Asiakirjayhdistelmä 2014

Transkriptio

1 03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin. Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja. Lakkautetaan lukien yksi hovioikeuden presidentin (D22) virka ja kaksi hallinto-oikeuden ylituomarin (D17) virkaa sekä neljä hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa. Perustetaan lukien viisi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja kuusi hallinto-oikeustuomarin (4 T13 ja 2 T11) virkaa sekä lukien kolme hallinto-oikeustuomarin (T 13 ja 2 T11) virkaa. S e l v i t y s o s a : Virkojen lakkauttaminen liittyy hovi- ja hallinto-oikeuksien voimaan tulevaan rakenneuudistukseen. Kouvolan hovioikeus ja Itä-Suomen hovioikeus yhdistetään. Kouvolan hallinto-oikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdistetään Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus muodostetaan yhdistämällä Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet. Rakenneuudistuksen yhteydessä kehitetään hovi- ja hallinto-oikeuksien virkarakennetta perustamalla uusia tuomarin virkoja. Tämä ei lisää momentin määrärahatarvetta, sillä tuomioistuinten muita virkoja vastaavasti vähennetään lukien perustettavat virat tarvitaan, koska maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat siirtyvät hallinto-oikeuksiin. Hovioikeuksiin saapui yhteensä asiaa vuonna Vuonna 2014 arvioidaan saapuvan noin asiaa. Vuonna 2012 saapuneista asioista oli 36 % siviiliasioita ja 64 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,0 kuukauteen. Asioista 75 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2012 noin rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin , joista 88 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana, vaikka lyhytaikaista luottotoimintaa koskevien lainsäädäntömuutosten ennakoidaan vähentävän asiamääriä edellisen vuoden tasosta vuonna Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2014 olevan aimpien vuosien tasolla (n. 33 %). Lautamieskokoonpanoa on tarkoitus keventää vähentämällä eri kokoonpanovaihtoehdoista yksi lautamies ja antaa tätä koskeva hallituksen esitys vuoden 2013 loppupuolella. Tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin asiaa vuonna Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käyttöalaa on tarkoitus laajentaa asiaa pohtineen työryhmän esitysten pohjalta. Vuoden 2012 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli kappaletta eli 45 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2014 huomattavasti pienempi kuin vuonna Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2012 oli 3,6 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,6 6,6 kuukautta. Vuonna 2014 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Vuoden 2012 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2014 pienempi kuin vuonna Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu. Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otetaan käyttöön koko maassa. Menettelyä on kokeiltu ns. Follo-hankkeena 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Hallinto-oikeuksiin saapui asiaa vuonna Vuonna 2012 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), ulkomaalaisasiat (16 %) ja verot (14 %). Vuonna 2014 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta vuonna Asioista 47 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 22 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 2,2 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2012 lopussa asiaa eli 11 %). Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 900 vuonna Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina hieman vähentynyt. Vuonna 2012 asioita saapui (7 318 vuonna 2011). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 474 (511 vuonna 2011). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 asiamäärän voidaan arvioida kasvavan merkittävästi vuonna 2014, kun IPR-asioiden keskittäminen lukien vaikuttaa koko vuoden osalta. Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain asiaa. Vuonna 2012 saapuneiden asioiden määrä oli 160 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna Keskimääräinen käsittelyaika oli tavanomaista pidempi vuonna Vuonna 2013 käsittelyajan oletetaan palautuvan aiemmin toteutuneelle tasolle ja säilyvän suunnilleen samana vuonna Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2014 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet: Tunnuslukutaulukko 2012 toteutuma 2013 arvio 2014 tavoite/arvio Hovioikeudet Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,0 6,0 6,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Käräjäoikeudet Ratkaistut asiat yhteensä, kpl Rikosasiat Laajat riita-asiat Summaariset asiat Keskimääräinen käsittelyaika, kk Rikosasiat 3,6 3,5 3,6 Laajat riita-asiat 8,8 9,8 8,5 Summaariset asiat 2,4 2,4 2,4 Velkajärjestelyasiat 5,7 5,5 5,5 Taloudellisuus ( /työmäärä) Tuottavuus (työmäärä/htv) Hallinto-oikeudet Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,7 7,7 7,5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Vakuutusoikeus Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,2 11,0 11,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Markkinaoikeus Ratkaistut asiat, kpl Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 2012 toteutuma 2013 arvio 2014 tavoite/arvio Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 7,0 7,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Työtuomioistuin Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,8 6,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin euroa momentille Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2012 toteutuma 2013 varsinainen talousarvio 2014 esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Yleiset tuomioistuimet Hovioikeudet Käräjäoikeudet Työtuomioistuin 992 Yhteensä Hallintotuomioistuimet Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Yhteensä Tietohallinto- ja muut menot Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO), joka kohdistetaan muihin kuin ICT-menoihin -175 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin (siirto momentilta ) 278 Palvelukeskusmaksut -102 Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (siirto momentilta ) Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (vuoden 2013 talousarvion siirto momentille ) Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen 733 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille ) -4 Toimitilojen turvallisuus 300 Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen 340 Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma euroa, tuottavuusmääräraha euroa) -32 Vuoden 2013 kertaluonteinen määräraha (ruuhkautuneet tuomioistuimet) Hallinnon tilatehokkuus (HO) -50 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -418 Palkkausten tarkistukset 766 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -545 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -430 Tasomuutos Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, josta euroa aiheutuu siirrosta momentilta Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnassa vireillä olevien valitusasioiden siirtämisestä markkinaoikeuteen käsiteltäviksi ja euroa palkkausten tarkistuksista. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE 156/2013 vp) talousarvio IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp ( ) Momentin määräraha on noin 3 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän, mikä antaa mahdollisuuden eräiden kehittämishankkeiden jatkamiseen. Esimerkiksi yleisten tuomioistuinten ja syyttäjien asianhallintajärjestelmän (AIPA) ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 kentamista jatketaan ja sitä rahoitetaan vuonna 2014 noin 8,5 milj. eurolla. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2018, joten myös sen jatkorahoituksesta on huolehdittava. Valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu (ns. Follo-malli) vakinaistetaan ja otetaan käyttöön koko maassa (HE 186/2013 vp). Kokeilu aloitettiin vuonna 2011 neljässä käräjäoikeudessa, minkä jälkeen eduskunta lisäsi vuoden 2012 talousarvioon euron määrärahan kokeilun laajentamiseen. Sovittelusta on saatu hyviä tuloksia; se vähentää tuomioistuinten ja kuntien sosiaalitoimen työtä ja parantaa lapsen edun huomioon ottamista. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tuomioistuinharjoittelupaikkoja lisätään ja näin saadaan mahdollisuus 10 uuteen harjoittelupaikkaan nykyisten 130 harjoittelupaikan lisäksi. Harjoittelupaikkojen riittävyyttä tulee kuitenkin seurata, sillä puolet tuomareista siirtyy eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä ja uusien tuomareiden rekrytointitarve on lähivuosina suuri. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1 milj. euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Tämä lisäys ei sisälly hallituksen esitykseen, mutta tuomioistuimille ehdotetaan 1,6 milj. euron määrärahalisäystä, joka on tarkoitus rahoittaa korottamalla asetuksella säädettäviä tuomioistuinmaksuja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäys käytetään säästöjen ja kustannusten nousun kattamiseen, jolloin ruuhkautuneiden tuomioistuinten rahoitus heikkenee kuluvaan vuoteen verrattuna. Tilanne on erityisen ongelmallinen pääkaupunkiseudun tuomioistuimissa, joissa resurssien niukkuus korostuu asioiden suureen määrään ja ennen kaikkea niiden laajuuteen ja vaativuuteen nähden. Henkilöresurssien niukkuutta pahentaa rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmään (RITU) liittyvät ongelmat. Tietojärjestelmä otettiin käyttöön käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa viime keväänä, mutta järjestelmän toimimattomuuden vuoksi rikosasioiden käsittely on hidastunut tuntuvasti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. Helsingin käräjäoikeudessa tietojärjestelmän käytöstä aiheutunut ylimääräinen työ vähensi rikosasioiden ratkaisujen määrää noin 700:lla kesä syyskuussa Tämä merkitsee vuositasolla noin 15 prosentin vähenemää ratkaisumäärissä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan ja että tarvittaviin muutostöihin osoitetaan riittävät resurssit. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille määräaikaisten virkojen suuri määrä tuomioistuimissa. Saadun selvityksen mukaan keskeisin syy määräaikaisten virkojen käyttämiseen on rahoituksen määräaikaisuus, mikä johtuu mm. harmaan talouden torjuntaan ja ruuhkien purkuun suunnatuista väliaikaisista lisäresursseista. Joidenkin virkojen kohdalla määräaikaisuus on kuitenkin jatkunut jo useita vuosia, mikä viittaa vakinaisten virkojen pysyvään niukkuuteen. Lyhyet ja epävarmat virkasuhteet vaikeuttavat tuomioistuinten toiminnan kehittämistä ja heikentävät myös tuomarinuran houkuttelevuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että esim. rakenneuudistuksen yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet virkarakenteen kehittämiseen ja virkojen vakinaistamiseen. Markkinaoikeuden tehtävät ovat lisääntyneet, sillä teollis- ja tekijänoikeusasiat (IPR) on siirretty lukien markkinaoikeudelle, minkä lisäksi patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta lakkautetaan ja siellä vireillä olevat asiat siirretään myös markkinaoikeuteen. Uusien tehtävien hoitoon on osoitettu lisäresursseja, mutta saadun selvityksen mukaan julkisia hankintoja koskevien asioiden pelätään ruuhkautuvan, sillä niitä hoitavien tuomarien määrä vähenee. Etenkin IPR-asioiden määrän ja niiden vaatimien resurssitarpeiden arviointi on kuitenkin tässä vaiheessa vaikeaa. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että markkinaoikeuden työtilannetta ja voimavarojen riittävyyttä seurataan ja että tarvittaessa resursseja arvioidaan uudelleen. Hankinta-asioiden lyhyet käsittelyajat ovat edellytys kuntien, valtion ja muiden hankintayksiköiden häiriöttömälle toiminnalle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Hallinto-oikeuksien tuomiopiirejä muutetaan lukien siten, että nykyisten kahdeksan hallinto-oikeuden sijasta on kuusi hallinto-oikeutta. Tämä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet resurssien uudelleen kohdentamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenneuudistuksen vaikutuksia seurataan ja mahdollisesti ruuhkautuvien hallinto-oikeuksien resursseja arvioidaan uudelleen. Valiokunta lisää momentille euroa kaikkein ruuhkautuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp ( ) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin. Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja. Lakkautetaan lukien yksi hovioikeuden presidentin (D22) virka ja kaksi hallinto-oikeuden ylituomarin (D17) virkaa sekä neljä hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa. Perustetaan lukien viisi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja kuusi hallinto-oikeustuomarin (4 T13 ja 2 T11) virkaa sekä lukien kolme hallinto-oikeustuomarin (T 13 ja 2 T11) virkaa. I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 :n 2 momentin mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Vähennys on siirtoa momentille Oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 24 2 momentin perusteella oikeudenkäyntiavustajalautakunta suorittaa vuosittain asianajajayhdistykselle 2/3 maksetuista valvontamaksuista, millä summalla katetaan valvontalautakunnan ja valvontayksikön toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Koska kyse on siirtomenoista, niiden maksaminen kulutusmenomomentilta edellyttää tämän toteamista momentin perusteluissa I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp ( ) Momentilta vähennetään euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 :n 2 momentin mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu käräjäoikeuksien käsittelyaikojen lyhentämistarpeesta. Summaarisia asioita arvioidaan saapuvan asiaa talousarvioesityksessä arvioitua enemmän III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8