HENKILÖSTÖHALLINNON OHJEITA

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖHALLINNON OHJEITA PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Henkilöstöhallinto

2 1 YLEISTÄ 2 (17) Tämä toimintaohje koskee koko kaupungin henkilöstöä. Ensisijaisesti henkilöstöhallinnon päätökset perustuvat asianomaiseen lainsäädäntöön sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Näihin ohjeisiin on koottu Pyhäjärven kaupungin henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita (hal-lintosääntö/henkilöstöasiat liite 1) ja soveltamiskäytäntöjä. Jatkossa ohjeita on tarkoitus täydentää käytännössä esiin tulleiden tulkintojen ja ongelmien perusteella ja välittää näin viestiä toisille päävastuualueille ja työpaikoille. 1.1 Henkilöstöpäätösten tekeminen Henkilöstöhallinnossa ja henkilöstöpäätöksiä tehtäessä noudatetaan henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöpäätöksiä tehdessään esimiehen on huomioitava työnantajan etu. Henkilöstöpäätöksiä tehtäessä on noudatettava myös hallinnon lainalaisuuden periaatteita so. puolueettomuus-, suhteellisuus-, tarkoituksensidonnaisuus- ja yhdenvertaisuusperiaat-teita. Jotta päätös täyttäisi hyvän henkilöstöhallinnon vaateet, on se perusteltava (esim. miksi juuri tämä palkka on määrätty palkka-asteikosta tai mistä on saatu lupa viran vakinaiseen täyttämiseen). Henkilökuntaa vähennetään ensisijaisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Viran/toimen vakinaiseen täyttämiseen on oltava kaupunginhallituksen lupa. Uudet työntekijät ote-taan pääsääntöisesti työsuhteeseen ja Pyhäjärven kaupungin palvelukseen. Virkojen pe-rustamisesta päättää kaupunginvaltuusto ja lakkauttamisesta kaupunginhallitus. Palkka-asiamiehenä toimii hallintojohtaja. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen Taloushal-linto Selman palkkasihteerin huomatessaan ettei henkilöstöpäätös ole sopimusten mukai-nen, on hänen velvollisuutenaan ilmoittaa asiasta päätöksen tehneelle esimiehelle tai hal-lintojohtajalle, ellei esimies oikaise tehtyä päätöstä. 2 TYÖSOPIMUKSEN/VIRKAMÄÄRÄYKSEN TEKEMINEN 2.1 Tehtävä 2.2 Työsuhteen kesto Työsopimukseen/määräyskirjaan merkitään palkattavan henkilön työtehtävän pääasialli-nen laatu työsuhteen alkaessa esim. ruokapalvelutyöntekijä, kiinteistönhoidon ulkopuoliset työt jne. Tehtävään merkitään se tehtävä mihin työntekijä otetaan esim. kouluavustaja. Sijainen voidaan ottaa määräajaksi laissa säädetyin perustein. Perusteita ovat omasta pyynnöstä, sijaisuus, avoimen viran hoito siihen saakka, kunnes virka saadaan täytet-tyä, kun virkaan ei ole saatu kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa, työn luonne (projekti), harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu kaupungilla suoritettavaan työhön liittyvä peruste esim. työkokonaisuuden teettäminen, työn kausiluontoisuus jne. Lisäksi käy-tetään TSL:n luku 1 4:n mukaista koeaikaa. Lisää tietoa löydät sopimukset/kvtes/palvelussuhteen ehtoihin liittyvä neuvonta ja ohjeistus. Sijainen otetaan virka- tai työsuhteeseen. Tehtäviin, jossa käytetään julkista valtaa, otetaan henkilö aina viransijaiseksi, ei työsuhteeseen.

3 3 (17) Sijainen otetaan siksi ajaksi kun on aivan ilmeistä ettei tehtävistä voida muutoin suo-riutua. Sijaisen ottamista tulee harkita tapauskohtaisesti huolellisesti taloudelliset seikat huomioon ottaen. Koulutus tulee järjestää siten ettei se aiheuta sijaistarvetta. Lisäksi toimi-alueiden ja työyksiköiden tulee tehdä yhteistyötä sijaisten käytössä, varsinkin korkeasti koulutettujen sijaisten kohdalla. Pätevien määräaikaisten opettajaviranhaltijoiden viranhoitoaika on pääsääntöisesti Epäpäteville määräaikaisille opettajan viranhaltijoille maksetaan kolmen vuoden jälkeen palkka (Koululautakunta ). Hallintosäännön perusteella tulosyksikön/vastuualueen esimies voi ottaa sijaisen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Pitemmistä sijaisuuksista päättää toimialueen päällikkö. 2.3 Työaika Työaika on yleensä sama kuin vakinaisella henkilöstöllä vastaavassa työssä. 2.4 Työntekijän palkka Työntekijälle/viranhaltijalle pitää etukäteen ilmoittaa työaikajärjestelmä esim. keskimääräi-nen yleistyöaika ja sopia selvästi palvelussuhteen pituudesta. Työntekijän tulee ilmoittaa työvuorolistan laatijalle vähintään viisi päivää ennen listan alka-mista tiedossa olevat poliklinikkakäynnit ja toivomukset mm. vuosilomista. Keskimääräises-sä yleistyöajassa kesken työvuorolistan noudatetaan, kuten aikaisemminkin, äkillisten vir-kavapauksien kohdalla keskeytyneen jakson käytäntöä äkillisiin vuosilomiin ja palkattomiin virkavapauksiin. Esimiehet, jotka palkkaavat määräaikaisia/sijaisia, tulee tehtäväkohtaista palkkaa vahvista-essaan huomioida Kunnallisen työmarkkinalaitoksen linjaus tehtäväkohtaisen palkan mää-rittelemisestä (Kuntatyönantaja 2/2006). Näin ollen määräaikaisen/sijaisen tehtäväkohtai-nen palkka on sama kuin vakituisella työntekijällä/viranhaltijalla, mikäli työn vaativuus vas-taa sijaistettavan henkilön työn vaativuutta. Tällöin sijaistettavan ja sijaisen tehtävät ovat täsmälleen samoja tai vaativuudeltaan samalla tasolla. Tehtäväkohtaista palkkausta määriteltäessä on otettava huomioon mahdollisesti puuttuvan koulutuksen (-10 %) tai kokemuksen (-5 %) johdosta tehtävä palkanalennus (KVTES luku II Palkkaus mom). Henkilöstöjaosto päättää asiasta siinä tapauksessa, kun vakinainen työntekijä/viranhaltija sijaistaa tai hoitaa omien tehtäviensä ohella toisen viranhaltijan/työntekijän tehtäviä ja palk-kaukseen liittyy harkintaa. Harkintaa vaativiin työsopimuksiin laitetaan palkan kohdalle lisä-maininta: X ehdolla, että henkilöstöjaosto hyväksyy. 2.5 Työsopimuksen allekirjoittaminen Yli kuukauden kestävät työsopimussuhteet allekirjoitetaan yhdessä työntekijän kanssa. Työsopimuksen ja viranhaltijan kohdalla pöytäkirjapäätöksen lisäksi ei tarvitse tehdä eril-listä viranhaltijapäätöstä. Lyhyistä virka-/työsuhteista tehdään viranhaltijapäätöksellä työ-hönottopäätös. Työsuhteeseen ottaminen ei ole hallintopäätös ja tästä syystä päätökseen ei liitetä oikaisuvaatimusta. Viranhaltijan ottamisesta tehtyyn päätökseen liitetään oikaisu-vaatimus, mikäli ei ole kyse pöytäkirjapäätöksen tarkentamisesta viranhoitomääräyksellä. 2.6 Ylitöiden korvaaminen Ylityöt korvataan aikana ja vain poikkeustapauksissa rahana. Ylityön tekemisestä tulee olla esimiehen määräys, jotta se voidaan hyväksyä vapaaksi. Suositellaan, että 30 tunnin

4 4 (17) jäl-keen viimeistään ylitöiden antaminen vapaana aloitetaan. Liukuvasta työajasta on omat määräykset. 2.7 Menokohta Työsopimukseen/määräyskirjaan samoin kuin matkalaskuihin laitetaan menokohta ja kustannuspaikka muodossa esim ja matkalaskuissa , lisäksi laite-taan myös alv tiedot esim. P00 tai P Työsopimusten/määräyskirjojen toimittaminen palkkatoimistoon Työsopimukset, määräyskirjat ja muu palkanmaksuun liittyvä materiaali tulee toimittaa palkkatoimistoon vähintään yhdeksän arkipäivää ennen palkkapäivää. Palkkapäivät: 16. päivä vakinaisen henkilökunnan palkat mukaan lukien teknisten tuntipalkat, 12 päivää tai alle olleiden tuntipalkat määräytyy työvuorolistojen päättymisen mukaan 31. päivä teknisten tuntipalkat, määräaikaiset sijaiset, omaishoitajat, 12 päivää tai alle olleiden tuntipalkat määräytyy työvuorolistojen päättymisen mukaan ja luottamustoimipalkkiot 3 TOIMEKSIANTOSUHTEET Mahdollisten tulevaisuudessa lankeavien eläkevastuiden vuoksi ammatinharjoittajien/toi-minimellä (tilapäinen luennoitsija, esiintyjä, lumenauraaja, verhoilija, työnohjaaja, asian-tuntija jne.) osalta tulee selvittää ovatko he työsuhteessa kaupunkiin, jolloin maksetaan palkan lisäksi myös muut henkilöstömenot. Em. suoritukset maksetaan palkkaohjelman kautta. Yrittäjien (Oy, Ay, Ky) laskut maksetaan normaalisti kirjanpidon kautta. Mikäli hen-kilö ei ole ennakkoperintärekissä, tulee verokortti ennakonpidätystä varten toimittaa, muus-sa tapauksessa ennakonpidätys suoritetaan 60 %:n perusteella. Huomioon otettavia seikkoja tehtäessä rajanvetoa onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys: Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti. Selvitys tehdäänkö työ työsuhteessa vai ostetaanko henkilöltä tietty työsuoritus niin, että hän toimii itsenäisenä yrittäjänä. Sopimukseen tulee kirjata kenen vastuulla on eläketurvan järjestäminen. Molempien osapuolten tulee olla tietoisia mitä oikeussuhdetta sopimuksella tavoitellaan. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin (jos maksetaan = työsuhde). Ostopalvelusopimuksessa olevat määräykset henkilökohtaisesta työntekovelvoitteesta, sosiaalietujen antamisesta tai työehtosopimuksesta viittaavat työsuhteeseen ja tekevät sopimuksesta tulkinnanvaraisen. Ilman yrittäjäelevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluu KuEL:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. Todistus YLE:iin tai MYEL:iin kuulumisesta pyydetään laskuun liitteeksi vuositasolla. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä (Lain yrittäjän eläkelain voimanpanosta 1272/2006 mukaan työtulo vähemmän kuin 6 775,60 /vuosi), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin.

5 4 VUOSILOMA 5 (17) Ostettaessa palvelu yrittäjältä, on hänen oltava ennakkoperintärekisterissä. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyy todennus voimassa olevista rekisteröinneistä (YTJ-palvelu). Kuntien eläkevakuutus on antanut omat ohjeensa yleiskirjeessä nro 2/ (liite). Tarvittaessa voi pyytää lausunnon etukäteen sekä ennakkopäätöksen kuulumisesta KuEL:n piiriin Kuntien eläkevakuutuksen tarkastajilta tai lakimieheltä. Vuosilomia myönnettäessä tulee käyttää koko lomakautta ( ) kaikissa toimi-pisteissä siten, että turvataan työtehtävien joustava sujuminen. Lomien kasautuminen ei saa aiheuttaa ongelmia työpaikalla, eikä lisätä sijaisten käyttötarvetta. Vuosiloman ajankoh-dasta on ilmoitettava KVTES:n luku IV 10:n mukaisesti viranhaltijalle/työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asianomaisen kanssa toisin sovita. Esimiesten tulee huolehtia siitä, että henkilökunnan vuosilomat kiertävät. Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti vuosiloma-aikojen suhteen. 4.1 Määräaikaisen henkilökunnan vuosilomat Työllisyysvaroin työllistettyjen ja pitkäaikaisten määräaikaisten sijaisten kanssa pyritään sopimukseen, että kertynyt vuosiloma annetaan lomana, jollei ole perusteltua maksaa lo-makorvaus rahana. Samoin pyritään menettelemään sijaisten kohdalla, jos se ei tule ta-loudellisesti kalliimmaksi. 4.2 Vuosiloman säästäminen Viranhaltija/työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan kultakin lomanmää-räytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi ko. vuosiloman lomakaut-ta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Lomasta ja sen ajankohdasta on sovittava esimiehen kanssa ensisijaisesti talviloman hyväksymisen yhteydessä, kuiten-kin viimeistään joulukuun loppuun mennessä. 4.3 Lomarahan vaihtaminen vapaapäiviksi Kaupungin henkilökunta voi erikseen järjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan vaih-taa lomarahojaan (kokonaan tai osan) vapaaehtoisesti lomaksi edellytyksellä, että se ei ai-heuta kohtuutonta haittaa tai lisäkuluja. Lomarahan vaihtamisesta tulee neuvotella esimie-hen kanssa toukokuun loppuun mennessä. Lomaraha-vapaita vaihdettaessa vapaaksi kertyneet lomarahavapaapäivät on pidettävä kyseisen vuoden loppuun mennessä. Vapaa-ehtoisten lomarahavapaiden pitäminen ei vähennä vuosilomaoikeutta. Liitteenä henkilös-töjaoston hyväksymä taulukko lomarahaa vastaavan vapaa-ajan laskennasta. 5 VIRKA- JA TYÖVAPAA 5.1 Sairauslomat

6 6 (17) Sairauslomasta on ilmoitettava esimiehelle niin pian kuin mahdollista ja työkyvyttö-myydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi kalenteripäivää. Muu luotettava tapa on ter-veydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissäkin tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi. KVTES:n luku V 1 :n mukaan mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivämäärästä sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. Viranhaltija/työntekijä ei menetä sairausajan palkkaa, mikäli viipyminen aiheu-tuu hyväksyttävästä syystä esim. tajuttomuus. Esimiehen luvalla saa olla kuumeisen ylähengitystietulehduksen, vatsataudin tai diagno-soidun migreenin vuoksi pois enintään kolme kalenteripäivää, jollei terveydenhoitajan tai lääkärintodistuksen esittämistä katsota erityisestä syystä tarpeelliseksi. Hakemukseen on yksilöitävä sairaus. Alle 6 kuukauden työsuhteisilta vaaditaan sairauslomista todistus aina. Työterveyshuolto ottaa yhteyttä työntekijään työkyvyn kartoittamiseksi, kun sairausloma on kestänyt yhteensä yli 60 päivää saman kalenterivuoden aikana. Esimies huolehtii ilmoituk-sen sairausloman pituudesta työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon määräaikaiset (3v, 5 v) työpaikkakohtaiset työterveystarkastukset työter-veyshoitajalla, normaali terveystarkastus lääkärillä työterveyshoitajan lähetteellä ja käyntiin liittyvät normaalit laboratoriokokeet ovat työaikaa. Muilta osin noudatetaan KVTES:n luku III 4 :n 2 momentin 5 kohtaa. Viranhaltija/työntekijä tekee virkavapauksista/työlomista hakemuksen. 5.2 Harkinnanvarainen virka- ja tai työvapaa Työnantaja voi KVTES:n V-luvun 11 3 momentin mukaisesti myöntää palkatonta virkava-pautta harkintansa mukaan. Palkatonta virka- tai työvapaata myönnettäessä viikonlopun vapaapäivät huomioidaan seuraavasti: virka-/työvapaa 4-5 työpäivää, tulee myös lauantai ja sunnuntai hakea/ myöntää vapaaksi virka-/työvapaa 2-3 työpäivää, tulee joko lauantai tai sunnuntai hakea/ myöntää vapaaksi Poikkeuksellisesti palkatonta virkavapaata voidaan myöntää KVTES:n mukaisesti yhtäjak-soisesti projektien kestonajaksi ja kaksi vuotta oman yrityksen perustamiseksi, toisen työn-antajan palvelukseen vakinaiseksi siirtyneelle koeajaksi tai määräaikaiseen sijaisuuteen siirtyneelle. Työnantajan tai ammattiliiton kuntoremonttikurssien ajaksi myönnetään palkatonta virka- tai työvapaata tai vuosilomaa. Työntekijä saa tällöin kuntoutusrahan Kelasta. Myös Aslak- ja Tyky kursseille osallistumiseen myönnetään palkatonta virka- tai työvapaata tai vuosilo-maa. Vuorotteluvapaan myöntämiseen suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Työnantajal-la on oikeus harkita vuorotteluvapaan myöntämistä tai sen myönnettävän ajan pituutta ot-taen huomioon mahdollisesti tiedossa olevat organisatoriset ja toiminnalliset muutokset, jot-ka edellyttävät vakinaisen henkilöstön erityistä panostusta pätevyyden, perehtymisen, kou-luttautumisen tms. muodossa. Vuorotteluvapaan myöntämisen edellytyksenä on, että haki-jalla on ollut vähintään viisi vuotta oman kunnan palvelua. Vuosilomat suositellaan pidettä-väksi vuorotteluvapaan yhteydessä. Opetushenkilöstön vuorotteluvapaat tulee pitää pääsääntöisesti lukuvuoden jaksoissa tai lukukausittain.

7 7 (17) Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat KVTES:n luvun V 11 :n 1 ja 2 momentin mukaiset päivät esim. 50-vuotispäivä eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaa-päivää muuna ajankohtana. Em. syystä vuosiloma ei keskeydy vuosiloman keskelle sat-tuvan palkallisen virkavapaan ajaksi, vaan on vuosilomaa. Opettajille harkinnanvaraisia virkavapauksia voidaan myöntää koulujen lukuvuoden aikana. Koko lukuvuoden virkavapaa anotaan ajalle , syyslukukauden kestävä virkava-paus ajalle ja kevätlukukauden kestävä virkavapaus ajalle Lapsen tilapäinen hoitovapaa Lapsen tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi on selostettu KVTES:n V-luvun 9 :ssä. Lapsen vanhemmat tai huoltajat eivät voi saada tilapäistä hoi-tovapaata samanaikaisesti, vrt. vuorotyötä tekevät. Esimiesten tulee selvittää kulloinkin las-ten toisen huoltajan työpaikka ja työvuorot. Lapsen käyttäminen tutkimuksissa tai kontrolli-käynnillä sairaalassa ei oikeuta tässä tarkoitettuun palkalliseen vapaaseen. 5.4 Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset Lääkärin määräämiä tutkimuksia on selostettu KVTES:n III luvun 4 :n 5 momentissa. Ky-symyksiä lääkärin määräämistä tutkimuksista (artikkeli kunnat kysyvät) löytyy netistä sivulta (liite 1). Artikkeli sisältää esimerkkejä milloin tutkimukset tai tarkastukset ovat palkallisia, milloin niitä varten järjestetään vapautus työstä jne. Oma-aloitteista lääkärissä käyntiä ei lueta työ-ajaksi. Kaupungilla on lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös työterveyshuollon sairaanhoi-tosopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että yli neljä kuukautta kaupungin työn-tekijänä olleen ei tarvitse maksaa terveyskeskusmaksua asioidessaan omassa terveyskes-kuksessa. Omais- ja perhehoitajina toimivia henkilöitä etuus ei koske. Kunnallisen viranhaltijalain 19 :n mukaan viranhaltija on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tehtävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi. Työnantajan määräyksestä hänen on osallistuttava tervey-dentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Pyhäjärven kaupungin päätöksellä annetaan työntekijälle vapautus työstä käydä lääkärin määräämässä fysikaalisessa hoidossa paikkakunnalla, jos aikaa ei ole saatu sovittua työ-ajan ulkopuolelle, enintään kolme käyntikertaa vuodessa. 6 MATKALASKUT Matkalaskuista tulee selvitä matkan tarkoitus, matkareitti, matkustajat, aika kellonaikoja myöten, koulutuksista ohjelma (palkkajaosto , tiedote , ). Matkalaskuun liitetään juna- ja linja-autoliput jne. mm. arvonlisäveron takaisin hakemista varten. Matkakorvauksia ei makseta enempää kuin olisi maksettava, jos matka olisi tehty kaupun-gille edullisimmalla tavalla. Matkamääräyksen antajan on pyrittävä toteamaan etukäteen, mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin ja kaupungille edullisin matkustusta-pa. Muussa tapauksessa asia ratkaistaan jälkikäteen.

8 8 (17) Jos matkat hyväksytään esim. omalla autolla, tulee matkalaskussa olla vaihtoehtolaskelma matkan toteutumisesta halvimmalla tavalla. Omalla autolla suoritettu virkamatka korvataan työpisteestä koulutuspaikkaan. Omalla autolla työpaikalle saapumisen työntekijä saa vä-hentää verotuksessa. Matkalaskuihin noudatetaan ns. 2 kuukauden sääntöä (KVTES). Matkalaskuissa tulee olla laskun kirjoittajan ja hyväksyjän allekirjoitus, tarkistusmerkintä ja tilimerkinnät esim P00. Tarkistusmerkintää ei voida tehdä enää palkkatoimistossa. 7 MUUT TOIMINTAOHJEET Kaupungilla on kaupunginhallituksen hyväksymä Päihdeohjelma sekä Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi. Kaupungilla on Merkkipäiväsääntö, jossa on ohjeet työntekijöiden 50- ja 60-vuotispäivien, eläkkeelle siirtymisen tai palveluksesta poisjäämisen muistamisesta työnantajan taholta. 7.1 Työsuhteen päättyminen eläkkeelle jäännin vuoksi 7.2 Jääviyskysymykset 7.3 Arkistointi 7.4 Lisää tietoa Virka-/työsuhteen päättyessä työkyvyttömyyseläkkeeseen tai vanhuuseläkkeeseen tulee viranhaltijan/työntekijän irtisanoa työ-/virkasuhteensa hyvissä ajoin. Viranhaltijan/työnte-kijän jatkaessa työtä yli oman vanhuuseläkeikänsä (esim. 64 v. 1 kk) toivotaan suunnitel-lusta tulevan työajan pituudesta ilmoitettavan omalle esimiehelle. Hallintomenettelylaissa on määräykset esteellisyysperusteista. Lähisukulaisella tarkoite-taan virkamiehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa avioliiton-omaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisa-ruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Edellä olevaan viitaten esim. koulun rehtori ei voi palkata omaa lastaan. Lisäksi esim. työ-vuorolistoihin on muistettava esimiehen osalta pyytää allekirjoitusta omalta esimieheltään. Alkuperäiset työsopimukset ja viranhaltijan päätökset säilytetään toimintayksikössä ja arkis-toidaan ohjeiden mukaisesti. Palkka-asiamiehenä toimii hallintojohtaja puh Lisäksi Peruspalvelukuntayh-tymän Taloushallinto Selman palkkasihteerit mm. Raili Hirvinen ( ), Pirkko Hyvönen ( ), Päivi Hyvönen ( ) ja Mirva Räisänen ( ) antavat neuvoja sopimusten tulkinnassa ja muissa palkkaukseen liittyvissä ongelmissa. Ajankohtaista tietoa sopimuksista, työaikojen soveltamisesta jne. löydät Kunnallisen työ-markkinalaitoksen sivuilta osoitteesta

9 9 (17) HALLINTOSÄÄNTÖ/KVALT Liite 1 4 LUKU HENKILÖSTÖASIAT 22 HENKILÖSTÖVALINNAT 3 Kaupunginvaltuusto valitsee seuraavat viranhaltijat kaupunginjohtaja hallintojohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja Kaupunginhallitus ja lautakunnat valitsevat: Tulosyksiköissään toimivat esimiehet ja heidän sijaisensa sekä johtavassa ja itsenäisessä asemassa toimivat viranhaltijat. Epäselvissä tapauksissa henkilöstöjaosto ratkaisee, toimiiko viranhaltija johtavassa ja/tai itsenäisessä asemassa. Toimialueen päällikkö päättää tulosyksikön esimiestä kuultuaan: Toimialueensa muun henkilökunnan valinnasta Tulosyksikön esimies päättää: Määräaikaisen henkilöstön valinnasta enintään 6 kuukaudeksi 23 KOEAJASTA PÄÄTTÄMINEN Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. 24 VIRANHALTIJAN SIIRTÄMINEN TOISEEN VIRKASUHTEESEEN Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 25 TOIMIVALTA VIRAN/ TYÖSUHTEEN PERUSTAMISESSA, LAKKAUTTAMISESSA JA NIMIKEMUUTOKSISSA SEKÄ VIRKASUHTEEN MUUTTAMISESSA TYÖSUHTEEKSI Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi sekä nimikemuutoksista päättää kaupunginhallitus. Mikäli nimikemuutosten yhteydessä harkittavaksi tulee virka- tai työsuhteen ehdot kuten palkkaus, asiasta päättää henkilöstöjaosto muiden paitsi johtoryhmään kuuluvien osalta. Virkojen ja työsuhteen täyttöluvan antaa kaupunginhallitus valtuuston myöntämien talousarvioresurssien puitteissa. 26 VIRAN HAKU Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, kun virkaan valittu on irtisanoutunut ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää.

10 27 TYÖSOPIMUSSUHTEISEN TEHTÄVÄN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN 10 (17) Työsuhteen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita työntekijä avoinna olevaan työsopimussuhteeseen. Kelpoisuusehdot täyttävä henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kaupungissa työsopimussuhteessa vähintään kuusi kuukautta. 28 HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOT Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Liite nro VIRKA- JA TYÖVAPAA 30 SIVUTOIMILUPA Kaupunginhallitus ja lautakunta päättävät alaisensa henkilöstön osalta virka- ja työvapaan myöntämisestä, jollei 30 :stä (Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa) muuta johdu. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta noudattaen henkilöstöjaoston antamia ohjeita. Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää henkilöstöjaosto. 31 VIRANTOIMITUKSESTA PIDÄTTÄMINEN Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se toimielin, jonka alaisuudessa henkilö työskentelee. Kiireellisissä tapauksissa virantoimituksesta pidättämisestä päättää kaupunginjohtaja tai toimialueen päällikkö. Kaupunginjohtajan osalta asiasta päättää valtuusto tai väliaikaisesti valtuuston puheenjohtaja. 32 PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Eron myöntää se, joka valitsee palvelussuhteeseen. Palvelussuhteen päättymisestä päättää kiireellisissä tapauksissa kaupunginjohtaja tai toimialueen päällikkö. Kaupunginjohtajan palvelussuhteen päättymisestä päättää valtuusto. 33 VIRANHALTIJOIDEN RATKAISUVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kaupunginjohtaja, toimialueen päällikkö ja tulosyksikön esimies ratkaisevat välittömiä alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1. myöntävät vuosiloman 2. myöntävät sellaisen virka- tai työvapaan, jonka saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus 3. antavat alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle virkamatkamääräyksen 4. sekä oman auton käyttöoikeuden 5. määräävät henkilöstön tarvittaessa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon

11 11 (17) 6. päättävät kirjallisen varoituksen antamisesta: tulosyksikön esimies yhdessä toimialueensa päällikön kanssa, toimialueen päällikkö yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Kaupunginjohtaja/toimialueen päällikkö myöntää harkinnanvaraisen virka - ja työvapaan enintään vuodeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virka - tai työvapaan ajalta maksettavan palkan määrä. Tulosyksikön esimies myöntää harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan enintään 6 kuukaudeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virka- tai työvapaan ajalta maksettavan palkan määrä. Kaupunginjohtaja päättää toimialueen päällikön ja toimialueen päällikkö päättää alaisensa henkilöstön osalta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan myöntämisestä koulutuksesta ja täydennysopiskelusta tulospalkkiosta annettujen ohjeiden mukaan terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä 34 HENKILÖSTÖKOKOUKSET 35 TEHTÄVÄKUVAUS Viraston päällikkö kutsuu koolle virastoneuvottelun, kun yhteistoiminta tai tiedottaminen sitä edellyttävät. Toimialueen päällikkö kutsuu koolle toimialueneuvottelun, kun tavoitteet ja työn yhteinen kehittäminen tai tiedottaminen sitä edellyttävät. Virasto- ja toimialueneuvotteluun voidaan kutsua asiantuntijoita. Tehtäväkuvauksessa määritellään henkilön asema toimialueella ja tulosyksikössä sekä hänen keskeiset tehtävät ja tehtäviin liittyvät tavoitteet. Tehtäväkuvauksen valmistelee lähin esimies yhdessä viranhaltijan ja työntekijän kanssa. Tehtävänkuvaukset tarkistetaan henkilö- ja/tai tehtävämuutosten yhteydessä. Tehtäväkuvauksen hyväksyy: 1. kaupunginhallitus kaupunginjohtajan osalta 2. kaupunginjohtaja toimialueen päällikön osalta 3. toimialueen päällikkö välittömien alaistensa osalta 4. tulosyksikön esimies alaistensa osalta

12 Työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin määräämät tutkimukset 12 (17) Liite 2 KVTES:n työaikaluvun 4 :n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan varsinaiseen työhön käytetty aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Edellisen lisäksi 4 :n 2 mo-mentissa on lueteltu eräitä erityistilanteita työajaksi luettavista ajoista, määrättyjen edellytysten täyttyessä. 4 :n 2 momentin kohdat 4 ja 5 lukeutuvat kysytyimpiin ongelmatilanteisiin. Kohta 4: Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset: Määräyksessä todetaan, että se aika, joka on kulunut työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin taikka viranhoidon/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin, luetaan työajaksi silloinkin kun se tapahtuu vapaa-aikana. Tutkimuksiin tai tarkastuksiin mahdollisesti liittyvää matka-aikaa ei kuitenkaan lueta työ-ajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuiten-kaan pidennetä. Kohdan soveltamisessa on huomioitava, että tutkimuksiin tai tarkastuksiin käytetty ja työajaksi luettu aika otetaan aina huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä, eli onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Ennen päätöksen tekoa, luetaanko aika työajaksi vai ei, on keskeistä miettiä onko kyseessä: työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus viranhoidon/työn edellyttämä lakisääteinen tarkastus Jos kyseessä ei ole työnantajan määräämä tutkimus tai tarkastus eikä lakimääräinen tarkastus määräys ei tule sovellettavaksi laisinkaan. Tällöin tutkimukseen tai tarkastukseen käytetty aika ei ole työajaksi luettavaa aikaa. Kysymys 1: Työntekijä/viranhaltija varaa ajan työterveyshuollosta tietyin väliajoin toistuvaan ikävuositarkastukseen (esim. 50 vuotistarkastus), joka on työnantajan tarjoama toimenpide. Luetaanko tarkastukseen käytetty aika työajaksi vai ei? Vastaus 1: Kyseessä on työnantajan työntekijöilleen tarjoama mahdollisuus käydä lääkärintarkastuksessa. Tarkastukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, koska se ei ole työnantajan määräämä. Tilanteessa työnantaja ei voi myöskään velvoittaa työntekijää tarkastukseen osallistumaan, joten 4 :n 2 momentin kohta 4 ei tule lainkaan sovellettavaksi. Työnantajan ei tarvitse myöskään myöntää työntekijälle vapautusta siten, että työntekijä voisi käydä työaikana lääkärintarkastuksessa. Tapauksessa työnantajan on harkittava erikseen mitä vaihtoehtoja on käytössä; myönne-täänkö työntekijälle tutkimuksessa tai tarkastuksessa käynnin ajaksi virkavapautta/työlomaa, teetetäänkö vapau-tukseen käytetty aika takaisin vai laitetaanko aikaisemmilta työaikajaksoilta kertyneitä työaikakorvauksia täyttöön ko. päivän osalta. Mahdollista on myös menettely, jossa työnantaja myöntää työntekijälle vapautuksen työstä työ-aikana, mutta ei kuitenkaan teetä tätä vajausaikaa takaisin. Kysymys 2: Työntekijä työskentelee sairaalassa ja on palannut juuri ulkomaanmatkaltaan. a) Työnantaja epäilee hänen saaneen salmonellatartunnan ja määrää työntekijän tutkimuksiin. Työntekijä käy tutkimuksissa asian vuoksi, jonka jälkeen hän joutuu käymään vielä jatkotutkimuksissa. Luetaanko kaikki käynnit työaikaan vai ainoastaan osa niistä? Onko säännöllinen työaika tullut työaikajaksolla täyteen tutkimuk-siin käytetyn vajauksen vuoksi ja onko henkilön työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt? b) Jos työntekijä itse epäilee saaneensa tartunnan ja käy oma-aloitteisesti ensimmäisen kerran lääkärintarkas-tuksessa, menetelläänkö eri tavalla kuin kohdassa a? Vastaus 2: a) Kaikki tutkimuksissa käynnit luetaan työaikaan, jos tutkimuksissa käynti on tarpeellista työtehtävien/viranhoidon kannalta, myös jatkotutkimuksissa käynnit. Tällaisessa tilanteessa em. tarve täytyy. Tutkimuksiin käytetyllä ajalla ei ole vaikutusta henkilön työaikajakson lisä- ja ylityörajaan, koska säännöllinen työaika ko. jaksolla ei jää vajaaksi tutkimuksen vuoksi. b) Kun työntekijä itse epäilee saaneensa salmonellatartunnan ja käy oma-aloitteisesti lääkärin tarkastuksessa, kyseessä on viranhoidon/työn edellyttämä lakimääräinen tarkastus, vaikka työnantaja työntekijää ei ole mää-rännytkään tarkastukseen. Tällöin noudatetaan samaa menettelyä kuin a-kohdan vastauksessa. Tartuntatau-tilaissa (583/1986) ja asetuksessa (786/1986) on tarkemmat määräykset siitä milloin kyseessä on tartuntatauti ja miten silloin on meneteltävä.

13 13 (17) Kohta 5: Lääkärin määräämät tutkimukset Määräyksessä todetaan, että työajaksi ei lueta sitä aikaa, joka työntekijältä/viranhaltijalta on kulunut lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuksiin. Mikäli viranhal-tija/työntekijä kuitenkin joutuu todellisen tarpeen vaatiessa työaikanaan em. tutkimuksiin, työantajan on järjestet-tävä niitä varten vapautus työstä. Määräys koskee myös synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tutkimus on suoritettava työaikana. Jos tutkimus matka-aikoineen ajoittuu viranhaltija/työntekijän varsinaiseen työaikaan, työaikaa ei tästä syystä kuitenkaan pidennetä. Huomioitavaa on kuitenkin, että tutkimuksiin käytettyä aikaa ei oteta huomioon tarkasteltaessa säännöllistä työ-aikaa ja sitä onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Ennen päätöksentekoa, sovelletaanko 4 :n 2 momentin 5-kohtaa vai ei, on keskeistä miettiä onko kyseessä: lääkärin lähetteellä määräämä tutkimus Määräyksen pääsääntönä on, että työntekijä käy lääkärin määräämissä tutkimuksissa omalla vapaa-ajallaan. Mikäli pääsääntöä ei voida noudattaa ja työntekijä joutuu todellisen tarpeen vuoksi käymään työaikanaan em. tutkimuk-sissa, työnantajan tulee järjestää niitä varten vapautus työstä. Todellisella tarpeella tarkoitetaan sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kyseessä on äkillinen tutkimustarve. Jos kyseessä on todellinen tarve käydä tutkimuksessa työajalla, tutkimuksiin käytettyä aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi. Aika on kuitenkin palkal-lista aikaa työntekijälle/viranhaltijalle. Siten tutkimuksen vuoksi vajaaksi jäävä työaika voi tulla teetetyksi täyteen silloin, kun työnantajalla on työn teettämistarvetta muusta syystä toiminnan kannalta. Määräys ei tule sovellettavaksi lainkaan työntekijän/viranhaltijan oma-aloitteisissa lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntien osalta, useamman päivän kerrallaan kestävissä tutkimuksissa eikä tutkimuksissa, jotka on suo-ritettu viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä. Kysymys 1: a) Työntekijän työaika on suunniteltu klo 7-15, mutta työntekijä joutuukin käymään laboratoriotutkimuksissa (on saanut lääkäriltä määräyksen mennä tutkimuksiin samana päivänä). Työntekijä on poissa työpaikaltaan klo välisen ajan. Muutetaanko työaika työvuoroluetteloon ja jos muutetaan, miten ja jääkö työaika siinä tapauksessa vajaaksi? Mitä tapahtuu, jos saman työaikajakson aikana työvuoroluetteloon muodostuu suun-nittelun lisäksi ylimääräistä työtä yhteensä 1 tunti? b) Miten olisi meneteltävä silloin, kun työntekijä saa lääkäriltä määräyksen mennä tutkimuksiin, mutta tutkimus-aika on vasta 4 viikon kuluttua? Vastaus 1: a) Tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Tämän vuoksi toteutunut työaika tulee ilmetä työvuoroluette-lossa ( listassa ) siten kuin se todellisuudessa on toteutunut ja Kun lista on kokonaan eletty, työaika jää tämän henkilön osalta vajaaksi 45 minuuttia. Jos työntekijälle saman työaikajakson aikana muodostuu kysymyksessä mainittua ylimääräistä työtä 1 tunti, niin tästä osuudesta menee ensin säännöllisen työajan täyttöön vajaaksi jäänyt 45 minuuttia. Tämän jälkeen saadaan selville varsinainen ylityö. Tapauksessa ylityötä syntyy korvattavaksi ainoastaan 15 minuuttia. b) Työntekijän pitää ilmoittaa tulevasta lääkärin tutkimuksesta etukäteen työvuoroluettelon suunnittelijalle. Näin suunnittelija voi ottaa työntekijän tutkimukseen menon huomioon jo (mahdollisesti) seuraavaa työvuoroluetteloa suunnitellessaan ja pyrkiä suunnittelemaan ko. päivälle vapaapäivän tai pyrkiä suunnittelemaan työvuorot em. tutkimusaika huomioiden. Kysymys 2: Lääkäri on määrännyt työntekijän a) käymään säännöllisesti lääkärintarkastuksessa, jossa työntekijältä otetaan verikokeita ja mitataan veren-paine, b) fysikaaliseen hoitoon 1 krt/kk. Miten menetellään työajan kanssa ja onko työntekijän informoitava työnantajaa em. lääkärintarkastuksista? Vastaus 2: Kummankaan kohdan osalta kyse ei ole lääkärin lähetteellä määräämästä tutkimuksesta. Näin ollen kun tapauk-sissa on kyse tarkastuksesta / kontrollikäynnistä ja hoitokerroista, niin 4 :n 2 momentin 5-kohtaa ei

14 14 (17) sovelleta laisinkaan. Tällöin työnantajalla on mahdollisuus harkita myönnetäänkö työntekijälle esim. työlomaa (ks. vaihto-ehdoista tarkemmin kohdan 4 vastaus 1). Työntekijän on informoitava työvuoroluettelon suunnittelijaa kuten kohdan 5 vastauksessa 1 edellä on kerrottu tai hän voi anoa siksi päiväksi esim. vuosilomaa tai työlomaa. Kysymys 3: a) Työntekijä menee työterveyslääkärille työhöntulotarkastukseen, jonka jälkeen lääkäri määrää hänet edelleen tutkimuksiin röntgeniin. Työntekijä käy röntgenissä vapaa-aikanaan. Saako hän työnantajalta röntgenissä käy-tetyn 0,5 tuntia myöhemmin työaikana vapaaksi eli luetaanko se työntekijän hyväksi hänen työajakseen? b) Työntekijä menee oma-aloitteisesti lääkärintarkastukseen pitkittyneen nuhan takia, josta lääkäri määrää työn-tekijän vielä laboratoriotutkimuksiin. Luetaanko näihin käynteihin käytetty aika työajaksi vai ei? c) Raskaana oleva työntekijä ilmoittaa työnantajalle, että hänellä on varattuna tutkimusaika äitiysneuvolaan 3 viikon päästä klo ja 7 viikon päästä klo Tuleeko 4 :n 2 momentin 5-kohta sovellettavaksi vai ei ja miten työnantaja voi ottaa tutkimukset huomioon tulevien työvuorojen suunnittelussa? Onko työnantajalla oi-keus saada työntekijältä selvitys tutkimuksista äitiysneuvolassa? Vastaus 3: a) Työterveyslääkärin suorittama työhöntulotarkastus on 4 :n 2 momentin 4-kohdan mukainen työnantajan mää-räämä terveydenhoidollinen tarkastus. Sen jälkeen työntekijä on saanut lääkäriltä lähetteen röntgeniin, joten kyseessä on 4 :n 2 momentin 5-kohdan mukainen lääkärin määräämä tutkimus. Työntekijä saa vapautuksen työstä täksi ajaksi, jos todellinen tarve edellyttää röntgenissä käyntiä työajalla. Tällöinkään röntgenissä käyntiä ei sinänsä luettaisi työajaksi. Tapauksessa työntekijällä on ollut mahdollisuus käydä röntgenissä vapaa-aika-naan, joka määräyksen mukaan on myös ensisijainen vaihtoehto. Vapaa-aikaa ei tule korvata myöhemmin lu-kemalla sitä työajaksi ns. hyvityksenä. b) Työntekijän ensimmäinen lääkärissä käynti on oma-aloitteinen lääkärissä käynti ja siihen ei tule sovellettavaksi kumpikaan 4 :n 2 momentin kohdista 4 tai 5. Näin ollen sitä ei lueta työajaksi ja tällöin työnantajalla on oikeus harkita myöntääkö hän esim. työlomaa yms. Pääsääntöisesti työntekijän onkin käytävä lääkärissä vapaa-ajal-laan. Toisen lääkärissäkäynnin eli laboratoriotutkimuksen osalta kyseessä on lääkärin määräämä tutkimus, jo-ten 4 :n 2 momentin 5-kohta tulee sovellettavaksi. Mikäli työntekijän on todellisen tarpeen vaatiessa käytävä lääkärissä työaikanaan, tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta se on kuitenkin palkallista aikaa. (ks. koko vastauksen osalta tarkemmin kohdan 4 vastaus 1). c) 5-kohdan määräys koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia ja työnantajan on myönnettävä työntekijälle vapautus työstä, mikäli tutkimus on suoritettava työaikana. Tällöin ko. aika on kuitenkin palkallista aikaa. Raskaudenaikaisissa tutkimuksissa tulee pääsäännön mukaan kuitenkin käydä työajan ulkopuolella aina kun se on mahdollista. Tällöin työntekijän työaikajakson säännöllinen työaika ei jää vajaaksi (ks. kohdan 4 vas-taus 1). Mikäli työntekijän tulee käydä tutkimuksissa työaikana, tulee poissaolosta ilmoittaa hyvissä ajoin etukä-teen työnantajalle tai niin pian kuin se on mahdollista (ks. kohdan 5 vastaus 1). Työntekijän on pyynnöstä esi-tettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työakana ja tutkimukseen kuluneesta ajasta. Kysymys 4: a) Jaksotyössä olevalle työntekijällä on suunniteltu työvuoro klo Työntekijä ilmoittaa äkillisesti saa-neensa peruutusajan lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin siten, että hänellä on lääkärinaika sairaa-lassa ko. päivänä klo Näin ollen työntekijä pystyy olemaan työssä ainoastaan klo saakka. Mitä tapahtuu työvuoroluettelossa ko. päivän työajalle? Voidaanko loppupäivän työaika merkitä sairauslomaksi? b) Jos työvuoroluettelon suunnittelija tietää jo listaa suunniteltaessa, että henkilöllä on lääkärinaika klo 14.00, miten hän ottaa asian huomioon? Vastaus 4: a) Tapauksessa on kyse lääkärin lähetteellä määräämästä tutkimuksesta. Tutkimukseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, mutta se on työntekijälle palkallista aikaa eli työntekijälle järjestetään vapautus työstä ko. ajaksi. Loppupäivää klo ei pidä kuitenkaan merkitä sairauslomapäiväksi, koska henkilö ei ole työkyvytön. SL-päivä voidaan merkitä työvuoroluetteloon ainoastaan silloin, kun henkilö todella on työkyvytön ja hänellä on siitä esittää työnantajalle hyväksyttävä lääkärintodistus, jossa työkyvyttömyys on todettu. Työvuoroluetteloon merkitään toteuma sen mukaan miten todellinen työaika on toteutunut eli b) Työvuoroluetteloon voidaan henkilön kohdalle suunnitella alun perin jo vapaapäivä. Lisäksi työtunteja voidaan suunnitella siten, että ko. päivälle suunnitellaan työvuoro ainoastaan esim. klo 8-12, jolloin loppupäivä on va-paata. Jaksotyössä ei ole määritelty työvuoron minimipituutta, joten työnantajan on mahdollista suunnitella 4 tunnin työvuoro työntekijälle. Muille työaikajakson työpäiville suunnitellaan työvuorot siten, että jakson koko-naistyöaika tulee täyteen. Mahdollista on myös suunnitella työpäiviä siten, että työntekijä työskentelee aamulla klo ja lisäksi vielä iltapäivällä , jos työnantajan toiminta ja työtehtävien suorittaminen tällaista järjestelyä edellyttää.

15 15 (17) Työterveyshuolto Useat työnantajat ovat tehneet työterveyshuoltosopimuksen tietyn lääkäriaseman/julkisen terveydenhuollon yksi-kön kanssa. Näissä tilanteissa kun työnantajalla on tietty työterveyshuollon yksikkö, jossa työntekijät käyvät, on työnantajan paikallisesti määriteltävä selvät ohjeet ja tehtävä päätös, miten näissä tilanteissa sovelletaan KVTES:n 4 2 momentin kohtia 4 ja 5. Esimerkiksi työntekijä lähtee käymään oma-aloitteisesti työterveyshuollossa lääkärin tarkastuksessa / tutkimuksessa; tilanteessa ei KVTES:n määräyksen mukaan tule sovellettavaksi 4 :n 2 momentin kohta 4 eikä 5. Jos paikallisella tasolla on määriteltynä työterveyshuollon osalta ohjeita, niiden pitää olla riittävän selvät. Ohjeista pitää käydä ilmi, millä tavalla työnantajan on mahdollista menetellä (ks. vaihtoehdot kohta 4 vastaus 1). Työnantajan on informoitava henkilökuntaa ohjeistuksesta ja pidettävä huoli siitä, että sovellettava käytäntö on koko henkilökunnan tiedossa. Työantajan onkin muistettava, että kaikkia työntekijöitä/viranhaltijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti näissäkin asioissa!

16 16 (17) Kunnallisen eläkelain soveltaminen Liite Yleiskirje 2/2006 Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöille 1. Kunnallisen eläkelain soveltaminen Kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin kuuluu lain 3 :n mukaan eläkelaitoksen jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö, perhe- tai omaishoitosopimuksen jäsenyhteisön kanssa tehnyt henkilö ja kunnallinen luottamushen-kilö. Vuoden 2005 alusta lukien lain piiriin kuuluu myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Tämä KuEL:n 3 :n 2 momenttiin lisätty 4 kohta ei kuitenkaan muuttanut työsuhteen ja ostopalvelun välistä rajanvetoa. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, henkilö kuuluu KuEL:n piiriin. KuEL:n piiriin kuuluvalle henkilölle maksetusta palkasta tai muusta vastikkeesta karttuu eläkettä ja näiden ansioi-den perusteella määräytyy työnantajan ja palkansaajan palkkaperusteinen eläkemaksu. Eläkkeessä huomioon otettavat ansiot määräytyvät KuEL:n 68 :n mukaan. Tällä yleiskirjeellä, johon on koottu ja täsmennetty kunnallisen eläkelain soveltamisalaa koskevia ohjeita, kumotaan yleiskirje 4/2003 'Ostopalvelusopimukset kuntasektorilla'. 2. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedosta KuEL:ssa ei ole määritelty työsuhteen käsitettä eikä siinä ole viittausta muuhun lainsäädäntöön. Työeläkelakeja sovellettaessa työsuhde määritellään lähtökohtaisesti työsopimuslaissa olevien työsopimussuhteen tunnusmerk-kien avulla. Kuntien eläkevakuutus on lain nojalla toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan sen, kuka kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Työn teettäjä ja työn suorittaja eivät voi eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, onko kysymyksessä työ-suhde vai ei, vaan työsuhteen olemassaolo päätellään sen perusteella, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit työn suorittajan tosiasiallisessa työskentelyssä. Osapuolet eivät voi myöskään eläkelaitoksia sitovasti keskenään sopia siitä, mitä eläkelakia sopimussuhteeseen sovelletaan. Osapuolten yhteinen, selvästi ilmaistu käsitys on ratkaiseva, jos olosuhteet ja tosiasiallinen toiminta tukevat tätä käsitystä. Toimeksiantosopimuksen tulkinta sen sanamuodon vastaisesti työsuhteeksi on poikkeuksellista ja tulee kysymykseen vain silloin, kun tosiasialliset olosuhteet poikkeavat sovitusta. Ratkaisu työsuhteen ja yrittäjyyden välillä tehdään aina kokonaisharkinnalla. Työsuhteen ja yrittäjyyden tunnu-smerkkien keskinäinen painoarvo vaihtelee tilanteen mukaan. Harkinnassa otetaan huomioon erilaisia muodollisia ja aineellisia tunnusmerkkejä. Yrittäjätoimintaan viittaavia muodollisia tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi elinkeinoluvan hankkiminen, kauppare-kisteri-ilmoituksen tekeminen, ilmoittautuminen verohallinnon ennakkoperintärekisteriin, rekisteröityminen arvon-lisäverovelvolliseksi ja säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi, yrittäjäeläkevakuutuksen ottaminen, toiminnan verottaminen elinkeinoverolain mukaan ja toiminnan harjoittaminen yhtiön muodossa. Muodollisten tunnusmerkkien täyttyessä on yleensä kyse yrittäjätoiminnasta, mutta niistä huolimatta työn tekijän ja teettäjän suhde voi joissakin tilanteissa sisältää keskeiset työsuhteen piirteet ja tulla arvioiduksi sen mukaisesti. Toiminta, joka vaatii suuria investointeja, tulkitaan yleisesti yrittäjätoiminnaksi. Tällöin toiminnasta aiheutuu taloudellinen riski, joka ei ole tunnusomaista työsuhteelle. Yrittäjänä pidetään yleensä myös omaan ammattitaitoon perustuvia palveluja julkisesti tarjoavaa henkilöä, vaikka toiminta ei edellyttäisi mainittavaa pääomansijoitusta. Yrittäjätunnusmerkkejä ovat tällöin toiminnan yleisyys, laajuus ja julkisuus, jotka ilmenevät esimerkiksi useina toimeksiantoina. Yrittäjällä on yleensä omat toimitilat ja työvälineet. Työn luonne saattaa kuitenkin edellyttää työskentelyä toimek-siantajan tiloissa tai työtä ei ole mahdollista suorittaa muualla kuin tilaajan tiloissa. Työtä ei katsota työsuhteessa tehdyksi työksi yksinomaan sillä perusteella, että työtä tehdään toimeksiantajan tiloissa tai laitteilla, jos tähän me-nettelyyn on hyväksyttävät perusteet. Verohallitus on käsitellyt palkan ja työkorvauksen välistä eroa ohjeessaan , Dnro 2118/31/2004. Työn johto- ja valvontaoikeus

17 17 (17) Olennainen työsopimuslain mukainen työsuhteen tunnusmerkki on työnantajan oikeus työn johtoon ja valvontaan. Oikeus työn johtoon tarkoittaa, että työnantaja tai hänen edustajansa ohjaa työntekoa erilaisin määräyksin ja val-voo sitä, että työ suoritetaan annettujen määräysten mukaisesti. Määräykset voivat koskea esimerkiksi sitä, mitä työtä työntekijä tekee sekä missä, milloin ja miten työ tehdään. Työn valvonta tarkoittaa työnantajan oikeutta valvoa, että työ tehdään annettujen ohjeiden mukaan. Työnantajan ei tosiasiallisesti tarvitse käyttää kumpaakaan oikeutta, pelkkä oikeus työn johtoon ja valvontaan riittää. Työsopimuslain mukaan johto- ja valvontaoikeuden ei katsota puuttuvan pelkästään sen takia, että työ tehdään työntekijän kotona tai muussa hänen valitsemassaan paikassa. Esimerkiksi opetuksen hankkimista muulta kuin oppilaitokselta voidaan pitää ostopalveluna, jos on kyse yksittäi-sestä opetuksesta, johon ei liity sellaista työn tilaajan oikeutta määrätä opetuksen sisällöstä, jota voidaan pitää työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämisenä. Ostopalvelutulkintaa tukee myös se, että opetuksen myyjällä on omaa opetusta. Tällöin myyjä voi hyödyntää omaan käyttöön suunnittelemaansa opetuskokonaisuutta tai sen osia yleisesti. Vertailu samanlaista työtä tekeviin ja julkisen vallan käyttö Sopimussuhteen laatua selvitettäessä merkitystä on myös sillä, miten vastaavaa työtä yleensä tehdään. Harkin-nassa verrataan arvioitavaa työsuoritusta työn teettäjän oman henkilöstön työskentelyyn. Jos työskentelyolosuhteet ja korvauksen määräytymisperusteet ovat jokseenkin samanlaiset kuin vastaavaa työtä tekevillä virka- tai työsuh-teessa olevilla henkilöillä, maksettua korvausta voidaan pitää eläkeoikeudellisena palkkana osapuolten keski-näisestä sopimuksesta huolimatta. Yrittäjätoimintana ei voida pitää sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö. Opetusalalla tällaista julkisen vallan käyttöä ovat esimerkiksi päätös oppilaaksi ottamisesta, kurinpito, oppilasarviointi arvosanoin sekä tutkintojen hyväksyminen. Työsuhteen jakamattomuus Työeläkelakeja sovellettaessa pidetään lähtökohtana, että työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläke-turva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla saman-aikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. Mikäli kuitenkin työsuhteessa tehtävä työ täy-sin, esimerkiksi toimialaltaan, poikkeaa ostopalveluna tehdystä työstä, on mahdollista toimia sekä työntekijän että yrittäjän asemassa samaan tahoon. Työsuhteen muuttaminen toimeksiantosopimukseksi Osapuolten välinen sopimus työsuhteen muuttamisesta toimeksiantosuhteeksi ei yleensä muuta kunnallisen työn-antajan eläkemaksuvelvoitteita. Myös työnteon olosuhteissa tulee tapahtua todellisia muutoksia, jotta henkilön elä-keturva siirtyisi muun eläkelain kuin KuEL:n piiriin kuuluvaksi. Tällöin kokonaisharkinnassa kiinnitetään huomiota työnteon olosuhteiden muutoksen ohella siihen, onko yrittäjäksi ryhtyneellä myös muita toimeksiantajia vai myykö hän palvelujaan ainoastaan tai lähes ainoastaan entiselle työnantajalleen. Työvoiman vuokraus Työvoiman vuokrausta harjoittavalta yritykseltä vuokrattu työvoima on vuokraavan yrityksen palveluksessa. Esim. lääkärityövoimaa välitettäessä lääkärin työnantajana on välitystoimintaa harjoittava yritys ja työsopimus solmitaan lääkärin ja vuokrausyrityksen välillä. Tosiasiallinen työnjohto- ja valvontavalta kuitenkin siirretään terveyskeskuk-selle tai vastaavalle, jossa vuokralääkäri työskentelee. Eläkemaksuista vastaa tällöin työvoimaa vuokraava yritys, ei terveyskeskus, jossa lääkäri työskentelee. 3 Eräät toimeksiantosopimukset Vuoden 2005 alusta lukien KuEL:n piiriin kuuluu myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamisesta. Yrittäjäeläkevakuutus pitää olla sitä toimialaa varten, jota toimeksiantosopimus koskee. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimite-taan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä.

18 18 (17) KuEL:n ulkopuolelle jää myös toiminta, joka tapahtuu osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön, avoimen yhtiön, rekis-teröidyn yhdistyksen tai osuuskunnan nimissä. Tällöin ostopalveluna hankitun työn täytyy kuulua yhteisön rekis-teröityyn toimialaan. Toiminimellä tehty työ ei ole yhteisön nimissä tehtyä työtä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä (vuonna 2006 työtulo vähemmän kuin 5850,92 /v), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu ja palve-lussuhde ilmoitetaan Kuntien eläkevakuutuksen rekisteriin. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuu-luu KuEL:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä ta-pauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläke-maksun. 7. Osapuolten väliset sopimukset Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti ja siten, että niissä selkeästi ilmenee, tehdäänkö työ työsuhteessa vai ostetaanko henkilöltä tietty työsuoritus niin, että hän toimii itsenäisenä yrittäjänä. Molempien osapuolten tulee olla tietoisia siitä, mitä oikeussuhdetta sopimuksella tavoitellaan ja mitkä ovat sopimuksen seuraukset. Sopimuksen sisällössä tulee välttää ilmauksia, jotka ovat ristiriidassa sopimuksen tarkoituksen kanssa ja sopimuksen sisällön tulee luonnollisesti vastata tosiasiallisia olosuhteita. Ostopalvelusopimuksessa olevat määräykset henkilökohtai-sesta työntekovelvoitteesta, sosiaalietujen antamisesta tai työehtosopimuksesta viittaavat työsuhteeseen ja tekevät sopimuksesta tulkinnanvaraisen. Vaikka sopimuksella ei voida eläkelaitosta sitovasti määrätä, onko kyseessä työsuhde vai ei, on osapuolten selke-ästi ilmaistulla, tosiasiallisia olosuhteita vastaavalla yhteisellä tarkoituksella kuitenkin olennainen merkitys kokonais-arvioinnissa. Jos sopimus on kovin tulkinnanvarainen, on mahdollista, että työsuoritus tulkitaan jälkikäteen vastoin sopijapuolten tai toisen sopijan tarkoitusta työsuhteeksi. 5. Lausunnon pyytäminen etukäteen sekä ennakkopäätöksen hakeminen Kuntasektorilla virka- tai työsuhteessa tehty työ oikeuttaa KuEL:n mukaiseen eläkkeeseen. Toimeksiantosuhteessa tehty työ kuuluu kunnallisen eläketurvan piiriin tietyin edellytyksin. Yrittäjä sen sijaan on yleensä velvollinen huo-lehtimaan itse omasta eläketurvastaan. Koska työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto on tulkinnallinen ja ratkaisu on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa kokonaisharkinnalla, ei ohjeistuksella voida poistaa kaikkia epäselviä tilanteita. Jäsenyhteisöjen tarkastustoimin-nassa on jälkikäteen jouduttu joissakin tapauksissa tulkitsemaan ostopalvelusopimuksen perusteella tehty työ työ-suhteessa tehdyksi työksi, vaikka toimeksisaajalla on ollut YEL:n mukainen vakuutus. Näissä tapauksissa jäsenyh-teisö on velvollinen maksamaan palkkion määrästä KuEL-maksun. Yrittäjä puolestaan voi alentaa yrittäjäeläkeva-kuutuksen työtuloa siltä osin kuin toimeksiantosopimus on katsottu KuEL:n piiriin kuuluvaksi. Jotta vältyttäisiin jälkikäteiseltä eläketurvan oikaisemiselta ja eläkemaksujen perimiseltä taannehtivasti, on erityisen suositeltavaa pyytää eläkelaitokselta etukäteen yksittäistapauksessa kannanottoa, kuuluuko työ KuEL:n sovelta-misen piiriin. Kyselyt pyydetään osoittamaan seuraaville henkilöille: tarkastuspäällikkö Jarmo Helminen, puh , lakimies Karoliina Kiuru, puh , rekisteripäällikkö Merja Paananen, puh tai kehittämispäällikkö Helena Pankakoski, puh Sähköpostin muoto: Eläkelaitoksen kannanoton lisäksi jäsenyhteisö tai työnsuorittaja voi pyytää eläkelaitokselta KuEL:n 101 :n mukaisen valituskelpoisen ennakkopäätöksen siitä, kuuluuko työ ja siitä maksettava palkka KuEL:n piiriin. Eläkelaitoksen päätöksestä on valitusoikeus kuntien eläkelautakuntaan ja lautakunnan päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS Eija Lehto-Kannisto varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä varatoimitusjohtaja Päivitetty