LAHDEN UIMASEURA RY TOIMINTALINJA versio 1/ TOIMINTALINJA

Transkriptio

1 VERSIO 1 / PÄIVITETTY

2 Sisällysluettelo I LAHDEN UIMASEURAN PERUSPILARIT... 5 MISSIO... 5 SEURAN TAVOITE... 5 Kasvatukselliset tavoitteet... 5 Urheilulliset tavoitteet... 5 Yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet... 6 Taloudelliset tavoitteet... 6 VISIO... 6 SEURAN ARVOT... 7 HAASTEET... 7 MAHDOLLISUUDET... 7 STRATEGIA... 8 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI... 9 Sisäinen viestintä... 9 Ulkoinen viestintä ja markkinointi... 9 Seuraviestinnän vastuujako... 9 II TOIMINTAMUODOT... 9 OPETUS- JA HARRASTETOIMINTA... 9 Vauvauinti Vesipeuhula Tenavat Jatkotenavat Tekniikkauimakoulut Harrasteryhmät Opetus- ja harrasteryhmien yleiset periaatteet AIKUISTOIMINTA KOULU-UINTI KILPAUINTI JA VALMENNUSTOIMINTA Uusi kilpauimari Kilpauinti Uimarin siirtyminen uimarin polku Lahden Uimaseurassa Harjoitusryhmä... 15

3 Edustusuimari Kilpailut Uimareiden henkilökohtaiset sponsorit Kilparyhmien pelisäännöt Kilpauimarin vanhemman rooli Kilpauinnin lopettaminen TURVALLISUUS III LAHDEN UIMASEURA RY:N ORGANISAATIO JA HALLINNON PERIAATTEET HENKILÖSTÖ JA TOIMENKUVAT Johtokunta ja puheenjohtaja Seurakoordinaattori Valmennuspäällikkö Vastuuvalmentaja Apuvalmentaja Kuntovalmentaja Valmennusklubi Harrastustoiminnan koordinaattori Tekniikkakoulujen koordinaattori Vastuuohjaaja Uimaopettaja, kurssiohjaaja Apuohjaajat Vanhempaintoimikunta Kilpailutoimikunta IV SEURAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITYS TOIMINTAOHJEET ONGELMATILANTEISSA LIITTEET Liite 1 omavastuuosuudet Liite 2 toimintamalli kurinpidollisissa toimissa Liite 3 - säännöt Liite 4- lista seuran tuomarikortillisista Liite 5 organisaatiokaavio... 35

4 Lahden Uimaseura Ry (LaUS) on perustettu heinäkuussa 1916 ja se on perustamisestaan lähtien toiminut aktiivisesti uimaopetuksen ja vesiliikunnan edistämiseksi Lahden alueella. Uinnin lisäksi seurassa harrastettiin alkuvuosina myös vesipalloa ja uimahyppyjä, joista erityisesti vesipallo toi seuralle menestystä. Vesipallon ohella myös Uimaseuran kilpauinnilla on erittäin vahvat ja ansiokkaat perinteet, joita LaUS:n nykyuimarit jatkavat. Lahden Uimaseuran painopiste on lasten- ja nuorten toiminnassa sekä kilpauinnissa. Seura tarjoaa alueen lapsille laadukasta, pienessä altaassa tapahtuvaa uimaopetusta neljässä eri tasossa (vauvauinti, vesipeuhula, tenavat ja jatkotenavat). Hieman edistyneemmille lapsille ja nuorille LaUS tarjoaa tekniikkaopetusta sekä harrasteuintia useammalla eri tasolla. Lahden Uimaseura hoitaa myös yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa alakoulujen uimaopetuksen luokkalaisille sekä Hollolan kunnan alakoulujen uimaopetuksen luokkalaisille. Lahdessa järjestettävien ryhmien lisäksi seuralla on ollut uima- ja tekniikkaopetusta myös Orimattilassa. Uimaopetus on ollut seuran tärkeä tehtävä jo seuran perustamisesta lähtien ja tätä perintöä halutaan seurassa edelleen kunnioittaa ja kehittää. Lahden Uimaseura tukee toiminnassaan aktiivisesti myös aikuisten vesiliikuntaa. Seurassa on aikuisille tarjolla uima- ja tekniikkaopetuksen lisäksi kolmea erilaista vesiliikuntamuotoa (vesijumppa, hydrobic ja vesijuoksu). Seura tekee myös yhteistyötä muutamien alueen työyhteisöjen kanssa, tarjoten näille liikunnallista virkistystoimintaa. LaUS:n tavoitteena on antaa uinninharrastajille mahdollisimman hyvät edellytykset kehittyä kilpauinnissa kansalliselle, jopa kansainväliselle huipulle asti. Samalla Uimaseura haluaa välittää ajatusta: Matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Tällä viestillä halutaan korostaa sitä, että toiminta seurassamme on pitkäjänteistä ja tavoitteellista, mutta ehdottomasti myös hauskaa. Haluamme toiminnallamme opastaa kaikkia eri tason harrastajiamme liikunnalliseen ja terveellisempään elämään. Lahden Uimaseura haluaa kehittää näiden perustoimintojensa lisäksi myös yhteisöllisyyttä, siten että kaikki harrastajat ja muut seuratyössä mukana olevat toimijat tuntevat kuuluvansa samaan yhteiseen joukkoon. Lahden Uimaseura haluaa nyt ja tulevaisuudessa jättää kaikille sen matkassa mukana oleville hyvän perinnön - Lahden Uimaseura muistetaan mukavana yhteisönä, jota halutaan tukea, siihen on mukava kuulua tai vaikka palata vuosienkin jälkeen.

5 I LAHDEN UIMASEURAN PERUSPILARIT MISSIO Lahden Uimaseura tarjoaa Lahden alueella monipuolista vesiliikuntaa koko perheelle, laadukasta uinninopetusta kaikille ikäryhmille ja kilpauintivalmennusta junioritoiminnasta kansainväliselle huipputasolle asti. SEURAN TAVOITE Lahden Uimaseura on Päijät-Hämeen vesiliikunnan merkittävin toimija ja yhteistyön rakentaja. uinnin opetusta kaikille "vauvasta-vanhuksille" vesiliikuntaohjelma ammattitaitoiset, osaavat tekijät tasokas valmennusjärjestelmä menestyvät uintijoukkueet hyvät harjoitusolosuhteet vakaa, omavaraisuuteen perustuva talous optimaaliset harrastajamäärät seudullinen yhteistyö toimiva yhteistyö seuran sisällä Kasvatukselliset tavoitteet Lahden Uimaseuran tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille turvallinen ja mukava ympäristö uintiharrastukseen ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Pyrimme siihen, että lapset ja nuoret nauttivat ja saavat pitää hauskaa luotettavan aikuisen kanssa. Seuran arvojen mukaisesti toiminnassa painotetaan rehellisyyttä, avoimuutta ja luotettavuutta. Toiminta on yksilöä arvostavaa ja avoimeen vuorovaikutukseen kannustavaa. Näihin arvoihin perustuen seurassa on luotu ryhmille pelisäännöt ja ohjeistukset, joita noudatetaan kautta koko seuratoiminnan ja joiden avulla lapsia ja nuoria ohjataan tasa-arvoiseen, toiset huomioivaan, hyvät käytöstavat omaavaan ja seurakavereita kannustavaan harrastamiseen. Urheilulliset tavoitteet Lahden Uimaseuran tavoitteena on tarjota jokaiselle seuran toiminnassa mukana olevalle lapselle ja aikuiselle onnistumisia vesiliikunnan ja uintiurheilun parissa. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on luoda koko elämän kattava liikunnallinen elämäntapa, kannustaa ihmisiä liikkumaan ja pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Kilpauinnissa LaUS kannustaa uimareitaan terveeseen, päihteettömään, doping-vapaaseen kilpailemiseen ja reiluun kilpailuhenkeen sekä rohkeuteen tavoitella menestystä, jokainen omista lähtökohdistaan ponnistaen.

6 Yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet Lahden Uimaseura haluaa olla yhteisö, johon on mukava kuulua, iästä ja harrastustasosta riippumatta. LaUS:lainen toimija on seurahenkinen ja aktiivinen. Hän vie mielellään vesiliikunnan sanomaa eteenpäin ja osallistuu omien voimavarojensa mukaan seuran toiminnan ylläpitämiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Lahden Uimaseura tekee tiivistä yhteistyötä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kanssa alueen alakoululaisten uinninopetuksen järjestämiseksi ja uimataidon kehittämiseksi alakoululaisten keskuudessa. Lahden Uimaseura on Sinettiseura ja Uimaliiton jäsen. LaUS noudattaa toiminnassaan Sinettiseuran arvoja ja kriteereitä sekä Uimaliiton linjauksia. Taloudelliset tavoitteet Lahden Uimaseuran taloutta hoidetaan vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Toiminnan suunnitteluun ja budjetointiin osallistuvat harrastustoiminnan koordinaattori, valmennuspäällikkö, seurakoordinaattori ja seuran puheenjohtaja. Seuran johtokunta hyväksyy vuosibudjetit ja vastaa taloudesta ja varainhankinnasta. Johtokunnan vastuullisena tehtävänä onkin valvoa sitä, että seuran taloutta hoidetaan seuran määriteltyjen arvojen mukaisesti. Lahden Uimaseuran kustannusrakennetta tarkastellaan kriittisesti aina talousarviota suunnitellessa ja kustannukset suhteutetaan mahdollisimman hyvin tulorakenteeseen. Seura on voittoa tavoittelematon, mutta siitä huolimatta toiminnan tulee olla tappiotonta. Vastuullisesti ja suunnitelmallisesti toimien vältetään tilanteet, jotka voisivat johtaa seuran taloudellisiin vaikeuksiin. Seuran kurssitoiminnan tuotot, valmennus- ja jäsenmaksut sekä avustukset kanavoidaan järkevän seuratoiminnan ylläpitämiseen ja ensisijaisesti harrastajien ja jäsenten kustannusten kohtuullistamiseen. VISIO Uinti on yksi Lahden valtalajeista ja Lahden uimaseuralla on pysyvä asema Suomen uimaseurojen kärkijoukossa. Uintiurheilu on näkyvää ja se tunnetaan yleisesti monipuolisena liikuntamuotona. Olemme pysyvästi suomalaisen vesiliikunnan kärkiseura.

7 SEURAN ARVOT Näihin arvoihin uskomme Ihmisläheisyys: Jokainen ihminen on erilainen ja arvokas. Luottamus: Olemme avoimia ja rehellisiä, toimimme oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, noudatamme eettisesti ja moraalisesti kestävää toimintatapaa. Menestys: Kehitymme ja kehitämme, uskallamme asettaa tavoitteet korkealle. Lahden Uimaseura tuntee oman kasvatusvastuunsa ja pyrkii aina siihen, että sen toiminta on humanistista ja yksilöä arvostavaa. Toimintamme perustuu moraalisesti kestäville toimintatavoille ja kohtelemme toisiamme oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, arvostamme toistemme työtä ja saavutuksia ja tuemme toisiamme aina tarvittaessa. Tämän kaiken saavuttaaksemme on toimintamme suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja tavoitehakuista, meillä on myös rohkeutta vastata haasteisiin uusin toimintatavoin. Sitoudumme yhteisiin päämääriin, toimimme luottamusta herättävästi, "teen minkä lupaan" on periaatteemme ja olemme avoimessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa, seuran Me-henkeä kasvattaen. HAASTEET Alueen vähäinen, vanhanaikainen ja huonokuntoinen allaskapasiteetti Lahden kaupungin linjaukset uima-altaiden asiakasaikojen ulkopuolisen käytön suhteen Uinnin ja vesiliikunnan vähäinen huomioiminen alueen päättäjien ja virkamiesten keskuudessa, uinnille ei kanavoida uusia resursseja Yleinen kehityssuunta passiiviseen elämäntapaan, joka koskettaa niin aikuisia kuin lapsiakin Lasten vähäisestä liikkumisesta johtuva kunto- ja taitotason aleneminen MAHDOLLISUUDET Ilmastonmuutoksen myötä tarvitaan uusia tapoja liikkua sekä uusia sisäliikuntapaikkoja. Uinti ja vesiliikunta voisivat tarjota tällaisia mahdollisuuksia. Peruskoulujen uusi opetussuunnitelma painottaa uinninopetusta selvästi entistä opetussuunnitelmaa vahvemmin. Vesiliikunta on erinomainen eri ikäisten ja kuntoisten, liikuntarajoitteisten ja erityisryhmien matalan kynnyksen harrastus. Systemaattisella uimaseuran työllä voi olla suuri sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistävä vaikutus.

8 Nykyaikaisella vesiliikuntakeskuksella voidaan tavoittaa useampia käyttäjäryhmiä, kuin tällä hetkellä. Esimerkkinä vesijoukkuelajit. STRATEGIA Lahden Uimaseura haluaa panostaa erityisesti liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen ja liikkumattomuuden torjuntaan. Uimaopetuksen ohella lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi ovat avainasemassa seuran toimintalinjauksissa. Seura pyrkii edistämään matalan kynnyksen harrastustoimintaa kaikilla ikä- ja taitotasoilla. Erityisesti lasten ja nuorten harrastetoiminnan edelleen kehittäminen on tavoitteena seuraavien lähivuosien aikana. Uimaopetus on seuran perustehtäviä ja Lahden Uimaseura tekeekin tiivistä yhteistyötä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kanssa alakoululaisten uimaopetuksessa. Tämän lisäksi LaUS pyrkii lisäämään ja vahvistamaan yhteistyötään alueen muiden seurojen sekä Lahden kaupungin liikuntapalvelujen kanssa mahdollistaakseen alueen rajallisten allasresurssien mahdollisimman tehokkaan hyötykäytön. Uimaopetuksen ja harrastetoiminnan keskittäminen osa-alueen koordinaattorin vastuulle auttaa seuraa kehittämään opetustoimintaa mahdollisimman ammattimaiseksi ja tasalaatuiseksi. Kaikille opetus- ja harrastustasoille on määritelty yhtenäiset ohjeistukset ja kriteerit, joita ryhmien ohjaajat toteuttavat koordinaattorin neuvojen mukaisesti. Henkilökohtaiset palautteet ja suositukset jatkosta annetaan aina kauden päättyessä opetusryhmiin osallistuville lapsille ja nuorille. Näin taataan jokaiselle lapselle mahdollisimman sopiva opetusryhmä ja miellyttävä kokemus uinnin oppimiseen. Kilpauinnissa seuran toimintaa ohjaa LaUS:n sisäinen uimarin polku, jonka jatkuvasta kehittämisestä ovat vastuussa valmennuspäällikön johdolla kaikki seuran valmentajat. Lahden Uimaseuran uimareilla on mahdollisuus edetä aina aloittelevasta kilpauimarista SM-tasolle ja siitä edelleen jopa kansainväliselle tasolle, omien edellytystensä ja henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Lahden Uimaseura haluaa pitää huolta omista uimareistaan myös aktiivisen uintiuran jälkeen sekä kilpauintiharjoittelun lomassa. Tästä syystä seura palkkaa nuoria mukaan toimintaan, ohjaamaan uusia uimareita niin pieneen altaaseen kuin tekniikkakouluihinkin. Lisäksi kilpauimarimme opastavat aikuisuimareita ja neuvovat heille uintitekniikkaa ja -harjoittelua. Seura järjestää opastusta ja tukea niille nuorille, jotka ovat kiinnostuneet jakamaan omaa tietotaitoaan uusien uimarikokelaiden hyväksi. Näin mahdollistamme samalla nuorille ensimmäisiä tärkeitä työkokemuksia apuohjaajina ja myöhemmin, kun taidot karttuvat, myös vastuuohjaajina. Lahden Uimaseura työllistää myös oppisopimusopiskelijoita ohjaus- ja valmennustehtäviin. Seuran uimareiden vanhempia kannustetaan mukaan seuratoiminnan vapaaehtoisiksi, mm. varainhankintaan, tapahtumajärjestelyihin, kisatoimitsijoiksi sekä hallitustehtäviin. Näin seura tukee yhteisöllisyyttä sekä auttaa uintiurheilun viestin levittämisessä laajemmalle joukolle.

9 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Lahden Uimaseuran viestintä perustuu avoimeen, mahdollisimman nopeaan ja oikea-aikaiseen tiedonjakamiseen. Viestinnällä palvellaan seuran jäseniä, toimihenkilöitä, vanhempia, yhteistyökumppaneita ja yleisöä. Siinä korostuu vesiliikunnan iloinen sanoma, nykyaikainen seuratoiminta, yhteistyö sekä yksilön kunnioittaminen. Viestinnällä Lahden Uimaseura haluaa tehdä omaa toimintaansa sekä tarjoamiaan palveluja suurelle yleisölle näkyväksi. Isona tavoitteena on edistää vesiliikuntaharrastusta ja -kulttuuria Päijät- Hämeessä. Sisäinen viestintä Seuran sisäinen viestintä palvelee toimihenkilöitä, jäsenistöä ja vanhempia kanavinaan jäsenistön suljettu nettisivu, sähköposti, sosiaalinen media ja my.club. Mahdollisimman ajantasaisen tiedon välittämiseksi viestivät eri valmennusryhmien jäsenet keskenään myös whatsapp-sovelluksen sekä tekstiviestien avulla. Ulkoinen viestintä ja markkinointi Ulkoinen viestintä palvelee ensisijaisesti seuran toimijoiden ja jäsenten ulkopuolisia henkilöitä. Pääasiallinen tarkoitus on tehdä toimintaa tutuksi ja houkutella mukaan uusia harrastajia sekä yhteistyötahoja. Seuraviestinnän vastuujako Seuraviestinnän mahdollisimman saumattoman toiminnan takaamiseksi on tehtäviä jaettu seuraavalla tavalla: Seuran toimintaa, tärkeimpiä tapahtumia ja linjauksia koskevista asioista vastaa puheenjohtaja. Kilpauintiryhmien toimintaa liittyvästä tiedottamisesta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä seurakoordinaattorin kanssa. Harraste- ja opetusryhmien tiedottamisesta vastaa harrastustoiminnan koordinaattori yhteistyössä ryhmän vastuuvetäjän ja seurakoordinaattorin kanssa. II TOIMINTAMUODOT OPETUS- JA HARRASTETOIMINTA Ryhmissämme on mukava ilmapiiri, jossa uinninoppimisesta tehdään mielekästä. Tärkeintä on, että jokaiselle lapselle jää mukava uintikokemus ja uinnin oppiminen on lapsen mielestä hauskaa. Kokeneet ohjaajamme takaavat turvallisen oppimisympäristön, jossa lapsen on helppo ilmaista itseään ja oppia uutta. Jokaisessa uintiryhmässämme edetään lasten ehdoilla. Uintitunnin alussa leikitään ja ryhmäydytään, jolloin vedessä liikkumisesta tulee luonnollista lapsille ominaisella tavalla. Kaikki harjoitteet käydään läpi lapsille helppojen mielikuvien avulla, jolloin uuden asian oivaltaminen tehdään lapsille helpoksi. Uimakoulussa kannustetaan lasta harjoitteiden kautta mukavaan

10 uintikokemukseen. Tavoitteemme on tehdä uinnista hauska ja turvallinen harrastus, josta lapset saavat aktiivisen elämäntavan ja toivottavasti koko loppuiän kestävän harrastuksen itselleen. Ryhmissämme kiusaaminen on ehdottomasti kiellettyä ja siihen puututaan välittömästi. Vauvauinti Matkan Lahden Uimaseurassa voi aloittaa jo vauvana, jolloin opetuksessa hyödynnetään vauvojen sukellusrefleksiä. Vauvauinti on koko perheen yhteinen, lapsen ehdoilla tapahtuva leikkihetki puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä. Vauvauintia vetävät koulutetut ohjaajat ja tavoitteena on tehdä lapsesta veden ystävä jo pienestä pitäen. Ihanteellisin vauvauinnin aloittamisikä on 3-5 kuukautta, jolloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä ja hän jaksaa liikkua enemmän. Lapsen tulee painaa vähintään 5kg, jotta hän pysyy lämpimänä vähintään 32 asteisessa vedessä. Vauvauintiryhmiä seura järjestää sunnuntaisin Saksalan uimahallilla. Ryhmät: aloittelijat, jatkajat, sisarusryhmät ja napero/perheuinnit. Vesipeuhula Vesipeuhulassa 3-4-vuotiaat lapset pääsevät totuttelemaan veteen leikkien avulla, näin ollen uimaan oppiminen on perheen pienille uimareille mukava kokemus. Kurssille tulevalla lapsella tai tarvitse olla aiempaa kokemusta uinnista eikä uintitaitoa. Tavoitteena on poistaa mahdollinen vesipelko leikkien ja lorujen avulla, sekä opettaa sukeltamisen, liukumisen ja kellumisen alkeita. Vesipeuhulassa harjoitellaan myös toisten huomioonottamista ja ryhmässä toimimista. Kurssin suorittaakseen lapsen tulee oppia muun muassa liikkuminen itsenäisesti vedessä, kastautuminen, veteen puhaltaminen, nousu vatsa- ja selkäasennosta pystyyn sekä sukeltaminen. Tenavat Tenavat on suunnattu 5-6 vuotiaille lapsille. Ryhmässä on hauskaa opetella uinnin alkeita kerraten vesipeuhulassa opittuja taitoja ja opetus tapahtuu pienessä altaassa. Kurssilla käytetään paljon apuvälineitä, joista koitetaan päästä hiljalleen kurssin edetessä eroon. Tavoitteena on noin 2-3 metrin uintitaito sekä vatsallaan että selällään. Tenavissa harjoitellaan vieläkin leikinomaisesti uinnin alkeisopetuksen eri osa-alueita liukuja, sukelluksia, kelluntoja sekä uintia. Tällä kurssilla keskitytään oikean potkutekniikan oppimiseen ja luottamaan veteen kantavana elementtinä. Kurssin suorittaakseen lapsen tulee oppia sukeltaminen, lähes oikea potkutekniikka sekä parin metrin uinti vatsallaan ja selällään. Jatkotenavat Tenavaryhmästä siirrytään jatkotenaviin, joka on myöskin suunnattu 5-7 vuotiaille lapsille. Tämä on pienen altaan uimakoulujen viimeinen kurssi ennen isoa allasta. Pääsyvaatimuksena jatkotenaviin on muutaman metrin uimataito. Pääsääntöisesti harjoitellaan vielä pienessä altaassa, mutta isossa altaassa käydään mahdollisimman paljon. Alusta lähtien koitetaan rohkaista lasta itsenäiseen altaaseen tuloon reunalta ja ollaan koko ajan lapsen tukena isossa altaassa. Tavoitteena on oppia sukellus ja noin 10 metrin uimataito vatsallaan ja selällään. Jatkotenavista pääsee siirtymään seuraavalle kurssille Tekniikka1, kun edellä mainitut taidot ovat hallussa ja lapsi uskaltaa toimia isossa altaassa itsenäisesti.

11 Tekniikkauimakoulut Tekniikkauimakoulut on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetusta tapahtuu isossa altaassa samanaikaisesti neljällä eri tasolla sekä muutamina päivinä yksi ryhmä kerrallaan. Valmentajat ja ohjaajat valitsevat lapselle sopivan tason lapsen iän ja taitojen perusteella. Tekniikka 1 tasolla harjoitellaan tekniikkaa leikin varjolla, vaatimuksena kurssille pääsyyn on pärjääminen itsenäisesti isossa altaassa. Tavoitteena ennen tasolle 2 siirtymistä on oppia uinnin perusteita, muun muassa puhalluksia veteen, liukuja, sukelluksia sekä vapaa- ja selkäuintia. Tekniikka 2 tasolla tavoitteena on oppia vapaa- ja selkäuinnin kokonaissuoritukset oikealla tekniikalla sekä alkeita käännöksistä ja starteista. Tekniikka 3 tasolla tavoitteena on vielä hioa vapaa- ja selkäuintia, oppia rinta- ja perhosuinnin oikeat tekniikat ja opetella lisää käännöksiä ja startteja. Tekniikka 4 tasolla tavoitteena on oppia vapaa-, selkä-, rinta- ja perhosuinnin kokonaissuoritukset, startit ja käännökset sekä 200m uintimatkan jaksaminen. Harrasteryhmät Lasten- ja nuorten harrasteryhmät on tarkoitettu uintitekniikat omaaville uimareille. Harrasteryhmissä uimari voi harrastaa uintia 1-3 kertaa viikossa oman harrastuneisuutensa mukaisesti. Harrasteryhmissä pyritään mahdollisuuksien ja ryhmäläisten omien halujen mukaan järjestämään myös altaan ulkopuolisia kuivaharjoituksia, joissa pääsee kehittämään yleisiä liikunnallisia taitoja. Harrasteryhmä sopii tekniikkakoulun jatkoksi tai kilpauinnin lopettaneille uimareille. Harraste 1 ryhmä on tarkoitettu edistyneille, sekä kilpauintia harrastaneille uimareille. Ryhmä on tarkoitettu heille, jotka haluavat vielä treenata kovaa, käydä ehkä kisaamassakin vielä tai muuten vain jäähdytellä "uraansa" (tarkoitettu uimareille, jotka harjoittelivat aikaisempana vuonna harraste 1 tai 2 ryhmissä / ikäluokka noin 14 vuodesta ylöspäin). Harjoitukset 2-3 kertaa viikossa, riippuen kaudesta. Harraste 2 ryhmä on tarkoitettu keskitasoisille ja edistyneille uimareille, jotka aikaisemmin ovat harjoitelleet joko harraste 2 tai 3 ryhmässä (ikäluokka noin 12 vuodesta ylöspäin) ja osaavat uida jo neljää lajia. Harjoitukset 2 viikossa. Harraste 3 ryhmä on tarkoitettu uimareille, jotka aikaisemmin ovat harjoitelleet harraste 3 ryhmässä tai tekniikkakoulun tasolla 4. Harjoitukset ovat kerran viikossa. Opetus- ja harrasteryhmien yleiset periaatteet Uimataidon oppiminen, tavoitteellisuus Turvallinen oppimisympäristö Lapsen ehdoilla tapahtuva oppiminen Hauskuus mukana harjoittelussa Pätevät ja kokeneet ohjaajat Kiusaaminen ryhmissä on ehdottomasti kiellettyä

12 AIKUISTOIMINTA Aikuisenakin on mahdollista oppi uimaan, kehittää uimataitoa ja nauttia vesiliikunnasta. LaUS järjestää aikuisille omia alkeiskursseja. Alkeiskurssin tunnit aloitetaan pienestä altaasta ja kurssilaisten taitojen karttuessa siirrytään isoon altaaseen. Ison altaan tekniikkakurssi on suunnattu aikuisille, jotka jo pärjäävät isossa altaassa. Tekniikkakurssilla opetellaan oikea uintiasento niin vatsallaan kuin selällään, oikea hengitystekniikka sekä käydään läpi selkä-, vapaa-, rinta- ja perhosuinnin perusteita. Kurssien aikana halli on suljettu yleisöltä. Olemme kokeilleet seurassamme uutuutena aikuisten harrasteryhmää, joka aloitti syksyllä 2015 toimintansa. Ryhmä soveltuu aikuisten tekniikkauimakurssin suorittaneille, entisille kilpauimareille, triathlonisteille ja kaikille uintitekniikat hallitseville aktiivisille uimareille. Keväällä 2016 aloitimme seurassamme myös jatkokurssin jo tekniikkakurssin suorittaneille aikuisuimareillemme. Ryhmäliikunnasta innostuneille on tarjolla myös hydrobic-, vesijumppa- ja vesijuoksuryhmiä. Ryhmät ovat avoimia kaikille, eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista tai viikoittaista sitoutumista. Kunto-ja mastersuinti on tarkoitettu uintilajien perustekniikan hallitseville aikuisuimareille, jotka haluavat kohentaa ryhmässä kuntoa, uintitekniikkaa ja saada vaihtelua muuhun harjoitteluun. Tarjolla on vähemmän ryppyotsaista kisailuakin, joka soveltuu mainiosti eri-ikäisille. Kisasarjat alkavat 25 vuotiaasta ja yläikärajaa ei ole. KOULU-UINTI LaUS järjestää alakoululaisten uinninopetuksen yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Koulujen uinninopetus on kohdennettu luokille 1-3 ja opetus tapahtuu Kivimaan, Lahden sekä Saksalan uimahalleilla. LaUS järjestää koulu-uinnin opetusta myös Hollolan ja Nastolan kouluille. Seuramme järjestää vuosittain ala- ja yläkoulujen uintikilpailut. Koulu-uinneissa opetuksen tavoitteena on opettaa mahdollisimman monelle alakoululaiselle uimataito ja kehittää sitä vuosi vuodelta. Koululaisille opetus tapahtuu turvallisessa ympäristössä, uimataidon lisäksi toivomme koululaisten löytävän iloa ja hauskuutta vedestä. Ohjaajiemme tulee olla luotettavia ja rohkaisevia arempiakin lapsia kohtaan. Ideaalein tilanne osaltamme olisi, että saisimme uusia uimareita ja harrastajia jo nuoresta iästä alkaen.

13 KILPAUINTI JA VALMENNUSTOIMINTA Uusi kilpauimari Uusi kilpauimari voi aluksi aivan rauhassa tutustua ja totutella kilparyhmän toimintaan sekä lisääntyvään harjoitteluun. Koeaika ryhmässä on yleensä 2 kuukautta. Tämän koeajan jälkeen uimarilta ja hänen vanhemmiltaan odotetaan sitoutumista harjoitteluohjelmaan ja kilpailemiseen. Lisää tärkeää tietoa kilpauinnista ja kilpauinnin aloittamisesta löytyy Lahden Uimaseuran nettisivuilla: Kilpauinti Kilpauimarit harjoittelevat kolmella eri tasolla, joiden jälkeen tulee erikoistumisvaihe. Tasot on jaettu opetusvaiheeseen, opetus-valmennusvaiheeseen sekä valmennusvaiheeseen. Valmennusvaiheen jälkeen uimari siirtyy erikoistumisvaiheeseen. Tason määrittelee valmentajaklubi uimarin iän, motivaation ja taitojen mukaan. Kaikki kilpauimarit harjoittelevat LaUS:n valmentajaklubin hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vastuuvalmentaja vastaa aina oman ryhmänsä valmennuksellisista asioista. VAIHE RYHMÄT IKÄ Sisältö Harjoituskerrat viikossa Kauden kesto Opetusvaihe 1 tekniikkaryhmä 6-12 Tekniikkapainotteinen viikkoa opetus Kilpaurheilun alkeet 3 kilparyhmää 8-13 Uintitekniikan opetus viikkoa Kilpailemisen opettaminen Opetusvalmennus vaihe 2-3 kilparyhmää Fyysinen valmennus viikkoa Psyykkinen valmennus Tekninen valmennus Teoreettinen valmennus Taktinen valmennus Valmennusvaihe 2-3 kilparyhmää 15-> Urheilun teoria viikkoa Fyysinen valmennus Psyykkinen valmennus Tekninen valmennus Teoreettinen valmennus Taktinen valmennus Erikoistuminen kilparyhmät 18-> Syventäminen 2-3x /pv 52 viikkoa

14 Opetusvaihe: 3 kilparyhmää, 1 tekniikkaryhmä noin 16 uimaria / ryhmä harjoittelee 3-10h / vko pääkilpailut: Rollo-uinnit Opetus-valmennusvaihe: 2-3 kilparyhmää noin uimaria / ryhmä harjoittelee 10-15h / vko pääkilpailut: Rollo / IKM Valmennusvaihe: 1-3 kilparyhmää max 10 uimaria harjoittelee 12-20h / vko pääkilpailut: IKM / NSM / SM Erikoistumisvaihe: Maksimissaan 1 ryhmä tai uimarit harjoittelevat valmennusvaiheissa olevien ryhmien kanssa max 6-8 uimaria harjoittelee yli 18h / vko pääkilpailut: kansainväliset arvokilpailut Uimarin siirtyminen uimarin polku Lahden Uimaseurassa Opetusvaiheessa olevaan kilparyhmään uimarin valintaan vaikuttaa: - uimarin halu ja motivaatio - valmentajan ja valmennusklubin näkemys Opetus-valmennusvaiheeseen uimarin valintaan vaikuttaa: - uimari on saavuttanut vaaditun tason - uimarin terveys - uimarin kehityskelpoisuus - uimarin halu ja motivaatio - ryhmän taso ja koostumus - valmentajan ja valmennusklubin näkemys Valmennusvaiheeseen valintaan vaikuttaa: - uimari on saavuttanut vaaditun tason

15 - uimarin terveys - uimarin biologinen ikä - uimarin kehittymiskelpoisuus - uimarin halu ja motivaatio - ryhmän taso ja koostumus - valmentajan ja valmennusklubin näkemys Erikoistumisvaihe: - kaikki edellisten vaiheiden kriteerit täyttyvät - uimarilla on lähes kaikki ominaisuudet, joita tarvitaan parhaiden tulosten saavuttamiseksi. - itsenäinen ja päämäärätietoinen harjoittelu. - uimari voi kuulua tai kuuluu uimaliiton edustusjoukkueeseen (aikuisten maajoukkue). - valmentajan ja valmennusklubin näkemys Harjoitusryhmä Uimareiden valmennus tapahtuu harjoitusryhmissä. Vastuuvalmentaja valitsee harjoitusryhmän, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Harjoitusryhmän kokoonpanoa muutetaan valmennuksellisten tavoitteiden mukaan. Harjoitusryhmien harjoitusmaksut määrittelee johtokunta. Harjoitusmaksuun vaikuttavat harjoitusmäärät, harjoitusvaihe sekä ohjelman vaativuus. Uimareiden saavutukset eivät vaikuta harjoitusmaksuun. Harjoitusryhmät opetusvaiheen jälkeen on jaettu kahteen linjaan. Eri linjat on perustettu erilaisten harjoitusmenetelmien mahdollistamiseksi. Kummassakin linjassa on olemassa ns. ykkösryhmä, johon uimareita valitaan 2-3 tasolla olevista ryhmistä.

16 Edustusuimari Edustusuimareita ovat kaikki ne uimarit, jotka on valittu edustamaan seuraa eri ikäluokkien pääkilpailuissa, PR- tapahtumissa tai Suomen Uimaliiton kilpailuissa ja leireillä Pääkilpailut ovat: Rollot Ikäkausimestaruuskilpailut (IKM ja LRIKM-loppukilpailut) Nuorten Suomen mestaruuskilpailut (NSM) Suomen mestaruuskilpailut (SM) HUOM: Pääkilpailuihin eivät kuulu karsintakilpailut, Uimaliiton GP-sarjan kilpailut eikä Uimaliiton ulkomaankilpailut, joihin on myös seuroilla osallistumisoikeus (esim. GP kisat). Poikkeuksena ovat Uimaliiton leiriohjelmaan kuluvat kilpailut. Edustusuimarien velvollisuudet: Uimari edustaa kilpailuissa ja kilpailumatkoilla seuraa ja hänellä on velvollisuus käyttää pääkisoissa seuran virallista edustusasua. Uimarilla on velvollisuus käyttäytyä asiallisesti kilpailuissa sekä harjoituksissa. Uimarin tulee noudattaa seuran matkustussääntöjä. Uimarin on tulee olla esimerkkinä nuoremmille uimareille. Edustusuimarin / -joukkueen valintakriteerit: SM joukkue 1. Uimari on yli 17v (tytöt) ja yli 18v. (pojat)

17 2. Aikaraja on alitettu vähintään kahdessa lajissa 3. Uimarilla on mahdollisuus saavuttaa henkilökohtaisessa lajissa vähintään 16. sija. 4. Uimari osallistuu viestiuinteihin ja joukkueella on mahdollisuus saavuutta sijat Valmentajaklubissa voidaan päättää uimarin osallistuminen / poisjäänti em. kriteereistä poiketen. NSM-joukkue 1. Uimari on yli 15v (tytöt) ja yli 16v. (pojat) 2. Aikaraja on alitettu vähintään kahdessa lajissa 3. Uimarilla on mahdollisuus saavuttaa henkilökohtaisessa lajissa vähintään 16. Sija. 4. Uimari osallistuu viestiuinteihin ja joukkueella on mahdollisuus saavuttaa sijat Valmentajaklubissa voidaan päättää uimarin osallistuminen / poisjäänti em kriteereistä poiketen. IKM-joukkue Uimari on saavuttanut finaalipaikan karsintakilpailuissa. Valmentajaklubissa voidaan päättää uimari poisjäänti kriteereistä poiketen. Rollo-joukkue Aikaraja on alitettu. Kilpailut Kilpailumatkan kuluja ovat uimareiden startit (kilpailusta riippuen noin 7-12 /startti), valmentajien palkka- ja kulukorvaukset, sekä matka- ja mahdolliset majoituskulut. Starttimaksut Uimari maksaa kaikki henkilökohtaiset starttinsa. Viestistartit maksaa seura. Lahden Uimaseura maksaa startit yleisen tavan mukaisesti kilpailut järjestävälle seuralle ilmoittautumisajan päätyttyä. Tämän jälkeen starttimaksuja ei enää palauteta, joten seura laskuttaa ne heti uimareilta, myös sairastumistapauksissa. Uimareiden ja vanhempien tulee olla itse aktiivisia vastuuvalmentajan suuntaa, mikäli on jo ennen ilmoittautumisajan päättymistä tiedossa, että uimari ei tule osallistumaan kilpailuihin. Tällaisessa tapauksessa pystytään välttämään turhien starttimaksujen maksaminen. Yhteiskuljetukset Pääsääntöisesti kilpailuihin järjestetään yhteinen linja-autokyyti ja tavoitteena on, että kaikkiin ulkopuolisiin kisoihin mennään yhtenä joukkueena. Seuran yhteiset kisamatkat ovat osa seuran kasvatuksellisia työkaluja, joiden avulla opetellaan urheilijaksi kasvamista, kilpailumatkoihin liittyvää käyttäytymistä sekä vaalitaan yhteistä seurahenkeä. Yhteiskuljetusta tulee siis kaikkien käyttää, aina kun sellainen järjestetään. Kisamatkalle nimetään tarvittaessa matkanjohtaja ja/tai huoltajia. Ilmoittautuminen näihin tehtäviin tehdään netin tai valmentajan kautta. Samalla ilmoitetaan, jos kyytiin mahtuu myös muita vanhempia. Linja-auton kustannukset jaetaan tasan kaikkien kisoihin lähtevien uimareiden kesken. Tällä pyritään takaamaan kaikille uimareille ja valmentajille kuljetus kisoihin sekä se, että yksittäisen uimarin kustannukset pysyvät kohtuullisina. Mikäli uimareita on lähdössä kisoihin niin paljon, että matkaa varten varattu linja-auto on täynnä, voidaan osalle uimareista antaa vapautus kustannuksista

18 ja he matkustavat silloin kisoihin omalla kyydillä. Tällaisissa tapauksissa ilmoitus tehdään aina keskitetysti seuran toimiston kautta. Linja-auton lähtöpaikka on Kisapuiston parkkipaikka, jollei erikseen toisin mainita. Kouvolan suuntaan lähdettäessä bussi pysähtyy tarvittaessa myös Nastolan ABC:llä. Mikäli jostain viime hetken esteestä johtuen uimari ei pääsekään mukaan, tulee hänen ehdottomasti ja viipymättä ilmoittaa asiasta omalle vastuuvalmentajalleen. Näin vältytään turhilta odottamisilta ja vähennetään valmentajien ja matkanjohtajan huolta. Seuran yhteiskuljetuksen järjestämiselle voivat olla poikkeuksena kuitenkin lähipaikkakuntien kilpailut, joihin useimmat vanhemmat ovat lähdössä omilla autoillaan, sekä tilanne, että joukkue on niin pieni, ettei linja-autokyytiä kannata järjestää. Näissä tapauksissa kyydit pyritään hoitamaan kimppakyydeillä. Myös vanhempia kannustetaan sopimaan omia kimppakyytejä kisareissuille. Näin harrastuksen kokonaiskustannuksia voidaan maltillistaa ja samalla myös luonto kiittää. Sairaustapauksissa bussikyytiä ei tarvitse maksaa. Ilmoittautumiset kilpailuihin: Kaikkiin Suomen Uimaliiton hyväksymiin virallisiin kilpailuihin Lahden Uimaseuran kilpailijoiden ilmoittautuminen ja siihen liittyvä maksuliikenne tapahtuu ilman poikkeuksia keskitetysti seuran kautta, liiton voimassa olevien ohjeiden mukaan. Kilpailijat ilmoitetaan kilpailuihin OCTO järjestelmän kautta, vastuuvalmentajan toimesta ja startit maksetaan ilmoittautumisajan päätyttyä toimistolta. Koska järjestelmä tunnistaa vain aktiivisen (maksetun) Blue Card lisenssin omaavat kilpailijat, seuran kilparyhmissä harjoittelevilta uimareilta edellytetään sen hankkimista ja voimassa pitämistä ohjeiden mukaan. Maksettuja startteja järjestäjä ei missään tilanteessa palauta. Näin ollen myös seura laskuttaa uimarilta startit heti maksettuaan ne järjestäjälle. Kilpailukalenterissa oleviin kilpailuihin ilmoitetuista uimareista julkaistaan ilmoittautumisen jälkeen luettelo lajeineen seuran nettisivuilla mahdollisten lajivirheiden tarkastusta varten ja toimisto laskuttaa uimareilta starttimaksut ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen virallisen osallistujaluettelon mukaisesti. Osallistuttaessa valmentajan suostumuksella muihin kuin seuran kilpailukalenterin mukaisiin kilpailuihin, ilmoittautumismenettely on täysin edellä kirjoitetun mukainen. Omavastuuosuudet: Pääkilpailut * Rollo-kisat omavastuu on 100% * IKM loppukilpailut omavastuu on 100% * NSM ja SM kisoista omavastuu on 100%

19 * Valmentajien kulut jaetaan osallistuvien uimareiden kesken. *Jos uimari kutsutaan Uimaliiton taholta maajoukkueen kilpailuihin, seura maksaa edustuskuluja erillisen dokumentin mukaan (liite 1). Harjoitusleirit Uimarit maksavat kaikki harjoitusleirien kulut (matkat, majoitus ja ruokailut). Leirimaksuihin lisätään järjestelykulut, joilla katetaan mukaan lähtevien valmentajien kulut sekä ratamaksut ja muut oheisharjoittelusta aiheutuvat kulut. Kaikista uimaliiton ja maajoukkueen leireistä uimarin omavastuut on määritelty erillisessä dokumentissa (liite 1). Ulkomaan kilpailut: Seuran edustusjoukkueessa ulkomaankilpailujen omavastuut ovat aina 100% Uimareiden henkilökohtaiset sponsorit Lahden Uimaseuran uimareilla on mahdollisuus hankkia myös omia henkilökohtaisia sponsoreita tukemaan uimarin harjoittelua ja kilpailumatkoja. Henkilökohtaiset sponsorisopimukset tulee tehdä noudattaen kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi sport.fi -sivustolta löytyy mallisopimus ja ohjeistuksia. Lisätietoa: Kilparyhmien pelisäännöt 1. Ole ajoissa paikalla jokaisessa harjoituksessa 2. Ilmoita poissaolosta hyvissä ajoin valmentajalle 3. Pyri tekemään aina parhaasi jokaisessa harjoituksessa 4. Muista hyvät käytöstavat 5. Kohtele ryhmäkavereitasi kunnioittavasti 6. Noudata uimahallin sääntöjä 7. Huomio oma ja muiden turvallisuus harjoituksissa Kilpauimarin vanhemman rooli Kilpauimarin vanhemman roolin ehdottomasti tärkein osuus on pitää uimari levänneenä ja hyvin ravittuna harjoituksia ja kilpailuja varten, sekä huolehtia siitä, että uimarilla on mahdollisuus päästä

20 harjoituksiin ja kilpailuihin ajoissa paikalle. Valmennukseen ja harjoituksiin liittyvään työhön vanhempien ei tule puuttua ilman pakottavaa syytä tai valmentajan pyyntöä. Valmentaja-Vanhempi -akselilla olisikin tärkeää saavuttaa luottamuksellinen suhde niin, että vanhemmat luottavat valmentajan ammattitaitoon, siihen työhön, jota hän on uimarin kanssa tehnyt kymmenien, jopa satojen tuntien ajan ja valmentaja voi puolestaan luottaa siihen, että uimarilla on kotona tukijoukot mahdollistamassa uintiharrastusta. Mikäli vanhemmalla on tiedossaan asioita, jotka voivat vaikuttaa uimarin toimintaan harjoituksissa (esim. koulun liikuntapäivä, rankka koeviikko), kannattaa vanhemman tiedottaa tästä valmentajaa, jotta hän osaa suhtautua sen päivän harjoitukseen oikein. Tiedon tulisi kulkea myös valmentajalta vanhemmalle, tärkeimmät kilpailut ja harjoituksiin tulevat muutokset olisi hyvä saada hyvissä ajoin tietoon. Muutenkin vanhemman tulisi pitää valmentajan kanssa avoin keskusteluyhteys, ottaa heti puheeksi tietoonsa tulleet hankaluudet tai muut sellaiset asiat, jotka voivat vaikuttaa uimarin harjoitteluun, jotta niihin voitaisiin ajoissa puuttua. Lapset eivät aina osaa kertoa kaikesta oleellisesta valmentajalleen, tässä kohdassa vanhempien on tärkeä osallistua harjoituksiakin koskevaan keskusteluihin siinä määrin, kun se harjoittelun sujuvuuden kannalta on tarpeellista. Kotona käytävissä keskusteluissa vanhemman rooli on pitää huoli siitä, että valmentajasta puhutaan aina asiallisesti ja kunnioittavasti. Päivittäisessä harjoittelussa vanhemman tulisi huolehtia uimarin kuljetuksista harjoituksiin, niin että uimari on ajoissa paikalla, jottei muiden harjoitus häiriinny myöhästymisen vuoksi. Satunnaisista myöhästymisistä ja poissaoloista tulee aina ilmoittaa valmentajalle. Vanhempi voi seurata harjoituksia katsomosta tai kahviosta, mutta valmentajalle tulee antaa ehdoton työrauha. Kisatilanteessa vanhemman tulee käyttäytyä asiallisesti, omaa ja seuran muita uimareita tasapuolisesti kannustaen. Vanhemman rooli on olla se rauhallisesti ja asiallisesti käyttäytyvä aikuinen, oman lapsen uintien onnistuessa tai epäonnistuessa. Vaikka suoritus olisi joskus huonokin, lasta kannustetaan, kehutaan ja rakastetaan. Suorituksen mennessä pieleen ei valmentajalta heti suorituksen jälkeen välttämättä tule pelkästään kehuja, vanhemman tehtävä on tässä tapauksessa valaa uimariin uskoa tulevaan, neuvoa ottamaan oppia virheistä ja suunnata eteenpäin. Vanhemmat opastavat uimareita olemaan kisoissa yhdessä ja kertovat että edustamme Lahden Uimaseuraa. Yksittäiset käytöshäiriöt menevät helposti koko seuran uimareiden syyksi, siksi tulee muistaa myös muut seuran vanhemmat ja uimarit. Vanhemmat neuvovat ja ohjaavat uimareita auttamaan ja opastamaan itseään pienempiä, aloittelevia kilpauimareita. Vanhemman tärkeä tehtävä on olla kiinnostunut lapsensa uintiharrastuksesta, kysellä miten harjoitukset menivät, tulla mahdollisuuksien mukaan katsomaan kisoja, osallistua seuran varainhankitatempauksiin ja tapahtumiin, olla mukana seuran yhteisöllisessä toiminnassa omien resurssiensa mukaisesti. Vanhemman tehtävä on myös auttaa uimaria löytämään säännöllinen, tasapainoinen arki koulunkäynnin, harjoitusten ja muun elämän välillä, tarjota hänelle rauhallinen koti, jossa on hyvä palautua harjoituksista syömällä ja lepäämällä riittävästi sekä motivoida uimaria jaksamaan, kun hankala päivä sattuu kohdalle. Valmentaja / Vanhemmat pelisäännöt Valmentajan rooli: Valmentaja vastaa ja päättää ryhmänsä valmennuksellisista asioista kuten ryhmän kokoonpanosta, harjoituksista, osallistumisesta kilpailuihin ja harjoitusleireille.

21 Valmentaja informoi ja keskustelee harjoitteluun ja uimariin liittyvistä asioista aina uimarin itsensä sekä tämän vanhempien kanssa. Mikäli uimarilla tai vanhemmalla on asioita, joista he ovat epävarmoja tai haluavat niistä lisätietoa, on ensimmäinen keskustelukumppani ryhmän vastuuvalmentaja. Mikäli asiassa tarvitaan tämän lisäksi laajempaa näkökulmaa, otetaan keskusteluun mukaan seuran valmennuspäällikkö. Vanhemman rooli: Kuten urheilussa yleensä, kuuluu vanhemman rooliin kannustaa, kustantaa ja kuljettaa. Vanhempien tärkeänä tehtävänä on toimia uimarin tukena niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Vanhempi huolehtii siitä, että uimarilla on riittävästi ravintoa ja että hän lepää tarpeeksi. Tarvittaessa vanhemmat osallistuvat uimarin ja valmentajan väliseen keskusteluun sekä ovat itse aktiivisia, mikäli huomaavat sellaisia asioita, jotka heitä huolettavat (esim. Uimarin terveys, kouluun liittyvät asiat, matkat). Vanhempien rooli seuran muussa toiminnassa on erittäin tärkeää. Vanhemmille riittää vapaaehtoistyötä mm Ajanotto ja tuomaritoiminta seuran omissa kisoissa Tapahtumajärjestelyt ja varainhankinta, vanhempaintoimikunnan toimintaan osallistuminen Luottamustehtävät seuran johtokunnassa Huoltajana toimiminen pitkillä kisamatkoilla (esim. Rollot, IKM-aluekilpailut ja finaalit) Vastuuvalmentajan pyynnöstä ja ohjeiden mukaisesti oheisharjoittelun järjestäminen Ryhmissä pyritään keräämään vanhemmista yhteinen huoltojoukko josta tarvittaessa nimetään virallisia huoltajia seuran kilpailuihin. Tällöin nimetyillä henkilöillä on erikseen sovitut tehtävät kisamatkalla ja -paikalla. Huoltajien tarve koskee lähinnä nuorempien uimareiden kisoja, varsinkin jos uimareita matkalla on paljon tai mukana on ensikertalaisia. Kilpauinnin lopettaminen Kilpauintiin ja kilpailemiseen tarvitaan omaa halua ja motivaatiota. Vaikka kyse on urheilusta, niin sen tulee olla myös mukavaa ja mielekästä. Jos uiminen kilparyhmässä ei jostain syystä enää onnistu tai motivoi riittävästi, niin aina on mahdollista siirtyä uinnin harrastusryhmään ja jatkaa uimista ilman kilpailullisia tavoitteita. Mikäli motivaatio tavoitteelliseen harjoitteluun ja kilpailemiseen alkaa oleellisesti hiipumaan, kannattaa asiasta keskustella vakavasti mahdollisimman pian oman vastuuvalmentajan kanssa. Keskusteluun kannattaa ottaa mukaan myös omat vanhemmat. Jos harkinnan jälkeen kilpauinnin lopettaminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, tulee tästä ilmoittaa toimistolle mahdollisimman pian. TURVALLISUUS Lahden Uimaseuran toiminnassa on turvallisuus nostettu tärkeään asemaan. Aina uuden kauden alkaessa seuran kaikille ohjaajille pidetään aloituspalaveri, jonka yhtenä tärkeänä aiheena on harrastuksen turvallisuus, se, miten huolehditaan ja ennaltaehkäistään mahdollisten vaaratilanteiden syntymistä, sekä se, miten tulee toimia, mikäli jotain kaikista varotoimista

22 huolimatta pääsee tapahtumaan. Erityistä huomiota kiinnitetään uimahallien aukioloaikojen ulkopuoliseen toimintaan. Uimaseuralla on voimassaolevat omat turvallisuusasiakirjat eri toimintoja varten. Näitä päivitetään vuosittain aina kauden alkaessa. Uudet ohjaajat ja valmentajat perehdytetään näihin asiakirjoihin heidän aloittaessaan työt Uimaseurassa. Syyskauden 2016 alussa seura järjestää EA -koulutuksen kaikille seuran valmentajille ja vastuuohjaajille. III LAHDEN UIMASEURA RY:N ORGANISAATIO JA HALLINNON PERIAATTEET Ylintä päätösvaltaa Lahden Uimaseurassa edustaa jäsenistö kerran vuodessa järjestettävässä vuosikokouksessa. Vuosikokouksessa, joka pidetään sääntöjen mukaisesti kunkin vuoden marraskuun loppuun mennessä, luetaan vuosi- ja tilikertomukset, päätetään johtokunnan vastuuvapaudesta, määrätään jäsenmaksun suuruus, käsitellään johtokunnan tulevaa vuotta varten laatima toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. Kokouksessa valitaan myös seuran puheenjohtaja kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan ja vuorovuosina kolme (3) varsinaista jäsentä ja yksi (1) varajäsen kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Lisäksi vuosikokouksessa valitaan yksi tilintarkastaja sekä käsitellään mahdollisesti esiintyvät sääntöjen muutos- ja lisäysehdotukset, päätetään kokouksen koolle kutsumistavasta ja käsitellään ne mahdolliset muut kysymykset, jotka johtokunta on siirtänyt vuosikokouksen käsiteltäviksi. HENKILÖSTÖ JA TOIMENKUVAT Lahden Uimaseura ry:ssä toimii monenlaisia tekijöitä. Uimaseuran hallinto hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan seuran jäsenistöstä ja he edustavat koko seuraa. Heidän pääasiallinen tehtävänsä on linjata seuran toiminnan edellytykset sekä päättää toiminnan suuntaviivoista. Johtokunnan ja palkattujen työntekijöiden lisäksi seurassa toimii runsas joukko vapaaehtoisia erinäköisillä ja kokoisilla vastuualueilla mm. kilpailutoimikunnassa ja vanhempaintoimikunnassa. Liitteessä 5 on kuvattu seuran organisaatiokaavio. Johtokunta ja puheenjohtaja Lahden Uimaseuran johtokunta tekee kaikki suuret päätökset koskien seuran taloutta, toimintatapoja ja linjauksia. Se hyväksyy seuran vuosibudjetin ja muut seuran talouteen liittyvät asiat sekä vastaa seuran taloudesta ja varainhankinnasta. Seuran puheenjohtaja toimii johtokunnan puhemiehenä ja seuratyöntekijöiden esimiehenä. Puheenjohtaja toimii myös seuran nimenkirjoittajana. Puheenjohtaja laatii toimintasuunnitelman ja

23 budjettiesityksen yhdessä harrastustoiminnan koordinaattorin, valmennuspäällikön ja seurakoordinaattorin kanssa. Johtokunta käsittelee ja hyväksyy kyseiset asiakirjat kokouksessaan ja esittelee ne jäsenistölle vuosikokouksessa. Johtokunta valitsee keskuudestaan myös varapuheenjohtajan, joka toimii puheenjohtajan sijaisena hänen ollessa estynyt. Varapuheenjohtajalla on myös seuran nimenkirjoitusoikeus. Johtokunnan jäsenyys velvoittaa moraalisesti toimimaan esikuvana ja edistämään seuran vahvistettujen arvojen mukaista toimintaa, sekä kehittämään seuran sisäistä yhteishenkeä osallistumalla tapahtumiin ja keskustelemalla aktiivisesti jäsenistön kanssa. Myös uusien vapaaehtoisten seuratoimijoiden rekrytointi kuuluu seuran johtokunnan jäsenten velvollisuuksiin. Jokaisen johtokunnanjäsenen vähimmäisvelvollisuus on valmistautua kokouksiin tutustumalla kokousaineistoon etukäteen, tuoda johtokunnan kokouksien esityslistalle oman vastuualueensa asioita ja esitellä ne kokouksissa. kaudet nimi puhelinnumero vastuualue Puheenjohtaja Marjut Villanen Varsinaiset jäsenet Kari Vekkeli Kirsi Määttä Orimattila Jouni Lillman Sponsori- ja mainostoiminta ja varusteet Jussi Levonen Varapuheenjohtaja, Kilpailuasiat, yhteistyö Uimaliittoon Anne-Stina seurayhteistyö Ovaskainen Tommi Backman MyClub, ATK-asiat Varajäsenet Sari Ayarci Pasi Leppänen kilpailutiedotus Johtokunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)lahdenuimaseura.fi Seurakoordinaattori Seurakoordinaattori vastaa seuran päivittäisistä hallinnollisista tehtävistä kuten esim. viestintä ja tiedotus, talousasiat, laskutus, perintä, työajanseurannat, hotellien ja bussien kilpailutukset ja varaukset, varustehankinnat, MyClub asiat, sekä muut yleisluontoiset seuran asiat. Seurakoordinaattori toimii yhteyshenkilönä seuratoimijoille ja seuran yhteistyötahoille ja hän avustaa valmennuspäällikköä ja harrastetoiminnan koordinaattoria sekä muita seuratoimijoita erilaisten tapahtumien järjestämisessä tarpeen mukaan.

24 Valmennuspäällikkö Valmennuspäällikkö vastaa seuran valmennusjärjestelmästä, kilparyhmien muodostumisesta sekä rata- ja allasvuorojen varauksista yhdessä harrastetoiminnan koordinaattorin kanssa. Valmennuspäällikkö jakaa harjoitusvuorot kilparyhmille, vastaa valmennus- ja kilpailutoiminnan suunnittelusta sekä raportoinnista. Hän vastaa kilpailujen ja leirien suunnittelusta ja järjestämisestä yhdessä valmennusklubin ja kilpailutoimikunnan kanssa. Valmennuspäällikkö on mukana uusien valmentajien rekrytoinnissa sekä toimii valmentajien lähiesimiehenä ja mentorina. Vastuuvalmentaja Vastuuvalmentaja vastaa oman ryhmänsä kausisuunnitelmasta, harjoitusohjelmien laadinnasta ja laadukkaan valmennuksen toteutumisesta. Hän huolehtii yhteydenpidosta uimareihin ja huoltajiin sekä oman ryhmänsä asioiden tiedottamisesta ja osallistuu valmennusklubin toimintaan. Vastuuvalmentaja pitää ryhmän uimareille ja vanhemmille kauden aloituspalaverit, joissa laaditaan myös ryhmän omat pelisäännöt. Hän käy myös uimareiden kanssa kauden kehityskeskustelut. Valmentaja toimii aina esikuvana hallilla, leireillä ja kilpailumatkoilla. Apuvalmentaja Apuvalmentaja toimii vastuuvalmentajan antamien ohjeiden mukaisesti vetäen ryhmän harjoituksia sopimuksen mukaan vastuuvalmentajan ollessa itse estynyt. Apuvalmentaja noudattaa seuran arvoja ja sääntöjä ja toimii myös esikuvana ryhmän uimareille. Kuntovalmentaja Kuntovalmentaja toimii vastuuvalmentajan ohjeiden mukaisesti vetäen ryhmän kuntoharjoituksia yhdessä vastuuvalmentajan kanssa sovitun ohjelman mukaisesti, noudattaen työssään seuran arvoja ja ohjeita. Valmennusklubi Valmennusklubi koostuu seuran valmentajista ja sitä vetää valmennuspäällikkö. Valmennusklubin tarkoituksena on lisätä valmentajien välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä eri kilparyhmien välillä, sekä tukea seuran valmennusjärjestelmän kehittämistä ja käytäntöön viemistä. Valmennusklubi käsittelee yhdessä mm. seuraavia aiheita: kauden kilpailukalenteri uimareita koskevat siirrot ja valinnat omien kilpailujen, leirien ja kilpailumatkojen suunnittelu kaikki valmennukseen liittyvät asiat seuran valmennusjärjestelmä ja kilparyhmien muodostuminen Valmennusklubi vastaa seuran uimareiden ilmoittamisesta seuran ulkopuolisiin kilpailuihin. Harrastustoiminnan koordinaattori Harrastustoiminnan koordinaattori vastaa uimaopetus- ja harrastustoiminnan suunnittelusta, myynnistä ja markkinoinnista sekä resursoinnista. Hän hallinnoi kurssi-ilmoittautumisia ja palautteita sekä huolehtii tiedottamisesta ja viestinnästä. Lisäksi harrastustoiminnan koordinaattori huolehtii muiden uimaopettajien, kurssiohjaajien ja apuohjaajien kouluttamisesta seuran tapaan toimia uimaopetuksessa sekä opastaa kurssirunkojen noudattamisessa ja toimii ohjaajien lähiesimiehenä ja mentorina. Harrastustoiminnan koordinaattorin tehtäviin kuuluu myös toimia seuran yhteyshenkilönä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan uimakouluissa. Hän myös osaltaan toimii uimaopettajana ja tuuraajana ohjaustehtävissä.

25 Tekniikkakoulujen koordinaattori Tekniikkakoulujen koordinaattori vastaa lasten tekniikkaopetusryhmien suunnittelusta, myynnistä ja markkinoinnista, tiedottamisesta sekä resursoinnista yhdessä harrastustoiminnan koordinaattorin kanssa. Hän opastaa ja neuvoo tekniikkakoulujen ohjaajia ja apuohjaajia kurssirunkojen noudattamisessa ja toimii heidän lähiesimiehenään ja mentorinaan. Vastuuohjaaja Vastuuohjaaja osallistuu uimakoulujen vetämiseen, sekä toimii samalla muiden ohjaajien ja apuohjaajien tukena ja mentorina. Vastuuohjaaja suunnittelee ja ideoi joko yhteistyössä muiden kanssa tai itse kauden harjoitukset. Vastuuohjaajan tehtäviin kuuluu myös kausiarvioiden tekeminen ja todistusten kirjoittaminen. Uimaopettaja, kurssiohjaaja Uimaopettajat ja kurssiohjaajat vastaavat heidän vastuullaan olevien kurssien ohjaamisesta ja käytännön toteutuksesta annettujen suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti. He tekevät tiukasti yhteistyötä vastuu- ja apuohjaajien kanssa. Apuohjaajat Apuohjaajat toimivat uimaopettajien ja kurssiohjaajien apuna koko kurssin ajan. Valtaosa apuohjaajista on seuran omia uimareita, joille seura tarjoaa ensimmäisen työpaikan. Apuohjaajien tulee olla aktiivisia ja helposti lähestyttäviä koko opetusajan. Vanhempaintoimikunta Vanhempaintoiminta pitää sisällään aktiivisten vanhempien erilaisten tempausten ja tapahtumien, kahvitusten ja arpajaisten järjestämistä seuran varainhankinnan merkeissä. Vanhempaintoiminta on järjestänyt mm. uimareiden kuvaukset vuosittain, organisoinut vaatehankintaprojektit ja paljon muuta. LaUS -kahvio Kivimaan uimahallilla joka sunnuntai on yksi toiminnan merkittävistä osista. Varainhankinnan lisäksi vanhempaintoiminta luo tunnelmaa kisoissa ja seuran tapahtumissa. Vanhempaintoiminta on vapaamuotoista. Kokoukset pidetään keskimäärin kerran kuukaudessa ja niiden sisällöstä laaditaan pöytäkirja, joka julkaistaan uinti.com sivuilla kilpailukansliassa. Vanhempaintoimintaan pääsee mukaan ilmoittautumalla seuran nettisivujen kautta, tai pyytämällä lupaa liittyä toiminnan suljettuun Facebook ryhmään LaUS Vanhempaintoiminta. Facebook sivujen kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja keskustellaan avoimesti kaikista asioista. Jäseneksi pääsee kuka vain (ei siis tarvitse olla kilpauimarin vanhempi) ja velvoitetta osallistua kokouksiin tai tapahtumiin ei ole. Vanhempaintoiminta toimii tiiviissä yhteistyössä johtokunnan kanssa. Varsinaista päätösvaltaa vanhempaintoiminnalla ei ole, valtuutuksia asioiden hoitoon pyydetään johtokunnalta. Lisää tietoa vanhempaintoimikunnasta ja listaus eri ryhmien vastuuhenkilöistä löytyy Lahden Uimaseuran nettisivuilta