajajätevesiasetuksen siirtymäkaudelle. Ohjelma keskittyy haja-asutuksen viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn edistämiseen, mutta siinä linjataan myös valtion rahoitustukea siirtoviemärihankkeille. VVY pitää tärkeänä, että siirtoviemäreiden ja myös yhdysvesijohtojen toteuttamiseen saadaan valtion tukea, jotta tärkeät vesihuollon alueelliset hankkeet voidaan onnistuneesti toteuttaa. Vuonna 2012 Ympäristöministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys solmivat suositussopimuksen rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen vähentämiseksi. Suositussopimus on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva valtakunnallinen sopimus vesiensuojelun alalla. Suositussopimuksessa on asetettu tavoitteet yhdyskuntien puhdistamoiden typpi- ja fosforikuormituksen alentamiselle vuoteen Sopimuksen nojalla vesihuoltolaitoksia kannustetaan vähentämään kuormitusta vapaaehtoisesti, jotta lupaehtojen kiristymisen sijaan parempi puhdistustulos saavutettaisiin vesihuoltolaitosten omaehtoisilla tehostamistoimilla. Suositussopimuksessa on sovittu myös yhteisesti edistettävistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Suositussopimuksen nojalla toteutettavista hankkeista useita käynnistyi jo vuoden 2012 aikana. Näistä hankkeista jätevedenpuhdistamoiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn tähtäävä hanke valmistuu vuonna Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy osaltaan valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Tiedonhallinnan kehittämishanke jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka. 5

6 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 1. Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina Saapuvilla oli 36 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 109 ääntä 590 äänestä. 2. Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Pekka Pesonen, Tampereen Vesi, , puheenjohtaja Paavo Salmela, Pudasjärven Vesiosuuskunta, Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy, Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. HALLITUS Varsinainen jäsen Varajäsen... Puheenjohtaja Timo Heinonen, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Varapuheenjohtaja Seppo Väliaho, Keuruun Vesi Esa Jokela, Kokkolan Vesi Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos Jouko Grön, Loimaan Vesi Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Esko Jouhten, Muhoksen Vesihuolto Oy Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jouko Varis, Imatran Vesi Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Kaarlo Komulainen, Vesi-Mega Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka, Vesihuolto Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy 6

7 4. Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. Timo Heinonen, puheenjohtaja, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Seppo Väliaho, varapuheenjohtaja, Keuruun Vesi Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Markku Komulainen, varajäsen, Limingan Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, VVY 5. Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab, vastuullinen tilintarkastaja HTM, JHTT, Juha Koponen Toiminnantarkastaja Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja Tuija Räty, osastonjohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 6. Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut kolme asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun. 6.1 Hallinto- ja talousryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Hallinto- ja talousryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten valmistelua ja toimialansa kannalta keskeisiä kehittämishankkeita sekä vaikutti niihin yhdessä VVY:n toimiston kanssa. Ryhmä osallistui aktiivisesti mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi EUREAU:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Hallinto- ja talousryhmä aloitti toimintavuonna vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen mallin päivittämisen. Ryhmän edustajia oli muutenkin mukana kehittämistoiminnassa, kuten vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunnassa ja kehittämistyöpajoissa. Lisäksi hallinto- ja talousryhmä seurasi edelleen vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista ja keskusteli niihin liittyvistä linjauksista. Ryhmä keskusteli kokouksissaan myös yhdistyksen viestinnästä ja toimialaansa liittyvästä koulutuksesta. Maarit Korpilähde, Joensuun Vesi, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Hannu Isokangas, Kälviän Vesiosuuskunta (alkuvuoden) Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy (loppuvuoden) Anneli Tiainen, sihteeri, VVY 6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista ja Euroopan komission esitystä talousveden radioaktiivisuutta käsitteleväksi direktiiviksi. Vesilaitostekniikka ja hygienia-oppaan päivitys, Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys, Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus-opas sekä Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. Markku Kaksonen, puheenjohtaja, Pietarsaaren Vesi Tapio Helenius, Keravan kaupunkitekniikka, Vesihuolto Markku Lehtola, Kuopion Vesi Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Mika Rontu, VVY Riina Liikanen, sihteeri, VVY 6.3. Viemärilaitosryhmä Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2012 aikana viemärilaitosryhmä käsitteli ja kommentoi vesienhoidon suunnitteluun taustadokumentteja sekä lannoitevalmisteita koskevia asetusluonnoksia. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat uuden jätelain edellyttämät siirtoasiakirjat, vesihuoltolaitosten henkilöstön pätevyysvaatimukset sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. Riitta Moisio, puheenjohtaja, Lappeenrannan Energia Oy Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Juha Menonen, Nokian kaupunki Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy (loppuvuoden) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi (alkuvuoden) Mika Rontu, VVY Saijariina Toivikko, sihteeri, VVY 7. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää kahdeksanhenkinen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kolme kokousta. Jouni Lähdemäki, puheenjohtaja, Oulun Vesi Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Ilkka Mikkola, Porin Vesi Ilari Myllyvirta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy Anneli Tiainen, VVY Saijariina Toivikko, VVY Riina Liikanen, sihteeri, VVY 8. Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti seitsemänjäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. Juha Menonen, puheenjohtaja, Nokian kaupunki Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi Mats Blomberg, Porvoon vesi Ilari Myllyvirta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7

8 Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Annika Rautanen, Kuopion Vesi Hannu Roikola, Kempeleen Vesihuolto Oy Mika Rontu, sihteeri, VVY 9. Koulutustyöryhmä Koulutuksen suunnittelua johti koulutustyöryhmä. Ryhmä piti kaksi kokousta. Ryhmä valmisteli VVY:n vuoden 2012 koulutusohjelmaa, päätti koulutuksista ja ajankohdista sekä ideoi sisältöjä. Joulukuussa 2012 VVY:n hallitus päätti virallistaa koulutustyöryhmän neljänneksi asiantuntijaryhmäksi. Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi Anna-Maija Hallikas, sihteeri, VVY 10. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, YT-näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Toimistosihteeri Tarja Aarnio, jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, YT-näyttelyn sihteeri Koulutuspäällikkö Antti Forsberg, koulutus (eläkkeellä alkaen) Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, YT-näyttelyn näyttelypäällikkö Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus (lapsenhoitovapaalla, toimessa alkaen) Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus (lapsenhoitovapaalla) Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat Tiedottaja Tuuli Toivikko, tiedotus ( saakka) 8

9 4. Edunvalvonta 4.1 Yleistä Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EUREAU:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu valtion asettamien useiden työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 4.2 Edustusvuosi 2012 EUREAUN hallitus Osmo Seppälä, VVY Hallitus kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EUREAU:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. EUREAU:n strategiaa vuoteen 2020 saakka sekä toimintasuunnitelmaa vuosille käsiteltiin hallituksessa. EUREAU:n komissioiden valmistelun pohjalta hallitus käsitteli myös Euroopan vesivarojen tulevaisuutta koskevaa ns. Blueprint -asiakirjaa ( Blueprint to safeguard Europe s water resources ) ja ns. Fitness check -prosessia. Prosesseissa arvioidaan vesiä koskevien nykyisten säädösten tehokkuus, mahdolliset puutteet ja päällekkäisyydet sekä tarkastellaan vesivarojen herkkyyttä oletettavissa oleviin ympäristön muutoksiin ja laaditaan ehdotukset EU:n vesipolitiikan ja vesiä koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Vuoden 2012 aikana EUREAU:n organisaatiota muutettiin siten, että jatkossa hallituksen ja yleiskokouksen (General Assembly) roolit yhdistetään. EUREAUN komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water Riina Liikanen, VVY Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi sekä juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi. Muita komission seuraamia aiheita olivat Euroopan vesivarojen turvaamiseksi laaditun Water Blueprint -tiedonannon valmistelu, prioriteettiainedirektiivin täydentäminen vesiensuojelun huomioiminen Euroopan maatalouspolitiikan uudistamisessa, liuskekaasun tuotannon vaikutukset vesivaroihin ja talousveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tuotehyväksyntä. Pohjoismaiden edustajat kokoontuivat kokousten yhteydessä keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. EU2 Jätevesi, Waste Water Saijariina Toivikko, VVY Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin täydentäminen uusilla prioriteettiaineilla, kompostin ja mädätteen tuotteeksi määrittelyn kriteerit, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, REACH:n uudistaminen ja toimeenpano, komission tiedonannot hormonitoimintaa häiritsevistä aineista sekä kemikaalisekoituksista. Euroopan vesivarojen turvaamiseen liittyvän Blueprint -tiedonannon valmistelua seurattiin erityisesti jätevesiin liittyvien kysymysten osalta. Lisäksi jätevesikomissiossa seurattiin vesipuitedirektiivin, tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin, ja uimavesi- 9

10 direktiivin toimeenpanoa sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin tulkintaa unionin tuomioistuimessa. EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation and Economics Anneli Tiainen, VVY Pekka Pesonen, Tampereen Vesi Lainsäädäntö- ja talouskomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komission ja sen työryhmien kokouksissa käsiteltiin muun muassa useiden direktiivien valmistelua ja vesipolitiikan puitedirektiivin toteuttamista. Toimintavuonna komissio seurasi Euroopan vesivarojen turvaamiseen liittyvän Blueprint -tiedonannon valmistelua ja viimeistelyä erityisesti hallinnollisten ja taloudellisten kysymysten osalta. Komissiossa jatkettiin lisäksi vaikuttamista EU:n julkisia hankintoja sekä toimeksiantosopimuksia koskeviin direktiiviehdotuksiin. Komission kokousten yhteydessä pohjoismaiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. IWA International Water Association on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää alan tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Vesilaitosyhdistys ja Suomen Vesiyhdistys edustavat Suomea IWA:ssa. Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä toimivassa IWA-toimikunnassa Vesilaitosyhdistyksen edustajina olivat Mika Rontu ja Osmo Seppälä. Vesihuoltopooli Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksella toimiva vesihuoltopooli tukee vesihuoltoalan varautumista vakaviin normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin. Poolin toimintaa ohjaava poolitoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kertomusvuosi oli vesihuoltopoolin kuudes täysi toimintavuosi. Toiminnassa keskityttiin parantamaan vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmuutta järjestämällä voimatalouspoolin kanssa viisi alueellista yhteiskokousta. Lisäksi edistettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämän ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille tarkoitetun HUOVI-portaalin käyttöönottoa toimialalla. 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ja kannanotot Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja, kannanottoja ja kommentteja seuraavasti: Kannanotto sammutusveden toimittamisen vastuista ja kustannuksista vesihuoltolaitoksen näkökulmasta Eduskunnan maa ja metsätalousvaliokunta Lausunto koskien valtion vuoden 2013 talousarviota (HE 95/2012 vp) Liikenne- ja viestintäministeriö Vesihuoltolinjojen sijoittaminen tiealueelle esitys ohjeistuksen laatimisesta Maa- ja metsätalousministeriö Esitys vesihuoltolaitosten henkilöstön pätevyysvaatimuksien käsittelemiseksi meneillään olevassa vesihuoltolain tarkistamistyössä Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta Lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi viemäröintiohjelmaksi Lausunto ehdotuksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11) lannoitevalmisteista muuttamisesta Nordkalk Oy Ab Kommentti kalkkikivirouheen hygieenisyyden varmistamisesta Oikeusministeriö Lausunto ehdotuksesta uudeksi osuuskuntalaiksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VAHTI -järjestelmästä kerätyt kommentit Rakennustietosäätiö Kommentit Infra BIM (BIM = Building Information Model) suunnittelu-, mittaus- ja tietomallinimikkeistöstä Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) muuttamisesta Suomen Kuntaliitto Kommentit luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain 58 :n ja verotusmenettelystä annetun lain 65 :n muuttamisesta Suomen Vesiyhdistys ry Kommentit Suomen Vesiyhdistys ry:n vesihuoltojaoston lausuntopyynnöstä Vesihuoltoverkkojen suunnittelutehtävien määrittely- ja hankintaohje Ohje on käytännönläheinen apuväline suunnittelutarjouksen pyytämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö Kommentit EU-komission ehdotuksiin direktiiveiksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (ns. erityisalat) ja käyttöoikeussopimusten tekemisestä (ns. konsessiot) Lausunto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta toimenpiteiksi sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi sekä sähkökatkojen vaikutusten lievittämiseksi Pohjoismaisten vesi- ja viemärilaitosyhdistysten yhteinen esitys siitä, että viemärilaitokset sisällytetään erityisalojen hankintadirektiivin soveltamisalaan Ympäristöministeriö Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi jätteistä ja valtioneuvoston asetukseksi ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta Lausunto ohjeluonnoksesta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltamisesta Lausunto vesien kunnostustyöryhmän ehdotuksesta Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi kaatopaikoista ja valtioneuvoston asetukseksi jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Lausunto kemikaaliohjelman väliarviointia ja tarkistamista koskevasta ehdotuksesta Kommentit luonnoksista vesienhoidon suunnittelun vesihuoltolaitoksia koskeviksi toimenpide-ehdotuksiksi kaudelle Kuuleminen pohjavesien suojeluun liittyvän sääntelyn kehittämistä valmistelevassa työryhmässä Merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta meren nykytilasta, tavoiteltavan hyvän tilan määrittelystä ja hyvään tilaan johtavista ympäristötavoitteista annettiin lausunto Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesienhoitoalueiden vesienhoidon suunnittelusta annettiin lausunnot Etelä-Pohjanmaan, Etelä- Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. 4.4 Edustukset Vesilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat muun muassa seuraavissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä: Osmo Seppälä Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus (Vesitalouslehti) Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) VETO -täydennyskoulutusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Suomen vesifoorumi ry:n hallitus Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC), Steering Committee -jäsen NordIWA, Steering Committee -jäsen Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen ohjausryhmä (MMM) Omaisuudenhallinta (Asset management) -seurantaryhmä (SR 212) (SFS) Anna-Maija Hallikas YT13-näyttelytoimikunta Ympäristöosaajat2025 -asiantuntijatyöryhmä (Sykli) 10

11 Riina Liikanen CEN/TC 164 Water Supply kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) CEN/TC 164/WG15 Security of drinking water supply (CEN) Hyväksymismenettely juomaveden kanssa kosketuksissa oleville rakennustuotteille, kansallinen tukiryhmä (YM) Ilmastonmuutostyöryhmä (EUREAU) Isojen laitosten WSP-työryhmä (STM) Laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista testaavan järjestelmän kehittämisen ohjausryhmä (Valvira) Pienten laitosten WSP-työryhmä (STM) Pohjavesiseurannan yhteistyöryhmä (SYKE) Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunta (Svenskt Vatten) Polaris-johtoryhmä (THL) Regbis-johtoryhmä (VTT) Riskityöryhmä (EUREAU) Talousveden turvallisuussuunnitelman johtoryhmä (STM) Veden kemiallisen laadun työryhmä (EUREAU) Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö (Huoltovarmuuskeskus) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) Äärevien sääilmiöiden vaikutus kriittisiin infrastruktuureihin hankkeen ohjausryhmä (Huoltovarmuuskeskus) Mika Rontu CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka työryhmä 22 rakennusten ulkopuolinen viemäröinti (CEN) Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC) Infra 12 -kehittämisryhmä Kaivantojen turvallisuus -hankkeen johtoryhmä (Liikennevirasto) Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen hallinta -johtoryhmä (Vesi-Instituutti WANDER) Mittauslaitelain asetustyöryhmä (Metrologian neuvottelukunnan mittauslaitelakijaosto) Muoviputkien laajennettu hitsaustyöryhmä (Muoviteollisuus) Pohjoismainen muoviputkien sertifioinnin neuvottelukunta (INSTA-CERT) PT 16 Infra tietopalvelun päätoimikunta (Rakennustietosäätiö) SÄVEL - Vesijohtoverkostojen reaaliaikainen hallinta -hankkeen johtoryhmä (Aalto-yliopisto) TK 280 Infra laatuvaatimukset -toimikunta (Rakennustietosäätiö) Vesijohtojen saneerauspinnoitusten kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen -johtoryhmä (Vesi-Instituutti WANDER) Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen hankeryhmä (MMM) Vesihuoltoverkkojen suunnittelutehtävien määrittely ja ohjeistuksen laatiminen (Suomen Vesiyhdistys ry) Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta SerVesi -johtoryhmä (VTT) Viemäreiden rakenteita rikkomatta toteutettavien saneerausmenetelmien kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen (Vesi-Instituutti Wander) YT13-näyttelytoimikunta Ympäristöosaajat2025-ohjausryhmä (Sykli) Anneli Tiainen Maksut työryhmä (EUREAU 3) Vesihuollon markkinat ja johtaminen työryhmä (EUREAU 3) Pohjoismaiden järjestöjen juristit Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Elintarviketeollisuuden vesihuolto-oppaan ohjausryhmä (MMM) Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi -hankkeen ohjausryhmä (Pöyry Finland Oy) Saijariina Toivikko Haitalliset aineet -työryhmä (MMM) Ravinteiden kierrätyksen seurantatyöryhmä (YM) Lannoite- ja kasvualusta-alajaosto (MMM) Priorioteettiainedirektiivin uudistamisen asiantuntijatyöryhmä (YM) Lietteiden karakterisoinnin standardisointi (SYKE) Hulevesiopas-ohjausryhmä (Kuntaliitto) Sanitation Safety Plan -ohjausryhmä (STM) Puhdistamo-BAT kansallinen työryhmä (SYKE) Biosafe- ja LAVITESTI-ohjausryhmä (MTT, Evira) Jätevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi PRrecover, ohjausryhmä (VTT, MTT) Modernit menetelmät yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisessa, johtoryhmä (Kuopion yliopisto) Control of hazardous substances in the Baltic Sea region, yhteistyöryhmä (SYKE) Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) HELCOM EUREAU observer (HELCOM) Kestävä toimeenpano -työryhmä (EUREAU) Teollisuusjätevesityöryhmä (EUREAU) Kemikaali-työryhmä (EUREAU) Lietetyöryhmä (EUREAU) Pohjoismaisen jätevesikonferenssin ohjelmatoimikunta (NORDIWA) Timo Heinonen, HS-Vesi Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja (Huoltovarmuuskeskus) Tuula Laakso, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Vesimikrobiologian standardisointityöryhmä (THL) Marja-Leena Helin, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Ympäristönäytteenoton sertifiointilautakunta (SYKE) Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi Yhdyskuntatekniikka näyttelytoimikunta Lisäksi VVY:n henkilökunta osallistui epävirallisiin työryhmiin valtionhallinnossa, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä järjestösektorilla. Vuoden 2012 työtuntien jakauma Projektit 0,2 Hallinto 12,9 Laskutettava työ 8,1 Koulutus 28,5 Kehittäminen 5,4 Jäsenpalvelut 14,8 Edunvalvonta 30, % kokonaistyötuntimäärästä 11

12 5. Kehittäminen 5.1 Yleistä Kehittämistyössä VVY tuottaa jäsentensä tarpeisiin erilaisia oppaita ja suosituksia sekä erilaisia teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. VVY:n ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön pohjaksi. Tavoitteena on yhdessä vuosittain koottavien taksatietojen kanssa tuottaa jäsenlaitosten keskenään tekemän benchmarkingin pohjaksi tarvittavaa tietoa. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tukee laitostoiminnan kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä edustava kehittämisrahaston toimikunta. Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki VVY:n jäsenet ovat olleet myös kehittämisrahaston jäseniä. Jäsenpohjan laajentumisen lisäksi rahaston toimintaa uudistettiin ottamalla perinteisten kaikille avoimien yleisen haun hankkeiden rinnalle ns. laitoslähtöiset hankkeet. Laitoslähtöiset hankkeet toteutetaan vesihuoltolaitoksilla havaittujen kehittämistarpeiden perusteella. 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Vuosi 2012 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän seitsemäs toimintavuosi. Vuoden lopussa järjestelmässä oli 48 jäsenlaitosta. Ne on merkitty sivujen luetteloon. Tunnuslukujärjestelmä on web-pohjainen järjestelmä, jossa liittymismaksun lisäksi peritään vuotuista käyttömaksua. Maksut on sidottu VVY:n jäsenmaksuun. Tunnuslukujärjestelmässä on 74 tunnuslukua, jotka järjestelmä laskee 153 perustiedosta. Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät perustiedot järjestelmään vuosittain. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmän osana. Perusidea on toisilta joko saman alan tai eri toimialan yrityksiltä oppiminen. Vertaamisessa käytetään samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä tunnuslukuja. Samalla voi seurata oman toiminnan kehitystä. 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vuosi 2012 oli Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston yhdeksäs toimintavuosi. Kehittämisrahasto tukee vesihuoltolaitosten käytännön toiminnan kannalta hyödyllisiä ja laajasti alaa hyödyttäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahaston myötä alan yhteinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2012 Kehittämisrahaston rahoitusta myönnettiin seuraaville 26 hankkeelle yhteensä euroa. Vuoden jäsenmaksukertymä oli noin euroa. Loput myönnetyt rahat vapautuivat peruuntuneista hankkeista. Laitoslähtöiset hankkeet: Jätevedenpuhdistamoiden BAT ja parhaat käytännöt, SYKE, Kehittämistarveselvitys, Gaia Consulting Oy, Maailman vesipäivän Facebooksivu, Briiffi Oy, Opas puhdistamolietteen maatalouskäyttöön, Pro Agria, SSP Sanitation Safety Plan, HSY, Vaaralliset jätteet -kampanjan jatko (BSAG/Itämerisitoumus), VVY, JLY ja HSY, Vesihuoltolaitosten arvonmääritysperiaatteiden vakiointi, Pöyry Finland Oy, Vesihuoltoverkostojen saneeraustöiden asiakirjojen uudistaminen, Infratec Oy, Vesilaitostekniikka ja hygienia-oppaan päivitys, FCG Finnish Consulting Group Oy, Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat, Kuntaliitto, Vesisäiliöiden käyttö, kunnossapito ja saneeraus (opas), RIL, Viemäritulvavahinkojen korvauskäytännöt, Mari Viiman, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, Yleisen haun hankkeet: Elintarviketeollisuus vesihuoltolaitoksen asiakkaana, Aalto-yliopisto, ,00 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa osa 1. Selvitys aineiden käyttömääristä Suomessa sekä esiintymisestä jätevesissä, Envieno Ky, 8 000,00 12

13 Hengitystiepatogeenin esiintyminen jäteveden käsittelyn eri vaiheissa yhdyskuntaperäisen jäteveden puhdistamoilla (HEYPPA), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ,00 Juomaveden desinfiointi otsonoinnilla: CT-yhtälöiden käyttäminen desinfiointitehon määrittämiseksi ja otsoniannoksen optimoimiseksi, HSY, 5 000,00 Juomaveden mikrobiologinen riskinarviointi: Verkkopohjaisen riskinarviointityökalun kehittäminen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ,00 Jätevedenpuhdistamoiden suunnittelun ja käytön hyvät käytännöt, Aalto-yliopisto, 7 000,00 Jätevesi ja typpi Perämeren rannikkovesissä: Toimintamallin kehittäminen typen vaikutuksen arviontiin rannikkovesien tilaan, Oulun yliopisto, ,00 Kumppanuusmallit kuntateknisissä hankkeissa, FCG Finnish Consulting Group Oy, ,00 Käsiteltyjen jätevesien sisältämien mikrobien kulkeutumisen mallintaminen Pohjois-Päijänteellä, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, ,00 Taitava kuntarakennuttaja, RIL, 6 150,00 Vesihuollon toteutussuunnittelun tehtäväluettelo, Pöyry Finland Oy, ,00 Vesihuolto ja Wikipedia, FCG Finnish Consulting Group Oy, 5 000,00 Viemäreiden rakenteita rikkomatta toteutettavien saneerausmenetelmien kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen, Prizztech Oy/Vesi-Instituutti WANDER, 5 000,00 Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys 2012 Kehittämisrahaston uusimuotoisen toiminnan tehokkaaksi käynnistämiseksi toteutettiin vuonna 2012 selvitys vesihuoltolaitosten tärkeimmistä haasteista, kehittämistarpeista ja -ideoista. Kehittämistarveselvityksen toteutti Gaia Consulting Oy. Pohjoismainen viemärikaivoprojekti VVY ja Svenskt Vatten, Norsk Vann sekä DANVA laativat yhteispohjoismaista viemärikaivojen tutkimusopasta. Hanketta rahoittavat kahdeksan VVY:n jäsenlaitosta, Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT, Putkistosaneerausyhdistys PSY, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä VVY. Opas valmistuu vuonna Opas puhdistamolietteen maatalouskäyttöön VVY koordinoi vuonna 2012 puhdistamolietteen maatalouskäyttöä koskevan oppaan laadintaa. Pro- Agria Keskusten Liitto vastaa oppaan laadinnasta tukenaan laajapohjainen ohjausryhmä. Opas valmistuu vuonna Vaarallinen jäte -kampanja VVY, Jätelaitosyhdistys ja HSY toteuttivat yhteistyössä Vaarallinen jäte -kampanjan. Tavoitteena on vähentää ongelma- eli vaarallisten jätteiden päätymistä viemäriverkostoon sekä keventää puhdistamoille ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kampanjassa toteutettiin sivusto. Vesihuoltolaitosten viestintää tukemaan tehtiin alakohtaiset esitteet, jotka sisältävät tietoa ja ohjeita vaarallisten jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn. Kampanjalla VVY osallistuu Baltic Sea Action Groupin sitoumuskampanjaan. Uusittu Vesilaitostekniikka ja hygieniaopas julkaistiin 2012 Vuonna 2007 laadittu Vesilaitostekniikka ja hygienia-opas päivitettiin Vesityökorttitestejä järjestävien tahojen antaman palautteen perusteella. Sisältöä tarkennettiin kauttaaltaan ja erityisesti verkoston, huollon ja kunnossapidon sekä varautumisen osalta. Oppaan päivitti Finnish Consulting Group Oy ohjausryhmän avustuksella. 5.4 Muut kehittämishankkeet Hanaaa! Suomen vesihuolto kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys Tapio S. Katkon teos jatkaa vuonna 1996 julkaistun VETTÄ!-kirjan kuvausta Suomen vesihuollon kehityksestä nykypäivään sekä osin tulevaisuuteen. Vesilaitosyhdistys kustantaa tietokirjan, jonka julkaisu ajoittuu vuodelle Vesiensuojelun suositussopimus VVY, Kuntaliitto ja ympäristöministeriö allekirjoittivat vesiensuojelun suositussopimuksen. Sopimuksessa vesihuoltolaitoksia kannustetaan parantamaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta vapaaehtoisin keinoin. Suositussopimuksen nojalla toteutetaan useita yhteishankkeita, jotka tukevat suositussopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Viestintäverkosto VVY:n jäsenlaitosten Viestintäverkosto kokoontui kaksi kertaa, lisäksi pidettiin pienryhmätapaamisia. Osallistujat ovat laitosten viestinnästä vastaavia ja oman toimen ohella viestintää hoitavia. Tavoitteena on tukea laitosten viestinnän kehittämistä. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Svenskt Vatten ja NORDIWA järjestävät kolmannentoista pohjoismaisen jätevesikonferenssin Mälmössä, Ruotsissa. Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. 13

14 6. Koulutus Vesilaitosyhdistys tarjoaa monipuolista koulutusta jäsenlaitostensa ja yhteistoimintajäsentensä henkilöstölle. Tilaisuuksia järjestetään vesihuoltolaitoksilla eri työtehtävissä työskenteleville ja laitosten sidosryhmien edustajille. Koulutuksia on ympäri maata. Vuonna 2012 yli 80 % koulutuskalenterin mukaisista tilaisuuksista järjestettiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaikkiaan koulutuksia järjestettiin 16 paikkakunnalla. Vuoden 2012 alussa tuli kuluneeksi viisi vuotta talousvesihygieenisten osaamistestausten aloitta- misesta. Vesityökorttien uusiminen käynnistyi jo alkuvuonna ja vilkastutti koulutustoimintaa läpi vuoden. Viereisellä sivulla olevaan listaan koulutustilaisuuksista on merkitty Vesilaitostekniikka ja hygienia koulutusten perään koulutukseen osallistuneet sekä pelkkään osaamistestaukseen osallistuneet. Vuoden 2012 aikana järjestettiin 38 koulutustilaisuutta sekä muiden koulutusten yhteydessä neljä osaamistestausta. Tilauskoulutuksia oli kaikkiaan 12, ne kaikki olivat Vesilaitostekniikka ja hygienia -koulutuksia. Koulutustilaisuuksista 25 oli yksipäiväisiä ja 12 kaksipäiväisiä. Kolmipäiväisenä järjestettiin Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Tahkovuoressa. Koulutuksiin osallistui yhteensä henkilöä. Lisäksi 73 henkilöä osallistui pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin. VVY:n toimihenkilöt osallistuivat koulutustilaisuuksiin sekä asiantuntijoina että luennoitsijoina. Ulkopuolisia luennoitsijoita koulutuksissa oli vuoden aikana

15 Koulutustilaisuudet Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat Rovaniemi Vesilaitostekniikka ja hygienia Oulu Vesilaitostekniikka ja hygienia Hämeenlinna Haja-asutuksen vesihuoltoasiat laitosten kannalta Kuopio Vesilaitostekniikka ja hygienia Vantaa Verkostomestaripäivät Jyväskylä Vesilaitostekniikka ja hygienia Kouvola Vesilaitostekniikka ja hygienia Helsinki Teollisuusjätevesiopas Pori Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät Tampere Verkostojen ennakkohuolto, kunnossapito ja saneeraus Oulu Teollisuusjätevesiopas Vaasa Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä Helsinki Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 45/ Oulu Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia Lahti Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset Tampere Sammutusvesi- ja sprinklauskoulutus Oulu Vesihuoltolaitosten asentajien ja työnjohdon koulutuspäivät Helsinki Vesilaitostekniikka ja hygienia Tahkovuori Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Rovaniemi Alueelliset vesilaitoshoitajien koulutuspäivät Oulu Vesilaitostekniikka ja hygienia Oulu Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät Hämeenlinna Asiakaspalvelukoulutus Mikkeli Vesilaitostekniikka ja hygienia Jyväskylä Vesilaitosten vastaavien hoitajien neuvottelupäivät Helsinki Viestintäpäivä Vaasa Va-verkens tekniska dagar Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia Tampere Varautumissuunnittelu Seinäjoki Vesilaitostekniikka ja hygienia Seinäjoki Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät Kuopio Vesilaitostekniikka ja hygienia Kuopio Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät Rovaniemi Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät Helsinki Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä Oulu Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä Helsinki Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 20 Tilauskoulutukset Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat Kemi Vesilaitostekniikka ja hygienia Vantaa Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi Jyväskylä Vesilaitostekniikka ja hygienia Loviisa Vesilaitostekniikka ja hygienia Loviisa Vesilaitostekniikka ja hygienia Loviisa Vesilaitostekniikka ja hygienia Joensuu Vesilaitostekniikka ja hygienia Turku Vesilaitostekniikka ja hygienia Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia Oulu Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi Tahkovuori Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi Kantvik Vesilaitostekniikka ja hygienia Kantvik Vesilaitostekniikka ja hygienia Rovaniemi Vesilaitostekniikka ja hygienia / testi Turku Vesilaitostekniikka ja hygienia Tampere Vesilaitostekniikka ja hygienia Vesihuoltopäivät Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto tapahtuman Oulussa. Kevään alueellinen vesihuoltopäivä pidettiin Porissa ja syksyn alueellinen vesihuoltopäivä Kuopiossa. Vesihuoltopäivät koostuvat ajankohtaisista esitelmistä ja alan yritysten pystyttämästä näyttelystä. Vesihuoltopäiville osallistui 1099 kuntien ja vesihuoltolaitosten luottamus- ja toimihenkilöä sekä viranomaisten edustajaa. Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto tapahtuman Oulussa. Vesihuoltopäivät ja -näyttelyt Aika Paikka Osallistujat Näytteilleasettajat osastoa/ hlöä Pori / Oulu / Kuopio /79 15

16 8. Jäsenpalvelut 8.1 Yleistä Koulutuksen ja vesihuoltopäivien lisäksi VVY:n varsinaisille jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva neuvonta sekä kirjalliset lausunnot. Lisäksi www-sivujen yhteydessä oleville jäsensivuille kerätään listaa usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista. Muita jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat noin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, jäsenkirjeet sekä Vesitalous-lehti. Lähes kaikki VVY:n julkaisut jaetaan jäsenille. Julkaisujen lisäkappaleista ja koulutustilaisuuksista sekä vesihuoltopäivistä perittävät maksut ovat jäsenille edullisempia kuin muille. 8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Merkittävin osa jäsenille suuntautuvasta laitoskohtaisesta palvelusta muodostuu puhelimitse, sähköpostitse ja neuvotteluissa tapahtuvasta neuvonnasta. Lisäksi jäsenille annetaan kirjallisia lausuntoja ja kommentteja. Kertomusvuonna on annettu jäsenille laitoskohtaista palvelua muun muassa seuraavissa asioissa: sammutusveden toimittamisen vastuut vesihuoltolaitoksen näkökulmasta kiinteistöjen yhteiset jakelujohdot oikeus laitoksen johdon sijoittamiseen toisen maalle johdon siirtäminen ja siirtämisen kustannukset vastuu vesivahingosta ja viemäritulvasta vahingonkorvaus ja hinnanalennus veloittaminen hukkaan vuotaneesta vedestä huonolaatuisen putkimateriaalin korvaaminen laitevalmistajan vastuu veden toimituksen keskeyttäminen vesihuoltolaitoksen velvollisuus verkoston laajentamiseen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittely liittämisvelvollisuus liittämiskohdat tiedottaminen toiminta-aluepäätöksen valmistelun aikana muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverotuksen soveltaminen vesihuoltoon viemäriosuuskunnan arvonlisäverovähennykset käyttöomaisuuden poistot yleisen arvonlisäverokannan muutos vedentoimitussopimus sopimus jäteveden johtamisesta vesihuoltolaitosten yhteistyötä koskeva sopimus osakassopimuksen tulkinta verkoston vuokraaminen sopimuksen siirtäminen sopimuksen irtisanominen erillisen käyttösopimuksen tekeminen pitääkö vesihuollosta tehdä kirjallinen sopimus maksujen yhtenäistäminen vesihuoltolaitosten yhdistymisessä vesiosuuskunnan sääntöjen muuttaminen vesihuoltolaitoksen maksuperusteet ja hinnasto epäselvyys laitoksen taksassa maksujen hyvitykset ja lisäveloitukset tiedottaminen maksujen muutoksista laskun päiväys arviolaskutuksessa paljousalennus käyttömaksussa perusmaksut eri suuruiset perus- ja liittymismaksut eri alueilla liittymismaksun laskuttaminen, pumppaamon ja muiden arvonlisäverollisten erien laskuttaminen maksujen perintä menettely yrityksen velkasaneerauksessa maksusaatavan vanhentuminen liittymismaksun käsittely kirjanpidossa liittymismaksun veloittaminen rakennettaessa uusi rakennus puretun tilalle vesikalusteiden biofilminkasvu kovuuden poisto pohjavedestä varautumissuunnittelu talousveden radon päivystyksen järjestäminen talousveden desinfiointi vesijohtoverkostojen käyttöönotto kriisiviestintä maalämpökaivojen sijoittaminen pohjavesialueelle valvontatutkimusohjelman laatiminen Huovi-portaalin kypsyysanalyysi sako- ja umpikaivolietteiden siirtoasiakirjat hajunpoisto hajunpoisto bakteerivalmisteilla työturvallisuutta koskevat ohjeet jätevedenpuhdistamoilla potentiaaliset kadmiumin lähteet viemäriverkostossa teollisuusjätevesimaksut puhdistamolietteen hyödyntäminen metsien lannoituksessa. 16

17 8.3 Viestintä Uutiskirje Vuoden 2012 alusta alkaen VVY:n Jäsentiedote kulkee nimellä Uutiskirje. Uutiskirje ilmestyi vuoden 2012 aikana 11 kertaa. Jäsenkirje Vuoden 2012 aikana lähetettiin 11 jäsenkirjettä, jotka käsittelivät seuraavia aiheita: Suositussopimus yhdyskuntajätevesien pintavesiä rehevöittävän ravinnekuormituksen vähentämiseksi vuoteen 2015 Vesihuoltolaitokset mukaan Vaarallinen jäte -kampanjaan Palkkaa tuleva ammattilainen kesätöihin Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto uudistuu Sako- ja umpikaivolietteillä sekä hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteillä tulee olla siirtoasiakirjat Vesityökortin voi nyt suorittaa joko vesilaitostai vesijohtoverkostotestillä Vesihuoltomaksut julkaisu ja uudet ansiomerkit Välttämätön vesi - infopaketti vesihuoltoalasta tavallisille vedenkäyttäjille Esite vesihuollosta erityisesti kuntapäättäjille Puhdistamoiden velvoitetarkkailun toteuttaminen Vierasesineiden pääsyn estäminen vesijohtoverkostoon verkostotöissä WWW-sivut ja jäsensivut VVY:n nettisivut ovat osoitteessa VVY:n julkisen verkkosivun rinnalla ylläpidetään vain VVY:n varsinaisille jäsenille tarkoitettua jäsensivustoa. Jäsensivuille pääsee kirjautumaan sivun vasemmasta alareunasta löytyvän ruudun kautta. Vesitalous-lehti Vesitalous-lehti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä koko vesialan kattava julkaisu. Lehden jokaisessa numerossa on vesihuoltoa käsitteleviä artikkeleita. Vuoden kolmas lehti oli vesihuollon teemanumero, jossa julkaistiin Vesihuolto päivien esitelmiä. Lehden omat kotisivut ovat osoitteessa Uusi Välttämätön vesi -julkaisu Välttämätön vesi -julkaisu kertoo vesihuoltopalveluiden nykytilasta tavalliselle veden käyttäjälle. Julkaisu perustuu Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmän tietoihin. Infopaketissa esitetään havainnollisesti muun muassa kuinka paljon käytämme vettä, kuinka hyvää vettä juomme, mistä veden hinta muodostuu, vesihuoltoverkoston tila ja vesihuoltopalvelun hiilijalanjälki. Jäsenlaitokset voivat painattaa ja toimittaa julkaisun asiakkailleen ja alueensa päättäjille. teiskunnan toimivuudelle. Julkaisussa perustellaan, miksi kuntapäättäjien tulisi omalla toiminnallaan varmistaa kuntien omistamille vesihuoltolaitoksille hyvät toimintaedellytykset. Keskeiset viestit liittyvät muun muassa vesihuollon hyvään organisointiin ja omistajaohjaukseen kunnissa. Jäsenlaitokset voivat hyödyntää esitettä ja sen sisältöä omassa viestinnässään ja edunvalvonnassaan kuntasektorilla. 8.4 Julkaisut Julkaisusarja Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja muodostuu yhdistyksen antamista suosituksista ja julkaisuista, joissa on esitetty yhdistyksen kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja koskevan kyselyn tulokset. Myytävänä olevat julkaisut: WATER -englanninkielinen lyhennelmä VETTÄ! - kirjasta, 1997 Pohjavesilaitosten kehittäminen, 1997 Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesilaitokseen, 1997 Pohjavesien suojelu erityisesti vedenhankintaa silmälläpitäen, 1999 Puhdistuksen tarve ja merkitys vesijohtoverkostossa, 1999 Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000 Tillämpningsinstruktion gällande förordningen för hushållsvatten 461/2000 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat 2000 Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, 2001 Kalkkikivialkalointi - opas veden syövyttävyyden vähentämiseksi, 2002 Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla, 2003 Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje, 2005 Torjunta-aineet pohjavesissä opas vesilaitoksille, 2006 Talousveden klooraus, 2006 VVY:n historia-kirja 50 vuotta vesihuollon asialla, 2006 Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2007 Vattenverksteknik och hygien, 2008 Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje, 2008 Anvisningar om krisinformation för vattentjänstverk, 2009 Vesihuoltomaksut (myös aikaisemmat julkaisut vuosilta 2008, 2009 ja 2010) Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon, 2011 Opas varavedenjakelun järjestämisestä, 2011 Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja niiden hallittu korjaaminen, 2011 nro 50 Teollisuusjätevesiopas Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, 2011 nro 51 Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2012 Esite vesihuollosta erityisesti kuntapäättäjille VVY:n ja Kuntaliiton uusille kuntapäättäjille suunnattu esite valottaa vesihuollon keskeistä merkitystä yhnro 52 Vattenverksteknik och hygien, 2012 nro 53 Vesihuoltomaksut , VVY:n jäsenlaitokset Monistesarja Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistaan neuvostojen ja toimiston toimeksiantojen pohjalta valmistuneet erilliset selvitykset, jotka eivät sisällä yhdistyksen kannanottoja eivätkä suosituksia. Myytävänä olevat julkaisut: nro 1 Vedenkulutuksen väheneminen ja sen vaikutukset vesi- ja viemärilaitostoimintaan, 1998 nro 3 Johdatus mediasuhteiden kehittämiseen, 1999 nro 5 Tehdasvalmisteiset jätevedenpumppaamot, 1999 nro 6 Asiakaslähtöisen vesihuoltopalvelun kehittäminen, 1999 nro 7 Talousveden laadun parantaminen verkostossa tehtävin toimenpitein, 1999 nro 8 Ravinteidenpoiston tehostaminen, 2001 nro 9 Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja -viemäreiden saneeraus, KTVVS-tutkimus, 2002 nro 10 Muovisten vesijohtojen pitkäaikaiskestävyys, 2003 nro 12 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2002, 2003 nro 13 Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä, 2003 nro 14 Water Safety Plans -pilotti, 2004 nro 15 Jätevedenpuhdistamojen toiminta ja toteutukset, 2004 nro 16 Vesihuoltolaitosten viestinnän kehitysprojekti, 2005 nro 17 Vesihuollon verkostojen ylläpidon perusteet, 2005 nro 19 Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 2006 nro 20 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, 2007 nro 21 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2006, 2008 nro 22 Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo, 2008 nro 23 Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin, 2008 nro 24 Haitallisten aineiden esiintyminen suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä, 2008 nro 25 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2007, 2008 nro 26 VIRIKE - Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet, 2009 nro 27 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2008, 2009 nro 28 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2009, 2010 nro 29 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2010, 2011 nro 30 Vuotovesien hallinta, Vesijohtovuotojen vähentäminen,

18 Anne Majaniemi Mari Heinonen 9. Kunniamaininnat Olli Keski-Saari ja Aarne Miettunen Saijariina Toivikko, Heli Lindberg, Kaisu Albeni, Marita Honkasalo, kuvasta puuttuu Marja-Leena Helin. 9.1 Numeroidut ansiomerkit Numeroidut kultaiset ansiomerkit myönnetään erityisistä ansioista vesihuollon kehittämisen hyväksi. VVY:n hallituksen myöntämät merkit luovutettiin Vesihuolto päivillä Oulussa seuraaville henkilöille: 109 Toimitusjohtaja Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy 110 Tarkastaja Aarne Miettunen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 9.2 Ansiomerkit 2012 VVY:n ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. VVY:n hallitus myönsi kertomusvuoden aikana 68 kpl kultaisia, 33 kpl hopeisia ja 10 kpl pronssisia ansiomerkkejä. Econet Oy vientijohtaja Veijo Hassinen projekti-insinööri Veli Räsänen Hangon vesi- ja viemärilaitos pumppukoneenkäyttäjä Jerry Stenlund Haukiputaan Vesi maanrakennusurakoitsija Esko Annala toimistosihteeri Taina Takalo maanrakennusurakoitsija Pentti Takkula vesilaitoksenhoitaja Jorma Vesa erikoisammattimies Jarmo Kinnunen verkostomestari Risto Laitinen erikoisammattimies Matti Leivo vesihuoltojohtaja Riitta Lindström erikoisammattimies Heikki Mikkonen verkostoinsinööri Jukka Sorvisto Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos toimistotyöntekijä Tuulikki Hilvo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) laitosasentaja Raimo Aaltonen myyntisihteeri Anja-Liisa Eronen toimistosihteeri Leila Hagelberg verkostodokumentoija Kirsi Hallikas vanhempi putkiasentaja Lauri Heinonen vanhempi putkiasentaja Pertti Heinonen valvontainsinööri Marja-Leena Helin vastaava mestari Olli Ihanainen putkiasentaja Ismo Jokinen yksikön päällikkö Jari Kallio huoltoteknikko Santtu Keso sopimuskäsittelijä Carola Kleimola vanhempi putkiasentaja Esa Koponen sopimuskäsittelijä Seija Kuisma vanhempi putkiasentaja Pertti Kytömäki labboratorioteknikko Tero Lahti ryhmäesimies Hannele Laurila laborantti Liisa Lehtonen viemärinpuhdistaja Hans Lejonqvist Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Pronssinen ansiomerkki 18

19 putkiasentaja Robert Lindström aluemestari Jorma Linna vanhempi putkiasentaja Caj Löfman viemärinpuhdistaja Kari Malmström mittarikorjaaja Pertti Meriluoto etumies Kari Murtonen projekti-insinööri Seppo Niskanen koneenhoitaja Timo Ollikainen koneasentaja Leif Pettersson putkiasentaja Ari Saaristomaa pumppaamomestari Jarmo Salonen vanhempi putkiasentaja Jouni Seppälä putkiasentaja Timo Teerikangas etumies Juhani Vidgren huoltomies Armas Väänänen laitosmies Seppo Äijäläinen näytteenottaja Timo Aurassalo sähköasentaja Aki Degerholm vastaavaputkimestari Dan Holmström laskutusasiantuntija Sinikka Hurme kirvesmies Jukka Ihalainen automaatiomestari Mika Kuikka vanhempi putkiasentaja Timo Kurppa vanhempi putkiasentaja Marko Laitila vanhempi putkiasentaja Jukka Mainiemi putkiasentaja Tapio Majanen koneasentaja Eero Minkkinen asiakasneuvoja Minna Nuutinen mittausmies Seppo Panula etumies Kari Pesonen markkinointisuunnittelija Tuula Pirhonen valvoja Hannu Poutiainen putkimestari Jani Pukkinen vuoromestari Jarmo Sani vanhempi putkiasentaja Heikki Strömberg viemärinpuhdistaja Timo Östman Iisalmen Vesi jätevedenpuhdistamon hoitaja Ensio Siimento Inarin Lapin Vesi Oy vesihuoltoasentaja Seppo Karppinen vesihuoltoasentaja Juha Mikkola LVI-teknikko Mauri Portti toimitusjohtaja Antti Partanen vesihuoltoasentaja Mauri Ranta Jokioisten kunta teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pentti Kirkkola kunnallistekniikan insinööri Risto Klemelä kunnaninsinööri Markku Nikander puhdistamonhoitaja Olli Salonen vedenottamon hoitaja Heikki Blixt putkimies Kunto Eteläkoski toimistoesimies Jaakko Heinonen putkimestari Markku Malin maanrakennusalan ammattimies Timo Rantanen paikkatieto- ja vesihuoltosihteeri Jaana Uusi-Laitila Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy koneasentaja Eino Hyvärinen taloussihteeri Kirsi Puttonen KRS-Vatten / KRS-Vesi johtaja Sven Söderlund Kurikan Vesiliikelaitos vesilaitoksen asentaja Eero Kuusisto vesilaitoksen asentaja Mauri Rätti Kuhmon kaupungin vesihuoltolaitos jätevedenpuhdistamon hoitaja Rainer Ahonen Lahti Aqua Oy automaatiosuunnittelija Jarmo Rinne Levin Vesihuolto Oy huoltomestari Urpo Ranta toimitusjohtaja Pentti Kangas hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurula vesihuoltotyöntekijä Sakari Hakala puhdistamonhoitaja Marko Rossi Loimaan Vesi työpäällikkö Ritva Laurikkala Marttilan vesihuoltolaitos kunnanjohtaja Juhani Tynjälä Muuramen kunta tekninen johtaja Tapio Jauhiainen Palo- ja vesitekniikka PA-VE Oy tuotepäällikkö Kai Lappalainen Porin Vesi laitospäällikkö Hannu Ruohomaa Pudasjärven kaupunki energiainsinööri Pentti Partanen Tornion Vesi Oy putkiasentaja Jarmo Alkku Turun Vesiliikelaitos työnjohtaja Aarne Laine työnjohtaja Antero Oinonen laatupäällikkö Pirkko Pajakko vanhempi putkiasentaja Rauno Saariainen rakennusalan ammattimies Eero Laitinen johtokunnan puheenjohtaja Kristiina Hellstén Tuusulan seudun vesilaitos ky toimistosihteeri Terttu Helenius 9.3 VVY:n stipendit 50-vuotisjuhlastipendi VVY:n 50-vuotisjuhlastipendi myönnettiin diplomiinsinööri Anne Majaniemelle. Hänen diplomityönsä Sekaviemäröintijärjestelmän mallintaminen Case: Helsingin Rautatientorin ympäristö palkittiin Vesihuolto päivillä Oulussa. Myönnetyn stipendin suuruus on VVY:n stipendirahasto perustettiin vuonna Stipendirahastoa ovat VVY:n lisäksi kartuttaneet VVY:n jäsenlaitokset ja yhteistyökumppanit. Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti vesihuoltolaitostoiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen opinnäytetyö. Kemira-palkinto VVY myönsi vuoden 2012 Kemira-palkinnon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) vs. osastonjohtaja Mari Heinoselle. Mari Heinosen johdolla HSY:n jätevedenpuhdistamoilla on tehty uraauurtavaa kehitystyötä jäteveden käsittelyn ilmastovaikutusten tutkimiseksi sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Palkinto (4.000 ) luovutettiin Vesihuolto päivillä Oulussa. Kemira-palkinto perustettiin vuonna 1996 nimellä Kemwater-palkinto. Palkinto perustuu Kemira Oyj:n vuosittain tekemään lahjoitukseen. Palkinto myönnetään merkittävästä veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä. Erityisstipendit viemärilaitostoiminnassa ansioituneille Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy lahjoitti 40-vuotisjuhliensa yhteydessä keräämänsä muistamiset VVY:n stipendirahastoon. Näin kertyneet stipendivarat lahjoitettiin vuonna 2012 viemärilaitostoiminnassa erityisesti ansioituneille henkilöille tai tahoille. Stipendi jaettiin kahteen kohteeseen: teollisuusjätevesioppaan projektiryhmälle jaettiin yhteensä ja vesihuoltolaitoksen hoitaja Pauli Kotalammelle Virtain kaupungin vesihuoltolaitoksesta jaettiin Teollisuusjätevesioppaan projektiryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt Heli Lindberg, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Kaisu Albeni, Kymen Vesi Oy Marja-Leena Helin, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Marita Honkasalo, Hyvinkään Vesi Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys 19

20 Timo Heinonen Seppo Väliaho Manne Carla Juha Hiltula Markku Komulainen Ari Melakari Irina Nordman Jukka Piekkari Kirsi Rontu Jukka Ruuska Helena Valta Hanna Yli-Tolppa Raili Äijälä 10. Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Jäsenistö Yhdistyksen varsinaisina jäseniä ovat vesihuoltolaitokset ja yhteistoimintajäseninä on vesihuoltolaitoksille palveluja, urakointia ja tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä muita yhteisöjä. Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 301 varsinaista jäsentä. Jäsenistön toiminta kattaa lähes 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Yhteistoimintajäseniä oli vuoden lopussa 159 kappaletta. Toiminta VVY osallistui aktiivisesti vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa. EU-tason edunvalvontatyö EUREAU:n puitteissa on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi. VVY:n edustajat toimivat aktiivisesti EUREAU:n toimielimissä ja työryhmissä. Vesilaitosyhdistyksen edunvalvonnan kehittämistä valmisteltiin VVY:n hallituksen asettamassa väliaikaisessa edunvalvontaryhmässä. Kuntien määrä vuoden 2012 alussa oli 336, mutta vuoden 2013 alussa tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen lukumäärä oli 320. Kuntaliitoksia, laitosten yhdistymistä, yhtiöittämistä ja organisaatiouudistuksia koskevat asiat olivat esillä VVY:n koulutuksessa, tiedotuksessa ja jäsenpalvelussa. Edunvalvonta Edunvalvonta oli edelleen VVY:n tärkein tehtäväalue, jonka tehostamista valmisteltiin strategian mukaisesti. Vesihuoltolain valmistelu oli eräs keskeisiä VVY:n edunvalvontatehtäviä. Vesihuoltolain tarkistamistyö jatkui vuonna 2012 pääosin virkamiesvalmisteluna. Vesihuoltolaitosten kannalta vesihuoltolain tarkistamistyössä tärkeitä kysymyksiä olivat muun muassa hulevesien hallinta, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittäminen ja hyväksyminen, erityistilanteisiin varautuminen, vesihuoltoliiketoiminnan talouden valvonta sekä vesihuoltopalvelun keskeytymisestä aiheutuvat vakiohyvitys asiakkaille. Valmistelutyöhön liittyi useita erillisselvityksiä, joiden seuraamiseen ja kommentoimiseen Vesilaitosyhdistys osallistui aktiivisesti. VVY antoi vuoden 2012 aikana useita lausuntoja ehdotuksista uusiksi laeiksi tai asetuksiksi. Näitä olivat mm. lannoitevalmisteita koskevan asetuksen muuttaminen, talousvesiasetus, jäteasetus ja kaatopaikka-asetus, ympäristönsuojeluasetuksen muuttaminen, uusi osuuskuntalaki sekä hankintadirektiiviehdotukset. VVY antoi lausuntoja tai kommentteja myös mm. valtakunnallisesta viemäröintiohjelmasta, vesienhoidon toimenpiteistä, merenhoitosuunnitelmasta, pohjavesien suojelun sääntelystä, sekä sähkönjakelun varmuuden parantamisesta ja johtojen sijoittamisesta tiealueelle. VVY antoi lausuntoja myös mm. maa- ja metsätalousvaliokunnalle valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen liittyen, erityisesti vesihuollon valtiontukea koskeviin ehdotuksiin liittyen. VVY esitti lisäksi kannanottonsa mm. vesihuoltolaitosten henkilöstön pätevyysvaatimuksista ja sammutusveden toimittamisen vastuista ja kustannuksista vesihuoltolaitosten näkökulmasta. Ympäristöministeriö, Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys allekirjoittivat tammikuussa 2012 vesiensuojelun suositussopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on yhdyskuntien vapaaehtoisten toimenpiteiden seurauksena päästä kuormituskehityksen kannalta valtakunnallisella tasolla vuodelle 2015 asetettuihin vesiensuojelun tavoitteisiin. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin vesihuoltolaitosten riskienhallintaan ja varautumiseen liittyen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vesiturvallisuussuunnittelutyökalujen kehittäminen (ns. Water Safety Plan, WSP, ja Sanitation Safety Plan, SSP). Kehittämistoiminta Merkittävä muutos kehittämistoiminnassa on vuoden 2011 vuosikokouksessa hyväksytty sääntömuutos, jonka mukaan vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto koskee vuoden 2012 alusta lähtien kaikkia Vesilaitosyhdistyksen varsinaisia jäseniä. Kehittämistoiminnan sisällöllistä uudistamista jatkettiin vuoden 2012 aikana. Uudistamisen pohjaksi tehtiin erillinen kehittämistarveselvitys. Uudistuksen tarkoituksena on muuttaa kehittämishankkeita jatkossa aikaisempaa tarvelähtöisemmiksi ja palvelemaan entistä paremmin koko 20

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys. Toiminta. Vesilaitosyhdistys

Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys. Toiminta. Vesilaitosyhdistys Toiminta 2014 Vesilaitosyhdistys Toiminta 2015 Vesilaitosyhdistys Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

VVY:n strategia SISÄLTÖ

VVY:n strategia SISÄLTÖ Hyväksytty VVY:n hallituksessa 7.6.2016 VVY:n strategia 2016-2020 2.9.2016 1 Visio 2020 Toiminta-ajatus VVY:n arvot VVY:n ydintehtävät SISÄLTÖ Edunvalvonta (Yleistä Strategiset tavoitteet ja ) Kehittäminen

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 29. 30.1.12.2016 Aulanko Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Ajankohtaista lainsäädännössä Vesihuoltolain

Lisätiedot

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 27. -28.1.2017 Tampere Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesiosuuskunnan mallisääntöjen uudistaminen

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015

Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry. Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2015 Sisällysluettelo Yleistä Vuosikokous Pohjanmaan Sulkapalloilijat ry:n jäsenet Hallitus, toiminnantarkastaja ja hallituksen toiminta Kilpailutoiminta

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Vesityökortti Oulu Kuopio Jyväskylä Kouvola Tampere Joensuu 17.5.

Vesityökortti Oulu Kuopio Jyväskylä Kouvola Tampere Joensuu 17.5. Vesilaitosyhdistys kouluttaa KEVÄT 2017 Vesityökortti Vesityökortti tulee olla kaikilla vesihuoltolaitoksella työskentelevillä, joiden työtehtävät voivat vaikuttaa talousveden laatuun. Vesityökortin saa

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 30.9.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen PKS neuvottelukunta päätti 12.2.2008, että pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 8 / 2015 Laatimispäivämäärä ( 6 )

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 8 / 2015 Laatimispäivämäärä ( 6 ) ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU 8 / 2015 Hallitus Laatimispäivämäärä 18.11.2015 1 ( 6 ) KOKOUSAIKA Tiistai 24.11.2015 klo 13.00 Ennen kokousta klo 12 alkaen lounas Hotelli Pyhätunturilla KOKOUSPAIKKA

Lisätiedot

1 kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen

1 kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen KESKI-UUDENMAAN NUORKAUPPAKAMARI RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry. Sen kotipaikka on Keravan kaupunki. Yhdistyksestä käytetään kansainvälisissä

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat

13 Luottamushenkilön oikeus erota luottamustoimesta Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirjat Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (9) Aika 20.10.2016, klo 15:30-18:54 Paikka Tampereen Veden neuvotteluhuone Käsitellyt asiat 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 12 Pöytäkirjan tarkastus 13 Luottamushenkilön

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 17.3.2016 Markus Tarasti VALTIONEUVOSTON ASETUS VIRANOMAISTEN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASE- TUKSEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Eduskunta 29.2.2012 Tausta ja tarve VN:n päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus Valtion tuet - vesihuoltoavustukset Määrärahat vuodelle 2015-1 250 000 - Hakemuksia 18 kpl Esitys jaosta hyväksyttäneen Y:n johtoryhmän

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä KIRKKONUMMI.,-YRKSLfrTI Liite PatuL 12 / 29.9.2016 ESPOO ESBO Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kirje 0303.00 6.9.2016 lw 09. 09, 2016, O. ^1/6^ Kftsil. Buhanri. 1(2) 13746/2016 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:stä

Ajankohtaista STM:stä Ajankohtaista STM:stä Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö valtakunnalliset koulutuspäivät Kotkassa Esityksen sisältö Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin Terveydensuojelulain muutos ilmoitusmenettely

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä

SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä SSP Sanitation Safety Plan Viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamoiden riskienhallintajärjestelmä 22.10.2015 Paula Lindell Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY SSP yleisesti SSP = Sanitation

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot