10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

Transkriptio

1 Talous 10. Tuomioistuimet ja oikeusapu S e l v i t y s o s a : Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin i oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta. Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä kehitettävä ottaen huomioon tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. Summaarisia asioita on viime vuosina saapunut selkeästi enemmän kuin oli vakiintunut taso aiemmin. Asiamäärän idaan vähentyvän noin viidenneksen edellisestä vuodesta v., mutta olevan edelleen korkea muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottotoimintaa koskevia säännöksiä on kiristetty, minkä voidaan olettaa vaikuttaneen positiivisesti asiamääräkehitykseen. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään puhtaasti kansallisessa lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että voimavarat on kohdennettu oikein tuomioistuimille ja niitä käytetään tehokkaasti. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät samantyyppissä asioissa poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta ja että oikeudenkäynnin kokonaiskesto on kohtuullinen. Kokonaiskäsittelyajasta tulee ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus toteutettiin 1.4. lukien yhdistämällä Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus. Itä-Suomen hallinto-oikeus muodostettiin Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeuksista. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistettiin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Samassa yhteydessä toteutettiin näiden tuomioistuinten osalta eräitä tuomiopiirijärjestelyjä. Rakenneuudistus luo pitkällä aikavälillä paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssit voi helpommin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä jatketaan eri hallinnonaloilla. Tuomioistuimiin saapuvien talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota niiden käsittelyn joutuisuuden edistämiseksi. Asiantuntija-avustajan käyttö tuli mahdolliseksi 1.5. lukien kaikissa käräjäoikeuksissa lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevissa riidoissa. Tavoitteena on, että näissä asioissa päästään lapsen edun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ilman käsittelyn pitkittymistä. Hovioikeuksissa käytössä olevaa jatkokäsittelylupame- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talous nettelyä on tarkoitus laajentaa vuoden aikana siten, että yhä useampi asia kuuluisi jatkolupasäännösten soveltamispiiriin. Menettelyn tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että voimavaroja kohdennetaan enemmän asioihin, joissa on selkeä oikeussuojatarve. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, joka tukee tehokkaita työmenetelmiä ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen. Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin asiaa. Näistä noin asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät siirrettiin hallinto-oikeuksiin 1.9. lukien. Tietoja henkilöstöstä Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv Keski-ikä 47,6 46,0 46,0 Naisten osuus, % 68,6 69,0 69,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,3 8,0 8,0 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv Keski-ikä 48,4 47,0 47,0 Naisten osuus, % 69,8 70,0 70,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,2 8,0 8,0 Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista. Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeudenkäyntiasioissa julkista oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Hallitusohjelman mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista on selvitetty. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on julkaissut selvitykset julkisen oikeusavun kohdentumisesta (tutkimustiedonanto 117/), Oikeusturvavakuutus ja julkinen oikeusapu (tutkimustiedonanto 119/) ja yksityisten avustajien toiminnasta (tutkimustiedonanto 124/). Julkisen oikeusavun haasteena on sekä oikeusaputoimistojen että yksityisten avustajien antaman oikeusapupalvelun alueellisen saatavuuden ja palvelun laadun turvaaminen. Oikeusavun tavoitettavuutta on selvitysten mukaan parantanut sähköinen asiointi, puhelinpalvelut ja etäpalvelu. Vuonna käynnistettiin kokonaisselvitys oikeudellisten neuvontapalvelujen ja oikeusavun nykytilasta ja tarpeesta vuoteen 2025 mennessä. Ensivaiheessa laaditaan suunnitelma, jossa määritellään kokonaisselvityksen tavoitteet, eteneminen sekä niiden kytkeytyminen muuhun oikeudenhoitoon ja julkisiin neuvontapalveluihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talous Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika on noin 14 päivää. Oikeusaputoimistojen ajanvarausjärjestelmän käytäntöjä ja sähköisen asioinnin ajanvarausta kehitetään. Tavoitteena on, että ajanvaraus on nykyistä joustavampaa ja nopeampaa sekä jonotusaika lyhyempi. Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. EU on antanut kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin (/11/EU), jota koskeva hallituksen annetaan. Direktiivin voimaan saattamisen johdosta kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia ja menettelytapoja kehitetään. Tietoja henkilöstöstä Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv Keski-ikä 48,8 49,0 49,0 Naisten osuus, % 82,1 83,0 83,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,1 10,0 10,0 Kuluttajariitalautakunta Henkilöstömäärä, htv Keski-ikä 47,6 48,0 48,0 Naisten osuus, % 63,6 64,0 64,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12,8 11,0 10,0 01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousn ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä. Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta. Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Korkeimpaan oikeuteen idaan v. saapuvan noin asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talous muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 65 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9 12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta. Tunnuslukutaulukko tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl myönnetyt valitusluvat annetut asiaratkaisut valitusasioissa julkaistut ratkaisut Keskimääräinen käsittelyaika (kk) kaikki asiat 6,2 7,0 6,8 valituslupa-asiat 4,8 5,0 5,1 asiaratkaisut 19,9 17,0 24,0 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /asia) tuottavuus (asia/htv) Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän euroa momentille Toiminnan menot ja tulot talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 662 siirtynyt seuraavalle vuodelle 758 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tietohallintomenot -1 Toimitilamenot 30 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -6 Palkkaliukumasäästö -16 Palkkausten tarkistukset 38 Toimintamenojen tuottavuussäästö -45 Vuokramenojen indeksikorotus 20 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -13 Yhteensä 7 talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talous 02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousn ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ratkaista asioita vähintään yhtä paljon kuin uusia tulee vireille. Määrärahojen niukkuudesta johtuen tähän ei kuitenkaan välttämättä päästä. Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava pysymään enintään 12 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6 9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna saapui 374 turvapaikka-asiaa. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla v.. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (8,6 kk v. ). Tunnuslukutaulukko tavoite/ Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 12,2 11,0 12,0 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän euroa momentille Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talous siirtynyt edelliseltä vuodelta 626 siirtynyt seuraavalle vuodelle 677 talous Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tietohallintomenot -55 Toimitilamenot 20 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -7 Palkkaliukumasäästö -20 Palkkausten tarkistukset 49 Toimintamenojen tuottavuussäästö -55 Vuokramenojen indeksikorotus 18 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -15 Yhteensä -65 talous talous tilinpäätös Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 :n 2 momentin mukaisesti. Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja. S e l v i t y s o s a : Hovioikeuksiin saapui yhteensä asiaa v. (9 777 asiaa v. 2012). Saapuvien asioiden määrä laskee edelleen ja v. idaan saapuvan noin asiaa. Vuonna saapuneista asioista oli 37 % siviiliasioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 5,8 kuukauteen. Asioista 61 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 6 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,5 kuukautta koko maan keskiarvon v.. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta. Käräjäoikeuksiin saapui v. noin rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin , joista 88 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana, vaikka lyhytaikaista luottotoimintaa koskevat lainsäädäntömuutokset ovat vähentäneet asiamääriä kuluvana vuonna edellisen vuoden tasosta ja summaaristen asioiden ennustetaan edelleen vähentyvän v.. Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden idaan v. olevan aiempien vuosien tasolla (n. 33 %). Lautamieskokoonpanoa kevennettiin 1.5. voimaan tulleella muutoksella siten, että eri kokoonpanovaihtoehdoista vähennettiin yksi lautamies. Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen idaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käyttöalaa on tarkoitus laajentaa asiaa pohtineen työryhmän ten pohjalta. Vuoden lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli kappaletta eli 38 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on v. tätä pienempi. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan kuitenkin pysyvän korkealla tasolla v., Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talous koska käräjäoikeuksissa on vireillä paljon laajoja riitaasioita, jotka ratkaistaneen vuoden kuluessa. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. oli 4,0 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,7 7,6 kuukautta. Vuonna tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Vuoden lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli kappaletta eli 17 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on v. tätä pienempi. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteita. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu. Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otettiin käyttöön 1.5. lukien koko maassa. Hallinto-oikeuksiin saapui asiaa v.. Vuonna suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (31 %), ulkomaalaisasiat (16 %) ja verot (15 %). Vuonna asiarakenteessa ei ida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,9 kuukautta v.. Asioista 46 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 24 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 2,2 kuukautta koko maan keskiarvon v.. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista pysyy alle 10 prosentissa (vuoden lopussa asiaa eli 9 %). Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli v.. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös v.. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta. Vakuutusoikeuteen saapui asiaa v. (6 521 v. 2012). Asiamäärän idaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi v., kun IPR-asioiden keskittäminen 1.9. lukien vaikuttaa asiamäärään koko vuoden osalta. Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain asiaa. Vuonna saapuneiden asioiden määrä oli 222 ja asiamäärän idaan pysyvän samalla tasolla v.. Talousesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle seuraavat alustavat t ja toiminnalliset tavoitteet: Tunnuslukutaulukko tavoite/ Hovioikeudet Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,8 5,8 5,5 Taloudellisuus ( /työmäärä) Tuottavuus (työmäärä/htv) Käräjäoikeudet Ratkaistut asiat yhteensä, kpl Rikosasiat Laajat riita-asiat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talous tavoite/ Summaariset asiat Keskimääräinen käsittelyaika, kk Rikosasiat 4,0 3,9 3,8 Laajat riita-asiat 11,4 13,1 8,5 Summaariset asiat 2,5 2,6 2,4 Velkajärjestelyasiat 5,9 5,8 5,5 Taloudellisuus ( /työmäärä) Tuottavuus (työmäärä/htv) Hallinto-oikeudet Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,9 8,3 8,0 Taloudellisuus ( /työmäärä) Tuottavuus (työmäärä/htv) Vakuutusoikeus Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,3 11,5 11,5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Markkinaoikeus Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,4 10,0 9,0 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Työtuomioistuin Ratkaistut asiat, kpl Keskimääräinen käsittelyaika, kk 4,1 5,5 5,5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia) Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän noin 31 milj. euroa momentille Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Talous Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Yleiset tuomioistuimet Hovioikeudet Käräjäoikeudet Työtuomioistuin Yhteensä Hallintotuomioistuimet Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Yhteensä Tietohallinto- ja muut menot Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin (siirto momentilta ) 544 Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (vuoden talousn siirto momentilta ) Teollis- ja tekijäoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen (vuoden talousn siirto momentilta ) -231 Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma euroa, tuottavuusmääräraha euroa) -30 Viran siirto Kouvolan hallinto-oikeudesta oikeusministeriöön -45 Vuoden kertaluonteinen määräraha (ruuhkautuneet tuomioistuimet) Hallinnon tilatehokkuus (HO) -100 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -156 Palkkaliukumasäästö -404 Palkkausten tarkistukset Säästöpäätös Toimintamenojen tuottavuussäästö Vuokramenojen indeksikorotus 481 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -343 Tasomuutos Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös ( ja 05) Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 :ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Talous S e l v i t y s o s a : Yleisen edunvalvonnan toimintamenomomentti on yhdistetty momenttiin ja yleisen edunvalvonnan menot budjetoidaan bruttoperusteisesti 1.1. lukien. Oikeusaputoimistoihin saapui noin oikeusapuasiaa v.. Saapuneista asioista 84 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja rikosasioita 16 %. Perhe- ja perintöoikeudelliset asiat olivat suurin asiaryhmä (49 %). Vuosina idaan saapuvan noin asiaa ja v. noin asiaa. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika oli koko maassa 13,9 päivää v.. Tavoitteena on, että koko maan keskimääräinen jonotusaika on 12 päivää v. ja 11 päivää v.. Tavoitteena on jonotusajan alueellisten erojen kaventaminen oikeusavun henkilöstöresurssien oikealla mitoituksella sekä etäpalvelulla ja muilla tehostamistoimilla. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelun alueellinen saatavuus turvataan ja palvelua saadaan tasapuolisesti koko maassa. Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin päämiestä v.. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %. Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Kuluttajariitalautakuntaan saapui noin valitusta v.. Lautakuntaan valitettiin eniten henkilökuljetuksista (lennon viivästyminen, peruuttaminen), asuntoasioista (rakentaminen ja remontointi) ja autokaupoista. Vuonna idaan saapuvan noin asiaa ja v. noin asiaa. Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika oli 8,7 kk v.. Tavoitteena on, että kokonaiskäsittelyaika on 8,5 kk v. ja 8 kk v.. Valitusten sähköistä käsittelyprosessia kehitetään kokonaiskäsittelyjan lyhentämiseksi. Talousesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle : Oikeusapu tavoite Käsitellyt asiat, kpl Oikeusapuohjaus, kpl Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) Yleinen edunvalvonta talous Päämiesten määrä, kpl oikeusaputoimisto edunvalvojana edunvalvonta ostopalveluna Taloudellisuus (bruttomeno/päämies) Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Talous Kuluttajariitalautakunta tavoite Käsitellyt valitukset, kpl Taloudellisuus ( /käsitelty asia) Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) Käsittelyaika, kk 8,7 8,5 8,0 Yleisen edunvalvonnan palveluista lain 575/2008 mukaisesti perittävinä palkkioina idaan kertyvän noin euroa momentille Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 69 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) talous Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Talous Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008). Yleisen edunvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) talous Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (kertaluonteinen siirto momentille ) -39 Tietohallintomenot -20 Vuoden talousn kertaluonteinen siirto momentille Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi Yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille suoritettavan hyvityksen vaikutukset toiminnan hallinto- ja muihin menoihin 90 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -85 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29 Palkkaliukumasäästö -111 Palkkausten tarkistukset 270 Säästöpäätös Toimintamenojen lisäsäästö -709 Toimintamenojen tuottavuussäästö -306 Vuokramenojen indeksikorotus 72 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -85 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Talous talous I lisätalous talous tilinpäätös (05.) Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) oikeusapulaissa (257/2002) 2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) 3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen 4) enintään euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen. Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta S e l v i t y s o s a : Hallitus on antanut talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Määrärahan itu käyttö (euroa) Oikeusapu ja puolustus Asianomistajan avustaminen Yksityishenkilön velkajärjestely Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) Yhteensä Vuonna yksityisten avustajien hoitamiin oikeusapuasioihin annettiin noin maksatuspäätöstä. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 89 % kertyi yleisiltä tuomioistuimilta ja 6 % hallintotuomioistuimilta. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,3 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 9,8 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 1,1 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisselvityksestä aiheutuneen konkurssimenettelyn kertaluonteinen vuoden talousn meno (Avilon Fibres Oy) -350 Julkisselvityskulujen kasvu 100 Oikeusapu ja puolustus 400 Yksityishenkilön velkajärjestely -500 Yhteensä -350 talous I lisätalous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13